Vapaus, April 1, 1967

              Sivu 2 Lauantai, huhtik. 1 p . ^ Saturday, Apr. 1, 1967
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN
OF FINNISH-CANADIANS
( L I B E R T T Established Nov. 6, 1917
E c . / O R : W . EKLUND MANAGER: E . SUKSI
TELEPHONE: OFFICE A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
Published thrice weekly: Tues^ays, Thursday^ and JSaturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West. Sudbm-y, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advcrtising rates upon application, translation free of charg«.
Authorizcd as second class mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage i n casli.
CANADIAN L^NGUAGErPRESS
TlLi^CSHINNAT:
Canädajssa: 1 vk: $10.00, 6fck.$5.25 ': USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk; $5.75
1 vk. i;.50, 6 kk. 6.25
^Tropagandavoitto" ei auta ^
Mikäli voitaisiin ottaa-täydestä Washingtonista ja Ne\v
Yorkista viimepäivinä tulleet korkeasti propagandapitoiset
uutistiedot; maailman' hirvittävimpään hyökikäyssötaan syyl-.
listyneestä Yhdysvaltain imperialismista tulee käden kään­teestä
"rauhan enkeli". .
Meille kerrotaan suurin otsikoin, että Yhdysvaltain hal­litus
sai viekkaasti esiintyen "suuren propagandavoiton",
minkä perusteella_näyttää siltä, että Washington on valmiina.
rauhanneuvotteluihin, mutta Hanoi haluaa jatkaa edelleen
•sotaa.:' • • • •
Kuinka mieletön tämä väitös on, se näkyy yhdestä pe­ruskokeesta:
Hyökkäyssotaa käydään pientä Vietnamin kan­saa
vastaan Vietnamissa. Sitä ei käydä maailman mahtavaa
Yhdysvaltain kansaa vastaan. Yhtään ainoata laukausta ei ole
ammuttu Yhdysvaltain maan kamaralla. Jos Yhdysvaltain
imperiahsmi on tällaisessa tilanteessa "rauhan enkeli" ja
Vietnamin kovaa kokenut kansa "sodan moolck", niin silloin
on yö päivä, pappi varas, rosvo sielunpaimen sekä presidentti
Johnson kommunisti ja pääministeri Kosygin kapitalisti.
Valitettava seikka on kuitenkin se, että käytettävissään ole­van
valtavan suuren propagandakoneiston kymmenissä mil­joonissa
leviävän sanomalehdistön,, television, radion ja mui­den
laitosten avulla Yhdysvaltain toimesta saatiin kuin saa­tiinkin
joitakin sinisilmäisiä ihmisiä uskomaan sellaisen emä­valheen,
että Hanoi muka hylkäsi U Thantin välitystarjouk-.
sen, minkä Yhdysvallat hyväksyi. .
Kuinka suuressa mittakaavassa tämä propadandalavas-tus
onnistui se näkyy mm. Toronto Daily Starin keskiviik­koisesta
toimituskirjoituksesta. Mainittu lehti on viimeakoina
tuominnut ja tuomitsee vieläkin Yhdysvaltain harjoittaman
pommituksen Pohjois-Vietnamia vastaan. Se on suositel­lut,
että Canadan tulisi sanoutua irti Yhdysvaltain sotapoli-.
tiik-asta sekä vaatia julkisesti Vietnamin sodan lopettamista.
Siitä huolimatta mainittu lehti nielaisi Washngtoninpiopa-gandasyötin
koukkuineen, painoineen ja korkkeineen. Pu­huen
U Thantin ehdotuksesta, mainittu lehti kirjoitti: USA
hyväksyi sen, vissejä varauksia tehden, mutta Hanoi hylkäsi
sen siksi kun U Thant 'ei tehnyt mitään eroa hyökkääjän
ja hyökkäyksen uhrin välillä'.
"Pohjois-Vietnamin johtajat voivat täysin rehellisesti us­koa,
että Yhdysvallat on syyllistynyt hyökkäykseen heidän
maataan vastaan, ja monet ulkopuoliset ovat heidän kanssaan
samaa mieltä, erikoisesti amerikkalaisten ilmahyökkäyksistä
Pohjois-Vietnamia vastaan.
"Mutta mikään maa ei hyväksy .'hyökkääjän leimaa' rau­han
ehdoksi, ellei sitä ole tätä ennen lyöty sotilaallisesti.
