Vapaus, August 21, 1924

              Sim 4
Torstaina, clokmin 21 p, — Thor^ Ang. 2l8t
VAPAUS
Cftnadan «uomalaisen työväestön ääDenkannattaja, flme»-
^ ^ b S ^ S T O n O o k a tiistai, torstai j» lauantai.
ONNI SAAEI,
vastaava.
ABVO VAABA,
töimitmapulaiflen.
VAPAUS (Liberty) , .
Theonly or«an of Finnish Worker8 m Canada, mb-liBbSTsadbSy,
Ont. every Tae«iay. Thorsday and
Satnrdav.
Advertising rates 40c per coL inch. Mmimnm charge
f o r ^ i r S s ^ o n 75c Discount on fandmg adveitoe-
»enU The Vapaus is the best advertising medium
emone the Finnish People m Canada.
TILAUSHINNAT: ^ • ,
Canadaan yksi vk. |4.00. puoU vk. $2.25, kolme kk.
*'-TMysvauiiWn j^Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
TiliSÄiS-ei^seu^aa raha, ei tulla lähettämään,
naitpj asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmoiftishinta kerran julaistuiste ilmoituksista 40c
nalstatuumalta. Suurista ilmoituksista seka ilmoituk-rista,
joiden tekstiä ei Joka kerta muutete. annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoitokset $2.00 kerta ja 50c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
« t 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
«2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. SyntymailmoitulMct
»1.00 kerta. Halutaahtieto- ja osoteilmoitukset 60c
kerta. $1.00 kolme kertaa. TUapäisilmoituksista pitaa
raha seurata mukana.
Tiistajn lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaint, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaj
persoonallisella nimellä.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne
Pf. r>,,|,pUn t038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
J , V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Canadan uusi kansa
Eräs canadalainen porvarilehti, selostaessaan tans­kalaisten
siirtolaisten tuloa Canadaan, puhuu toivorik­kaassa
äänilajissa tanskalaisten mcnestymismabdolli-suuksista
täällä. Tanskalaiset ovat osottautnneet kei-nokkaaksi
väeksi kotimaassaan. Lehti mainitsee kuin­ka
tanskalaiset ovat kohottaneet raoansa taloudellisen
elämän verrattain korkealle kannalle suurelta osalta
osuustoiminnan kautta. He eivät ole harrastaneet so­taisia
vdikeilyjä eivätkä asettuneet imperialististen pyy­teiden
välikappaleiksi. Tällaisilla avuilla varustettua
väestöä ei voi odottaa mikään muu kuin menestys Ca-nadassakin,
huomauttaa. lehti.
'Kaikkia näitä/ominaisuuksia, joita tanskalaisissa .on
: todella havaittavissa jo melkoisessa mitassa, kuitenkin
vihataan ja vastustetaan canadalaisissa valtapiireissä.
Jos tanskaraiset siirtolaiset ryhtyvät täällä selittämään
osuustoiminnan j a tuottajain kuluttajain yhteenliitlymi-een
edullisuutta, tullaan heitä tuomitsemaan canadalai-
^uuden vihollisina ja yksityisomaisuuden loukkaajina
ja halveksijoina. Jos he alkavat levittää sotavastaisia
mielipiteitään, leimataan heidät punaisiksi ja uhataan
karkotuksilla. Jos he alkavat kiroilla imperialismia ja
uhkaavat sitä vastarinnalla inis^^^uodossa se sitten
.ilpieneekiny lullaan heitä 'syjttaiiiää^D «ulk(i-inaalaistenc
aatteiden ajamisesta, j o i l l ^ e i ole muka si­jaa
Canadassa.
. ^ Hyvinä siirtolaisina jpi^etaän Canadassa vain sellai­sia,
jotka nurisematta aUstuvat, raatamaan .,voij;cynbiinoir
s ä kapitalistin hyväksi. ,[^^ siirtolaisia
«nkiti tähän mennessä ollut vielä runsaat vai^astot, al­kavat
nämäkin kapitalisihin elämän lähieet päivä päiväl­tä
ehtyä. '
tätavat. Militarismi on korkeassa kurssissa, sotapal­velu-
ke«iää 1% vuotta ja sovellutetaan siinä terron-kuria.
Entisen epäinhimillisen pitkän työpäivän sijas-ta
ovat Lätin työläiset nvt saaneet - työttömyyden.
Ammatilliset ja poliittiset työväenjärjestöt, jotka todella
mielivät taistella luokkansa puolesta, murskataan raa­asti
Poliittiset poliisit toimijat täsmälleen tsaarikau-den
mallin mukaan tehdäkseen selvän vallankumouk­sellisista
ynnä m. sellaisista. Niinpä vangittim asket-täi%
muudan vallankumouksellinen metallityöläinen sil­lä
verukkeella, että häneltä oli tavaUu lippu, missä sei­soi:
Alas hallitus! Lipun oli kätken>t pidätetyn asun­toon
muudan naisvakooja, joka puolestaan tietysti otti'
valalleen, että oli nähnyt pidätetyn valmistavan sen.
