Vapaus, August 21, 1924

              —
Kurssi
Smk.
Dollarista
L ä b e t j s k u l u t :
«Oe lähetyksistä alle $80.00,
50c. lähetyksistä $80.00—"
J59.99 asti. J5t lihe^ksiiti
$60.00—199.99 ja $1.00 kai­kilta
$100.00 taikka «tä «np-reamilta
lähetyksiltä. SÄhk5-
sanomalähetyksille on kulut
13.50.- •
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S. G. Neil, 957
Broadview Ave.
LaiTapiletteji n y y d i i s.
TifdosUkaa pilettiaMoita.
Vapaus
Box 69. Sudbarjr, Ont.
temrastulra&n, saisapden j a rssjarik-köjen
taida tTsunenesosasts ICOD-deskyxmoesesosaan,
niin on itse»
tään selva, niiksi koko maanna vie-l
y kärgfi gotBkugtBminkrijBMu
Xulnmnottamj^ näitä ^välittömiä
sbtaknlnja äytjy ottaa 'lulcmitn se
hävitys, joka toimeenpantiin sota*
näyttämöinä. Kain iqr^rBeidra yk>
sityisomaisnukden vahingot laskee
Bogart seuaraavasti: mantereella 80
iniyaardikBi donärikri — 125 mfl.
jaimlia. knltamarkkaa; npotettujei:
laivojen arvo: 6,8 miljaardia dolla­ria
r-— 28 .miljaardia''kultamarkkaa,
yhteensä 154 noiljaardia kultamark-
.kaa., ••:
:Me voimme siis telidä seuraavan­laisen
^ybteenyedon:
Jt.'/';Jä» haavoittunei-d
e i t t / . v a i k u t t a a jat­kuvasti'
^iÖotari 30
miljaardiä JDaltama]?!b^^
2. kertalkafldaset iiienot: a) so-takustannukset
- 1046 , miljaardia
knltamarkkaa, b) sotavahingot 154
knltamarkkaa, yhteensä 1200 mil­jaardia
knltamarkkaa.
; Senlisäksi on otettava huomioon
näiden tappioiden takia syntjmyt
kansojen enentynjrt kuolevaisuus ja
syntyväisyyden väheneminen. Tä
män lis^csi on laskettava puolueet­tomien
tappiot^ jotka Bogart ar­vioi
1,75 miljaardiksi dollariksi —
7,5 nuljaturdisi knltamarkkaa; edel­leen
sotakustannuksissa ei esille-tuleva
tuotantovähennys, jonka Bo-
• •
Torstaina, ektoan 21 p.— *nmr>, Aue.21st
jon kuin Saksankin, niin olisi yäUt-tömillä
sotakustannuköilla voita ra­kentaa
koko niaai'man rautatieverk­ko
uudestaan siltoineen, tunnel i i - , g a r t arvioi 45 m^^^ dolla-y
neen, vetureincen *a v;»unuine^n. riki
\TiU+tnmä± K/ttakuInt ovat iiiel-lka£
^ riksi — 180 miljaardia .kuitamark-
Välittömät sotakulut övtit liiel-fkaa. Täten saamme kertakaikkisen
leet sotaakäyvic-n maiden koko koi- summan, jonka; tappion sota aihe-mivnotisct
kansallistulot. Jo3 vie-[utti,- 1400 miljaardia kultamarkkaa
lä jatkamme edelleen ' ylläolevan | ja sen lisäksi sodan aiheuttaman.
Ranskaa koskevan laskelman analo- jatkuvan, vuosittain! ilmenevän tap­paa,
että kaikkien sötaakäyAienpion 10 miljaardiksi kultamarkak-maiden
tuotanto on laskenut ihmis- si. ...
sur
Työläisten henki on halpa kapi­talistisessa
järjestelmässä. Hirveä
on se uhrien lukumäärä, minkä työ­tätekeväin
luokka vuosittain saa
maksaa pääoman voiton alttarille.
Kaivosteollisuudessa Amerikassa on
hiljattain . tapahtunut taas suuria
teollisuuden joukkomurl^ia.. Näitten
johdosta kirjottaa leland Olds Fe­derated
Pressissä m. m. seuraa­vaa:
' •
aineet eivät syty helposti j a ' ovat
niinollen turvallisempia vahinkorä-
,jähdyksiä vastaan. Ne palavat
myöskin nopeammin ja pienemmällä
liekillä - räjähtäessään, vähentäen
sitenkin kaasnräjähdyksen vaaraa.
.Kaivq^ejpartementin'- muistiinpanot,
jotka koskevat aikaa 1908—1923,
osottavat/ iettä . 71 kaivosräjähdystä
0'n aiheutunut äboranaisesti mustas­ta
ruudista ja dynamiitista, tappa­Sitä
halpa-arvoisuutta,' jossa 'työn)^ en "857-^/kaivostyöläistä' ja ruhjoen
teettäjäluokka pitää käyttämäänisä rujoiksi 173 sekä aiheuttaen suun­nattomia
-omaisuustuhoja.
