Vapaus, June 30, 1956

              TÄTÄ
»kemaan Uäki.
i exinen häaei
Uiän pesesiii^i
lääkärille Qäju
tehoinkin, m.
aiut Jalkaa JOE.
virkkoi:
J. että koko j i ,
urinoinlikaist»
päälle", vastad
en on?"
toisenkin SBO.
aan. • ''^
ekoneiden las-ston
Wröda.
istruktorit ovat
turvekombainiii
aa täydellisesti
lostaa sen 5U0S-i
priketeiksi»
kuivamaan, tl
»t, jotka aiiä-erilaisilla
W'
:erio
ihan. ystävänsä'
He menevänä
uusia laitteita
tamassa. : S
ä saapui Ports-v
llä mukanaffl;
He vuokrasi-sta
kaksi siten
että he saattoni
hotellihenkilS'
a.
saapui Poits-pnä.
Cralfcjs
ivat hotellista
I olivat; poissa
eversti Crabb
vaston kahda
iehen seurassa
Portsmouthin
a klo 7.30 neo-ruusit
havaita-m
pinnalle mö-laseä"
s6ursa-välissä.
- M
ad Hotelin 1)33-
Iineensä hinet
teliin baarissa^ j
leet aivan w-:
ta'pauk3essa pa-j
lan päivän iltt
maksoi lasta!,.'
i matkatavant
päättyivätlio-lä
neuvostola^
tmiraali Kotor
otasataman to:
iseen*sen joH
laivojen IM
sammakko-nie-j
1 päivänä B*!
un Portsmoi*]
aslaja ilmet^l
•epäisi hoteUii j
bbin ja "Hr-ot.
Huhtit29
aliteetti ilmiä: j
b on joutan^j
aitteita koSeO-rtsmouthin
ve-,!
tiin kuoUeda-j
uvostoliitto &j
iituksellc na^j
Iittiin selity^]
. Viisi Jiäiiäj
isteri Eden
yhteydessä 3-
ratkuu 4. «N*
n ollut "vaiSJ
luodoin li2iö|
ille muodo^l
YhdysvaBffiD^I
160 mfljotfa^l
Qitus kaiio^j
,n selittää,^!
imakkaanrpi?»!
johtajaasetfl
YhdysväIIo|fcj
yisten haffi^l
lainkaanini
[lisistä virta*!
kummallise»!
esikuvaksi! r l
tsensä ^ \
rakentaa P^l
i omien ka»*i
i, etteivät »j
iäkemään;;?r
ja eläm^'
rUäpitävät SI
ulkomaal?^ ,
he pääse
kansan « * ^ |
itsi alistffl^l
1 tavalla! ;^
jyky-Ainf"
ipaus":^'
jttei
päamenlägl
ssta tiileflP?
oura. . ^
Sdipi NikkiBeB valtisi
maailinaiimatykseii
Kabmoisten uuden kentän vibMäisissä teki
Nikkisen keiliäs oikean hirmukaaien 83.S6
Helsinki, — Jnhajmoksens, ke-säkoBD
24 p l » fujä(tt Soild »nk-kinot
tämin lirtkfii «oaritnman
paafcan nrbeOiniAlalla iuAo maa-ilmassa.
beittämälSi hlnnt^nlok-sen
EmätrOtatto tepahtnl
Käbinaislen uuden keskuskentän
Tibkijäistilaisandessa. Entinen
ennätys 8L75 on USA:n Heisin
nimis^ Ja saavutetta viime vaon- .
na. Ennätyksen saavutti NlkU-nen
jtolmannella heitollaan Ja vä­littömästi
sen^^lkeen keihäs pun­nittiin
Jstodettiin-sen olevan täy-sin
sääntöjen ' mukaisen. Ylipai­noakin
oU 4 gianmiaa. - ^ ^ v '
Nikkisen sarja oli: 73,84 — 69.89 -r-
8356 — yU (79) — 67.88 ^ ylL
Nyt on Suomelle palautettu vanha
kunnia-asema keihäänheitossa ja toi­veikkain
mielin voivat suomalaiset slir
nä suhteessa katsoa .Melbourneen,
vaikka huipptiluokan vkeiliäänheittä-jiä
onkin monta eri puolilla maail­maa.
Niitä ovat'amerikkalaiset, neu­vostoliittolaiset;
:xRaixskan^^^M^^
Puolan Sidlo ja nyt viimeksi Norjan
ennätyksen 79.06 . heittänyt E. Da-nielson.
Ennätysheittonsa jälkeen Tcertol
Nikkinen haastettelijoiUev^ : •
"Hyvinhän se meni. mutta olisihan
se saanut mennä, pitemmällekin,.v
En saanut oikein askeleitani hyppy-.,
paikalla' sopimaan ja ensimmäinen ja'
toinen heittoni jäi juuri tästä .syystä
lyijyiksi. Keskityin huolellisesti kol­manteen^
mutta tällöinkään askeleeni
eivät oikein sopineet ja jäin oudosti
roikkumaan paikalleni; Huonosta
heittoasennostani • huolimatta kaari
pii hyväi eikä tuntunut ia^n^?fln pa-hasU
käteeni. PumUtuksen Jälkeen
yritin uudelleen hyvää heittoa, jputta
astuin hivenen yli. Olen iloi:wn. et-:
tä Vihdoin onnisti. Olen täällä Pa-:
julahdessa kovasti harjoitellut, mutta
en ole oikein löytänyt Jnamon tyyliä.