Asiaan tietysti kuuluu, että vangittu? koetettiin saada
kidutuksella «tunnustamaan» yritys, mikä ei kuiten­kaan
onnistunut. .Mutta tapaus on erittäin kuvaava de­mokratialle
suurkapitaalin vasallivaltioissa.
MnistDtiis sOk, joOe se Innilini
Elävän maailman kuva
Varmaankin on moni nähnyt jossakin kirjassa jäl­jennöksen
saksalaisen taiteilijan von MenzeKin taulusta
<Rautavalssipaja.> Jos tarkastatte tuota kuvaa lähem­min,
niin näette, miten työmiehet siinä laskevat sulatus­uunista
kituvana laavana .olevaa rautaa ja koettavat
päätänsä pois kääntämällä ja ruumistansa vääntämällä
sietää sitä helvetillistä kuumuutta, joka sulasta raudas­ta
hehkuu kaikkialle ympäristöön. Taampana on vähi­tellen
jäähtyvän raudan muokkauslaitleet,.joiden ääres­sä
kuumuus ei ole paljoakaan pienempi. Tuossa kyy­dittää
mies juuri rautaa juoksujalkaa jossakin vasem­malla
olevan muokkauslaitteen luokse. Sulatusuunin
sivulla aterioilsee pari kolme miestä. Jos voi sanoa
aterioimiseksi sitä, että he hikisinä ja huohottavina
juoksevat työnsä luota pienen pojan tuomalle korille,
ahmaisevat jonkun suupalan sen sisällöstä, ryypäten
kylmää kahvia päälle ja rientävät taas juoksujalkaa
työnsä ääreen. «
Tuossa sulatusuunin sivulla huomattavassa sivunäy
telmässä oikeastaan on symbolisoituna se nautinto, joka
tulee raatajan osaksi: nääntymykseen saakka väsyttävän
raatamisen jälkeen niukka leipäpala ja asunto jossakin
kelvottomassa luolassa. Jos suo itsellensä vaikkapa
vain kaikkein vaatimattomimmankin ylimääräisen nau
tinnon tai vain hetkenkin huolettomuuden, niin vuotaa
jo heti siitä saatavan nautinnon joukkoon sitä seqraar
vien entistä suurempien kieltäymysten katkeraa sappea.
Raatamisen tulokset joutuvat kapitalistien ja heidän
apuriensa omaisuudeksi, jotka niiden välityksellä sitten
viettävät naisineen hekumallisia orgioitaan.
Tällainen on, ja on kapitalistisen järjestelmän ai
kana aina ollut työntekijäin suhde työnsä tuloksiin ja
elämännautinnoihin.
Kauniiksikin maalattu ies painaa
' Hollanti on Europan kansanvaltaisia maita. Sillä
on Indiassa alusmaita. Sieltä on karkoitettu hollanti­laisia,
jotka ovat koettaneet järjestää liikennetyöläisiä.
Kuitenkin on sikäläinen rautatieläisten ja raitiotieläis-ten,
Uitto kehittynyt vahvaksi järjestöksi. Sen jäsenet
:oyat melkein poikkeuksetta alkuasukkaita. Liiton etu­nenässä
ollut Semaoen karkoitettiin v. 1923. Siitä
syystä tuli siellä lakko. Lakkoon kiihoittaneita ja lak­kolaisia
erotettiin toimista. Heitä pantiin syytteeseen.
AlioiKeudeBsa tuomittiin heitä jopa kahden vuoden van­keuteen
ja ylioikeudessakin jopa yhdeks^i kuukau­deksi
— pelkästä lakkoilemisesta. ^
Täten vainottujen kohtalo kävi kurjaksi. H^^
vanfaoillisvapaamielinen lehti kuvasti tilaa Rantjaekes-sa:
Siellä on erotettuja rautatieläisiä, joita pantiin l a ­kon
aikana tutkintovankiloäiin ja istutettiin niissä kuu­kausia.
Siellä tuli elintarpeista kova puute. Sadoissa
asunnoissa olivat riisivadit tyhjiä. Rahat olivat lop­puneet.
Monet näkivät todellista nälkää. Joku virka-mies
kuvasi virkaselostuksessa tilan vielä synkemmäksi.
Avustusta ei annettu aikanaan. Siellä ruuvattiin rau­tatien
kiskot irti. Pikajuna suistui raiteilta. Kätkeroit-tuminen
on aiheuttanut muutakin pahaa,
r Hollantilainen hallinto sensuroi edelleen sanoma­lehtiä.
Kokoukset ovat olleet toisina aikoina kokonaan
kiellettyjä, myöhemmin on niitä saanut pitää poliisin
valvoessa, joka sekaantuu kohta, jos sattuu jotakin epä­mieluista.
Ei ole raliä missä muodossa kapitalistinen riisto
ja puristus ilmenee. Se on yhtä julkean ankara kai-kissa
suhteissa.
