Vapaus, August 21, 1952

              Sivu 2 ^ Torstaina, elokuun 21 p. — Thursdajr, August 21,^952
CMOBBBCT) aadepqulent Utbor
OBsan of FInxiIsb Canädiana. £s«
08 sMozidicIass naU 1^^^^^^
OfOeo Oepaitnuoit, Ö t ^ ^
SIUBBdajrB eod Saturda^B tq^ Vapaus
BbB Stw Wv Sudbuiy; oxtt^ Canada.
Telepboms: Sostoezs Offleo 4-42S1
Editorlal Qftice 4-4289i; ' SSaoaser
E. Sukel, Editor W« EUimd. BS^tUDS
addre» Box ^/Budbjgy, Ontario.
Adveirilsing ratea upoa flppUcatlaiL
Canadaasa: t vk. O fek. 8.75
YbdysvanoiQ»: i vk. 9iw e fctfe 4.2(^
S u o j p e o a ; t v f t . ^ O pt. ^
1^ Mr. Bengough qn vieraan
H 'Näyttää sfltä, että jotkut ihmiset eivät opi mitään. .
Kokby^naäilmän työväenliike muistaa, että esim. Saksan sosiali-
; ; demokraattiset johtajat perääntyivät ifasistisen väkivaItapo|ltiikai);
edessä ja ryhtyivät asiallisesti natsien avustajiksi "kommunistien'!
vaiaossa siinä sinisilmäisessä toivossa, että heille suodaan "palkkio-kln^^^
olkeus toimia fasisminkin alaisuudessa. Tiedetään, kuinka on-f
nettomasti Saksan sosialidemokraattisille johtajille ja heidän talutus-s
^ nuorassaan kulkCT^ tässä kävi.
Mutta kaikesta tästä huolimatta — ja näitä esimerkkejä voitai-
1^ >«Iin esittää kailtista fasismin alaisuuteen joutiineista Eqroopan mais­ta
— Winnipegissa kokoontuneen Trades and iLabor Congress of Ca-i
»dan (TL)C) konventionille sano^ järjestön
-•johtokunnan nimissä laadittu ehdotus, jonka niukaan vaaditaan kom­munistipuolueen
laittomaksi julistamista Canadassa!
' Kukaan ei odota, että mr, 'Bengough ja fl^C-.n muut oikeisto-,
johtajat hyväksyisivät sosialistisen tai kommunistisen maailmankat-iiot^^
bn totuttii^^^^p^ pom
lievemiehinä. Mutta po^^ omaa-
•vina;,'jos he mielivät käydä demokraattisista kansalaisista, heiltä voi-
], daan ja täytyy odottaa perinnäisten kansalaisvapauksien puolusta^
mistä; Tolsin kuin jotkut tietämättömät
ja TIXTin muut johtajat tietävät mistä on kysymys.^^H^^
tietoisiajsiitä/ että jos
to kansa
lainsuojattomain henkipattojen asemaan, missä ihmisiä voidaan van-i;
> gita, syy^ pelkkien ajatustensa perusteella mitään ri­kosta
tekemättä.
Sey että herrat Bengough ja kump. suunnittelevat tällaista kom-tii^
unistrvastaista esitystä, ei suinki^an ole heidän moraalisen voiman-
> i^!inerl^l(i^ vaan päinvastoin osoitus siitä, että he tietävät kärsineensä
{)oliittisen häviön. Mr. Bengough ja kumppanit ovat tulleet huomaa-
--.maan, että canadalaiset työläiset eivät: enää-uskokaan heidän so^^
poHtiikkansaöikeUdehn^ukais^ se antaa luvatt
V työtä kaikille.. Päinvastoin laajojen. työläisjoukkojen keskuudessa
kehittyy joko tietoinen tai vaistomainen toiminta 'yhteisiä'' sotauh-raidksla
v a s ^ ^ ja parantami­sen
puolesta. Tämä; ilmenee ehkä kaikkein parhaiten niisiä vöimak-
' '^istSi lakkoliikkeistä, mitä on Canadassa viimeviikkojen aikana käyr
y=;vty ja mitä on edelleen käynnissä; Ne osoittavat, että työläiset eivät
enää usko ''piirakka: taivaassa'.' jputsenlauluun, vaan vaativat heille
- kuuluvaa elintason puolustamista ja siis rauhanomaiset^
' kaa, missä ainoastaan elintason parantaminen on mahdollista.
Toiselta puolen mr. Bengough ja kumppanit eivät halua kuulla
mitään r a i ^ ^
^ ti»^; ^^fr p^
'USA: n suurpääomakin, .ra^ kommunistivastaista
//toimintaa— sama^
«oikeutettujen lakkof ja muiden taistelujen tukemiseksi. .Tänään pe­rusteella,
ja viitaten omaan hajoitustyöhönsä unippistisessa lijkHe^s-
, sa, mr. Bengough ja kumppanit vaativat höyryjyrättäväksi^^^^^^^
lauselman, miss^
naanl
"Ja porvarit riemuitsevat siitä 1 Parhain esimerkki tästä oli To­ronton
Globe and Mailin tiistainen numero, missä kissanp
selk kirjainotsikoUa tervehdittiin Bengoughih esitystä mikä ojn epäi-leniättä
te|ity amerikkalaisten ajatustenlukijain määräyksestäv^^^^;^^^:
Samalla kertaa TLG:n kgjif^entiphin jäsenillä oli vakava varoitus ^
Globe and Mailin saman etusivun egyptiläisessä uutisessa, jossa keri-,
rottiin, että sikäläiset ajatusten lukijat, jotka ovat jo suoria
' kpmi^unismin pannaan julistamisen, ovat menneet tässä askeleen pi-
' tequnä
tiäottisena egyptiläisenä ryhtyi Kairossa lakkoon menneiden tekstii-lityöläisten
johtajaksi.
