Vapaus, June 5, 1956

              sivu 2 Tiistaina, Jtesäkuim 5 p. Taesday, Jime 5^ 1956
i i i l i i i i i i i
mnamri — Jadeprnd^ Labor
TeUpboneMi Bits. €>ifke4». 4-426*:
Biitoxm Office OS. 4-4265, iSaragtr
aaäre»tBoxW.Biiabnrf,Ontarto
Oiam i t f ftandfaOi camOiat». £>•
tofiSftadiror.S9S7, AvOMHaHS
M jeepod cälMi roaO br tije Pa«t
OCftee 04MffAent» Otto«r«. PUb-
Stfied Utxite iPMUy; Taevdays,
lluiisdjiivttqd «sttudsys by vapaus
EbB 6fc. W, Sudininr* Ont, CatuOa.
AavaUöng rau» vpon »ppUeaUon.
Traxaaatioa fice of cbafse.
ZanaOatsa: l m IM 6
3 kk. 2S5
VMysraSktiua: l *IL BOO 6 kk. 430
SuosMSBs: 1 vk. 8 6 kk, 4.75
1 i ? * ^
•
I ^
IA
I f . >
»-1 'f? t t &
5- H i:
il i^lM
! I ^'^^^^
I f!'Hr'-:
Uuria inieKvaltaisuukna Koreassa
Viikon lopulla tulleissa uutisissa Jcerrottiin, että yhdys^
valtalainen ylipäälliklco, kenraalimajuri Robert G. Gard on
yksipuolisesti/siis toisista sopimusvalloista välittämättä, päät­tänyt
kiesk^tää puolueettomien maiden edustajista muodos-tetim
viadvontalgamissionin työn Etelä-Koreassa ja samalla
rnääräniJy^iettä mainitun valvontakomissionin puolalaisten
jä tshekkoslovakialaisten jäsenten täytyy hetikohtaisesti pois­tua
Etelä-Koreasta»
• Vaikka kenraali Gard yrittää oikeuttaa tämän yksipuoli-srar
tekonsa väittämällä, että Pohjois-Korea on "rikkonut"
aseleposopimuksia, ja että näitä "rikkoumuksia" ei ole muka
voitu tutkia sen johdosta kun puolueettomien maiden valvon­takomissionin
vissit jäsenet eivät ole olleet hänen kanssaan
samaa mieltä asiassa, niin suuren yleisön vaikutelmaksi jäi,
fetta tämä yksipuolisesti suoritettu toimenpide on sittenkin
kaikkein suurin rikkomus yhteisesti teHtyjä sopimuksia vas­taan;
Kailsainvälisets^ todellakaan sen
pajarin arvoisia, mille ne on kirjoitettu, jos yksi tai toinen
osapuoU voi ne rikkoa toisen osapuolen mielipidettä k y ^ - r
Inatta.
«Sitäpaitsi tuntuu vähän oudolta kenraali Gardin syytös,
et^Fohjois-Korea on muka syyllistynjrt asevoimieiisa voimis-tutfluniseen
aseleposopimuksen jälkeen; ^^^^i M emme luonnol­lisestikaan
tiedä maallikkona kuinka voimakas armeija Poh-joi^
lCoreassa on. Mutta me olemme lukeneet yhdysyaltälais-t^
liutistoimistojen lähettämiä selostuksia missä kerrataan,
että^Syngman Rhee ylläpitää Kiinan jälkeen Aasian suttrinta
fcrlrteijaä — että valtaosa Yhdysvaltain EteJä-Korealle anta­masta
"avustuksesta" menee Rheen armeijalle, ja että, juuri
iaiJilänsuunnättcHnan suuren sotakoneiston ylläpidosta johtuu,
filtgu Etelä-korean talouselämä on kaikesta, "avustuksesta"
|iUO)imatta jatkuvasti huonontunut, ilmennen se ennenkaik-
4cea rahan' arvon romahdusmaisesta laskusta. Nämä ovat
^äittäaksiemme kumoamattomia tosiasioita. Jokatapauksessa
Yhdysvaltalaiset uutistoimistot, sanomalehdet ja pölitiikot pi-j[
ävät niitä kieltämättöminä tosiasioina,
^ ^Mutta jos Yhdysvaltain suunnattoman suuri avustustoi­minpa
Etelä-Koreassa menee valtaosalta Syngman Rheen sota-
«koneiston hyväksi, niin mitä käytännöllistä ja moraalista oi­k
u t t a ön yhdysvaltalaisella kenraalilla osoittaa syyttävällä
^sormellai Pohjois-Koreaa ja; väittää> että sielläkin on • puolus-
^tusvoimia muka lujitettua. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä
*kun koko maailma tietää, ettäSyngman Rhee ja hänen halli­tuksensa
on moneen kertaan julkisesti uhannut aseleposopi-
Smuksista välittämättä lähteä uuteen hyökkäyssotaan Pohjois-
^Korean valloitiamisaikeissa. '
5 Toisaalta tämä kenraalin:iajuri Gardin toimenpide joutuu
«erittäin kummalliseen valoon sen vuoksi^^^^^^ hän hylkäsi K i i -
»nariKahsantasavalian esittämän ehdotukseni että järjes
^stin uusi konferenssi; missä päätettäisiin Korean rauhanoma^^
J^sesta yhdistämisestä'ja siitä, eitä kaikki ulkomaalaiset sota-
Ijoukot poistettaisiin Korean maan kamaralta. Miksi kenraali-
Jmajuri Gard ei voi suostua Jcaikkien^^
^kojen poistamisehdotukseen, jos hänen sydämellään ei ole
^mikään muu kuin Korean kansan onni ja hyvinvointi? Ja
omiksi kenraali Gard sinkosi syytöksensä Pohjois-Koreansota-
* voimien tehostamisesta ja lisäämisestä juuri hetkenä jolloin
;^Pohjoi8-Korea'ilmoittt pienentävänsä puolustusvoimiaan 80,-
jOOO miehellä ja kehoitti Etelä-Korean hallitusta menettele-
• mään samoin jsiinä imielessäj että voitaisiin tasoittaa tiejä
*mäan rauhanomaista yhdistämistä varten?
