1967-11-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
,-.-[.'Ws\'" Sivu 2 Lauantai, mairrask. 18 p. Satoirday, Nov. 18, 1967 VAPAUS ( L I B E R T Y ) I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS Established Nov. 6, 1917 EDiTORi W. EKLUND MANAOER: E. SUKSI TELEPHONE! OFFICE A N O ^ D I T O R I A L ^ 7 4 ^ 6 4 PubUahed thrlce-^otitly: Tuesdays, Thursdays and ^aturdays by Vapaus Publishing Ck>. Uittlted, 100-102 Ebn St. We8t, Sudbury, Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 Adtortisiiig rates upoQ applicatlon, transtatton free .of charge. Authollzedas second clasa mall by the Post Office Department, OttawB, and Sor payment of postage49 oash.^ ^ ; M , . , ; , , . , :CANADIAN LANGUÄGEIPRESS: ^CLUB TILAUSmNNAT: Oanadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $555 USA:n: 3kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. $11.00,6 kk. $5.75 I v k . IIÄ), 6Jtk..6.25 Sven Stadiuks^ puheesta - Tororttolaisen Vapaa Sanan keartöman mukaan Suomen vara)kionsuli Sven Stadius dli eräässä siikÄ pitänyt puiheeni, "jonka sanait häm fcodistikolfco TVxr^ malaiselle väestölle". Me puolestamme tervehdimme lämpimästi mr Stadiufesenpuiheen tätä.'kohtaa ja,erikoisesti hänen vetoomustaan "paremman yfhrteisyroimäTTyksen aikaansaamiseksi keskuuteemme, koska se samalla on edellytys entistä paremmille saavutuksille". Me kannatamune lämpimästi tätä -9jaituatia,ja us(komme,^etitä valtavan suuari, enemmistö Toaxmton suomalaisista on samaa mieM kaikissa kansalaistemme yihteis hyvää tarkoittavissa asioissa. Kaikki se, mitä alempana asiasta lausumme, ei siis feoske mr Stadiuksen puhetta, vaan niitä kysymyksiä, mitä hänen pulheensa herättää. Asiassa on vankka pohja fcunmr Stadius sanoo, etltä "me suomalaiset liiankin paljon pyrimmfe eristäytymään' tämän maan englanninifcieilisestä pääväestöaltä . . .", että meidän kult-tuurisaavurtukserame ovat lähes tuntemattormia "oman piirim- ;ne ulkopuolella oleville" ja että "ainakin Toronton suomalads-tenkiolhdalta näyttää siltä, että nykyisen Icoftimaiamimte satavuotisjuhla on jäänyt ansaitsemaansa huomiota paitsi . . . " Miksi näin? Peruskysymyksenä on hiaiketi mr Stadiuksen huomioima yhteisymmärryksen ja yhteistoiimininan puute. Yksi adnda esi-merklki riittää: Sudburyn suomalaiset saivat sekä mainostusta että tunnustusta järjestäessään yhdlessä yhteisen Suomi-viikon vieton Canadan Cenltennial juhlinnan merlkeissä. Mutta Torontossa ei tällaisia myönteisiä tuloksia saatu yksinOcertaisesti siitä syystä kun vissit piirit kieltäytyivät sel-laistesta yhteisrttoiminnasta, mitä esimerkiksi CSJ:n Toronton osasto sekä u.- ja u.-seura Yritys Jaannatltajineen ehdottivat; Puhukaamme tässä ythteydessä suumme aivan puhtaiksi vastaisuuden varalta. Asiasta vastuunalaiset piirit kieltäytyivät Torontossa tästä yhteidtoiininnasta vissinlaisen "omahy- 0, väisyyden" pohjalla ja antoivat'silloin ymmärtää, että he hoitavat yksin tämän lOO-vuctisjiihla-asian sillä vasemmistoa ei kuitenkaan hyväksytä Centennial juhlan vietftöon. Me sanoimme silloin ja se osoittautui todeksi, että "omalle puolleen sika kiusa tekee kun purtiloaisa kaataa", että CSJ:n osasto ja Yritys kannattajineen ei vä!t tarvitse kenenkään "lupaa", sillä ne tulevat jdka tapauksessa osallistiimaan Canadan centennial juhlintaan, ja että loppujen lopuiksi yhteistoiminnasta kieltäyr • tymiJien heikentää ja pienentää sitä panosta, minkä Toronlton suomalaiset voisivat Canadan Centennial-juhlinnalle antaa. Käsi sydämelle: Eikö juuri näin käynyt? Ja lainkaan omai-keihu- syntiin lankeamaitta me voimme sanoa vielä senkin, että elokuun alussa Torontossa Canadan Centennial-juhlien merkeissä vietetty CSJ:n ja SCAUL:n yhdestoista yhteinen urheilu- ja miisiikkijuhla, inikä onnistui niin erinomaisesti sekä ohjelmistonsa tason että yleisökannatuksen puolesta, oli sittenkin kaikkein arvokkain ja huomatuin panos mitä kansalaistemme toimesta Torontossa Canadan Centennial-juihlinnal- Ite annettiin. Yksinomaan Torontlton kaupungin Centenniad juh-lakomitean edustaja onnitteli Canadan suomalaisia tämän tilaisuuden järjestämisestä ja siitä mainiota ohjelmasta, josta hän sanoi täysin siemauksin nauttineensa. Me korostamme! Ylläesitettyä ei ole esitetty kerskumds-mielessä, vaan käytännöllisenä osoituksena siitä, kuinka auttamattomasti olivat ajan vaatimuksista jälessä ne voimat, jotka siUoihyhteistoiriuimasta kieltäytyivät. Meille sanottanee, että esimerkkimme koskee "kansallista" eikä "paikalUsitä" tilaisuutta. Hyvä niinkin. Mutta me voimme esittää eräitä^muitakinesimerldcejä; Vapaa Sana^^fe toi viiöÄ tiistaisessa uutistiedossä, missä piihutaan myös edeUämainitiista mr Sta^^^ että Finnish Social Clubin 35-vuptistiläisuuksien^^^^^p^^ "lähes pairiin sataan noilÄeyajoulkko siioin Mutta kun torontolaiset Vapauden ystävät ja kannattajat järjestivät vähän aikaiöemmin Vapauden 50-vuotsipäivän kun-m i ^ i juhlan Pon haalille, niin siellä oli sentään paljon suu-rertipi jiihlayleisö, puhumattakaan nyt muista seikoista, vaikka JTtiihlittavana oli 250 naaihn pipssä ilmestyvä sanom^dehti, eik^ paikallinen järjestö! Mitä me tarkoitamme sanoa on tämä: On tullut aifca jol-loiri'\ dssien piirien sietää harkit^^^^^^^ että kannattaako hejdäln : tähdentää omaa "suuruuttaan" ja sillä perusteella kieltäytyä yhteistoiminnasta, kuten Torontossa kieHtäydyttiin yhteistol-minnaäta Canadan Centermial juhlien hyväksi— ja kuten kautta laajan maamme on kieltäydytty yhteistoiminnasta Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivän vieton hyväksi. Mr. Stadius kinnitti. oikeutetusti huomiota siihen,, että ''monet meistä vielä taistelevat Suomen vapaussotaa", kuten .hän;Sanoi. Mutta mikä on kantona tässä kaskessa? "Meidän" taholtamme on esitetty kanisalllisesti ja eri paikkakunnilla, elttä jär-jesttettäisiin suuressa mittakaavassa yhteisin voimin Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlia niin, että "vapaussota" kysymys jätettäisiin pois päiväjärjeatylcsestä ja ohjelmistosta ja sen sijaan juhlittaisiin täysin rinntoin pääasiaa — sitä että itsenäinen Suomi on nyt saavuttanutt täimän tärkeän virstan tolpan, mikä on todella juhlimisen arvoinen suurtapaus. Mr. Stadius luonnoUiseäti tietää, missä on vika, eli miksi tällaista yhteistoimintaa ei ole saatu aikakin Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivän yiejton hyväksi. ; Mahdollisesti siitä voi jdku olla louikkaanltuvinaan, mutta totuus on sanottava. PerinmiäisfeMsyj^ä tällaisesta yhteistoiminnasta kieltäytymisestä on se, että joitakin piirejä kiin-nlbetaa enemmän halu "politikoida" Suomen itsenäisyyskysy-myksen kustannuksella kuin järjestää todella suuria ja sytyttäviä kansanjuhlia Suomen itsenäisyyden öO-vuÖtispäiVän .kunniaksi. Joulukuun alussa se nähdään, mutta me rlohlkienemimie .«mustaa, että niissä piireissä,, joiden aloitteesta ja tahdostai Yhdistyneet Kansakunnat-järjestö (YK) perustettUn toisen maailmansodan jälkimainingeissa kansojen .rauhanpyrkimysten ajajaksi. Järjestölle, johon tänä päivänä kuuluu jo 122 jäsenvaltiota, hyväksyttiin kuuluisaksi tullut Peruskirja Lökak. 24 päivänä 22 vuotta sitten. Tätä päivää on sen Jälkeen 'Vietetty Jcansainvälisenä Y K : n päivänä, johon myös Suomi on osallistunut jo ennen järjestöön kuulumistaan. Suomi pääsi Y K : n jäseneksi vuonna 1955. Y k : n TAVOITTEET Y K : n tärkeimmät tavoitteet ovat. kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen, ystävällisten suhteiden vääflminen kansakuntien välillä ja ikansainvälinen yhteistyö taloudellisten sekä sosiaalisten on^^ gelmien ratkaisemiseksi. ^ Yhdistyneet Kansakunnat tahtoo myös luj-vata ihmisen perusoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää näiden oikeuksien ja vapauksien yleistä hyväksymistä j a kunnioittamista. Yhdistyneet Kansakunnat heijas-; taa' maailmaa sen vaikeuksia ja sen mahdollisuuiksia — kokonaisuutena. Mikään yJtsityinen valtio tai rajoitettu kansojen liitto ei voi »ttaa sen paikkaa tässä toiminnassa. " E i mikään kansa, olipa se miten voimakas ja hyvinvoipa tahansa, pysty tulemaan toimeen yksinään", sanoi pääsihteeri U Thant uuden vuoden tervehdyksessään tänä vuonna. V K : n tavoitteet eivät ole muuttuneet, vaikka se joutuu päivästä päivään kamppailemaan mitä erilaisempien ja nopeasti muuttuvien ongelmien kanssa. Onko Y K ottanut oppia aikaisemmista erehdyksistä ja pyrkinyt kehittämään uusia menettelytapoja? Y K . n pääsihteeri U Thant on puhunut Y K : n muuttamisesta keskusleluarenasta toiminnan järjestöksi. Luodakseen kansakuntien välisille rauhallisille ja ystävällisille suhteille välttämättömät edellytykset Yhdistyneet Kansakunnat toimii elintason kohottamisen, täystyöllisyyden sekä taloudellisen ja sosiaa^ lisen edistyksen ja kehityksen hyväksi sekä kaikille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta kuuluvien ihmisoikeuksien j a perusvapauksien toteuttamiseksi. RAUHANTURVAAMISTOIMINTA Rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen, kuuluu oleellisesti Y h distyneiden Kansakuntien rauhan-tui- vaamistoiminla eripuolilla maailmaa. Y K on useissa tapauksissa onnistunut lopettamaan a.seelIison välienselvittelyn toimimalla välittäjänä tai saattamalla osapuolet neuvottelemaan YK:n suojeluksessa. Välitys- ja sovittelumenetelmiä sovellettiin menestyksellä Hollannin ja Indonesian välisten vihollisuuksien lopettamiseksi. Suezin k r i i si ratkaistiin vuonna 1956 sopimuksella, jossa Israelin, Englannin ja Ranskan joukot sitoutuivat vetäytyi mään Egyptin' alueelta. Samalla perustettiin YK:n valvontajoukot huolehtimaan rauhan .säilymisestä tällä alueella. Kongon hallituksen kiireellisestä vetoomuksesta YK lähetti heinäkuussa 1960 Kongon tasavaltaan joukkoja auttaakseen hallitusta säilyttämään Kongon alueellisen yhtenäisyyden. Y K : n joukot vetäytyivät Kongosta kesäkuussa 1964. . Kyprosta varten vuonna 1964 perustetut YK:n rauhanturvajoukot ovat estäneet Kyproksen kreikkalaisten j a turkkilaisten väliset taistelut. Ponnistelut jatkuvat välilys-ratkaisun. löytämiseksi Kyproksen ongelmiin. Vuonna 1965 Y K onnistui keskeyttämään Intian ja Pakistanin väliset taistelut Ksishmiri&sa ja maiden välisellä :rajalla.:Tämä o l i vuoden 1949 jälkeen jo töinen kerta Jcun vihollisuudet Kashmirissa saat i in loppumaan Y K : n avulla. ASEISTARIISUNTA Y K : n yleisknkouiksen .