Lättiläinen taantumus
Seitsemän vuotta sitten oli Lätin kansa itämeren-maakuntalaisen
aatelistaantumuksen kuristuksessa. Se
nousi kuitenkin tällöin Venäjän kanssa yhdessä, mutta
lyhyen ajan jälkeen onnistui vastavallankumous jäi-leensaamaaui
Lätissä ylivallan, tällä kertaa kapitdis-tis-
sosialidemokraattien cdemokratian» varjolla j a en-tenten^
csuojeluksessa.» Vapaasta Lätistä oli tullut taan­tumuksellinen:
puskurivaltio Neuvosto-Venäjää vastaan.
Lättiläiset polifikoitsijat ovat osoittautuneet todella ver­rattomiksi
suurkapitalismin välikappaleiksi. Lätin kan­san
vapauden . esitaistelijat ovat aikoja sitten unohta­neet
olleensa^ kerran valjadcumouksellisia. Päinvas'
toin ovat heromaksuneet entisten kansansortajten perin-
Kristinuskon turvaa;minen Cana­dassa
Äskettäin takavarikoivat' viranomaiset Montrealissia
olevalle' neuvost(^allituksen kauppalähetystölle saapu­nutta
kirjallisuutta. Nyt on halUtus luoVultanut kaikki
takavarikoidut painotuotteet takaisin, /Tukuunottämattä
niitä, joissa arvostellaan ja ivdtaan kristihiiskoäl'' Halli'
tus on täten tekeytynyt pyhäksi kristinuopin suojeli;
jaksi.
Mutta millä sitten tänään maan virkavalta kykenee'
osottamaan, etta siitä on kristinuskon turvaajaksi, n i ­mittäin
sellaisen uskon, jona se alkuperäisyydessään
ja puhtaudessaan tunnetaan. Eikö kristinuskon suojeli
jan pitäisi itse olla hurskas ja hyvä, oikeudenmukainen
ja armollinen kaikessa siinä, missä parannusta tarvi­taan.
Eikö kristityn pitäisi olla köyhien ystävän ja rik
kaitten viHollisen? Etkö kristinuskon palvelijan pitäisi
vastustaa kaikkia pahan voimia ihmisten kesken?
Jos puhdas pakana julistautuu kristinuskon ystä­väksi
ja suojelijaksi, niin saattavat kristinuskossa löy­tyvät
avut saada siitä paljon varmemman ja todellisem­man
turvan kuin niistä, jotka kaiken aikansa rahanvai-heltajain
ja öykkärien kanssa temppeleissä kuluttavat.
Marxilaisuus
Ei ole olemassa sellaista kuin marxilainen dogma
— vaikk&pa narrit, joista on surkean vaikea päästä —
pyrkivät mieleUömyyksiään keksimään Marxin kontolle.
Marxismi ei ole sarja esityksiä tai entellektuaalisia kä­sityksiä,
joita tarjotaan käytettäväksi keinona erotta­maan
oikeaoppisia lampaita kadotuksen vuohista. Se
on keino käsitellä ja luokitella yhteiskunnallben koke­muksen
tosiasioita, menneitä, nykyisiä ja tulevia. Sillä
marxilaiselle on tapahtuma yhteiskunnallisten pyrkimys­ten
ilmausta ~ jotakin, joka on kasvanut jostakin ja
josta taas kasvaa jotakin. Ja se on tähän hänen muun­nosprosessi-
analyysinsa ja kykynsä erottaa selvästi nä­ennäinen
todellisesta ja erilaisuudet keksinäisessä yh­teydessä
olevista asioista, joissa marxilainen osottaa ar­vonsa.^
•
Eivät lupta enää kristittyjen
jumalaan
Se kansallisuus- ja rotuviha, joka on vallalla kai»
kissa kristityissä kansoissa, herättää tpakanakansoissa»
vihamielisyyttä ei ainoastaan kristityltä itseään, vaan
myös heidän jumalaansa kohtaan. Tokiosta, Japanista,
ilmoitetaan, että sen jälkeen kun" Yhdysvalloissa on
säädelty siirtolaisuuslaki, jolla kaikki keltaiset rodut,
niiden mukana myös japanilaiset, suljetaan maasta pois,
^vat japanilaiset alkaneet luopua kristittyjen, etupäässä
amerikalaislen lähetyssaarnaajien perustamista kirkois­ta
ja seurakunnista. Sanotaan, että Yhdysvaltain siir­tolaislaki
merkitsi kuoliniskua koko kristitylle kirkolle
j a kristilliselle lähetystölle Japanissa, sillä japanilai­set
eivät enää luota lähet>'ssaamaajiin eikä heidän juhV
tamaan oppiin.
Jirjestörome Toimeenpanevan ko^*
mitean viimeisessä pöytäkirjaEsa
annettiin mtxistutos lehtemme vas-taavaDe
Neuvosto-Venäjää koskevi­en
nutisten kuin myöskin erään toi-mitnskirjotuksemme
suhteen. Asian
valaisemiseksi olkoon puolestamme^
sanottu muutama sana.