Viikon, päästä kohtaan ranskalaiset
Tampereella, sitten lepään muutaman
päivän ja yritän uudeUeen Ranska-ot­telussa
Helsingin stadionina." -
Ranskalainen Macquet. joka on
parhaillaan Suomesi sanoi olevaxisa
iloinen Nikkisen ennätyksestä; Itse
hän sanoi toivovansa voivansa rikkoa
Nikkisen ennätyksen tänä kesänä.
Hän sanoi Nikkisestä,, että tämä on
vankkarekent^inen heittäjätyyppi, jo­ka
heittää epävarmoja sarjoja." mutta i
onnistuessaan on aina vaarallinen.
BIAAILMAN PARHAAT
Maailman parhaiden keihäsmiesten
järjestys:.on seuraava: . . ' v
83.56 6. Nikkinen. Suomi 1956
81.75 F. Held. USA 1955
81.29 Miller, USA 1955
(Tulosta ei hyväksytty maailman-en-nätykseksi,
mutta USA hyväksyi sen
Amerikan ennätykseksi).
80.15 J . Sidlo, Puola
79.21 Cy Young. USA
79.06 E. Danielsen, Norja
79.01 M. Macquet, Ranska
78.98 T. Hyytiäinen; Suomi
78.75 Y.Kusnetsov. N-liitto
78.70 Y . Nikkanen, Suomi
7,8.04 S. Krasniai, Unkari <
1953
1956
1956
1956
1954
1954
1938
'1955
Kiviiiienii
kuoli l^pafomias^
Moul. Out, —TSälla tapahtui i l O i ^
tapaturma, joka va»U uhrtkneen «net-sätyöläisen,
Willi8m Javiniemm lus^
gen. Kesäkuun 21 {lavina tapasi ba>
nen läheisin työtovolnsa KivizOmen
taiolleena hakkuualueeltaan. Noin
knhdeksantuumatnen laho haapa oli
kaatunut hänen päälleen. lyhempi
tarkastus osoitti^ että kuusta kaataes*
saan hän on vahingossa ;.kaatanut sen
haapaa vastexi. joka oli kaatunut ta-kaperta
edellämainitUUa seuräukselläi
Samalla kämpällä työskentelee
myös; vainajan veli Jadt Kiviniemi
Sudburysta. ollen tämä tapaus bfineUe;
odottamattoman järkyttävä.
•William .Kiviniemi on syntynyt'
tamipikuuri 27 pnä 1912 Oulaistei pi-:
täjässä. Piisjärven kyläsi. Sureznaan
häntä jäi 4 veljeä ja yksr'sisko Suo­messa
sekä veli Jack Klvtoiemi tässä
maassa.
Edesmennyt metsämies saapui: Ca-!
nadaan noto '4 1/2 vuotta sitten työs-,
kennellen koko ajan N6waygo Co.
kämpillä Hearstin ympäristössä-Hä­net
haudattiin Hearstin hautansmaa-han
tk^ 23 pnä toveripiirin saattama­na.
Salminen SE:n 206
-- Hellsten 10,6
HelsInkL — . JohannosiÄivänä t
Saarijärvellä; snoritetnissa urhei- v
Inkilpailnissa paransi Eero Sälmi-
. nen 20 vaotta' vanhaa Suomen ;
korkenshyppyenoätystä; kahdella
sentillä, ponkaistuaan toisella yri-tykseUä
.2.06. Entinen .ennätys oli .,
Kalevi Kotkaksen nimissä, saavu­tetta
Tukholmassa 1936.
- Salon Vilppaan juhannuskilpailut
{saatiin suorittaa byv&n sään vallites-
Isa Huomattavin/ näiden kilpailujen
isaavutus oli se, että Voitto i^ellsten
Isivus 100 metrillä Suomen ennätystä
|l0,6.
Inkeroisten nnidella urheilukentällä
Isuoritetuissa 'kilpailuissa juhannusr
[päivänä suoritettiin maaottelukatsasr
Itus kolmUoikassa ja 400 m; aitajuok-
Isussa. Kolmiloikassa ponkaisi Kari
JRahkamo uuden Suomen ennätyksen
|l5.79.40O m. aidat voitti E . Myllymäki
[kesän kärkituloksella 54,6. -
Tshekki kävellr
M-ennätyksen .
Praha. — 26-vuotias L. Moc saavut­ti
täällä kesäkuun 22 pnä pidetyissä
kilpailuissa uuden maailmanennätyk­sen
30 mailin ja 50 km. kävelyssä. 50
km.: aika oli 4.21.7. mikä on 8 minuut­tia
parempi entistä ennätystä. 30 mal-;
Iin aikaroh 450,3, myöskin noin 8 ipi-nuuttia-
entistä ennätystä parempi.
iGordon Pirie jatkoi
lennätystahtia
ITrondhemilssa
Trondheim. >— Täällä viime sun-untaina
pidetyissä kansainvälisissä
ilpailulssa sivusi englantilainen Oor-:
1 Pirie 3.000 metrin maailmanennä-;
ystä, mikä on -7.55,6. Pirie Ja Puolan
omik johtivat vuorotellen, mutta
puolalainen ei pystynyt vastaamaan
Pirien kovaan.kiriin viimeisellä kier-oksella.
Chromikin aika 7.56,4. Maa­ilman
ennätys on Unkarin Iharoksen
Macquet voitti
Kfuortaneella
HelsinkL : — Juhannuspäivänä
Kuortaneella pidetyissä kilpaUuissa
voitti ranskalainen Macquet keihään­heiton
71S0 tuloksella. Erkki Ahve-niemioli
toisena 71.76 heitollaan.