USA voi tukea auttamattomasti huonoa poliittista asiaa Viet­namissa,
mutta sen asevoimia ei ole lähestulkoon siellä lyö­ty
. . . Tämän sanominen ei oikeuta Yhdysvaltain ilmahyök­käyksiä
eikä amerikkalaisten vältteleväisyyttä (kiertelyä)
Vietkongin rauhanneuvcjtteluun osallistujmiskysymyksessä.
Nämä amerikkalaisohjelmat ovat rauhan tiellä. Mutta . : ."
Kuten huomataan, mainittu torontolaislehti meni nah-koineen
karvoineen: Washingtonin "propagandavoiton'^ louk-
•koiun.
MISTÄ ON SITTEN TODELLA KYSYMYS?
YK:n pääsihteeri U Thant tiedoitti tiistaina, että hän on
esittänyt kolme kohtaa käsittävän välitysehdotuksensa "uu­dessa
muodossa" Vietnamin sodan osapuolille. Tämän ehdo­tuksen
mukaan osapuolet 1) suostuisivat "paikoillaanolo^
välirauhaan", ,2) Washingtonin ja Hanoin .:välillä aloitettai­siin
alustavat keskustelut rauhankonferenssin valmistamisek­si
ja 3) Geneven konferenssin täysistunto poliittisen ratkai­sun
saavuttamiseksi.
Tähän ehdotukseen antoi Yhdysvaltain halHtus sen "va­rauksilla"
höystetyn "myönteisen vastauksen",, mikä lähem­min
tutkittuna osoittautuu melko kielteiseksi sellaiseksi.
Pohjois-Vietnamin toimesta se pantakoon tässä erikoi­sesti
merkille— ei ole vielä annettu julkisuuteen mitään vi-ralHsta
vastausta. Mutta kun Pohjois-Vietnamin uutistoimisto
arvosteli U Thantin ehdotusta Star-lehden mainitseman .syyn
johdosta, niin silloin pantiin Yhdysvaltain suuri propagan­dakoneisto
jauhamaan väitöstä, että "Yhdysvallat on hyväk-.
synyt U Thantin ehdotuksen' mutta Pohjois-Vietnam on sen
hyljännyt."
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Now York
Times Servicen kirjeenvaihtaja Raymond Daniell tiedoitti
YKsta keskiviikkoiltana lähettämänsä uutiskirjeen yhteydes"-
sä, että "U Tharit on saanut viimeisimpään ehdotukseensa
vastauksia Hanoista, Saigonista ja Yhdysvalloista. U ThantrrT
eräsTDuhemies sanoi kuitenkin, että hän ei voi antaa edes
vihjausta siitä, mitä näissä vastauksissa sanotaan .
Tällainen oli todellisuus torstaiaamuna. Mutta siitä huo­limatta
Yhdysvaltain propagandakoneisto on tiistaista alkaen
väittänyt vallan toista^ eli sitä, että Yhdysvallat on muka
"hyväksynyt" ja Pohjois-Vietnam "hyljännyt" U Thantin
välitysehdotuksen!
NE "VARAUKSET"
ättuulet puhaltavat
m a päivän anjassa
Moskoyai* — Kenraali Francon
hallitus elää kriisiaikoja. Työväen­luokan
taistelu oikeuksistaan kiih­tyy
päivä päivällä. Jännittynyt ti­lanne
vallitsee Balbaon teollisuus­alueella.
Viime vuoden joulukuus­ta
lähtien on Ecevarri-yhtiön te;
.äslehtaan tuhatkunta työläistä ol­lut
lakossa. Sestaossa poliisi avasi
tulen mielenosoittajia kohti. Mad­ridissa
on 20 työläiskomjssion jä­sentä
luovutettu oikeuden käsiin
osallisuudestaaan "kiellettyyn", ko­koukseen.
EliiUarvikkeiden hinnat
ovat viime aikoina jälleen kohon­neet
maassa...
Nämä ja monet muut niiden kal­taiset
uutiset kirjavoittavat kauko-kirjoitinnauhoja
ja maailmanleh-distön
sivuja. Niissä heijastuu kuin
kuvastimessa Espanjan nykypäivän
elämä. Jos hallitseva huippu pyr­kii
säilyttämään maassa totalitääri­sen
järjestelmän hinnalla millä hy­vänsä,,
niin Espanjan työkansa, jo­ka
on antanut maailmalle Goyan.
Cervantesin; ja Grccon, taistelee
yhä päällävämmin poliittisten va­pauksien
valloittamiseksi sekä köy:
hyyltä ja oikeudenmukaisuutta vas­taan.
