Vapaus, April 11, 1973

              Sivu 2 Keskiviilkkö/hiihtik. 11 p. — Wecl., April lH, 1973
m
Mi
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Edilor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editotial 674-4264
Pablished once Weekly: Wednesdays by Vapaus Pnblishing Co. Limited,
102 Elm St. West, Sadbory, Ontario, Canada.
MaiUnradd«äsi-Bojf-69.-p3E'*N3
Advertlsing^ ra ies upon application, translation free of charge.
Second Class Mail registratlon Nnmber 1016
Membet of rh - CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk; S11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.35
Toryjen asenne "'päin mäntyä"
• Kuten on uutistiedoissa kerrottu, konservatiivien edustajat
alahuoneen istunnossa — kuten suuret monopoliyhtiöt ja niitä tu­kevat
sanomalehdet ja muut äänitorvet — ovat pauhanneet kovalla
paatoksella "ainakin 90 päivää kestävän palkka- ja hintajäädytyk-sen
toteuttamisen puolesta.
Jos mikään niin tämä "jäädytysohjebtia" kohdistuu pieni­palkkaisia
j a muita varattomia, kuten eläkeläisiä ja työttömiä vas­taan,
sillä se "vakiinnuttaisi" nykyiset pienet tulot kaikkien hinto­jen
ja erikoisesti ruokatavarahintojen ollessa huippukorkeudessa.
Sivumennen sanoen voidaan tässä yhteydessä todeta, että presi^
dentti Nixonin hintojen, voittojen: ja palkkojen jäädytyksen avulla
on tehokkaasti jarrutettu palkkojen nousua, mutta voitot ovat saa­neet
estottomasti nousta erinäisten verukkeiden perusteella j a nyt:
arvioidaan (Washington Star ;News Servicen uutistieto huhtikuun
5 pnä) että ruokatavarain hinnat tulevat Yhdysvalloissa huhtikuun
loppuun mennessä kohoamaan 7-prosenttisesti ja vuoden loppuun
mennessä peräti 10-prosenttisesti siitä; , missä tasossa ne olivat
meneillään, olevan vuoden alussa!
Sivuuttaa ei liioin voi niitä eanadalaisarvioita, joiden mukaan
ruokatavaramonopolit (vieläkin enemmän kuin muut suuryhtiöt)
ovat kangenneet hintoja ylös nimenomaan siinä toivossa ja uskos­sa,
että valtiovalta saadaan painostetuksi hintojen ja palkkojen
jäädytykseen! Konservatiivien ohjelmasta ei ole yleensäkään mi­tään
hurraamista, mutta heidän puheensa hintojen ja palkkojen
jäädyttämisen puolesta ovat kokonaan päin mäntyä, mikäli huo­mioidaan
Canadan kansan suuren enemmistön edut.
Tämän vastineeksi ruokatavarain hintoja tutkineen parlament­tikomitea
on esittänyt paljon hyödyllisemmän ehdotuksen hintojen
"tarkkailukomitean" perustamiseksi. Tämä hintojen tarkkailuko-mitea
olisi tietenkin tehokkaampi, jos komitean porvaripuolueiden
edustajat olisivat hyväksyneet, kuten N D P : n jäsenet ehdottivat ja
kuten kommunistisen puolueen ja useiden ammattiyhdistysliittojen
j a muidenkin työväenjärjestöjen puhemiehet ovat vaatineet, että
sille tulisi myös valtuudet kieltää hinnankorotusanomukset j a alen­taa
hintoja siellä, missä se osoittautuu tarpeelliseksi.
Tällaisia "hampaita" ei tälle uudelle tarkkailukomilealle vali­tettavasti
ehdoteta. Mutta se voi.nytkin tehdyn ehdotusten nerus-teella
tuntuvasti hidastuttaa hintojen korottamisvyöryä paljasta­malla
kohtuuttomat korotukset j a mainostamalla niitä seikkoina,
joiden perusteella kutakin hinnankorotusaikomusta vastustetaan.
Presidentti Urho Kekkonen:
Mitä muut sanovat
T A K A I S I N HEVOS- J A KÄKRYKAIITEEN - MUTTA -
MISTÄ SAATAISIIN TÖITÄ NYKYIHMISILLE?
. . .Käytännössä korkeammat tulot ovat haavekuvia. Me voim­me
tyy^yUää ylpeyttämme tiedolla, että lopultakin saamme sellaisia
tuloja, joista olemme aina uneksuneet; mutta se on yleistuloa, yclir
seiii, eikä kotiin tuotavaa ansioa ia saatuanne sen kotiin, kuinka
iiauan se kestää?
Minä suosittelen lääkkeeksi sitä, ettU me kaikin tulemme vapaa-ihtoiMsti
jälleen köyhiksi, boikottannalla — vähentämällä j(»s ette
tykk^^ siitä sanasta — ei vain naudanlihani, vaan kaikkea muutakin,
mitä emme aktuaalisesti tarvitse terveyden ja'onnellisuuden ylUi-pitämiseksi.
