Vapaus, January 13, 1953

              -Sivu 2 Tiistaina, tammikuun 13 p. — Tuesday. Jan. 13, 1953
(UBmry) — Jndcpendent Labor
OzgaQ~Qf^ Hnnlsb Canadlans. Es-tabUflbed
Nov, 6. 1917. Autborlzed
as second class znail by the Post
Oflttee Departjnent, Ottawa, Pub-
UeOied tbrice weeUy: Tuesdays
Tbursdaya and Saturday» by Vapaus
PubUsbing CkJimpany Ltd., at 100-102
Elm St, W.. Sudbuiy, Ont., Canada.
7e|ephöne3: Business Office 4-4264
Edltorlal Office -4-4265. ISma&r
B. SulcsJ. Bditor W, SHHvnd. MaUing
address; Box 69, Sudbigy, Ontario.
Advertising rates tqvn appUcation.
Translatiön free of charge.
^TILAUSHINNAT;
Canadafija: l Vk, 7JD0;6 kk. 3.75
3 kk. 255
Yhdysvalloissa: 1 vk. SMe kk. 4J30
Suomessa 1 vk. SJöO 6 kk. 4.75
<<Seliildaju sittenkin9f
-jv^x Jouduttuaan katolisen kirkon inkvisitio-oikeudes^^ kieltämään
utidenjä tärkeän havaintonsa, että maapallo liikkuu auringon ympäri,
eikä päinvastoin kuten oli siihen asti virheellisesti luultu, maailman­kuulu
tähtitieteilijä Galileo Galilei kuiskasi kuitenkin itselleen, että
'se (nimittäin maa) liikkuu sittenkin.''
Tämä kauan sitten tapahtunut ikuisesti elävä lausunto tuH var­maan
monen aikaansa seuraavan henkilön mieleen lukiessaan viime
perjantaina Torontossa ilmestyvän Globe and (Mail-lehden mahdolli­simman
huomaamattoman uutisticdon, jossa kerrottiin Ontarion maa­talousministerin
toimesta pian eroajiin maatalousministeri Töni Ken­nedyn
sanoneen Ontarion maatalousliiton kokouksessa, että Canadan
-.pitäisi aseiden asemesta lähettää muiliin maihin ruokatarpeita. .Asial­lisesti
puhuen maatalousministeri Kennedy toisti omalla alallaan
Galilein lausunnon, että ''se liikkuu sittenkin".
Palatkaamme vähän aja.ssä taaksepäin.
Puhuessaan Ontario Milk :Distributor's Associationin kokouk­sessa
joulukuun 11 pnä, Ontarion maatalousministeri Kennedy sanoi,
että Canadan pitäisi lähettää aseiden asemesta ruokatavaraa Länsi-
: Euroopan maihin. Hän sanoi silloin:
~ Meille on juuri flmoitettu, että taas on menossa Eurooppaan
$65,000,000 arvosta aseita. Kuinka paljon parempi olisikaan, jos oli­simme
lähettäneet sinne ruokatavaraa moraalin kohottamiseksi."
" Myöhemmin samana päivänä Royal York Hotellissa sanoma-lehtimiehillc
antamassaan lausunnossa Kennedy sanoi, että hän on
^sataprosenttisesti eri mieltä liittohallituksen kanssa asevarustuksen
antamisen suhteen. "Nälkäisestä ihmisestä ja kivääristä tulee huono
•yhdistelmä" sanoi ministeri Kennedy. "Jos me lähettäisimme ensiksi
ruokaa, me kasvattaisimme liittolaisillemme voimakkaita miehiä ja
silloin heistä tulisi arvokkaita liittolaisia; Kommunistiryhmät häyiä-vät
pois kaikista maista missä vallitsee yltältyllaisyys . . .Jumala on
»ollut antelias meille. 'Me,saimme suuren sadon — äärettömän suuren
sadon tänä vuonna. Kuinka paljon tämä .sato voisikaan tehdä hyvää
tämänpäiväisessä maailmassa."
Jokainen ennakkoluuloton Jienkilö, jokainen hyvää- tarkoittava
ihniinen sanoo ylläolevan johdosta "Hyvin ja ajankohtaisesti puhut- ;
'«^>'« tu." Mr. Kennedy ei ole sosialisti eikä komtnunisti, vaan hyvinkin
konservatiivinen "maanyiljelijä': politiikko. Kaikesta huolimatta hän
on "sataproscnttisesti.eri mieltä" 'llittohalHtuIisen kanssa akeavustuk-mf^
sen suhteen ja suosittelee tyk%n ja tapkkien asemesta nälkäisille
S5S?5Jwnsoille lähetettäväksi ruqkataviaraa, jota "ju
"äärettömän runsaasti tänä vuonna".
Maatalousministeri Kennedy tietää, että nykyisen ulkopolitiikan
* perusteella on vaara^ että,nämä ruokatavarat jäävätmätänemääh.f^^^
marien käsiin, sillä jos ruokatarpeita tarvitsevat kansat pakoitetäan.
ostamaan kaJHita tykkejä, tankkeji ja lentokoneita, niiden muutenkin
pienet varat eivät enää riitä iniökatavaran ostoon.
Tämän vuoksi mr. Kennedy on ilmeisesti sitäjm^ että Cana­dan
todelliset .kapsallisedut «vaativat että täältä lähetettäisiin aseiden '
asemesta ruokatavaraa ulkomaille. Tämän perusteella-,hän on "'satia- _
prosenttisesti eri mieltä liittohallituksen kanssa" aseayustiik^eri suh-v^
teen. /Mutta nykyisen sotahysterian aikana tällaisia lausuntoja pide-
'"*täjin kaikkein pahimpana kerettiläisyytenä, josta joiituu nykyaikaisen
-inkvisitioioikeuden eteeii. Eivät edes hallituksen ministerit »saa täl­laisia-"
vääriä oppeja" jutkisesti levittää; Ainakin se siltä näyttää.