-ensimmäi' nen päätös vuonna 1946 l i i t t y i aseriisuntaan; siilloin (perustettiin ato-mienergiaikomissio. Vuonna .1966 yleiskockous'^kehotti valtioita solp)!- maan sopimuksen ydinaseiden leviämisen ehkäisemiseksi. Moskovan sopimuksessa vuodelta 1963 kiellettiin ydinkokeet il'ma'kehässä, ulkoisessa avaruudessa ja veden alla. Genevessä on ollut koolla vuodesta )962 lähtien 18 vallan ase-riisuntakomitea, jonika — samoin kuin Y K : n aseriisuntakomissionkin, Ijohon kuuluivat järjestön kaikki jäsenmaat -—-päämääränä on yleinen - ja täydellinen aseriisunta. Vuonna 1965 yleiskokous hyväksyi ehdotuksen kaikkien maailman valtioiden aseriisuntakonferenssin kollekutsumisestci. A P A R T H E ID Y K on ilmaissut huolestumisen- :Sa,.etelä-Afrikan tasavallassa vallitsevasta tilanteesta, mikä on seurausta Etelä-Afrikan hallituksen rotuerottelupolitiikasta. y K on pyytänyt Etelä-Af rikan hallitusta luopumaan politiikastaan, jonka yleiskokous on julistanut rikokseksi ihmisoikeuksia vastaan. Turvallisuusneuvosto on pyytänyt kaikkia valtioita lopettanifvui ^ueitten, j i m - mubslen ja «ptjuaateriaajin mV9U n i n J a toimittamlseh Etelä-Aifrik' kaan. Yleiskokous on. vaatlniit bau pan ja diplomaattisten juhtelden katkaisemista Etelä-Afrikan kans-^ 'Sa. Y K pitää tiedotustöiniintfinsa avulla maailman kansat tietoisina apartheid-<politiikasta ja järjestön taistelusta sitfi vastaa». T^jöä .vuonpa järjestettiin myös Etelä-Afrikan apartiiejd-pblitiikkaa, rotusyrjin-tää }a kolonialisimia käsitt€slev^ kan sainvälinen seminaari. Yleiskokous 0)fi pyytänyt valtioita, järjestöjä ja yksityisiä henkilöitä avustamaan Etelä-Affikan rotusyrjinnästä kärsimään joutuneita ja heidän perheitään. Tätä varten Y K on peinistanut rahaston. KEHITYSYHTEISTYÖ Kaksi'kolmannesta maailman väestöstä elää kehitysmaissa, joissa vuosittain kuolee satojatuhansia ihmisiä nälkään ja tarttuviin tauteihin, joissa tulvat ja kuivuudet vaativat n i in ikään tuhansia uhreja ja joissa luonnonvarat jäävät (käyttämättöminä maan uumeniin taidon tai varoj en puuttuessa. Avain tämän murhenäytelmän poistamiseen ei ole (Jatkuu sivulla 3) Mitä muut «anovat "HENKEVÄÄ" JA «iORIJBKTUVISTA" SANANRISIgKAA Kehtaamatta avoiniieäfai puolustaa niitä huliganeja, jotka marraskuun 7 pnä räyhäsivät kiviä J a maallpusseja kutsuviei-aita ja rakennusta vastaan beiteUein Neuvostoliiton suurlälhetystön edustalla OttäwässQ,To- .rs)!ttl)ossa,JAi^X8tyvä Vapaa Sana näikyy tmhoittaneen.sen, että me .cana-dalaiset vieromnaiksajat joudunume maksamaan : näiden ilkityöhtekijäln aiheutt^aimat vahingot. Oman lukäjakuntansa harkintakykyä loukaten ja häväisten. mainittu lehti kirjoitti asiasta "kiertoteitse" marraskuun 11 pn tonpiiltvskirjoilnkfiiessaan^m^ s«tiraaivaa: ^ — Seilaillen tapaus kuin kommunismin 50-vuotisen olemassaolon jubliminiein NeuvostoUitQssa ei voi o l l a Jieijastunutta muuälla> maailmassa, jonne o n paennuifc yji miljoona venäläistä j a monin verroin enemmän Neuvostoliittoon väkivalloin liitettyjen maiden sekä muilla keinoin sen vaikutuspiiilssä olevien maiden asukkaita. Voimakkaimmat reaktiot ta-paiituvjOt ti«tenk»i'PÖbjois-Amerikassa, jonne pakolaisten matka usejm-miten on suuntaiytunut. Pakolaisten vihaa eivät vuodet sammuta. Neuvostoliitossa on tapahtunut edistystä, mutta kukaan ei voi herättää eloon niitä miljoonia, jotka surmattiin stalinistisissa puhdisUrksissä^toisen maailmansodan jälkeisissä kommunistisissa vallankaappauksissa Itä-Euroopassa sekä U n - k a r i n - j a Itä-Saksan vallankumousyrityksissä. Suurvallan vaiikuripyörien jäljissä ei ruoho kasva . . . JUJÄMDYSTILA RUHRIN ALUIELLA Jokafsette katisaiaiseile taattava kansalaisöikeudd - Max Mobson New York. — Lähes kaikki Y K : n jäsenvaltiot ovat nykyään valmiit soveltamaan Etelä-Afrikan harjoittamaan apartheid-politiik-kaan periaatetta, että valiot ovat kansainväliselle yhteisölle vastuussa sellaisista teoistaan, joilla on merkittäviä kansainvälisiä seuraamuksia, lausui Suomen Y K - edustaja suurlähettiläs Max Ja-kobion Y K n yleiskokouksen e r l - tyispoliiltiscssa komiteassa käyttämässään puheenvuorossa. Komitea käsittelee paraikaa kysymystä Etelä-Afrikan apartheid-poliliikasta. Suurlähettiläs Jakobson jatkoi, että tuskin kukaan enää epäilee, että apartheid-politikalla on tällaisia seuraamuksia; Sitä pidetään yleisesti potentiaalisena selkkauksen aiheena, joka saattJia vaarantaa kanr sainväljsten suhteiden tasapainoa. N i in kuin ulkoministeri Ahti Karjalainen totesi yleiskeskustelupuheen-vuorossaan lokakuun kolmantena päivänä, ellei edistystä saada aikaan rauhanomaisin asein kansainvälisin toimin, väkivaltaisen iotuselkkauk-sen vaara tulee jatkuvasti kasvamaan, eikä mikään maa, olipa se miten kaukana tahansa tapahtumapaikalta voi suhtautua tähän vaaraan välinpitämättömästi. Yleiskokous onkin viime vuosina suurella enemmistöllä hyväksynyt päälöälauselmia, joissa kiinnitetään tui-vallisuusneuvoston huomiota siihen, että yleiskokouksen