Vapaus, April 1, 1967

              •Ti
Sivu 4 Lauantai> hulitik. 1 p. — Saturday, Apr. 1, 1967
LUOKITELLUT
ILMOITUKSET
HALUTAAN
OfSTAA KÄYTETTY HYVÄSSÄ
kunnossa oleva 35 hv. peramootto-
' i l , tai vaihdetaan 25 hv. moottorun.
iiahemmm; puhelin 983-4045 (1.4.)
SUDBURY JA
YMPÄRISTÖ
BTVA KroAS^ATJNA
T^ÖN PUISTOSSA
Auki keskiv., lauant. ja sunnunt.
keUo 1 4).—U Ulalla
1742 PABIS ST. SUDBUBT
LOUGHEED
HAUTAUSTOIMISTO
Hautaukset' 100 maUUv säteellä
Sudburysta toimitetaan ilman
lisämaksua.
AMBULANSSI-PALYELlM
24 TUNTIA VUOROKAUDESSA
PUHELIN 673-9595
62 Eyre St., Spruce kadun kalm.
S U D B U B T
MUISTILISTA
Työn Puiston mainio sauna on
avoinna keskiviikkoisin, lauantai-
<;in ja sunnuntaism klo 1—11 ip.
CSJin Sudburyn osaston kokous
pidetään Finnish haalilla sunnun­taina
huhtikuun 9 päivänä klo 2 ip.
Melody orkesterin harjoituJiset
Finnish haalilla maanantaina huh­tikuun
3 päivänä klo 7.30 illalla.
Sävel-kuoro harjoittelee Finnish
haalilla keskiviikkona huhtikuun 5
päivänä kello 730 iUalla.
FRANK R. BLOCK, R.O.
OPTOIVIETRISTI
r«lw koattori 674-4914
kotiin 673-0705
65 ELM STREET EAST
SUDBURY. ONT.
1
5 VASTAANOTIX) ESPANOLASSA
r Kesklv. Utap; ja torst. aamup.
l*utkitus- ja länmiitys-
EXPERTIT
o ÖUYPOLTTIMOITA •
K u s t a n n u s a r v i o t v a p a a s t t l . ^
Morrison Dumbing & ^
J^eatmg (Su^bury) Ltd/
MmEUN e74-«79T
««4 Vflp 84. %n 9 9 a m f
Suurkiitos
bingoväelle i _
Suure&ti hyvillään siitä mai­niosta
kannatuksesta, minkä
torstai-iltainen bingopeli sai/
CSJ:n Sudburyn osaston sajias-huoltokomitean
jäsenet pyytävät
esittää sulimmat kiitoksensa
bingo-voittojen lahjoittajille ja
kalkille bingo-iltaan osallistujil­le
sekä niille. Jotka tavalla tai
toiäella auttoivat tämän tlaisuu-den
onnistumista. Lämpimät kii­tokset
ystävät Teille kaikille,
sanovat sairasliuoltokomitean jä­senet.
Aino Sikiö kuoli
viime tiistaina
Tiistaina iltapäivällä, maalis­kuun
28 päivänä, kuoli Sudburyn
General sairaalassa Aino Sikiö 59
vuoden ikäisenä.. Han jätti jäl­keensä
miehensä Johnin. R. R. 2
Chelmsfordista, poikansa Kennet­hin
Sudburysta, siskon mrs. Elsie
Koivun Toionto.sta .st!ka tatnisii,
mrs. Barry (Sylvia) Fordiiamiii
Torontosta.
Hautaustoiniilus suoritetaan
Lougheodin hautaustoimistosta 62
Eyre St. S. lauantaina huhtikuun
ensimmäisena pm vana kello. 10 aa­mupäivällä.
Pastori Niilo Tuomen-oksa
.suorittaa siunauksen. Hautaus
Park !.awn liaulau.smaalian.
Jääkiekkoilun
MM-turna jäisistä
"saunaterveisiä"
•Xämpimiä uutisia"
Mrs. Siiri Wuori, St. Cluirles
järven rannalta, Sudburyn etelä­reunalta;
tiedoilti torstaina, etta
hän naki jo "parven pääskysiä'.
Maki avenuelta tiedoitettiin kes­kiviikkoiltana,
otta siellä oh näh­ty
muutamia kottaraisia.
Mrs .Alma Ranta Pikku-Penaj^el-ta
tiedoitli torstaina nähneensä ik-kunahiudalloen
istahtaneen robi-
•nm.. •
Heikki Ström, Lookerbyssa, oli
perjantaiaamuna pihas.saan nähnyt
kaksi robinia.. .
