Vapaus, February 8, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, helmik. 8 p. — Saturday, Feb. 8, 1958
PAUS <~ Independent ^1^
iqf intEknlsK Cacadlans. Es»
ML Hdr. 9, 1917. Auihorteed
Mrjieciiäul elass mall by the Post
Department, Ottawa. Pub-iittif
» ^eddy: Taeedays,-
^lapid Säturdays tv Vapaus
Pi0^äX»i(Ompi^J^ at 100T102
« m air W;» Siidboty, Oni, Canada.
TeleidioneB: Bos. Office OS. 4>4284;
Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. StdcsLEditorW. Eklund. Mailing
address: Box Sadbtpy, Ontario.
Advertlsing ratee upon anillcatfoE
Translatloil ftee of (diarge.
; TILAUSHINNAT:
Canadaasa: i vk. IM 6 U L t.75
3kk.lJö
TbdyinralloiaBa: Tvk. 8.00 6 U L 4:30
suometta: 1 i t . UO S kk. 4.76
Yhdysvaltain Explorer
Viime lauantaina nousi monen katkeran epäonnistuman
liilkeen Yhdysvaltain ensimmäinen satelliitti, noin 30 naulaa
paiilävä "Explorer" eli Tutkija avaruuteen Neuvostoliiton
;^li iuhät naulaa painavan Suur-Sputnikin kumppaniksi.
Täten alkoi siis avaruuslentojen aikakausi myös Yhdys­valloissa
ja tämän suursaavutuksen johdosta Yhdysvaltain
tiedemiehet ja koko Yhdysvaltain kansa on viimepäivinä ollut
oihii^telutulvan kohteena. Erittäin sydämellisiä onnitteluja
an^^HJtXäiahut Yhdysvaltoihin maailman kaikilta kolkilta, niin
^lalistisesta kuin kapitalistisestakin maailmanosasta.
. J u u r i tällä tavalla suhtautuvat kaikki hyvää tarkoittavat
ihiniäet tieteelliseen edistykseen, täpahtukoonpa se sitten joko
kflpiiaiitisessa tai sosialistisessa maailmanosassa. Eikä Yh-dj^
SValtaih tiedemiesten nykyiset saavutukset ole lainkaan
aiH|pPWoitavia sen tosiasian johdosta, että Yhdysvaltain en-liniriiäinen
"Tiedoittaja" nousi avaruuteen saksalaisen raket-tieksp^
rtin von Braunin johdolla.
.; : Paihöerön lisäksi — Neuvostoliiton Sputnikiin verrattuna
-^•V^(fysvältaih "Tiedoittaja^ (Explorer) kulkee lähempänä
|>äivähtasaajaa. Sen radan taso muodostaa 35 asteen kulman
pSiyantasaajatasoon nähden. Näyttää siltä, että ''Tiedoittaja"
otn; iE)sapuilleen samassa korkeudessa kuin Neuvostoliiton
Suilr-S{mthik; mutta pienuutensa vuoksi sitä ei kaiketi voi
iäiÄka^ iiähdä paljaalla silmällä.
kiertoratansa vuoksi Yhdysvaltain "Tutkija" ei tule lain-
Mistä johtuu kireä raha?
K i r j . E M I L W I L E N . Sanomm'^ rSäntyneet pankkeiiin ja
I.
esimerkiksi New Yorkin ylle, eikä minnekään Euroop^
paari. Vyöhyke millä se liikkuu, on Pohjois-Amerikka, Kes-ki"
Amerikka kokonaisuudessaan, suurin osa Etelä-Amerikkaa,
AJ^ikka kokonaisuudessaan, Australian pohjoisosa sekä Etelä-
Aasia. Etu, joka tekokuun tällaisella kiertoradalla ori saatu,
sisältyy siihen, että maan kiertoliike on osaltaan antanut sille
riöin 60% enemmän nopeutta kuin Neuvostoliiton sputni­keille.
Itse 'Tiedoittajan" isä, von Braun on kumonnut viikon
vaihteessa julkaistut jutut, että Yhdysvallat on nyt "saavut­tanut
Neuvostoliiton" avaruustutkimuksen ja ohjusten alalla.
Mutta, kuten sanottu, lähettämällä ensimmäisen tekokuunsa
avaruuteen, Yhdysvallat saavutti nyt tärkeän tieteellisen voi­ton,
joka avaa avaruuslentojen aikakauden eteläisessä naapu-rinanune.
Me kaikin liitymme onnittelijoihin ja toivonune, että
Neuvostpliitto ja Yhdysvallat tekisivät viivyttelemättä rau-diua
kiinteät sopimukset siitä, että avaruuslentojakin tullaan
-käyttämään yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin.
Kimtieiiime yhdfistäi^
maanantaina, helmikuuri 10 päivänä pidetään Sud-buryssa
Ontarion maakunnan kunnallishallinnon johdolla
julkinen kuulustelu nikkelialueen kuntien yhdistämisestä.
Tästä asiasta on puhuttu ja kirjoitettu paljon sekä jär­kevää
että pelkkää pötyä.
Mutta tosiasiat ovat melko selviä, vaikka eivät aivan
mutkattomia.
gnsitinäkin on muistettava, että kuntien yhdistämisky-
^rriiys herätettiin työväenliikkeen toimesta. Aluksi se sai
osakseen pelkkää ylenkatsetta ja panettelua, mutta kuten
tySväeäliikkeen herättämät kaikki hyvät asiat, se voitti muu-tamari
lyhyen vuoden aikana tämän alueen väestön suuren
enemmistön myötätunnon ja kannatuksen.
Näin kehittyi nikkelialueen kuntien yhdistämisasiasta
kysjrmys, jota ovat kaikki hyvää tarkoittavat voimat kannat­taneet
ja kannattavat edelleenkin.
