Vapaus, August 4, 1955

              mi
Sivu 2 Torstaina, ek>Jcuun 4 p. — Tlnursday, Aug. 4,1955
VAPAUS
CMBKMif) — Independent Labor
TOlephonesiSua Office Oe. 4-«!MM;
Editorial Office OS. «<4285. UimaKef
K. Bului; Editor W, EUuod. M a j O^
address: Box 69, \6udbury, Ontario.
OKgan of fjnnteh Canadians. Es-tabUsbed
Nov. e, I9l7. Auäuoized
fis eecond class jnail by tbe Post
OtOce PQsartment, Ottaw3,'
Jlshed thrice «reeJtly: Tuesday»,
^ u n d s y s and Satnrdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at' 100-102
Elm St. Wi, Sudbuiy, Ont„ Caiiada.
Adyertising ratesupon a|)pUcatioo.
Tratlslatibn free of cbatge. ' : v
^ZTLAUSRINMATC
Canada&sa: 1 vfc 7.00 6 kk. 3:75
Y h d y s v a ö o t e a : 1 vk; 8 J » 6 kk. 4J30
luomessa: 1 yk. 8.50 6 kk. 4.75
Miia niuut^^^a^^
Äk<!f-sV^t^Äp-^-
'imIM. : 1*1
mmm
i SIS
^^^^^^^^^^^^^
Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, Incon palveluksessa
olmt J!win iSjOGlp työl^ — kiitos yhtenäisyyden; taistelu- .
-valmiuden ja esimerkillisen hyvälle uniollceh yhden parhainiman
työehtosopimuksen, mitä nikkelityöläiset oVät koskaan saaneet, ja
he ovat jatkUvastjv saaneet hufjmä^^
Kaikilla sudburylaisJllajä koko maan järjestyneellä työväellä pn syytä
onnitdla hikke^ ja: samalla tutkia sita,
jniten täH - 1
Vaikka nikkeliteollisuuden työläiset saivat nyt huomattavan pal­kankorotuksen
ja muita tärkeitä parannuksiji työolosuhteisiinsa, niin
•tärltiein kaikista nyt saaduista etuisuuksista on kuitenkin eläkesuun-nitelman
parannukset sikäli, että työläinen voi, jos hän niin haluaa,
jäädä vapaaehtoisesti 60 vuotta iäytettyään eläkkeelle. Jos työläinen
tulee sairauden vuoksi työkyvyttömäksi, niin hän voi saada tätä elä- .
kettä jo paljon nuorempana. Kun tässä yhteydessä muistetaan, että
kaivostyÖ on raskasta työtä, terveydellisesti pakostakin vaarallista
epäedullisissa olosuhteissa, niin silloin nähdään kuinka tärkeätä on se,
että tätä eläkkeelle pääsyn ikärajaa saatiin alennetulcsi. Jos miehuu­den
ikänsä kaivoksissa työskennellyt mies haluaa viettää elämän eh­toopäiviä
vähän helpommalla, ja siten jatkaa elämäänsä, niin .sen pe-jrusedellytyitsenä•
on juuri ikärajan alentjtminen siihen tasoon, että
mahdpUisimman monet heistä voivat päästä eläkkeelle käytannössä-
Ikin, •eiicä vain "teoriassa". .Merkillepantavaa myös on, että nyt alle­kirjoitettu
sopimus ei pakoita: ketään terveessä ja hyvässä työkun-npssa
plevaa työläistä jäämään eläkkeelle 60-vuotiaana. Työläinen
voi jatkaa työskentelyään vielä senkin jälkeen, mutta nyt allekirjoi­tettu
työehtosopimus antaa työläiselle^^ jäädä vapaaehtoi­sesti
däkkeelle 60 vuotta täytettyään. Sanalla sanoen, vaikka tätä
eläkerajaa tullaan vuosien varrella epäilemättä edelleen alentamaan,
;
, huudenpäivän turvan niille tuhansille työläisille, jotlta ovat ikänsä
Incoa palvelleet — ja jotka vaivöjaari säästämättä ovat tämän mai­nehikkaan
Mine-Millunionräkent^
eSEMMUS VA1S
HÖVtSSttS HIEBO.VTAA
K a u k o - i t ä «aa. nyt G e n e v e n . v o l t e»
I l u a . Konununlsiinen K i i n a on va-i
p ä u t t a n u t ' y k s i t o i s t a amerikkalaista
' l e n t ä j ä ä , jotlca o n pidetty " v a k o i l i j o i ­n
a " vankilaissa —. Yhdysvallat puo­lestaan
tuntuii olevan menossa K i i ­n
a n t u n n u a t ä m i s t a kohti. Tsheltkos-l
ö v a k i a s s a oleva Yhdysvaltain l ä h e t ­t
i l ä s Alexis J o h n s o n ö n nyt Geneves­s
ä keskusteluissa k ö m n m n l s t i a a n K i i ­n
a n Puolan l ä h e t t i l ä ä n W a n g Plngr
n a n l n kanssa. He keskustelevat n i i s tä
kilstakysymykabstä m i t ä o n nyt Wash-ingtpnin
j a Peklngh» v ä l i l l ä . Saavuttu­a
a n sinne ^Geneveen) h ä n (John­s
o n / viittasi Mr. Wangiln sanoen
h ä n t ä " K i i n a n , Kansantasavallan
edustajaksi", miksi Pekingin halU-tus
Itseään n i m i t t ä ä ja mikai sitä
sanovat maat. j o t k a ovat sen hal­lituksen
tunnmtaneet — Globe and
M a l i .
Kiina laajentaa
kulttuiirisiihteitaaii
1 . K e s ä k u u n alussa Kiinaan saapunut
1 Intian kulttuurivaltuuskunta on k&y«
j hyi Kiinan kansantasavallan ert puo­lilla.
Se on tutustuniit imatkansa var­rella
Pekingin, Mukdenin.]3alnyn ym,
iiaupunkien tehtaisiin Ja kultiuuriia!-
toksiin. Valtuuskuntaan kuuluvat In-
Kirj. N. Perov
GENEVEX HENKI * '
:: kolDvaa vuoden beinäkoaiii 18.
