Vapaus, August 21, 1924

              (Suomeimos)
Pikiä Gabrielin isä pitää paOjon
•r-icl. ia sen vookä on hän men-
^ravintolaan. Pikku Gabrielin
pitää paljon tanssista, j f sen-vaoksi
on hän mennyt tanssiaisiin.
v;,-n3ä maiaa nyt pikku Gabriel keb-dössian
ja huutaa aivan ykdn au-tiossa,
tj-hjässä kodissa.
Kun naapurin tytär, kaunis Aliet-
*g «omimpaan pyhäpäiväpnkuunsa
paVuna, menee ohitse matkalla
ömsnaisiin, kuulee hän pikku Gab­rielin
€?ätoivoisen itkun, menee t a ­loon,
aikaa tuudittaa l ^ a j a lau­laa
sille.
Kuia tietää, miten kauan kaunis
Aliect* oli siinä istunut j a tuuditta­maan
laulanut samaa säkeistöä
Kövhääsä asunnossa ei ollut kelloa^
mutta raollaan olevasta ovesta saat­toi
nähdä pimeän jo laskeutuneen
yli peltojen, maantien ja liensasaito-
Xiiiä kuului illan hiljaisuudessa
feaukaa hevosvaljakon kopsetta. Ää-ui
läheni lähenemistään j a lopuksi
hevonen pysähtyi talon ulkopuolelle.
Huoneeseen astui ruskeaan viittaan
ja leveään, pehmeään lierihattuun
puettu mies, joka sanoi matalalla
äänellä, jossa oli huomattavissa, jon-iinlaista
mielenliikutusta: '
— Kuulin täällä sisällä jonkun
laulavan, ja tulin asälle, kun vau-nunlyhtyni
on sammunut. Etteko
voisi antaa minulle pari tulitikkua,
te peni ystävällinen, laulava tyttö?
—Minä en asu itse täällä, sanoi
tyttö äänellä, jossa kuvastui ehkät
enemniän liikutuista kuin •miehen.
Minä olen vaan pikku Gabrielin hy­vä
ystävä, ja väliin käyn täällä hie­man
järjestämässä. Mutta luulenpa
teidän löytävän tikut ikkuiialatidal-
• t a . •:
Rnskeaviittainen mies menee ik­kunan
luo, ja seistessän siinä hän
sanoo: . Q
— Pikku naapuri, ikuinka hyvä te
olette pikkulapsille ja kuinka ;te
laulatte kauniisti! : ' . •
Aliette ,vastaa:; , v;;'..-
— Se on siksi, että pidän pikku­lapsista
jä rakastan, laulua. ;
— Mutta melkein kaikki teidän
ikäisenne tytöt ovat menneet "tänä
iltana tanssiin. "•' ^ ' :'
— Niin, mutta sanotaan minulla
olevan kylmän, tavan j a .senvuoksi
harvoin joku nuorista miehistä pyy­tää
minua tanssiin. On ikävää istua
aivan yksin seinäkoristeeena, ja silcsi
minä kaipauksetta, jään .tanssiaisista.
— Kun kerran menette naiihisiin
ja saatte lapsia, pikku-naapuri, tulee
teistä erinomainen äiti.
— Ah, herra, sitg ei ole tapahtu­nut
eikä tule tapahtumaan. Minä
en ole rikas enkä kaunis, eikä luo-teenikaan
ole sellainen; että kukaan
ottaisi minut, enkä minä koskaan
saa lapsia. Mutta eihän tee tee mi-
. tään, minä pidän lapsista; vaikka he
ovatkin toisten omia. •
Huoneessa syntyi hetken hiljai-snus,
vieraan miehen liikkumatta
seistessä akkunan luona. Aliette
kysyi:
— Ettekö löydä tikkuja, herra?
— En, pikku naapurini. E i tääl­lä
akkunalaudalla ole tikkuja.
— Silloin ne kenties ovat hyllyllä
uunin yläpuolella. Haenko ne teil­le?
—Ei, ei,, pikku naapuri/tuudita
vaan lasta. Jos se herää ja alkaa
huutaa emme voikaan enää puhella.
Kyllä minä löydän tikut. Ei minulla
ole kiirettä. Vanha kaakkini tuolla
ulkona on kärsivällinen.