Hyvin pian sen jälkeen kun maatalousministeri kehnedy antoi
yUälainatut lausuntonsa joulukuun alkupäivinä, julkaisi Globe a^^^
Mail suuren etusivun "uutisen" missä kerrpltiin, että maatalousminis^
teri-Kennedy eroaa'^pian toimestaan. Älaatalousminiateri Kennedy
oli "hämmästynyt" ja siahoi vielä samana päivänä, ettei hän tiedä
mitään eroami.shankkeistaan, sillä hänen tarkoituksenaan on jatkaa
'työtään maatalousministeriössä. Sen jälkeen torypääministeri Frost
".'antoi enemmän ulkokultaiselta kuin vakuuttavalta vaikuttaneen lau-r^
sunnon, ettei hankaan tiedä mitään Kennedyn eroamisesta. Mutta
•muutaman paivan kuluttua osoittautui, että Globe and Mail "tiesi"
''sittenkin paremmin ministeri Kennedyn eroaikomuksista kuin mr.
Kennedy itse! Kuten tiedetään, mr. Kennedy ilmoitti hyvin pian
yllämainitun sensatiouutisen jälkeen, että Globe oli oikeassa ja hän,
mr. Kennedy vaarassa, sillä hän aikoo nyt jäädä yksityiselämään ja
eroaa, maatalousministerin tehtävistä.
*Mutta ennen yksityiselämäiin siirtymistä, ministerikautensa vii­meisellä
hetkellä maatalousministeri Kennedy piti vielä yhden puheen
viime torstaina ja sanoi, kuten Galilei aikoinaan, että "se; liikkuu
"sittenkin" — ts.. han on edelleenkin sitä mieltä, että Canadasta pitäisi
lähettää aseiden asemesta ulkomaille ruokatavaraa, mistä me kansa­kuntana
saimme viime vuonna "äärettömän hyvän sadon".
-Ja Kennedyn yksinkertainen jäähj-väispuhe, joka julkaistiin
mahdollLsimman huomaamattomasti, sai sittenkin paljon suurempaa
myötätuntoa syvien kansanjoukkojen keskuudessa kuin suuresti mai­nostettu
ja paksuilla kirjaimilla päivälehtien etusivuilla julkaistu pre­sidentti
Trumanin sotainen jäähyväispuhe, jonka hän jollakin onnetto­malla
sihteerillä luetutti viime viikolla Yhdysvaltain kongressin ja
senaatin yhteisessä kokouksessa.
Ylläoleva ei tietenkään tarkoita sitä, että mr. Kennedyn poliitti­nen
karva olisi muuttunut. On paljon mahdollista, että tulevien
liittovaalien aikana tämä vanha torypolitiikko yrittää Ontarion far­mareille,
skiittaa, kuten se vanha vihtahousu .selittää raamattua, että
eversti Dre>v, torypuolueen nykyinen epäjumala,^ on muka jonkin­lainen
"farmarien" ystävä. Hän saattaa mennä niinkin pitkälle että
lupaa farmareille, jotta Canada lähettää ulkomaille farmituotteita asei­den
asemesta, jos kaikista sotaisista politiikoista sotaisin toryjohtaja
eversti Drew tulee valituksi hallitukseen. 'Näin perin "konservatiivi-
„nen" on mr. Kennedy poliittisilta mielipiteiltään ja tavoiltaan.
Mutta se ei kuitenkaan anna edes hänellekään oikeutta "ajatella
väärin", joutumatta siitä näkymättömän, mutta silti tehokkaasti kulis­sien
takana toimivan nykyaikaisen inkvisitio-oikeuden körökärryille.
SYNTY/VtÄ-
PÄIVIÄ
Ananlas Aalton«B,SJ:n South Por-cupinen
osaston haalin vahtimestari,
täyttää 15 pnä 74 vuotta.
Yhdymme sukulalstoi Ja tuttavien
onnentoivotuksiin!
la ja
|b>ko edistysmielinen [ihmiskunta
kunnioittaa neroja, scUa^Ia kuta
TUiaVEEOT,IA
Kysymys: Pitääkö työttömyysva-kUtJtusta
saaneen henkilön : merkitä
siitä saadut tulot tuloverollmoltukseen
ia maksaa siten saadusta tulosta
rnyös^n tulovero io^ henkilön tulot
,!cohoävat työttömyysvakuutustulojen
johdosta siinä määrin, että siltä muo-lostuu
verotettavaa tuloa. Työssä ol­lessani
on palkastani vähennetty työtr
tömyysvakuutusta varten yhdeksän
senttiä jokaiselta työpäivältä.
,I£o3ka olen maksanut näistä palkas-anl
vähenhetylstä työttömyysvakuu­tusmaksuista
veron (mikäli sitä Jou­dun
maksamaan) on mielestäni vää­rin,
että joudun maksamaan vielä
toisen veron kun saan työttömyysva-kuutusTä.
siitä muodostuisi siten sa­man
tulon kaksinkertainen verotta­minen.
— Vapauden lukija, Mattawa,
Ont..-
Vastaus: Teidän väitöksenne kak­sinkertaisesta
verosta pitää paikkansa
mikdli työttömyysvakuutustuloista p i ­täisi
maksaa veroa, SUtä Johtuukin,
että työttömyysvakuutustulojael tar­vitse
ottaa huomioon vuoden tuloja
ilmoittaessaan ja niin ollen niistä ei
tarvitse maksaa toista veroa, Samaan
kategoriaan kuuluvat myöskhi perhe­lisät
(Family Allbwahc<E8) ja työtapa-turmairt
johdosta saadut korvaukset,
jolta ei myöskään tarvitse ilmoittaa
tuloiksi ja joista -ei siten tarvitse
maksaa myöskään veroa.