mielestä t i lanne Etelä-Afrikassa muodostaa uhan kansalnväli.selle rauhalle ja tui-vallisuudelle, ja kehotetaan tur-valll. suusneuvostoa ryhtymään asianmukaisiin toimiin tämän uhan torjumiseksi. Suurlähettiläs Jakobson huomautti, että yleiskokous ei voi mennä suosituksissaan tätä pitemmälle, sillä peaiskirjah mukaan vain turvallisuusneuvosto voi päättää toimenpiteistä rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Turvallisuusneuvosto ei ole edes käsitellyt neljä vuotta sitten asettamansa asiantuntijakomitean mietintöä, jossa käsitellään taloudellisten pakotteiden käyttöä. Sillä välin on saatu kokemuksia tällaisten pakotteiden käytöstä Rhodesian tapauksessa; Ne eivät ole vielä johtaneet tuloksiin, mutta käsiteltäessä eteläisen AJfri-kan eri ongelmia voi s i l t i olla rea-listisinta pyrkiä tehostamaan Rhodesiaa vastaan käytettyjä pakotteita ja lähestymään uudella tavalla Lou-nais- Afrikan kyrymystä,,sillä näiden kysymysten kohdalla on olemassa ainakin jonkinlainen yhteisymmärrys johtavien valtojen välillä. Suurlähettiläs Jakobson jatkoi, että Y K n pakotepolitiikan eräänä peru«pheikkoutena on pidettävä, että se ei saa liittävästi kannatusta yleiseltä mielipiteeltä niissä maissa, joiden myötävaikutusta tai-vitaan, jotta pakotteet johtaisivat tulokseen. Sama koskee Y K n toinunlaa apartheidin suhteen. Y K n omassa piirissä ollaan tosin kuta kuinkin yhtä niiel-tä siitä, että apartheid-politiiMcä on vaarallinen selkkauksen aihe, mutta ei pidä kuvitella, että maailman yleinen mielipide riittävän laajassa mita.ssa hyväksyisi tämän käsityksen toimintaohjeeksecn. Suurlähettiläs Jakobson totesi Suomen valtuskunnan kuuluvan niihin, jotka haluavat Y K n voivan vaikuttaa rauhanomaisen muutosprosessin hyväksi Etelä-Afrikassa. Hän jatkoi "Emme voi hyväksyä sitä, että toimintaa apartheidia vastaan pidetään maailmanlaajuisen rotujen välisen taistelun osana. Käsityksemme mukaan on tärkeätä, että varmiEtetaan sekä Itse Etelä-Af rikassa että kaikkialla muuallakin kaikkien rotujen kannatus sellaisen pluralistisen yhr telskunnan luomiseksi jossa jokaiselle kansalaiselle taataan ihmisoikeudet. Afrikassa p n j ö useita valtioita, joissa tällainen yhteiskunta on toteutettu^ ja niissä erilaisten kulttuuriperinteiden esiintyminen väestössä ei ole; jännityksen J a selkkauksen aiheena, vaan tunnustetaan rikkauden lähteeksi. Länsi-Saksan liittopäivät aloittivat kaikessa hiljaisuudessa viime viikolla poikkeuslakien käsittelyn. Näitä lakeja, jotka viime 12 vuoden aikana ovat J o kahdesti aikaisemmin olleet liittopäivien työlistalla, verrataan yleisest i siihen valtalakiin, joka 1933 mahdoUisti Hitlerin vallanoton. Maan ammattijärjestö vastustaa lakiesityksiä, Joiden (akana nyt on sosialidemokraattien j a kristillisdemokraattien yhteishallitus. Sosialidemokraattien j a kristillisdemokraattien yhteishallitus, joka on hallinnut maata kohta vuoden, suunnittelee toistakin demokratiaa kaventavaa otetta, vaaliuudistusta, joka - poistaisi nykyisen suhteellisen vaalitavan ja toisi tilalle enemmistövaalit ts. tekisi maasta Englannin ja U S A : n mukaisen kak-sipuoluevaltion. Tämä merkitsisi n>)kyisen ainoan oppositiopuolueen — vapaiden demokraattien — kuolemaa. Liittokansleri Kiesingerin •viikko sitten esittämän lausunnon mukaan aikoo (hallitus ajaa vaalilain läpi jo nykyisten liittopäivien aikana. Vaalilain uudistusta perustellaan mm. sillä, että siten saadaan "voimakas hallitus" ja sivutuotteena estetään uusnatsien tulo parlamentt i i n . Seuraavat vaalit toimeenpannaan kuitenkin vanhan vaalilain mukaan ja asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että , uusnatsilainen puolue tällöin pääsee liittopäiville. Ruhrin alueella ovat mielialat paraillaan- erityisen kiihkeitä hiilikaivoksen toisensa jälkeen sulkeutuessa kannattamattomina j a öljyn vallatessa hiilen aseman. Noin 80,- 000 kaivosmiestä odottaa lopputili lähimmän 4 kuukauden aikana. Sosialidemokraattinen talousministeri Karl Schiller ei ole kallistanut korviaan kaivosmiesten esityksille sa-neerausajanjakson pidentämisestä vuodeksi, tai ylimääräisestä öljy\'e-rosta, joka hidastaa öljyn voittokulkua polttoainemarkkinoilla. Tämä alhaalta päin tuleva ar-ivostelu ei ole heiluttanut Bonnin sosialidemokraatteja. Sen sijaan näyttää viime torstainen äänestys, jossa suurempi hallituspuolue äänesti yhdessä opposition kanssa tulo- ja yhtiöverotuksen lisäämistä vastaan, panneen spsialidemokraatit uudelleen harkitsemaan hallitusyhteistyön kannattavuutta. Nousuvaiheessa olleet sosialidemokraatit ovat hallitusyhteistyöhön ryhdyttyään vaali vaalilta menettäneet. Ruhrin alueella suoritetut mielipidetiedustelut osoittavat, että jos vaalit toimeenpantaisiin nyt, olisi sosialidemokraatien äänten menetys 14 pros. — uusnatsit saisivat 10 pros. äänistä. Koko sosialidemokraattinen kenttä on kapinatilassa. Westfalenin maakunnan sosialidemokraattisessa paikalliskonferenssissa (1,300 osanottajaa) ei selostusten mukaan k u kaan puhujista kannattanut hallituksen nykyistä linjaa. Rivijäsenet saavat kuitenkin esittää puolueessa vain "kreikkalaisen tragedian kuoron osaa*. Länsi-Saksan sosialidemokratia on sitoutunut niin tiiviisti kristillisdemokraattiseen politiikkaan, ettei puoluejohto näe mitään ulos pääsytietä. Ennenaikaiset vaalit, jotka olisivat väistämätön seuraus sen eroamisesta hallituksesta, merkitsisivät tässä vaiheessa Jättiläistappioita. Siksi sosialidemokraatit jatkavat tiellä, joka Johtaa demokratian supistamiseen j a sitä tietä sosialidemokratian omaan tappio<Hi; Hilkka Ahmala. Tem)iri on huono rauhan puoltaja New York. — Eräs johtava yhdysvaltalainen ydinvoima-tiede-mies sanoi tiistaina, että rauhaa ei voida ikuisesti säilyttää yHä-pitämällä terrorin tasapainoa, jfiän suositteli maailmalle hyökkäys-järjestelmästä puolustusjärjestelmään siirtymistä. Ydinvoimahallinnon johtaja tri A l v i n Weinberg sanoi olevan yleistä olettamus, että ydinpommi ja molemminpuolinen pidätysvoima on keinona sodan syttymisen dikäise-miseksi. . "Siitä huolimatta suurin osa meistä tuntee elämänsä epämukavaksi tea*rorin tasapainosta, missä kaksi supervaltaa pitää panttivankina 100 miljoonaa ihmistä toinen toisensa maista", hän sanoi. T ri Weinberg sanoi tavallisen älyn sanovan, että maailma, minkä päätavoitteena on puolustus eikä hyökkäys, on järkevämpi kuin se "oikullinen ja vaaranalainen maiailma missä nyt elämme". ; on Suomen itsenäisyyden yhteisistä 50-vuotisjuhlista kieltäydytty, tullaan mr Stadiuksen sanoja käyljtäen, **taistele-" maan uudelleen" Suomen " v a paussota" sekä yuödattamaan propagandapitoisia kyyneleitä nyky-Suomen "kurjasta" poliit-^ tisesta tilanteesta jne. On valitettavaa, etrtä "asiat näin ovat. Me olisimme toivoneet jä olemme saniomalehtenä sitä jatkuvasti suositelleet, että olisi jätetty "vapaussota" uudelleen taistelemialtta jä vietetty yhteisin voimin todella ar-vokkaita Suomen itsenäisyyden 5Ö-vuotisjuhlia. Nyt se jää toteutumatta — mutta toivottavasti tulevana vuonna löydämme toisemme Suomien itsenäisyyspäivän vieton yhteydessä nimenomaam sillä perusteella, että jätetään hisltloria historian ratkaistavaksi ja juhliltaeh. Suomen itsenäisyyttä mitä me kaikin kaninatamme ja tuemme. PÄIVÄN PAKINA PILAtUMÖNSTlm Jeeisuksen kuolemaan tuomin- . heen Pilatuksen kerrotaan pesseen kätensä jä sanoneen, "syy^ tön olen minä". Tämä surkea esimerkki tuli van-tustamattomalla voimalla mieleen kun ulkoministerimme, Paul Mart i n sanoi maanantaisen televisiohaastattelun yhteydessä, että mitä tahansa Yhdysvallat tekee Gana-dasta ostajniUaan aseilla "se on Yhdysvaltain asia": Jos koskaan on Pilatuksen tyyl i in turvauduMu, niin _iässä<. on valitettava.esimerkki siitä. : \Mieli'hyväilä . panivat canadalair set merkille mr, Martinin uudel-. leen esittämän c7jatuksen, että Ga-nadari hallituiksen mielestä Vietnamin sodan ; rauhanneuvottelui-hiri pääsemisen perusehtona on se, että USA lopettaa Pohjois- Vietnamin pommituksen. Tämä lausunto heijastaa varmasti Canadan kansan suuren enemmistön toivomusta ja mieli- • alaa.,; Mutia mr. Martin heikentää sanomattoman .paljon omaa asemaansa kieltäytyessään menemästä loppuun asti tämän ajatuksen mukana. Jos Vietnamin likainen sota on .kiinni Yhdysvaltain pommituksessa . ija jos vain tämän, pommituksen lopettamisen avulla •voidaan rauhanneuvotteluihin päästä, kuten mr. M a i t in sanoo j a kuten enemmistö cänadalaisis-ta varmasti katsoo — s i l l o in olisi kansallinen Velvollisuutemme tehdä kaiken voitavamme sen hyväk^ si, että Yhdysvallat saataisiin jär-kiintymään ja lopettamaan pom-mitushyökkäyksensä. \ _M:utta mr. Martin kieltäytyy sanoutumasta i r t i Yhdysvaltain so-tavankkurien veliyän toimesta. Päinvastoin hän varoittaa meitä nöyränä alamaisena, että Yhdysvaltain sotaohjelmastä -—\ esim. NATO ja NORAD-liitoista eroaminen — johtaisi "perusteelliseen muutokseen Canadan jä Yhdysvaltain välisissä suhteissa. Viimeaikoina Onkin paljon puhuttu niistä "kostotoimenpiteis-ta", mihin Yhdysvallat voi Cana-. daa vastaan erinäisissä tilanteissa ryhtyä, mutta monesta "canadaFäi-sesta tuntuu kuitenkin, ;että tätä peloittelua harjoitetaan liiankin ipaljon. Tola tietenkin on, että Yhdysvallat voi aiheuttaa taloudellisilla siirraillaan vissejä vaikeuksia Canadalle, mutta totta on myös se, että Setä Samulilla ei ole sittenkään kaikki valtit, sillä se tarvitsee kipeästi vissejä cana-dalaistuotteita. Olkoon näiden kanssa niin tui näin, mutta budolta tuntuivat mr. Martinin vetoomukset n i i h in "suhteiden täydelliseen muuttumis-imahdollisuuksiin".; Ja kerrassaan kestämätön oli hänen selityksensä siitä, ottei Canada yöi muika tehdä mitään Vietnamin verirahojen vastaanottamisesta kieltäytymiseksi. jJös Ruotsi voi- kieltäytyä aseiden myynnistä Yhdysvaltoihin, ku t«n. se on menetellyt, ja silti, on ihyvissä suhteissa Yhdysvaltain .kanssa,, n i in miksi ei sitten Cana-da? Suorastaan Ivurskasteiua öli ul-koriiinisteri Martinin vetoomus parikymmentä vuotta sitten Yhdysvaltain j a Canadan kesken alle-ikirjoitettuun puolustustuotantoso-piraukseeri ja väittää, että sen so-ipimiiksen .perusteella on myytävä aseita Yhdysvalloille huolimatta lainkaan siitä,-^ mitä -Yhdysvallat niillä tekee. Olettakaamme, että Yhdysvallat aloittaisi Vietnamin sodan lisäksi hyökkäyssodan- myös Englantia vastaan. Pitäisikö meidän sittenkin myydä v. 1945 allekirjoitetun sopimuksen , perusteella .aseita Y h - dysvaUolUe >ja sanoa, kuten sanoi nyt mr. Martin, että Canada " e i 'lä'hetä aseita millekään vaaravyöhykkeelle, mutta mitä USA tekee täältä saamillaan aseilla: "se on Yhdysvaltain asia?" Tarkoituksellinen vyön alle suunnattu isku oli mr. Martinin väistös että Puolaa (valvohtako-missionin kolmatta jäsenmaata Canadan j a Intian lisäksi) vastaan voitaisiin eittää samanlainen syytös verirahojen vastaanotosta, minkä Pohjois-Vietnam esitti Ca-nadaa väistään sen vuoksi kun Ot-tawasta myydään aseita pientä Vietnamin kansaa vastaan hyökkäävälle USArlle. Koska on Puolasta myyty aseita Yhdysvalloille — tai millekään muulle yietlflamia vastaan hyökkäävälle valtiolle? " Mahdollisesti mr. Martin taiikoit ti sitä,. että Puolasta myydään aseita Neuvostoliittoon ja Neuyo.s-toliitto auttaa Vietnamin kansaa taistelussa päällekarkaajaa vas-taan. . Mutta totta kai on eroa siinä jos myydään aseita hyökkääjälle, kuten Ga nadasta myydään, tai jos niitä mahdollisesti myydään hyökkäyksen uhrin avustajalle? Me puolestamme toivomniie va-kaasti, että ulkoministeri - Martini n sana verirahakaupästa ei olisi hallituksen viimeinen sana, sillä siitä ei kunnian kukko laula sen ijjaremmin nykyiselle liittohallitukselle k u i n koko maallemmekaan. — • Känsäkou(t'a.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 18, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-11-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus671118 |
Description
Title | 1967-11-18-02 |
OCR text |
,-.-[.'Ws\'"
Sivu 2 Lauantai, mairrask. 18 p. Satoirday, Nov. 18, 1967
VAPAUS ( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Established Nov. 6, 1917
EDiTORi W. EKLUND MANAOER: E. SUKSI
TELEPHONE! OFFICE A N O ^ D I T O R I A L ^ 7 4 ^ 6 4
PubUahed thrlce-^otitly: Tuesdays, Thursdays and ^aturdays by Vapaus
Publishing Ck>. Uittlted, 100-102 Ebn St. We8t, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adtortisiiig rates upoQ applicatlon, transtatton free .of charge.
Authollzedas second clasa mall by the Post Office Department, OttawB,
and Sor payment of postage49 oash.^ ^
; M , . , ; , , . , :CANADIAN LANGUÄGEIPRESS: ^CLUB
TILAUSmNNAT:
Oanadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $555 USA:n:
3kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
I v k . IIÄ), 6Jtk..6.25
Sven Stadiuks^ puheesta -
Tororttolaisen Vapaa Sanan keartöman mukaan Suomen
vara)kionsuli Sven Stadius dli eräässä siikÄ
pitänyt puiheeni, "jonka sanait häm fcodistikolfco TVxr^
malaiselle väestölle". Me puolestamme tervehdimme lämpimästi
mr Stadiufesenpuiheen tätä.'kohtaa ja,erikoisesti hänen
vetoomustaan "paremman yfhrteisyroimäTTyksen aikaansaamiseksi
keskuuteemme, koska se samalla on edellytys entistä
paremmille saavutuksille". Me kannatamune lämpimästi tätä
-9jaituatia,ja us(komme,^etitä valtavan suuari, enemmistö Toaxmton
suomalaisista on samaa mieM kaikissa kansalaistemme yihteis
hyvää tarkoittavissa asioissa. Kaikki se, mitä alempana asiasta
lausumme, ei siis feoske mr Stadiuksen puhetta, vaan niitä
kysymyksiä, mitä hänen pulheensa herättää.
Asiassa on vankka pohja fcunmr Stadius sanoo, etltä "me
suomalaiset liiankin paljon pyrimmfe eristäytymään' tämän
maan englanninifcieilisestä pääväestöaltä . . .", että meidän kult-tuurisaavurtukserame
ovat lähes tuntemattormia "oman piirim-
;ne ulkopuolella oleville" ja että "ainakin Toronton suomalads-tenkiolhdalta
näyttää siltä, että nykyisen Icoftimaiamimte satavuotisjuhla
on jäänyt ansaitsemaansa huomiota paitsi . . . "
Miksi näin?
Peruskysymyksenä on hiaiketi mr Stadiuksen huomioima
yhteisymmärryksen ja yhteistoiimininan puute. Yksi adnda esi-merklki
riittää: Sudburyn suomalaiset saivat sekä mainostusta
että tunnustusta järjestäessään yhdlessä yhteisen Suomi-viikon
vieton Canadan Cenltennial juhlinnan merlkeissä.
Mutta Torontossa ei tällaisia myönteisiä tuloksia saatu
yksinOcertaisesti siitä syystä kun vissit piirit kieltäytyivät sel-laistesta
yhteisrttoiminnasta, mitä esimerkiksi CSJ:n Toronton
osasto sekä u.- ja u.-seura Yritys Jaannatltajineen ehdottivat;
Puhukaamme tässä ythteydessä suumme aivan puhtaiksi
vastaisuuden varalta. Asiasta vastuunalaiset piirit kieltäytyivät
Torontossa tästä yhteidtoiininnasta vissinlaisen "omahy-
0, väisyyden" pohjalla ja antoivat'silloin ymmärtää, että he hoitavat
yksin tämän lOO-vuctisjiihla-asian sillä vasemmistoa ei
kuitenkaan hyväksytä Centennial juhlan vietftöon. Me sanoimme
silloin ja se osoittautui todeksi, että "omalle puolleen sika
kiusa tekee kun purtiloaisa kaataa", että CSJ:n osasto ja Yritys
kannattajineen ei vä!t tarvitse kenenkään "lupaa", sillä ne
tulevat jdka tapauksessa osallistiimaan Canadan centennial
juhlintaan, ja että loppujen lopuiksi yhteistoiminnasta kieltäyr
• tymiJien heikentää ja pienentää sitä panosta, minkä Toronlton
suomalaiset voisivat Canadan Centennial-juhlinnalle antaa.