Mitään muita kansainvälistävluok-kaa
olevia tuloksia el näissä kilpai­luissa
saavutettu. \
400 m. aitajuoksun voitti: N L : n Bo-atov
ajalla 52,4; 200 m. Ignatjev NL
,4. Krivonosov voitti moukarin 64:52
taneella heitollaan.
^1
faok Davis aitoi
iden ennätyksen
Bakersfield. — Kesäkuun 23 pnä
avutti Jack Davis uuden maailman-ityksen
110 metrin aitajuoksussa
amerikkalaisten viimeisissä olympia-aiskarsiimoissa.
Hänen aikansa oi
3,4, yhden sekimtin kymmenyksen
arempi efitistä ennätystä.
Bobby Morrow voitti 100 metriä
^ialla 10,2,
I OSCAR BAY - Räätäli
PUKUJA MITTOJEN MUKAAN
PUHDISTUSTA JA KORJAUSTA
Pukunne prässätään odottaessanne
Puhelin CL 2-0232
10*4 DroniHard Rd.^ VVindsor. Ont.
Raskaansarjan
tärkeä, nyrkkeily­ottelu
Torontossa
Toronto.:— Veteraaninyrkkeilijä ja
raskaskeskisarjan : ammattilaisten
maailmaimiestari Archie. Moore kävi
Torontossa alkuviikolla klleklrjoitta-.
massa sopimuksen raskaansarjan ot­telusta
canadalaisen raskaansarjani
nyrkeilijän James J . Parkerin kanssa,
joka on tällä kertaa brittiläisten' mai­den
raskaansarjan mestari; Ottelu
tulee tapahtumaan Torontossa Maple
Leat stadionilla heinäkuun 25 pnä. )
Moore on väittänyt, että tämän ot­telun
pitäisi olla raskaan > sarjan
maailmanmestaruudesta, koska hän
Ja Parker ovat tällä kertaa raskaanr
sarjan Jobtavimmat nyrkkeilijät. Am-mattinyrkeilyn
johtohenkilöt' 'ovat
kuitenkin välttäneet, että yhdysval-,
talainen Floyd Patterson kuuluu myös
Johtavien raskaansarjan nyrkkeilijäin
Joukkoon, joten hänelle on: vacattava
tilaisuus nyrkkeillä maailmanmesta­ruudesta.
Jonka Rocky Marclano jätti
avoimeksi vetäydyttyään r ; ' ^ sivuun
nyrkkeUystä.
Moore: odottaa voittavan; Parkerin
ja tapaavan Pattersonin New Yorkis­sa
"ratkaisevassa ottelussa mestaruu­desta
syyskuun 17 pnä, i Nsrkkeilypif-reissä
Mooren väitetään olevan yli 40^
vuotias, vaikka hän itse kertoo olevan
39-vuotlas. Mooren normaalipaino
huomattavasti ylittää raskaaiikeski-sarjan
ylimmän rajan, mutta muuta­ma
viikko sitten hän laihdutti itse­ään
tarpeesti puolustaakseen menes-,
tyksellisesti maailmanmestaruuttaan
Englannissa.
Moorelle on luvattu vähintäin $40,-
000 ottelustaan Parkeria: vastaan,
mutta hänen odotetaan ansaitsevan
huomattavasti enemmän. Moore vai­mentuu
ottelua varten Califomlassa.
Lohikäärinevene-juhlaa
pn vietetty
Kiinassa
Pektag. — OJutlstoimista Uusi Bai-na)
— Kesäkuun 13 pnä vietettiin
kautta maan^ : lohikäärmeyenejuhlaa
suuren isänmaallisen runoilijan ja
valtiomiehen' Tshu Juanin muistoksi.
Tämä vuosittain vietettävä juhla
palauttaa mieleen kertomuksen Tshu
Juanin kuolemasta 2230 <vuotta sitten.
Hän hukuttautui Hunanin maakun­nassa
sijaitsevaan 'Mllo-jokeen vasta­lauseeksi
silloiselle . turmeltuineelle
hallitusvallalle. vJokivarren^asukkaat
ryntäsivät tällöin veneisiinsä ja teki­vät
turhia yrityksiä pelastaakseen hä­net.
Tämä murhenäytelmä sattui lu-naarisen
kalenterini .viidennen • kuu­kauden
-vUdentenä päivänä, ja siitä:
lähtien tämän Isänmaanystävän kuo­leman
muistojuhlaa on vletietty sama­na
päivänä.
Tuhannet Hunanin maataloudellis­ten
: tuotanto-osuuskuntien jäsenet
kauniisti koristelluissa lohikäärmeve-neissään
muistivat tapausta järjestä­mällä
soutukilpailuja Milo-joella.
Kantonissa seurasi 400,000 henkeä
•4' ./
Viime syksynä, kun joukko Ganadanukirainal^^
lehtimiehiä vieraili Neuvostoliitossa he kävivät myös Lvo-vissj^
Ukrainassa. Kuvassammesanomalehtimiehet laskemas­sa
seppelettä Ivan Frankon haudalle.
•k
Ukrainalaisen lyiHäisldrjaiiijan Frankon
kirjoitulsia myös englanninkielellä
30 iiiiuiin,iiiU(ofy8
ynion konHori-
• -«I
aUamB, — TinU Uedoitettilo
tnaanantaln». etti cauudiao Xjtlbbt
Congre«8iii kottttorissä tyfiBtentele^
vSt konttoritytSt saavat 30 tunnlQ
tySvUkon.
Tytöt kuuluvat kansatnvXliseeq
konttorityöIBisteii tmioon^ Uusi «o-pimus
koskee noin 40 konttorityö-mxa.