—23. päivien vällseoä aikana pi­dettiin
Genevessä neijän vallan
päämiesten nenvqttelut. Kenvotte-
. lojen • t y ö o h j e i n a a n Iränltdvat
mm. sellaiset kansainväliset' jky-symykset
koin Euroopan koIldctU-visen
tnrvalllsDnden Järjestämir
nen Ja aseistarilsumlskysyniyB.
Näiden kyBymysten ratkaisemi­sesta
riippuu maailman: kalkiden::
' kansojen rauha; turvalli^us Ja
hyvinvointi.
Geneven neuvottelut. Joissa val­litit
rakentava yhteistoiminnan
I
m
> Väheksyä ei kuitenkaan sovi kaivosmiesten nyt vohtamia pal
'kankorotuksia ja muita parannuksia. Incpn työläiset Sudburyssa ja
Port Colbornessa saavat tämän uuden työehtosopimuksen mukaan
5 prosentin yleisen palkankorotuksen, tarkoittaen se sitä, että palkat
(kohoavat 8J4 sentistä 11 senttiin tunnilta. Kun tähän lisätään^^v^^
kesälomien, juhlapäivätöiden ja sairashuollon suhteen saadut paran­nukset,
niin yhteenlaskien ne aiheuttavat yhtiölle noin 12 .sentin me­not
jokaista työtuntia kohti. Toisin sanoen, nyt voitetun palkankoro­tuksen
ja muiden .parannusten peru.steella Incon työläiset saavat joko
välittömästi tai välillisesti useihin miljooniin dollariin nousevat lisä­tulot
vuosiansioihinsa, rriikä. tarkoittaa, ei vain kaivostyöläisten ja
heidän huollettaviensa elämän paranemista, vaan koko liike-elämän
vilkastumista Sudburyn seudulla.
Käytännöllisesti "katsoen tämä sopimus: korotti kaivostyöläisten
peruspalkan $1.87 tunnilta $1.96'/( tunnilta, ammattimiesten jä etu-miesten
saadessa huomattavasti yli S2 tunnilta. Kaiken lisäksi nämä
palkankorotukset astuvat voimaan taannehtivasti kesäkuun 1. päi­västä
lä,htieri, jolloin aika^empi työehtosopimus päättyi. Tämä antaa
'kaivbsmiiehille sievoisen lisätulon seuraavassa maksussaan.
Miten sitten on mahdollista, että Mine-Mill saavutti jälleen näin
loistavan voiton tuhansien nikkellnkaivajien hyväksi? .
Muistaa tulee ensinnäkiii, että neuvottelujen alkuvaiheessa Inco
kieltäytyi jyrkästi edes keskustelemasta eläkejärjestelmän paranta­misesta.,
"Se on yhtiön rahoittama suunnitelma ja yhtiö määrää siitä
yksinään'' sanoivat Incon ptmiot.^ M
symyksessä on paljon enemmäslä kuin Incon muut»nr>ista dollareista,
nimittäin tuhansien työläisten hyvitiyoinnista ja vanhuudpnturvasta.
Selvästikin tässä asiassa on kuultava työläisten toivomuksia, koska
kerran on kysymys työläisten vanhiiudenpäivistä. ja kun kaivosmie­het
antoivat miltei yksimielisen kannatuksensa tälle ainoalle oikeu­denmukaiselle
katsantokannalle, niin yhtiön täytyi lopulta suostua.
; 'Merkillepantavaa 'muuten on, että Iiico ei yrittänytkään kieltää
sitä, ettei se pysty antamaan työllisilleen palkankorotusta ja muita
, parannuksia. Totta on, että vissit tet)llisuudet, kuten esimerkiksi Ca^
nadan tekstiiliteollisuus ovat -—kiitos suurelta osalta Yhdysvaltain
dumbingille — sellaisessa talouspuristuksessa, etteivät ne voi aivan
sellaisia työehtosopimuksia allekirjoittaa m tehtiin Incon kans­sa.
Tämä pitää paikkansa myös erinäisten pikkuliikkeiden kanssa,
jotka joutuvat lisääntyviissii määrässä taistelemaan olemassaolostaan,
sillä kapitalistisen kilpailun laki on,•viidakon laki, misisä voimakkäärh-pi
syö heikomman. Mutta sellaisten jättiläisliikkeiden kuin Incon
'kohdalta ei ole lainkaan kysymys siitä kykeneekö yhtiö maksamaan.
H mm • wm • • • Iirin
Puhemies Fagerholmin ja ulkoministeri
Virolaisen lausunnot Vapaalle SanaiUe
vaan siitä, että haluaako se maksaa. Eivätkä ne ''halua maksaa'', ellei-"
vättyöläiset niitä siihen pak<htaIXäin oli asia Inconkin «uhteen.
H e l s i n k i . — (S-S) — Olemme k ä ä n ­tyneet
eduskuiinan puhemiehen. K .
A. Fagerholmin sekä ulkoministeri
Johannes ' V i r o l a i s e n puoleen j a ealt-t
ä r i e e t heille kaksi kysymystä jotka
kuuluivat:
— M i k ä on m i e l e s t ä n n e Geneven
konfereiissln t ä r k e i n tulos?
' —- Katsotteko t ä m ä n tuloksen v a i ­k
u t t a v a n positiivisesti myöa Suomen
ulkopoliittiseen asemaan j a miten?
Puhemies Fagerholmin j a ulkomi­n
i s t e r i Virolaisen vastaukset kuului­vat
seuraavasti:
Puhemies Fagerholm:
— LuonnoUiseati m i n ä kuulun n i i ­h
i n , j o t k a ovat toivoneet, e t t ä neljä
suurta, k u n ne vihdoinkto kokoontui­vat,
saman p ö y d ä n y m p ä r i l l e , olisivat
p ä ä s s e e t yksimielisyyteen kaikista
ongelmista, m u t t a kokonaan n ä i n hy­v
i n el k ä y n y t . E t t ä Geneven kon­ferenssi
todella merkitsi ä ä r e t t ö m än
paljon p ä r e r n m a n , ystäyälliscmmän
I l m a p i i r i n luomista on varmaa. K a l k ­k
i a lausuntioja Geneven kokouksesta
leimaa sydämellis(ytys j a ; h y v ä tahto
j o k a taholla. Lienee t o d e m i ä k ö i s t ä.
e t t ä koko.ihmiskunta toivoo todellis­ta
rauhaa j a k a i k k i e n sotien - - myös
k y l m ä n — lopettamista. Tämä Ih-inlrtcunnan
toive on voimakkaasti v a i ­kuttanut
s u u r i i n herroihin. Jos kon­ferenssi
olisi e p ä o n n l s t i m u t , olisi se
luonut uuden pessimismin aallon y li
koko maailman eikä kukaan uskalla
ottaa sellaista valtuuta . Itselleen.