Kevaan merkkejä on siis jo na-kvvis.
sa. T.ytol ovat ulkona hyppy-nuonneeu
ja pojat "marpuhpus-seineeii'.
Lämpimän sään vallites­sa
ovat valtavat lumivallit laske­neet
— mutta vielä on lasketta­vaakin.
HAUTAUSTOIMISTO
Nvkvaikaiiien liautausloimisto, omis-lautuiiut
hieiiotuntei.«elle palvelull»?
kaikkien u.skoiUojen tradit.sioon«issa.
VAPAATA PARKKEERAUSTIT.J\A
TONTILLAMME
233 Larch St. Sudbury
Vaikka Canadan jääkiekkojouk­kueella
oli Wienissä pidety.ssa
Maailmanmcsturuu.skilpuiluissa
epäonnea maalien saannissa, niin
se voitti kuucnkiii kolmannen si­jan
ja pronssimitalin suurelta
osalta mainion inaalinvahlinsa
SethlMartuun ansiosta;
IVIauluivaliti Marlin olikin \\ie-nitsa
urheiluluyleisitn suuri suo-silrki.
minkä johdosta hän sai
lempinimen II,1;IK1'A — vaiilia
perintonimi. Valilotlavasti liaii,
kuten nionel iniiiitkiii eanadalai-set,
sai jalkavamman, ja joiitiii j
sisulteliisl.» huolimatta viimeisissä !
otteluissa antamaan hieman penk- |
.si.v. \ - . .::•.'••••// i
.Mikaan vlhitvs ei hioin lienr-, 1
etta ILIoIUrA on hyvana nrhei- i
Iljana mvos kovettu lovlyinies. |
Kun nyi kavi niin etta lian saar
puu tannc Siidburvyn j u u r i huhti­kuun
1 paivana, joka on sattu­moisin
lauantai, milloin Tvon
Puiston sauna on avoinna, min
ILLIKPiV on etukäteen kehoitta-nut
heittämään visakoivua uuniin
e t t i han saa oikein makoiset löy­lyt
ja samalla vihtoa loukkaantu­nutta
jalkaansa.
Saunan lauteilla onkin mukava
kiiunnella ILLIKPA-jutluja Wie-nifttä.
Työn Puiston emanta, mrs.
Anja Kassinen on leiponut veh-näs-
kranssin tarjotakseen naisten
pukuhMoneessa kello kahden tie­noissa
IIJJRPA-rnuvalle oikein
suomalaismalhset saunakahvit.
Ravinnon puute
syynä infiaanifasten
kuolevaisuuteen
Otta\va. Terveysmini.steriön
oras syjinytys;-asniin tutkimus viit­taa
siihen, olta ravitsevaisuuskysy-mykson
(unteinallomuus on pha-
.syyna pikkulasten korkeaan kuol-leisuustasoon
Canadan intiaanien
keskuudessa.
T n George Graham-Cumming
paatti hiljattain yksityiskohtaisen
tutkimuksensa, joka käsittää tie­dot
syntymästä alkaen kaikista
vuonna 1962 Canadassa .syntyneistä
intiaaneista. Tutkijat .seurasivat jo­kaista
lasta .syntymästä kuolemaan
.saakka tai Tyhden vuoden ikaän
asti..'.'
Tutkimus käsitti "jokaisen intiaa-nivauvan,
joka vain joutui minis­teriön
kanssa koskctukisoen," sanoi
t n GiahamCumming oraassa haas­tattelussa
tiistaina.
l i a n sanoi tilastojen osoittaneen,
etta ',;! täysin kehittyneistä vau­voista
olivat syntyessään ala-painoisia,
noin kolmasosa normaa­leja
ja nom kolmannes ylipainoisia.
. T n G r a h a i i i - C u m m i n k sanoi tutki-n
i u k s e n osoittavan tiedon puutetta
ravmnollisuu-sasioista. Lasten kuo-lovaisuiistaso
on i n t i a a n i e n keskuu-.
ue.ssa noin kolnu; kertaa suurempi
kuin ei-intiaanien keskuudessa.
Luonnon helmassa asuva intiaani
yI(.>(Mis;i nionipiiolKScniman ra-v
n i i i o i i kuin han loka asuu lähem­m
ä s s ä yhteydessä valkoihoisten
kanssii. ko.ska he yleisemmin kes­k
i t t y v ä t makei.siin kuten sokenin
ia h u l i h y d / a a t l e i i i i i i.