Viittamies tulee sisemmälle ja ai-iaa
etsiä uunin tienoilta, sanoen sa­malla:
O
— Rakas pikku naapuri,' miksi et-te
ole iloinen tänä iltana?
^ Siksi, että olen orpo j a siksi,
että tiedän, mitä merkitsee itkeä i t ­sensä
uneen kehdossa, oman lap­suuteni
muistot ne oVali jotka saa­vat
minut menemään autioihin ta­loihin,
joissa on itkeviä lapsiar
— En minäkään ole iloinen, sanoo
vieras mies. Ellei täällä sisällä olisi
niin pimeä, olisitte voineet nähdä,*
että kannan surua vielä, vaikka su­ruvuosi
on jo mennyt Eä- mikään
koti voi olla yksinäisempi ja hyljä-tympi
kuin minun. Minulla öh myös
pieni poika, John, joka on äiditön,
«ilä minä olen leski. Monesti olen
asioitteni takia pakotettu olemaan
P0J5sa kotoa, j a silloin täytyy pikku­poikani
itkeä itsensä nukuksiin, sU-la
ei -ole k«tään, joka hänestä vält-sen
ohi joka jäävi. . Se on hynn
kaimis talo^ jonka notaario onustaa.
Kenties te olette ntotaario, herra
Fernand?
— Niin, niin olen.
KnullesMni hevosenne kavion-
•hopseen luulin,: että se olette te,
mutta oli niin pimeä, että en ollut
varma, taundnko .teidät
— N i i n , mutta minä tunsin teidät
pikku Aliette, kauniista pehmeästä
äänestänne. Milloin siis tulette?
— Ah, herra J"emand, olen vaan
köyhä tyttö j a minua pelottaa tulla
miin komeaan taloon kuin teidän on.
— Teidän täytyy kuitenkin tulla,
pikku Aliette, sillä tiedättehän, että
rikkaankin talossa on surua ja i ^ -
neleitä kuten köyhänkin.
—r Mutta ininuUe on,kerrottu myös
että sen päivän jälkeen, jolloin isän­ne
vararikkoa välttääkseen^ pakotti
teidät • naimisiin, olette ollut • ihmisar­ka
mies, joka ei koskaan halua näh­dä
naista talossaan.
—-Se on siksi, että useat naiset
puhuvat aivan liian paljon, ja kaik­ki
tuo liiallinen puhe herättää aino­astaan
.rauhattonniutta. j a tuskaa
haavoittuneessa sydämessä.' Mutta
te, pikku naapiiri, te olette niin hil­jaa,
lauläessannekin, niin että pal­jas
läsnäolonnekin vaikuttaa tyyn-nyttävästL
Huoneeseen tuli taas hiljaisuus,
sitten sanoo Aliette:
— Ettekö ole vielä löytänyt tikku­ja,,
herra Fernand?
Kyllä.H- tarkoitan, kyllä löy.-
däii ne. Tahtoisin vielä sanoa teille
TiH-staina, clolqmn 21 ^ ~ Tlmr^ Aog. 21^
me toifiemme!
- - 'Hyvästi, herra Fernand, i —
Mutta tehän menette ottamatta tik­kuja
mukaanne j a sytyttämättä vau-nulyhtyänne.
— Antakaa minpöe anteeksi, pik­ku
Aliette tunnustaa nyt notaa--
rio hieman hämillään, — mutta t i ­kut
olivat ainoastaan verukkeena.
Ei minulla ole vaunujakaan. Minä
olen r a t s a i n—
Tuleeko radio tekemään
englanninkielestä yleis-maailmallisen
kielen
S i n i?
MAX 6REENBURG
60~4tk AT». BalMB loldoa InlaaaM. SaomUuea fcaalia vktMiS.
E N S I U W K A N S i m i ^ I U I I C E . 1 ^ JA M Y Ö S KUMI.
K E K K I X K O R J A T A A N .
ONTARia
NYLAND GRQCERY
Parhain paikka on tehdä kauppaa meillä. Välitetään kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa uvaraa.
HuoQu! Vaihtaa ja ostaa kaikkia farmituotteita.