Joukkojen rauhan tahto näyttelee
suurta osaa. Geneven konferenssi
merkitsi s e l v ä s t i s a r j a n ' j a t k u v i a -kon­ferensseja,
jotka v ä h i t e l l e n askel as­keleelta
a i ä t t a v ä t h y v i n k i n ratkaista
ongelmat, jotka ovat r a u h a n turvaa­misen
tiellä. P ä l y ä n Uon aiheisiin
kuuluu myös, n ä y t t ä ä minusta, että.
Neuvostoliiton p ä ä m m i s t e r i ja puo­luesihteeri
tulevat vierailemaan L o n ­toossa.
. Se on h y v ä merkki.
^ Suomen ulkopoliittiseen asemaan
j a ulkopolitiikkaan Geneven konfe­renssi
m i n u n m i e l e s t ä n i tuakin mer­kitsee
m i t ä ä n muutosta. Se linja,
j o t a me t ä h ä n asti olemme noudat­taneet,
kelpaa j a t k u v a s t i esimerkiksi.
S a l l i t t a k o o n minun t ä s s ä yhteydessä
lausua i l o n i alita, e t t ä Parlamenttien-v
ä l i s e n L i i t o n konferenssi elokuun lo­pussa
H e l s i n g i s s ä muodostuu osanot­t
a j a m ä ä r ä l t ä ä n suuremmaksi J ä laa­jemmaksi
k u i n kokkaan aikaisemmin.
T ä ä l l ä : tulevat parlamenttien edusta­j
a t idästä ja l ä n n e s t ä kohtaamaan
toisensa e n s i m m ä i s e n k e r r a n j a kun
kysymykset maailmanrauhasta myös
t ä ä l l ä n ä y t t e l e v ä t k e s k e i s t ä oaaa. t o i ­von
m i n ä , e t t ä t ä m ä kokous osaltaan
voisi antaa l i s ä n j ä n n i t y k s e n laukai­semiseen
maalimassa.
Ulkoministeri V i r o l a i n e n:
— T ä r k e i n tulos Geneven konfe-rensfilsta
oli m i e l e s t ä n i k a n s a i n v ä l i ­sen
poliittisen i l m a p i i r i n paranemi­nen.
'
; — On* selvää, e t t ä k a n s a i n v ä l i s en
i l m a p l l rm seestyminen merkitsee p a l ­j
o n myös m e i d ä n maallemme j a k a n ­sallemme.
Siitä on etua monessa
m i e l e s s ä . Poliittisen i l m a p i i r i n kiris­t
y e s s ä myös pienten kansojen, ennen­k
a i k k e a juuri niiden, asema k i r i s t y y ja
vaikeutuu. K u n j ä n n i t y s laukeaa, t i ­lanne
paranee. O n n i i n k u i n olisi hel­pompi
h e g l t t ä ä , jos n i i n saan sanoa.
. henki aloitti uuden aikalcauden
. fcansalnviUislaiä sUhte Ne
' Moittivat koko. maailn^
meidän aikakaudellanmie yhteis­toiminta
valtioiden kesken on
t ä y s i n mahdollista rauiian etujen
hyvältsl, huolimatta Valtioiden eri-.
: laisista yhteiskunnallisista Järjes-
X. telmlstä.
KONFERENSSIN OHJEET
N e l j ä n v a l l a n hallitusten ulkomi­nistereille
antamat ohjeet osoittavat,
e t t ä Geneven neuvotteluissai o n tehty
t ä r k e i t ä p ä ä ö k s i ä . j o t k a a v a a v a t . t i en
k a n s a i n v ä l i s t e n ongelmien raiihan-omaiselle
ratkaisulle. Annetut ohjeet
t ä h t ä ä v ä t kansojen r a u h a n j a turval­lisuuden
varmistamiseen. Kysymystä
"Euroopan turvallisuus j a Saksa" eh­d
o t e t t i in käsiteltäfväksl tavoitteena
varmistaa Euroopan turvallisuus huo­mioonottaen
k a l k k i e n valtioiden edut
j a niiden lailliset oikeudet omaan ja
kollektUviseen puolustukseen. Saksan
kysymys on ohjeiden mukaan ^ r a t ­kaistava
s i l m ä l l ä p i t ä e n Saksan •kan­s
a l l i s i a etuja ja Euroopan t u r y a l i i -
suutta. Aselstarllsiunisongelmaa ^hal­l
i t u s t e n p ä ä m i e h e t .velvoittivat ulko-m
i m s t e r l t k ä s i t t e l e m ä ä n p ä ä m ä ä r ä nä
sodanvaaran torjumtaen j a aseistuk­sen
aiheuttaman taakan k e v e n t ä m i ­nen.
T ä t e n ulkoministerien l ö k a k i i u s -
sa alkaville neuvotteluille annetut
t e h t ä v ä t vastaavat k a i k k i e n kansojen
p y r k i m y k s i ä rauhaan.
E r i k o i s k y s y m y k s e n ä on ohjeissa
annettu t e h t ä v ä k s i suhteiden k e h i t t ä ­m
i n e n I d ä n Ja l ä n n e n välillä. Tässä
tarkoltukseissa on svmrmlteltaVa toi­m
e n p i t e i t ä , j o t k a poistaisivat kanso­j
e n vapiaata k a n s s a k ä y m i s t ä j ä kaup-l
u j e n tuloksista suurella iloUa."