Tässä taistelussa ilmenevät
uudella voimalla Espanjan prole­tariaatin
vallankumoustraditiot: po­liisin
vainotoimenpiteisiin ja työn­antajain
mielivaltaan työläiset ja
nuoriso vastaavat vastalau.semielon-osoituksin,
lakoin ja yhteistoimin-.
nalla. „ .
li.sesta hyppäyksestä : Espanjan
Ilmeisenä esimerkkinä olivat; työväenluokan ja nuorLson tietoi-tammikuuR
27. päivän tapahtumat, j suudessn, ne licijastavat koko kan-
Tuona päivänä Madrid, Bilbao, \ san yhteistä pyrkimystä espanja-
Barcelona ja maa» muut kaupun-1 iäisen yhteiskunnan demokratisoi-git
muuttuivat työtätekevien täis-} nijseen.
telujulistustenjiäyttämöksi. Yksin-i Franco törmää yhtenään kaik-omaan
Madridissa mielenosoituk- \ kjen nykyisestä hallituksesta irral-siin
ja lakkoihin osallistui yli j lajin olevien yhteiskuntakerrosten.
100,000 henkeä. Madridin yliopis-j järjestöjen ja ryhmien yhä kasva-ton
opiskelijat järjestivät luona , vaan vastarintaan. Opposition rive-päivänä
••työläisiin, kohdistuvan s0:,| jä eivät läyta yksistään, kommunis-lidaarisuusmarssin".
Siten Madri- vaan myös laajat työtätekevien
idin työväenluokka ja nuoriso tä.s- jjoukol — kalolilai.set,. sosialistit,
sä maan poliiUisessa keskuksessa ; niinsanolul vasemmislofalan«istit.
jälleen, asettuivat ilspanjan kansan ..knstillisden.okraatil mm. jopa oi-
I oikeuksien ruolcsta käymän laiste-; kei.stolaisel sellaiset (Gil Koblcsin
•lun johtoon. kannattajat) ja monarkistit,
j .Miflenospiltajat eivät, esiuäneet Hallilusryhniittymässä ci ole yh-j
ainoastaan taloudellisia vaatimuk-itenäisyyttä. Näissä oloissa kenraa-
I sia — palkankorotuksia ja työeh-! li Francon on pakko luovia ja
jtojen. parannuksia, vaan myös po- j mennä tiettyihin myönnytyksiin,
liittisia iskulauseita vaatien lakko-j inJJattain hyväksytty "valtion or-oikeutta,
demokraattista vapauksia j jjaaninen laki" on yritys luoda
- . j näennäinen kuva maassa muka la-seka
vangitsemisien ja vainojen
lopettamista.
Mielenosoittajia vastaan heitet­tiin
suuria poliisivoimia. Tääkau-pungissa
tapahtui poliisin ja mie­lenosoittajien
välisiä yhteentör­mäyksiä
sekä joukkopidätyksiä.
Mutta vainot aiheuttivat vain uu­den
vastahuiseaallon. Muutaman
päivän kuluttua lakkoilivat 13,000
Asturian kaivostyöläistä. Heidän
vaatimuksensa olivat samat kuin
Madridin työläisten. Lakkoja julis­tettiin
myös Standard Electric-,
Barreiros- ja Siemens yhtiöiden
tehtailla ja muissa tuotantolaitok­sissa:
Madridin ja Barcelonan yli-'
opiston, opiskelijat osoittivat jäl­leen
mieltään.
Toimintayhtenäisyys taistelussa
demokratian puolesta, ja elinehto­jen
parantamiseksi lujittuu yhä.
Barcelonan työläiskomissiot ja yli-oppiiasliitlo
esittävät ensi kerran
yhteisen kehotuksen viettää helmi­kuun
17. päivää "työläisten ja yli­oppilaiden
vaatimusten tyydyttämi­sen
puolesta ja poliisivainoja vas­taan
käytävän taistelun päivänä"..
Arvioidessaan tammikuun ,27.
päivän ja sen jälkeisten päivien
tapahtumia Espanjassa Espanjan
kommunistisen puolueen pääsihtee^
ri Santiago Carrillo pariisilaisen
rUnila-lehden kirjeenvaihtajalle
myöntämässään • haastattelussa ko-losti,
että nämä nnclenosoitukset,
ja lakot ovat todistuksena ' todel-pahtuvista
demokraattisista uudis­tuksista.