Tätä luvallista'räjähdysainetta on
yalmistetttx 1^
iäÖiS lähtien;'rIuyaUis
ainfeeksi juiistettiiini se 1908. ^Mutta
vuoteen 11923-^asti vain''viides, osa
kaivoksissa käytetystä täjähdysai-ne^
staVbh ollut tätä: turvallisempaa
räjähdysainetta.
Utahin valtiossa <jn nyt laadittu
uusi turvallisuusjärjestielmä, uusiai
kaisinta lajia jä pakollinen, jonka
pitäisi, estää isuuriinma^^
nettomUudet. Mutta tähän toimen
piteeseenryhdyttiin> vasta sen jäl-ihmiskoneen
elämää, osottaa 'taas­kin
painokkaasti se onnettomuus,
mikä tapahtui "^eelingin Teräs-korporatsioonin
kaivoksessa Bend-voodissa,
jossa 115 We8t:Virginian
kaivostyöläistä, menetti henkensä.
Kaivos oli ei-union työpaikkal Liit-valtioitten
kaivosdepartementtikin
on suositellut jo sellaisia suojelus-ja
varovaisuuslaitteitä, jotka' ovat
täysin mahdollisia käyttää^ mutta
vain vähemmän kuin tusinan'verran
maan kaivoksenomistajista ovat näi­täkään
ottaneet käytäntöön.
Suoranaisena tuloksena siitä on.
että Amerikassa tapatunnakuole-' keen kuin yleinen painostus siihen
main lukumäärä hiilenkaivajain kea-' ajoi — seh jälkeen kuin 17 kai-knndessa
on 3 kertaa niin suuri vostyöläistä surmattiin viime maa-kuin
Suurbritannian hiilenkaivajain liskuun 8 päivänä Castle^ten kai-keskuudessa,
jossa laki määrää suo-IvSfesessa, joka kuulun Utah Fuel
jelnstoimenpiteitä. V. 1928- sur- tloJle.
mautui-i hiilenkaivajia 'tajiatunnai-sesti
hiilikaivoksissa kaikkiaan Öj-
452, ylittäen 30 keskimääräluvun
viimeisen 14 vuoden ajalta. Tämä
merkitsee, että 1,000 kaivostyöläis-'
tä kohti saa surmansa 4.45 kaivos^
työläistä. Britannian hiilikaivoksis­sa
vaihtelee vastaava luku 1—1.Ö0
kutakin 1,000 kaivostyöläistä kohti.
Keinot, joilla voidaan estää sel­lainen
räjähdys kuin oli esim.
Wheelingin 'komppanian kaivokses­sa,
ovatoUeet tunnettuja ainakin 12
vndtta ja ovat ne lailla - pakotetut
käytäntöönotetuiksi kaikissa kuivis­sa
kaivoksissa kesäk. 30 päivästä
asti, 1920. Sen jälkeen_ei olekaan
tapahtunut yhtään räjähdystä' a i ­van
kuivissa ja^potyisissä teivok-sissa.
Missä kaasu syttyy palamaan
jostakin syysts; voidaan kivipölyl-jota
on sekotettu kauttaaltaan
hienoon hiiHpölyyn; estää ;>rajähdyk-sen
syntyminen.
Tätä menettelyä suosittelee kai-vosdepartementtL
Koska sen kus-tennukset
ovat vähän suuremmat
wm vedellä kostnttefemineri, joka
muuten on osottautunut. tehotto­maksi,
on vain kolme kaivosta Th-fysvalloissa
sen ottanut, käytäntöön,
joka seikka-taas-puolestaan osoit­taa
sitä, että satojen kaivostyöläis-ten
elämän menetys on''senraukse-tästä
omistajain rikollisesta huo-lunattomuudesta.
Toiseen tärkeään suoritateeen, jo-
*a turvallisuutta -varten niinikään
esitetty, on samalla -vasfehakoi-
J^ödeHa suhtiuduttn-^^Se bn n; a.
^«»aHisten räjähdyralnötten käyttä-
™nen mustan mbdin j a dynamiitin
«yasta. Nämä-in^äffis^ iSjäldys-
Tutkijat osottivat, että syy oli
komppanian. Komppanian herrain
oli pakko hjrväksyä.lausunto, j a i l -
moittaa,\ että suurin osa; esitetyistä
turvallisnusosituksista oli otettu
käytäntöön. Liian myöhään, voi
daanr sanoa^ pelastamaan enää nii­tä
171 kaivostyöläistä perheilleen.