Mieienkiii^toinen elämäkerta-muistelma
käsittäen kolme osaa
M a r l i a S a l m e l a T J a r v i n e n:
Kun se parasta on ollut
277 SIVUA HINTA SID. $4.25
Martta Sa-lmela-Jarvmen kuvaa muisUUmlssfaan lapsuuttaan ja
vi(rluu.smiujuutl.iian. Vnr.sinaisr.l tiipahtum^il al.k.avat .siina pJiiväJ.t-a
Ioll;jin lian LUU HeLsuikim H'.:]l.,Si:nvuoli:iana, j a paaltyvat; liäiien kol-m.
tn;(.'cnt.r)i>.l;i i.^.uvuolof-n; a, 190.''j:een. Han. ei ole ark.iiMul. el pyr­kinyt
.siloiiUileinaaii kuvasuvsa.iari lup.suuleiL';u vunkliuilä viUÄia
Niiiipa tulokijiiia ouKia harvjn!U.s-;n ivhiva. riema-stult,;iv,in liuimio-rin.
vantt.ama Lfo.';. .loka on . valluitAanuL .seka lukijat, eira arvosleli-j
. i l . Run.'^,a.s kiivun.i li.saa teoksen arvoa. -
M a r t t a S a l m e l a - J ä r v i n e n:
Alas lyötiin vanha maailma
187 SIVUA — HINTA SID. $3.50
: • Martan mui.stelmat Jat.KuvaL. "Kun .se para.st,a on ollut" p ä ä t t yi
tytön viimeiBeen koiiJukevaaseen. Ta.ssa luin on kolmentoLsta,_ ja a.'i-tuma.
sfia aikULsten nuiailmaan. En.^^^iii. pilak.sl Gi-onlimdin le.«;kv!le,
.sitten S i m i l h ver.staa.sern roppityl6k.si. J a kun kJrjotelaan vuosi 1918,
:hjlnellä.:bn kolme-la.-ita ja iiiU;s:viinkI'lelrHlä'. . v
Marila Salmela-Järvinen:
* vaan ei taittunut
184 SIVUA HINTA SID. $4.2$
Vuodeata ldl8 eteenpäin aina talvisotaan astU MulatehnieiiBä
k<>lmannessaosa.ssa Martta '.Sai mela-^Jäi-vinen kertoo jälleen omasta
elämäatftän.: tapaamme härtci. töbrii Elannon leipomossa, haJkosou-vifiisä
satamapsa; iiit,hiä, joku ykjhi huoltaa peeuettaan, .vasta alka­v
i n a pi0liiltl6«inaugitaiittorinii.
' Oman elämäntarinan rumalla muist:eUja antaa aaia]!lifiesti kiimio&>
tavan ja värikkään raportin työväenliikkeen vaiheilta, poliittisista
riBtlrlidoljsta, joia»a h ä n julistautuu maltillisen lb\jan kahnattajajcsi.
Tilatkaa osoitteella: •
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Pv O. BOX 69 SUDBURy. ONTARIO
Kaupunkilaisille
näyttää tulevan
verojen korotus
.•Kontrolii!;iut;ikt(nn;![i kc.^.Kivi.k^.
koisi'Ssa kokoiVki-cs .;i -.;in i)rti. i in ;rl
t a v a s l i . hv, i i k s v i n i n c i i .silk', että
fprott'!;rar:ll;>>li'>i;, \ k i i i i s i i k ö u l u j r n;
k ; i i i n ; i l i . a v e i - o , . M i i ! i r ; i ! ; L ' i i n u k . s is
ta oil rilJ,.^.; iTiillia i;i l i i x e u a i k o i s ta
!>9..")f) i n i i i K i . - • I •
l a i n a , (in M i i i u . - v i i o i i . s c cn veroon
v e i r ; i l i . 'n d niillhi koi^fihi.s ;).juinra-kriiiHik.
s i i l i - j ; i noin U m i i l i n korotus
(;j ,i.-,iiiiii-;ikciimik.silh:. Xiinn- vuon­na
( . p r o l f s t i r i i l i i s t r n ) k o u i u i c n k;tii-n.
jtt;i.j!f.'n .•i:-iijn|)aii;k())('ii vci-omilli
oli 8.J..1.V !,i (•i:a^iiin|-);iikkojen »O.DG
i n i l l i a .
Ivn.si k e s k i v i i c k o n . i -iJidettava.s^a
valtuu.Mon .kokoiik.scss.i k. ' s k ; i s l e l.
jaan ta.^ia liudiKVsvM).vk. s ( , ' s i ; i -
. . ) a l k o k o i i i i i | . ' i i kohfi;i|i.i iiO!i.-('v.-i1
v< 10. n n i . 1 |i 1 ,( , j . i i o i s s cn
i n i i k a a h .i.fj:) niiiii;i a.sumpaikoilla ja
•l.fit; liikciiMiknilii:.'