Kuntien yhteenliittämisen peruskysymyksenä on kuiten­kin
eräs ratkaiseva talousseikka, niriiittäin kysymys kaivos­yhtiöiden
omaisuuksien verottamisoikeudesta kunnallisia
tarkoituksia varten. Ne jotka ovatyrittäneet sysätä koko
kunnallisverojen taakan kotienomistajien kannettavaksi ovat
tarkoituksellisesti tehneet asiasta mahdollisimman nionimut-kaiselta
riäyttavän kysymyksen ja vetäneet sen yhteyteen
-kaikenlaisia toisarvoisia asioita.
Tosiasia on kuitenkin tämä: Samalla kun Ontarion kai­kissa
teollisuuskaupungeissa maksavat teollisuuslaitokset
40-60 prosenttia kunnallisveroista, nikkelialueen kunnat saa­vat
teollisuuslaitosten verotuloja vain noin 9 prosenttia. Toi­sinsanoen,
kotienomistajat ja pikkuliikemiehet ovat joutuneet
maksamaan myös miljoonapääomilla toimivien kaivosyhtiöi­den
osalle oikeutetusti kuuluvat kunnallisverot! Tämän
vuoksinikkelialueen kunnallisverot ovat äärettömän korkeat,
vaikka kimriallinen palvelu on poikkeuksellisen kehnossa
kunnossa. Tämän vuoksi rikkaan nikkelialueen kunnat eivät
voi yhteisestikään rakentaa uutta likaviemäriä ja jätteiden
pi^idistusIaitosU, mitä niin kipeäsU tarvitaan.
Teknillinen syy tähän nurinkurisieen tilanteeseen on se,
että Ontarion maakuntalait vapauttavat kaivokset kaikelta
kuririälUsverolta ja kun miltei kaikki kaivosyhtiöiden maan-pääli&
et kiinteimistöt ovat Sudburyn kaupungin, McKimin ja
triiilden kuntiemme rajojen ulkopuolella, nämä yhtiöt ovat
pSässeet kuin koira veräjästä kunnallisverojen maksujen koh­dalta.
Sanottaneen, että tämä ei voi olla mahdollista, sillä eihän
mikään hallitus halua tällaista verovapautta antaa suuryh­tiöille.
Tosiasia on kuitenkin tarua kununempi. Nämä suu­ret
kaivosyhtiöt ovat joskus menneisyydessä olleet pienempiä
"aloittelijoita"; Silloin on katsottu — j ^ oikein täi väärin,
se ei muuta asiaa — tarpeelliseksi maakunn^lisen lainlaadin^
nan avulla vapauttaa nämä kaivokset kunnallisverojen mak­sulta.
Mutta sen jälkeen näistä yhtiöistä on muodostunut suuria
monimiljoonayhtiöitä. Valtion tuki, mikä oli mahdollisesti
tarpeellista vuosikymmeniä sitten, on nykyään suorastaan
anteeksiantamalonta suurrikkaiden lahjomista kotienomista—
jäin kustannuksella.
Mutta tätä tilannetta ei saada koskaan korjatuksi, ellei
näitä kuntia yhdistetä niin, että yhdistettyyn kuntaan tulee
myös kaikki kaivokset ja niiden muut rakennukset. Mahdol­lisesti
on siten, että yleinen mielipide ei ole vielä kyllin tie­toinen
asiain kaikista yksityiskohdista.
Mahdollisesti voidaan yrittää vielä epäedullistakin kun­tien
yhdistämismenetelmää. Mutta pitemmän päälle yhdis-
Nykyään seuratessa englanninkie­lisiä
sanomalehtiä, näkee ehdotto-inasti
päiväjärjestyksessä kaksi sa­naa:
"inflatlon" ja "devaluation".
Nämä sanat ovat tulleet kansainvä
lisiksi j a tarttuneet jokaiseen nyky
aikaisen kapitalistisen maan kie­leen.
Mitenkä kukin maa väärentää
ja muokkaa nämä sanat lähelle
(Hnan kielensä perusmuotoja, ei
muuta asiaa, ne ovat alunperin tar­koitukseltaan
toisilleen vastaiset.
Kansainvälisessä käytössä niille on
tuliut sama tarkoitus, riippuen siitä
käytännöllisestä tavasta miten mis­säkin
maassa työtätekevää luokkaa
ryöstetään rahanarvon alentamisen
kautta.
Amerikassa ja Canadassa, joissa
tähän mennessä oh tämäntapainen
ryöstö tapahtunut hintojen paisut­tamisen
kautta, käytetään sanaa
"inflation". Euroopan maissa, ei
suinkaan puutu hintain paisuttamis­ta
käytännössä, mutta kuii siellä mo­nissa
maissa on kuunneltava Ameri
kan ääntä, niin Amerikka omien
kauppaetujensa vuoksi, määrää ko­mentonsa
alla olevat maat aika äjot-tain
alentamaan rahansa rvoa, sen
vuoksi on Euroopassa tullut käytän
töön sana "devaluation".
Tähän samaan nuottaan sanotaan
kietoutuvan kireän rahan kysymys.
Löysän rahan sanotaan selvittävän
tyÖttöniyyskysyMyksen ja monet
muut kapitalistisen yhteiskunnan
ristiriitaiset pulmat. Miksi ei pan
na liikkeelle löyhää rahaa? Tie­tääksemme
ei finanssikapitalisteilla
ole kireä rahanpuute, vaan kireä k i i ­re
etsiä tilaisuutta miten saada s i ­joitettua
pääomansa tuottamaan yhä
suurempia voittoja. Työläisellä on
ollut aina kireä rahanpuute j a tulee
pysymään niin kauan kuin kapitalis-inen
järjestelmä pysyy pystyssä. A
sia näyttää sekavalta. Meidän on
coetettava tutkia kysymystä päästäk­semme
jonkinlaiseen selvyyteen. M i ­käli
porvarit meille näitä kysymyk
siä selvittävät, me emme pääse tuu
maakaan eteenpäin.