Mutta hallituksen itsensä
konkreettiset toimenpiteet tekevät
lain tyhjäksi. "Francon hallitus
osoittaa kovin vähän myötätuntoa
kansan vaatimuksia kohtaan sekä
alistaa julmiin rangaistuksiin ne
ammattiliittojen ja ylioppilasjärjes-töjen
jäsenet, jotka rikkovat viran­omaisten
asetuksia", kirjoittaa
UPI:n Madridin kirjeenvaihtaja.
Espanjan Cortezicn (pseudopar-lamentti)
juridinen valiokunta te­ki
rikosiakiin korjauksen, joka
edellyttää uutta rangaistusta —
vähintään 6 kuukauden vankeus­rangaistusta
—- niille lehtimiehille,
jotka julkaisevat hallitukselle "vaa­rallisia"
uutisia lehdistössä.
Nykyisen hallituksen toimenpi­teet
herättävät kasvavaa vastarin­taa
paitsi maan sisäisten opposi­tiovoimien
laholta myös edistyksel­listen
kansalaispiirien taholta ulko­mailla.
Pelkästään viime aikoina ovat
solidaarisuuttaan Espanjan kansan
taistelua kohtaan ilmaisseet Italian
valtakunnallinen työläiskonfederaa-tio.
Maailman Ammattiyhdistysteit
Liitto, Ranskan valtakunnallisen
työkonfederaatian metallityöläisten
liitto sekä Belgian työn federaa­tion
Liegan maakunnan osasto.
Vastalausemielenosoituksia Espan­jassa
tapahtuvien vainojen johdos­ta
on järjestetty Roomassa, Parii­sissa,
Amsterdamissa ja useissa
muissa Euroopan kaupungeissa.
Espanja vaatii muutoksia. Espan­jan
työtätekevien yhä kiihkeämmät
esiintymiset ja kansainvälinen so­lidaarisuus
heidän taisteluaan koh­taan
ovat uusia kevättuulia. Ja
juuri niistä riippuu tuleva sää.
Saopalainen hienopaperi-tehdas
Linsi-Säksaan
SuQ.malainen' hienopaperitehtaan
rakentamisesta Länsi-Saksaan on
äskettäin tehty päätös. Dörpenin
kuntaani lähelle Hollannin rajaa
Ala-Saksiin tulevan tehtaan raken­taa
Norliind Papier GMBH et KG,
jonka osakkaat ovat Kymi Oy ja
Oy Kaukas Ab. Tehtaan vuosituo­tannoksi
on laskettu 50,000 tonnia
paperia. Rakennustyöt aloitetaan
heti, ja tuotantolaitos saataneen
käyntiin vuoden 1969 alussa.
Tehtaan rakentamismahdollisuuk­sia
on tutkittu jo useita vuosia* ja
noin 40 hehtaarin tehdas-alue varat-
Uin keväällä 1966. Jo valmisteilla
olevan paperikoneen toimittaa
VVärtsilä Oy, ja muista koneloimi-tuksista
on neuvottelut parhaillaan
.Suomen sos.dcmit
yiiteistyön kannalla
Helsinki. — Sosialistisen inter­nationaalin
toimiston, kokoukseen
Lontooseen matkustivat Suomesta
(15. 3 . ) iltapäivällä puoluesihteeri
Erkki Raatikainen ja kansanedus­ta
j a I'a u I i B u rma n. Kokouksessa on
esillä sosialidemokraattisten ja kom
munististen puolueiden väliset suh­teet.
Suomen' sosialidemokraattisen
puolueen edustajat antanevat ko­koukselle
tiedoksi, että puolueen
larkiotuksena on avata yhteyksiä
puohieiden kesken erityisesti Neu­vostoliittoon.
HeiM luottavia
maita keliitetään
uudelleen metsäksi
Dryden. — Liittohallituksen met­sien
Ja maaseutujen kehitysasiain
ministeri Maurice Sauve sekä On­tarion
maatalous- ja ruoka-asiain
ministeri William A. Stewarl ovat
yhteisellä lausunnolla antaneet
hyväksymisensä sille kun ARDA-lain
alaisuudessa on hankittu Dry-denin
alueelta, Kenoran Piltistä,
Ontariosta 32,000 eekkeriä maan­viljelyksessä
heikosti tuottavaa
maata metsäalueeksi kehitettäväk­si.