Jotka kaikki ovat naisia.'^ He
työskentelevSt CLC:n Ottavan
konttorissa. Samalla beiUe annet
tUn keskimBIrin 935 kuukaosipal.
kankoroUu.
Heidiin aUn palkkansa tulee tlstB
ISbtienolenuan-fies kuukaudessa
ja korkein palkkansa >3S0 kuukaU*
dessa.
' NfimS tySlBlset tulevat automaat
tisesti saamaan k9rkeimtnan|N^
kahden vuoden palvelun jilkeen.
TSmfin liaksi korl^elmmassa palk'
kaluokassa; olevat tulevat saamaan
$15 palkankorotuksen kuukausi»
palkkoihinsa ensi toukokuusta läht*
t i e n . '
Lvovissa sijaitsee vaatimaton koti,^
jossa syntyi yksi'Ukrainalaisen: työ*:
väen kirjallisuuden suurimpia mes<
tareita, Ivan Pranko. Koti on ny-^;
kyään museona^ jossa säilytetään
tämän ulcrainalaisille hyvin tunne-tun
kirjailijan muistoa ikuistavia
käsildrjoituksia; runoja, kertomuk-;
sia ja näytelmiä.
Franko on kyllä ollut laajalti tun­nettu
myös Canadan ukrainalaisten
keskuudessa, mutta nyt vasta on
englanninkieltä lukevilla canadalait
silla tilaisuus tutustua tähän kan­sansa
etujen puolesta taistelleeseen
työläiskirjailijaan ja sanomalehti­mieheen.
Ukrainska Knyba kustannusliike
Torontossa on kustantanut kirjan
John Weirin Frankon Idrjoituluista
ja runoista tekemistä englanninkie­lisistä
käännöksistä. Weirme .lan­keaa
kunnia siitä, että hän on, teh­nyt
mahdolliseksi englanninkieltä
puhuvien, canadalaisten Frankoon
tutustumisen.
Franko syntyi Lvovissa elokuussa
1856 ja Canadassakin juhlitaan hä-;
nen 100-vuotis syntymäpäiväänsä
lohikäärmeveneidenesityksiä^^Helmirl heinäkuun 6 r r ^ p ä ^^
joella;
Futshoussa osallistui Minkiang-jo­ella
pidettyihlh soutukilpailuihin yU
tuhat henkeä 29 venekuntana. Kym­menet:
tuhannet värikkäisiin asuihin
sonnustautuneet katselijat kansoittir
vat rannat seuratessaan viiden kilo­metrin
matkalla suoritettua soutukll-paa.
*-
Näissä juhlissa ihmisillä on tapana
syödä erikoisia' tahmeasta: riisistä
valmistettuja kokkareita, jotka on
kääritty kaislanlehtiin. Perinne juon­taa
juurensa vanhoilta ajoilta, jolloin
Tshun:. asukkailla - oli Sotaakäyvlen
valtioiden kaudella tapana Joka vuo­si
heittää MUo-jokeen lehtim käärit­tyjä
kokkareita uhriksi isänmaanystä­vä
Tshu Juanin hengelle.
DIANA LÄÄKETTÄ
Huojennuksen saamiseksi yskästä,
Iqrlmyydestä, katarista, hengenah­distuksesta,
faenkitorven tulehduk­sesta,
lörlmyydestä rinnassa, kipeäs­tä
tai tulehtuneesta kurkusta. Naut­tikaa
laimentamattomana sokeripa-lasen
kanssa tai pienessä määrässä.
lämmintä vettä- Jokaisessa kodissa
tulisi olla DIANA TIPPOJA, niin
kesällä kuin talvellakin. Tämä on
parasta lääkettä mitä rahalla voi os­taa.
Hinta ainoastaan pullo
luSCOE PRODUCTS
LTD. V. V.
5 5 9 Balhnrst St. Jojronio C OBL
Salonlki; -^-ICreikicalaisen lääkä­rin
vaimo Eudoxia Staroulalös syn­nytti
kesäkuun 21 pnä neloset,
kaildci poikia. Tiedonannossa sa­notaan,
että äiti ja kaikld pojat vol-^
vat hjrvin.
Ulisi uimarien seura
syntyi Helsinläin
Helsinki. —Juhannuspäivänä piti
joulcko helsinkiläisiä uimareita Heh
singin Työväenyhdistyksen talolla
neuvottelukokouksen sen johdosta,
kun pieni ryhmä liitti Helsingin
Työväen, uimarit Suomen Uimaliit­toon
ja seura sen tähden eroitettiin
TUL:n jäsenyydestä.
Pohdittuaan tarlc^an tilanteen,
päättivät kokoulcseen osallistuneet
yksimielisesti perustaa uuden uinti-seuran.
Seuran nimeksi t u l i Uinti-seura
Kuha, jonka epävirallisena
lyhennyksenä tulee olemaan: "Ku­hat".
Seura päätti liittyä jäseneksi
TULroon.
: Seuraan liittyi heti joukko tun­nettuja
uimareita.' Seuran puheen­johtajaksi
valittiin Osmo Nieminen
ja sihteerilcsi Tapio Leväaho.
Unicatilaisille kaksois­voitto
uimahyiiyissä
:: Wien. Uimahyppyjen kansainvä?
liset kOpailut saatiin täällä päätök­seen
kehuun 23 pnä.: - Kilpailuissa
saavutti Unkari kaksoisvoiton. Suo­men
mestari Helge Vasenius oli vii­des.
Tuloksia: J) P. Siak, Unkart ISVtö
pistettä^ 2> J . Gerlach, Unkari 147,72;
3) B . Oetel, Itä-Saksa 140.90, 4) I .