Porvarien selostuksen mukaan
hintojen paisuttamiseen on synti­pukki
juuri itse työläinen, vaaties­saan
jatkuvasti yhä korkeampaa
palkkaa. CLC:n tutkimustyön joh­taja
t r i Eugene Forsey, puolustaes­saan
työläisten palkkoja, ant-^eksi
pyytävästi osoittaa, että palkat ja
tuotanto ovat kohonneet melko ta­saisessa
suhteessa toisiinsa verrattu­na.
Tämä sopii porvarilliselle ta­loustieteen
tohtorille:, Emme väit
tele tohtorin kanssa. Sanomtn
vain, että palkkain ja tuotannon
nousulla toisiinsa verrattuna ei ole
sen enempää tekemistä, kuin se, et­tä
kuin esihistoriallisella kaudella ei
ihminen kyennyt tuottamaan enem­män
kuin itsensä ja perheensä ela­tuksen,
niin ei ollut palkkaa, eikä
kukaan rikastunut toisen työstä. Tu
lemme tähän kysymykseen myöhem­mällä.
Lainaamme .vähän Vancouver
SUN-lehden toimi tuspalstalta:
"Meillä on 'inflation' kuten pankkii­rit
ovat nyt halukkaita tunnusta
maan, siinä ei ole mitään pelättä­vää.
Se on meidän mukanamme laa­jentumisen
vuoksi, josta me nau­timme".
Mikä laajentuu j a kuka nauttii?
Pääomat kasaantuvat ja keskitty
vät. Pankkiirit j a yleensä finanssi-kapitalistit
nauttivat saavutuksis­taan.
Vaikkakin tunnustetaan, että
tuotanto on peruskysymys kansa­kunnan
elämän ylläpitämiseksi, niin
finanssikapitalistit pitävät rahaa
kaikkein tärkeimpänä, sillä se pai
velee heidän tarkoituksiaan. Itses­tään
tuotannon lamakausi palvelee
juuri finaiissikapitalistien tarkoituk­sia.
Jos finanssipääoma olisi tärkein
kansakunnan elämän ylläpitämisek­si,
niin finanssikapitalistit pitävät
rahaa kaikkein tärkeimpänä, sillä se
palvelee heidän tarkoituksiaan. It
sestään tuotannon lamakausi palve­lee
juuri finanssikapitalistien tar­koituksia.
Jos finanssipääoma olisi tärkein
kanskunnan elämän ylläpitämisek
si, niin sosialismin rakentaminaan
vallankumouksen jälkeen Venäjällä
olisi olltit mahdottomuus. Samoin
olisi asianlaita tänä päivänä Kiinas
sa. Finanssikapitalistit eivät ole si­joittaneet
kumpaankaan rahojaan.
Mitenkä nämä finanssipääomat
ovat syntyneet ja keskittyneet?
MonopoLkapitalifmin kehityksen
varhaisimmalla kaudella, , kaikista
voimaklcaimmat teollisuusmonopolit
perustivat omat pankkinsa, joihin
he keräsivät kaiken mahdollisen
kiertokulussa olevan ylijäämärahap
ja omat ylivoittonsa ja lainasivat nii­tä
pienemmille teollisuuslaitoksille.
Kuten esimerkiksi Amerikassa Mor­ganin
ja Rockefellerin pankkiryh­mät.
Olletikin tämän vuosisadan alusta
alkaen ovat vakuutusyhtiöt kerän
neet Canadassa kokoon suurimmat
finanssipääomat. Teollisuuden voi­tot,
jotka ovat olleet liian pieniä yk­sityisiä
sijoittamisia varten ovat ke-
MIKA ON TyöTTÖMIEN
TODELLINEN MÄÄRÄ?
Monen vuoden ajan Canadan hal­litukset
ovat harrastaneet "nume-ropeliä",
mikäli työttömien luku­määrä
on kysymyksessä. Hallituksel
la on kahdet eri numerotiedot työt
tömistä. -
Y k s i niistä on aina alhainen luku,
joka on hyvin käytännöllinen halli­tuksen
jäsenille kun he joutuvat ah
distettaviksi. Toinen luku on huo-
.Tiattavasti korkeampi ja oppositio­puolue
aina käyttää sitä., vaikka se-
;cin voi aliarvioida todellista tilan­netta.
Yhtä numeroa käytetään toista
/astaan ja sillä kehitetään sellainen
käsitys, että loppujen lopuksi k u
;etyllä kunnalla on paljon pa-
•emmat mahdollisuudet saada
3 i k e u denmukainen ratkaisu
tälle kysymykselle. Erillään ol­len
tulevat kaikki kuntamme
erikseen hirtetyksi.
Selvää tietenkin on, että kun­tien
yhdistämisen johdosta tu­lisi
eräitä lisämenojakin — ve­si-
ja viemärijohtojen rakenta­minen
entistä laajemmalle alal­le.
Mutta nämä "lisämenot"
tulevat pakollisiksi aivan lähi­tulevaisuudessa
vaikkei mitään
yhdistämistä toteutettaisikaan!
Ja tärkeintä on se, että yhdistä­misen
avulla on mahdollisuus
lisätä kunnalishallintojen tulo­ja
paljon enemmän, mitä me­not
tulevat lisääntymään.
Tässä mielessä nikkelialueen
kuntien asukkaat seuraavat
suurella mielenkiinnolla maa­nantaina
aloitettavaa julkista
kuulustelua tästä yhdistämis-kysymyksestä.