:,•
Liitto- ja maakuntahallitus mak-
.savat' maa-alueiden hankkimisesta
koituvat laskut yhteisesti, kumpi­kin
50 prosenttia. Metsän istutus
ja valvonta kuuluu Ontarion maa-ja
metsähallinnolle.
Suurin' osa tästä maa-alueesta
raivattiin viljelykselle ensimmäi­sen
maailman sodan jälkeen, mutta
myöhemmin on siellä maanviljelyk-
.sestä luovuttu. Tämä seutu luokitel­laan
metsä-alueena hyvin tuottoi­saksi
ia se tullaan yhdistämään
lähellä oleviin kruunun metsä-alu­eisiin.
Drydenissa oleviin metsän-hoitoyksikköihin.
Teollisuuden nykyisen puun ky­synnän
otaksutaan kaksinkertaistu­van
alueella tämän vuosisadan lop­puun
mennessä ja näiden alueiden
luotantokykyisyyttä tullaan tarvit­semaan
odoteltua kysyntää silmäl­lä
pitäen. Alueitten metsälle uu­delleen
istutus tulee hyödyttämään
paikallista taloutta kausi- ja mui­den
töiden muodossa.
käynnissä. Paikallisten Viranomais­ten
kanssa on jo myös tehty sala­ma-,
rautatie- ja maantieyhteyksiä
sekä vesi- ja jätevesikysyniyksiä
koskevat sopimukset. •
Nordland Papier-yhtiö saa.erääl­tä
saksalaiselta pankkiyHtymältä
rakennustöitä varten 45 miljoonaa
D-markan pitkäaikaisen lainan, jol­le
Hannoverin maapäivät: ovat
myöntäneet vaitibiitakuun. Kaikki­aan
arvellaan perustamiskustannuk
set nousevan noin 100 miljoonaan
Saksan markkaan.
Tehtaassa valmistetaan sekä puu
vapaita että vähän puuhioketta si­sältäviä
kirjoitus- ja painopaperir
laatuja, joiden kulutus on voimak­kaasti
lisääntymässä EEC-maissa.
Pääraaka-aineena käytetään osake­yhtiöiden
.selluloosaa ja siitä .etu­päässä
valkaistua sulfaattiselluloo­saa.
• ,•
Yhtiöstä annetussa tiedotteessa
todetaan, että Euroopan paperi­teollisuuden
piirissä on yhdenty­minen
eii muodoissa tullut viime
vuosina yhä yleisemmäksi. Useat
paperi tuotta j at Poh jois-Amerikassa,
Ruotsissa ja Suomessa ovat katso­neet
etujensa mukaiseksi hankkia
omistukseensa Euroopan mante­reella
ja Englannista paperi- ja
kartonkitehtaita sekä jalostuslaitok
sia joko. suoranaisesti ostamalla tai
ryhtymällä pääosakkaiksi. Täten ne
pyrkivät varmistamaan selluloosan
menekin, lisäämään paperinvalmis­tuksensa
erikoistumismahdollisuuk­sia
ja palvelemaan entistä parem­min
asiakkaitaan.
Kaukas- ja Kym^yhtiöissä, joiden
valkaistua selluloosaa käytetään
pääasiallisesti korkealaatuisten pa­pereiden
valmistamiseen, on jo
kauan oltu selvillä siitä, että
myös niiden on välttämättä ryh­dyttävä
valmistamaan näitä pape­rilaatuja
mahdollisimnian lähellä
Euroopan suuria kulutuskeskuksia
ja joka tapauksessa EEC:n tulli­alueen
rajojen sisällä.
726,000 puhelua
Noin 726.000 puhelua välitettiin
Suomesta ulkomaille viime vuon­na.
Suurin osa ulkomaanpuheluista
tilattiin Ruotsiin, ja seuraavilla ti­loilla
olivat Tanska, Länsi-Saksa,
Norja ja Neuvostoliitto, kerrottiin
posti- ja , lennätinhallituksesta
STT:lle. Kaikki ulkomaanpuheluita
koskevat tilastot eivät vielä ole val­miina.
Niiden odotetaan, valmistu­van
lähiaikoina.
dellincn. Selvää n i m i t t ä i n on,
oilä kysymys.on. "ehdoilta an-taulumisvaulimuksesla"
—
vaatimus, että Saigonin sotilas­juntta
edustaa muka koko Ete­lä-
Vietnamia, vaik'ka se ei kon­trolloi
muuta kuin neljännek­sen
Elelä-Vietnamin alueesta
ja väestöstä.