Mutta yli 70-vuotiaiden vanhuuden-eläkkeet
ön ilmoitettava tuloksi mi­käli
asianomaisella henkilöllä on mul­ta
tuloja siinä määrin, että niistä
koituu verotettavaa tuloa yhdessä elä­kerahojen
kanssa. Tämä Johtuu silti^
että mainitun eläkkeen saavat niin
rikkaat kuin köyhätkin.
Lenin ja Stalin, tunntistai^t heidät
todellisen elämän opettajJ^, ihmis­kunnan
Johtajina onneen/vapauteen
ja kommunismiin,
Kolmekymmentävllsi vuotta on ku­lunut
sUtä kun Venäjän työläiset. Jot­ka
^johtivat talonpoikia^ kukistivat
ni^yltoyiE^n sekä kapitalistit Ja ot­tivat
haUittsksen omiin käsiinsä. ^Vii-i
n ^ t vuodet ovat taakalleen täyttä­neet
marxilals-Ieninlläteet määritellyt
Joita Stalin ori edelleen -kehittänyt;
Joiden mukaan sosiallsen Järjestelmän
yhteiskunnalliset tuotantovoimat voi­vat
huomattavasti voittaa kaikki mi­tä
kapitalismi on koskaan tällä alalla
saavuttanut; että sosialistinen kan-i^
ntalous ei tuime krliJseJä, el työttö­myyttä
tai työläisten köyhtymistä
yaan takaa jatkuvan hyvtovolnnin ko­hoamisen,,
kykenee avamaan sellaiset
taloudelliset ja kulttuuriset voimat,
jotka ovat tuntemattomia kapitalis­mille;
että sosialistinen Järjestelmä
salle tien konununismiln Ja aseistaa
kansan t i ^ o i l ^ miten voidaan Val-inpirjfmn\
ikt»mseRti rakentaa yhteis^
kuntaa.
Leriiiiihjä istalinin ennustus on to­teutunut
käytäimössä: Neuvostoliitos^
ta on tullut voimakkain valta maail­massa.
Myöskin heidän, määritel­mänsä
QU tbteutiiiiut, että sosialismi
inuut sanovat
UUSI SUUlRI :
'•pitaioip^AATTr
liUtplaisten^ ;ppnnnU
kaneet^ reittaukslaan väiolUsen eri­näisiä
kohteita vastaan. ,
V <3eneralismo, fVa^^ tledoittl ole­vansa
valmis päästämään «spanjalalr'
sia vapaaehtoisia taistelemaan kom-r^
nlsmla vastaan JKöreassa, Ja tämän
sapotaan alheuttuneen ; vapaaehtoi­seksi
ilmoittautumisen tulvan iizd'
- ÖItlerin -kamparijaan Venäjää vas
taan toisessa maallniansodassa liit­tyneen
Elspanjan valiojoukon kuului­san.
''Sinisen" divisionan" monet J ä ­senet
ovat pyytäneet päästä taistele­maan
kommunistia vastan.
'Franco Julisti, että hän on valmis
antainaan espanjalaisille joukoille
luvan taistella omien upseeriensa
alaisuudessa vaikka Korean sota on
YK:n toimintaa ja Espanjaa el ole
pyväksytty Y K : n jäseneksi. Family
Herald and Weekly Star, tammikuun
ensmmäisen päivän niunerosta, 1953.
osoittaa olevansa, paljon yläpuolella
kuin kapitalistinen orjuus.
Näinä kolmenakymmentenäyiitenä
vuotena on äärimmäisen paljon opit­tu
sosialistisen rakeimustyön alalla,
Marxilais-ieninläinen ajatus on näinä
kolmenakymmenenävlitena vuotena
vetänyt yleisen teoreettisen johtopää­töksen
kokemtiksistaan. Sosialistisen
vallankumouksen kblmaskymmenes-vlldes
voiton vuosi merkitsee tärkeän
maaiUnanhistoriäUisen tapauksen —
ätallnin teOksen ,Neuvostoliiton so-
^alljStlsen talouden ongelmat" ilmes­tymisen,
joka viitoittaa heuvostokan-
Diirit
isaamaan
Helsinki. — (SS) — Kauppaviran-omaisten
keskuude^ on ollut — Uu­den
Suomen sajamlen tietojen mukaan
— esillä tuonnin .tehostaminen Puo­lasta
ja Tshekkoslovakiasta, mistä on
saatavissa erältä tuotteita, joita ei
nykyoloissa voida länsimaista hank­kia.
Lähinnä on tarkoitus, että suoma­laisia
eri alojen liikemiehiä matkus­taisi
sanottuihin maihin ottamaan
yhteydet kaupallisiin keskusjärjestöi­hin
ja teolUsuuteen. Suunnitelmaa
on ollut omiaan kiirehtimään nykyi­nen
yaluuttatllanne. Puolan ja Tshek­koslovakian
valuuttaa on näet saata­vissa,
mutta eräät läntiset valuutat
ovat hyvin vähiasä.
larvieiipaassa
• P<lrt Arthur, Ont. — Järvienpään
seudun väestöllä on tk. 17.. 18 Ja 19
pnä tilaisuus kuulla välitön selostus
siitä suiu-esta Asian ja T^yneimieren
maiden rauhankonferenssista mikä
pidettllh viime kesänä Kiinassa.'
Canadan Naisten Kongressta vara­presidentti
miss Ethel Nielsen, Joka
osallistui tähän konferenssiin, viipyy
viilconlopun ,ajan täällä ja puhiiu u-seissa
yleisissä koko^ksissa. Miss
Nieijeh toinil musiikin opettajana To-rpntoRsa
ja on skotlantilateperuinen
neljännen polven canadalaiiien — ja
puolu^anii« öu
ÖriK:n.^tt8itaja^^
renssissa ja hänellä On tärkeä sanpma
esltettävänään Canadan kansalle.