Bacshal. Unkari, 136,43, 5> K . Vase-nius.
Suomi, 129 fiO.
Ruotsin ennätys
TnklioUna.w Juhannuspäivän k i l ­pailuissa
saavutti seiväsiiyppääjä
Bagnar. Lundberg . uuden Ruotsin
ennätyksen 4L4S,
lallisuuksin Winnipegissä:
Franko oli sepän poika Ja jo nuo­rena
joutui vastatusten Icovan elä­män
kanssai Hän tutki marxismia
ja käänsi myös Marxin teoksia: ukr
rainan Melellä. Marxismin oppimi­sesta
hänet vangittiinkin ja suljet*
tiin vankilaan v. 1887.: Kaikkiaan
Franko tuotti ^637 teosta ja kään­nöstä;
Hän oli yhä aktiivisessa kir-joitustouhussa:
eikä: lopettanut kir­jallista
tuotantoaan ennenkuin vas­ta
myöhemmillä vuosillaan, - jolloin
hänen oikea kätensS halvaantui ja
hän oU miltei sokea. Franko kuoli
toukokuussa 1916, noin vuotta en­nen
kotimaansa vapautumisia maan­omistajien
ja sortajien ikeestfi.
Hänen aikana se osa Ukrainasta,
missä Franko asui, oli osa Itäval­ta-
Unkarin valtakunnasta ja niinpä
tämä työläisrunoilija ja kirjaflija
sai usein nähdä vankiloita sisältä­päin
vaatiessaan kotimaansa jäl­leen
liittämistä Venäjään.
Frankosta John Welr kirjoittaa
alkulauseessaan:"Hänen kirjoituk-'
sensa on käännetty monelle kielelle.
Hänet aletaan vähitellen tuntea
myös englanninkieltä puhuvissa
maissa. Mutta meidän maassa se
mukautumisprosessi: tulisi olla läm-i
piinämmän ja nopeamman, sillä
huomattava osa Canadan kansasta,
ukrainalaiset, toivat hänet väUttö-mästi
mukanaan Canadan kulttuurin
ja Canadan elämän virtaan.
''Siinä suhteessa hän on osa ca-nadalaisista
perinteistämme.
"Canadamme on elinvoimainen
nxiäti tammi, sen juuret ovat sy-välla-
monessa maassa ja se ammen­taa:
henkistä ravintoa, monesta läh­teestä.
Ivan Frankon liittäminen
niiden joukkoon tekee canadalaisen
hengen rikkaammaksi, voimakkaam­maksi
Ja vieläkin ihanammaksi.";
Kirja sisältää lukuisien kertomuk­sien
lisäksi useita runoja Ja vaikka
runojen kääntäminen toiselle kielel-t
le on tunnustettavasti varsin: vaikea
tehtävä, niin on sanottava, että
53 «kasvatusopill^ta
korkeakoiiliia
Peking, —. Kiinan kansantasaval­lan
valtioneuvoston p|ätöks«n inu-kaisesti
Uhanissa. Nantsanissa, He»
teissä Ja Kiinan muisso kaupungel»)
sa avataan tänä vuoiana 13 uutta
kasvatusopillista korkeakoulua: Näi^
den uusien, korkeakoulujen enslm*
maiselle kurssille otetaan y l i lliOOQ
oppilasta. Vuoden lopulla Kiinan
kansantasavallassa tulee näin ollen
olemaan 53 kasvatusopillista kor*
keakoulua.
Tien valpasta
demokratiaa?
Buenoti Aires. — Kun kaksi liike­miestä
kaikessa rauhassa lauantahia.
kesäk. 23 pnä ajoi erään sUlan yli
Buenos Ab«8l8sa alkoi heidän autoilBa
moottori ysklA. Eräät poliisit, Jotka
vartioivat Siltaa; luulivat kysymyksea-
Bä olevan konekivääritulen. He ava­sivat
heti < tulen autoa kohti; Onnek^
si he tähtäsivät huonosti Ja Uikemie-het
pääsivät vahingoittumattomina
autosta kädet pystystä. Heidät tarkas-tettlta
ja heidät todettiin aseettomik-sL
Weir on tässä suhteessa varsin hyyin
onnistunut. On kyllä valkea ukrai­nan
kieltä- tunteniattöman sanoa
kuinka kirjaimellisesti runot on
X^uantalna* kesäk. 30 p. Satttrday, Jm UKB m mm
mm
mm^m
:: ff fHflffff^,: —^.-^IfffgffiJifftfnC,: ftff | . •'
kuun I0,|iiig PÖliJols-Siivosa* fad-
VMUUU. « » k m ffkonllm» pyörre-nyrskyl^
ecn J« raesalelneen "^al-beoltf
|H>lUteakseUisen sunren f u-ho^
fiimn Ja osittain myös Säy»:
Btetsi^Itoviranomatsel . suo*
rlttavat parasta iitkaa Inventoin*
t U palkalla Inkojen laajuudesta.
Mutta | 6 nyt voidaan arvioida, et^
tS saioja hehtaareja 'mets|ä on to-houtnnui
joko kokonaan tai osit'
. Calo t8«iä. myntkyssä.^Paikoin tu* -
ho on^ ollut i^ln perusteellinen»
ctti^ vain , muutamia arvottonda
PUltä on Jäänyt pystyyn. Tuho on
, pHiiaslassa kuitenkin kohdistunut
metsiin ' valtapuustoon. JoUqin
puut oviit kaatuneet Juurineen tai'
katk^eet metrin pituisiin
kantoihin, : Blyrekyn keskus oU
HOkm Kokkomäes$ä,,mIssä kuu­den
asutustilan metsät ovait pe-nisteeUUestI
tuhoutuneet. Kaatu*
nut^ puumäärä kohoaa kyihmenlio
tuhansiin runkoihin.