Viei.svero oli vuonna ;17.6
m i l h a asuini)aik( ) i l la verrattuna
42.94 m i l l i i n viHiK- viioniia 42 47
ei M. s i i i , l i t u k o i l l a vei'|-,iH ; i i i ; i 'l(i.:{8
m i l l i i n vinii(> vii')i;it;i. . . —
Kn-|,-i;^ton l ; f ) i i d ; j l l . < ' (•ii(l()ict:i;in nvl
I..i4 U l l i n a \ ci r ; i l t i i j j ; i O.iitj i m l l i in
VIMUiV vilf.-lll>;i • | ; i p i l l v l d i l K . ' 1.});! mil­liä
verrattuna 1 64 m i l l i i n viime
vuonna.
Kiinno.stava väittely
Voikin yliopistolla
Toronto. — York Yhopiston
keskustelukerholla on kansainväli­nen
Centennial keskustelutilaisuus
sunnuntaina, huhtikuun toisena
paivana, kello 1.'10 iltapäivällä To­rontossa.
Keskustelun aihe on:
'Olkoon päätetty, etta USA vetaa
aseioukkonsa heti nois^ Vietnamis­ta.
Väittelyvn osallistuvat Neuvos­toliiton
ja PohjoisAmenkan ryh­mät.
Paa.sylippujen hinta on $.3.00
Kansainvälinen-tutkimus
ihmisen
ajan käytöstä
Ihmisten ajan. k ä y t t ö tavallisen
paivan aikana on tarkastelun ai­neena
vhde.s.saioista Kuroopan ja
A m e r i k a n maassa. Taman tutki-nuik.';
en on jarjostanvt Wienissä
sij.iit.seva Kiiroopan yhteiskuntatie­t
e e l l i s e n tutkimiik.sen ja dokumen-t
o i i i n i i i k o o i f l i i K J i v a krsku.-;. 'lama
l-.ti{li'pr;)tin I ii'(ii'.-ikatemian profcs-n
1.1 » S/ i' joiii 11..I ' . i i k . i l n id
j r i l i lutkinuis tekee m a l i d o l l i s e k si
v c r r . i i . i toisiinsa e n e m m ä n tai va-lU-
niman • t e o l i i s t i i n e i t t en asiitiiskes-ku.
sieii asiikk.titlen paivittai.^^id toi-n
i i ; i . .Saiii;!iil;riiicvn Kyselykaavake on
l.-ietlu eiii;.i.si;ii sosiaaliseen ryh­m
i i n kiuiJiiviMi' h e n k i l ö i l l e .Saksas-
•a, iieiMias.sa. lUilgariassa, .Jugosla-via.
ssa. .Nenvosloliitos.sa, Perussa,-
I'iiohi.ssa.. Ran.^kassa. Tshekkoslova-
Kia.ssa. Ini.an.ssa ja hdysvallois-sa.
Kysytyt tiedot k ä s i t t ä v ä t muun
muassa, ammattiin l i i t t y v ä t toimet,
k u r s s i , kodinhoitotyol. perheen ta­valliset,
ostok.sct. vapaaajat ja lo-n
i ; i l . ni;itkoihin ka^^t(>tvn a)an. nuk-k
i i m i s . i j a n iiie .^ J i . 2r)0.000 henki­löä
on )o l..iastateltii ja noin viisi
m i l j o o n a a I40.000:lle r e i k ä k o r t i l le
k e r ä t t y ä yksitvista tietoa tullaan
analysoima.in elektroniaivojen
a v u l l a .
Kv.sely. loka on niniitlaatumen
kaii.^.iinvali.^cii SOSIOIOJ^I.SIMI tutki-nniksi.
Mi piti'^i.s,i. tulee olem;iaii
apuna liikcinu''-. k i i l n t i i s - ]a vap;ia-
;nka-;i .i.intnntI joiih? sriinoin kuin
u r h a n i s l i ' i ! l i ' |;i k a u i ) u i i k i s u u n n i t te
I l j o i l l e , (IJNKSCO;
SAAIPO sahk(Aiukaita
.•),uö!) • •i:.;.f;ot)..\'.-iiitlii • vi.un.ii:.i.i .'.
.Ko/.o \2"x'HY'
$129.95 perille, ynnä voro
R.U,I Coppcr C l i l f - riih. (i!):i-l'llO
1!!!, aO. 1. 4.
Delongchamp
CARTACE CO. LTD.