"JOUBNAL DE DIMANCHE"
SITÄ
USKOBfTOTC
Urfiontotunnllla oli
musi Jaakobin pakc
tialaiset taiteUijat ovat esiintyneet ^kertoo: — Ja sitte
m o n i l l a eri seuduilla. ,. päänsä kiven alle ja
"Ne l j ä n s u u r v a l l a n - neuvot t e lut G e - < Ko t ima a h a n s a l ä h t i e s s ä ä n v a l t u u s -
nevefisä". k i r j o i t t a a ranskalainen a i - { k u n n a n J o h t a j a . . I n t i a n varaulkomi-
Dimanche. n^steri A n i l K u m a r Chanda Järjesti
' ' tiedoitustilaisuuden, Jossa h ä n k i i t ti
K t i n ä n ka'nsaä j a K i i n a n kansantasa­v
a l l a n h a l l i t u s t a valtuuskunnan j ä s e ­n
i l l e j ä r j e s t e t y s t ä l ä m p i m ä s t ä vas-kakauslehti
Journal de
" p ä ä t t y i v ä t t y y t y v ä i s e n m i e l i ä l n v a l ­litessa.
O n p ä ä s t y sopimukseen, joka ^
s i s ä l t ä ä t o d e U i s e h y ä l l r a u h J n k y l m ä s ­s
ä sodassa; N ä m ä tulokset olivat m a h ­d
o l l i s i a ainoastaan yleisen h y v ä n t a h ­don
j a Geneven hengen ansiosta, j o ta
k a i k k i valtuuskunnat, emien muita
neuvostovaltuuskunta, osoittlvä^ v . ."
'•NEUS DEUTSCHLAND"
Arvioidessaan neljän .vallan h a l l i ­tusten
p ä ä m i e s t e n neuvottelujen tu­l
o k s i a , saksalainen sanomalehti Neues
Deutschland osoitti neuvottelujen tu­losten
va".ivistavan saksalaisten tiskoa
s i i h e n , e t t ä k^aikki valtioiden keskei­set
kiistakysymykset voidaan r a t k a i s ­ta
neuvottelujen .tietä k e s k i n ä i s eh
taanotosta j a lausui varmuutensa s i l ­t
ä , e t t ä I n t i a n Ja K i i n a n kansojen
kulttuurisuhteet tulevat lujittumaan
j a k e h i t t y m ä ä n . :V
T a p a h t u i myös
P i k k u A n j a viittaa i
A n j a , kysyi opettaja.
— Opettaja, onko J
nut? v';::'v,?'-.:v^-:.'-.•'•••
.--- K u i n k a riiln? •
— No kun lehdessi
ipuna, e t t ä Jumala or
seen. t o h t o r i Tietäväl
Se ei koske vain nyt eläioä ihmisiä
vaan myöskin vielä synitymättöihiä
•Helsingissä pidetysal maailman
rauhankokouksessa puhuivat eri mal-luottamuksen
j a rehellisen y h t e i s t o i - ! d e n tiedemiehet atomiponunien ai-m
l r m a n hengessä. ; h e i i t t a m a s t a kauheasta .vaarasta.
P u o l a l a i n e n professori Infeld sanoi.
' " N E W Y O R K T I M E S " r
A m e r i k k a l a i s e n New Y o r k Timesin
t a r k k a i l i j a Schwarz kirjoittaa: • Jos
j o t a i n selveni j ö t ä s s ä vaihesssa heti
neuvottelujen p ä ä t y t t y ä , n i i n a i n a k in
se, e t t ä k a n s a i n v ä l i s t e n suhteiden i l ­m
a p i i r i on parantunut On alkanut
v ä l i r a u h a n kauisi; jonka aikana dip­lomaattien
on helpompi k ä s i t e l l ä ky­s
y m y k s i ä vähemmällä j ä n n i t y k s e l lä
k u t a t ä h ä n astL"
"TRJBUNA LUDU"
P u o l a l a i n e n : l e h t i Trjbuna Ludu
k i r j o i t t a a , e t t ä "neuvottelujen anta­mat
ohjeet, jotka k a l k k i n e l j ä osan­ottajaa
yksimielisesti. hyväksyivät,
ovat havainnollisesti osoittaneet koko
p ä a j a .vapaita y h t e y k s i ä i h ä i r l t s e v ä t maailmalle, e t t ä kalkkien osapuolien
esteet asiasta kimnostuneiden maiden i- l - u * ! » - . - i . , . - .
valmis ynteistyonon
avaruustutlcimusalalla New York. — Presidentti Elsenho-werln
h y v ä k s y t t y ä h e i n ä k u u n lopulla
suunnitelmat avaruuteen l ä h e t e t t ä ­v
i s t ä maapalloa k i e r t ä v i s t ä kokeilu-satellllteista,
ovat keskustelut t ä s tä
aiheesta, jota t ä h ä n asti o n p ä ä a s i a s ­sa
k ä s i t e l t y v a i n tieteiskirjallisuudes­sa,
saaneet vauhtia.
Ne tieteelliset j ä r j e s t ö t , jotka ovat
l ä h i n n ä suunnitelmaa, toivovat näit.
ten satelliittien avulla v i i m e i s t ä ä n v.
1958 voitavan raolttaa ovea maail­mankaikkeuden
salaisuuksiin. Satel­l
i i t i t kulkevat 8 k i l o m e t r i n vauhdilla
sekunnissa maan jTnpärl suunnilleen
400 kilometrin korkeudella ja anta­vat
automaattisesti tietoja avaruuden
esikartanoissa vallitsevista olosuh­teista.
.,: •• ^ •
Mutta sitten tapahtui, kuten on tapahtunut niin monesti aikai­semminkin
jotakin sellaista mikä sai tilanteen muuttumaan. Työläi­set
rupesivat liikehtihiäun työmaalla ja toimipaikoissaan. Työläiset
äänestivät ylivoimaisesti lakkoutumiscn puolesta, ellei, hedän oikeu­tettuihin
vaatitnuksiinsa suostuta; 'He osallistuivat tuhansittain union-sa
kokouksiin ja antoivat kymmenin eri tavoin ymmärtää, että he ovat
yhtenäisiä uhionsa katissa Ja samalla myös päättäväisiä siitä, että hei­dän
oikeutettuihin vaatinuiksiinsa ön suostuttava. Juuri tämä työläis­ten
yhtenäis\'ys- ja taisteUihcnki oli ratkaisevana tekijänä voiton saa­vuttamisessa.