OBALLJB NOUSSUT V I UA
TUHOUTUI, KATOT LENSIVÄT
POIS, LAHOT SIIRTVIVÄT
Näin valtavaa myrskyä eiv|t
vanhatkaan i^aikkakuntalaisct muis­ta
koskaan ollficn. Maantiet tuk­keutuivat
monin paikoin kaatuneis­ta
puista Ja liikkumaan päästiin
r ä i n «abn piUmata'Mvftfiii{ia W
siltä el ollut IM
tä muuta I ^ I K ^ n i t e . : . ''A-IJ
mmömmmmmmmm
EOESSX TOIVOTON TOAiiras:,
Kalkki t u h o u t u n i f t m ^ r '
yksityhdlle^ -plennietalitc ^
Myrsky onkina sumea
mifttajan;eteen tuonitf,<...K,-..,.w^.
ta näyttävän Olanie^» läaittn^^ /
puut olisi no^eas^Csaat^yidmlsC^ A
tetuksi eri puutavarälajelkal, mutjft'^ ;
lumettomana alinna iumks^^
jetusolosuhtoetmuodösiavat^^tlissl :
arvaamattoman pia^:ir^b|iiS )
metsänomistajien ^haivtoti^>;ittu^: -
dostaa ,oman:eateeni&^^ PhHrfctlnii^ . I
nan met89nholt(^vlitwomflser«^brltf '
tavat ; parhaUlaoit. tälwutwi^dc|»^ i' ;
metsien liiventQl|itla:.Ja. väfti^ mi - • ^
pälMrttya „ voidaan HMWO«r'^
suarlstautalouddlMna^^
on kysymys. ,Jolm^tajpafip^j»y
tiillaisi^ niyrsl^&^ole fuifa^
Jois-Savossa^^ilcalmippn};
Ja sen,al>(puttaiiwt^;Yi>lite4otVtotini;
dostuvat erltjtäfot nmrOuii^r ' ^ ' 4 ' '
MIES AMMUTTIIN 3A
VAIMO SIDOTTIIN ;^
äfireeh ja'nahnyt mlämuii ttiOMVM^
» l i
Bern. —^Tiistaina, kesäkuun 12 pnit; «Ml
oli oikeudessa tuikittavana juttu niitä
neljää henklUiavastaanr Jotka: viime
vuoden helmikuussa ''valtaBlvat'^ Ro­manian
Bernissä 9levan lähetystön ja
pitivät sitä miehitettynä 38 tuntia.
Valtauksen : yhteydessä ammuttiin
lähetystön autonkuljettaja Auridect-nu.
Hänen leskensä kertoi kohden'
miehen tunkeutuneen hänen huonee­seensa
ja sitoneen hänet. Kuullessaan
laukauksia hän oli mennyt ikkunan
Ei pidä juoda
eika kylpeä
Tokio.'~ Japanin tiedemiehet Wi»
hoitt^vat kesäk. 21 pnä koUlis-Japa-.
nin asukkaita olemaan juomatta sa*
devettä tai kylpemättä silnä^ koska
vedessä on voita todcto suurta ra­käännetty,
mutta yksi seikka on kui dioaktiivisuutta U8A:n noin kuukaus-i
tenkln huomioitavissa, se, että runot isitten 'Bikinin alueella suorittaman
jsi kirjoituksiet ([untuvat kuinno olisi '.vetypommlkokellun;jälkeen/ samalla
alunperinkin' kirjoitettu englannin-i
kielellä; John ^eir-op sopiva mlea
siihen työhön, sillä hän t^ntee Uk­rainan,
ukralnankielen Ja ^isiensä
kansan ja hän tuntee myös Canadan.
Ivan Franko: Poems and Storles-kirja
tarjoaa'monta tuntia mielen
kiinteistä lukemista.' Ele saisi olla
Jokaisen canadalaisen kirjaston hyi
lyillö. — Eino.
^eSi|ih;i|iti|^^
Häntä ollanunuttu ^ teonbllKOXH' '
rittanut 37 vuoden ll^UnJbi i^tan Co|«^
reseu <:;->'mutta hän duvlett MiiSgIs "
Mies oli huutanut^ vätaiblleto."^^
tämä soittaisi tovett JReterUlew^
tämä.saattol valn.ttmoUtM» etift:
hellnjohdot oli katkaistu.
-'Hyökkäyksen
aaJonhoitaiana- Bmerie Btötfd.'^^]
sanoi soittaneensa poUislDe Ido t;
la kuulUssaap meliut. HytfkkiUtJät ,
vat ilmoittaneet lrautw^Aii» vasia^l^
taliildceeseen J^ uhkasIvaJUampua;, f^C,
Suomalaiset Icansanediistajiat
vetoavat sukulaisuussuhteisiiii
Helsinki. — ' Unkarissa oleske­levan
suomalaisen patlanienttlvaK
tuuskunnan: Jäsenet viipyvät Un­karissa
; todennäköisesti kymme­nen
päivää. Tänä aikana he har
luavat tutustua hyvin moniin aa­sioihin.
"Haluamme kertoa ko­tona
omien kokemustemme perusi
teellä, miten Unkarin V sukulais­kansa
elää Jav työskentelee'^—
tätä korostivat snonmlaiset-: kan­sanedustajat
: lausunnoissaan Ja
tervehdyksissään sekä myös epä­virallisissa
keskusteluissa.