20 Lome St Puh. 678-5611
LTHTEN JA PITKÄN MATKAN
BAHTIAJOA . . . TALODSTAE-PEITA
PAKATAAN — MUUTE­TAAN
— SÄILYTETÄÄN — LÄ­HETETÄÄN
NYKYAIKAINEN
VARASTOHUONE
Kalidf.s.sa tiiiini.s.sa
niaapalJoii ynipai-i
.: K a i K k i e i i .nncniosien ja suurten
lv iiiaMJeu vlil/-i;.tyona l ä h e t e t ä än
ensi kesakiiii.s.s.i kolmea l i e t o l i i k e n -
i i e s i i t e l i i t t i a ;ii)iiiia k ä y t t ä e n kah­d
e n luimii) s i i o i a lv-oivielma, jo­ka
k c f t i H ) s a i l i . i i i . i i k a i s e . s t i tapahtu­m
i s t a .l;ii);ini.v^a. ,\eii vostoliito.ssa,
K e s k i K i n : o o | ) a s s a ja Yhdysvallois­sa.
Ohjelma on television historian
s u u r i n k a n s a i n v ä l i n e n lähetys, _ja
sen n i m e n ä on melclän maalimam­me.
Y l c i s r ; i c l i b on ilmoittanut otta­vansa
ohjelman, mutta tarkkaa lä­hetysaikaa
ei ole v i e l ä vahvistettu.
L ä h e t y s p ä i v ä lienee k u i t e n k i n ke­s
ä k u u n 23.. pjjivän ilta. :
Turkisnahkoja
halutaan
Snadaksennr, korkeimmat hinnat
Ja nopean palvelun lähettäkää tai
luottaa kiiiUki turkisnahkanne mi­nulle.
J A C K L E VE
RAW Funs
Puh. (i75-ni;il ja-.673-1904
;J51 Larch S(. " Sudlmry
Mauno Kuusiston
konserteista
Kuka hän onkaan? .Ia mita me
tykkäisimme hänestä tietää?
Kauniin tenoriäänen omistajana
ja hillityn miehekkäänä on Mauno
Kuusisto myös ystävällinen taitei­lija
^
Hän on pitänyt laulusta lapsuu­destaan
a.sti vaikkakin otti tämän
uran vasta miehuusiässä vakavam-min.
Hän hankki elatuksensa aikain
semmin toimiessaan Finlayson
puuvillatehtaan puusepän verstaas­sa.
Tehtaan henkilökunnan voimai­lu-
ja urheiluseura tarjosi Mau­nolle
useita harrastuksia, kuten
esimerkiksi "Tampereen Kilpavei­kat"
nimmen hiihtoseura, jossa
Mauno hiihti 20 vuotta ja saa­vutti
useita Hameen piirin mesta­ruuksia.
Myös kesaurheiluna hän harrasti
keskipitkien malkojen juoksua.
Taateilijana alkoi lauluopinton­sa
vuonna 1945 Tampereen mu­siikkiopistossa,
jota jatkui 5—6
vuotta tirehtööri K. Mäkisen joh­dolla
ja tämän jälkeen 6 vuoden
opiskelu, Helsingi.ssa oopperalaula­ja
Ture Ara'n johdolla.
Myöhemmin opiskeli taiteilijam:
me Tukholma-ssa parun en ottee­seen
madam Zkelonsky'n johdolla.
Vuonna 196:v esiintyi Mauno
Kuusisto konsertissa Tampereella,
seka. vuonna 1955 Helsingissa, jossa
niyos ensimmäinen iLsenainen kon­sertti
vuonna 1956.
Seuraava huomattava tapaus oli
.Suomi-filmin "Kertokaa se hänel­le",
jo.ssa Mauno oh miespääosalla
ja jonka filmin me usein olemme
nähneet ja kovin tykänneet. Tämä
tapahtui vuonna 1962 j a seuraavana
vuonna valmisti Suomi Filmi toisen
elokuvan ' K u n Tuomet Kukkivat"
jossa myöskin esiintyi taiteilijam­me.-.',.-
^
Ulkomailla on Mauno esiintynyt
useampia kertoja, esimerkiksi kon-
.serttikiertueella Saksassa, jossa
han esiintyi solistina 100-miehisen
orkesterin mukana.
Han on myöskin esiintynyt sO:
listina Tanska.ssa, Ruotsissa, Sveit-si-
ssa. Itavalla.ssa seka Yhdysval­loissa.
V.