Tässä mielessä
toivotaan, että Ontarion kun­nallishallinto
tekisi asiasta to­della
myönteisen ja demokraat­tiseen
elämäntapaan sopivan
ratkaisunr Kaikki hyvää tar-koittavat
asukkaat kannattavat
kuntien yhdistämistä jos se
tehdään niin, että yhdistetty
kunta saa oikeuden verottaa
myös kaivosyhtiöiden omai­suuksia,
kuten teollisuuslaitok­sia
verotetaan yleensä muualla
Ontariossa.
kaan ei tiedä mitään tod-^Uisesta
tilanteesta.
Tällä kertaa nämä numerot ovat
386,000, mikä on liittovaltion tilas
totoimiston laatima luku työttömistä
joulukuun puolivälissä ja 796,000,
minkä verran työläisiä oli rekistee-rattuna
tammikuun 9 pnä hallituk
sen työnvälitystoimiston kirjoissa
työnetsijöinä.
Ensinimäinen numero, 386,000 ei
merkitse j u u r i mitään, sillä katsauk­sessa
ei ole huomioitu sellaisia työ­läisiä,
jotka tavallisesti ovat 35 tun­tia
tai enemmän viikossa töissä,
mutia katsausviikon aikana olivat
osaviikosta pakkölomautettuna, osa­ajalla
tai pois töistään jostain muis
ta salaisista syistä, joista tietävät
vain tilastotoimiston henkilökunta.
Viimeisen katsauksen akana oli
15.5.000 sellaista työläistä^ Suurin
osa heistä kuuluu työttömien jouk
koon, joten tämä tilastotoimiston lu­ku
työttömistä pitäisi olla parem
minkin 541,000.
Selvästikin' työnvälitystoimiston
työnetsijäin " luku heijastaa paljon
tarkemmin työttömien todellisen
määrän. Vallassa olevat konserva­tiivit
ovat kova-äänisesti väittäneet,
että osa näistä 796,000 on töissä täl­lä
kertaa ja vain etsivät parempaa
työpaikkaa ja että on myös joukossa
sellaisia, jotka ovat saaneet työpai­kan,
mutta-eivät ole tiedoittaneet sii
tä toimistoon, j.n.e. Mutta ne halli
tuksen työläiset, jotka huolehtivat
näistä tilastoista, selostava, etä nii­hin
ei sisälly sellaiset henkilöt, joil­la
tiedetään olevan työpaikka ja et­sivät
uutta.
Toisaalta on sellaisia työttömiä,
jotka eivät ole lainkaan työnvälitys­toimiston
kirjoissa. Suurin osa työt­tömistä
rekisteeraavat työnvälitys­toimiston
kautta nauttiakseen työt
tömyysvakiiutuksesta. Monet työläi-set,
jotka eivät nauti työttömyysva­kuutuksen
turvasta, eivät ilmoita
työnvälitystoimistoon, että ovat
työttöminä. Tähän ryhmään kuuluu
vastatulleet siirtolaiset, nuoret, joil­la
ei ole riittävästi vakuutusmerkke-j
ä kirjoissaan, farmityöläiset ja mo­net
muut.
Kun kaikki nämä seikat huomi­oidaan,
niin voi hyvin olla niin,,!,että
työttömien todellinen määrä on' vie
lä suurempi kuin työnetsijäin m p
rä. Suoraan sanoen työttömien mää­rä
tammikuun 9 pnä mahdollisesti
oli jonkun verran suurempi kuin re-kisteerattujen
työnetsijäin määrä,
mikä silloin oli 796,000.
rääntyneet pankkeihin j a sen kautta
kasaantuneet suuriksi pääomiksi.
Samoin paremmin palkattujen am
matiUaisten ja vapaa-ammattien
harjoittajani ylijäämät kerääntyvät
pankkeihin. Pan^t j a väkuutusyh-^
tiöt, sekä niin sanotut luottoyhtiöt
käyttävät käsiinsä saamia rahoja ai­van
kuin omiaan., Ne voivat sijoit­taa
niitä mihin haluavat. NiUlä on
siihen valtavat mahdollisuudet, sillä
ne ovat näiden samojen rahojen kier
toktdusta hyötyneet, jättiläismäiset,
suuria vuokria tuottavat konttorira­kennukset,
joita ne asiallisesti käyt­tävät
vararahastoinaan. Niitä vas
taan on mahdollisuus aina lainata
toisiltaan, silloin jos yhdelle tai toi
selle sattuu pikkurahan tarpeita.
Yllämainitut laitokset ostavat jat­kuvasti
suurimman osan liittohalli­tuksen,
maakuntahallitusten j a kun­tain
laina-böndeista. Nämä, hal­linnolliset
laitokset tulevat vuosi
vuodelta yhä suuremman velkataa­kan
alaiseksi. Päävielkaa ei vo:da
lyhentää muuten kuin tekemällä
uutta velkaa. Mikäli suhteellista
tietoa tästä kysymyksestä on olemas­sa,
niin Canadan "kunhallishallituk
set tällä kertaa kuluttavat keski
määrin noin 60 % veroista velkain
korkojen maksam'äeen. Otamme
ainoastaan yhden esimerkin, josta
on suhteellisen varlhat todistukset
olemassa: Vancouverin kaupunki
käytti 1956 velkain korkoihin 7 ja
% miljoonaa dollaria, joka on suun­nilleen
samansuuruinen summa
minkä kunta maksoi Vancouverin
asukkaille antam"staan palveluksis­ta.