Juuri se kun unio ei ryhtynyt "morkkaamaan" työläi-.
siä "taisteluvalmiutensa" vuoksi, kuten oikeistolaisten kontrolloimat
uniot aivan liian usein menettelevät, nostatti työläisten keskuudessa
luottamusta omaan voimaansa jä työnantajapiireissä käsityksen siitä,
että niirt työläiset kuin uniökin ovat tosissaan. Tässä on Mine-Mill
union nyt saavuttaman siiuren voiton — ja sitä edeltäneiden voitto­jen—
todellinen "salaisuus"'.
Selvää tietenkin on, että M-M unio tulee tämän johdosta saa­maan
työnantajilta entistä, pahenmian nimen. "Porvari oti peto kun
sen kukkaroon kosketaan", tapasi vanha ystävämme, Pirskas-a-ainaja,
meille nuoremmille selittää. Me saamme olla vakuuttuneita myös sii­tä,
ettii taantumusvoimat tulevat käyttämään kalkki mahdolliset ja
mahdottomat keinot mustamäalatakseen tätä mainiota uniota ja saa-dakseen
sen huonoon valoon aisioita tuntemattomien työläisten sjl-missä.
Mutta kokemus on osoittanut, että vaikka. iinion jäsenet ovat
telaan zhen-
K i i n a s s a o n alettu e n t i s t ä e n e m m än
kasvattaa arvokasta lääkekasvia,
z h e n - s h e n - n i m l s t ä juurta. Suurim­mat
z h e n - s h e n - v i l j e l m ä t ovat O i r i n in
maakunnassa Tshanbosnan-vuoristo-seudulla.
josta toivotaan saatavan y li
80.000 k g zhexishenla.
.•ramäh j u u r e n keinotekoisten kas­vatusmenetelmien
i c e h l t t ä m l s e n ansi­osta
t ä m ä n seudun valtiotaloudet ovat
saavuttaneet h y v i ä tuloksia. Mainit­takoon,
e t t ä s i l l o i n , k u n zhen-shenin
siemenet k y l v e t ä ä n tavallista mene­t
e l m ä ä noudattaen e n s i m m ä i s e t tai­met
ilmestyvät näksrvim vasta vuoden
kuluttua, Fusunin v i l j e l m ä n t y ö n t e ­k
i j ä t ovat saavuttaneet h y v i ä tuloksia
Jo samana vuotena k y l v ä m ä l l ä sieme­net
palaneeseen lantaan. T ä m ä n an­siosta
zhen-shemn kasvattamlsalka
on supistunut s e i t s e m ä s t ä vuodesta
kuuteen vuoteen.
Lauantaina; Umoitti myös Neuvos­t
o l i i t o n huomatuimplin kuuluva ava­ruustutkija
A . G . K a r p e n k o v e n ä l ä i s ­t
e n todehnäköisestl ehtineen yhtä
p i t k ä l l e m i e h i t t ä m ä t t ö m i e n satelliit­t
i e n suunnittelussa s d t ä periaatteessa
olevan valmiita yhteistyöhön ava-r
u u s t u t k l m u s k y s y m y k s l s s ä .
Amerikkalaiset tutkijat ovat k ä y t ­t
ä n e e t kaikki mahdolliset voimava­r
a n s a ratkaistaakseen ne monet sekä
monimutkaiset ongelmat, jotka l i i t t y ­v
ä t avaruuspallojen lähettämiseen.
N y k y i s i n on k ä y t e t t ä v i s s ä ainoastaan!
matemaattisia laskelmia, piirustuk­s
i a s e k ä joukottaln tutkimusten. t u ­loksia,
jotka on saatu rakettien .ja
robottlaseiden kokeiluissa. Nimen­omaan
korostetaan, e t t ä satelliitteja
valmistetaan i n h i m i l l i s e n mielenkiin­n
o n ty}'dyttämiseksi — tuhoavaa tar­koitusta
n i i l l ä el ole. Sodanaikaisista
kokemuksista on tosin otettu oppia,
j a oletetaan, e t t ä myös on käyty
neuvotteluja Saksan V-aseitten eri­k
o i s t u n t i j a n Herman Oberthin ja
Wenher von B r a i m l n kanssa.
j a kansojen eduksi. E i voida y l i a r v i o i ­d
a k a n s a i n v ä l i s e n yhteistoiminnan ja
kulttuurisuhteiden m e r k i t y s t ä rauhan
varmistamiselle. N e l j ä n v a l l a n h a l l l -
t u t e n p ä ä m i e s t e n p ä ä t ö s taloudellis­ten
ja kulttuurisuhteiden k e h i t t ä m i ­sen
v ä l t t ä m ä t t ö m y y t t ä on luonut hy­v
ä n perustan yhteistoiminnan laajeh-tamiselle
Neuvostoliiton ja U S A : n.
E n g l a n n i n sekä R a n s k a n kesken.
PÄÄTÖSTEN V A I K U T US
• Geneven neuvottelujen päätökset
vaikuttavat suotuisasti luottamuksen
kasvuun ja yhteistoiminnan laajen­tumiseen
n e l j ä n s u u r v a l l a n kesken, ja
samalla niiden merkitys' tulee ole­maan
m y ö n t e i n e n tolsillekiri m a i l l e ja
yleisen rauhan vakaannuttamiselle.
N ä i d e n neuvottelujen tulokset osoit­tavat
seivästi, että nykyisin voivat
valtiot, j o i l l a on erilaiset sosiaaliset
j ä r j e s t e l m ä t , olla rakentavassa yh-telstolminnasa
keskenään rauhan
etujen hyväksi ja e t t ä kylmä sota,
j o k a ön y n n y t t ä n y t sodanjälkeisen
kaUden k a n s a i n v ä l i s e n j ä h n i t y s k s en
kasvusta, voidaan lopettaa. Geneven
neuvottelut ovat osoittaneet reaalisen
t i e n kansojen vapauttamiseksi k y l ­m
ä s t ä sodasta j a samalla luoneet a l un
uudelle aikakaudelle k a n s a i n v ä l i s i s sä
ushtelssa.