Tämä ,ansi turvallisutisjärjestelmä,
jonka Utahin teoHisunskomissioni
laati ja jonka kaivospareonit olivat
pakotetut hyväksymään, määrää
seuraavaa: (1) Vain luvallista rä­jähdysainetta
saa käyttää valtion
hiilikaivoksissa ja vain '^1 ja puoli
paunaa -jokaista lampumareikää
kohti. (2) Panokset tulee lanasta
vain < sähköUä jokaisessa tapaukses­sa,
paildteiyoksien ulkopuolella.
(3) Vain tarkistettuja j a hyväksyt­tyjä
sähkölyhtyjä saadaan kaivok­sissa
käyttää. (4) > Kivipölyä on
levitettävä kaikkiin kaivoksen pää-tunneleihin,
"slopcihin" ja ilma-,
aukkoihin, ja milloin tahansa tut­kimus
osottaa, että kivipölyä missä
osassa kaivantoa tahansa on hiili-pölyn
seassa vähemmän kuin mitä
on välttämätöntä,' on kysymyksessä
oleva%ala aidattava tai 'sitten Icaivos
suljettava? aksi 'kuin riittävä ; mää­rä
kivipölyä V lisätään turvallisen
työn jatkamiseksL (5) Kivipölyval-lit
tulei^^settaa jokaiseen ^öpaik-in
viiineiDen
£i ole indti aika siiUt kfta koko Snomra taksia. Matta tyS«keB«e!kii Mraalla kaUnlla
valreatuuit ty5väest5 ja me tiulla katikai«eUa »ahaolliMlla tarmokkattdella lakien mvuttani-maBtercella
josdaimme sama raitaani^ Saonea seksi alalnokaUe ediiUisemi»aaB raaotooD. sOla y l i -
tySvieaiiiUtteB esitaistelijan tov. Yrjo'Makelinia InoUca talee kyllä pitämään atna aivan lilanldn
ennenaikaisen kaoleman johdmta. Mäkelin oli
saari <9ettaja ja taistelija, "ritari pelvoton ja
moitteeton". Jonkalaisia vsin harroin löytyy. Ke-vättalvclia
vaonna 1912 jatkaisi tov. Mäkelin kir-jotoksen,
jossa hän loistavalla nerollaan terottaa
byrää koolta siitä, ettei lainlaadinU pääse edes
taloodellisen kehityksen tasalle, fmharaattakaan
siitä, että se pääsisi .sea~edeUe missään sahteessa.
Yleeaa teidän talee käyttää laokkataistelassa
vain raahallisiksl kaUottoria keinoja. sUIä kieltä-laldjmUeen
työväenUikkeen korkeita tarkotaspe- maton totaas on, että niiden avolla on tähän asti
riä ja jonka Idrjotoksen tov. Mäkelin on jättänyt saavutetta saarimnaat vmtot ja saavatetaan -n*'
ikitinkuijB testamentiksi niille tyo^enjookoille, talrin.
joiden valistamisen ja vapaatUmUen paolesta Tämä sääntö ^ älköön merkitko teille kaiten-tov.
Mäkelin on elämänsä parhaimmat ponniste- kaan sitä, että teidän talisi kieltää tosiasUt. Eri-lot
tehnyt. Taossa kirjotaksessa, jonka nimenä naisissa tilanteissa käy nim. valttämittömäksi,
on "Vankan sosialistin viimeinen pahe", on mitä
saoriarvotsinta opetnsU ja laokkataistelan filo­sofiaa
meidän työväenliikkeemme jokapäiväisissä
toiminnoissa. Kyseessä oleva Idrjeitas on koko­naisuudessaan
seuraava:
että kansan on joka tapauksessa hankttUva oikeu­tensa,
ja silloin kun se ei-.ole eitettävissä,' tulee
sosialistien olla tuonkintapaisen voiman etune­nissä
ja johtaa sitä.
Teidin tulee aina iuiildssa toimissanne yhtä
Sosialisti, oli tullut vanhaksi. Hänen silmiinsi , P*IJo hilliti kain kiihoittaakin. Kiihoittakaa pon*
ennen niin kirkas viri oli himirtynyt, vartalo, ' tevasti, matta hillitkii vieli pontevammin. Hy-ennen
niin saora ja ryhdikis/ oli kiynyt kuma­raksi,
ja hinen hapsensa, mitki ennen olivat ol­leet
tuuheat ja tummat, nyt ohimoilla riippuivat
harmaina^ ja harvenneina. •
Elimin ilta silminnihtivisti lihestyi vaan ei
sosialisti siti kammoksunut. Piinvastoin sen tulo
tuntui hinesti ikiankuin hyvinansaitulta ja oi­keaan
aikaan suoritettavalta palkinnolta pitkin
ja kunnollisesti käytetyn tyopiivin jilkeen.
Ennen elimistä eroamistaan, minkä sosialisti
tiesi pian tapahtuvan^ tahtoi hin puhua lapsil­leen,
joiden luonnonlain mukaan oli jatkettava
maailman asumista siiti, mihin isi lopettaisi.