Marx, nimitti valtiolainain hankki
mistä valtion myymiseksi. Ja sitä
se todellisuud-^ssa on. Liittohalli­tus,
maakuntahallitukset ja kunnat
ovat ("Incorporated") laill stettuja
liikelaitoksia, kuten mikä liiketoi­mintaa
harjoittava kapitalistinen yh­tiö
tahansa. E i tarvita ketään pe
i-ustamaan mussolinilaista "Incorpo­rated
State".
Kaikki hallinnolliset laitokset toi­mivat
juuri samalla tavalla, kuin yk­sityiset
kapitalistiset liikelaitoks';t.
Niiden kirjanpitokin on aivan sa
man näköinen. Pääomatili osoittaa
velkoja,kuten kapitalistisen yhtiön
osaketili. Ne maksavat korkoja
pääomalle. Tulos on se: Mitä sano­taan
kansan yleisiksi omaisuuksiksi
kuten koulut sairaalat ym. ym. . .
ovat todellisuudessa kapitalistien o-maisuutta
ja niistä ovat kapitalistit
aikain kuluessa moneen kertaan
korkojen muodossa saaneet sijoituk­sensa
takaisin, mutta sijoitukset o
vat edelleen olemassa ja kapitalis
tit ovat edelleen halukkaita laajen­tamaan
tämän luontoisia sijoituksia.
Kapitalisteilla on pääomasijoitus­tensa
kautta täysi kontrolli hallin
nollisiin laitoksiin. He tappelevat
lujasti vaaleissa siitä ketä näihin
hallinnollisiin elimiin valitaan. Ja
ekä ihme, sillä ne ovat heille yhtä
tärkeitä kuin h'*idän yksityisten
liikkeittensäkin johtokunnat. Ka­pitalistit
myöskin tappelevat lujasti
verojensa alentamiseksi. Ke mie­luummin
lainaavat rahaa halUnnolli-;
sille laitoksille, kuin maksavat vero­ja.
Verojen maksam nen jää työtä
tekevän luokan niskoille.
Se mitä työläisten keskuudessa
sanotaan oman kodin omistamiseksi
merkitsee monessa tapauksessa asu
mistä äärettöniän korkeavuokraises-sa
huoneistossa, jossa täytyy elää
vain toivossa, että sen jonakin päi­vänä
itse omistaisi. Silloin kun tu
lee pitempiaikainen työttömyys
työstään elävät ihmiset joutuvat
äärimmäisen kireään rahatilantee­seen
j a omakoti on pakkomyynnin
uhkahalaisena, niin kiinnityslainas­ta
kuin veroistakin.
Samoin myöskin tulee kunnallis­hallinnoille
kireä rahatilanne. Ve­rotulot
pienenevät. Kapitalistit tu
levät haluttomiksi lainaamaan ja
saattaa tapahtua kuten kolmenkym
menen vuosina, että maakuhtahalli'
tukset julistavat köyhimmät kunnat
vararikkotilaan j a asettavat jonkin­laisen
"komissionerin" valvoniiaan
kunnan asioita, että vähäisemmistä-kin
verotuloista maksetaan kapita­listeille
kuuluvat korkotulot. Pää­oma
on siunattu ja pyhä.
Finanssipääoma ei osta ainoastaan
oman kansakuntansa valtiota, vaan
sillä on sangen hyökkäävä asenne
vallata uusia sijoitusalueita y l i ko
koko maailman. Amerikkalaisen f i -
nanssipääomien kasaantuminen on
samanlainen, kuin muidenkin kapi­talististen
maiden. Kuitenkin suu
rena ^kansakuntana j a j ättiläismäi-sen
teollisuuskoneistonsa aviUla ky­keni
se toisen maailmansodan aika­na
muuttamaan länsi-Euroopan van­hojen
imperialististen maitten tap­piot
itselleen äärettömiksi voitoiksi
Tähän mennessä se on kyennyt os­tamaan
kaikki länsi Euroopan van
hat imperialistitiset valtiot. Nyt on
kysymys niiden menetettyjen j a juu­ri
menettämisvaiheessa olevien siir­tomaiden
ostamisesta. Dulles on
kauppamatkoillaan ilma-^sa melkei'»
yhtä paljon kuin "Sputnikit", mutta
kaupat eivät tahdo luonnistaa. Täy
tyy heilutella vaikka vain rikkinäl
siä kaukoammusten kappaleita i l
massa, sodan uhkan ylläpitämiseksi.
Valtion myyminen ei suinkaan olo
eilisen päivän keksintö, mutta meil­lä
ei ole tilaisuus tässä yhteydessä
tarkastaa sen hiftor'allista kehitys­tä.
Sikäli kuin Canadaa on myyty
Yhdysvalloille pala palalta ja edel
leen kaupataan, johtuu siitä, että
suurimmat canadalaiset teollisuus
ja finssipääomat ovat kietoutuneet
yhteisiin yrityksiin pienempien
pääomien itseensä liittämiseksi. Ja
jos talouspula jonkin aikaa kestää
tulee se olemaan finanssiherran hei
näaikaa.
Sikäli kuin valtio on kerran ostet­tu
niin siltä myöskin vaaditaan pai
veluksia. Kaikista k i p - i n kysymys
on työväenluokan kurissapitäminen.
Kapitalistiluokan ideologiaan kuu­luu,
että työväen on aina pysyttävä
köyhänä ja tämän ajatussuuntansa
se on kyennyt koko historiansa läpi
toteuttamaan. Tämä ei silti riitä ka­pitalistin
näkökannalta. Työläinen
saa aina liikaa. Kapitalistiluokan
täytyy jatkuvasti vaatia työläisvas-taisla
lakeja ja kaikenlaista muuta
valtion sekaantumista työläisten
vaatimusten pienentämiseksi sekä
tykkänään mitätöimään niitä.