" I Z V E S T I J A "
'^Neuvostokansa, k i r j o i t t a a Izvestija
24. 7. 55 — on y h d e s s ä k a l k k i e n mui­den
kansojen kanssa t y y t y v ä i n e n G e ­neven
neuvottelujen tuloksien Johdos­ta,
' s e on s i t ä mieltä, e t t ä näiiden
neuvottelujen menestyminen merkit­see
uuden aikakauden a l k u a k a n s a i n ­v
ä l i s i s s ä suhteissa. Neuvostoliitto teki
kaikkensa luodakseen suotuisat neu-votteluolosuhteet
n e l j ä n v a l l a n h a l l i ­tusten
p ä ä m i e s t e n neuvotteluissa. Se
tulee t e k e i n ä ä n kaikkensa, e t t ä Ge­neven
neuvottelujen p ä ä t ö k s e t toteu-t
e t t a l s l l n k ä y t ä n n ö s s ä yleisen rauhan
Ja k a n s a i n v ä l i s e n : turvallisuuden etu­j
e n hyväksi.
K a i k k ' . kansat ovat tarkkaavaisina
seuranneet n e l j ä n vallan hallitusten
p ä ä m i e s t e n Geneven neuvotteluja.
K a i k k i rauhantahtoiset kansat vas­taanottivat
tiedot Geneven neuvotte-
"osolttae^a - h y v ä ä tahtoa j a kun neu­votteluja
k ä y d ä ä n yhteistoiminnan ja
k e s k i n ä i s e n y m i n ä r t ä m y k s e n henges­s
ä , voidaan k a l k k e i n pahimmatkin
valkeudet s o p l m u s t l e t ä voittaa ja
poistaa." '. ••
' ' T i e t o V Geneven neuvottelujen
m y ö n t e l s l t ä tuloksista", kirjpittaa
l e h t i , "leviää kaivattuna uutisena
k a u t t a koko maailman. Ihmiset k a i ­kissa
inaissa t e r v e h t i v ä t t ä t ä , tledoi-t
u s t a suurena rauhan voittona."
e t t ä ainoa keino suojautua atomi­pommia
yantaah o n estää- s o t ä . -A
L e h d i s t ö n haastattelutilaisuudessa,
jcssa toimi puheenjohtaja kuuluisa
englantilainen professori J . B e m a l,
s a a t i i n k u u l l a monia mleleniiptolsla
lausuntoja. Prof. B e r n a l sanoi ter-vehdyrouheessaan:
" O l e m m e saaneet
h y v i n ysitjisohtaisia tietoja atomi­pommin
vahiutuksista. Japanissa, ra­d
i o a k t i i v i s e n p ö l y n l e v i ä m i s e s t ä Ja sen
s ä t e l l y y a i k f i t u k s i s t a jne. Tehtävä­n
ä m m e on luoda kokonälfttuva siltä,
m i t ä atomisota n y k y h e t k e l l ä voi saada
aikaan, ja M a a i l m a n rauhankokous
tulee k~äyttämään tutkimustemme tu
l o i t s i a h y y ä k s s e n p ä ä t t ä e ^ ä n , mitä
on tehty; sellaisen sodan e s t ä m i s e k s i.
O n myöskin keskusteltu atomivoiman
k ä y t t ä m i s e s t ä r a u h a h o i n a l s i l n t a r k o i -
t u k s l l n ."
A l u k s i t e k i v ä t aiikerimmln kysy­m
y k s i ä Helsingin Sanomien Arvo
Ä ä r i , U n i t e d Pressin edustaja j a nor-'
jalaisert' o i k e l s t o s o l t l a l l d e m o k r ä a t t l s en
Arbelderbladetln. t o i m i t t a j a Svaerdrup
j a kysymysten aiheena oli Neuvosto­l
i i t o n suhde atomipommiin. Neuvos-t
o l l i l l o l ä i n e n profesorl Ambarzumjan
ym. viittasivat ^valtiomiesten puhei
Tervehtien • i l o l l a hallitusten pää-1 siin j ä a s i a k i r j o i h i n , jotka osoittavat
mleisteririeitvottelujen tuloksia j a tuo- Neuvotcollltoh lukuisia ' k e r t o j a esit-den
j u l k i t y y t y v ä i s y y t e n s ä niiden joh­dosta;
kansat odottavat Genevessä
tehtyjen p ä ä i ö s t i e n . t o t e i i t t a h i i s t a . Ne
toivovat, e t t ä neuvotteluihin osallis-tuneiden
kesken aikaansaatu koske­tus
kehittyisi edelleen.
"PRAVDA"
•'Neuvostoihmiset", k i r j o i t t a a P r a v ­da
24. 7., "ovat osoittaneet h y v ä k s y -
v ä n s ä Geneven neuvottelujen tulok- i
set ollen, vakuuttuneita . s i i t ä . ;että '
nieuvottelut avaisivat t i e n k a n s a i n v ä ­l
i s t e n ajankohtaisten ongelmien kä­sittelemiselle,
edelleen. Neuvostoihmi­set
t i e t ä v ä t , e t t ä n e l j ä n vallan h a l l i ­tusten,
p ä ä m i e s t e n neuvottelujen
koollekutsuminen oli mahdollista k a n ­sojen
j ä r k k y m ä t t ö m ä n r ä t j h a n t a h d on
ansiosta, k a n s o j e n rauhantahto i l m e ­ni,
s e l v ä s t i m y ö s Geneven neuvottelu­j
e n aikana. M a a p a l l o n v ä e s t ö n v a l t a ­va
e n e m m i s t ö v a a t i i rauhan varmis­t
a m i s t a j ä v a l t i o i d e n k e s k i n ä i s t ä yh-'
telstolmlntaa. Kalkkien kansojen
k a l k k e i n suurin pyrkimys on p y r k i ­mys
rauhaan." — SIB.
Adenauer tarpeeton
B e r l i i n i . — I t ä - B e r l i i n i n radion
l ä h e t y k s e s s ä sanottiin, että eniten
n i e n e t t i Geneven konferenssissa tri
Adenauer. H ä n ja h ä n e r i ; p o l i t i i k k a n ­sa
oliyat k y l m ä n sodan seurauksia.
Nyt on kylmä sota p ä ä t t y n y t eikä
h ä n e l l ä ole e n ä ä m i t ä ä n virkaa.