Hin kutsui siis heidit luoksensa ja puhui heille
seuraavat opetuksensa:
Lapseni, te verevit ja nuoret, tietakii, etti
• i i sosialistista taistelijaa ohjaa kaikissa hinen
. toimissaan saari edesvastanntunne.
Ei mikään ole sen alhaisempaa, kuin joukkojen
epirehellinen liehakoiminen, johon, sen pahempi,
niin moni johtavaan asemaan pyrldvi toveri it-sensi
vikapiiksi tekee.
Puolueessamme vallitkoon joukkojen tahto.
Mutta yksilo ei ole velvollinen tekemiin tuon
tähdönmukaisia tekoja, jos hin on vakuutettu sä­ti,
etti annettujen toimintaohjeiden noudattami­nen
tuottaa haonoja searauksia koyhiliston asi­alle.
Sellaisissa ' tapauksissa vetiytykoön yksilö
syrjiin siini asiassa ja olkoon hinella oikeus il­maista
vestalau«eensa niin kuuluvasti kuin mah­dollista.
Xlkii yrittikö tehdi sosialismista uskontoa,
minun aikani on tiytetty ja etti minun hetkeni ^ uskonnot ovat vain yksinkertaisia varten, ja
sosialistit eivit saa olla heidin kaltaisiansa.
Kavahtakaa ehdotonta oikeaoppisuutta, silli ne,
jotka siiti i i n t i pitivit, pyrkivit hierarkiaan, siis
siihen, etti saataisiin syntymiin erityinen syn-niapiisto-
oikeuksilla varustettu kopla, joukkoja
hengellisesti hallitseva pappien ammattikunU.
Marxin lempilause olii kulje omia teitäsi ja
anna ihmisten puhua. — Se olkoon myös teidin
lempilauseenne, edellyttien, etti omaatte lahjo­mattoman
totuuden hengen.:
ICun joudiitte riitaan tovereittenne kanssa Jos­takin
periaatteelliseksi katsottavasta kysymykses-on
tullut.
Mini poistun eliritten joukosta, ja \ sen joh­dosta
minun vastustajani, siis koko koyhiliston
vastustajat, luulevat, etti minun paikkani luok-kataisteluarmeijan
riveissi jiisi tyhjiksi.
Timi jilktmainen..ei saa kuitenkaan tapahtua,
koyhiliston luokkataisteluriveihin ei saa jilida
aukkoa, ja sentihden tulee teidin tayttii: se tila.
miki minulla on niissi riveissä ollut.
Ja teidin täytyy se tiyttii vihintain yhtä
hyvin, kuin minä olen sen tiyttinyt. Teidin toi­mintanne
tiytyy muodostaa vastustajillekiiB ym-mirrettiviksi
todistukseksi siiti, etti yhden pois- tulee teidin kohdella heidin persooniansa ta-tuminen
riveistimme merUUee iUe a*iassa vain vallistakin suuremmalla kunnioituksella, silli mah-miki
hinelti jii keskeneräiseksi. ' dollisesti noudattamanne epikunnioitus likaisi ta-
Mutta etti te timin tölliinne todella todistaa vallaan sen asiankin, jota te olette ajamaan ryh-voisitte,
tiytyy teidin omata korkea totuuden- V tyneet.
henki, silli ilman totuudenhenkei ei miliäin ib- ' Epikunnioitus toisinajattelevia kohtaan on vain
mistoiminta voi muodo<taa suuria Ja pysyviisiä-< ^•'P*''*!'!'*'^'' ihmisten taisteluase. Ja sosialistit
tuloksia tuottavaksi. ,: eivit saa oUa halpamielisia.
Teidin täytyy omata korkeat siveelliset p e r i - • ' P * huomaatte olleenne viirissi joMakin asi-aatteet.
Ja niiden iirivlivat tahdon mini painaar ol^o<»* teilli kylliksi rohkeutta erehdyksenne
teidin sisimpiänne, sillä pitkän ja kokemusrik-f/^ JVBBa«tamiseen, kuin myöskin spn toteamiseen,
kaan elimini perusteella on miniällä oikieasta O «tt^ vastustajat ovat olleet oikeassa. Viirin ajat-
Ja viij-iitä^elvä kisitys. ~ '^»ö»;^- telee se,joka pn siU^JuUJtyjksessi. eftii tillainen
^^^^ heikentiiisi hi^^n Juii|t|lSllisti itseniisyyt-
Uy^ipjtltj^l^fi^^ minun jilkeenj^avin vihin Ja alentaisi h ^ tovereitten sil-omaisuuden,
vaan siiti, miten te käyttäisitte yh- missa.
teiseksi hyväksi niitii kokemuksia. Joihin minä Alkaa koskaan olko "Jyrkempli" kuin tarpeel-olen
tullut. lista on^ älkiiki missiin tapauksessa koettako
Siis ennenkaikkea, lapseni, olkaa rohkeita Ja Bayttää ''Jjrrkemmiltii'' kuin todeIlisuudes>a olet-uhrautuvaisia.