Kapitalistit eivät nähtävästi y in
märrä mitään omasta järjestelmäs
tään. Jos me kuuntelemme radiota,
piin tuntuu,, että tässä maailmassa ei
o!e ensinkään vaikea elää: Ostakaa
se tai tämä esine. Te säästätte v i i ­sikymmentä
kun ostatte juuri nyt.
Te säästätte sata siinä tai tässä os­tossa.
Jos teillä on rahallisia vai
keuksia tulkaa talouslainakontto-riimme,
sanokaa paljonko tarvitset­te,
me olemme valmiit lainaamaan.
K a i k i l l a on mahdollisuus kokeilla
tätä helppoa elämäntapaa. Mutta
P. ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — Heti liittoparla
mehtih häjoittapiisen ja vaalipäivän
julistamisen ' jälkeen ovat kaikki
puolueet ryhtyneet kiihkeään vaall-vaUusteluun
täällä länsi-Ontaribs
säkiä. Port Arthurin vaalipiirissä
C C F : n ehdokkaan voitto Viime kesä
nä asettaa sen saavutuksen säilymi­sen
pääasiaksi. Hävinneen miljo-neerin
C. D. IIowen tilalle liberaali­puolue
haeskelee miestä ja könser
vatiivit eivät oLe tyytyväisiä neito­seen,
jonka nimellisesti esittelivät
viime vaaleissa lipunkantajakseen,
sillä puolueen päävoimat tukivat
Howen valitsemista.
Kenora Fort Frances vaalipiirissä,
diktaattori Howen kaivosporhojen
kanssa suorittamat konikaupat johti­vat
liberaalipuolueen juoksupojan
W. Benedicksohin hyvin lähelle hä
viön partaalle. CCF:n ehdokkaan
ollessa toisella tilalla ja konservatii­vi-
ehdokas oli pitkällä jälessä kol­mantena.
Fori Williamin vaalipii
rissa 84-vuotias pastori Mclver i l
moitti jäävänsä pois ehdokkuudesta.
Hän ehdotti tilalleen kaupungin
nykyistä pormestaria H. Badania,
jota ei kuitenkaan ole vielä lopulli­sesti
vahvistettu. Konservatiivipuo
lueen ehdokas jä C C F : n ehdokas o-livat
siellä kumpikin huomattavasti
jälessä äänimäärä.ssä. Labor-Prog-ressive
puolueen lipunkantajana o li
viimeksi Alvin Johnson, mutta v i i
me kesäkuun vaalien yhteydessä' ei
ollut ehdokasta ollenkaan. Nyt p i
detään luonnollisena, että jokaisen
puolueen tulisi esittää ohjelmansa
ja siten taata mahdollisuus työläis­ten
ja farmärivoimien linjoittunii-sen
tulevaisuudessa yhtenäisyysoh
jelman taakse. Nyt ilmoitetaan vie­lä
olevan harkihÄahalä^na
näinS eri t>uoiue^ « t ä ^
kaikseeh aivan tijiäim
mitysköbuksiss^ V t ^ ^ ^ t t keskiUI^
teilaan, että tyjl^ft^i^ tt^lb^
poliittisen fciiuikiiiHä;^^^ : aäet-tainalla
y^teii|i|i^inj|«l^
Kouluissa Vallitsevan tungostiläii
lieventämiseksi; j a kellariBiissa koulu*
opetuksen löpiettadids^ksi»bn iiyväk»
sytty kahden koulun rakentänjti^^
yksi Orandvle«^ Avenue fl^(^e|ä^
töihen Kuron kadutte. V Täiftn t u ^
koitukseen päätti kaupungin val­tuusto
hankkia puoiitn ipodljodiJia^
d o l l a r i n Uhiäk . ^ J ?
Yleisään^ykseUii :p8tt^^ * ^
den sairaalan" laa|i^ntanJt£säif I i ) ^ i
on nyt päätetty iakentaa uusi siijiii
St. Joseph-sMeafUlditm: Sitä v a ^ n
tilan varaamUeki^: tlyi^^^P^^
kolme vanhaa' r a ^ ^ u s ö a . ; JSTUJ^^^
hajoittaniinefn on j o alöifettii. * :
Järvienpään vanKempia eiioniai*
laisia kuoti viime, viikolla:, oseit^.
Fort Wiiliämis^ tuhnettu'7j^
vuotias räätmiOtto^Ä^llenkt^
l i s ^ t i sunnuntaina haudiv^ii
keskiviikkona. Port Äittiylrissa toU-dattiin
maanantaina 64^vuöti|iä Ikfi».
Jenny Rikkonen j a 57-vuotias £inii
E. Arvelin. ^
"Kaiku"-kuorön konseftisti on jö
ollut tiedotuksia ^ aikaisemmin^
kun pidetään Työn TemppelillM hel­mikuun
22 pnä. Nyt voidaan j o , i l ­moittaa,
että ovili[^puja on etukä­teen
saatavana 6S sentillä lukiiisisäa
paikoissa j a myöskin Vapauden s l -
vulHkkeessä. — A T K
Venezuelan patrioottinen jiinta
vapauttaa poliittisia vanlteja
Kirj. LnSBl£ PARK
Venezuelan vihattu diktaattori
Marcos Perez Jimenez on paennut
Dominicanin tasavaltaan etsien tur­vapaikkaa
sieltä. On arvioitu, että
hän on kuljettanut maan rajojen u l ­kopuolelle
227 miljoonaa dollaria, mi­kä
on säilytettävänä toisissa maissa.
Uuden vuoden päivän epäonnistu­neen
vallankumouksen jälkeen ylei­nen
mieliala edelleen kohosi Ja saa­vutti
kohokohtansa yleislakossa, Jon­ka
patrioottisen juntan johtaja Pab-ricio
OJeda kutsui.