Mitä Neuvosto-Venäjää koskeviin
uutisiin tulee, niin toimeenpanevan
komitean taholta on kiinnitetty alle-kirjottaneen
huomiota lehtemme hei-nakuun
12 päivänä julaistuun uuti­seen,
joka kuuluu seuraavasti:
cTuhansia ylioppilaita vangittu Ve­näjällä.
Eiika. — Tänne tulleiden tietojen
mukaan viime kesäkuun aikana suo­ritti
28,605 oppilasta tutkinnon Ve­näjän
yliopistoissa ja 12,000 erotet­tiin.
Erotetut ylioppilaat on järjes-tään
vangittu syyteHyhä vastavallan­kumouksellisesta
toiminnasta. Van­gitut
on sijotettu erinäisiin vanki­loihin
ympäri Venäjää.>
Tuon uutisen oli eräs Yhdysval­tain
suomalaiseni järjestön toimitsi­ja
lähettänyt järjestömme toimeen­panevalle
komitealle, kieltäen uuti­sen
todenperäisyyden, koska ei -sel­laista
nutista ole Amerikan porva-rilehdissä
näkynyt, kehottaen samal­la
toimeenpanevaa komiteaa kiinnit­tämään
huomiotaan lehdessämme j u -
laistuihin uutisiin. Järjestömme toi­meenpaneva
komitea teki sitten työ­tä
käskettyä ja antoi muistutuksen
lehdellemme.
Toimitus ei kuitenkaan katso tuo­ta
muistutusta ansainneensa. Vaik­ka
ei yllämainittua uutista olisi nä<
kynyfckään Yhdysvaltain porvarileh-dissä,
ei siinä ilmennyttä asiaa voi­da
kuitenkaan kieltää. Silloin kun
kyseessä oleva uutinen lehdessämme
julaistiin, oli toimituksellamme pä­teviä
"tietoja Venäjän koululaitoksis­sa
tpiinitetusta pvihdis;tiiksesta. Me
luimme' neuvostohallituksen viraUi*
sista lehdistä otettuja^ lainauksia sii-t^
ä, niitä Venäjän koululaitoksissa t a ­pahtui,
Ja kaikki; osottivat valkois­ten
jiesiytymisyrityksia \' Venäjän
kouluihin. Tämän maan lehdissä j u -
laistu^yllä lainattii uutinen' piti täy.
dellisesti yhtä yliopistojen ja kou­lulaitosten
puhdistamista koskevieii
luotettavien tietojen kanssa. Me
julkaisimme sen.,'' Meillä' ei ole 'mi­tään
syytä yrittää salata neuvosto­hallituksen
taistelua köyhälistön op­pilaitosten'
puhdistamisen^
kuin sen muitakaan taisteluja taan­tumuksen
voimien murskaamiseksi.
' Heihäkuiih 30 päivän Työväenjär-jietitojeh''
tiedonantajassa
nimimerkki cOpiäkelijai Suomen So­sialidemokraattia
Vastaan rieuvosto-hällitukseh
oppilaitoksissa -toimitetun
pul^distuksen johdosta.. jPolemiikkin-sa
yhteydessä ..^lausuu cppisk^lijai»;
myöskin seuraavaa: vi '
Tässä yhteydeasä voin selostaa Ve­näjältä
saamaani . yksityiskirjettä
eräältä - isivistystyössil toimivalta to­veriltani.
. Häh Idrjeessäan kertoo
toimitetusta puhdistuksesta ja mai-nitsee
m.m. että se oh paljastanut
suuren joukon yliopistojen kirjoissa
olevia, joita kulauiaan «ikuisiksi y l i -
oppilaiksi.» it^:^ovaf ent^^
jotka; harjöittarnajtta •mitään Varsi­naista
; opiskelua voy^
koituksessa yliöpisföjeii' kirjoilla
nauttien' ylioppiiaitten oikeuksia.
Opiskelijalla on näet samat oikeudet
kuin työläisillä ja yaltiori i palvelus-kunnalla.
.Esimerkiksi kun- työläi­nen
ja opisk€le\ra?myci8aa asunnosta
vuokraa 16 kultakopekkaa neliösylel-tä'
saa porvaristoon kuuluva maksaa
aina 3-f-4 kultaruplaan saakka. L i ­säksi
"on vielä huomattavia - alennuk­sia
sähköstä, <^6destä jne: Nyt kun
joka nep-mieheh poika ön yliopiston
kirjoissa niin hän saa häniä opiske­lijain
oikeudet ja kun nämä «opiske-lijat>
pitävät niinessäkin huoneusto-ja
niin nepnianhi tällä lailla kier­tää
hänelle kuuluvia jnaksuja. Täi-laista
on kertojain mukaan havaitta­vissa
paljon. .Eikö^puhdistus tällai-siin
aineksiin ole oikeudenmukaista?