P. N Y L A N D
229 Grud»aU AT*. PoH ArA«r, Oatari*
yhden asiani, sen nimittäin, että kun
olette lohduttanut pikku Johiciani,
teillä kenties olisi aikaa lohduttaa
minuakin.
- — A h , .herra'^Fernand, te olette
niin suuri ja pitkä. Minä en osaa
laulaa sellaisia lauluja, jotka loh­duttaisivat
miehiä, • '
—- Aliette^ pildcu AH^^ kun mie­hillä
on suru - sydämessä, tulevat he
kuin pikkulapsiksi. Luulenpa, että
te kauniilla, pehmeällä äänellänne
tuuditatte lepoon minunkin kiatkef
rat ajatukseni.; -
— Mutta ön niin paljon lapsia,
jotka tarvitsevat minua.
— Teidän, täytyy ensin asettua
minun talooni,; Aliette, sillä vakuu­tan
teille seri olevan kylän surulli-simman
talon.
;—^No, hyvä, Fernand, silloin t u ­len.
Mutta nyt teillä kai jo oji tuli­tikut.
Hevosenne *ulee kärsimättö­mäksi
Nyt täytyy teidän sytyttää
vaunulyhyt ja ajaa pois. On jo
myöhä;
— Nun;: pikku Aliette, kyllä het­ken
kuluttua sytytän, mutta tuntuu
liiin hyvältä .istua ja jutella kans­sanne
näin pimeässä. .Ja sitten tah­toisin
sanoa teille vielä yhden asian.
Ei teidän tarvitse välittää siitä, mi­tä
pahat kielet tulevat puhumaan
teistä siksi, että tulette yksinäisen
miehen luokse. Minulla on keino
tukehtuttaa kaikki juorut.
— Ja mikä keino se on, herra
Fernand?
—i- Minä menen naimisiin kans­sanne,
rakas Aliette, jos te tahdotte
minut, ja sitten, kun olette tullut
vaimokseni, voitte lohduttaa pikku
Johicia ja laulaa sekä hänelle että
minulle ihnan, että kukaan ihminen
koko maailmassa voisi siitä pahaa
sanoa. •: ,.
Tällä hetkellä sytjrttää herra Fer­nand
yhden tulitikun, jotka hän vih­doinkin
on löytänyt. Mutta pikku
Aliette, joka neuvottomuudesta on
aivan punainen, sanoo valittavalla
äänellä:
— Herra Fernand, älkää, älkää
vielä sytyttäkö vaunulyhtyjänne —
on niin suloista istua ja jutella
kanssanne näin pimeässä. Sitten en
myöskään haluaisi teidän näkevän
kasvojani juuri nyt.
• — Ilmaisevatko : teidän kauniit
kasvonne siis niin paljon inhoa van­haa'
miestä kohtaan, jonka onnetto­muus
on tehnyt vanhaksi ennenaiko-jaan
ja josta on tullut uneksija ja
synkkämielinen —?
— E i , herra Fernand; päinvastoin
— mutta —
— Minun rikkauteniko teitä pelot­taa,
Aliette?"
Minua pelottaisi kovinj jos tie­täisin
teidän olevan rikkaan ja ah­neen.
!k Mutta minä tiedän, että olette
hyvä j a kunniallinen mies, joka "mie­lellään
auttaa köyhiä.
— Siksikö siis, että olen leski ja
että minulla on lapsi?
— Oi, ei, herra Fernand. Tiedät­tehän,
kuinka minä rakastan ja ju­maloin
lapsia/mutta vaikka menisin-kiii
jonkun nuoren ^ miehen kanssa
naimisiin, kuka tietää; saisinko yh-täisi
tai hoitaisi häntä. Jos te ker- tään lasta, kun sitävastoin, naidessa-
*an kuljette asuntoni ohitse, pikku
naapurini, niin menkää sisälle ja
laulakaa lempeäilä, ystävällisellä ää­nellänne
joku laulu pikku JoMciUe.
aimä olen itse koettanut laulaa hä-oelle,
mutta en ; tunne sanoja enkä
säveleitä, jotka lohduttaiavat lap-,
aa heidän suruissaan j a saiavat hei­dät
nukkumaan.