Patrioottiseen juntaan kuuluu nel­jän
puolueen eduistajat keskustasta
vasemmalle kallistuva Oemocratic
Action puolue, kommunisthsen puolue,
keskustalainen Bepublican Democra-tic
puolue ja oikeistoon kuuluva
Christian Democratic puolue.
Patrioottinen Junta on ollut maan­alaisessa
toimitmassa viime kesäkuus­ta
lähtien ja on Jatkuvasti saanut
enemmän yleistä kannatusta. Tammi­kuun
21 pnä kirkon kellot soivat j u ­listuksena
siitä että yleislakko o l i a l ­kanut
ja ihmiset i^ntäiiivät kadulUe
huutaen "ftlas tyraniyalti".
Seuraavana päiv£^ armeijan osas­tot
liittyivät kansaii jcnäckolhin Ja
myöhemmin samana päivänä viUl
miestä k&slttävä sotllafijunta At^r
raali Wplfgang tjairTasabalin JOh'^
dolla otti hallitusvallan kfisUnsä J&
vaati Perez Jiäienezin poistumiiani
maasta. Militarijuntä yrittää ]piil;li4
valtaa käsissään lupaamalla «iVU^r
keuksien palauttainista Jt^ yleismal­lien
toimittamista tul^valjsiuidc^.
Patrioottinen jnnta Oh 'V^ttnnt
päiden vaaUen tottnittsmiiiäta trl%^«-
mättä.--/. • . ••'••l •
Venezuelan nuuBinpaöstaC päU^avien
joukossa on koiiununi>^n ptuttuei^
Johtaja OustavQ Mttciiadö. joka 0%
asunut Meksikossa vuodesta 195(|
lähtien.
Vielä ei ole tiedoltettu onko kömr
munistisen puolueen entistä ylei^lh-teeriä
Jesus Farlaa vapautettu. Hän
on oUut vankliaissBt viisi Vuotta. v
vai
vam kokeilla.
(Jatkuu)
Tanskan kuningas
vierailulle Suomeen
Helsinki (S-S) — Tanskan kunin-ges
Frederikin odotetaan saapuvan
Suomeen viralliseHe vierailulle ensi
kesäkuussa, mutta tarkkaa ajankoh­taa
ei vielä ole määrätty. Kys3rmyk-sessä
oh vastavierailu Suomen presi­dentin
Urho Kekkosen Tanskaan vii­me
vuonna tekemään vierailuun, niin
kuin Jo silloin vierailun yhteydessä
ilmeni. (SS)
hajoitusjarjestöä työväen lunnioksi
Helsinki. — (S S) — S A K : n vas- eräissä liitoissa ehdittäisiin tehdä
sääntöjen mukaiset ratkaisut —-
näin lasketaan — S A ^ m jättämises*
tä j a uuteen keskusjärjestöön liitty­misestä.
'
Viitattuja päätöksiä pidettiin l i »
vinä yllätyksinä, koska o l i odotetttil
uuden elimen, perustamisen tapahtu*
van jo n y t Tapahtumien käännd
johtui HS:n tietämän mukaan sii»
tä, että ennen eräiden liittojen sään>
tömääräisiä ratkaisuja piisi tässä
vaiheessa perustettu valtuuskunta
muodostunut "keskustelukerhoksi"
eikä keskusjärjestöksi. (HS)
täiset (ammattiyhdstyspiirit totesi­vat
19/1 Olavi Lindblomin johdolla
pitämässään kokouksessa, etteivät
eri liittojen johtomiesten keskeisek­si
suunniteltua valtuuskuntaa tässä
vaiheessa tarvita vain voidaan r yh
tyä suoraan valniistelemaan uuden
ammatillisen keskusjärjestön perus­tamista
S A K : n vastapainoksi.
Asiantuntijatahoilla pidettiin var­mana
että uuden keskusliiton lopul­linen
syntyminen tapahtuu huhti­kuun
tienoilla. Siihen mennessä
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Canadan Kiinan edustaja" Trinityssä!
Tiistaiaamuinen kansallinen radio­uutinen.
että]JPP:n kansallinen joh­taja
Tim Buck on nimitetty puolu­eensa
vaaliehdokkaaksi Trinity vaali­piirissä
Torontossa, missä asuu^ mui­den
siirtolaisryhmien lisäksi myös
lukuisia suomalaisia, palautti välittö­mästi
mieleemme sikäläisen suuren
aamulehden, Globe and Mailin tam­mikuun
30 päivänä Julkaiseman joh­tavan
toimituskirjoituksen: " T im
Buck. lähettiläänä."
Kuten tledettänee, Tim Buck on
ollut laajalla vierailumatkalla Neu­vostoliitossa
ja Kiinassa. _
Neuvostoliitossa ollessaan T im Buck
-osallistui Lokakuun Suuren-vaUanku»-
mouksen 40-vuotisjuhlien yhteydessä
pidettyihin k o m m u nistipuolueiden
neuvotteluihin Ja liitti nimikirjoituk­sensa
oman puolueensa edustajana
yli 60 työväen- Ja kommunistipuo­lueen
yhteisesti Julkaisemaan rauhan
manifestiin;
Sen Jälkeen Tim Buckin kerrotaan
saaöeen Neuvostoliitossa 600-miljoo4^
naisen Kiinan Kansandemokraattisen
hallituksen kutsun saapua vieraisille
sinne, Ja mikäli me tiedämme, hän
onkin ollut siellä nyt useita viikkoja.
Uutistiedoista olemme myös huoman­neet,
että Tim Buck on yksi niistä
harvoista canadalaisista, Joilla on ol­lut
tilaisuus henkilökohtaisesti kes­kustella
uuden Kiinan valtiovallan
korkeimman edustajan, puheenjohta­ja
Mao Tse-tungin kanssa.