Käsi sydämelle: Eikö juuri näin käynyt? Ja lainkaan omai-keihu-
syntiin lankeamaitta me voimme sanoa vielä senkin, että
elokuun alussa Torontossa Canadan Centennial-juhlien merkeissä
vietetty CSJ:n ja SCAUL:n yhdestoista yhteinen urheilu-
ja miisiikkijuhla, inikä onnistui niin erinomaisesti sekä
ohjelmistonsa tason että yleisökannatuksen puolesta, oli sittenkin
kaikkein arvokkain ja huomatuin panos mitä kansalaistemme
toimesta Torontossa Canadan Centennial-juihlinnal-
Ite annettiin. Yksinomaan Torontlton kaupungin Centenniad juh-lakomitean
edustaja onnitteli Canadan suomalaisia tämän tilaisuuden
järjestämisestä ja siitä mainiota ohjelmasta, josta
hän sanoi täysin siemauksin nauttineensa.
Me korostamme! Ylläesitettyä ei ole esitetty kerskumds-mielessä,
vaan käytännöllisenä osoituksena siitä, kuinka auttamattomasti
olivat ajan vaatimuksista jälessä ne voimat, jotka
siUoihyhteistoiriuimasta kieltäytyivät.
Meille sanottanee, että esimerkkimme koskee "kansallista"
eikä "paikalUsitä" tilaisuutta. Hyvä niinkin. Mutta me
voimme esittää eräitä^muitakinesimerldcejä; Vapaa Sana^^fe
toi viiöÄ tiistaisessa uutistiedossä, missä piihutaan myös
edeUämainitiista mr Sta^^^ että Finnish Social
Clubin 35-vuptistiläisuuksien^^^^^p^^ "lähes pairiin sataan
noilÄeyajoulkko siioin
Mutta kun torontolaiset Vapauden ystävät ja kannattajat
järjestivät vähän aikaiöemmin Vapauden 50-vuotsipäivän kun-m
i ^ i juhlan Pon haalille, niin siellä oli sentään paljon suu-rertipi
jiihlayleisö, puhumattakaan nyt muista seikoista, vaikka
JTtiihlittavana oli 250 naaihn pipssä ilmestyvä sanom^dehti, eik^
paikallinen järjestö!
Mitä me tarkoitamme sanoa on tämä: On tullut aifca jol-loiri'\
dssien piirien sietää harkit^^^^^^^ että kannattaako hejdäln
: tähdentää omaa "suuruuttaan" ja sillä perusteella kieltäytyä
yhteistoiminnasta, kuten Torontossa kieHtäydyttiin yhteistol-minnaäta
Canadan Centermial juhlien hyväksi— ja kuten
kautta laajan maamme on kieltäydytty yhteistoiminnasta Suomen
itsenäisyyden 50-vuotispäivän vieton hyväksi.
Mr. Stadius kinnitti. oikeutetusti huomiota siihen,, että
''monet meistä vielä taistelevat Suomen vapaussotaa", kuten
.hän;Sanoi.
Mutta mikä on kantona tässä kaskessa? "Meidän" taholtamme
on esitetty kanisalllisesti ja eri paikkakunnilla, elttä jär-jesttettäisiin
suuressa mittakaavassa yhteisin voimin Suomen
itsenäisyyden 50-vuotisjuhlia niin, että "vapaussota" kysymys
jätettäisiin pois päiväjärjeatylcsestä ja ohjelmistosta ja sen
sijaan juhlittaisiin täysin rinntoin pääasiaa — sitä että itsenäinen
Suomi on nyt saavuttanutt täimän tärkeän virstan tolpan,
mikä on todella juhlimisen arvoinen suurtapaus.
Mr. Stadius luonnoUiseäti tietää, missä on vika, eli miksi
tällaista yhteistoimintaa ei ole saatu aikakin Suomen itsenäisyyden
50-vuotispäivän yiejton hyväksi.
; Mahdollisesti siitä voi jdku olla louikkaanltuvinaan, mutta
totuus on sanottava. PerinmiäisfeMsyj^ä tällaisesta yhteistoiminnasta
kieltäytymisestä on se, että joitakin piirejä kiin-nlbetaa
enemmän halu "politikoida" Suomen itsenäisyyskysy-myksen
kustannuksella kuin järjestää todella suuria ja sytyttäviä
kansanjuhlia Suomen itsenäisyyden öO-vuÖtispäiVän
.kunniaksi.
Joulukuun alussa se nähdään, mutta me rlohlkienemimie
.«mustaa, että niissä piireissä,, joiden aloitteesta ja tahdostai
Yhdistyneet Kansakunnat-järjestö
(YK) perustettUn toisen
maailmansodan jälkimainingeissa
kansojen .rauhanpyrkimysten ajajaksi.
Järjestölle, johon tänä päivänä
kuuluu jo 122 jäsenvaltiota,
hyväksyttiin kuuluisaksi tullut
Peruskirja Lökak. 24 päivänä 22
vuotta sitten. Tätä päivää on sen
Jälkeen 'Vietetty Jcansainvälisenä
Y K : n päivänä, johon myös Suomi
on osallistunut jo ennen järjestöön
kuulumistaan. Suomi pääsi
Y K : n jäseneksi vuonna 1955.
Y k : n TAVOITTEET
Y K : n tärkeimmät tavoitteet ovat.
kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden
ylläpitäminen, ystävällisten
suhteiden vääflminen kansakuntien
välillä ja ikansainvälinen yhteistyö
taloudellisten sekä sosiaalisten on^^
gelmien ratkaisemiseksi. ^
Yhdistyneet Kansakunnat tahtoo
myös luj-vata ihmisen perusoikeudet
ja perusvapaudet sekä edistää
näiden oikeuksien ja vapauksien
yleistä hyväksymistä j a kunnioittamista.
Yhdistyneet Kansakunnat heijas-;
taa' maailmaa sen vaikeuksia ja
sen mahdollisuuiksia — kokonaisuutena.
Mikään yJtsityinen valtio
tai rajoitettu kansojen liitto ei voi
»ttaa sen paikkaa tässä toiminnassa.
" E i mikään kansa, olipa se
miten voimakas ja hyvinvoipa tahansa,
pysty tulemaan toimeen yksinään",
sanoi pääsihteeri U Thant
uuden vuoden tervehdyksessään
tänä vuonna.