älköönkä pelko henkilökohtaisista/ "Hainen höyhenten pöyhistelj^minen on
seuraamuksista estikö teiti tekemistii siti. min- Pr^itetty vain sisäisesti heikkojen ihmisten eri-ki
kalloinkin piditte oikeana ja köyhälistön pa- >oi<oikaudeksi.
rasta edistivana. v Kun jirki teille sanoo, etti Jossakin asiassa
Ottakaa aina lukuun se tosiasia, etti kaikki ^ on periydyttivi — sellaistahan sattuu usein —
taistelut vaativat uhrinsa, ja että suurinta tais- .niin ilkia silloin koettako suorittaa periytymis-telua,
luokkataistelua, voidaan kaikkein vihimmin retkeänne "jyrkkyyden" esiripun takana, vaan
uhreitta kiyda. Milloin siis uhrautumisen arpa
jollekin teistä'lankee,'älköön se bintä surua tuot­tavana
yllätykaeni kohdatko. '
Olkaa tovereitanne kohtaan ehdottoman rehelt>
lisiä, mutta satakin kertaa tarkemmin noudatta­kaa
rehellisyyden siäntöji vastustajiimme nib-den,
etteivit he piäsisi rielä nukknrille työliisille
sanomaan: kataokaa. sosialistit ovat hyljinneet
moraalin.'.'
, Xlkää kiihottako Joukkoja vihaamaan yksityl-v
sii yliluokan jisenii, sillä siini tapauksessa saat­taisi
kiydä siten, etti jonkot unohtaisivat rynni-tunnustakaa
tosiasiat avoimesti, niiti vihaikian
kaanutelematta. •
; Jos porvarillisilla sattuu johonkin sivuseikkaan
nihden olemaan sama kanta, kuin minki tekin
piditte oikeana silli hetkelli Ja siini asia*sa, niin
älkää suinkaan ryhtykö tekemillä tekemiin "so­sialistista
kantaa" silli sellainen menettely tie­täisi
miti suurinta Joukkojen halveksumista.
Muistakaa, etti sosialismi seisoo vankkojen to-aiasialn
pohjalla. Siiti johtuu, että diplomaatian
harjoittamisen yrittiminen puolueen keskuudessa
on rikos sosialistisia periaatteita vastaan, Ja että
tä järjestelmiä vastaan, josta aiheutua yksilöit- se tulee aina.. Joko sitten varemrain tai myöbem-ten
joko suarempi toi vähempi huonous ja Joka min, synnyttimiin rankaisevan vastavaikutuksen,
on työvienluokan orjondcn ainoa asiallinen te- • . Sosialistinen liike rakentuu taloudellisen kehi-kija.
I ' • tyksen varaan. Sikili kuin taloudellinen kehitys
Yliluokkalalsroistojakin tnomltessamme tulee, edistyy, sikili edistyy sosialismikin. Siis tiroan
teidän aina muistaa sanoa, että heidin huonot kehityksen tulee olla sosialistisen toiminnan joh-ominaisuutensa
ovat jirjestelmin kehittimii. ja r totahteni. joten pikkuporvarillinen raaailmankat-etti
nimi roistot olisivat voineet toisellaisen yh- somas olkoon sosialisteille Joka suhteessa vieras
teiskuntajirjestyk«en vallitessa olla kenties mitä siinä merkityksessä, ettei se saa vaikuttaa hei-parhaimpia
ilmiisia; • dän työskentelyynsi.
Kunnioittakaa lain-jJaisnnden periaatetta sillä —
sosialistinen yhteiskunta tulee rakentumaan tinki- Kun vanha sosialisti oli niitä puhunut, tuli tuo-mattömän
lainalaisuuden pohjalle. ai Ja otti hänet. Mutta hinen lapsensa lihtivit
Ja kunnioittakaa kalkkia lakejakin aina niin ' luokkataisteluun, pitien kukin mielessiin ne ope-kanan/
kuin ne oscnttaatavat elinvoimaisiksi, sil-: tukset, mitkä he i>iltiän saaneet olivat. Ja hel­lä
suurinpiirtein katsottuna sisältyy kunkin ajan dan työskentelynsä muodostui Joka suhteessa niin*
lakeihin lahlpitäii^ Juuri se "oikeus",' mikä vas^, hedelmälliseksi, kuin olisi sen yllä jokin erity!
taa talouddlisen keUtyksen samanaiknula saavu- nen siunaus levinnyt.
y J
SraS
IN I iiiir°
kaan tai ,tasanteelle ästämään jos­sakin
^kohdassa - alkaneitten . räjäh­dyksien
lenämista knvoksen: toisiin
osiin, ^ (6) Hulenpölyä ^auttavat
^ivoäkoneet tulee ^räletia vedellä.