Keni-aalimajuri Gardin yksipuoliset ja siis laittomat-toi-
^menpiteet pahentavat ja vaarantavat mielestämme Korean
t tilannetta aikana, jolloin on olemassa kaikki mahdollisuudet
-Korean kansan syvällisimmän toivomuksen, pysyvän rauhan
-vakiinnuttamiselle; Jos kenraalimajuri Gardin tarkoitus on
Ejohdattaakehitystä uusia seikkailuja ja selkkauksia kohti, hän
on ottanut kannettavakseen suuremman taakan, mitä hän pys-maailman
yleisen mielipiteen valokeilassa kantamaan.
Kirous vaiko siunaus?
ikon lopulla julkaistiin lehdessämme Goventrysläj Eng- ^
iJahnista tullut uutistieto, missä kosketeltiin erä
i keii suiirkysymystä, mistä riippuu lähitulevien vuosien ai-
; kana monen miljoonan työläisen leipä.
f Kysymys on tehtaiden automatisoinnista. Tekniikan ja
5 kehityksen-kannalta automaattisesti toimivat tehtaat nopeis-tuttavat
suuresti tuotantoa, vähentävät ihmistyötä ja luovat
f siis mahdollisuuden entistä täyteläisemmälle elämälle.
; - Mutia tämä on vain "mahdollisuus". Kapitalistisessa
t maassa automöinti aiheuttaa myös joukkomittaista työstä
i erottamista ja työttömyyden lisääntymistä. Kun automaatti-^
I sesti toimivat tehtaat 'valmistavat raaka-aineista valmiita ta-
I varoita niin, ettei siinä tarvita lainkaan työläisiä, niin selvää
n luonnollisesti on, että työnantajat sanovat työläisilleen: "Mau-
2^ ri ori työnsä tehnyt. Mauri saa nyt mennä»"
• - Kuinka vakava tämä kysymys on, se ilmeni ylläviitatusta
i lauantaisesta uutistiedostamme, missä 'kerrottiin oikeistolai-
S: sen Daily Sketch lehden arvioinneen, että Britanniassa joutuu
^seuraavan kolmen vuoden aikana miljoonasta kahteen miljoo- i
r naan työläiseen "vaihtamaan" työpaikkaa — jos löytävät uu-
^ den työn --^ automoinnin takia. Ei siis ole ihme, vaikka Bri­tannian
työläisten ja työnantajain välillä on kiivas väittely
kysymyksestä "ihmiset vaiko robotit" etutilalle. < ^
taminen ja muut sellaiset »eikat antavat jossakin määrin
uusia työmahdollisuuksia -r- mutta e lähestulkoonkaan siinä
määrin, mitä ne heittävät työläisiä työttömien: armeijaan. Ja
vaikka porvarilehdissä puhutaan paljon ".työn vaihtamisesta", v
niinkovin vaikea on> esimerkiksi autoteollisuudessa parhaan
ikänsä olleen sanokaamme 50-vuotiaan miehen saada uutta
työpaikkaa sen jälkeen kun hän joutuu työttömäksi automoin­nin
takia. Ja mitä enemmän joutuu työläisiä työttömäksi, sitä
vähetnmäksi tulee; tavaran kysyntä. Sen johdosta vähenne-
« tään tuotantoa edelleen, minkä johdosta joutuu lisää työläisiä
t työttömiksi. *
siis äärettömän suuria pulmia, vai-
^keuksia ja kärsimyksiä työläisille kapitalistimaissa, missä
tuotannon perustana onenimmäisvoittojen tavoittelu. Tältä
Tydväuo UriMiIuUiton UlUomv-vosUm
kokous jaettiin 2ff/5. Ne
soviUelutoimenpiteet. joita luion
eheyUSmiseksi oU kokoukselta odo­tettu
eaaUvan, Jäivät tälläkin ker­taa
kuftenkio saamatta. Päinvas­toin
TULta ubkaa nyt selvästi ba
iaarniM, eltei^sloita viime bet(.fcEsä
voida ioiula jirje^teiylUiL
Syyni on se. että sosialioemo-kräattien
oppositioryhmä kat«oo,
että sitä sovitteluratkaisua. Jonka
sosialidemokraatteja koskevana se­kä
sd. puoluetoimikunta että inio-lueneuvosto
olivat vahvistaneet, ei
ole noudatettu, TUL:n johdon kan­aalia
olevain soslalidemohraatiien
välttiiessä päinvastaista.; Liiton pu­heenjohtajisto,
jofaa kokouksessa
tuli uusittavaksi edesmemleen Pen-na
Tervoo kuolemantapauksen sekä
myös sovittelupäätuksen takia, tuli
näissä oloissa valituksi yksinomaan
liiton johdon icannalla olevista so­sialidemokraateista.