~~ Niin, sen ymmäriavät'"vain nafi-'
set, sanoo AKette. Mutta jos tah-
««itte, etä laulaisin pikku pojaDanne
3a tuuditaisin häntä, täytyy teidän
sanoa missä asuntonne on. -
^ —_ Se on aina. misaä tie kääntyy,
^oun, valkoinen.4^0 aivan> niaan-
«nstin Inona, ;
Ah, sen Innnen hyvin. Kuljen
ni teidät, jo hääpäivänäni löydän
lapsen kotoani, pikku Johicin. —
Nyt voitte taasen sytyttää tikkunne,
en ole enää punain«»n. f ^
— aiakk^n pikku.Aliette, kiitos
kaikesta siitä kauniista j a hyvästä,
mitä minulle olette pehmeällä,. rakas­tettavalla
äänellänne sanonut M i ­nä;
saan aus pikku Johicille sanoa
kohta .tuovani vaimon tuohon suu-z
«ett, ^: valkoiseen taloon maantien
vieressä?
SEi herra '''Fernand, sanokaa
ennemmin;^'et^ tuotte'hänelle äidin
j a lohduttajan. Se on kauniimpaa
' j a todenmukaisempaa.'
^ Te olete oikeassa, pikku naa-pon.
Hyvästi siis, mie irohta tapaanu
Suuren Westinghouse sähköyhtiön
presidentti Guy E . Tripp, sanoo radi­on
läheisessä tulevaisuudessa saatta­van
entistä suurempaan keskinäiseen
yhteyteen maailman kansat Hyvin
pian tulevat radio-aallot täyttämään
ilmapiirin Europassa, Aasiassa, A f r i ­kassa
ja Amerikassa. J a nämä radio­aallot
tulevat kuljettamaan tiedotuk­sia
ja sanomia, jotka eri kielillä lä­hetettyinä
muodostavat uuden nyky­aikaisen
Baabelin sekoituksen. Seu­rauksena
ihmisten uteliaisuudesta ja
halusta päästä selville noista kaikis­ta
tiedotuksista ja sanomista, jotka
maiden ja mantereiden ylitse lähete­tään,
tulee Mr. Trippin käsityksen
mukaan olemaan se, että englannin­kieli
tulee kehittymään yleismaail­malliseksi
kieleksi. Antakaamme Mr.
Trippin omilla sanoillaan ilmaista
tuqn ennustuksensa:
•<Meille kerrotaan, että tuhansia
vuosia sitten koko maailmassa oli
ainoastaan yksi kieli, jota kaikki i h ­miset
puhuivat Mutta aika on saat­tanut
käytäntöön kieltensekoituksen
j a jokainen, joka on sulkenut vie­raissa
maissa, tietää kuinka hirvit­tävä
kirous tämä oikeastaan on ih­miskunnalle.
Ihmiset, jotka eivät
voi keskenään puhua samalla kielel­lä,
ovat eroitetut toisistaan vahvoilla
muureilla. He eivät voi liittyä yh­teen;
Eleillä ei ole mitään yhteisiä
etuja,/ja he tuskin Voivat ylläpitää
rauhaa keskenään. iMuta nyt vih­doinkin
on toiveita siitä, että tämä
pitkiä aikoja jatkunut kansojen vä­lisen
keskinäisen yhteisymmärryk­sen
puute tulee poistumaan. Radio­insinöörit
ovat suorittaneet ihmeelli­siä
tekoja. Viimeisin ihme! on se,
jonka kautta Amerikasta lähetetyt
radiiotiedbt ja sanomat voidaan kuul­la
selosti ja tarkasti Europassa jo­kaisen
viikon lauantai-iltana.
«Jyrkät radio-aallot, jotka omaa­vat
omituisen voiman, kuljettaa r a ­diosanomia
pitkät . matkat, lähete­tään
aluksi matkalle Amerikasta,
sitten ottavat ne ylös Englanninra-dioasemat,
siten ne lähetetään uu­delleen
matkalle englantilaisilta ra-dio-
asemilta ja voidaan vastaanottaa
kaikkialla Europassa ja voi niitä
kuunnella jokainen yksityinen radio-koneen
omistaja ja hänen ystävänsä.