(7) Ki»arlriana «n päivittäin rapor­tilla
ilmoitettava tapahtuneesta kos-tattanusesta.
(8) ^ivokset tulee
s ^ e a kaasnkesknksieh' poistamisen
aikana. (9) Työpaikat, joista työt kielen, tuntui siltä kuin Esperanto
tulisi täksi kansainväliseksi kieleksL
Mutta myöhemmin rupesi Ido kieli
kilpailemaan Espanrantpn kanssa .i«
maassa.
KatasainFälinen kieli
Kyssrmys kansainvälisen . kielen
välttämättömyydestä on jo ollut koh­ta
parikymmentä vuotta julldsen
keskustelun alaisena koko laajassa
maailmassa. Alkuaikoina, heti- sen
jälkeen ' kun professori Zamenhoff
oli antanut maailmalle keknmänsä
ovat lopetetut; tulee puhdistaa.
Tämä turvalllsuusjärjestdmä, sa­noo
Leland Olds, joka poistaa edes
suurimmat onnettomuuksien aiheet. . ^
tulm saattaa vomman k a i k k m l l a i ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^j^^
halUtiseyammaksi.:: O^^
mistarmon haaskaamista ryhtyä o-pelielemaan
jotain^^ :
apukieltä; jos tuo - Ideli sitten ei' t a -
lekiaan käjfiäntöojt^; N^
rän tapahtunutkin. Ennenkuin Es­peranto
tuli yldsesti^^^ta^
pK Völapuk M
joukon kannattajia ja opisteKjoita.
Kun Esperanto « t t e n i l m ^^
entiseen Ideleen nähden s u u r ^^
ta ikaimatnsta,^ n^
menneet hukkaan, sillä Esperanto
tunnustettiin paljon edullisemmaksi
kansainväliseksi kieleksi kuin , Vola-puk.
Nyt näyttää Esperantoa vähin
erin kohtaavan sama kohtalo, minkä
se valmisti VoIapuVille.
Kun työläispiireissäkin siellä tääl.
lä harrastetaan joko Esperannon tai
Idon oppimitta, niin olisi mielestäm­me
erittäin tärkeätä että kansainvä­lisen
kielen suhteen päästäisiin var­muuteen.
Muussa tapauksessa tulee
jommankumman tai kummankin kan­sainvälisen
kielen oppimisessa käy­tetty
työläisten jo muutenkin liian
vähät lomahetk«t turhaan kulutetuk-sL
Kansainvälisen apukielen snh-tecn
on latt«ntto paljon epäillyksia
sen menestymisen mahdoUisuadesta.
Yksi tärkeimpiä esteitä on kussakin
maaaaa vallitseva kansallinen kieli-ylpey
», joka ei sallisi muitten kie-
Uen päältä huomattuun asemaan.
Mutta tästä huolimatta on varsinkin
sodan jUkeen tämän tästä ilmaistu
mielipiteitä että englanninkieli tuli­si
ottamaan tämän kansainvälisen
kielen paikan. Radiopuhelimen tul­tua
viime vuosina käytäntöön mel­koisen
suuressa määrässä ja juuri
valtavammin englanninkielisissä mais
sa on se antanut aihetta käsitykseen
että englanninkieli olisi se valittu
kansainvälinen kielL Ja eikä hui-lumpi
kieli olisikaan, onhan sillä ää­rettömän
suuri sanavarasto ja pu­hutaanhan
sitä maailman joka puo­lella.
Oli asianlaita nyt miten tahansa,
niin on työläisten tarkoin harkittava
ennenkuin he ryhtyvät opettelemaan
joitain näistä kansainvälisistä kielis­tä,
koska siitä voi koitua ääretöntä
energian tuhlausta, sillä ei ole lain­kaan
varmaa, että jompi )cumpi
näistä nykyään tunnustetuista apu­kielistä
-fulisi yleiseen käytäntöön,
niin suuressa mitassa että siitä olisi
merkittävää hyötyä. Nykyisten kie­lien
oppiminen sensijaan on paljon
hyödyllisempää, ainakin vielä nyky
päivinä.
Ikäänkuin itsestään herää kysy­mys
eikö luokkatietoisten työläisten
kansainvälinen järjestö voisi tästä
asiasta sanoa painavaa ja ratkaise­vaa
sanaansa, sillä sen ai^ktoritee-tilla
voitaisiin poistaa työläisiltäkin
paljon turhaa vaivaa ja hommaa.
Asia on kyllä ollut käsiteltävänä
KomintemMssa mutta se cj ole vielä
tehnyt asiasta ratkaisevaa päätöstä;
Kuti siitä on jo kulunut yli kaksi
vuotta, jolloin tämä asia pantiin v i ­reille
Kominternissä, niin olisi syy­tä
toivoa että tässä mielcstiimme
melko tärkeässä asiassa saataisiin
päätös aikaan. Tuo päätös tulisi ää­rettömän
. paljon säästämään turhia
vaivoja j a ponnistuksia ja edistäisi
se myöskin valittuun asemaan joutu­neen
kielen nousemista siihen tarkoi­tettuun
tehtävään.