(SS)
Paul Kobeson taas
"kaakinpuuhun"
Wa8hington. Neekerilailla ja
Paul Robeson ja Nobelin palkin­non
saajan Albert Einsteinin kuo­linpesän
haltija. Otto Nathan; on
kutsuttu kuulusteltaviksi edustaja­huoneen
epäamerikkalaista toimin­taa
käsittelevän valiokunnan edessä.
Toimenpiteeseen «n ryhd^ty sel­viteltäessä
amerikkalaisten passien'
väärinkäyttöä.
Kutei^ tunnettua, on iVhdysvaltain
ulkoministeriö jo usean vuoden ajan
pitänyt Paul Robesonin ulkqpiaanr
passia laittomasti takavarikoituna^
joten ktiulusteleminen "väSrinkäy-töstä"
haiskahtaa provokatlolta.
Kuka hyötyy Luoteis-Ontarion
suurista luonnonrikkauksista ?
y i i piiolella osalla Ontarion maa- j oissa, jossa nyt on y l i 9«0(» ihmistä
kunnan alueesta. 212.000 neliömai-, sen sijaan, että v, 1943 siellä oli
lilla, asuu vain yksi kabdeskjnmnc-! vain m Tällainen nf^ea kasvu
aesviidesosa maakunnan väestöstä, i on tuonut esille Joitakin vaikeita
PohJoisOntariott alueella asua kes- \ kunnallisia talotsky^yksiä. joita
kimäärin yksi a$uka{| neliömailia f ei voida ratkaista niin kauan kuin
kohden, jotavastoin Etelä-Ontarion kuntien tulot ovat riippuvaisia
alueella asuu 24 asukasta nellönai- omaisuuksien verottamisesta.
Ija kohden, Noin puolet Luoteis- Yhdysvaltalaiset omistavat Ja
Ontarion asukkaista asuu Järvien-pään
kaupunkien ympäristössä.
Elinkeinoina ovat pääasiallisesti
metsäteollisuus, kaivostuotanto ja
kuljetus. Lukuunottamatta kym­mentä
paperitehdasta ja yhtä keski­kokoista
tavaratehdasta Ontarion
luoteinen osa on jokseenkin vailla
teollisuutta.
Voitaisiinko tässä suhteessa teh­dä
minkäänlaisia parannuksia, tai
annetaanko alueen olla edelleenkin
vain suuri, metsäalue.
Järvienpäässä sijaitsee ylcsi maa­ilman
parhaimmista ja suuremmis­ta
luonnon satamista. Sen lisäksi
se sijaitsee maailman suurimman
sisämaavesitien päässä. Canadan
aavikkomaakuntien porttina siellä
on maailman suurimmat viljaele-vaattorlt,
joiden kapasiteetti on yli
100 miljoonaa bushelia. Laajojen
metsien lisäksi alueella on suuret
mineraalirikkaudeti miljardeja ton­neja
rautamalmia^ kultaa, nikkelu
kuparia, sinkkiä, uraania.
Miten näitä rikkauksia käytetään?
Raaka-aine nälkäinen yhdysvalta­lainen
teollisuus on löynyt kynten­sä
kiinni ' s i i h e n . Jokainen kuu­kausi
rekisteerataan keskimäärin
yli tuhannen kalvosaiuevaltausta.
Joissakin tapauksissa tämä on joh­tanut
luonnottomaan kylien kas­vuun,
kuten esimerkiksi Atlkoka-
NL:N ASEISTUKSEN
VÄHENNYS HÄLYYN-NYTTXÄ
WALL-KATUA
New York. — <FP) — Valtio­sihteeri
DuUes selosti canadalai-siUe'
< sanomalehtimlehille, että
hän mieluimmin haluaisi nähdä
"Neuvostoliiton 1,200,000 soti­laan"
Jotka se iledoUti poistavan­sa
sotavoimistaan, "suorittamassa
vartiopalvelusta kuin valmista- .
massa atomipommeja."
Suurin osa Wall-kadun kommen­taattoreista
kuitenkin uskoo Neur
vostolliton käyttävän tuon työvoi­mansa
muuhun kuin pommien val­mistukseen,
N. Y . Times tiedoittaa:
"Jos Neuvostolittto voi siten li- '
sätä voimaansa vähentämällä uni­vormussa
olevien; miesten lukua,
niin Amerikan liittolaiset saatta­vat
seurata Duliesin järkeilyn lin­jaa,
meidän suureksi suruksem­me.-
Nyt jo Britannia suunnitte-:
lee pakko-oton poistamista Ja jos
mantereella olevat läntiset liitto-laiset
rajoittuvat vain sotapa!ve-lusajan
lyhentämiseen, niin onni
tulee olemaan meidän mukanam­me."