Kysyn nyt vaan, että miksei S. S.
ckirjeenvaihtaja» puhu- tästä mitään
vaikka .«asiantuntijan» pitäisi siltfi
tietää.
Siksi tietysti, ettei hyväksy täl­laisia
porvariston «sortoa»,»
Kun vertaa tätä lainausta kysees­sä
olevaan uutiseen, niin joutuu ky­syneeksi
missä kohdassa uutisemme
oli väärä. Mikä siinä antaa aihetta
oikein virallisiin j a , vakaviin muis-on
äänestj
Trotsky n n ^ n r n r ^ mj^jiX^Tek.
hakois8a''5!annrtCT^MJigBtea, jot-le
puolueen yleisessä politiikassai on
jouduttu tekemään myönnytyksiä.
Hän on taistellut joukkojen oikeuk­sien
ja toimintavapauksien laajenta­misen
puolesta. Hän on pyrkinyt
muuttamaan puolueen toimintaa s i ­sällissodan
tilaa kuvastavalta kannalta
parenunin^jUggaaHolojajrastaav^^
Hän on puhunut ja vaikuttanut seL^
laisen kEHiiykflcn
Venäjän
väestön ^.
puolesta, mik^
vällanknmonksellisen tyg-iiauodelle
on ehdotto-mastl,„]
tarpeellinen.
. Trotsky on kaiken aikaa Veriä*
jän vallankumousaikoina osottantu-nut
vakaumuksen mieheksi. : Hänen
kirjotiiksistaian ja ' puheistaaii,' sil­loinkin
kun niitä pidetään tuUpalo-tarkotuksia
varten, uhkuu tiedemie­hen
ja kauasnäköispi) toimitsijan
henki. Hänen marxilaisuutensa ' ei
ole tehty yksinomaan _ köyhälistön
diktatuuria varten Venäjällä, vaan
on se jo aikaisempien aikojen ja
pitkien taistelujen frdotetta.
On ainakin tällä kertaa, l^sittämä-töntä
minkä vuoksi juuri Trotsky
jätettiin syrjään Kommunjstisen
kansainvälisen toimeenpanevasta ko­miteasta.
» " !
Toimeenpanevan komitean pöytä­kirjassa
sanotaan, että tämä kirjo-tus-
on kirjotettu «puolueen päätök­siä
vastustavassa «äänilajissa» ja
moititaan meitä Trotskyn ajaman
kannan hyväksymisestä. Kuten jo­kainen,
eläväjärkinen lukija hubmaaj
ei puolueen päätöksillä tässä Trots-kyn
jutussa ole mitään tekemistä.
Trotskyä puoluemiehenä ja neuvos­tohallituksen
sotaministerinä ei ole
vielä missään puoluekokouksessa
kielletty ylistämästä. Tginäirjeh-den
nyVyinPiT_vpgt^ on J:llt^l<diU-konferensseissa
laajdcantinss mjöiu
nytyksiä. . . •• -
v.p«^^>» ^"•mitnr fli rt*».» *«T
mjtonsg» Trotslgn • jiiam^tj jrftnnan
k^EgaaUa. Heidin Takaamaksemme
lyö «delleenkin yhteen näiden snun-jiitelmien
kanssa. Ja ^pkBemme me
olemme havainneet; että'^ 'yen|jän
kommonistipaolaetta ori jatkovasti
pyritty audistamaan j a Rakentamaan
siihen suuntaan, ettei byrökraäsmi
saisi siinä jalansijaa, vaan että se
yhä enemmän kehittyisi suurten tyS-läiskerrosten
jonldcopuoIaeeksL Kan
lehteriime viime tammikuussa aset­tui
vakaumuksensa niukaan selittä­mään
tätä kehitystä, ei silloin kat­sottu
olevan aatetta lähteä muis­tuttelemaan
Trotskyn kannan hy.
väksymisestä. pn hyvin asiatonta
lähteä taomitsemaari trotskY^^^snnt,
ta ngL^enaän. ioltoin se tfv, Vnm^-
mattomanai- todplK5niiif/.nn Vpr,^j^^
kommunistipuolrieen in viA^äp^ j^^^^
neuvostofiallitukBen h^stMi^aasa Yh­tä
nurinkurista on lähteä asettamaan
kyseenalaiseksi miestä, jolla pn kun­nia
nauttia Venäjän työtätekevien
karisajoukkojen jakamattomasta kän-natuksesta
j a ihailustai , •
Tulkoon lopuksi vakavana ohjee­na
järjestömme toimeenpanevalle
komitealle - sanotuksi, • ettäi Vapauden
5 ^
^Mnen vastaava c I ^ T ^
panevan komiteaa ^ J " ' ^ ' *^
Pyhäiniengea St/* ^^«el.
vapaata järkeä. J o s ^ f '^
järjestömme kesl^rdS^"^?-ia
^ <^ niin taikka ^
hapailla n S S T'-''
P - n ajattelun
i o k . . t aa
ää.