Nyt julkaistu radiouutinen viittf^a
siihen, että Tim Buck on joko lähte­nyt,
tai lähtee pian kotimatkalle K i i ­nasta,
ryhtyäkseen täällä puolueensa
ehdokkaaksi Trinity vaalipiirissä.
Mutta palataksemme yllämainit­tuun
Globen toimituskirjöitukseen,
meillä on syytä palauttaa mieleem­me,
että niin "kommunistivastainen"
kuin Globe onkin, se lukeutuu kui­tenkin
niihin kunniallisiin sanoma­lehtiin
— Joiden lukumäärä lisääntyy
Canadassa jatkuvasti — mitkä vaati-vat
Kiinan KansantJi.savallan-tunous^-
tamista ja tuomitsevat valtiolaivam­me
perämiehet siitä kun ne sokeasti
Dullesin ohjelmaa seuraten kieltäyty­vät
kaikista niistä mahdollisuuksista
mitä Kiinan tunnustaminen meille
kansakuntana tarjoaa.
—Tätä—taustaa—vasten—katsottuna
Globe Julkaisi yllämainitun toimitus-kij-
Joituksensa. Se ilmaisee siinäkin
v i h a mielisyytensä "kommunismia"
kohtaan yleensä ja erikoisesti cana-dalaisiin
kommunisteihin. Mutta
huomioiden vallitsevat olosuhteet.
se ei voi o)la,piikittelemättä OttawaajVtyöväenosa yhdistää rivinsä,
siitä, että se on jättänyt Canadan
edustuksen ihmiskunnan neljännestä
edustavassa Kiinassa LPP:n Johta-
JaUe mr. Buckille. Näin kirjoitti
Globe:
". . . Canada ei tunnusta Kiinan
kommunistihallitusta. Mutta tämä ei
tarkoita, että Canada ei ole edustet­tuna
kommunistisessa Kiinassa .
"Viimeksimainittu (mr. Buck) on
Juuri suorittanut viisi viikkoa kestä­neen
matkan Kiinassa Ja sillä mat­kallaan
hänellä oli haastattelutilai­suus
Mao Tse-tungin kanssa — kun­nia
Joka on tullut vain harvoille län­simaalaisille.
lEi ole liiaksi korostettu
jos sanotaan, että matkallaan T im
Buck oli Canadan Kiinan lähetti­läänä
. . .
"Aniharvat canadalaiset hyväksyvät
JTim Buckin lähettilääksi Kiinaan tai
minnekään muuallekaan. Mutta 'tun-nustamattomuuden''
erikoistilanteessa
hänen asemaansa ei voida kiistää . . . "
Rajoitettu tila ei vaUtettavastl salH
pidempiä lainauksia. Mutta tarkoi­tuksemme
onldn vain osoittaa, että
"kommunistivastaisuudestaan" huoli-
-matta—Globe-and-Mail—joutui tässä
yhteydessä tunnustamaan sen tosi­asian,
että Canadankin kommunistit
ovat olemassa.
Omalta kohdaltamme olemme sitä
mieltä, että Trinityn hyvät asukkaat
tekisivät viisaasti. Jos antaisivat ää­nensä
mr. Buckille -sittenkin,-vaikka
eivät hyväksyisikään hänen filoso­fiaansa
Ja puoluepolitiikkaansa.
Kiertämätön tosiasia nhnittäin on,
että tämän maan työväenliike ei tule
huomattavampaa poliittista edistystä
saavuttamaan ennen kuin Järjestynyt
•ramä vaatii meiltä työtätekeviltä
vähhnmässä laskussa eräänlaista
"herrasmiesten" sopimusta siltä, että
nimitetään parhaiten sopivat työväen
ehdokkaat eri vaalialueille ja yhdis­tetään
sitten voimamme vaaliuur­nana.
Symbolisena saavutuksena tästä
tarvittavasta yhtenäisyydestä olisi
mielestämme se. Jos työväenliikkeen
riveissä hyväksyttäisiin kalkesäa h i l ­jaisuudessa
sellahien ajatus, että OC
F : n johtaja M . J . Coldweli valitaan
kaikkien työtätekevien yhteisin ääniin
länneltä ja L I V : n Johtaja, T im ÖUtk
valitaan samiaila' tavalla käikl^len
työtätekevien yhteisillä voimilla Jdäs-t
i L ' :• - •
Mitä tällainen "herräsmlessopUnu»"^
käytännössä merkitsee, se näkyy ehkä
parhaiten aiit^ Joä muistamme mitfen
esim. mr. (Plsher valittiin CCP:n (eh­dokkaana
parlamentin Jäseneksi ko­vassa
kamppailussa Järvienpäästä
työväen .yhtenäisen esiintymisen > -
ja vain sen perusteella.
Jättäen puoluepoliittiset seikat tois­arvoiselle
sijalle ainakin allekirjoit­taneen
täytyy tunnustaa, että mitä
hyvänsä Tim Bucklsta onkaan sanot­tu
tai kirjoitettu, koskaan ei häntä
ole syytetty työväenasian pettämisestä
eikä työläisten hyUdmlsestä. Päin-.
vEistoin voidaan todeta, ettei esimer­kiksi
siirtolaisilla ole Canadassa tois­ta
niin lämmlnhenklstäja-peräänan-—
tamatonta puolustajaa kuin on T im
Buck.
Olisi se todella mukaVa nähdä, että
m o 1 e m pieh työyäenpuoluelttemme
kansalliset Johtajat tulisivat valituk­si
Ottavaan. Sieltä pähi olisi heidän
toimintaansa mukava tarkkailla vä­hän
yhden niinkuin toisenkin, matta
tärkehitä olisi kuitenkin työväen yh-teisten
irohnlen kasvu. Säiis&kottr».