Siitä, mitä Wallkadun osakemark­kinat
ajattelivat neuvostomaan sota­voimien
vähentämisestä kertoo uu-tistoiinisto:
"Osakemarkkinain nenä painoi
alas äkkiarvaamatta maanantaina
juuri klihkeämmän myynnin kes­kellä
Neuvostoliiton tiedottaessa
sotavoimiensa vähentämisestä."
Wall Street Journal Washingto-nista
saamassa sähkeessä sanottiin:
."Duliesin miehet pelkäävät Neu­vostoliiton
kauppamenestysten tu­levan
heikentämään lännen siteitä.
He etsivät skiimejä vastavedoksi sil­le
propagandavaikutukselle, joka on
sillä, että Venäjä näyttää siirtyvän
sotilaallisesta taloudelliseen hyök­käykseen.
Taloudelliset tarpeet
auttavat selittämään Neuvostolii­ton
tiedotettua^sevoimien vähentä­mistä.
Venäläiset kärsivät pahasti
asuntopulasta. Miesvoiman puute
häiritsee: maataloudellisuuden tuo­tantoa.
Asevoimista vapautetut so"
:tilaat voivat sulkea; tuotantoreijät
ja valmistaa joitakin tavaroita ul­komaille
myytäväksi."
Näyttäisi siis siltä kun Neuvosto­liitto
suorittaisi "hyökkäyksen," jos
se pitää asevoimansa suurina ja te­kisi
samaa silloinkin kun vähentää
niitäi ja asettaa, mi^voimaa siviili­palvelukseeni.-
Wall-kadun'aehti kat­soo
Yhdysvaltain ylivoiman missä
tahansa kilpailussa olevan ansaittua
menestystä kun taas Neuvostoliiton
ylivoimaisuus ilmeisesti muodostuu
hyökkäykseksi.
Business Week tiedottaa, että . . .
"miesvoiman puute uhkaa kuuden­nen
. Srvuotissuunnitelman menestys­tä.
'Viidps suunnitelma — joka
päättyi viime vuonna —. täytettiin
vain käyttämällä 2* tai 3 miljoonaa
teoUisuustyöläistä enemmän kiiin
alunperin' suunniteltilTi. Nyt SK»-
kova tarvitsee puolitoista miljoo­naa
uutta -teoUisuustyöläistä joka
vuosi. . . Jos Venäjä osoittaa maail­malle,
että se vähentää asevoimiaan,
niin vaikeammaksi- ja vaikeammaksi
käy läntiselle liitolle jatkaa tuhlaus^
taan aseistukseen.'" ;
Huolestumisen lisääntymistä val-tlodepartmentissa
kuvaa Magazine
of Wall Street sanoessaan Britanr
nian ja Neuvostoliiton kaupasta:''
"Se on meidän turmioksemme jos
me aliarvioimme tämän tärkeyttä.
Ovelasti Neuvostoliitto on ryhtynyt
jouduttamaan prosessia, jolla on
päämääränään Britannian orientoi­minen
Neuvostoliiton blokia koh­den.
Olisi joutavata odottaa^ että ui-komaakilpailun
. puristuksen kas^
vaessa siellä ei tulisi olemaan jatloi-vaa
vaatimusta — konservatiiveista
aina työväen piireihin saakka yhtä-'
läisesti — kautta Britannian kaupan
tekemisestä laajassa mittakaavassa
Neuvostoliiton ryhmän kanssa." -
New York Times ja US News and
World Report koskettelivat kysy­mystä,
mitä asevoimien vähennys
tulee vaikuttamaan Yhdysvaltain
liittolaisilleen antamaan ehdotto­maan
kieltoon kaupankäynnistä
Kiinan kanssa. News huomioi, ettei
Britannia myy tällä kertaa Kiinalle
niitä tavaroita, joita Yhdysvallat
sallii sen myydä Neuvostoliitolle.
Julkaisu sanoo:
"Tietenkin Yhdysvallat voi vas­tustaa.
Mutta hyvin selvää on, että
Britannia on ottamassa asiat omiin
käsiinsä. Edelleen sen toimenpiteitä
tukevat Ranska, Belgia, Italia, Sak­sa,
ja Japani vain muutamia maini­taksemme.
. .Täydellinen vientikiel­to
Yhdysvaltain kaupalle Kiinan
kanssa tulee jatkumaan: Se ei ole
kysymys, r Kysymys on siitä, kuinka
liittolaismaat tulevat hellittämään
kaupparajoituksiaan."
Times palauttaa mieliin presi­dentti
Eisenhowerin lausunnon sa-nomalehtitoimittajien
konventsio-nille:
"Me emme voi sanoa: me em­me
yksinkertaisesti tee kauppaa
kommunististen maiden kanssa."
mielisyys tätä' perusolemukseltaan edistyksellistä kehitystä
kohtaan.
Sosialistisissa maissa ei automöinti tietenkään aiheuta
lainkaan tääl laisia pulmia. -Sosialistisessa yhteiskunnassa ei
olej! eikä voikaan olla työttömyyspulaa, sillä kun ei ole voit­toja
tavoittelevia yksityisomistajia, niin tuotannon lisääntyes­sä
huolehditaan samalla siitä, että kansakunta voi kuluttaa
kaiken tuottamansa.