« .annosta työvzermi^^^"
to- auktoriteettiä kuin
mnksen lehdiUä Z^^!^ ''^f^
y e h n e c f i t - k i r i o t t i ^ : : ^ J - ^ ^
ei tunnusta trövä^^i;;,.,!^ ^ ^
iet€<
mekin aina ' i ^ ^ l - ^ ! " " ' ' ^o-^Pa
köyhälistön yhteiset edut
mekm aina jaksaisiaune ^S"*
luokkateistelutehtävJämme
suuret tuomarit silmiimme S '
^^Utaämme yrittäkö v^, ""^
tämme Dioain^^S^^^^ta
t^amme orjan m i S vapaa
van. hengen nousta vapaaj S '
seen kotkanlentoonsa. VanS
^imitus ei_käsitä käyttäne^S?^
kaikkea sita arvosteluoikeutta enVm
Paa puolueemme kuin Kolmannen
kansainvälisen asioissa
sJle kuuluu ja sen vuoksi ali,£
jottanut tuntee toimeenpaneva,
mitean muistutuksellaan herättäneea
tykkänään väärän matkustajan.
Onni Saari.
j*o puoiitDteg vuoi^ymmentä sit-ten
janSiTseir jälkeen pitänyt häntä
marxilaisen «/>°{°Hgm4n innificn-taistelun
vhtena etevimpänä tulkki­na"]?
edustajajiau Mitä sitten ^ o t s -
kyn ajamaan kantaan Venäjän konji-munistipuolueen
suuntataisteluissa
tulee, jota yllä lainatussa kirjotuk-sessamme
pidimme silmällä, niin sii­tä
julkaisiriime tov. Sirolan kirjo-tuksen
lehtemme viime. tammikuun
22 päivän nunierpssa, jossa sano­taan
rii.m. seuraayaa:
«Teollisuuden nousu ön nyt luo­nut
uuden pohjan ouplueen toimin­nan
laajenemiselle.; Kuka sen to­teuttaa?
. Sitä kysymystä käsittele-^
verikoisestiitQV.Trotsky;'sairva^
teelta lähettämässään kirjotuksessa.
Hän sanoo, että jotkut Vanhpillispm-
•m^v*atu8tavät • ny t; kyseeÄttle^a^
t^menpidettä arvellen, että pu<>rur
*ettÄjäSfiiiistö|ri tason: ja -kokeiriufc
sen kohotessa asia' kyllä jarJM^^
it^festään. Arvelevat myps, etW täi-;
laisilla päätöksillä anrieteanaihel^^^^
väärinkäsityksille ja he|ätetääri har­hoja.
Se on väärin.-
koneisto, jonka hyrokrätisoiturniseg-ta
on juuri puhetta, on valmis asiaa
toteuttamaan; —- nyt kun Kommn«
nistihen kansainvälinen niin määrM.
Miilta, sanoo Trotdcyyoi
tus käy byrokfaatisesti yrittäen.
Vain puolueen laajat joukot-voivat
sen toteuttaa. Nuorison on esiin­nyttävä
rohkeasti. Sen-on uskallet­tava
arvostella, puolustaa käsityksi-sänsä
ja siten päästä eteenpäin.
Bolsheviki ei ole pelkkä konieis+.on
kunniallinen jäsen. Hän luo itsel­leen
omintakeisen käsityksen: asiois­ta.
On itsenäinen, luja persoonal­lisuus.
Ei enemmistö ole_aina oi­keassa.
Joku ja jotkut ne ensin huo­maavat-
mitä on tehtävä. Alkavat
taistelun käsityksensä puolesta. Vä­hemmistönä
ollessaan voi alistua or­ganisatorisesti,
mutta teistella edel-leen,
kunnes "elämä itse näyttää k u ­ka
on ollut- oikeassa.
. .«Puolueeriune ei olisi voinut, sa­noo
' Trotsky, täyttää historiallista
tehtäväänsä jos se olisi pirstöntunuk
ryhmiksi. Ei sitä. nytkään ole sal­littava.
Mutta puolue voi välttää
tuhoisat ryhmittymisiimiöt vain oh­jaamalla
: työväen demokratiaa kohti.
Sillä juuri byrokraattinen 'aparaatti
on ryhmäriidan paras lähde. Tämän
toimenpiteen kautta. kohoaa, puolue
vallankumouksellisen yhtenäisyyden
ylemmälle asteelle.
Taisteltaessa uuden talouspolitii­kan
turmiollista vaikutusta vastaan
,on puolueessa tarpeen vakava muu-tutuksiin
järjestömme korkeimman I tos. Keskeytymätön elävä yhteys
oi^aanin taholta? Jos järjestömme '
toimeenpaneva komitea olisi ollut
tietoinen uutiseemme sisältyvistä asi­oista
tai käyttänyt hiukkasen omaa
harkinteansa, olisi se Vaiennut ja
käyttänyt kalliin' aikansa ja auktori­teettinsa
parempiin tehtäviin. Asi­oita
käsitellessä on parempi käyttää
päätänsä koin hattuansa.
lEntäs sitten kirjotuksemme «Trots­ky
ja Kominterni» T. P. Komitea.»