C?isJ;n; paikallinen naisten kerhon
kahviaiset lauantaina tk. 17 ;pnä, al­kaen
;klo 230 ip. CSJ:n haalin ra-yinolassa,
316 Bay St.. Miss Nielsen
pithuu ;tässä tilaisuudessa. Me kut
summe täteri tähän tilaisuuteen
/kaikki ne miehet ja naiset, jotlca ovat
kiinnostuneet rauhan ja hyväntah-don
kehittämiseen kansojen kesken
Vihan ja sodan asemesta,. Saapukaa
voi voittaa y h ^ i ^ maassa, jota seu­raa
toiset maat; i^^^ Stalinin
piwlueen;l^,jkc«|^^ teo-
Suuri KIlnMij^fc^ Ko-reah
IJS^
Kansantasavalta ja Euroopan kansana
demokratiat muodostavat nyt kiin­teän
y h t e n ä i ^ d e n ja seuraavat sitiä
tietä, jonka Neuvostoliitto on vlitoit-tanut.
•
Kapitalismi on kerran kuvattu ket-
Juim, joka pitää maailmaa rautakah-
IeIS3ä.?^uutamia kaikkehi tärkeim­piä
renkaita siitä on katkaistu, eikä
ole enää olemassa yhtenäistä rauta-kahletta.
Turhaan yrittää Amerikan
imperialismi saada tämän kahleen
f)äät yhteen, sillä se ön ikuisesti kat­kaistu.-.
Puolueen 19 kongressi osoitti selväs­ti,
kuinka on olemassa veljelliset si­teet
kaikkien inaiden fyöJäisUo Ja
kuinka heidän kannatuksensa ön ka&f
vanut suurenmolsesti. ja että nyt,oi
imperialistieti vaikeampi saada Jhmi»
set nousemaan Neuvostoliittoa j ä kan­sandemokratioita
vastaan kUin kol­mekymmentävllsi
vuotta sitten.
Näinä kolmenakymmenenävlitena
vuonna ön sosialismin leiri laajentu­nut
ja siitä on tullut voittamaton
voima, joka kehittyy vuosi vuodelta;
Näinä . kolmenakymmehenäviltenä
vuotena kapitalistinen järjestelmä ön
entistä enenunän vanhentunut ja sen
01ämä sammuu. Kansan viha on kas­vanut
sitä. vastaan koska se rikolli­sesti
vuodattaa verta ja valmistuu uu­teen
verileikkiin, joka tulee johta­maan
sen vararikkoon. Amerikan
iinperialismi näkee, väin sodassa pe­lastuksensa.
Se pelkää rauhaa kuin
kuolemaa.
Sosialistinen leiri haluaa rauhaa,
pyrkii rauhaan ja vartioi rauhaa. Se
ei pelkää sotaa; se on voimakas rau­hassa
Ja sodassa. Ihiniskumialle oh
edullista, että se on rauhan puolesta,
kannattaa tulen lopettamista ihetl
Koreassa,^ yaatii aseyarus^telun lopet-:
tamlstä sekä atomiponmiln ja bak-teerisodan
kieltämistä Ja rauhaa suur­valtoja
välille. '
Näii& koimenakJWenenäviitenä
OQji^ neun»rt«kansa on kulkemit
i^lpi^, loistavaan voittoon. / Neuvos-itbilitDQ
kcnrnntin^ uudet
i määrittelevät histprtalUsen
:. -xakentaa kommunistinen
yht^^ninta siirtymällä sostelismlsta
skoöinamismHn; jatkuvasti; kölutttäa
yhteiskunnan aineellisia ja kulttuu-ri^^^
bja, valistaa yhtelBkunnah jä-
'i^))iä l^nsainväli^den ja' velj^den
hengessä kaikkien maiden työläisiin
n ä h d ^ , kohottaa. isänmaan puoluSr
tusvölmia mahdöllislmmjan körtaealle
hyökkääjien toimenpiteitä,,viastaan.
Kvtn ise saavuttaa 36 :n vuotensa
^Ss^iTiliahtäva sosiailistihen N^uvosto-tasavaltojeh
liitto,bn voimansa
kuloilla' ja aseistettuna uudella viisi­vuotissuunnitelmalla,
innoittaen kaik­in
tiOlkiaan ja tyttäriään, rfeiivosto-
-PatrioQtteja, oikeutetulla ylpeydellä ja
sytyttää kaikkfbn edistysmielisten i h -
nttBtaarsydähiissä ilon timteen. Jos
kommtmlsmln voiton, sosialistisen
vallahkumotiksen nerouden, .ibmis-kuiman
loistavan. tulevaisuuden, pi­täisi
symbolisoida yhdellä 'sanalla,.yh-
S I T Ä
VABMA TAIDOSTAiIN'
— OJen kuuUuH. että eräs
jota te hpiOitti maksatautlsena>i
likin jBydätifautiiii? '
— Se on vale! Jos minä hoidin!
takin nnaksatautistä niin hän o,
kin varmasti kyolee maksataii
MAALASIEN KESKEN^
jEhtvUen^fnaalarl: i'Mitä.kal4
-jsLnUn maalauksesi oikein erite
Kalojen maalari: «Se on hai*j
juuri suunitteiee hyökkäystä 'til
kimppuun." B
E. maalari: "Mutta ethän sM
milloinkaan nähnyt haita, jottei
.fiit. sen maalata?" -jr
k . maalari: "Oletko sinä ^
«nkeliä ja kultenidn maalailef
tä." ••
..;TUNSiwi?oiKANSA i
.dPanharl seward • Walker Hu
-tonls^sa, r C;t^la'nnissa,^^qttl äs
iCeHaipen ivakuutuksen roikä
..kaiken sen «maisuusvaihingön
della nimöllä —• sen: nimen tulisi oUa
STALIN.