Asiallisesti puhuen kapitalistimaissa ei ole mitään "yli­tuotantoa"
sen paremmin kuin sosialistisissakaan maissa. Ka­pitalistimaiden
"ylituotanto" on asiallisesti kansan joukkojen
"alikulutusta^ sillä työläiset jä farmarit eivät voi ostaa käytet­täväkseen
läheskään kaikkea sitä minkä he tuottavat.
Automöinti .tapahtuu siis kitkattomasti ja suurta siunausta
aiheuttaen sosialistissa maissa, mutta kapitalistisissa mäissä se
Tpolijalta on ymmärrättävnssä esim. Britannian työläisten viha- . tulee pakosta edelleen kärjistämään luokkaristiriitoja.
kontrolloivat miltei kaiken pääoma­sijoituksen
ja kehityksen; Me viem­me
ulkomaille miltei kaiken raaka-aineemme
ja tuomme ulkomailta
miltei kaikki tehdastuotfeemme. '
Samanaikaisesti kuin meidän
rautamalmin tuotantojen kaksin­kertaistunut
sitten iv. 1950, me
toimme maahan V. 1953 noin §1.5
miljardin arvosta rautaa ja rauta­tuotteita.
Tästä määrästä 97.6 pro­senttia
. oli täysin valmistettua.
Tuontitavaroista noin 80 prosenttia
sisältää sellaisia metalleja kuin nik­keliä,
kuparia, lyijyä j a sinkkiä,
joissa Canadalla on miltei täydel­linen
monopooll. Miltei: kaikki mei­dän
metsätuotantomme viedään ul­komaille
sanomalehtipaperin ja
massan muodossa vaikka tiede on
osoittanut, että puukuidusta voi­daan
valmistaa yli 4,000 erilaista
tuotetta.
Jokaista dollarin arvosta .ulko­maille
lähettämämme raaka-ainetta
vastaan me tuomme ulkomailta lä­hes
kymmenen dollarin arvosta
tehdastuotteita. Jokaista raka-aine-tuotannossa
työskentelevää työläis^
tämme kohden me- varaamme, työn
neljälle tai viidelle .yhdysvaltalai­selle
tehdastuotannossa.
Se joka pitää paikkansa.' .Cana-daan
nähden yleisesti, pitää myös.
paikkansa JärvienpäähäU: nähden.
Missä ratkaisu tälle ongelmalle?
LuoteisOntarioon nähden vastaus
löytyy terästeollisuuden keliittämi-sessä.
Edessämme on luonnollisestikin
eräitä kysymyksiä, jotka kaipaavat
ratkaisua. Yksi niis.tä on voimävar
rojen kehittäminen; Luoteis-Onta'
riossa on vielä kehittämättä 200.000
kilowattia vesivoimavaroja, minkä
kehittäminen. kohottaisi voimava­ramme
kolmeen neljännesmiljoo­naan
hevosvoimaan.' Sitten on ole­massa
myös kysymys näiden voima­varojen
kytkemisestä* maakunnan
muihin voimaverkpstoihin. Kun 1^
hän lisätään mahdollisen luonnon-kaasusta
saadun voiman ja atomi­energian
mahdollinen kehitys, niin
on selvääkin, että voimavaroista el
ole puute eikä niiden puute niin­ollen
voi olla esteenä alueen teolli­sesti
kehittämiselle.
On kuultu huhuja, että General
Motors ja jotkut muut yhdysvalta­laiset
ovat tarkastaneet maita Jär-vienpäässä
tarkoituksella perustaa
tehtaita. Ainoastaan silloin kun
yhdys\'alialaisen pääoman tarkoi­tuksena
on kehittää tehdastuotan--
toa Canadassa ' raaka-alnelttemme
käyttämiseksi voimme tervehtiä yhr;
dysvaltalaisen pääoman maahan sir
joittamista. Päinvastaisessa ^ta­pauksessa
Ganadassa yhä enemmän
vastustetaan yhdysvaltalaisen pää­oman
kontrollia silloin kun se eh­käisee
canadalaisen tehdastuotan­non
kehitystä.
Tämän ^ päämäärän tavoittamisek­si
olisi ryhdyttävä seuraaviin toi­menpiteisiin:
1. Valmistaa St. Lawrencen vesi­tie.
' - .
2. Rakentaa; terästeollisuus Jär-vienpäähän.
3* Rakentaa erilaisi^ tehtaita.
4. Ryhtyä laajakantoiseen maan-tierakenrussuunnitelmaan:
uusien
alueiden avaamiseksi.
5. Jälleen Istuttaa laajat alueet
metsiä.
6. Perustaa raskaiden koneiden!
lainauskeskuksia: maaseutujen kOf
hittämiseksi.
7. Perustaa kouluopettajien oppi­laitos
Järyienpäähän.
.8. Rakentaa,-- yliopisto / Järvien-::
päähän.
9. Toteuttaa työläisiä.: suojelevaa
lainlaadintaa.
10. Tehdä^ täydellinen uudelleen
järjestely kuntien rahastamisessa.