Kuten muistamme, tuossa kirjotuk-sessa
käsiteltiin Trotskyn syrjäänjää-mistä
Kominternin toimeenpanevan
komitean valinnassa ja. sitten sanot­tiin:
«Jos Trotskyn syrjäyttämisessä
ovat olleet tekijänä^ Venäjän kom­munistipuolueen
sisäiset kahnaukset,:
työväenjoukkojen kanssa, arvostelun
vapaus ja järjestölliset takeet bjnro^
kratisoitumista vastaan takaavat
puolueen terveyden. I>oolue ei k y l -
läkään^^ole keskusteluklupi, niinkuin
se' ei ole virastojen kokoelma. Yhä
edelleen jäävät_voiaaW määräyk­set
puolueen puhdistamisesta, mää-
Tävuosiehdoista tärkeisiin puolueteh-täviin,
ylemmän puoIue-^Iimen vah-vistuksesta
sihteerin vaalissa y.ni.>
Näin selostetaan Venäjän kommn^
nistipuolueen frisäista uudistamista
tov. Sirolan pitkähkÖssS .Hrjotukses-sa
ja selitetään kuinka tov. Trotsky
on toiminut etunenässä epäkohtain
hävittämiseksi •. puoluetoiminnassa.
Ihmiselämää ja ihmistyöllä saa­tuja
arvoja pidetään kultaakin kal­liimpana.
Ne ovat raskaitten uh­rausten
ja ponnistusten hinta. Mut­ta
halvaksi joutuvat nämä arvot sil­loin
kun tulee kysymys "niiden val­tojen,
jotka ovat'' pyyteiden aja­misesta.'
•
Niinpä äskeisessä maailmansodas­sa
tuli luotettavien tietojen mu­kaan
noin kymmenen ja puoli mil­joonaa
parhaassa ijässään surma-taksi.
Tämä .määrä vastaa noin'
koko Ranskan kansan työkykyisim-mässä
ijässä plevaa miesten luku^-
Tämä, luku on - suurempi kuin ? Suur-
Lontoon a^^sukasmäärä; se on suu­rempi
kuin Berliinin ja Pariisin a-sukasmäärä
yhteensä. Jos nämä
kaataneet olisi haudattu yksityis-hautoihin
toistensa viereen, niin
olisi^siihen torvitta ;hautousmaa, jo­ka
olisi n. 100 kilometriä.
Tähän tulee lisäksi vielä' invalii-dien
suunnaton lukumäärä.. Niiden
koko m a a i l A a a käsittävä kokonais-,
luku ei ole vielä' täydellisesti las-ketta.
Yksin Ranskassa löytyy nii­tä
noin l,900,000y joista enemmän
kttin 10-pros.; työkyvyttömiä. Vm
1919. loppuun oli esim; ranskalai-
: ^ y ; ^ v a l i i d e j a , joilto '.puuttay^,jjcä-i
t e ^ i , ilmoittautunut iiSfTOO '"'ja
.aelil^sia^ joilta puuttai jalka 24,900.
Kun laskemme' yhteen 'vastaavan
määrän muiden maiden samassa t i ­lassa
olevia invaliideja, niin saam-riie
sellaisia, joilta puuttuu käsi, yh­teensä
150,000 ja sellaisia, joilta
puuttuu jalka 200,000. Mikä sur­kea
kuva: 350,000 asukasta käsit­tävä
suurkaupunld, joidenka asukr
kaat ovat .osaksi kädettömiä ja o-saksi
jalattomia.
Ranskalaisten lähteiden mukaan
lojrtyy' erikoisen vaikeasti haavoit­tuneita:
3,000, joilta on leikattu
2 tai 3 jäsentä; 20,000, joidenka
pääkallo on haavoittunut; 2,000—
3,000 sokeaa; 3,000—4,000, joita
on vaikeasti , haav-Ditettu kasv-oihin
Nama luvut, kuten edelläolevatkini
eivät kuitenkaan ole täydelliset
Niiden kokonaisluku, joille an­nettiin
eläkettä, nousi vuoteen 192a
1,835,000 invaliidia, 599,000 les­keä
ja orpoa, 871,000 vanhempaa
ja isovanhempaa, joilta on rj-östet-ty
sodan takia huoltajansa.
Näemme siis, että yksinomaan
'Ranskan osalle tulee 1,349,000 kuol­lutta
ja 600,000 invaliidia; kun o-taksumme,
että vain 30 pros. jat­kuvasti
pysyisivät invaliideina, niin
nousee sodan kautta kadotetun työ-voiman
määrä 2 miljoonaan, jonka
lisäksi on luettava vielä ne, jotka
ovat kuolleet tauteihin.