L ä h e t y k s e s s ä esitettiin s e i i j ä l k e en
vetoomus* k a l k i l l e saksalaisille, myös
k o r k e i m m a l l a tasolla oleville, ko-.
koontua keskustelemaan keinoista
l ä h e n t ä ä Saksan kUmpaaJkin . osaa
t o i s i i n s a . ;
t ä n e e n atomiaseiden h ä v i t t ä m i s t ä;
viimeksi pn tehty esitys atomiaseiden
m ä ä r ä n supistamisesta sikgi. kunnes
ä t o m l a r o i d e n k ä y t t ö kokonaan klel-
' l e t ä ä n . Atomipommi on yksinomaan,
h y ö k k ä y s a s e , ei puolustusase, korosti
prof. Ambarzumjan voimakkaasti.
Prof. B e m a l puolestaan lisäsi, että
rauhankokouksen päätökset, mitä
ne ttlten tulevatkin \. olemaan, eivät
s riippuvaisia m i n k ä ä n .suurvallan
politiikasta, vaan rauhanpuolustajat
vaativat atomiaseiden t ä y d e l l i s t ä h ä -
v i t t ä n i i s t ä ja hiiden k ä y t ö n k i e l t ä -
mLstä j a m y ö s k i n kokeilujen lopetta­m
i s t a ; viimemainittu vaatimus el
kohdistu v a i n Yhdysvaltoihin, kuteii
t o i m i t t a j a Ääri oli v ä l t t ä n y t , vaan
k a i k k i i n atomiarcita omistaviin mai­h
i n . — N ä m ä kysymykset, h ä n lisäsi.
— ovat luonteeltaan diplomaattisia,
emmekä, me tiedemiehet ole oikeita
i i e n k i l ö l t ä n i i h i n vastaamaan. Me
voimme vastata teille kysymyksiin,
j o t k a koskevat atomienergiaa j a sen
vaikutuksia. '
:•: Prof. B e r n a l l n toivomusta noudat­taen
keriiustelu s i i r t y i k i n nyt asial­lisemmalle
pohjalle. Neuvostoliitto­laiselle
professori
o s o i t e t t i in kysymys, r
k u t t a a . e l ä v i i n . ellmis
h e i n ä k u u n 1 p n ä koS
toliitoaia. tiedemlestej
telemaan nimenoma
m y s t ä . j ä tähän kok
t u u lukuisia ulkomaa
h i ä . •
J a p a n i l a i n e n prof
kertoi Japanilaisten t:
kimuksiftta omassa r
ehimaan ja Nagasa
pommit surmasivat
yhden kilometrin si
a t o m i r ä j ä y t y k i s e s s ä m
. k a aiheutti sille ältt
h e n k i l ö i l l e ve;«'sairaui
sen (kuoleman. K u n s
o l l e e i naiset ovat sy:
sia, on n ä i d e n jouko
sasti epärhuödostunei
kokuussa pidettiin J
miesten neuvottelu,
d e t t i i n . ja atomipom
.vaiikutukset vielä syni
k u p o l v i i n olivat järky
•kä Japamiaisille et
oialiistuneille. ulkom;
miehille; — P y y d ä n U
timiehet vaikuttam?
yleiseen miellpiteesee
i w ä s a k i . — Kysymys
t a ei koske alnoästj
i h m i s i ä . M e i d ä n on v
t a v a tulevia sukupolv
m ä t t ö m i ä lapsia. SIk
kansa toivomme, et
v a i t i atomipommien
myös n i i d e n valmistar
E n g l a n t l l a h i e n tohti
m a u t t i , , e t t ä atomipi
arvoitus tieteellekin,
j ä s r t y k s e s f ä ön energ
e n e m m ä n k u i n on osat
j ä h d y k s e n vaikutust<
k e s t ä ä monia vuosia.
L ä n s l - s a k s a l a l n e n 1
maassaan t e h t ä v ä n pr
jautiunlsesta atomlpo
taan. — Onko suojaat
mahdollista? h ä h tledi
nen proifessorl Infeld
e t t ä a i n o a suoja on «
k l n i n kokeet ovat os<
prof. B e m a l , — e t t ä ka
tehottomia, paitsi syvät
l a i s i a valmistetaan vai
l i t u s h e r r o j a varten.
dyika3ri vaikutukset ja
aavlstamattomalla tavi
j ä l k e e n p ä i n . RanskaiJ
B i c c a r d huomautti v:
t ä y s i n mahdotonta ti
I l m a s t o l l i s i a ym.tekij.
Jalaittelden tehokkuus
. Moskova. — Neuvostoliiton puolus­tusministeri,
marsalkka Shukov an­toi
lauantal-Iltana m ä ä r ä y k s e n kaik­k
i e n v e n ä l ä i s t e n joukkojeh poistami­sesta
I t ä v a l l a s t a , ilmoitti Moskovan
r a d i o v i i k o n vaihteessa;:
Shukov k i l t t i p ä l v ä k ä i & y s s ä ä n jouk­koja
niiden suorlttan
sesta. I t ä v a l l a s s a . V ;
Neuvostoliiton asevoi
vahvuutta supistetaan
joukkoja, joka poiste
ta. sanottiin pälväkäs
T ä m ä supistus tehd
Kirjaltajain unio
vaatii takeita
Indianapolis. — K i r j a l t a l n unio Ja
sen kanssa likeisesti yhdessä toimi­vat
toiset painatusteolllsuuden unibt.
ovat vaatineet takeita s i l t ä , e t t ä kun
CIO ja A P L . y h t y v ä t , n i i n siten syn-tjTiyt
e m ä j ä r j e s t ö ei tule sekaantu­maan
siihen kuluvien unlolden toi­m
i n t a - a l a n oikeuksiin enempää kuin
niiden s i s ä i s i i n asioihinkaan. Tästä
varoituksena oyat W a l t e r Reutherin
harjoittamat peukalolmlset ciO:n
unlolssa Ja suurien unloryhmlen s i l tä
erottamiset.
. — K a i k k e i n k u u m i n p ä i v ä m i t ä on
m e r k i t t y m i i i s t l l n maailmassa ö I l A s i -
zassa Libyassa, syyaikuusisa'1922. j o l ­l
o i n l ä m p ö m i t t a r i o s i t t i 136 astetta.'
ulkopuolisia kuin sisäisiäkin vihollisia ja hajoittajiayastaan.