Toronton^^lobe atid Mail on myöntänyt Social
Credit-puoliieeh ottaneen torypuolueen paikan
Toronto. — Canadan Sgclal Credit-puolue
vastustaa^ ehddttqinasti ehdo-tetttm
kaiisallista terveysvakuutusta
I(bska se on "alusta loppuun saakka
.'>osiali8mia, sitä samaa kuin Joiissakin
niissä kommunistisissa hiaissa. Jotka
minä tunnen", sanoi Social Credlt-ouolueen
Johtaja Solon Low puhues-;
saan Toronton ..esikaupungissa' Lea-sidessatammik;
i ^ n ä .
Mr. Low.ja Albertan pääministeri
E. C. Maiming olivat äskettäin puhu­jamatkalla
Onatriossa, jonne he aiko­vat
muodostaa Social Credlt-puolueen
tulevia liittovaltion vaaleja silmällä
pitäen. Pitäen esimerkkinään Bri­tish
Coliuhbiah maakuntavaaleja,
noi mr. Low tuhansien, vanhojen puo­lueiden
suhteen pettyneiden cänadä-laisten
etsivän vaihtoehtoa, ja että
Social Credit-puolue esittää itsensä
sellaiseksi vaihtoehdoksi. Kokouksen
oli kutsunut -!koolle <3rreäter ...Toronto
Social Credit League» ja kokouksen
johdossa iOUNelsb ja .kaksi
Hän kehitteli laajasti puolueensa
teesiä, että hallitukseh el tarvitse
tehdä mitään muuta kansan ostoky-kypulmaq.
ratkaisemiseksi kuiri pai-jiattaa
rahaa — siinä määrin, että
sillä katetaan tuotettujen' tavarain
kuulemaan Itätä' huomattua. .canada-laista.
joka selostaa teille sitä työtä
rauhan hyväksi mitä suoritetaan Aa­siassa.
Samalla saatte kuullal hänen
vaikutelmiaan Uudesta lOinasta.
Sjuriiiuntalna tk. 18 pnä me^ee nilss
Nielspn GeraldtonUn, jossa ^ ä n pii-hiiu
yleisessä kokouksessa.
Maanantaina tk. 19 pnä, hän puhuu
klo 8 lp. ulttalMlalsten haaUlla^ 203
pgden St.. Port W i l U a m ^ Hän
puhuu myöskin radioon^ josta Ilmoi­tetaan
paikallisesti.
Rauha on meidän tunnuksemme!
Rauha, on kaiklden ihmisten, tärkein
sana maailman kaikissa osissa. Men­näänpä
siis,kuulemaan tätä edusta­jaamme,
joka näki ja kuuli mitä teh­dään
rauhJan hyväksi niiden miljoo­nien
ihmisten toimesta, jotka olivat
edustettuna Aasian Ja Tyynenmeren
maiden rauhankonferenssissa. — M.S.
Asuntotila laajentui
^Oin 800000 neliö­metrillä
Moskovassa >.
Moskova. — Viime vuonna Mos­kovassa
rakennettiin 755 tuhatta ne­liömetriä
uutta asuntopinta-alaa.
euunnltetasana oli 728 tuhatta nel.B-metriä.
Tämän lisäksi on valmistu­nut
27 tuhatta neliömetriä asunto­pinta-
alaa monlkerrostaloissa. Mos­kovan
asukkaat saivat niin oUen vii­lto
vuonna 782 tuhatta neliömetriä
uutta asUntoplnta-alaa, Joka on kaksi
kertaa enemmän kuin rakennettiin
V. 1940.
Natsien vihol^sta
ei haluttu päästää
inaihin lJSA:ssa
-^ew York, — Ranskalainen meri­mies,
joka tunnusti ottaneensa lu­vatta
leipää vaimonsa ja lastensa
licnkissä pitämiseksi natsien leipo­mosta,
niissä hän oli pakkotyössä toi­sen
maailmansodan aikana, estettiin
pääsemästä maihin täällä.
kysj-myksessa olevalla miehellä on
suuria arpia ruumiissaan, osottamas-sa
minkälaisen rangaistuksen natsit
antoivat hänelle, todettuaan hänen
luvattomasti elättäneen perhettään
Työttömyysvakuutus-hommissa
8447 henkeä
Ottawa. — TääUä julkaistussa lUt-tovalUon
työministeriön tohnintaker-tomuksessa
todetaan, että viime maa-
Usk. lopulla' oli työttömyysvakuutus-komission
palveluksessa kaikkiaan
8447, henkilöä. .-MhUsteriön palveluk­sessa
oli samaan aikaan 694 henkilöä,
Joista ainoastaan 36 oli tilapäisiä.
Savuna ilmaan
Toronto. — Heinä-syyskuun aikana
viime kesänä tuotettiin Qanadassa
13.518.252,000 miljoonaa savuketta, 47.-
263,000 sikaaria. 7.895,643 paunaa sa-vuketupakkaa.
458,453 paunaa suutu-pakkaa
ja 188.000 paöhaa nuuskaa.
?un Ranskan linjan taholta anka­rasti
protestoitiin tapalituman joh­dosta,
myönnettiin mläielle maihln-pääsyolkeus.
nia kantaa
kortensa Vietnamin
''likaiseen sotaan"
Lontoo. — Britannian ulkomaavi
rasto 4,iedottaa, että Britannia tulee
lähettämään ranskalaisille Indo-Kii-nan
suuren määrän ammuksia "osana
lisätystä a.vusta ranskalaisille sota­voimille
niiden taistelussa kommunis­mia
vastaan".
Lisätyn brittUäisen avustuksen sano
taan johtuvan Atlantin Sotilasmtpn
neuvoston viime kuussa Pariisissa pi­tämän
kokouksen päätöksestä, "Il­maista
Ronskalle solidarlsuutta sen
taistelussa kommimismia vastaan In-do-
Klinassa." .
jRandcaHpyysi Britannialta tykuT-kuulia
siksi, että monet Indo-Klirias-sa
käy-tetyt tykit ovat br.ttilälstä al­kuperää.