Riippuen siitä missä -määrin täi;
laineti suunnitelma voitaisiin:^ to­teuttaa,
voivat • Luoteis:Ontarion
asukkaat myös odottaa todella on­nellisen
tulevaisuuden aamunkoit­toa.
— Bruce Magnuson.
tJfidm KUnan
JdirlfiiilifffflnfKims
Viime vuoden loppuun mennessä
Kiinan kivihiilikaivosten fuotanto-
(clio kasvoi vuoteen S9I9 verraten
4-keitaiseksi: Kivihiiltä tuotettiin
vjime vuonna 93,160XX10 tonnja. i s.
kolme kertaa enenunäo' kuin vuon­na
1049.
Viime vuosien aikana Kiinan hii­likaivoksissa
on tehty paljon uudis­tuksia
j a otettu käytäntöön uusia
työ- j a tuotantomenetelmiä. Töiden
konelstamistason kohottamisen tu­loksena
kaivostyöläisten työn saa­vutus
kasvoi viime vuonna 2;5-ker-taiscstt
vuoteen 1949 verraten-
Vuonna 1957 Kiina aikoo kdbot-taa
hiilen tuotannon 130 miljoonaan
tonnlim vuonna 1962—- 250 miljoo­naan
tonniin ja vuonna 1987 — 410
miljoonaan tonniin.
SITA
TÄT
^ Kym on taäim. t i n ä hoat
sanoi eräs sotilas; tolsälev —
enää muista miltä vainoni näjt
kään.
,. —^ Ole kaveri imneUinen. vasi
töinen — minä en voi unohtaa i
tä hän näyttää.
' YHÄ TEHOKKUUS JUELESS:
Eräs kellokalle oli edesmenni
tehtailijan hautajaisissa, joissa k
si tehtaan vanhinta työläistä to
kantajina. Arkun saavuttua ke
kalien kohdalle kuultiin viime]
mainitun murahtaneen:
» J o s pantaisiin pyörät tuon
kun ^ e , voitaisiin erottaa luod
kin hommasta viisimiestä.
TYÖNANTAJAIN UUSI
PERÄTÖN TEORIA
LPP:n vaaliehdokas tulevissa Quebecin maakimtavaaleissa,
Bob Haddow, esitti Montrealissa Jacques Cartier torilla suiiri-kokoisen
anomussanoman ja kehoitti paikalle kokoontuneita
kansalaisia antamaan allekirjoituksensa ehdotetun kaasupuf-kilinjan
canadalaisen omistuksen puolesta.: Allekirjoittaneiden
suhtautumista siihen kuvaa erään ennen konservatiivien vaa­liehdokkaana
olleen lääkärin lausunto: "Mr. Haddowv te kan­natatte
mr. Drewta?"' "Niin, tässä kysymyksessä me kanna­tamme
häntä:," "Sehän erinomaista. Tillvon, että siihen men--
nessä kun tästä kysymyksestä on selvitty, olemme päässeet
siitä Howe nimisestä miehestä. Hän on yhdysvalta
New York. — (PP) — National
Association of Manufacturers (Kan­sallinen
tehtailljallltto) julistaa, et­tä
työväen vaatimukset "epäoikeu­tetuista"
palkankorotuksista^ "tule­vat
viemään maan uudelleen Infla-tlon
tielle." Se neuvoi työnantajia
tekemään unioiden kanssa' sopimuk­sia
yksi yhtiö kerrallaan pehistalla
eikä • koko teollisuutta koskevasti,
pitääkseen linjan selvänä palkanko­rotuksiin
nähden.
NAM:n varoitus sisältyi erikoi»
tutkimukseen, jonka otsikkona on
"Uutta voimaa inflatlolle," jonka
tehtaili jäin neuvonantokomlfea on
valmistannt Raportissa; kerrotaaii
NAM:n sotahuuto "kourallisen työ-väenjohtajien
valtaaV vastaan/' jotf
ka: "harjoittavat monopoliköntrolia
teollisuuden työvoiman yli"i mutta
samalla esitettiin uusi talousteoria.
Tietoa ei ole käyttiyätkö tehtalli-jallltonrtalousUeteiUjät
kuvastinte
vai seisovatkopäällään, sillä s
asiaa ei paijastettu. Se on heic
ammattisalaisuutensa., Mutta til
teessä. Jossa pilaantumattomien
varain varastot kasvavat, tuotan
vähennetään ja työttömyys. auto-muissa
siihen kuuluvissa teollisui
sissa lisääntyy, he tarrasivat kä
teeseeuvjoi^Tmukaanr meidän
loutemme' vika piilee seViraavass
Palkkataksät, ovat nousseet .
peamniin vlnunt työläisteUr tuotaii
kyky. Sen' seurauksena on li
paljon: .ostokykyä f (työläisten käi
sä) eikä riittävää määrääiostetta
tavaroita ja juuri siitä syystä hmi
nousevat.
Jos' työläiset , saavat vielä li<
palkaiikorotuksia; N^AM:n. järkitr
tit varoittavat, niin ei edes rat
tule olemaan kylliksi; liikkeellä
Federal Reserve joutuu p^nanu
lisää rahaia.: Se on niinkuin joi
nen tietää, sitä, joka johtaa inl
tioon-ja se on huonoa.