Tällä aloitti lausuntonsa: myös
' Suomen Kansanpuolueen kansan
edustaja Harras Kyttä:
— Kotona olen nähnyt vain kau­niita
kuvia' Unkarista, mutta. kuva
on vain kuva, Ja o n hyvä, Jos voi
omin silmin v a l u t t u a todellisuu
desta. Tosin valtuuskuntamme on
vasta toista päivää Unlcarissa, mut­ta
Voin turvallisin mielin sanoa, et­tä
näinä kahtena päivänä olemme
paljon oppineet ja vielä enemmän
ihastuneet tähän kauniiseen maa­han.
Sallikaa minun hiukan poiketa
syrjään j a mainita; mihin nie' suo­malaiset
aina ylpeinä vetoamme,
että Suomen ja Unkarin kantot
kauan sitten iellvät toiitensa naa­pureina
samanlaisten yhteiskunnat
listen olosuhteiden vallitessa; On
kiistämätöntä, että yhteiskuntajär­jestelmämme
eroavat toisistaan; Ja
eroavaisuudet ovat monin pailtoin Or
Ien naiset.
Mnila meillä el ole mitään syy-::
l ä korostaa sitä, mikä erottaa kan­samme'
toisistaan^ vaan >nnen:
kaikkea Italnanuie korostaa si- i
ta, mikä (uo meidät lähemmäksi
ioldamme.
Suomen Ja Unkarin Icänsat kärsivät
kummatkin viime sodassa suuria
menetyksiä. Minulle esimerkiksi
on ollut erittäin yllättävää se, että
sodan tuhot Unkarissa olivat niin
suuret efenkin.;Budape$lissa. Tästä
me olemme tähän mennessä kuul­leet
hyvin vähän. Mutta erikoisen
yllättävää on olbit m i n u l l e se
ja tunnustan, että miellyttävästi
yllättävää—-miten*huomattavfa tu­loksia
Unkari on yhdentoista vuor^
den aikana saavuttanut jälleenra
k«Iu)ustyössään.
On hauskaa, että kaksi sukulais­kansaa.
Suomen ja Unkarin kan­sat
ovat samalla lailla olleet
voittmkkaita sodan hävitysten kor-jäämisessä
Ja Jälleenrakennus-tyiissä.
Kuninkaanlinnassa j a kaupungin
muissa osissa olemme voineet va­kuuttua
siitä, että unkarilaiset vaa­livat
vanlioja perinteitään^ korjaa­vat
ja Jälleenrakentavat vanhoja,
historiallisia - rakennuksia, kuten
esim. Kalastajalinnake, Matyas-kirkko
jne. Olemme myös Iiavain-neet,
e t tä teette suuria voimainpon-nistu]£
sia:^helpott3aksenne ihmisten
asuntohuolia vaikloi—; kuten pää­kaupungin
Johtajat vilpittömästi
sanoivat^ ongelmaa:ei vielä lähes­tulkoonkaan
ole ratkaistu.
— Nykyisin meiltä matinistaa
pariamenttivaltuuskuntia moniin
maihin ^ mainitsi Suomen Sosia-lidempkraa4tisen^
puolueen kan-saoedus^
laja Eino Bautio. ~ -
Minulla^oli tilaisuus valita koi
roen maan välillä Ja valitsin Unkar
rin, koska haluan tutustua ennen
kaikkea tämän maan kansaan Ja
sen elämään. Allekirjoitan sanasta
sanaan «toimita Harras Kyttä sanoi
tähänastisista kokemuksistamme
Unkarissa: Minäkin voin täällä hy­vin
ja toivon, että palaan icotiinmo^
nin kauniin elämylcsin.
Esittäisin kuitenkin erään ajatuk­sen.
Suomessa kylläkin tunnetaan
u n k a r i l a i t musiikkia Ja Unkarin
musiikin kaksi maailmankuuluisuut'
ta Bartok Ja Kodaly
MoUa Varmaankin mielihyvin
vastaänoteftahdini^elsiogissa un­karilakia
oopperalaulajia Ja ka­pellimestareita.
Myös knvaama-taileUiJoiden'ja
esittävien faltei-lijoideit
vaiblo voitaisiin telidä
säannöHlseaunäksI, Ja tähän on
mabdoUIinus myös kirJäUhtundett
-alalla*'
Olen vasta täällä kuullut, että
Cannesin fibnifestivaaleissa unka­rilainen
elokuva "Karuselli" saavut­t
i suurta menestystä. No, meillä­kin
on filmi, mistä olemme ylpei­t
ä : Tuntematon sotilas". Tämä
fihni on valmistettu Väinö Linnan
romaanbi pohjalla. Ja itämä roinaa-!
ni on Suomessa niin suosittu, että
se; on ilmestynyt tähän mennessä
jo 800,000 kappaleen painoksena.
Kirja Ja filmi kuvaavat erinomai­sesti,^
millaista tuhoa sota aiheut­taa
sekä aineellisesti että henkisesr
ti. Olen varma, että t ä m ä l i l mt
saavuttaisi suuren menestyksen
myös Unkarissa samoin kuin suo­malainen
yleisö mieleUään katsoisi
"Karusellia" Ja muitakin unkarilain
sia filmiä.
Valtuuskunnan Johtaja, Suomea
Kansan Demokraattisen Liiton kan^
sanedustaja Toivo .Kujala Jatkoi
Tuntemattomasta Sotilaasta seuraaT
vasU:
— Kirja tosiaankin kuvaa hyvin
sodan hävityksiä Ja sen vuoksi asetr
tuu päättävästi rauhan, puolelle, in­tä
pidän erittäin oleellisena. Muu­ten
siihen, mitä valtuuskunnan kakr
si mtiiuta Jäsentä ovat s a n o n ^ ; ha­luaisin
lisätä vain sen, että kulttt^u-risuhtelden
syventäminen, samoin
kuin kaikki muukin, mikä lälientää
molempia kansoja toisiinsa, myötä­vaikuttaa
huomattavasti myös rau­han
turvaamiseen.