Mainitun uutistiedon mukaan Egyptin "voimaniies", kenraali
^ mahtipontisesti, että "subversiiviset" lak­kolaiset
ja muut ammutaan, jos eivät muuten ahtaudu, site^
perustan samanaikaisesti annetulle kuolemantuomiolle; jonka mu­kaan
nuori lakonjohtaja MustafaKhamis tuomittiin hirtettäväksil
Mr. Bengough ja kumppanit tietysti sjinövat, ettei tällainen lak-iLolaistenrja
i^3mu yainpamineh ole mahdollista eaaiä-
; dassa^ Tällaiset puheet hänen kohdaltaan olisivat kuitenkin petosta
ja vilppiä, sillä T ^ varsin hyyin; että la-f
luejidotus sisäkyy myös Yhdysvaltain vaikutuksesta
•yii-kohta
mukaan vpidaari mikä tahansa lakkolainen raahata kor-kean
riaadin v etee lähettää vuosikausiksi tiilenpäitä lukemaan - - -
tv ellei tätä lakiehdotus^ saa^a yleisen mielipiteen painostuksen
muirtetuksi taantumuksdli^^ kohdiltaan. ; Tosiasiassa^
f limatta lainkaan siitä, onko hänen tarkoituksensa se, mr, Bengough
h auttaa "kommunistivastaisilla" esityksillään sitä, että lakköihih ja
> muuhun työväentoirtiiritaari osallistuvia miehiä ja niaisia Voitaisiin
i ; m ^ ja vangita. Jos yksi osa työyäen-
I liikkeestä Julistetaan lain suojattoniaksi, niin maailman helpoin asia
|; <)n silloin taiantumusyoimille selittää, että kaikki palkankorotufe
I muita paraui|iuks^
; jäseniä. Näin on käynyt ennen ja niin käy vastaisuu-f^
vvdessakin.",.v/''^ /.^
» Uusimpana varoituksena siitä, mihin poliisien suorittama aja-
V kontrolli maata vie, saadaan tämän hetken Yhdysvalloista,
I missä kunnm^ vangitaan ja tuomitaan — ei
* sen tähden mitä he ovat tehneet, vaan sillä perusteella mitä he äjat-
^ tdevat. iKuvaävana esimerkkinä tästä on Yhdysvalloin Västikälah
neljälletoista koramunistijohtajalle annettu ankara vwkiIatuomia
sen vuo)csi kun he puhuvat dempkratiäri puolustamisesta ja agite^-
raavat, niin jiiuri agiteeraavat. Yhdysvaltain kunniallista kansaa Wall ^f^^®!^ ^*^''^P''M'stien mieletöntä sotaohjelfnaa vastaan. Panta-
4 Jtpon t ä ^ yhteydessä visusti mieleemme, että: näitä kpmmunistijoh-tajia
ei edes syytettykään siitä, että he ovat tehneet joitakin: ri-
5 koksia. Heitä "opettamisesta!' joiika
i ? r ? ^ ^ joukkomittaisesti kurjien urkkijain,työväenliik-i
kcCTi Juudas Iskariottien antamia, usein valheiksi ja vääristelyiksi
^osoitettuja "ihniantoja''.^ h
ta myöntämään eivät saaneet iangais-tusta
tekojensa, vaan ajatustensa vuoksi, kun hän sanoi "kaikkien
: heidän syyllistyneen samassa määrässä,. sil}ä he ovat sj^UJstyneet
I sydämen ja mielen rikokseen". •
Jos mikään, niin jiiuri tällaiset Iiiokkatuomipt ovat to
J ;^4y?valtain mainetta ja arvoa ihmiskunnan silmissä. Mutt^ ukkol-
Jisena yhdysvaltalaisille isäMUeen, mr. BengpUgh ja kump. yrittä-
|%ät viedä kurjuuteen.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
OnU 0 y t t i t4r. 20 9n)ä 50 vuotta.
<tanittelunune päivän sankarUle!
Miia it^^
ifB. pftiOgVO» TÄSTÄ .
yjnjö... kääntyy nyt litttobalUtuk-mifnxo}
een ja «uosJttetee lakia, i n i n -
]^:roul|aari k p ^
, Maan.,JJ#Uä tai -alla, Canadan
J^orömuniftlt vipyät vali>. P l e »^ p » ? '
Venäjän ,yleis5U}mflitelmÄ8sa, Pääosa
i&Uuy.selisLia laitoksille i u in
l l y c i l i j ^ % i
päätösiauselmia ihyväki^en omaksu-
Vpt sen ipaterli^llstlsen filosoXJan: ja
antaessaan huullpalyelusta meld.||n
elintavallemme, toimivat sen hävlttä-mjseksl,
— Globe and iaiaU, elojt 20
pp tfjiir^ltuskJrjoitus.
VAiSTAHAKOISESTI.