. UThiinl esitti ehdotuksensa,
näin on selilotty, nimenomaan
siinä mielessä, ettei alustaviin
keskusteluihin . vedettäisi mu­kaan
sen paremmin Kansallis­ta
vapautusrintamaa kuin Sai­gonin
sotilasjunttaakaan —
mutta Yhdysvallat hylkäsi tä­män
ajatuksen esittämällä, ko­honaan
mahdottomia vaati­muksia
Saigonin osallistumi­sesta.
U Thant. on sanonut pitävän­sä
ehdottomasti välltämätlö-mänä
silä, . että Yhdysvallat
lopettaa ehdoitta Pohjois-Viet­namin
pommiluk.scn. Tähän ei
ole Washin;*lon vieläkään suos­tunut.
Se ei ole liitin suostunut
siihenkään,, ollä Kansallinc»^
vapautusrintama kutsutaan
tasa-arvoisena osapuolena lo­pullista
poliittista ratkäisupää-töstä
tekemään.
Kaiken tämän perusteella ei
voida odottaa mitään muuta
kuin silä, että Hanoi hylkää
päättävästi sekä Washingtonin
vaatimukset ehdoitta antautu­misesta,
että. USAn versioi><U
Thantin viimeisistä ehdotuksis­ta.
Vakavin puoli asiasta on se,
että Yhdysvallain imperialismi
näyttää pyrkivän siihen, että
se voi käyttää tätä "propagan-davoittcaan"—.
jolla itse asias­sa
ei ole päätä eikä häntää —
keinona hyökkäyssotansa uu­den
eskalaation "oikeuttami­seksi".
J(js koskaan niin nyt olisi
NATO LOUKKAA
iMoskova. -— (STT-n kirj. vaiht) | Goloshubov.
Ncuvo-sloliiton hallituk.<;en äiinon-1 esimerkkinä
"SUOMEN ASEMAA t i
Hän mainitsee tästä
Pohjois-Norjassa äs-kannattaja
Izvestija väitti torstai-1 keitain päättyneet taisleluharjoi-naN.\
TO;iisotila.sjohcioi) tehneeni tuksct, kuuden vallan sotaharjoi-
1'ohjois-Norjasta sillanpääaseman tuksct ia piakkoin alkavat laivas-ja
ryhtyneet täällä sellaisiin so- toharjoituksel Itämerellä,
tila.illisiiii loimiin, jotka ylittävät Goloshubon mukaan näitä toimia
Minkälaisia ovat sitten ne Washingtonin "varaukset"?
U Thant ehdotti "paikallaolo-välirauhaa" sillä perusteella,
että Yhdysvaltain ja' Pohjois-Vietnamin toimesta ryhdytään Canadan hallituk.sen puhuttava
alustaviin keskusteluihin, varsinaisen rauhankonferenssin avoimesti ja pää^ltävästi Yh-järjestämiseksi.
' dj'svaltäin solaseikkailujen
Asiallisesti puhuen Yhdysvallat hylkäsi tämän ehdotuk- laajentamissuunnitelmia vas-sen
esittämällä oman vaatimuksensa, että Saigonin sotilas- taan sekä Pohjois-Vietnamin
juntan on oltava keskusteluissa mukana alusta alkaen. Kun pommituksen ehdottoman lo-tähän
vielä lisätään se, että USA vastustaa Kansallisen-va- pettämisen ja rauhanneuvotte-pausrintaman
keskusteluihin osallistumista, niin kuva on täy- liijen aloittami-sen puolesta.
tämän. ni;ian omat tarpeet.
Lehti syytti samanaikaisesti At­lantin
Liittoa '•valmisle-lujen". kiih­dyttämisestä
Itämerellä'.
PohjoisEurooppa on jälleen jou­tunut
N.-\TO:n kenraalien ja ami­raalien
kasvavan kiinnostuksen -koh
teeksi, kirjoittaa Izvestijan pohjois­maiden
asioiden kommentoija Juri
säestetään propagandalla, jossa
tähdennetään NATO:n pohjoissii­ven
lujittamisen tärkeyttä. Kenraa­li
Lcmintizer tulee epäilemättä
kaikin tavoin ylistämään tätä hyöki-käysjärjeslöä
ja kehottamaan nor­jalaisia
ja tanskalaisia lujittamaan
Atlantin maiden välistä yhteistun­toa,
hän kirjoittaa.