Tämä järjestelmä on vielä tosin ko­keiluasteella,
mutta hyvin pian t u ­lee
se varmistetuksi ja laajennetuksi
siten, että kaikki Europan maat ot­tavat
vastaan sanomia meiltä täältä
Amerikasta, j a me vuorostamme
saamme säännöllisesti tiedotuksia ja
sanomia Lontoosta, Pariisista, Roo­masta,
Berliinistä ja muista huomat­tavimmista
Europan keskuksista.
«Täten tulevat murretuksi kaikki
viimeisetkin esteet suoranaisen kan­sainvälisen
keskustelujen välityksen
tieltä. Tämä tulee merkitsemään
monta asiaa maailman kansoille, l i i ­an
monta, että kukaan voisi niitä
yrittääkään ennakolta ennustaa ja
arvioida niiden kauaskantavaa mer­kitystä.
«Mutta yksi asia voidaan ennus-taa
verrattain luotettavalla varmuu­della;
se on, yleismaailmallisen kes­kustelukielen
syntyminen cli kehit­tyminen.
Jos radiolähetykset käsit­täisivät
ainoastaan musiikkia niin
tuo yleismaailmallisen kielen tarve
ei syntyisi, mutta puheita ja muita
tietoja tullaan myöskin lähettämään
jä ennen pitkää yhä useammat ja
useammat radiofoonien kuuntelijat
tiilevat tahtomaan tietää mitä kaikki
nuo puheet ja tiedot sisältävät Ja
siitä tulee olemaan seurauksena se,
että ihmiskunnan keskuudessa tulee
S3rntymään suurempi huomio yleis­maailmallisen
kielen aikaansaami­seksi
kuin on koskaan ennen ollut
sen jälkeen kuin Rooman valtakunta
kukistui.>
niminen putous häriää samaan su­vantoon.
Viimemainitun kosken koh­dalla
on tällöin ollut tarpfcen suu-renlaisella
kallionlouhinnalla (n. 20,-
000 kuutiometriä) muodostaa joelle
uusi väylä,- joka on entistä valta­väylää
suurempi.
Suurin osa koneistoa on yhtiön
oman Tampereella olevan koneT>ajan
rakentama. Niinpä ovat m.m. mah­tavat
' kaksoisturpiinit, joiden laake-rietäisyys
on lähes 10 metriä ja jot­ka
kehittävät 4,500 hevosvoimaa,
siellä valvistetut Samoin ovat rau­taiset
valssipadot, toinen 7 metrin,
toinen. 20 metrin'pituinen, tampere­laista
tekoa, niinkuin myös puuhio­mon
uusi koneisto kokonaisuudes­saan.
Inkeroisten voimalaitokselta välit­tää
suurimman osan sen voimasta
EJtelä-Siiomen Voima-Osakeyhtiö ku­lutuskeskuksiin.
Suurin kuluttaja on
140 km. etäisyydellä sijaitseva Hel­singin
kaupunki, ja sitä lähinnä seu­raavat
Kotkan ja Porvoon kaupun­git
teollisuuksineen sekä erinäiset
maaseutupitäjät Tuusulaa myöten
lännessä. Inkeroisten muuntaja-ase­ma,
joka noin puolitoista vuotta sit­ten
otettiin käytäntöön, on tähän
saakka toimittanut sähkövirtaa 22,-
000 voltin jännityksellä, mutta nos
tetaan lähikuukausina jännitys 77,-
000 volttiin, jotta pitkämatkaisen
sähkövirran jakelu voimantarpeen
yhä kasvaessa paremmin ja pienem­millä
johtotappioilla voisi tapahtua.
Tarkoitusta vatten on parsillaan
vanhemman linjan lisäksi rakenteilla
uusi korkeajännityslinja Kymijoelta
Porvooseen.
tlfbol
PALOVAKUUTUKSIA
— j a -
KiinteimistöväUtyksiä
Nickel Rangs BIdg.
Phone 936. Siidbury, Ont
lT:ri H. Quackenbushi
HammaalSikiri
167 CutbberUon BIk.
[FORT WILLIAM. ONTARIo!
Auki iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
MIELENKIINTOINEN PALJAS-
• •;-",fus^'.