Hartein toivomme on siis että Ko­mintern
tekisi tästä asiasta selvän
päätöksen, vaikkakaan tämä ci ole
erittäin suurimerkityksellinen nyky­päiväin
, taistelukysymys. — H. S.
Creighton uutisia
Ensi lauantainsi esitetään haalil-lamme
kaunis ' j a mielenkiintoinen
kappale "Murtovaaralalset". Kap­pale
00 kolmessa näytöksessä ja pi­tää
se katsojan mielen heti ensi
lauseista vireessä ja panee ajatte­lemaan,
että mitähän Ippuksi seu­raa.
Eikä silti tarvitse olla koko
ikaa surumielisenä, ei, kyllä sitä
nauraakin aina välillä, että se
>aksi riittää. Kaikki siis haa-iille
ensi lauantaina; tiketitkään ei
ole kuin 36c etukäteen ja ovella
46c. Lopuksi vielä tanssitaan. Huo­mautan
vielä lopuksi, että kappale
alkaa tällä kertaa kello 8 illalla.
Pohjalaisia, tämä Arvi Järviluo-man
suuremmoinen kuvaus pohja­laisten
elämästä on ollut harjoitus­ten
alla jo hetken aikaa ja tulee
nin ja ukralniankieliUi, tittea «tt
vielä ohjelmassa soittoa, laoloa, » •
noja ja kertomus. Dtamat antoivat:
hyvän vaikutuksen fltamiasa oUjoi-"
•hin.
Ukkosmyrskyn, joka oH paikkakun­nalla
viime torstain fltapäivillä,
moitetaan tehneen enempi tuhoja
kuin moneen vuoteen on myrsky
tehnyt Palokunta oli saanut nse*
amman eri kutsun, jonne ilmoitet­tiin
ukkosen iskeneen.^ Dma «I
tuntunut olevan mikään erityisen
ankara että olisi luullut sen niin
paljoa tekevän vahinkoa, mutta kui­tenkin
oli ollut vahinkojen lukil
suuri.
"Me emne mene naimisiin" Cn •
sen kappaleen nimi, joka tullaan
esittämään ensi lauantaina osaston :
talolla ja sitten lopuksi tanssia h i l -
kutellaan oikein sievästi parisen
tuntia, sillä kappale on siksi lyh-känen.
Kapakka laulajatar, joka
ilmoitettiin näyteltäväksi elokuun'
9 päivä oli pakko siirtää sairauden {
ja kahden henkilön paikkakunnalta
pois muuton takin, mutta vaikka se
silloin siirrettiin niin sen puolesta
se näytellään nyt Työnpäivänä eli^
1 päivänä syyskuuta, joten jokai­nen
voi silloin ottaa varman asen­non
kävelläkscen sinä iltana osaiB-ton
talolle.
Sirkus, joka oli juuri paikkakun­nallamme
toista viikkoa sai suuren
katsojakunnan osakseen, vaikka a i - ,
ka on hyvin huono; niin siitä huoli­matta
näkyi joukoilla olevan rahaa;
tällaisen humpuukin katsomiseen,
sillä mitään muuta ei ollut viime ^
sirkuksessa kuin humpuukia, suora-:
naisesti kaikki mitä tarjottiin yle!-
sön nähtäväksi oli, muutamaa pa-.
ria ohjelmanumeroa lukuunottamat-^
ta humpuukia. Jos olisi kysymys
muutamien pennien uhraus pdolue-tarkoltukseen.
on se jokaiselle pal­jon
vaikeampaa kuin tällaisen hum>
puukin avustamiseen. Kaupungin;
liikemiehet ainoastaan kuuluu lop­putuloksena
valittavan, että kenet-'
läkään ei ole nykyään rahaa, lottft;
voisi laskujaan maksaa, sillä sirkus
on vienyt, rahat. — J .
Eri paikkakuniiilta
KIVIKOSKI. ONT.
T i i l l i Kivikoskella on nykyään
osaston toiminta hiljaista^ Luulta"
vasti vaikuttanee kesäkilrreet sen,
cttaivät kaikki jouda edes kokouk­siinkaan
saapumaan.
Osaston työkokous pidettiin tämän
kuun kolmantenjt päivänä, jossa tu<>
li iln^l että ka
den kok
osanoti
mä k
tyksen pySrft
päin, mutta se^
edelliset ktinkau'!
jMnyt p i ^ mM
rdcn tähden. Tfi"
siltft, että kehi-.
^ mendsia tf^seir»;
kuitenkin varma,
että vallankumbuksen kehitys rien*;
tää eteenpäini hMoHniatta siitä vaik­ka
me täällä nukuttaisiinkin. Ja
kylläkai ne täälläkin heräävät kun
vähän ovat levähtäneet
Järjestön slhtearille. Mikähän
ihme siinä on kun Järjestön eihtee-se
esitettäväksi osastomme syys- ri lähettää osaston kirjeet scllalBel
juhlissa 14 päivä syyskuuta.