Izvestijan kommentoija mainit­see,
että Pohjois-Norja. jolla on
yhteinen raja Neuvostoliiton kans­sa,
on nykyisin NATO.n kenraalien
erityisen kiinnostuksen kohteena.
— Käyttämällä hyväkseen, kulu­nutta
varoitusta idä.stä tulevasta
vaarasta, he tekevät tästä alueesta
sillanpääaseman ja toteuttavat siel­lä
sotilaallisia toimia, jotka ylittä­vät
suuresti Norjan omat tarpeet,
kirjoittaa Goloshubov. Hän täyden­tää
NATO:n toimien aiheuttavan
turhaa jännitystä. pohjoisnapa-alu­eelle,
jännitystä, josta saattaa olla
vaarallisia seurauksia Norjalle it­selleen
Goloshubov huomauttaa,
että tämä koskee mvös Suomea ja
lainaa PäivänrSanomien kirjoitusta,
jossa sanotaan Pohjois-Norjassa pi­deltyjen
taisteluharjoitusten vahin­goittaneen
Suomen turvallisuus­etuja.
Myös NATO:n valmistelujen kiih
dytläminen Itämerellä herättää le­vottomuutta
Skandinaveissa, erityi­sesti
sen vuoksi, että laivaston
strategian toteuttaminen on annet­tu
pääasiassa saksalaisten revans-hislien
tehtäväksi, kirjoittaa Golr—
hubov. Tj'
PÄIVÄN PAKINA
LUAN PALJON PORUA TYHJÄSTÄ
Sanotaan, ellä "itku ei auta
markkinoilla".
Paikuminen ei auta urheilukil-pailuissakaiin
— ei sittenkään/
vaikka olisi vähän itkun aihet­takin.
Tällä kaikella me tarkoitamme
sitä porun paljoutta, mitä "kei-nuluoliurheilijal"
ovat sanoma­lehtien
sekä television ja radion
välityksellä levittäneet niistä "vää
rennyksistä" ja jopa "sabolashi-leoislakin"
minkä uhriksi Ca^ia-dan
jääkiekkojoukkueen, väite­tään
Wienissä pidetyissä maail-manineslaruuskilpailui.
ssa joutu­neen.
Suurella tyydytyksellä ja mieli-
- hyvällä on kuitenkin pantava mer­kille,
että itse jäiikiekkoilijat ovat
esiintyneet p;iijon miesmäisein-inin
kun ne "keintituoiisla" ur-hcilupoiriiikkaa
tekevät propagan­distit.
Tilan sääsliimisek.')! -pysyttelem­me
lä.ssä yhteydessä Canadan ja
Neuvostoliiton välisessä oUelu.ssa.
Eräät paikalla olleet kirjeenvaih­tajat
sanovat, että NL:n voittO:
maali olisi pitänyt mitätöidä
erään väitetyn teknillisen virheen
johdosta. On myös "syylelly", et­tä
pelituomarit — USA.n Ted
Daily ja Ruotsin Öllie Wiking
— tekiväl muk.i vääryyttä Cana-dalle.
Mainitut pelituomarit ovat
kuitenkin yhteisvoimin selittä­neet,
että canadalaisilla. ei ole
siinä asiassa mitään vnliltamiscn
ailiella.
Toisin kuin "itkijät"' canada-iaispeluri
Gai-y Begg sanoi mai­nitun
ottelun jälkeen: "Varmas­ti
me pelasimme hyvin, varmasti
saimme huonoja tuomioita ja var­masti
NL:n easimmäinen maali
johtui sattumasta. Mutta kirjoi­hin
ei panna asteriskia (tähden-merkkiä)
ja reunahuomautusta,
että venäläisiä suosi onni. Mei­dän
olisi pitänyt hankkia voiton
aikaisemmassa vaiheessa."
"Häviön jälkeen on aina paljon
sanottavaa" huomautti toinen
canadalaispeluri, Frank Hiick,
mutta se kuulostaa anteeksipyy­tämiseltä.
Tosiasia on, että me
hävisimme. Me emme lyöneet ti­laisuuden
saatuamme tarvitse­miamme
maaleja."
Tämä rakkaat rantasalmelai.set
on miehen, urheilumiehen pu­hella!
Tosiasia on, että neuvosto­liittolaisten
Joukkue oli niin voi­makas,
että canadalaiset-saavat
vain kiittää maalivahtiaan Selh
Martinia siitä, ellei meille tullut
. pahempaa tappioa. Jos olisi lyöty
neuvostoliittolaisten pömpeliin
muutamia kiekkoja, niin silloin ei
olisi tarvinnut pelin jälkeen kir­jeenvaihtajien
itkeä kollottaa.