.Mauno Kuusistolla on myös kun­nia
olla juhlavieraana Neuvostoin-tos.
sa jo.ssa pidettiin varsinainen
".Suomi Filmiviikko". Talloin esi­tettiin
7 suomalaista filmia, joissa
Mauno esitti pääosaa kahdessa
filmissä ja joissa tilaisuuksissa
esiintyi .Mauno pyynnöstä useam­pia
kertoja. Myöskin - niille kunnia
kutsuille oli pyydetty Suomi fil­min
pääjohtaja Mauno M a k e l a ja
Kertokaa se hänelle" filmin nais­pääosan
e.sittajaa. Hellevi Lehtelä,
jotka olivat juhlallisuuksissa mu­kana.
.
Suomessa on Mauno Kuusisto
laulanut tenori-paaosia oopperassa
Tampereella ja HelsingLSsa 23 eri
roolia vuodesta 19.56 aina viime ai­koihin
saakka.
Han on myöskin esiintynyt Suo­men
yleisradion solistina sekä
useampien kaupunkien sinfonia-oikestenen
solistina lukemattomia
kertoja vuosien kuluessa. Mauno
antaa myös kirkkokonsertteja aina
Lappiin saakka.
On tietenkin luonnollista, että
ehka jokaisella henkilöllä Suomes­sa
on ollut tilaisuus nahda ja
kuulla tata miellyttava-aartista lau­lajaa,
.la nyt sitten avautuu meil­le
taalla Ganada.ssakin tällainen
odoteltu tilaisuus. Siis muistakaa
pitaa ,huoli ettei tama tilaisuus
mene ohi huomaamatta.
Mauno Kuusiston konserttitilai­suudet
a l k a v a t Vaneouverista huh-,
tikuun 7 paivana seuraava on Port
Arthurissa huhtikuun 11—12 päi­vinä,
Sudburyssa yliopiston juhla-
.•^.liissa huhtikuun 16 päivänä, kel­lo
2 ij». ' l o r o i i l o s s a on hänellä kon
>e!tii liuhtikuiin 22 paivana Ees
tm i n . i i a l l a . Seuraava paikka oh
l i m m i n s L s s a huhtikuun 2G—27 päi
v i n a . Toiminnan alaisena on Ca
nadan. Expo 67 Montrealissa sekä
konserltiviikko Ottawa.ssa, jonkä
jälkeen .Mauno Kuusisto siirtyy
Yhdysvaltain puolelle, jossa hä­nellä
on myös konsertteja aina
Suomen matkaansa saakka.
Lseimmilla nailla paikkakunnil­la
on enemmän kuin yksi konsert­titilaisuus,
joka siten tekee hänen
•^T^atkataulokkansa vahan kiireelli­seksi,
multa ehka sita kiinnosta
vammaksi — toivottavasti.
— O. R.
Caiiadalainen YK:n
tiirvalli.suusheuvoston
presidentiksi
Yhdistyneet Kansakunnat.
Canadan suurlähettllä.s, George
Ignatieff ottaa perjantaina pubien
yön aikaan haltuunsa Y K : n Tur­vallisuusneuvoston
presidentinvi­ran
yhden kuukauden ajaksi. Hän
tulee olemaan kolmas canadalainen
jolla on ollut hallussaan tämä vir­ka
neuvoston koko 21 vuotisen
olemassa oion aikana.
— Eräiden maiden tapaturmati­lastojen
perusteella on laskettu,
että metsätöi.ssä koko inaailmassa
tapahtuu viiosittaain 2 milj. työ-tapaturniaii.
! j '
KÖOm PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Turpeesta kasvuvoimaa
nuutuneille kotikukille
Tähän aikaan vuodesta kukat ja
kasvit tarvitsevat uutta elinvoimaa
kasvaakseen täyteen kukoistukseen
sa. Tavallisin tapa on vaihtaa kas­veihin
uusi multa ja antaa niille
jotakin lisäravinnetta.
Tälläkin tavalla -saadaan hyviä
tuloksia, mutta viime vuosina suori­tettujen
tieteellisten tutkimusten
tuloksena ja lukemattomien kokei­den
avulla on havaittu, että sois­ta
saatava ja oikealla tavalla lan­noitettu
turve antaa ennen näke­mättömän
kasvuvoiman. Esimer­kiksi
ammattipuutarhurit ovat saa­neet
kasvuturpeella 200 pros. sa-donlLsayksia.
Suurin osa ammatti-puutarhureista
kayttaa jo kasvu­turvetta.