Onk tekeillä yhä uusi 'Mkvppj)
Britisli Columbian v ä Ä
Victoria. — BC:n pääministeri W.
A. Bennett lupautui äskettäin
vaihtamaan British Ckdumbian voi­mavaroja
Alaskan pannunvarren läpi
kulkeviin käytäviin. Ehdotus on saa­nut
viileän vastaanoton niin British
Columbiassa kuin Alaskassakin, mut-
Hellsten ja Mildh
hyvässä kunnossa
^ Helsinki.'—Toukokuun 29 pnä
Helsingin Eläintarhan urheilukeur
tällä pidetyissä kilpailuissa oli mu­kana
joukko parhaita keiittäurhei^
Ujoltamme. Erinomainen sää suosi
kilpailuja. Noin 2,000 katselijaa
sai nähdä muutamia hyviä suori­tuksia^
vaikka kilpailut kokonaisuu­dessaan
olivat hiulcan latteatuntui-set.
Kaikkein 'huomattavimmaksi: ta­paukseksi
muodostui 400 metrin
juoksu, jossa Voitto Hellsten ja
uudelleen kuntoutunut Osv,rald
Mildh saavuttivat erinomaiset ajat,
kun ottaa huomioon, että tämä oli
ensimmäinen kilpailu tänä vuonna.
Hellsten voitti ajalla 47,7 ja MUdh
oli toinen 48,8. Koivisto työnsi
kuulaa 16.20. Pituushypyssä pon­kaisi
Valkama 7.30 ja Porrassalmi
7.22. Rekola voitti 100 metriä ajal­la
10,9 ja Hoffren moukarin 55.90.
3,000 ja 1,500 metrin juoksut ei­vät
tarjonneet mitään erikoista läh-tävää
osanottajien niukkuden vuok­si
ja siksi, ettei voitosta: syntynyt
minkäänlaista kamppailua. Niinpä
ajatkin jäivät ^vaatiinattomiksi.
ta aivan erilaisista syistä.
COP- jaJLPP-pirolueet heti ryht
vät ain^ostelemaan Bennettin ti
jousta maakunnan resiurssien lahjo
tamisena.
: "Miksi hän on niin halukas luovi
tamaan Columbian joen vobnaVä
toisille?" kysyi hiljattata vaU
CGF :n V maakunnallinen Johtaja I
bert Strachan.
"On ilmeistäkin, että Bennett ei
luopunut aikomuksestaan luovutl
voimavaramme :yh d y s v a I talals
trusteille", sanoi LPP: n kaupunkiji
jestön sihteeri Maurice Rush.;
Bennett teki : tarjouksensa pu
tuntia kestävässä puheeissaan yhd;
valtalaisille Ja canädalaisUle Iiii
miehille jotka olivat kokoontuneet
Pacific:Northwest Trade Associatioi
konferenssiin täällä äskettähi.
.Alaskan : apulaiskuvemööri Rob
De Armond äskettäisessä lausu
nossaan paljasti miksi yhdysvaltali
set intressit ovat' myös halutton
yhtämään mihinkään Columbia ^ok
koskevaan kauppaan.
"Siellä, nUstä mhiä olen kotols
ei' oUä erittäin kiinnostuneita Colu]
bian' joen^ voimavaroihin", sanoi ht
;'Me haluaisimme tehdä konikaupp
omista resursseistamme.?
Tämän kannan takana piilee AI:
kassa olevien yhdysvaltalaisten lu
saada voimavaroja -Canadallta käj
tämällä hyväkseen valtaansa sen n
renrannalla sijaitsevan alueen s
joka Oikeutetusti kuuluisi Briti
Columbialle. .
— Norjalaiset kalastajat sait
saaliikseen 1,200.000 tonnia silliä
1955.
PÄIVÄN PAKINA
Kannatettava ehdotus
Viime; torstaina kerrottiin lehr
dessämmc eräästä mielenkiintoises­ta'
ehdotuksesta, nimittäin siitä,
että: Torontossa 'kuukauden kulut­tua
pidettävän. suuren musiikkijuh­lan
yhteydessä pidettäisiin; ''jossa­kin
välissä" myös Vapauden -asioi­hin
kiintyneiden miesten ja nais­ten
neuvottelukokous. .
Tämä on allekirjoittaneenmie-
Iestä asia. jota kannattaa harkita.
Totta tietenkin on, että'juhlille
mennään pääasiassa ~juhlimaan. :v
Mutta totta on sekin, että esi­merkiksi
laulajat, soittajat, tanssi­jat-
ja muut ohjeinaan esittäjät -voi­vat
silti juhlia täysin ^^iemauksih.
vaikka . he osallistuvat: hyvinkin
kiinteästi esitylcseen j a sen lisäksi
vielä musiikkiväen yhteiseen ko­koukseen.
.Pari tuntia'kestävässä neuvonpi­dossa
voisivat Vapauden ystä^t
käsitellä monta tärkeätä asiaa — 'ja
parin tunnin "haaskaus" ei sentään
kulnttaisi liian paljoa juhla-ajasta,
varsinkin, jos se järjestettäisiin
mahdollisimman edulliseUa ajalla.