Enimmäkseen käyttävät
ranskalaiset Indo-Kilnassa amerikka­laisia
aseita.
muute yar^.vakavaa, nuorta.:nUestä,
Hän satibi, että iBocial Credit Ön
ainoa sosialismin vaihtoehto . Cana-dassa
ja että hänen puolueensa perus­tuu
usein maii^ "yksityls-yritteliäisyyden'^
.pUolustanUseeri.' Vie­läpä.
liberaalitkin ovat muuttumassa
/'|bsialistteiksi'',:\sän^^^ puhpja.':
PÄNKE1LT4 LiUNAAMINEN
MrrLbw. tuimuBtell- viekkaasti, kuu­li
jakuntaäiisa,' pyrideh puhtnnaan
kaikista. sellalsi$ta .'asioista,. joiden
jphdo8ta;h^ kuuli y ä h ä i^
.:^ä::huudahduksia tai suosionosoi­tuksia.
Näitä asioita hän käytteU
sitten kuin entinen patenttllääkkeen
kauppias.
hirman ja» ostovoiman välinen kuilu.;
Sitten el tarvitse enää lainata pan-keilte.
(Mutta kun häneltä kysyttiin
miten hiin tulisi rakennuttamaan Bt.
Lawi:encen vesitien niin hän sanoi sen
tapahtuvan suunnilleen samaan ta­paan
kilin nykyinen hallituskin sen
tekee— rahaa lahiaamalla.)
Hän asetti vallassa olevan liberaali­puolueen
pilkan kohteeksi mutta hä­nellä^
ei ollut ainoatakaan halveksuvaa
sanaa konseryatiivelista (eikä hän
myöskään sanonut, että Social Credit
ja toiyt toimivat käsl^dessä British
Columbiassa ja Albertassa).
- Puhuja sai voimakkainunat suosion­osoitukset
sanoessaan miten "Uuneel-linenmaaV
Canada on j a ylistäess^n
sen :mahdollisuuksia. Mutta-hän: el
viitannut sanallakaan siihen; riii)pu-vaisuussuhte^
seen USA:n markkitiols-ta,
jossa Canada on Yhdysvftltothin
nähden.
8 TUNNIN TYÖPÄIVÄ
Hän ylisti taloudellisen elämän el­pymistä
Japanissa -; jä Länsi-Saksassa
("jossa kaiisa el vaadi kaljdeksantuii-nlntyöpälyää"
kuten hän saiioi) ja
sanoi niiden .uhkaavan Canadan
kauppaa koska he kykenevät^ yaUit-sevlen.
alhaisten palkkojen johdosta
myymään halvemmalla kuin Canada.
Ja hän sanoi varoittaneensa Canadan
työväkeä, äitH sen ei pitäisi vaatia
palkkojen korottaihlsta.
Mr. Low sanoi, että hintain kohoa­miseen
ei ole syytä, ainoastaan kor­eat
vaan myöskin hallltul^en
periMftfr verot, joista hän sanoi hoin
50 pros. olevan salattuja veroja. Sen-tähden
Social CJredlt T^aatll "koko ra­hapolitiikan"
muuttanllste, että pääs-täisiing
eroon pankkilainoista. Hän
ruos^sitä " julkeUtta" initä Ottawassa
v a l l a i ^ oleva "lilan suurella vallalla
varustettu" hallitus on osoittanut —
mutta ei kertaakaan'malniimut .mi­tään
konservatiiveista.
TODELUSVUDESSA TOBY
Puhuja karttoi .huolellisesti mainlt-
.semasta , m i t ä ^ työttömyydestä ja
naste .«llntasqsta,^-m^
^^f^iee^alon ^^ikä pfflautt^ tnle^
liin.seJftusunio^rninkä.li&n .esitti
:huoneessa helmikuussa 1947. Hän sa­noi
sillöiri: .^Minun käsitikseni ori . . .
lolcakerte kunj^llitiu^t^^
imylbekseeii täyden työl­lisyyden,
yhtetekunnalUsen huollon ja
suuhriiteUtmj^iiAtdei^iet^^^ <^
silloin menossa .suoraa päätä kansan
örjuuttfunäsfjeri . . • . .i- . :
• Mikäli on kysymylfsessä yhteistoi­minta
toryjeri" kanissa (B. Crni nykyi­nen
pääministeri Bennett on entinen
konsert/atiivipuolueen jäsen), määrit­teli
torontolainen koriservatiivineri
lehti Globe and Mali siinä suhteessa
kantana' viime'syysk. 8; pnä, sanoes­saan,
että Social Credit-ijuolUe on
f'oleelHsesti' konservätiivliien puolue"
joka "puolustaa Mukaisti-yksltylsyrit-teliä.
isyyttä" ja mikä; :'riäkee huolto-vältipssa'
todellisen yaärari jokaiselle
öariadalaiselle." Sitten lehti lisäsi:
"Social *CriBdit on lisännyt ivoimiaan
omaksuessaan sellaisen asenteen min­kä
köniervatiiyipUolue olisi saattanut
omaksua."
hänen kekseliäät ja t9J3nokka4(|
(kansa saattavat aiheuttaa tuli
vuoden aikana. Yksi pojista on
kolmevuotias Ja .'tiolneri kuusii
Ganadan suomalaisen!*
väestön U^äntyimneni
täpä yuosiis^iidaUa '|
Ot(awa. —- Canadan tilast<aii^l
toiniiston väenlaöcujen yhteydes^
räämät tiedot osoittavat C a n^
. olleen suomalaisia asukkaita; eri fSi
laskujen aikana seuraavat määillt:
1901
1911
1921
1931
1941
1951
•Lukuunottamatta vv. lMl-rrl941 j
Iistä aUcaa on .tämän inaaris^^
rien väestö osoittanut alitutE*a.M
^mistä. Viimeisteli kyinmenei^i;?
den a.lkaim:lisä^nt^i iuiOtj^^la^isteh
kmnäärä. 2,C62 hietigellä! ^ koiska^s
nnätetek on saflpuiuit vUjps pkp
.Vuonna >panädaan useita ^tuhansia
Canadan \ suom.alaisten .lukuraäi
myt korkpampi kuin milloinkaaiin
nen, vaikka, äskettähi mamihan,'s
punoita siirtolaisia on palaimut
suurin jo'iiköin Suomeen, lyihyent
Saimaassa oleskelun jälkeeri, '.