Eikä ole mikaan ihme, jos ta­vallinen
harrastelijakin paasee kak­sinkertaiseen
tulokseen. Pitkin
harppauksin kehittyneen Suomen
turveteollsuuden eräs tuote on tar­koitettu
nimenomaan kotikukille ja
kotipuutarhan kasveille. Valmiiksi
lannoitettuna se sisältää kaikki
kasvien tarvitsemat ravinteet tar»
koin: oikeissa suhteissa ja se ont
täysin vapaa kasvitautien- aiheut-'
tajista. [
Lisäksi se on kasvualustana erit-'
t ä in helppohoitoinen, koska se säi­lyttää
kosteutensa kauemmin kuin
tavallinen multa. MuttiTon koros­tettava,
e t t ä turvetta ei tule pääs­tää
kokonaan kuivamaan, ja että
kastelu on suoritettava. kupnoUai
Turvelevy kastellaan p^rusteelli-.
sesti niin, että levy paisuu noin 3-
kertaiseksi. Levy saa seistä kos­teena
jonkin aikaa, jotta ravinteet
ehtivät liueta. Tämän- jäljceen mu-hennamme
turpeen. Näin on erit­täin
ravinnerikas kasvualusta val­mis
ja se laitetaan ruukkuun aivan
normaaliin tapaan ja fca«vi istute­taan
suhen.
Kasvun salaisuus piile« korkeas­sa
humuspitoisuudessa, runsaissa
ravinteissa, suuressa vedeniraemis"-
kyvyssä ja riittävässä ilmatilassa»
Rasvapahkuroita kirebtä liiveistä
ja sukansuista
— Nostakaa jslkanne ylos maa-tessanne
selällänne, ei kovin kor­kealle
kuitenkaan, ja laskekaa ne
sitten alas hitaasti. Kun teette sen
sata kertaa perättain joka paiva,
tulevat vatsalihaksenne kiinteiksi,
ettekä kaipaa kumiliiveja vatsaan­ne
tukemaan.
— Suuresti mainostetut elastiset
housuliivit eivat ole hyvä keksin­tö.
Ne puristavat lihakset tiiviisti
joiltakin kohdin liian tiiviisti ja
seurauksena on etta verenkierto
ei niiden alla ole vapaata. Housu-l
i i v i en rajapaikoille tavallisesti
muodostuu ,_kinstava kohta, jonka
ulkopuolelle lihakset pullistuvat.
Samoin aiheuttavat liian kireät
sukansuut, joihin ei tule kiinnittä­neeksi
minkäänlaista- huomiota,
vaikka joskus onkin tullut tuskail­tua
hankalaa tunnetta.
Vaatekappaleiden esim. rintalh
v i e n tulisi välttämättä olla valjiä
kainaloista j a kumin tulisi kiertää
kaularaukkoa. Liivien tarkoitushan
on tukea eikä puristaa lihaksia ka­saan.."
Pitkien liivien tarkoituksena lie­nee
tukea tasaisesti vartaloa, eikä
suinkaan sulloa vartalo- | a reisili­haksia
kireään suppiloon. Sukat­kaan
eivät suinkaan pysy. parem­min
ylhäällä vaikka niiden suut
olisivat kuinka kireät, ~- piicemmin-km
päinvastoin. Mi&säSn tapauk­sessa
vaatekappaleiden tarkoitukse.i
na ei ole estää verenkiertoeiinteil
vapaata toimintaa, josta väistämät­t
ä seuraa rasvakudosten kasaantu­misia.
Kokeneen asiantuntijan sanoihin
on uskottava ja toivottava^ e t t ä tuot­tajat
ottaisivat ne huomioon — ja
myös kuluttajat, joiden o l i s i opitta­va
valitsemaan vaatekappaleita,
joiden käytöstä ei olisi haittavaiku­tuksia
Pieniä lihapiirakoita
Lihatäyte: Ruokalusikallinen voi­ta
tai margariinia sulatetaan pais­tinpannussa.
Siina ruskistetaan
noin nauna jauhettua vasikan tai
lehmänlihaa, johon on sekoitettu 2
r k l . hienonnettua sipulia. Lisätään
1 tl. suolaa, pippuria ja vettä sen
verran, etta seos peittyy. Keitetään
ilman kantta hiljaisella tulella kun­nes
liemi on melkein hävinnyt. 2
rkl. vettä ja 2 rkl;-vehnaj. sekoite­taan
hyvin lihaseokseen. Lisataan
kovaksi keitelty ja hienoksi hakat­tu
muna ja seoksen annetaan jääh­tyä
K u o n : Suureen kulhoon liote­taan
1 tl. sokeria kupilliseen läm­mintä
vettä. Siihen lisataan pussil­linen
kuivaa hiivaa, annetaan sen
vaikuttaa noin 10 min ja sekoite­taan
hyvin. Lisataan '/2 kkp. sula­tettua
voita tai margariinia, 1 tl.
suolaa. 2 hyvin vatkattua munaa
ja 2''» kkp. vehnaj. Seosta vatka­taan
kunnes se on tasaista ja kim-1
moisaa. Jauhoja lisataan sen ver­ran,
etta saadaan pehmeä taikina,
joka kaadetaan leivinpöydälle ja.
hierotaan kasm kimmoisaksL
Taikina asetetaan rasvattuun asti­aan,
pinta sivellään rasvalla j a pei­tetään
pyyhkeellä. Annetaan nous­ta
vedottomassa ja lämpimässä pai­kassa
kooltaan kaksinkertaiseksi.