"Karjalan Aamulehdessä" selos.'
tettiin joku päivä sitten porvarillis­ten
eduskuntaryhmien suhtaiitumis-ta
Työväen Akatemiaan. Lehti to­tesi,
että porvarit ovat tietoisesti ja
harkinnan jälkeen myöntäneet varo­ja
Työväen Akatemian kannattami­seksi.
Todettiuaah täm^n, paljas­taa
vlehti, että varojen', myöntämi­nen
tehtiin määrätyllä ehdolla. K i r -
jotuksessa sanotaan:
"Itse nykyisestä valtiovarainmi­nisteristä
alkaen useimmat porva­rilliset
kansanedustajat olivat tä­män
työväen sivistyslaitoksen avus­tamisen
kannalla, j J a se tehtiin
sillä nimenomaisella edellytyksellä,
ettei kommunisteilla ole oleva mi­tään
osaa tämän laitoksen johdosta.»
Tämän uskomattomalta tuntuvan
paljastuksen vahvistaa "Kansan
Lehti" (heinäk. 6 pnä) oikeaksi.
Laitos, joka kulkee Työväen Aka­temian
nimellä on alusta alkaen por­varien
ja sosialidemokraattien kes^
keisellä sopimuksella tehty, sos.-
dem. puolueopistoksi, josta toinen
puoli työväestöä syljetään pois.
Sos,.dem. johtajat ovat hankkineet
akatemialleen valkoisen porvariston
kannatuksen, menemällä takaukseen
siitä, ettei työväenjärjestöjen edus­tajia
("kommunisteja") tule kos­kaan
pääsemään laitoksen johtoon.
Ja tällaiselle laitokselle ovat työ­väenjärjestöt
juuri ne samat,
"kommunistit", joita vastustamaan
laitos on perustettu, myöntäneet
kymmeniä tuhansia markkoja avus­tusta.
Tällainen järjestöjen käyttö
on rikollisen kevytmielistä ja siitä
on mitä pikemmin^ tehtävä loppu.
Työväenjärjestöjen varoilla on pa­rempiakin
käyttömahdollisuuksia
kuin työväenliikkeelle vihamielisten
laitosten avustaminen. — "Tiedon­antaja".
——o—i
LAKIMIES ja ASIANAJAJA
Canadian Bank of Commeree
yläkerrassa.
Sudbury, Ontario.
Phone 186 P. O. Drawer 860
Ruokaa ja Kahria
ELGIN LUNCH
12 Elgin St., Sodburjr.
Vastapäätä C. P. R; sähkösano-makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
- Joba Reipat.
RUOM-AMERKAN UNtt
Nopea ja mukava latvatie
Suomesta Ruotsin kautta Canadaan
Nopeat ja mukavat Ruotsin-Amerikan Linjan höyrylaivat sei'
laavat aaannöllisesti Gothenburg^ista HalifaxUin. Matka SuomecU
Canadaan voidaan tehdä Ruotsin kautta 10 päivässä.
Mamio ruoka, erinomainen pubUus, ystävällinen kohtelu ja
betoisuus 8utä että on kaltaistensa seurassa tarjoutuvat suomalai-sUle
matkustajille mennessään tai tullessaan Amerikasta Ruotsin-
Amerikan lanjan laivoilla.
Ostakaa piletti omaisillenne tai tuttavillenne Suomesta Cana-daan
Ruotsin-Amerikan Linjalla ja matkustajanne pääsevät kulke­maan
nopeasti j a nauttimaan matkastaan.
... Pilettien hinnat Helsingistä, Hankoniemestä tai Turusta Ha-hfaxun
tai New Yorkiin ovat:
ToiMSM laokaM» $155.00 Ja kolmaanetM laoka«M $109.50.
MAHTAVA JOULU-HUVIMATKA
Canadasta Suomeen
Tttnnettn hSyrylatva STOCKHOLM labtee Halifaxiita Joala-kuuB
4 p. suoraaB GotbeaburtuB. SuomecB menevit matkustajat
ToruMa JoulukuuB 12 p. TJUtkaa pUettiBae Byt. joi aijotta
talla havimatkalla matkutUa.
Tarkempia tietoja saadaksenne ky.^ykäfi paikallisilta asiamiehiltä tai
SWEDISH AMERICAN LINE
21 Sut« St.. Tomple BulldiBt,
NEW YORK, N.Y. DETROIT, MICH.