Fa]]^l/nui^ttäiiyt f
liOritQota siveettöihäksi
Lontoo. -— Metodis^^^^
Sangster on sohaissut'amplaisp^
väittämällä Julkisesti, että. LonM
oUsi 10,000 prostltuuttla, joista-zJ
läntisen Lontoon iJaui>pa-.ja. l i d
telukeskuksissa. Vväitteei^ saa
pastori JSarigster perUstuvän^^^
tilastoihin Ja yksityisesti siioritette
hin tutkimuksiin. Joiden mukaahi
mä 10,C0() olisivat yiiiu6tj^:,^g
miehen mprsiainina.
Korkein sakko itsensä. l»upp!|ai^
sesta on Lontoossa kaitsi ..piiii!|
($5.60) i mutta ajoittaisia aakof
sia pidetään "vain tUapälsverottaffl
sena." • '. .
Apurahoja Suomen
kirfaUijoille
Helsinki. -L (SS) — Werner Söder­ström
Oy:n kirjallisuussäätiö on ja­kanut
apurahoja seuraaville kirjai­lijoille:
V. Huovinen, Helvi Juvonen.
Eila Kivlkk*aho, J . Korpela. Aila Me­riluoto.
P. Mustapää, O. Paloheimo.
M. Pälkispää. Toivo Peltkanen. V.
RIikkilä. M. Tapio. A. Tynni ja Iris
Uurto. Apurahat ovat200.00a —• 300-
000. markan suuruisia ja niiden yh­teismäärä
on 3 miljoonaa markkaa.
Näin imta' torstaita vasten yöllä,
että olin . polvlllaril jumalan edessä
rukoilemassa,. hSneltä armoa Suomen
hallitusherroille, Ensin mulla pii v i ­lu,
koska olin lentänyt halld kylmän
avaruuden, ja Ilma oli alkanut läm­mitä
vasta sillä hollilla, jossa Pietarin
vanha hahnio, alkoi tulla, näk^j-vlin.
.Mutta, sitten lämpenin.
— Mistäs sinä olet ja miksi olet
tänne tullut, kysyi jumala, kun Pie­tari
oli laskenut minut sisään.
En tahtonut uskaltaa katsoa häntä
silmiin, koska; jumalasta ja jturialan
ankaruudesta oli puhuttu niin paljon
ihmisten keskuudessa. Mutta vihdoin
katsoin. Eikä se ollutkaan pahan
näköinen mies. Sillä oli pitkä tukka
Ja harmaa parta ja silmissä sillä oli
ystävälUnen välke, ja sen suu my­häili,
niinkuin hyvän Isän. Siis vas­tasin:
• ^-
— Olen . Parista. Karjarannasta
olen sieltä Kaiun toiniituksesta. Lisä-juuri,
t i e t ä a i ^ isä?
Ja Jumala otti, käteni omaansa ja
silitti sitä (hetken aikaa. ^ Vai sieltä
sinä olet. poikani. Kyllä minä sinut
muistan. Hyväksyn sen lehden. Ja
onpa tänne tullut monia teikäläisiä,
miekiä ja naisia, kelvollista väkeä.
On myös yrittänjrt muita, rikkaita
porvareita vaari eipä ole laskettu. O-len
sanonut Pietarille, ettei laskisi.
Mutta — Ja Jmnala kumarsi päätään
alaspäin kuiskatakseen jotakin mi­nun
korvaani — mutta sano sinä, mi­kä
minulle tulee neuvoksi niiden suo­men
hallitusmiesten kansa!
— Kuhika niin. isä. minä kysyin.
— 'No kun niillä ei ole tukkaa ju­mala
sanoi.
En-uskaltanut ihmetellä hänen ih­meellisiä
sanojaan, sUlä pelkäshi tai­vaallisen
isän vihastuvan, Jos kovin
monta kertaa k y ^ . Siksi jähi hll-jaa
odottamaan hänen eteensä Ja sa­malla
koskettelin hellä varoen hänen
lämpöisiä polviaan. Lopulta olin vä­hällä
unohiaa että oi n jumalan a-sunnossa,
j a minulle tuli imi. Oli
siis niinkuin kaksi unta päälletysten
Herätessäni siitä toisesta unesta
huomasin makaavani Jumalan emän­nän
petaamalla stlkldsallä ja kultai­sella
vuoteella; ja minulla oli niin
ihana olla! Ennenpitkää valkoiset
enkelit toivat vuoteeni viereen lai­tetulle
norsunluusta ja jaspiksesta
rakennetulle pöydälle nektaria, pjy-slvät
minun juomaan sitä itseni kyl­läiseksi,
ja lensivät pois ensin kau­niisti
nllattuaari.
Nautittuani nektaria vatsan täy­deltä
ja sitten käytyäni kylvyssä ju­malan
omassa ammeessa, johon vain
harvat pääsevät, minut kutsuttiin
hienoon salonkiin, jossa jumala istui.
Hän vinkkasi" minut luokseen, sillä
hän tahtoi puhua
^ Poikani, sanoi hän, arvaan ai­komuksesi,
sillä minulle ei ole mi­kään
vierasta, piet tullut pyytämään
armoa maasi hallitusmiefhiUe. Olen
miettinyt asiaa koko yön. Olen lu­jasti
Ja vakavasti ajatellut, mitä si­nulle
sanoisin, konsa rukouksesi esit­tänyt
olet. Mutta vastaan ennen­kuin
ehdit edes kysyä. Ajatus maasi
hallitusmiehistä Idinnostaa minua eri­tyisesti.