Taikina kaadetaan leivinpöydälle.
Se jaetaan 30 saman suuruiseen
osaan ja niista jokainen kaaviloi-daan
y4 tuuman paksuiseksi pyö­ryläksi.
Jokaisen kaulitun piirakan-kuoren
keskelle laitetaan ruokalu­sikallinen
hhatäytettä, taikinan
toinen reuna käännetään päälle ja
se suljetaan hyvin. Piirakoista tu­lee
puolikuun muotoisia. Piirakat
asetetaan voidellulle pelhlle, pei­tetään
pyyhkeellä ja annetaan
nousta kooltaan kaksinkertaiseksi.
Vatkattu munankeltuainen ja 2
rkl. vettä sekoitetaan haarukalla
ja sekoituksella voidellaan piira­kat
ennen uumin laittamista. Piira­kat
paistetaan kuumassa uunissa
15 mm. Piirakat ovat erittäin
maukkaita ja ravitsevia.
.^.<..^.>.^^.^{..^4..:..:..><..^.:..:..i.^.^•^<.4.4•^•^-^>>4•H•-^•^<•<•4••^4••^•4••l•4•4>4•4^
KIRJALLISHISTORIALLINEN
TUTKIMUS TULENKANTAJISTA |
Kerttu Saarenheimo:
T U L E N K A N T A J Ä T I
Tohtori Kerttu Saiirenhclmon teos on >?nslmmälnen yhteinen kh--.; *
jalllshL^rtorlflllinen tutkimus tulenkantajista. Rsityksen runkona OU J
303 SIVUA — HINTA SID. $5.95 *
Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvuUa j i
Runsas kuvitus '
ryhmän kehityksen kolmivalhejaottelu, Jonka professori Lauri Vllje»'
nen hahmot.teli luoimenticssnan kirjallisuutemme 1920-lukua Yleis- .
radio.ss.a Järjestetyssä keskiistelu.sarjassa. EnsinJön N.uoren Voiman
kausi, sitten .suuren hurmion kausi ja lopuksi päädyttiin etsimään
nykyaikaa. Näts-sä puitteiset kirjoittaja — Valtion hunuinlstla«n tbi-mlkunnnn
tutkija ja Tm-un; Yliopiston dosentti — tarkastelee 20-
luviin lyyristen aiheiden värikästä kaleidoskooppia, jossa heijastuu
mi'ioin kauhukuvitelmia Jä lahoavien lehtien tuoksua, milloin raivoi­saa
elämännälkää.A-ksotilkkaa, satua tai .koneromantiikkaa.
Iloi.sien 20-luvun kirjavia virikkeitä tutkiessaan tri Saarenhehno
laajentaa samalla näkökulmaa kirjoista kirjailijoihin, heidän taus­taansa
ja harrastuksiinsa, ystävyyssuhteisiin ja hilpeäön • seuruste­luun.
Painamnttomat lähteet, ennen kaikkea ryhmän: jäsenten väll-num
kirjeenvaiiUo ja haa^italtelut ovat tuoneet esiin runsaasti ennen
tuntematonta materiaalia. Keskeisiä hahmoja ovat Ohnl HftUa, Yrjö
JyUiä! Uuno kalln.s, Arvi Kivimaa, P. avTustäpää, Olavi Paa(volaln»en.
Ilmari Pimiä, Elina Vaara, Erkki ja Katri Vala. Mika. 'Valtari ja
Lauri Viljanen. Heidän lisäbseen tapaamme ryhmään väljemmlr liit­tyneitä,
kirjnilijoita. taiteilijoita ja ki-iltikolta. . . 4.
• Tilatkaa osoitteella: . , %
l VAPAUS PUBLISHING CO-i
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO 1
.;..^.^^..^>^.:..^.^.^.^>^•^•^>^>^4<.^•^4>^>^>^«^.t<^•io^^<.<..:.,i,.^.^,^4.,{.^.^
V
li
-ii