J. V. KANNASTO.
Boa 69, Sudbury, Oat., Caa.
518 St. CatherlB* St. W.
MONTREAL. QUE.
ERICK J. KORTE.
Port Arthur, Oat, Caa.
KaiUd sen jo tietävät
•tti parhaimmat ja moalpuolUsmniat virvotuijuoraat Thuadar Bay
alueelu saa kuo tilaa aa latsraatioaal Bottlibg Workitlta.
Phone 2003 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont
Juokaa Orange ja LemonQ\yf A O T T
«GOO-000'' y.m, y. m. O i V l i \ ÖH
hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiammo. Lähettäkää tilauksenne
osoitteella
TWIN CITY BOTTLING WORKS
810 MINNESOTA ST. . — - F O R T WILLIAM, ONT.
tai puhelimella South
V. Tuomi.
tai puhelimella South 2100.
K. A. Merikallio.
Omistajat
r
UUSI VIHTASAUNA AVATTU
yleisön käsrtetäväksi. Auki joka
arkipäivä klo 1—11 yöllä. Naisille
torstaina.
Joho' Mekkoaen, omistaja.
225 Cadilläe S t jPord City, Ont
Dr. L. A. JOHNSON
SUOMALAINEN
Hammaslääkäri
Toroatoua.
1926 Queen St East Kippendavie
Ave. kulmassa.
Sisäänkäytävä 110 Kippendavia.
Puhelin G/adstone 6918.
JOHN AARNIO MEAT MARKET
VANHIN SUOMALAINEN LIHAKAUPPA.
319 Bar St Pubalia N. 1724.
, Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, NoHan rasvasilliä. puo«
lukolta, ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän haivimpiin hintoihin.
Hinaat kohtunlliMt ja kohtelu kalkille ybUläiaea.
John Aarnio, Port Arthur, Ont.
SUOMESTA
SUOMEN SUURIN VESIVOIMA
ASEMA
Anjalankosken partaalle on nyt­temmin
valmistunut Tampereen Pel­lava-
ja rautateoUisuusosakeyhtiön
suurvoimalaitos, joka kehittäessään
noin 18,000 hevosvoimaa, on tätä
nykyä Suomen suurin vesivoimalla
käjpä sähkövoimalaitos. Toukokuun
aikana ovat nqrös vesipatolaitteet ja
koakipeTkaukset'^ pääasiassa loppuun
siuoiitetnt, jotenka tämä suurisuun­tainen
rakennustyö nyt voidaan kat­soa
päättyneeksL Padolla nostetaan
Kymijoen veri niin korkealle, että
turbiinit saavat noin. 9 metrin pu­touksen.
Tällöin patoutuu joki noin
1 km. matkalla korkeitten rantojen
välissä j a ylempänä oleva PuoIakosSd
KIRKONMIESTEN MUSTASISU
Säämingin kirkkovaltuuston on
pyytänyt Säämingin. kunnalta uutta
hautausmaan paikkaa, jonka valtuus­to
on myöntänytkin omistamaltaan
tilalta Varparannalta, ilman mitään
korvausta, sillä ehdolla, että uuteen
hautausmaahan saatairiin haudata
myöskin kirkosta eronneet Kirkko­valtuusto
ei ollut ehtoa hyväksynyt,
ilmoittaen asian kunnan valtuustolle
kirjehnällä, jossa lisäksi oli uhkaus,
että ellei kunta luovuta hautaus­maan
paikkaa ilman ehtoja, vaikka^
pa maksua' vastaan, /niin kirkkoval­tuusto
ryhtyy maan pakkoluovutus-toimenpiteisiin.
Säämingin kunnanvaltuusto ei kui­tenkaan
taipunut kirkonmiesten vaa­timukseen.
Asia on ollut käsiteltävänä Savon-linna-^
äänringin tuomiokirkossa pi­detyssä
Säämingin seurakunnan kir­konkokouksessa,
jossa on jäätetty
ryhtyä «dellämainittua uhkausta täy­täntöön
panemaan ja hankkimaan
hantausmaa-aloe senralcunnalle Sää­mingin
kunnalta pakkoluovutustoi-menpiteiUä.