Varsinaisten: asiain lisäksi tähän
sisältyy "sivutuotteena" eräs: mie^
lenkiintoinen kokeilukin.
Allekirjoittanut on~nimittäin sitä
mielipuolta^ että meidän pitäisi et­siä
keinoja? siihen, että entistä suu-remma't
joiikot pääsisivät - -välittö­mästi
keskustelemaan ; j a : päättä'
mään. Vapauttaa koskevista kaikista
asioistal'^
To^iaiia; tietenkin^ on,' että Var
paus !:^ön-^demokraattisemmalla ja
laajemmalla - kansan - ~ kontrollipoh-jaUa
kuin.emikään muu suomenkie­linen
uutislehti : tässä, maassa. Va­pauden.'
asioista' keskustellaan yh­tiökokouksen
e d e 11 ä : kaikkialla
maassamme ; ja yhtiökokouksessa
kohtaavat: toisensa eri maakuntien
ja paikkakuntien edustajat:täysin
tasa-arvoisina päätösvaltaan nän-den.'
Tämä on ensiluokkaisen arvokas
tekijä lehtemme omistuksen ja
kontrollin suhteen.
Mutta tässä on kuitenkin eriis
h eikkous. \ Johtuen * pitkistä mat­koista
ja matkustuksen kalleude* ta,
sekä: lehtemme varattomuudesta,
yhtiökokousten edustus joudutaan
pitämään korin suppeana. Esimer­kiksi
-i][ime helmikuussa pidettyyn
A^^apanden ^ yhtiökokoukseen os^Us-tul
ainoastaan 2 edustajaa Vancou­verista^
1' edustaja Port Arthurin
alueelta.;, 3 edustajaa nikkelialueel-ta;
1 eidustaja kulta-alueelta ja 4
edustajaa Etelä-Ontariosta, , sekä
kymnienkunta muuta henkilöä, jot­ka
omistavat kukin yhden osakkeen.
Eräiden ; toisten lehtien yhtiöko­kouksiin
verraten tätä voidaan pi­tää
oikein hyvin edustavana ko­kouksena.
Mutta jparempi olisi luonnollisesi
ti, jos .voitaisiin saada yhtiökokouk­seen
vähintäin 100, edustajaa, j-^^^^^
Varojen puutteen vuoksi tämä ei
kuitenkaan ole .mahdollista^^ Mutta
jos voisimme kehittää muita me­netelmiä
siten, että suurten juh-liemme
yhteydessä voitaisiin pitää
^epävii^isia"^ joukko-neuvotteluti­laisuuksia,
niin . tämä parantaisi
allekirjoittaneen mielestä edelleen
tilannetta.
Ajatelkaamme ' Torontossa nyt
pidettävän- CSJ:n . kymmenennen
soitto^ ja laulujuhlan yhteydessä
olevia mahdollisuuksia.
Sinne tulee sadottain: Vapauden
lukijoita, asiamiehiä ja -naisia sekä
kirjeenvaihtajia eri puolilta laajaa
maatamme. Sinne tulee asiallisesti
puhuen koko ;Vapauden johtokunta,
suurin osä toimitustyöläisistä Ja
useita muita: henkilökuntaamme
kuulmöa^ miehiä ja naisia. Itse
"paikan päällä" on sadat töronto-laiset'Vapauden
ystävät
Kuvitelkaamme^ että Torontossa
pidettaisim Vapauden asioita kä;ä(-
televä neuvottelukokous, mihin
kutsuttaisiin lehtemme k a l kU asia­miehet,
kirjeenvaihtajat ja Jukjji
Olettakaamme realisteina, .
kaikki heistä eivät syystä tai:i
sesta voisi kokoukseen tulla. Mol
selvääkuitehkin on, että Siellä n
täisiin pitää aika laaja neuvoo^
kokous.
Jos kuvittelisimme' edelleen,,ct
järjestötoimintaan tottuneina be
kilöihä täihä kokous' valmistettaj^'
mahdollisunman hyvin. Sille öil'
täisiin noin 15 minuuttia kestä
ilustus liikkeen , talpu-sasioista
korkeintaan 10 minuuttia kestä
alustus toimituksen puoleste- v
Ja>aikka kokousta ei pidetg
muuta kuui täsmäUeen kaksi tn
tia, tämä jättäisi,yleistä kesfarf
lua varten Vll piiölitoista tuntia.
Siitä voisi sukeutua todella b
delmällinen keskustelu milM"a^
taisi sekä johtokuntaa talousasia
hoidossa että toimitusta lehdaaj
säilön kehittämisessä. Sanonöö
kin on selvää; että kokoukseen^
listujat voisivat puhua' juuri s»
ja sillä tavaUa, mikä on heidän C
dämellään.
Realisteina voisimme menni »
laiseen kokoukseen ainä micte^
että itse kokouksestakin opifij
niin, että seuraavasta samannaB
«esta tilaisuudesta', saa&an «i*
parempia tuloksia: » ^
Niin. että mitäs sanotte
Allekirjoittaniit puolestaan-niihin.
Jotka toivovat; että t ä ^
neuvottelutilaisuus järjestetty
Torontossa, ellei muuten n l ^ ; ^
kin kok^iumielessä. •