Harras Kyttä lisäsi vielä tähän;
Pyydän teitä klrJoUtamaan aetf*
raavaa. Jo kaksikymmentä vaot'
ta sitten sttunnitteUn Unkarin-matkaa.
Silloin sota teki tybjik*
si suunnitelmani^ kuten se t eU
tybjäkri monien iknUsilett suufl'
nitelmat Nyt lopulta .toistakym­mentä
vuotta ^sedan. Jälkeen olen
täällä ja totean iloiten, cttii kaksi'
' sotudalduuiikai^ SuJMnes j a Un-kirfn,
pitää sanialla lalUa velvolli-sunienaän
Euro^piti faubaa tar«
vaamista.' Toiven,"cta «tilevaf-snudetsa
<e4hMne:]aeleidäuit v i e l i
«uemmftn Suomettaja VtOaulu
välisen ystävyyden ja »atiiuui
puolesta* '
kehoitettiln asukkaita pesemään kalk­ki
vihannekset huolellisesti. Tiede­miehet
sanovat pelkäävänsä tiheästi
asutuille alueille koituvon> vakavia
seurauksia, jos niissä sataa lähipäivi­nä.
' ^
Gorilla pääsi irralleen
Almansisto. Espanja, tlcdoitettiin
äskettäin, että nuori, 240 paunan pai­noinen
sirkusgoriltai pakeni häkistään
juuri kun kuljeksivan sirkuksen lltaM
päivänäytämtöapiti alkaa ja kiiti plt-khi
katuja peloittacn ohikulkijat
jBijinpäin pakooh paniikin vallassa. Se
vihdoin Boatlbi ahdistetuksi lU98tari«r
koulun opettajien huoneeseen ja l u -
kottiin'sinne kunnes «en lioitaja tult
hakemaan. Ketään se ei loukannut,
vaan melkoista vahinkoa kerrotaan
sen koululla tehneen,'
T I L A T K A A V A P A U S!
Monet kiitoksetkalkini^fi
oman. ^odin-1 yMVglBt&Okd
MATTSON JA T X im A
A2Uda,:Oititairio
'm
IIBMi^Ä'""
luullut ykalttäta^Jaksavan; '< <J
an aika; ISlkkeMnlk pariisin;'^!
M0m
Kovolle tuntui kohtaloni sOkiiiv
.Vaan-'
on tuonut>auhan,
On huolei^ltosi Jääiqri poii, tV >.)\
ja rakkaat aikeleet^Vifenneet^.r
fiä eut eesiämme uhraten, n
me muistamme ehiua,kalvatea..
, ^olkoil IKaalu» pefbau^i
SAATAVANA
DAFRNR DU MAVBIEB:
"Btbdk^u" UMjfkn uusi nunestysrcHoouumi
MARY ANNE
im
"Blary Anne^ on monivaiheinen kertomus kauniista j a MHrtllemit»
tömistä naisesta, joka Yriö J H i n ajati Snglannlssa pääsee Jbinoaat-tavaan
asemaan Yorkin ^herttuan rakostajattaremt Ja Joutuu p U -
henkilöksi erääseen maan historian sensaatlomai^mmist* olketts*
jutuista. ,
PEABL S, BVCKi \ . .>,~.r UÄTuuu. - LÄNsrruuu
:-Vv:;::':^-SÄ^Ä.^;;':|ft
Pearl a Buck Uenee amerikkalaisista Notel-kiri«lUiolst^ AiMbetta'
parhaiten tunnettu. Hänen tuotannostaan onsnomennetttt nsdta -
romaaneja ja nyt julkaistaan suomeksi myös hänen eslkoisteofcynsa
"Itätuuli ~ Länsituuli", joka Ilmestyi alktikieleltt ,t. 1829., lltii
romaanilla Bu<* aloitti Kiinan olojen kuvaamisen. . J i l l ^ l "
Buckln ensimmäisen romäanhi pääbenkilOnä on klinittifsfn yllilMi-.
perheen tytär, joka naitetaan länsimaisen slristyksen aaaneeHa.
kimalaiselle lääkärille. Toisen juonikudokaen nuiodostaa aer
maton ristiriita, jonka aiheuttaa se, ettft pääheoklUa vdV Jo
Jolttoa opintoja Amerikassa, ottaa' Vastoin vanbeo^piens* tahtoa
vaimokseen amerikkalaisen naisen.
BfABTTA HAATANEH:
ILTARUSKO
Martta HOataisen uuden romaanto ymi^rlstönä on pohjoinen UriBOO** : !
kylä ja sen arkisen aherruksen k e ^ l s t e , sahalaitos, iotijl^ «affMHIft ,
myös teoksen tapahtumat pysyttelevät. jBfter, «onuMU>fr^PWftHyfH^ t
on sahan entisen Isännöitsijän nuori leäd; hänen miehensä-'!* ontr,
sen perustaja. Ja Ester itse, leskeksi jäätyään, JotJtmttpakianMtaife-^v
shme saman (yöpöydän ääreen, Joidca hän kohnetolsta vuotta aflcalir':^
seounin oU nuorena moxslainena Jättftnyti' <, ^ * "
^•..-T-.-.v .V".,;' .----.'•ii'.**?*»,- Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co.'£t«lif
m
'Jm
ff i
mii
0m