MllTTA KUITENEIN
Helsingin Sanomat, spudettuaan ja
liiioyattuaani myöntää Suomen me-
^iDteoillsuudelie "oikeuden" mark-
•klnoida tuotteitaan siihen suuntaan,
josta aurinko nousee;
riunnetuista. syistä ovat Neuvoisto-liiton
markkinat meille läliltuleva|r
sutidessa avainasemassa j a solmittu
<ViiBlvuotissopimU8 sekä laivanraken­nusteollisuuden
osalta äskettäin päär
tetyt ll«äsitoumukset ovat jo siirtä­neet
suoranaista- menek¥iil>'ulaa. U u ­sien
ostajien hankkiminen olist k u i ­tenkin
metalliteollisuudellemme ellnr
tärkeää; sillä sen paremmin taloudel­lisesti
kuin teknUlis^tikään ei lierie
edullista turvautua vain yksjin; mark­kinoihin.
Siinä suhteessa lienee me-taUiteoUtsuudeUamme:
suuria - mahr
doll.suuksLa Itä-Euroopassa ja eräillä
miiilla vähemmän kehittyneillä aju-eUla.
Vientiin liikenevä tuotantoky­kymme
on sitä paitsi.niin pieni teidjä
maaiimanmarkkinoilla, että ; luu}isi
juuri sopivia myyntialueita valitse^
maUa ja myös tehokkaaiui infonnaa.
tiolla sekk hyyäiUä mainonnalla saa­tavan
ylijäämäkäpiasiteetti vähitellen
hyväksikäytettyksi." -
salaliiton punomiseen.
rence leiman, «cön: j a
yanMttinft
no iieistä' väpautumiseksL'^'-''.'^y
, Lethennan. j a häneji kaverinsa
PQliitt;E9teii ipiblipiteittensa johdosta "
Huomenna tulee ko^tmeekM 25 p(Hiisi otti aktiivisestPx>saa tämän
vuotta siitä kun ^teÄsi' kuoleijiatonta
vapaustaistelija, j a rauhanpuolusta­jaa
Nicola Sacco j a Bartp^pmeo, Van^
zetti telotettiin 'sähkötuolissa, -
•flämä miehet, joita miljoonat ja
niiUoonat , kunnioittavat, - tänään.;
luiollyat elokuun 22, päivänä «1327.
Heitä ] vastaan punbiyat salajuonen
poliisit j a hallituksei?: salapolljbi <P-B
I ) , jotka hyvin tiesivät näiden mies­ten
olevan syyttömiä ^ siihen rikok­seen.
Josta heftjlJsyytejl^' Ja heidät
tuomitsi kuolemaan irvisteji^y^, tuo­mari.
Joka usein käytti Uhreistaan
sanoja "nuo;anarkistit?',"nuo/kiro­tut
bolsheivikit" s i l l o i n k u n : . p i i l i u l
heisiä yksityiskeskusteluissa. -
' Mikään salaliitto ei ole mllloln-
' kaan nostattanut sellaista snaailman-:
laajuista suuttumusta' kuin tämä
murhasalallitto, jolta punottiin- Ifah-ta
Italiasta saapunutta työläistä Vas-taaUi
'''V^-
Mutta syy ttömyyistodistUkset 'ipidet-tiiii.
l u k i t t o ^ ovien takana Ja sama
J. Edgar Hbovia:. Joka niitä. piti sa-.
lassa,- johtaia
rauhan
vastaan.
puolesta
tänään hyökkäystä
toimivia työläisiä
6acco Ja !V8nzetti oli\'at saman
luokkaöikettde|i uhreja kuin monet
muut aktiiviset työläiset. Mistään
puolueettomasta, olkeudenkäyiinistä
ei voinut oäa kysymystäkään. Läu-taikunnän
- jiuheenjoihtaja avoimesti
kerskaili;ystävilleen: "Heidät pitäisi
jokatapauksessa hirttää". Ne sanat
hän sanoi 'ennenkuin todistajia ' o l i
kuulusteltu.-
VTuomari "Kiyef oli luokkavihan.pe­rikuva.
•' •. ' Vj'.
'A Viisi vuotta myöhemmin Madeiros
niminen rosvo tunnusti, että hänen
säkkinsä suoritti ne murhat, joista
työväenmlehiä syj^tettiin. Mutta
ylemmät oikeuslaitokset työnsivät s l -
Marcel Cacliiu
on sairastunut
FariisL — Hansel Caebin. 82-
vuotias Bankksn ' f i ^ ^
sensattort Ja Hqmanften Uiklceen-
Johtaja/ on gaJrastnopt kotonaan
' Plonriyossar IBriti^^
kuitenkin arvelevat hänen tolpn-vah
salrandKtaan. '
vuun sellaiset tunnustxiksetTsIUä n i i ­den
mielestä Saccon Ja Vanzettin
olisi (pitänyt Jokatapauksessa kuolla.
Joukkoliikettä Saccon . Ja Vanzet­t
i n puolesta e f ^ i l l o i h k a a n imholteta.
Tuhannet -APLzn paikallisosastotkin
liittyivät $Uhen. Itse APL tuomitsi
salaliiton,, "oikeuden väärinkäytöksi"
kahdessa eri konventionissaan. Suu­ria
onlelenosoituksia :oli kautta onaar
itoaai»; M u t t a ; uhreja el voitu pelas­taja.
Miljoneerien valta oli vielä liian
voimakas; noina aikoina. Se on pe­rusteeltaan
heikompi tänään, mutta
hyökkää sitä raivokkaanunin rau­hanpuolustajia
vastaan.
: Jä mikään taistelu poliittista mur­haa
vastaan ei ole kestänyt n i i n kau-pmEÄ
JÖHTOPJttTöS
HaitUuspuhjtia: Jokainen l
ryyppy lyhentää ihmisen mo^^
jällä l u n n i l l a .•
KuuUJa: Se
erehdys! .- ei ole tottai;^ I
Toronto. —. Kuinka voidaan lopetr | sifi oU AUftraa-aä:
kamppailu alkoi pian sen jäi- ta» nykyinen spta' Aasiassa. Joka lian 'ya^i)^pm\n\fi)^, j ^ ^ c ^ o n ^ y l i -
keen kUn nämä kaksi työlä,i st.ä oli ......... ...............—.•..._.„-.. p0tf)^^^f^^ssf^i;. Kj t o a n . terveys-vallittu
"punaisia vastaan" tehdyis­sä
; hyökkäyksessä v. 1920. Se kasvoi
vuosi vuodelta. Mutta Saccon jä Van­zettin
luokkayiholliset miurhasivat
heidät Oharlestovvnin vankilassa, lä­hellä
Bostonia, työläisten murehti­essa
j a sotaklihkoilijain riemuitessa.
Saccon Ja Vanzettin mm-haajiä oli­vat
tehtaanomistajat ja mädät o i -
keiislaitoicset. Taippajia avusti suo­ranaisesti
salaliittosakillaan J . Edgar
Hoover, Joka tänään johtaa uusia
'ipiinavastaisia" hyökkäyljsiäl. ;*
Saccp Ja VanEetfi tiesivät, ettei­vät
' he kuole turhaan. He pesivät
saavuttavansa poUittJsen voiton, kuo-lemassakhi.
He olivat nähneet sato­jen
tuhansien työläisten puistayan
itsestään pois ^elon Ja taisteleyan
rohkeina heidän rimiallaan. Jä Van-zetti
sanoi kun hänet ja Socca tuo­mituin
kuolemaan että heidän/'kuo-lemantuskansa"
tinUpdostuu "riemu­voitoksi"!
\ ".'
Saccosta ja; VanzeUista tuli.^iän-sanjöhtajla
vankilassa.. Näi^., ^^^aksi
miestä olivat saap„uneej;, itaiia^^^^
siniääy vapautta Ja parempaa|''tol-mupdostaa
suioranaisen vaiaxan .maa*
ilman rauhalle, tulee "iplemaan pääi-kysymy&
senä Aasiaii Ja • Tyynenmei
ren maiden rauhankonferenssissa)
Joka kokoontuu Pekingissä isyy^uuqi.
IcQXuila. Mjyöakln Canadan edustaf
Jlsto tulee osalilstun^aan tähän konf
ferensslin, .Edellämainitun Ilmt>ituk-sen
teikl valmistuksia tekevän komir
tean, sihteeri Finley MacKeiuäe elo­kuun
13 pnä Queens Parkissa plder
tyssä ulkoUmakokouksessa. Samalla
hän huomautti, että sotaa käydään
nykyään Koreassa, Viet Namissa
Cambodiassa Ja IMalakassa, v •
Miksi Canadalalsen edustajisiton
lähettäminen on .hyvin tärkeä; käy
selville (MacKenzien' ':' Jausunnpsta:
''Ensiksikin on ky4''mys Aasiasta;, Jos­sa
sotaa käydään.' ja, toiseksi .ditä.
että se muodostaa suurimman' u h ­kan
maaiimän rauhalle. Edelleen sik­si,
että Canada rajoittuu JTVspeoi-mereen.
Näiii oUeh' liäiuanune ine s i ­tä
t a i gmme, kaikld .initä'. t^^^
Aasiassa koskee.myöskin ineitäV'
Canadan Bauhatikpn^essin: siittee-r
l miss' Mary Je^nison/ iarioi^: :"Se
oli. mielenldlhtoista . i m ^ näiii
kiinassa, kun ösaUistu'in.välr^teV^^^
iij^ta^terl;^ jäsen
^ hiiiobM^öJa ^
: j^ajuoipsti^ .bsallistumisen-s
l a n ^ l ^ ^ ^ r o ^ flunlset
kaj|pTO^
h ^ ^ i l ^ e s k e ^ " oioirjuess»?^ väit­t
e l i että'Kiman kansa haluaisi so-ti^
ua :sanpi^^^ -^inan
kan$a on ostanut uuden Järjestel-ii^
iSsä hin-naHa.
V^ipm^n jblntona plt valtava
•iha^^ljs|ij|^ he
h^aistyat sotaa,'"
, « » ^ » , » ; . i « „ T i * „ » * ^ c ^ ^ n o » « ho*S«^, K-unassa, Kun osauisium.vamuscavaan
,p^entuloa..Ä4utta sensijaan he ^oy-, j^^oukseen. Saapuvilla:-bu:,49 edus^
V Tobbolma^ —'Wa8hingtonl8sa toi­miva
valtion kek6ijäneuyosto?nimi-nen
instituutti' etsii 'sodan^yntlln
a>>reltuyia keki^töjä j a j b h p i t t ^ e-rääsjsä
läides^' riiotisälalfida amatööri-keksijöitä'
esittkmiiän: idebltaan, :
"Det Bäst^i';. (Valitut Palat) j u l^
kaisi jokin aika^^tten artikkel.n pt-ääkkeella:
'"ivqivotaan' sötakeksintö-j^'
V . A i ^ et kuitenkaan toi­vottu
sotakeluliatöjä Ru^^^^^ vaan
USÄ:lle, •ArtikkeliBsa kerrotaan, et­tä.
Instituutti, joka on kokoonpantu
etevistä amerikkalaisista keksijöistä,
tleremiehistä Ja tutkijoista, saa I Ä I -
vittöin sa.tpja Jtirjeitä Ja että 'me
olemine kilimbstunelta jokaisesta eh­dotuksesta
,Jota voidaan käyttää, so-
Wiaailisiin • tarko^^^
; AmerikkaiaiiSten toiveet oyat seu­raavat:
V - " , ^ ' ; - ' : ; ' ' ' "':'''':V:;/
. iJieino saada lumi niin kovaksi, että
se kannattaa ajpneuyoja. .
(Meneteljnä iculjettaa tiedonantojj^
Ilman sähköisiä Imupulsseja tai ääni­aaltoja,
; "oV;, r!---'.;;"'
•'ilenkilökohtaineri;' lämpöjohto e-rittäiii
alhaisia lämpötiloja varten.
:9alpa meneteln^ muuttaa jää Ja
luihi juomavedeicsi. ; :. ;
(Menetelroä nopeaa materiaalin
purkamista varten -rannoilla Ja sata­missa'.
'•. • • ' -"^
• l i i i t e . joka estää rakettien äänen
kuuluxnasUu ." .
Koje, joita V varoittaa lentokoneissa
olijoita, hapen puutteesta johtuvasta
tiedottomuudesta. "
Päätä Ja hengityselimiä pakkaselta
suojaava laite. '
Ruotsin publustusesikunta on vas­tannut
tiedustehilhin. ettei sillä ole.
mitään tekemista jututi karissa, että
"se' koskee vain painovapautta'',
j Aino'akaan "liilnmäaUinen" porva­r
i - tai sosdem-lehti ei ole kiinnittänyt
mitöiän' hupinipta täiiän huömiöhar-voiseen
yritykseen. " '
Bz^6^^^$iA hän sanoi: "Tosi-akolhin
- tutustuminen on" saattanut
minut yakavasti uskomaan, että Ijak-teerläsetta
on käytetty. Kukaan ei
kielläkään sitä, että napalmpommia
ori käytetty- Korean kansaa vastaan.
Tarvitseeko - Korean ; kansa, ketään
limuta < aiiktoriteettla todlstaanaan
omassa asiassaan?"
; .Toisina' raiöiankonferenssin (pää­kysymyksinä
tulee olemaan Japanin
uudelleen .aseistasnisen lopettaminen,
kauppasuhteiden rakentaminen A a ­sian'
• Ja l^yynenmeren maiden kes­ken
j a sosiaalisen j a kulttuurielämän
kehittämlneir.-;
RC
VasftUi ei Voi täyttää '
isaiiwäir-V^^
BrysseL— Belgian asevoimia on nyt
järjestettävä uudelleen lyhennettyä
aselelvollisuus^aa icahdestä vuo­desta
21 kipikauteen; Se' merkitsee,
että kenraali Eeephpiveriia'jaatimia
vuoteen 1954 ulottuvia suunniteUnia
el voida täyttää.'"
Vaikka Belgian o ^ t a Atlantlnlilt-toon
kuuluvien divisioonien luku­määrä
jatkuvasti on kolme, ovat nä­mä
divisioonat menettäneet }5 pro­senttia
miesvahvuudestaan, HaUituk-sen
päätöksen johdosta armeijan
miesluku vähentyy 28.000; miehellä.
se hyvinvointi? He lupasivat teille
edistymisen mahdoiilsuUdet. Missä bn
nyt se edistys?" , ' ••.
Nämä käksl' itaUalaista tymäistä
olivat taistelijoita. Heti täiiäri maa­han
tujtiiaan he.ryhtyivät järjestä-mään
työläisiä. Sacco avusti lakko­laisia.
Vajizetti agiteerasl rauhan
puolesta, veristä maailmansbtaa vas­taan.
J a aiolemmät puhuivat raii-hai\
puolesta oikeustalossa. ' '
., Sacco sanoi ^valamiehistölle, jonka
eteen hänet' tuotim kahleissa '1921,
että ensimmäinen maailmansota ei
ollut sotaa vapauden puolesta. Se el
bilut sellaista vapaussotaa kuin .Ab­raham
Lincolnin Johtama sota. Se
oli Moi^g^nin ja
sanoi .Sacco. ' - ^ ^ \v;
Vanzettl vahvisti ikunnioituksänsa
r a i j a a kohtaan, kun hän. tuomari
Thyerifi langettaessa kuolemantub-mlon,
lausui: ''[A-,::'''^^'-\ ."; ^v.V/^-
.^Me uskonune. nyt enemmän kuin
mlllojnkaan ennen, että sota on vää­rää
Ja me olemme sotaa vastaan
enesnmän kuin milloinkaan ennen
minä pi.en iloinen noustessani hir­sipuuhun,
j o s voin sanoa ihmiskun­nalle:
"Varokaa, te olette ihmiskun­nain
kukan katakombissa".
Nämä kaksi vaipaustalstelljaa mer­kittiin
hallituksen salapoliisin kir­joihin
silloin k im tuhansia edlstys-mleiislä
slirtolalstyölälslä jahdattiin
Ja vangittiin heidän saapuessaan
Järjestämään Joukkokokousta Brodc-tbnln.
Massi, kenkäteollisuuskaupun-klln.
y[_:
/ -Vanzettl saapui puhumaan oikeiis-departmentln
suorittamaa murhaa
viastaan. Andreas Saisedo niminen
Italialainen kirjapälhotyöläinen ' oli
työnnetty ikkunasta alas hallituksen
salapoliisitoimiston rakennuksen 14
kerroksesta' New YorkisJsa kaksi päi­vää
aikaisemmin. U h r i ' oli Vanzettin
• läheinen ystävä. ..V';; •,:
; Vapgittuaan Saccon Ja Vai^ettln.
Brpbk^nissa kyselivät poliisit vain
heidän "(poliittisia mielipiteitään! V a s -
'tä''sburaaväria päivänä iieitä 'Vas'-
taan esitettiin syytös murhasta. K e n -
kayhtiön rahastonboitaja Ja vartija '•
pii ammuttu 20 päivää aikaisemmin,
k u k a tahansa voi näJlidä, että teon
.suorittajia olivat ammatWosvot,;.mu^
• t a sen Johdosta ryljdyttlin puno^
maan salaliittoa Saocoa Ja Vanzet-tla.
vastaan, [\ ''"^-y''.;:
J, Edgar Hooverin kaksi G-mlestä
inyönsivät valalllsessa selostukses­saan
v. 19^. että hallituksen sala-
A F ; n laivueen johtaja "T, Aplin Ja
armeijan, (kapteeni PraiÄ Park, Park
esitti levylle otetun yhdysvaltalaisen
lentäijän luutnantti Enochin haas­tattelun,
jonka oli toimittanut P a ­riisin
Ce Soir-lehden edustaja W.
Buxbhett, Enoch on sotavankina
Pohjols-Koreaissa j a pn häii tunnus­tanut
pudottaneensa toakteeriiiom-meua.
Tilaisuudessa kerättiin kolehti « e -
dustajain matkakuluja varten. Lah­joituksia
tähän tarkoitukseen ote­taan
vastaan kaikilta Ja tulee he lä­hettää
osoitteella: Mr. Finlay Mac-,
Kenzie, 25 BreadaJhane St., Toronto,
«Mbuja: se ei ole mikään ttäJ
vaan tleteellihen tosiasia.. ^
>^&iuUjä: EUelseoleerehi^si
olisi mtoun pitänyt kiioiia
vuotta ennen syntymääni ^
PATA KATTILAA SOULU
Pastori: On suuri synti. etii"«
sosialistit haukutte aina työiiiSj
,aime,;>::;;;';'^":^V
' Sosialisti: Mutta niinhän te,
k i n teette! ' .
Pastori: Mekö? Kuinka niin?
Sosialisti: Ainahan te haufam.,
moititte pirua. . V
• • »
• KIERTOTEITSE
..'— .Mitä sinä oikeastaan
ajattelet? ^
— Sitä. mitä kukaan muu el
nusta ajattele. •
~v^tähäh se mahtaa oikein o
— Että sinä olet rehellinen
mlneri. y
Jättimäinen terästehdas
avattu Itä-Saksassa
•: Moskova. — Äskettäin ra
Oderin varrella sijaitseva jät
nen terästehdas on kuolinisku
nauerille .tiedoittaa Pravdan Beri
n i n kirjeenvaihtaja. Tehtaan
ala on 20 neliökilometriä ja pn i
rakennettu Saksan dem. tasavalh
5-vUotissuunnItelman perusteli
RautamalmlUa ja koksilla lastatt
vaunut saapuvat; nyt päivlttäia uutt
siltaa Oderin yli.
Kaksi loistavaa f ilmitähteä, jflOUn saatiin tutnstna kansainvälisessä elokuva-festivaalissa
Prahassa.:. Vasemmalla miss M. F. Koraljeva Neavostpliitosta
ja oikealla miss,Tien Haa«.Kiinasta..'joka näyttelee^pääosaa filmissä fValko-tukksUnen
tyttö'.'.. • : v \:-r:^y'''.:--':yr-\iyy
Toronto. — "Canadan kaikkein tär^
keimmät rautamaimirikkaudet ovat
joutuneet Yhdysvaitaläisten teräsmo-nopolistien
käsiin," julisti CCP:n
kMisallinen edustajakokous täällä e-lokuun
6 pälyä päätöslauseessa, lon­ka
kansallinen neuvosto esitti ja jo­ka
yksimieUsesti hyväksyttiin.
Päätöslauseessa syytetääQ. ,*ttä
"yksityisten omistania' terästeollisuus
Canadassa on täydellisesti jäänyt jäl­keen
inään teollisuuden vaatimuksis­ta,
niin, että teräksestä ja raudasta
Canada on riippuvainen Yhdysval­loista
ja muista maista, vaikka rauta­malmia
ja. muita resursseja oh riittä;
västi saatavissa Canadan omiin tar­peisiin".
' '\ • . V"''":i^-:-
Osoittaen, että"Canadan tarvitta­vat
rauta- J a teräslähteet oyat ulko­puolella
Canadan kontrollin", edus­tajakokous
keholttl: "Että, Canadan
rauta- ja terkästeollisuutta laajen­nettaisiin
tilaiiteen parantamiseksi
kansallisesti omistetun teollisuuden
rakentamisella",
Eamon Park terästyöläisten uniori
virkailija sanoi, että Steep Rockin ja
Labradorin malmi varastot on annettu
Yhdysvaltain monopoleille, Canadan
veronmaksajien rahojen avulla. Hän
sanoi, että Quebecissä, Järvienpäässä
ja Tyynenmeren rannalla tarvitaan
perusterästeollisuuttä kehittämään
canadalaistsC rautamalmia.
• Toinen päätöslause "kauppakriisis-tä"
esittää, että -ihidyCTaitalnm^
telmät kaupan suojaamiseksi jä C a ­nadan
välinpitämättömyys siihen
muodostavat uhan koko länsi-maail­man
taloudelliselle vakilntumiseUe ]
samalla ulikaa meidän päämarijdndi
tamme ja perustuotteitten hintoja]
Päätöslause kehoittaa , "Cänadsil
Commonwealth konferenssia teial
mään T voimakkaan aloitteen kaupa|
laajentamiseksi..."
lainen värifilmi
tulee Torontoon
•Toronto.. — Uusi neuvostoliitto!
nen värifilmi "Runsauden kesä
(Bountiful summer) tulee ole
yleisön nähtävänä Studio teaf
syyskuun 1 päivästä lähtien, ilmoi
tlin filmien' toimittajan taholta Til-me
viikolla.
"Runsauden kesä" on yksilöi
jä iloisin musikaalinen kometla miti
neuvostoliitossa on lyalmistettu. S
on valmistettu jKievin studiossa js
perustuu se nykypäivien elämääi
Neuvostoliiton maaseudulla.
Tätä filmiä tullaan esi'
myöskin muissa Canadan teat
ensi kuun aikana.
. Prahal. 'Prahan insinöörit ort
suunnitelleet veturin, jota lämmite
tään tuhkalla sekoitetulla biilenpJ
lyllä. Otaksutaan, että tällainen rt
t u r l n lämmitys tulee sääiStämäänsffli
ria summia.
KbvillelMf liiufta'iito"^
: Terveisiä kesälomalta f
Nyt siltä lomasta el ole enää kuin
muistot Jälellä*' j a haikea mieli, k im
ei:ble edes kahden .viikon, lepoaikaa
jäljestetty kesäloman päättäjäisiksi.
: Mutta ei auta valiUis. työhön on
täa^v iskettävä kynsin j a hampain.
V a i ^ se tuntuu&ih tervatta.'varstor
kIn Jos laskee: Ipman. {(ikalsia .,haUs-itoja
miiistoja päiähupqpiilnsä.' ^ • ''l,y
isMiSi niaaiimiEin asiat j a tapahtu­mat;
bvat-kysymiyksessä, n i i n on ai-,
lekhrjolttanut. j o t f ^ I i i ^ i i i , ^ lahden
viikon Iqfna-sJan Joessa, ehkäpä-v^^
häjiipajrenm Ju-iusta
fiiiaaäattel'
- M u t t a bU'nfltertoli; eaime Imitoi-acaan
- m a l t a oUs'": vielä'' tazttnmai^ta
kaikkialla.- maailmassa suurta huo­miota
herättäneihin (maailman suu-,
rimpiin ' olympiaklsoihm, Helsingin
. Jokaisen patrioottisen kansalaisen velvollisuus, huolimatta siitä
västustavatkp, he sosialismia jäkoqvnunismla,,tai.kannattavatko ät§,-.
on noustava päättävään taisteluun kansalaisvapauksien säilyttämisen
puolesta ja kaikkea ajatusten kontrollia vastaan — inihin "konraiu-nistivastaiset"
pykälät tähtäärät
olympiakisoihin. '•
° Mlelestänune ne bUvat sellaiset k i ­sat
Joista puhutaan vielä vuosienkin
kuluttua j a 'Jotka varmaankin ' o l i ­vat
maaibhan nuorisoa yhdistävässä
Ja todellista urheilumi^tä edistäväs­sä
mielessä kaikkia edeltäjiään on-nistimelmmat.
,"•
'Ainakin, ne -olivat.EjiUerin olyrn-
.pljilalsia.satakertalsesU-1^ .
;.':Mtitta' el n i i n hjryää iettei'siinä Jq-'
^takiuhhuonoakin- löytyisi, -.ic -
TäQä kerralla huono Johtui sUtä,
vat <]o etukäteen määränneet, että
"igrasät pitää lyödä n i i n ettei tnäkä-iTstäkään
Jkuulu" j a siinä lyömlses-sähän
se-kbva paikka sitten tulikin
isäntämaan'*^niääTäy&sIen alla toiml-viile
länsimaiden urheilupomoille, '
' Neuvostoinaan (myöskhi kansande­mokraattisten-
maiden) tytöt ja po­jat
osoittivat selalista kuntoa ja tar­moa;
että asmerildtalalsen isäntäoiaan
urheilijat loistavista, neekeriurheill-
Jolstaan ja muista tahdistaan huoli­matta
eivät -pystynet yleispistemää-rässä'heitä;
lyömään,
'. Siinä '^taJTittiih- palkintotiKanarIs­toon
kuUlunrien länsbnalsten "demo­kraattisten
tuomarieii". apua.
Olisihan se ollut aivan hävyttö-myyiden
Älilppu Ja mahdoton munaus
läntiselle Isäntämaalle. Jos se Neu­vostoliiton'
ensimatnäistä kertaa osal-listiiessa
- olympiakisoihin olisi me­nettänyt
T l^döttoman • ylivoimaisen
Johtoasemansa sille.
Mutta-aivan- viimeisiin kilpailupäi­viin
astFziäfytti niin tapatituvan* ja
s&si tarvittlinikin sitä. että läntiset
tuomarit tekivät tehtävänsä; Josta
heitä oli Takkaamatta muistuttamas­sa,
par&en. sataa Isäntämaasta Helr
sinkiija l i e t e t t y ä "hucmioitsijaa''.
piinpä sitten ndime päivien k i l p a i ­luissa.-'
nyrkkeilyssä, ratsaätuksessa,
naisten sukellushypylssä .^ym. pantiin
lännen tuomarit toimimaan "Atlan­tin
paiktin" määräysten mukaan ja
hyvällä tuloksella. ;.
- Isäntämaa saatiin, .voittajaksi, t o ­sin
vainineljällä pisteellä, miitta voit-tajaiksi
kuitenkin.
N i i n oli kunnia pelastettu.
Ehkä joku sanoo, että puhelemme
pehmeitä j a llehlttelemme "ryssiä",
ilman: että siihen olisi mitään a i ­hetta.
Tällaisen epäilyksen poistamiseksi
lainaamme muutamia mainintoja
Suomen TUL-lehdestä, Jota ei aina­kaan
kukaan voi syyttää liiasta ys­tävällisyydestä
NeuvostolUttoa koh­taan,
koska sen toimituksesta samoin
kuin lllttbtotmikunnan määräävistä
asemista -jo aikoja -sitten karkoitettiln
kaikki kansandemokraatit Ja muut.
Joita epäUtibi NeuvostolUton ystä­viksi.
•. V - ' ' ' ^ ^ ^ / ^ ^
Näin siinä sanotaan: "Ainakin uin­nin
suhteen mainltttilhln tapauksiin
(venäläisten.syytöksifsä) nähden on
lehtemme esittänyt moitteensa. Jot-
2a käyvät yJfesiln esitettyjen syytös­ten
k a n s s a . . ."
Romanian Oobrescu voitti (nyrk­keily)
selvästi amerlkan neekerin
Brooksln Ja "Brooks oli yksinomaan
hiekkasäkkinä" kolmannessa erässä,
sanoo T D L - l e h t l Ja jatkaa: "Ihmeel­listä
kiyllä', norjalainen- Ja Irlantilai­nen
. arvostelutuomari saivat Brook­sln
voittajaksi..."' Egyptiläinen tuo­mari
oli toista mieltä, mutta se ei
auttanut. ..
"Räikeä tuomafiskandaali" sanoo
mainittu lehti, kun^. "lännen miehet
silmät' izzmnisteen'' antoivat 60 kg.
sarjassa voiton Britahnian Reardo-niUe,
"joka sitä ei missään taipauk-sessa
ansainnut", sillä Neuvostolii­ton
ZasuMtin voltti selvästi. ."Kaite
ta päättäen juttu oli Jo ennakoi:
sovittu, koska tuomio <rii perää 3'
joten sitä vastaan ei voi tehdä ed
protestia", sanoo lehti painoMaaS
"RäikeisUn muotoihin tämä (Bo
maripeli); .pukeiitui. N L :n
j a Ranskan Ventaian ottelussa^
jassa 57 kg. Sokolov sai niznliasa
kä toisen että kolmannen eräD.B
ta hänet tuomittiin hävinneeksi^
Vieläkö sanotaan ettei lännen
mareissa ole peppiä .ja. voiton
toa — kuinka se soveltuu ^
periaatteisiin on kokonaan erijura
mutta Isäntämaan havainnoitsija
se varmaankin innosti. ,
• K u n vielä mainitsemme siiti.^
ten ruotsalaiset oUvat Ihme^
kun ranskalainen ja sveitsilai*
tuomari jiillsti heidän miehensä ^
näläistä pkremmaksl P^'^
kä hän oUoUut selvä heittopossg
niin alkaakin, olla tarpeeksi.
Ehkä kuitenkin teemme v t e ^
keutta saksalaisellelcin p a » ^
märille. Joka onnistui kattoUsa-
NeuvostolUton pistesaaliista *»•
tä. tekemällä unkarilaisesta
painin 57 kg. sarjassa vo:
vaikka hän e l tehnyt muuto
juoksi pakoon mateita ja ' o i»
nyt ajaa pois kehästä"
painija. Jätettiin näin ka
sanoo TDI^lehtt
Täytyy tosiaan myöntää. ««•
villa-olivat.lännen tuomarit,
kun silmät ummistaen
n i i n pistejohto tuU
ponnist
Mutta kukaan el voine k K ^
tä. että kilpaihiissa voittivat »e
tolliton urheilijat, mutta länsi
mnrpuiBnti. — KiilkurL _