Kun otaksumme, että parhaas­sa
ijässä olevan miehen 'v-uosituo-tanto
nousee 2,000 kultamarkkaan,
menettää Ranskan talous täten tuo­tannossaan
vuosittain 4 miljaardia
kultamarkkaa, joka vastaa kuudetta
osaa tuloista ennen sotaa ja mel­kein
kaksi kertaa sen, mitä vaadi­taan
reparatsionimaksuina Saksal-
•ta.
Kaikille sotaa käjmeille maille
nousee vuotuinen tappio — laskien
samoin edellytyksin kuin edellinen­kin
noin 30 miljaardiin kulta-markkaan.
>
:.- Ihmismenetyksen. taloudelliset
seuraukset ovat täten ?iis kestä-vimpiä.
ja merkityksellisimpiä kuin
välittömät sotakustannukset Tässä
ei ole otettu vielä ensinkään huo­mioon
sita, mitä tällainen ihmisme-netys
vaikuttaa syntyväisyyden pie­nenemiseen.
Se tullaan vasta myö­hemmin
huomaamaan.
Välittömistä lotakdungeifU
on eri arviointeja. Allaoleva tau­lukko
on valmistettu Findraannin js
Bogartin mukaan.
kansallis.- Kansallis­omaisuus
tulot
(Ennen sotaa miljar-deissa
doll.)
Yhdysvallat 200,0 35,0
70,5 11,0
58,5 6,0
60,0 6,5
22.8 4,0
.iSd^ift - •>••••••»•••••••••«••••••••• 1.3
J^p£ini- •••«^•••••••••«•••••«••••••« ............ ii»7 1.7
80,6 10,5
Itavalta-Unköri •••«•••••••* ' • . . 40|0 3,8
Tnrlflrf 4.0 0,5
4,0 0,5
Englannin siirtomaat .. • —
Sotakustan­nukset
(Miljooneis-sa
doU.)
23,159
33,421
31,324
26,522 .
15,636
1,387
40,000
46,323
24,858
1,802
732
4,198
Harvey^E. Fisk pn tehnyt Bank-ers
Trust. yhtiölle New Yorkissa
toisen laskelman sodan kustannuk­sista.
Sen makaan käyttivät liit­tolaismaat
ja Yhdysvallat viäkaa)ii-vuosina
1914—1920 sotatarkoitak-
567,0 80,8 249,362
täytyi syrjään imperialistisesta
kamppailusta heti sen jälkeen kun
Venäjällä työväestö sai vaUan te-sunsä.
Italian sotakulunkien arvel­laan
olevan $21,547,000,000 B j a
käytti sodankäyntiin ?2.004,000,000.
Siin yhteensä $199,370.000.000. Sa-j Japani $2.040,000.000. Portug^
maila ajalla^ käyttivät n. s. Jceskus-, $1.145,^00^00; ^-^^^^J^'';,
vallat sotatarkoituksiin. $37,600.-' 000,000; Serbm ?597,00U,uu
000,000. Tämän ipukaan käytti- Kreikka $560,000,000
Niinkuin sanoimme, ^Trotskyn suun­nalle
tehtiin ..paolueen^' virallisissa ,kuin $39.^7,O0P.O0p, vaiUca se vfii>'
Tämän
vSt sotaan ^osaapttari^eet taaa.t söta-kastannuksiin
edellämainittuina; vuo-siria
yhteensä $236.970.000,000.
Professori Bogart;'ar«oi. että maa­ilmansodan
suoranaiset kulungit
nousevat 186,233,637,097 dollariin,
mutta Bankers Trust yhtiön tilastot,
jotka ovat kerätty myöhempään
<1924) ovat Inototoimmat ja yksi­tyiskohtaisemmat
osoittavat y sodan
kustarinnkden, lukuunottamatta: n.
s. normaalisia ^sotilasmenoja, olevan
$208^503.000,000. \ , . ;
Englannin .ja sen siirtomaiden so-taktistannnkset.
nousevat 66,084,-
000,000 doliarim.. Yhdysvallat luiyt-.
tivSt sodanki^tiin. e i vafaem]^
SSus^allo^ta oU lnonnoUi.^j
Mn suurimmat kulut Sakkia, n -
ten'$50,330.000,000. itävalta kajt-
?50,3rfO.U"Y;"-- g 000,000;
ti sodankäyntun ^ l » ' ^ ' ' " "^
Turkki $2.199.000,000 ja Bnlgana
$1,270,000,000. ^
Saksan v a l t a k u n n a n ^ " ^ "^
suos on sen r^^^^^n %rnr^'
neen, raunnmeen, v a ^ ^
antuntijakomissioni arvioi
j. aaSrdoitMak- usten^n u.,k. srfUcte^k._ye^tjty^
koko Saksan f ' ^ f f
lustoineen rakentama^^^ ^
Jos o t t a k s u ^ e , ^ ^ ^ ^ ^
v a t - m a a i l n ^ pai-metriä
kohden nö*»*® ^