^ Meidän lehtemme yhtyy muihin sudburylaisiin ja Canadan jär­jestyneeseen
työväestöön niiden onnitellessa Incon 15,000:tta työ-
; "Lakeja p i t ä i s i tuntuvasti koventaa
t ä s s ä armaassa C a n a t & n maassakin",
sanoi v a n h a y s t ä v ä m m e P i e t i l ä , j u t e l -
t u a a n ena'.n (Jonnin joutavi a kuumuu­desta
j a n i i s t ä keinoista, m i t e n h än
^Tittää henkiriepunsa s ä i l y t t ä ä.
Sanottuaan tavallisen "halloo k a -,
v e r l t " ' t e r v e h d y k s e n s ä ; , "painettuaah
puuta" Ja s y t y t e t t y ä ä n v ä ä i ä v a r t i s e h -
sa. P i e t i l ä paljasti ä ä n e n s ä v y l l ä ä n,
e t t ä h ä n e l l ä ' o n Jotakin erikoista aiy-d
ä n i e l | ä ä n . vaikka h ä n e s i h i t y i i in
huolettomasti j a harvasanalsestl, k u ­t
e n tavallista.
' E s l t e t t y ä ä n y l l ä m a i n i t u n k ä s i t y k s en
niiaamme lakien koventamisen, tar­peellisuudesta
P i e t i l ä imaisi tavallLata
p i t e m m ä t henkisavut, r y k ä i s i v ä h än
Ja k y s y i : ••^
'. . " M i t ä h y ö t y ä on s i l l o i n paremmis­t
a k a a n neuvoista, jos n i i t ä ei saa to­teuttaa?"
vikehrottomia ovat sellaiset "neuvot"
' m y ö n t e l i n ^
v i e n neuvojen toteuttamisen, "mikäli
s e l l a i s i a s ä ä d ö k s i ä e n ä ä onkaan".
: " K u u l e h a n nyt nuorimies" (kuinka
h y v ä ä se t e k i k ä ä n vanhalle sydä­melle)
sanoi P i e t i l ä ; "kyllä asla n ä y t ­t
ä ä v i e l ä k i n olevan n i i n , e t t ä ei fiia
t e h d ä molempia, luvata j a antaa'."
T i e t ä e n , e t t ä P i e t i l ä l l ä on tavalU-sestl
runsaasti asiapitoisia argument­t
e j a j a ollen vielä t ä y s i n t i e t ä m ä t ön
s i i t ä . ' m i h i n h ä h nyt t ä h t ä i s i , mg
puolestamme j ä i m m e kuuntelemaan
h ä n e n Järkeiljmsä k e h i t y s t ä . . N i i n p ä
h ä n v ä h ä i s e n tauon j ä l k e e n uudella.,
kysymyki»3llä:
"Muistatko sitä uutistletoa minkä
mukaan e r ä ä t torontolalset l ä ä k ä r it
varoittivat, v a r s i n k i n vanhempia u l ­k
o t y ö l ä i s i ä , e t t ä h e i d ä n tulisi. v ä l t t ä ä
I l l a l l i s i a ponnisteluja kuumina p ä i ­vinä.
Ja e t t ä parasta olisi reilusti le­v
ä h t ä ä U t a p ä t v ä l l ä ?"
"KyUä."
"Tiedätkö sietiMa miten kävi minulle
i l t a p ä i v ä n ä hetkeksi v ä h ä n nojaavaan
asentoon kalvepaikassa?"
" S a i t varmaan v ä h ä n h r t t i ä po­molta",
sanoimme me m u i s t ä e s s a m -
me, e t t ä P i e t i l ä pn hyvä aminattimles
j a ahkera työläinen^ sekä k a i k e n l i ­s
ä k s i unlon j ä s e n , eli mies. Jota el
n i i h k ä ä n helpoati l ä h e t e t ä t y ö t t ö m i en
armeijaan. • .-y^ • •.
" V ä ä r ä s s ä taas, kuten tavallista",
sanoi P i e t i l ä i k ä ä n k u i n s ä ä l i s t ä hy­myillen.
" P ä i n v a s t o i n / pomo; oU
e r i t t i n osaanottavaisen n ä k ö i n e n ja
keholttl l ä h t e m ä ä n lopuksi päiväksi
k o t i i n , ettei v a i n ' tule vakavampaa
sairautta, k u t e n h ä n sanoi." ,
"No m i t ä vaiittamL'i3n s y y t ä s i n u l la
s i t en on"? kysyimme me puolestam»
ine.' '\ . •
" S i i n ä p ä se o n k i n . E i p i t ä i s i t e h dä
l i i a n h ä t ä i s i ä p ä ä t e l m i ä " , sanoi P i e ­t
i l ä . " M i n ä k i n l u u l i n , e t t ä pomotkin
i-upeavat noudattamaan lääkärien
neuvoja : t y ö l ä l s t e in terveydenhuollon
suhteen ainakin kuumina päivinä^
M u t t a m i t ä s ollakaan. K u n tuU t U i -
p ä l v ä viikon lopulla, n i i n t i l i s t ä oU
v ä h e n n e t t y se lähes puoli pälväS,
j o n k a 'sain' v a p a a k o s i i t ä särystä kun
noudatin l ä ä k ä r i e n neuvoa!"
. " A h a a ! " :'].'/".••%-.1 • .-y';..:
" K u t e n - siis - ^ u d m ä a t , ; l a k ^ a pl-kuten
l ä ä k ä r i t sellttävi
kuumina päivinä on t
j e n n e t t ä v ä ja tarpeen
pieni lepohetki, n i i n si
kivolmaiseati säätää.
— ei i s o i l l a eikä pienii
ole nokan koputusta
rupeaa terveyssyistä •>'
maan."
"Oikein haastettu", n
" J a s i t ä p a i t s i " , jatk
n a t t u u n .4lkuun pääa'y
s i lakeja kovennettaVa
suhteen. "Työläisten 1
a i v a n l i i a n lyhyitä,
n a r r i t saavat kuukauc
j a pari viikkoa vielä '
suksi. nUn kyllä kalkl
p i t ä i s i saada ainakin
maksuUiam kesäloman
yksi lepovilkko. että 1
rasituksista Ja voisi a
neenä m i e h e n ä tai ria]
delleen. Se antaisi t:
p a l j o n parempia tulok
tavaisuuden kannalta
V a i k k a me yritimme
t u r h a on työläisten hi
antajain edulata. n i i n >
m a t t a Jouduimme tunni
periaatteessa on Pietfl
lakeja olisi Jcovennetta