Ontuva Leena ja Vinosilmi Vi-ku"
esitetään toistamiseen syysk.
6 päivän Silloin saavat sen nähdä
ne, jotka sitä ei vielä ole nähneet
ja toistaa ne. jotka haluavat sen
nähdä toisen kerran.— Juhani.
Port Arthurin uutisia
Kaupungin Icesknskomitea keskus^
teli viime kokouksessaan monesta
eri tärkeästä asiasta. Kaikkein suu­remman
työn antoi puolueen puhu­jan
Kavanaghin puhetilaisuuksien
järjestely, joka oli saapunut paik­kakunnalle
ja viipyy viikon ajan.
Englanninkielisten toiminta onkin
ollut koko laimeaa näillä ympäris­töillä,
joten olisi toivottavaa että
se vähän nyt vilkastuisi täällä ja
samaten toisilla paikkakunnilla. Sa­moin
käsitteli -keskuskomitea mis­sä
saisi tllaiuuden esittää niitä f i l ­mejä,
joita on otejtu Neuvosto-Ve­näjältä,
sillä oli saapunut ilmoitus,
että me oltaisiin tilaisuudessa saa­maan
niitä tänne ensikuun kulues-sa.
Silloin kuin ilmoitetaan että
kuvat ovat näytteellä niin jokai­nen
katsomaan. Vielä oli kokouk­sella
yhtö ja toiste muuta asiaa.
Lopuksi puolueen organiseeraaja
selostell yleisesti puolueen toimin­taa.
Sotavastiista Juhlaa vietettiin
myös täällä molemmissa kaupun­geissa
' osastojen talolla ja onnistui­vat
hyvästi, Willjaroin puolella oli
ukrainialaiset järjestänt^t suurim­man
osan'ohjelmasta, joka oli mi­tä
parhainta etenkin veti yleisön
huomion lasten orkesteri, joka soitti
tiseita kappaleita^ puheita pidettiin
englannin j a ukrainiankielillä, su*^-
menkielellä ei pidetty puhetta sillä
suomalaisia oli vähempi tilaisuudcs-
«a. Port Arthurin osaston talolla
samoin oli puheita suomen, englan-.
le henkilölle, Joka ei ole edes.osas-,
ton jäsen. Meillä on ollut jo puoli­toista
vuotta toinen osote-ilmoitus
VapauB-lehdessä, 'jolla ^ osotteella
kirjeet on lähetettävä., Olkoon täs­sä
nyt »anottuna että ne on lähetet-.
tävä osotteclla: W. HoxelU Kivikos­ki,
Ontario. "Minut velvoitettiin, jo :
viime talvena huomauttamaan täs­tä
Kivikosken uutisissa, jonka tein^
kin mutta tuloksitia. Näyttää sUtä
että Järjestön sihteerille ei tule o l ­lenkaan
Vapaus-lehteä, josta voisi
katsoa osoteilmoituksct
Taman Ituan 23 päivänä tullaan
täällä pitämään hauskat ohjelma-iltamatr
joissa esitetään kuvaelma, -
näytöskappale y. m. Nämä iltamat'
tulevat olemaan vuosijuhlan tilalla, <
joka on muistelmana siitä, että sil­loin
tulee kuluneeksi 13 vuotta siir
tä kun tämä osasto perustettiin. Tä* ;
män osaston toimintakautena on ol-liit
myötä ja vastoinkäymisiä. Nuo<
risolle on sen toiminta ollut hyvin
innostavanaa ja hauskaa^, jonkalais­ta
toivon sen edelleenkin tulevan
olemaan- Toveritervehdyksin
Raportteri.
VERITYÖ KÄKISALMESSA
Käkisalmen Suotniemen kylässä
Matti Roinisen taloon tunkeutui koU ;
me juovuksissa olevaa miestä, rylir
tyen pahoinpitelemään Roinista ja
hänen poikaansa, ampuen m.m, heitä. ;
kohti monta laukausta ja kolhien
heitä pistoolinperillä..Silloin Oskari ;
Roininen ampui cnt talollisen poikaa
Eino Kurkelaa niin, että tämä kohta
sen jälkeen kuoli. Toinen laukaus
sattui työmies Heikki Hasaseen. Hä- ,
eästä hoidetaan Käkisalmen kunnal--
lis»airaalassa ja «n hänen tilansa
hyvin arveluttava. Kolmas metelöit-
«ijöistä, työmies Aug. Jääskeläinen
menetti tässä kahakassa kaksi sor­meaan.
— TuUdmuksessa ilmeni, et­tä
ampuminen oli tapahtunut itse­puolustuksessa.
: i l '
M.