ELINTARPEIDEN HINNAT KO-HOAVAT.
Vehnäjauhot näyttävät olevan
yhä kallistumaan päin. Karkeiden
vehnäjauhojen a l i n ^ hintaa on jäl­leen
nostettu 10 pennillä ja hieno­jen
5 pennillä, joten hinnat nyt
vaihtelevat: karkeiden 5 markasta
5, markkaan 60 penniin ja hieno­jen
4 markasta 20 pennistä 5 mk.
10 penniin. Kesän alussa -olivat
hinnat: karkeiden 4:60—5:30 ja
hienojen 3:90—4:70. Vehnäjau­hojen
hinnat ovat siis parin kuu­kauden
ajalla nousseet noin 30—40
penniä kilolta.
Ryynit ovat myöskin nyt kal­liimpia
kuin viime viikolla. Riisi-ryynien
alin hinta oli viime per­jantaina
4>—, mutta nyt 4:40. Kau-ryryynit,
jotka viikko sitten mak­soivat
3:30—3:60, noteerataan nyt
3:50—3:80. Mannaryynien hinnan
alinraja on myös kohonnut 10 pen­nillä.
•.{•.^
Kahrin hinnat ovat niinikään
nousseet Riokahri, joka viikko
sitten maksoi 26^—28>-7, noteera­taan
nyt 28:00—29:50 ja Santos,
jonka hinnat vaihtelivat 29:00—30:
00, maksaa nyt 30:00—32:00. Sa­moin
ovat muidenkin lajien :liinnat
nousseet /,
Huomattava on vielä ihran ja
silavan Irintojen nousu, edclllaen 1
nmrkalla 50 peniiillä j a jälkimäisen
1 markalla kiloa k6htL_
Elintarpeiden hinnat siis ovat
kohonneet, ja kohoavat kai edelleen­kin
huomattavastL Vuokrat ovat
kohonneet aivan huimaavasti ja
kuitenkin työnantajat kieltäytyvät
korottamasta työläisten palkkoja—
jopa pyrkivät pitkin linjaa laske­maan
niitä, ja selittävät joka a i ­noan
työläisten palkankorotnsehdo-tuksen
valtlolliadai hommaksi.
RTDLLAMETTE BLVD. SANITAJtlUM.
Suomalainen luonnonparantola. Parannamn/e akuuttisia ja
kröonillisia tauteja, käyttäen kiropractirkkaa. hierontaa, aähkShoi*
toa ja monipuolisia kylpyjä. Myös uusi verta pesevä kylpy^ jonka
pituus on 1—8 tuntiin on otettu käytäntöön t)iuun hoidon ohella.
Dr. PETER KOKKO Pr. ANNA KOKKO O. C. * Ph. C
Chlropractlc Speciollst.
467 WUIamette BUd. Puhelin Walnut 6747 Portland. Ora.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike i
«HOWDy" uusi juoma.
SAKLETTIA, KANTIA ja WESTON PISKETTIA aina varactotsa.
P. O. Box 1028 Sudbnrjr, Oat. Pboae 946
THE STERUNG BANK OF CANADA
SUDBURYN, ONT. HAARAKONTTOIIi
Ava* mielibyväUä tilejä Suomea kaaMlaitUlo
Talletuksia fl.OO ylöspäin vastaanotetaan. Lainoja myönaa-tään
luotettaville benkiiöillc). Lähetysvekselejä ostetaan Suom(«B
|a muihin vieraisiin maihin.
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan Ja mjFuäfin.
T. A. GALE, Johtaja
TEEN K A K K U
fiiiiialaaD Unaä työtä
köhtiihinnaila, sopivaisuus taataan. Puhdis­tus
jäsilifys tehdään huolellisesti
^^^^^^^^^^^^^^^^^^ KOIVULA
Aflaiaa & Sei^äiaD S A U NA
Avoiaoa 4 kertoa vIikoMa: l i i t t ä ä ImiavifldEeBaiiperiaataiBa |a
Uoaataiaa kello 1 j.p.p. keflo I2tta yöUä.
Spraee St. — ^ Pohelin 1107 —p- Sadbt»y« Oat.
Xihelli Vapanden konttori».