V K : n tavoitteet eivät ole muuttuneet,
vaikka se joutuu päivästä
päivään kamppailemaan mitä erilaisempien
ja nopeasti muuttuvien
ongelmien kanssa. Onko Y K ottanut
oppia aikaisemmista erehdyksistä
ja pyrkinyt kehittämään uusia
menettelytapoja? Y K . n pääsihteeri
U Thant on puhunut Y K : n muuttamisesta
keskusleluarenasta toiminnan
järjestöksi.
Luodakseen kansakuntien välisille
rauhallisille ja ystävällisille suhteille
välttämättömät edellytykset
Yhdistyneet Kansakunnat toimii
elintason kohottamisen, täystyöllisyyden
sekä taloudellisen ja sosiaa^
lisen edistyksen ja kehityksen hyväksi
sekä kaikille rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta
kuuluvien ihmisoikeuksien
j a perusvapauksien toteuttamiseksi.
RAUHANTURVAAMISTOIMINTA
Rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen,
kuuluu oleellisesti Y h distyneiden
Kansakuntien rauhan-tui-
vaamistoiminla eripuolilla maailmaa.
Y K on useissa tapauksissa
onnistunut lopettamaan a.seelIison
välienselvittelyn toimimalla välittäjänä
tai saattamalla osapuolet
neuvottelemaan YK:n suojeluksessa.
Välitys- ja sovittelumenetelmiä
sovellettiin menestyksellä Hollannin
ja Indonesian välisten vihollisuuksien
lopettamiseksi. Suezin k r i i si
ratkaistiin vuonna 1956 sopimuksella,
jossa Israelin, Englannin ja
Ranskan joukot sitoutuivat vetäytyi
mään Egyptin' alueelta. Samalla
perustettiin YK:n valvontajoukot
huolehtimaan rauhan .säilymisestä
tällä alueella.
Kongon hallituksen kiireellisestä
vetoomuksesta YK lähetti heinäkuussa
1960 Kongon tasavaltaan
joukkoja auttaakseen hallitusta säilyttämään
Kongon alueellisen yhtenäisyyden.
Y K : n joukot vetäytyivät
Kongosta kesäkuussa 1964.
. Kyprosta varten vuonna 1964 perustetut
YK:n rauhanturvajoukot
ovat estäneet Kyproksen kreikkalaisten
j a turkkilaisten väliset taistelut.
Ponnistelut jatkuvat välilys-ratkaisun.
löytämiseksi Kyproksen
ongelmiin.
Vuonna 1965 Y K onnistui keskeyttämään
Intian ja Pakistanin
väliset taistelut Ksishmiri&sa ja
maiden välisellä :rajalla.:Tämä o l i
vuoden 1949 jälkeen jo töinen kerta
Jcun vihollisuudet Kashmirissa saat
i in loppumaan Y K : n avulla.
ASEISTARIISUNTA
Y K : n yleisknkouiksen .-ensimmäi'
nen päätös vuonna 1946 l i i t t y i aseriisuntaan;
siilloin (perustettiin ato-mienergiaikomissio.
Vuonna .1966
yleiskockous'^kehotti valtioita solp)!-
maan sopimuksen ydinaseiden leviämisen
ehkäisemiseksi. Moskovan
sopimuksessa vuodelta 1963 kiellettiin
ydinkokeet il'ma'kehässä, ulkoisessa
avaruudessa ja veden alla.
Genevessä on ollut koolla vuodesta
)962 lähtien 18 vallan ase-riisuntakomitea,
jonika — samoin
kuin Y K : n aseriisuntakomissionkin,
Ijohon kuuluivat järjestön kaikki
jäsenmaat -—-päämääränä on yleinen
- ja täydellinen aseriisunta.
Vuonna 1965 yleiskokous hyväksyi
ehdotuksen kaikkien maailman
valtioiden aseriisuntakonferenssin
kollekutsumisestci.
A P A R T H E ID
Y K on ilmaissut huolestumisen-
:Sa,.etelä-Afrikan tasavallassa vallitsevasta
tilanteesta, mikä on seurausta
Etelä-Afrikan hallituksen
rotuerottelupolitiikasta. y K on
pyytänyt Etelä-Af rikan hallitusta
luopumaan politiikastaan, jonka
yleiskokous on julistanut rikokseksi
ihmisoikeuksia vastaan. Turvallisuusneuvosto
on pyytänyt kaikkia
valtioita lopettanifvui ^ueitten, j i m -
mubslen ja «ptjuaateriaajin mV9U
n i n J a toimittamlseh Etelä-Aifrik'
kaan. Yleiskokous on. vaatlniit bau
pan ja diplomaattisten juhtelden
katkaisemista Etelä-Afrikan kans-^
'Sa.
Y K pitää tiedotustöiniintfinsa
avulla maailman kansat tietoisina
apartheid-ja sanoa, kuten sanoi
nyt mr. Martin, että Canada " e i
'lä'hetä aseita millekään vaaravyöhykkeelle,
mutta mitä USA tekee
täältä saamillaan aseilla: "se on
Yhdysvaltain asia?"
Tarkoituksellinen vyön alle
suunnattu isku oli mr. Martinin
väistös että Puolaa (valvohtako-missionin
kolmatta jäsenmaata Canadan
j a Intian lisäksi) vastaan
voitaisiin eittää samanlainen syytös
verirahojen vastaanotosta,
minkä Pohjois-Vietnam esitti Ca-nadaa
väistään sen vuoksi kun Ot-tawasta
myydään aseita pientä
Vietnamin kansaa vastaan hyökkäävälle
USArlle.
Koska on Puolasta myyty aseita
Yhdysvalloille — tai millekään
muulle yietlflamia vastaan hyökkäävälle
valtiolle? "
Mahdollisesti mr. Martin taiikoit
ti sitä,. että Puolasta myydään
aseita Neuvostoliittoon ja Neuyo.s-toliitto
auttaa Vietnamin kansaa
taistelussa päällekarkaajaa vas-taan.
.
Mutta totta kai on eroa siinä
jos myydään aseita hyökkääjälle,
kuten Ga nadasta myydään, tai jos
niitä mahdollisesti myydään
hyökkäyksen uhrin avustajalle?
Me puolestamme toivomniie va-kaasti,
että ulkoministeri - Martini
n sana verirahakaupästa ei olisi
hallituksen viimeinen sana, sillä
siitä ei kunnian kukko laula sen
ijjaremmin nykyiselle liittohallitukselle
k u i n koko maallemmekaan.
— • Känsäkou(t'a. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-11-18-02