Mutta olettakaamme argumen­tin
vuoksi etlä pelituomarit oli­sivat
tehneet . "virheen" sillä
erehtyminen on inhimillistä, ja
että neuvostoliittolaiset saivat
siten aiheettomasti yhden ylimää­räisen
maalin.
Mitä se olisi merkinnyt? Neu-vosloliitlo
olisi siitä huolimatta
ollut edellä Canadasta niin teke­miensä
maalien kuin saavutlaml-ensakin
voillojcnkin perusteella.
Canadan olisi siitäkin huolimatta
pitänyt voittaa Ruotsin ja Neu­vostoliiton
hävitä Tshekkoslova­kialle,
jos nimittäin olisimme
kultaan halunneet kiinni pääs­tä.
Yhden maalinsa kolimisesta
huolimatta NL olisi kullan voit­tanut
sittenkin vaikka Canada
olisi voittanut Ruotsin!
Näitä rivejä naputellessa tuli
tieto, että Canada hävisi Ruot­sille
Mahdollisesti siihen
vaikutti osaltaan "masentunut"
mieliala tai niin ainakin voi­daan
sanoa. Mutta muistaa tulee,
että eräässä aikaisemmassa pelis­sä
löi Suomi koko maailman yl­lättäen
Tshekkoslovakian pelätyn
joukkueen. '
Urheilukilpailuissa ci ole mi­kään
ehdottoman varmaa. Jos
voittajat ja sijoittumiset tiedet­täisiin
etukäteen varmasti, niin
silloin ei kannattaisi mitään mes­taruuskilpailuja
järjestääkään.
Kilpailujen jännitystä, mielenkiin
(oa ja tenhovoimaa antaakin juuri
niiden mahdolliset yllätystapah-tumat.
Me uskomme, että canadalaiset
hävisivät paremmilleen, hävites­sään
Neuvostoliitolle. Samoin
uskomme, että onnetar suosi vä­hän
heikompaa siinä pelissä missä
Ruotsi voitti Canadan.
Mutta huolimatta sitä mitä al-allekirjoitlanut
tai joku muu "us­koo"
tosiasiana pysyy, että Ca­nadan
joukkueella ei ollut eikä
ole mitään hävettävää Canada-
Neuvostollitto^ttelu.ssa. Päinvas­toin
canadalaiset osoittivat pysty­vänsä
lujaan kilpailuun kovia
vastustajia vastaan.
Mitä taas valittamisen aiheisiin
tulee, niin kyllä niitä voisi löy­tää
toinenkin puoli.
Kuten tiedetään, jääkiekkoilun
amatöörisäännöt ovat miltei yhtä
väljät kuin eräitten muhametti-lais
avioerolait: E i tarvitse muuta
kuin kerran huutaa (muhametti-cn
täytyy huutaa kolmesti "minä
eroan"; "minä eroan" ennen avio­liitosta
vapautumista) että minä
olen "amatööri" ja asia on sillä
siisti!
Canadan joukkueessa pelasi täl­laisia
ammattilaisia, jotka olivat
itsensä amatööreiksi huutaneet
(Brewer ja Bownas), joita ei
kuitenkaan hyväksytä esim. jää­kiekkoilun
olympialaiskilpailui-hin.
Kukaan ei ole tästä mitään
itkuvirttä värkännyt, eikä kanna*
takaan sellaista tehdä, koska MM-kilpailujen
säännöt sert oikeut­tavat.
Me emme liioin esitä sitä
ecTes minään "moraalikysymykse­nä"
vaan korostaaksemme sitä,
kuinka pikkumaista oli meidän
mielestämme vissin canadalaisten
poru ja kiroilu tästä ottelusta.
On tietenkin valitettavaa, kun
tällaisissa arvokilpailuissa onne­tar
kääntää selkänsä, kiiten ta­pahtui
esimerkiksi Canada-Ruot-si
ottelussa. Mutta pronssimita­lin
voitto tällaisessa kovassa seu­rassa
on arvokas saavutus sekin.
Se osoittaa, että canadalaiset jää­kiekot
ovat edelleen maailman
parhaisiin lukeutuvia. Tässä mie­lessä
voimme katsoa rohkeasti tu­levaisuuteen
ja kääntää sel­kämme
ammatti-itkijöille.
— Känsäkoura.