Sillä eihän moisia muualla
ole! ' - ' *•
Ja hän päästi makean ja pitkän
naurun ja minä ihmettelin sitä kau­an
aikaa, sillä eihän ollut maan pääl­lä
puhuttu, että jumala nauraisi!
'Vihdoin liänen naurunsa laantui,
ja hän muuttui jälleen hyvin vaka­vaksi
ja harkitsevan näköiseksi, niin­kuin
jumalan kuuluu muuttua. Slt-'
ten ihan ryhtyi puhumaan lisensseis­tä
ja salaputklsta. ja nUnä arvasin,
että,vji?^, vai niistä se ky^miys orikin.
Onpa ihmeellinen mies, kun kaikki
tietää,!;^-; Niin monta^inaata Ja monia
hallituksia ja paljon salaputkia ja
vaiiäii>lisenssejä . : . ; ; j
— Väi vähän huusi jumala lujalla
äänellä arvaten Jälleen miinun aja­tukseni
ja minä pelästyin luullen sa­noneeni*
jotain ;iEwpImatonta. Mutta
ei, d l jumala ollut yihahien minulle,
vaan ministereille.
— Vai vähän lisenssejä! El, el se
ole totfii! Niitä ori paljon, huusi ju­mala.
Suomen hallitusmiehet ovat
kähveltäneet lisenssejä paljon ja l i ­sää
aikovat kähveltää. Niillä on k i i ­re
nyt, kun siellä teidän valtakun­nassanne
on ruvettu ptiliiumaan asias­ta.
Ne peittaavat paljastuvansa! Ne
ovat tuottaneet muista maista ap­pelsiineja
ja pääryiiöltä,. rusinoita ja
aprlköcfeeja, kafavla ja muuta (hyvää,
ja käyttäneet nlQiiri valtion valuutat.
Katsos, .ei salaputki ole ainoa sala-putki,
lisäsi Jiimala ja nikkasi oikeal­la
silmällään. Rohkeniri nikäta ta­kaisin,
ja siitä juiriaia huoniasl, että
aijan tottua häneri seuraansa.
Voi, hUtai' mukava ' j a hertteinen
herra jumala oli! Se oli jotakin
eririerinäkemätöntä! ' /
Monenlaisia, muitakin asioita me
$ilnä jumalan kanssa juttelimme. Pu­huimme
työttöinyydestä, jota eivät
hallitt^errat vakavissaan yrltäkää
poistaa. Ja puhelimme pitkän t ä h t ä ''
men politiikasta sun muusta Ja juma.
!a oli aika lailla äkääntynyt meldäi
ssira^llemnie. Sen oikein näki, mi-ten^
Jumalaa ^ r m l t t i.
. liopolta uskalsin palata edelllser
Ulan keskenjääneeseen keskusteluum-me,
viaj;ky^ä.. mitä Isä jumala pl
taxkoiCtänut pithuessaan Idistä vai­keuksista,
mitä hänelle aiheutuu sil­tä,
kun korkeat ijajiiisterit tapaavat
olla ilman tukkaa,'
•— Ah. etkö sinä sitä huomaa,'huu-dahu
Jumala. Sehän on niha yksin­kertainen
summitelma. Jos niillä
onsrtokka, niin saisin rangaista niitä
pahoista teoistaan sitomalla ne, kuin
puun oksaan, tidcastaan
kiinni kuun sakaraan neljänneakuun
aikana, ja kuun mukana ne
kiertää Ikuisia aikoja maan jrmp^l
katua, että kansaa Suomen
pettivät ja sen omaisuuksia kavalfl
yat, lisenssejä hamstrasivat, kö;
aikana, vakauttamisen vuosi
neliä,
— Vöi isä Jumala, älkää olko
ankara, pyysin. Miksi kuun si
sitoisitte! Miksi iankaikkisesti
tumaan panisitte ja maan yjil
Iclertämääri asettaisitte,. Aja
•herra Isä, nilderi päänahkoja: jc
m tukka olisikin,' niin kyllä se^i
irti mhtisl, ja sitten rie
putoaisivat jonnekin, tyhjään,
-r- salaputkeen! — huusi j
— Salaputkeen put(»isivat! ->-
jiunala vielä toisen kerrari»ja \
jälleen aivan katkeatakseen. VöI
nuas. Lisä Juuri,' miksi niitä
kuri en minäkään säästä! Etkö
ne (heitä jheidän ystävistään Ja;]
dän teoistaan! Ajattele vaan^
Satakunnan Kansan herroja Poi
Ja Kustaata Kokemäellä, mhiisj
suojelijoita, pahan puoltajiani
tappaisivat sinut ja muut -te:
nUnkUhi kärpäfiet; Jos ya^n votei
Miksi heitä autat ja minua rui(Si4"
sillasi suotta- vaivaat! .
---I^ä, Itse. stoa tiedät, mitä,'
pitää tekernäri. vastasin. Jos niUi
ettei ole oikein puolustaa_ parä.
mattomasti paatuneita, niin tee;^
tahtosi jnukaan. Mutta» niW
;.ledät, on meillä Suomen vai
lassa liimaa, sanoin. Valele ö tä
dän kaljuun päälakeensa, keiboitla;
istuta peruukki Ulmalseen P '
Vot. katsos peruukista voit ripUsWj
herrat kUnni kuun sakaraan»;. *j
anna kiertää ympäri taivaan,
kalkkisesta iankaikkiseen!
' — Senpä teenkin! Senpä varngj
teenkin. Innostui isä jumala, j a P*
kästä tonostuksesta hän löi mfnö
olkapäälle niin lujasti, että -
s l n . . . . • .y;:'^
(Mutta se olikin oUut vierelläni ntU^*
kuva poika, lyseolainen, joka «^^g^
sapäto tärskäyttänyt minua n ^ r^
poskeen--^ Jussi LIsäJuuri rsa*«f«f^
naii Työ'','iPorL ;: