Vapaus, November 7, 1925

              oimooa
la seuraa^
imer.
Fort WiIIi2ja
Wolf Sidiag.
HiU SidägT
Nolaln.
Port ArthDT.
rannola.
Fort WiIliaDj.
LappL
Fort Prancet
Finland.
Istojen ttilee
oman hyvin,
niiden on-lesta:
v.t. Idrjnri.
Sinesin ja
•ien osas-tiioon
• ~(
ma puhnmaaij
kouksen pää.
isin osastossa
5ault Ste. Ma.
sk. 12 paä.
tettävähä asi.
puoluetoverin
uejäsenet sil.
jaapuvat kuu-äkemää
selos-elleenjärjestä-ä
asioista;
lan puolesta
siht. .
ton jäse-e
,
itkallaan^poh-aan
Burnttin
lantaina mar­skaan
selostaa
puolueen e-töbiä,
joista
coon puolueen
a suhtautumi-järjestoihin.
an puolesta
dht. ...
I tänne "Soo-i
selostamaan
viimeksi pi-ustajakokonfc
i piirimme ,e-okouksesäa
ja
ä tuotavana
le soolaisille.
oin, ken kyn­iään
mitä sa­malla
voimme
jokin kohta
aatoksissa on
i kyllä antaa
an herroja ja
tanut heidän
to jaan.
illessaan teld
alttosia — j»,
n tmiliajolle.
a riippnp kp-dcinoistaräme,,
j'' juuri tälle
1. Puola eai
a-aineet jnnri
sen kutoma-teetkin
saivat
neitä kohtaan
kuitenldP
i entiset soh­lanne
on jal-myksiä
lähen-ipuolue
seisoo
)rovoka^nio.
lilaan, mutta
t, rahamiehet
vat jo hyviä
;ä, että Nfen-aatava
jäikaan
täva tooppa*
.politiikka ja ,
kanssa.
e edistää.nai-.,
llisuustuottei-tenMn
helpo-m
muattaoi-
1 kelkkaan J»
s nieita,;«ö»
iksalle. Saos-
Puolan. laier
joskin JpifBjt
t kaupp^soh"
inssanune; J*
enevStmdö-a
kävi.iSö^
oh^riUriidas-aoksen
1
* I
i
Vapaos ei kiihota ketään
lähettämään raliäa Suomeen,
mutta jos sitä kerran lähe­tetään,
niin onhan johdon­mukaista
tehdä lähetykset
^^oman liikkeensä välity^ellä.
KURSSI ON NYT
ioiiilMi
fis
LÄHETYSKULUT:
40c lähAykaistä alle
$30.00 SOc, lähetyk-dsi^
$30—$59.99 as­t
i , 75e lähetyksistä
$60—$99.99 ja.$1.00
kaikilta $100.00 .taik>^,>^
ka sitä suuremmilta '
lähetyksUtä.-
Sähkösanomalähetyk-siHe
on kulut $3.50.
Torontossa ottaa r a -
havalityksiä vastaan A .
Hautamäki, 957 Broad-view-
Ave.
, Sodbaryssa j a ympä­ristöllä
asuvat voivat
blydä Vapauden kont­torissa
• tiedustamassa -
erikoiskurssia.-
KAIKKI SÄHKÖLÄHETYKSET tehdään suoraan Sud-burysta
Helsinkiin samana päivänä kuin saapuvat
Vapauden konttoriin. \.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILEm:'IASIOITA
TEHKÄÄ LÄHETYKSET OSOTTEELLA^
P. O. Box 69 ^idbuiy, Ontam
m
vuodelle 1926 on "nyt valmis^ S-^^^M^
saapuvat Vapauden konttoriin. Hinta 30e.
pois toisten joulukjulkaisujen tieltä.
täytetään viipymättä sitä mukaa kuin ne
Kiirehtikää, että saadaan täiiaa Kalenteri
m
selostus tilanteesta, joka täällä ny­kyään
vallitsee.' ^
VenSjSn yzdUnknmouluen 8:tta
vuosijuhlaa päätimme viettää 7 päi­vä
marraskuuta. • Tilaisuuteen tulee
hyvä ohjelma. Samassa tilaisuu­dessa
hyväl^ytään protesti ukrai­nalaisen
naisten lehden postista sul­kemista
vastaan. Sisäänpääsy mie­hiltä
on 25 senttiä. Naiset ja lap-
"Set alle 16 vuoden vapaasti.
Harjotuksen alle päätimme ottaa
"Tyhmän Jussin*», joka tullaan piak­koin
esittämään. Koska miehistä
ei ole vesiselväa järjestysmiestä
voitu saada, niin valittiin 2 naista
lisää, joten nyt tuli juopoille ja
viinoille noutaja haalin nurkista.
Asiamies Lydia Mäki oli tehnyt
liikettä' $25,30 edestä.
Tyohommat ovat kaikki seisauk­sissa.
Metsiin ei ole lupa käydä
käsiksi. Mainikuumetta on miehil-le
tullutkin muuii työn puutteessa.
On muutamia kaivannolta koetettu
alkaakin; mutta ei ole parempia mi-
Eri paiU n»
BRUCE MINES. ONT,
~. BrucelaUille Toin tHoSixHtaa. sen
uutisen, että tov. . H . Sula tulee
•faaalillamme puhumaan t.fc 11 ip:aiä.;
^pukaapa silloin kaSdu lähiym-^
päristöläisetkin kaantekatz^;n, rvcär
tä päätöksiä puolueeBiiie ' " ^ K i o -
paivillä" on tehty. Seiostiateessä;
tulee esille puolueemme" UBdelleen-
Järjestäminen ja samaThai i a l K kl
muut tärkeimmät päätSteet. "SHs
jokainen farmari haalilte s i n i S t a -
3IE* '
l''Kyväksyttävä tai läHdÄvä haeske­lemaan
parempia työniBita muualta.
Kämpätkään eivät «le vielä val-imiit,
vaikka miehiä <on aina Port
Arthurista jä Fort Wjlliamista saafc-
3ka työnvälitystoinÄtojen kanttia
haalittu paikalle, Tjronhakijat ovat
neraaleja löytynyt, ainakaan. vielä.
Feldsparia on vähin löytynyt. ^
TalTikin t u l U tömähti, että jo
saimme rekikyytiä' ottaa muutama­na
päivänä, mutta näyttää ES lumi
vielä-sulavan pois,—^ H . L . 1^
Tov. D. Helin saapnu paikkakun
nallemme puhuen haalilla^ maanan­taina
t.k. 9 p:nä kello 8 illalla
Puheen aihekin oh jokaiselle ai
kaansa seui;aavalle työläiselle erit­täin
mielenkiintoinen. Hän nim.
selostelee puolueen edustajakokouk­sen
päätöksiä. ; Kääntäkää silloin
jokainen farmari tallukkanne kfCrjet
haalille päin ja siaapukaa kuule­maan
mitä "Tupa Taavetilla" .on
-anottavaa. Samalla saa ."tullata"
myös hänen kirjalaukkujensa sisäl­töä.
Han nim. ottaa matkaansa
uusinta kirjallisuutta, jota tutki­malla
lopullisesti pääsee selville
mitä puolueen uudelleen järjestämi­nen
tarkottaa j a miten se on to
tettavissa.
totju-
Puoluekokouksen päätöksen mu­kaisesti
on nyt y l i Stoko puoluerih-taman
lähdetty järjestämään toimin­taamme
todellisen kommiunistipuo-
Jueen perusteille. Tätä suunnitel-imaa
sovellutetaan parhaan mukai­suomalaisia,
ruotsalaisia j a slaave-. sesti myöskin. niiden osastojen kes
'ja. He ovat valmiit • ensimäismäfl ^ ' " ' ^ ^ ^ ^ ' ^ ^ jäsenistä ainakin
luovuttamaan työvoimansa kaivos-ikapitnlistien:
hyväfcsi valmistetta­van
" rautatien rakeiltamisessa. E5|
'täm&ään työmaa tubta huojennnsts'
•työläisten perin kurjiin oloihin, i
• "'-^ E. F. •!
^ U R R IT, y i A MÄTTÄVÄ, O N T
O B R I E N , Q U E B EC
Uuden rautatien lyöt ovat Soniä
alkamassa. Ja kuten jofcaimen -voi
arvata, niin urakoitsijat koeft*avat
Mi alusta pi<;äen saattaa työn h a ­kijat
niin huonoon asemaan Ifcnin
anAdollista. Tuntitöitä cl anneta
lainkaan ja urakkatyöstä luvaSaan
Psfin alhaiset maksut, jotka on^
sa suhteiden lähentämiseksi ICBT»-
samme — ja Pusta sai eron vrras-tasn.
- /
Saksa hieroo kauppoja samalla
Jntaa meidän ja Entenlen kanssa.
,TalE kertaa neuvottelee se meidän
kanssamme kauppasopimukscsta-
Safea saa kaupassaan meidän kans-ranuae
joitakin etiaja, saa .meneSkl-
Paikan tavaroilleen, saa kauttaknlka-oikeueieft
tavarainsä vientiä varten
l!? Mutta, jos Saksa liit-m
"Kansainliittoon",' niin tieteh-
«fn ei meillä ole mitään syytä sol-fflia
Sak&n ikanssa s e i l a i s i kaup-
Paajpinmsta. Neuvostoliitto vaatii
hmsumaan selvästi, meidän-
*ö flmkana se on, vaiko meitä vas­taan.
• • ; •
u ' ' '^'^^^«"nin matkan tarko-rakseaa
on saada ajasta täysi sel-jyys.
P u o l ^ hänet^ otettiin väs-j
«n erittäin juhlivästi: TäW an-wa
hittoläidlfe huomata, .«tiä he
^ ' ^ ' ' ä t ole ;asehian herrana.
«etoottelajllammf'-:&k6än kanssa
ff ^^t^ki^nariuoda; tilanteeseen
°Pnllwen selvyys-ja-saada S a k^
«lopomaan kaksiutta^isesta pp^^^^
kastaan. On m^^c^Ufeta; että
« topuita ymmärföä, Jettä eduHi-
*JPaa,sen oh olla suhteissa inei-kanssa:
vastaan.
/Marraskuun 1 paivan kokoukses­t
a oli käsiteltävänä useita asioita.
Uimari Lahtinen hipautui ensi kiy-kötikseen
hommaamaan todistukseh-
•sa .'Sault Ste. M«rieh O. 'B. iTJ^ni
kannatusrenkäalta. Arn^as Andei^'
tark toi osastolle ^-nähtäväksi paper
finsa joiden perusteella voimm»
Tiaritä toverina kohdella. Päätim­me
Puutavaratyöläisten Unioon yh-tym'i8en
suhteen antaa täydellinen
unme kuin olla ineita
J?'ib»k^a, s e u m m e me lo^^^
«wn, neuvoa käyttää hyväksemme
3na^«tien vaifeiä ristiriitoja neu-
^«tovallan lujittamiseksi. E i j a s sa
^ perääntynristä^ periaatteis-
• ^ o l e . E^nie me kodcaan luo-
SsäT^ asemiamme. ;
ftfl^f^ ®n kasvamassa eri
^ f c n työläisten mieliala meidän
*««öemine.. Kpht polr6ildcaan> n ^
, ^ > ! I ä seikalla varsin mu^
kuitenkin
jafkiiva talpudellinen vaurastumi­nen.
Varsin huomattavasti kohot­taa
taloudellista asemaamme» ja te­kee
nopeammaksi; teollisuutemme
nousun tämän vuoden hyvä sato.
Hyvä sato synnsrttää
joitakin varjopuoliakin. Yhtenä
vajTopuolena on se, -että suuri osa
sadon -ylijäämästä joutuu varakkaan
talonpojan hyväksi Ja siten juur­ruttaa
Inilakkiainekscn asemia, i^fts-tapmnolcsi
on ineidän 7hä enemmän
tuettava köyhää t^onpoikäistoa,
myönnettävä enemmän luottoa, kol-lektistntava
. talonpoiksnn taloutta
y.ni- »
Knlotnksen tavkton kasvaminen
uhkaa mheuttaa tavaran pnutteen.
Tuotannon^ valtavasti» nctmusta huö-limatte
emme voi riittävästi tuottaa
teollisuustnptteita talonpoikaistoa
varten. Ulkpniailth . ostetaan kui­tenkin
j n m s ^ ^ tavaroi­ta,
joten" ps^empi; pula vältetään.
Vain teollisutulsn lujittuessa j a kas­vaessa
voidaan kriisi "täydelleen pois­taa.
_
Yhteiskiintaelämässämme Karja­lassakin,
hayaitaan. yilkästa ' edisty­mistä.
Vaaleihin osallistuminen on
kasvanut parista kolmestakymme­nestä
prosentista knxiteenlqmime-neen.
Kutsunta 'Ptinaiseen Armei­jaan
on osottannt, ett;ä kansan mie­liala
on /erittäin hyya.
Voiiäime tehdä seuraavan yhteen-r
yedon. j Aisemämme .iäy^ yhä In-jemmakai
niin,rajojen. alkop&olella
kuin, sisälläkin. On olemassa joita­kin
vaaroja,, mutta, ne me näemme,
j a jyhdymme toimiin, niiden. välttä­miseksi,
pyrimme oikein arvioimaan
Irankin hetken tilanteen. Näin .,me
lnoinm'e jä lujitamme :prpletaarisen
v a l ^ n : p e r u s t u k i ' j a - taistelemme
koko maailman työySenlnoI^: voi­ton
pnolesta. ' - , ^ ^
• ) >. Pomtises r-Kaziat^ •
osa 'muodostuu metsä- ja sekatyö-iläisistä.
Kuten «m ymmärrettävää,
•kalkki uudet suunnitelmat kohtaa­vat
alkuvaikebtensa. N'äitä vaike­uksia
ei puoluekoneiston taholta ole
yritetty väheksyä,' vaikka onkin ase­tuttu
jyrkästi vastustamaan sitä e-päröintiä
ja kyhhäkiskoisuutta, jo­k
a , jossain nmarin tuntuu haittaa­van
jäsenistöäsmie.
On ymmärrettävää, että useat to­verit-
ovat ej?mimän tahi vähemmän
tottumattomia , käytännölliseen J a
jokapäiväiseen ^toimintaan. , Sellai­nen
toiminta cm tähän saakka Jä­tetty
suureksi rosaksi yksilö jäsen­temme
hyvän tdhdon varaan. Toi­set
ovat ' torniineet kiitettävästi
Mutta on oHut hiiltäkin, jotkia ovat
tj^yneet olemaan puoluejäseniä
vain sillä, että'-ovat maksaneet jä­senmaksunsa
ja joskus käyneet ko­kouksissa.
Luonnollisesti joukko-puolueessa
tulee aina olemaan sel­laisia
jäseniä, jotka koettavat so­luttaa
tehtövät toisten tovereiden
kannettavaksi,^ mutta uuden mene­telmän
avulla ^ffidaen ainakin j u l -
Tcisuuteen tällaiset "kuhnurit" kom­munistisella
työrintamalla.
lumaan puolueseen kämpälläkin ol­lessa.
•
Kommunistisen ryhmän seurat^
vana tehtävänä on): |coota työmaan
innokkaammat Jhenkilöt yhteen ja
perustaa yleinen l^mppäkomitea.
Yleisen kämpjräkomi^n tehtävänä
on seurata työmaa-aetioita ja yrit­tää
saada kaikki tj^opaikan työläi*
set kiintymMn.aintdkjiqi heitä lähel;
ia oievTm kysymyksiiä, j a samalla
kertaa koettaa liittää heitä unioon
nim suureTla joukolla 'kuin suinkin
mahdolfists.: On pidettävä silmäl­lä,
että-unlon järjestäminen ja kaik^
ki kämppätoimet, kuin myöskin y-lein^
tenlmlotoimmta metsä- j a seka­työläisten
Iceskxradessa .lujee Kom-munistinuolueen
• jäsenten yhdeksi
tärkeämmäksi tehtäväksi. Sillä ta­valla
toimien kykenee jäsenistöm­me
hyödyttäniään puoluettamme.
Me emme saa löihkeimmänkaän toi­minnan
.pyörteissä unohtaa, että
puolueemme etu ja . kansainvälisen
konnnrnnistisen Tiikkeeh etu.ovat jo­ka
tapaulcsessa määräävinä j a hal-litsevhja
tekijöinä.
Tästä johtuu, että yhtä tärkeänä
kuin varsinaista toimintaia tyoläis-
Nyt ollaan katseltu pääasiassa
niitä tehtäviä, joita puoluejäsenil­lemme
lankeaa, uudestijärjestämi-sen
yhteydessä, mikäli metsä- ja
sekatyöläiset ovat . kysymyksessä.
Ne voidaan summittaa seuraavaan
järjestykseen: ^ Kämpille, menevien
jäseriten Häytyy kuulua Canadan
puutavaratyöläisten teollisuusunioon.
Heidän on perustettava kaikkialle,
missä se on^>mahdoilista, kommunis­tisia
tyomaäryhmiäi joiden velvol­lisuus
sihteerinsä avulla on olla
yhteydessä osaston toiminnan ko-hiiteah
kanssa. Jos on useamman
osaston jäseniä, on jokaisen jäse­nen-
velvollisuus pysyä yhteydessä
oman osastonsa kanssa. Oh perus­tettava
kämppäkomiteoita, joissa
johtavana aineksena tulisi kommu-nistieh
olfa jokaisessa tapauksessa.
On valittava , "kämppädelikeitte-jä"
uniolle j a koetettava saada työ­läiset
järjestymään. On levitettä­vä
komm\inistisia oppeja ja teh-'
täyä luokkavalistusta metsä- ja se­katyöläisten
keskuudessa.
Kuten huomataan, tässä ei ole
mitään sellaista, joka olisi mahdo­tonta.
Ei mitään sellaista, jota
ei voitaisi jäsenistön taholta to­teuttaa.
Tarvitaan vain innostusta
j a hiukan tarmoa ja ennenkaikkea
usko asiamme onnistumiseen. Vain
sitä, jota jokaisella kommunistilla'
pitäisi/olla tarpeellinen varasto.
Alf. Hautamäki.
Siiomesta — tyypiUisim-pänä
valkoisen mieli-yallan
maana
kirj ottaa nimiin,
sessa Karjalassa seuraavaa:
Punai-
Mitä tehtäviä jäsenillämme tules
auden ;?uunnitelman mukaan ole-tnaan?
Ensiksi J a ylimalkaisesti
sanoen, heidän täytyy olla kiinteä-tm
osana järjestjnieen työväestön
joibapäiväisessä kaniKpailussa.
i Tämä on mahdolls^ vain siinä
tapeaiDksessa, jos jäsenemme pitä­vät
ensjmäisenä ja tärkeimpänä
velvollisuutenaan kunhia työalansa
taloudelliseen järjestöön.
Ellei mitään muuta tapahdu tu­levat;
he olemaan vain samanlmsia
korttijäseniäi joita meillä on puo-lueessammekin
ja joista jö mai-nittiuu
Sekin on hyvä yleiseassä
merkityksessä, mutta sillä tavalla ei
saavuteta «itä tarkotuspierää, johon
Kommunistipuolue uudestirakenta-misellaan
pyrkii. Puolueemme jä­senten
on täytettävä vointinsa mu­kaan
ykäksi tärkeää ehtoa. Heidän
on tultava tpunivifai ja johtavacsi
tekijöik^ l^män mlaan j a ^öalahs^
työväen pyrkimyksissä. SelläisikBi
joivat > jäsenemme^ tulla jos he,
mentyään metsä' tahi rakennustöi­hin,
voivat näyttää toisille työläis-tovereille^
että he itsfe uskovat ole­van
tarpeellista ^ n l n a ' nnioon. .Sen
jälkeen heidän tehtävänsä on koota
kaikki työmaalla olevat puolaejäse­net
yhteen j a muodostaa jäljestetty
kQmmnxiistinen. tyhmä, ip}s& valit­see
kesknndesätaan karjnrin. Ta>
man Mqarm tdstävan^ onjhaoldi-
'tia, ^la jokainen jäsen tuied_knii-km
uun kaikki • tämä' jää ehdotto­masti
toisarvoiseksi J a -jos. jäse­nemme
. katkasevat yhteytensä puö
lueosastojen ja ..puoluekeskuksien
kanssa. Silloin heijdän toimintan­sa
voi vieraantua vallankumouksel
lisistä vbtauksisia j a muodostaa' e-nemmän
tahi vähemmän oikeistolai-suuteen
taipuvaksi ammattikunta-toiminnakBi.
i Sanmlla, k e ' ^ kado­tetaan
se toii^intakykyisyys, jonka
Eommunistipilplneen r hyvin järjes­tetty
koneisto kiettäjoö^tä antaa,
jos sitä tähän tarkotnkseen käytet­täisiin.
Näiden seikkojen
on välttämätöintä että jokainen
puoluejäsen pysyy kiinteästi yhtey­dessä
osastojensa toiminnan komi­teoiden
kanssa. Kun puoluejäsen
lähtee työpaikalje, 'täjrtyjr hänen
heti iensitilasisa^ ilmoittaa ^Seikka-toiminnastaan
ja työpaikkansa t i ­lanteesta
osastonsa toiminnan komi­tealle.
Jos niin käy, että samalla
työpaikalla bh kolme tel neljä o-saston
' jäseniä, hiin jpäaiettäkoön
yhteisesti kenen osaston toiminhan
komitean kanssa ^maaryhmän
sihteeri ; on' kiirjeväi|ttoyhteyd(^säi
Mutta M osastoihin fcauluvi^ jär
senteiii' ön, siltikui raportoeera'
toiminnasta oman oM^jaa yonMe-alle,^
tahi muussa tapiaplo^^^^l^t^a-v
a t : tallhiset yksil^jäseaet^ osas­tojen
kirjoista ^ ^k^^ vöi
löytyä jäseniä, jotka pitävM tätä
menetelmää liian hankalaha:"''Se
ensikatsannolta . tnntonklh'/ ailfS,'
Mutta mahdotonta Sie e i ^ e . v : - . Jb
jos ottaa loknunmitar etuja iSman
suunnitelman toteattaminen tao
mukanaan, niin jokaiäds jäsenen p i -
täi£ä tehdä parhaansa aen. tot6atte>
nu&ksi J a ^^een tulevien^ vaQEenk*
Suomen valkoinen "tasavalta" on
lyhyeen. olemassaolonsa aikana ehti:
nyt jo tulla tunnetuksi yhtenä kaik­kein
katalimpana ja ^Ik^mpänä neu­vostovallan
pärjääjien ja mustaaji­en
pesäpaikkana., Auliisti on tämä
Vryssäläisyyttä vastaan taisteleva"
porvarisvalta myöntänyt oleskelulu­pia
maassa pesiville tsaarinaikuisille
kenraaleille, hovijoonittelijoiUe^ ja
valkoisille valhepropagiandi^ille.
Suomen porvarllehdistö onkin kaut­ta
maailman •. tullut tunnetuksi yh"
tenä kaikkein pirullisimpien valhei­den
sspi^täjänä neuvostovallasta.
Imperialististen isäntiensä kuuliai­sena
renkinä on valko-Suomen tämä
kaikki tietenkin tehtävä. Sen f on
täytettävä osansa kansainvälisessä
"bolshevismin vhstustusrintamassa".
'Neuvostovallasta levitettävän val-hetulvan
tarkotuksena tietenkin on
pitää j a lietsoa mielialaa maan asuk-lostus
ön kääntävä yhä suurempien
työläis- ja vieläpä talonpoikaisjouk­kojenkin
mielialan suotuisaksi neu­vostovaltaa
kohtaan.. Pelkäsi, että
paikanpäällä käyneiden kuvaus riis­tää
pohjan heidän valheprppagan-dansa
alta. Samaa pelkäsi myös­kin
Suomen valkoinen sosialidemo­kratia,
sillä sen lehdistöhän se en­siksi,
peräläisineen y.ra. neuvostoval­lan
"oloj-entuntijoineen^V^asettui vas-tui^
tamiom lähetystön: lähettämistä.
Kun työläiset kuitenkin, huolimatta
noskien vasttisteiiiista, päättivät lä­hetystön
lähettää, asettui pbrvarilli-.
nen valtakoneisto, tietenkin noske-laisten
hartaasta toivomu^esta ja
riemuksi, poikkiteloin, eväten mat­kustusluvan.
Mitä Suomen porvaristo ja val­koinen
sosialidemokratia tällä saa­vuttivat?
. '
Ei mitään. Pikemminkin menet­tivät.
^Kansainvälisesti t^llaan Suo­mea
edelleenkin pitämään mitä mus-timpana
vilkoisen terrorin maana
j a tullaan siUe antamaan sen mu­kainen"
apvo. jä kohtelu. Oman maan­sa
työläisiä ja talonpoikia eivät por­varit
j a nosket taas lainkaan voi
tällä teollaan pitää tietämättöminä
neuvoctovallan oloista. Englannin,
Siaksan y.m. maiden työläislähetystö-jen
selostukset ovat päteviä Suo­menkin
proletaareille. Teollaan vai-,
koinbn valta antoi vain työläisille
mitä parhaimman jarvostelutilaisuu-den.
Se on propagandaa päinvastai­seen
suuntaan kuin Suoinen jralkoi-äet
vallanpitäjät noskplaisino häntl-neen
ovat ajatelleet.
I N T I A A N I T O i y A L S i V A T K E H I.
TYSTEÖRIAN 3,900 . V U O T T A
E N N E N D A R W i N IA
Harvinainen muinaUlSyto tehty
, ' Coloradossa
Dehveir, C o l o . r - Coloradon yal-tiomuseon
muinaistieteen kuraattor
r i ; Jean A. Jeäncon on tuonut päi-vänvalöpn.
muinaislöytöjä, jotka e-sottavat
Amerikan intiaanien keksi-heen
kehitysteorian, eli opm ihmi- korkeammalle asteelle.
sen polveutomisesta alhaisimnusts
eläinmuodoista, jo S.900 vuotta en«.
nen parvonia, jota' pidetään tie-teelliseh
kehitysopin isänSi •
Intiaanien käsitys* ihmisen poI«
yeutumisesta ei , luonnollisestikaan
syntynyt sellaisten perinpohj^ipl^n
tieteellisten tutkimusten tnloksena,
kuin käsitetään kehityisoppia' tänä-päivänä.^
Heidän ajatnksei^: pe­rustuivat
luonnonkansan omintakei­siin
haygintoihin ja kokemusperäi­seen
käsitykseen luonnon ja elä­vien
olentojen yhtenäisyydestä.
Ympärillään he huomasivat, että
kaikki syntyy, kasvaa, kuihtan ja
kuolee. Elollisten olioit^n kesken
havaittiin, mitä montoaisimpia yh- \
täläisyyksiä^ ^ekä ruumiillisessa r a ­kenteessa
että' älyUis,i^ ominai­suuksissa.
,; -
Muinaistarina ' •
Tutkijat ovat löytäneet kiviluo-lieh
seiniin kaiverrettuja jsymbooli-sia
kuvioita, jotka kertovat' muinai/
sen tarinan ihmisen luomisesta ja
kehittymisestä. Tarina kertoo i h - .
misen syntyneen maaemon syvyyk­sissä
ja vasta neljän kehitys jakson-kautta
muodostuneen varsinaiseksi'
ihmisen kaltaisueksi olioksi. Ensi* '
maisella asteellaan ihminen kuva­taan
alkeelliseksi olioksi, jolla ei
ollut silmiä, nenää, j a joka omasi
hyvin puutteelliset raajat Merkil­listä
on se^ että tällä; asteella Uimi­nen
kuviataan hyvin BaureBti'sa-,
manlaiseksi kuin Darwinln otaksu*
ma protoplasmic-olio. ' SouraaviUa
asteilla ihmiselle kehittyivät raajat,
älylliset ominaisuudet» puhetaito ja
taito eläinten kesyttämisestä, hyö­dyllisten
kasvien viljelyksestä, jne.
Ja vaiWk^"~tiedemlehet -itoksuvat,
että näitten tarinoiden luojilla . e i
Voinut olla iinltSan tietoa apinoista,
sillä niihin' öikoihin el' Ä '
mi&^olIut>inkaan tällä maanosalla,;
niin tarinassa kerrotaan en^mäi-
Billä ihmisillä olleen myös. pftKI
häntä, jpka katosi ihmisen iräästyi|'
\
ten järjestämisesi y<W^ keskuudessa vihamieliseksi
neuvostovaltaa kohiaan. M
tön mielialan neuvostovallalle viha-mieliseksii
lietsomisella on tietenkin
vissi merkitys. Sen tarkotuksepa
on vs^lmistaa mielialaa ja maaperää
uusia neuvostovaltaa vastaan 'tehtä
viä interventsioita varten. Sillä ei
Suomenkaan porvaristo vielä ole
kokonaan kadottanut toivoaan Kar­jalaan,
vaap toivoo jonkun kansain
välisen hyökkäyksen aikana voivan­sa
toteuttaa pyyteensä Karjalan r i k -
kauicsiin nähden.
Miten rakkaita nämä pyyteet Suo
men lahtareille ovat j a miten^^här-käpäisesti
he koettavat niitä perille
ajaa, sitä osottaa se kammo, jota
porvaristo tuntee kaikkia pyrkimyk­siä
kohtaan, joiden tarijotnksena on
antaa totuudenmukainen kuva olois­ta
J a elämästä täällä neuvostojen
maassa. •
Viimeisin j a tuordn esimerkki täs-Ä
suhteessa on matkustusluvan
evääminen tänne aikoneelta suoma­laiselta
työläisten valtuuskunnalta.
Tämä tieto, siitä' huolimatta, etta
Suomen porvaristo onkin tunnettu
mdsUsta mnstimmakri,' tai sanoisim-Äcko
valkoisista yalkoisimmaksi,
asettaa Suöimen porvariston hiukan
ohiitniseeh, valoon. £e leimaai' sen
ehtä v^oistttiden ja- valoharkuudeh
tyypiIMsimm8ksig*du8tajafcBi. Var-
Kuulehan sinä, joka Canadan korvissa raadat,,pistäpp» onnentoivo­tuksesi
tänä vuotena Vapauteen. Jos useampia suomalaisi^ on gamalla
paikkakunnallfi niin voi hyvin kerätä nimetyhteen ja lähettää ne V a ­pauden
konttoriin j a täällä pidetään lopusta haoli.
Joulu- ja uudenvuoden onnittelujen hinte on tänä: vuotena yksi­tyiseltä
nimeltä osotteen kanssa 16 senttiä j a perheiltä kaikkien perheen
jäsenten nimien ja osotteen.kqnssa'26c. i : v j-.^.
Jos ei > satu muuta paperia olemaan niin revi tämä^ allaoleva lista
Vapaudesta ja kriivaa siihen rehiion metsämiehen tevalla nimesi j a lähetä
se sitten tulemaan, raha mukana, Vapauden Iconttoriin, ennen joulu­kuun
1 päivää. * ^ '
Paikkakunte, josta nimet on kerätty
Kerääjän nimi j a dsote .............
Nimi
rinkin^Jcai^eiji; se.x^ jälkeen, i u n mei-in^
fetai'f Täitllf^^Shööien porvariston
iek<it-^l<MBt&k'- sällj^jhaän Suo­men
porvaristolla edelleenkin: mai­neensa
piintyneimi^nä neuvostoval­lan
-nhoUisena.
Suomen;valkoinen porvaristo näh-tävSsö
jpelkääi, että .lähetystön pä-lattttansa
antaän;^ ' näfaemiihsä tosi-
.^biMn J a s«l48>iWjr?pertt8tuva se-
Osote
»» I •
. " x l • li'
V
o-f
V
/-.i.'i'.M-:.r;