Älkää hankkiko uutta autoa; älkää ostako uutta pukua; Julkaisemme'presidentin puheen
lopettakaamme väkijuomien käyttö; pitäkää kesiilomanne C^^na(la^^sa r^okoriaisuudessaari;' väiibtsikot ja
tai takapihalla. sisäänvedot K U : n toimituksen.'
Sodan aikana tulimme toimeen ilman sita romua mila nyt moiut - , ^
pusketaan. Sodän.aikana . . . ei ollut uusia autoja: ei lihaa, sokeria, i Suomen ja Neuvostolnton vahl-berisiiniä;
väkijuomat ja vaatteet olivat säännösteltyjä ja siiiin- ia 25 vuotta sitten solm:ittua sppi-
Jiöstelyannokset olivat melko pieniä. Minä en vöi muistaa mitJiän musta ystävyydestä, yhteistyöstä
»'alituksia; me kaikin saimme tarpeeksemme, ja me olimme paljon -keskinäisestä avunannosta on
onneUisempia kuin nyt . . . juhlavuoden aikana käsitelty var-
- Dennis Braithwaite, Toronto Daily Star. huhlik. 1 p. 11>7;}. ^j,, laajasti, mikä on luonnollista,
r - 1 laipeellista ja oikein. Suomessa on
USAn DOLLAKIN DEVALVOINTI .IA . . . l^^.^^^^ ^^^^^^ettu sopimuksen
pollarin devalvoinnin perusteella yhdysval'alaiset ovat aloitta- . V v , - - i , ; f , „ f s o..^
neet omaksi hyödykseen toisen kierroksen muiden maiden t e o l l i s t u - ^ " " f ^ merkitystä 3a arvoa Suo­misen
purkamiseksi . . . On selvempää kuin milloinkaan ennen, että j "lelle ja Suomen ulkopolituka.le
USAn edessä ori hyvin vaikeita kauppaongelmiä. ja etlii se yrittää ^ näiden 25 vuoden aikana ja tule-ratkaista
näitä pulmia tuhoamalla työpaikkoja maailman muissa vaisuudessa,
osissa,. . . Ainoa keino miten Canada voi välttää epävarmuuksia
ja huonoja tuloksia, mitä tulee. meidän riippuvaisuudestamme Yh­dysvaltoihin,
on se. että kartoitamme yhdennetyn resurssi- ja teolli-suusohjelman
itsellemme. Siten menetellen voimme huolehtia siitä,
ettei työpaikkoja syövytetä enempää pois Canadasta. Muussa ta­pauksessa
me rakennamme työttömyydelle.
T — Toronton yliopiston ekonomisti Mel AVatkins.
YYA-SÖPIMUSTULOS MALLI KAIKILLE
Yya-sopimuksen. esivaiheita aina vuoteen 1937 käsitteli president­ti
Kekkonen huhtik. 4 pnä sopimuksen vuosipäivän juhlassa. •
Suomi tarjoaa kaikille malliksi sopimuksen tuloksen: luottamuk­sellisen
ja rakentavan yhteistyön valtioiden keskerii joilla on erilainen
yhteiskuntajärjestys.^sanoi presidentti:
Yhteistyön kehittämisen yksityiskohdista presidentti kiinnitti huo­miota
kauppaan ja korq&ti että suomalaisten on saatava tukaan muU'
tos, sillä ftL:n kaup^ osuus:^on viime vuosina selvdsti pienentynyt
Suomen ulkomaankaqpassa,'
Tehtaiiijain yhdistys pani unioliikkeen
päähän rautariimun ja kahleet jalkoihin
Historiallinen merkkitapaus
Viime perjantaina, huhtikuun 6 päivänä tuli kuluneeksi 25
vuotta siitä Jolloin Suomen j a Neuvostoliiton kesken allekirjoitet­tiin
ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäinen avunantosopimus. Tätä
merkkitapausta edeltäneiden päivien ja viikkojen aikana tästä •so­pimuksesta
ja sen merkityksestä kirjoitettiin j a puhuttiin hyvin
paljon kaikkialla Suomessa. YYA-sopimuksen vuosipäivän mer­keissä
järjestettiin suuria juhlallisuuksia Suomessa j a Neuvosto­liitossa.
Ulkoministeri Ahti Karjalaisen johtama suomalainen val­tuuskunta
matkusti Neuvostoliittoon yya-sopimusjuhlallisuuksiin
j a Suomeen saapui vastaavasti N L : n presidentin, Nikolai Podgor-J
nyin johtama valtuuskunta osallistuakseen Suomessa pidettyihin
juhliin..;. • i " . .,. .
YYA-sopimus merkitsee pysyvää poliittista j a turvallisuuspo­liittista
järjestelyä, sanoi S K D L : n varapuheenjohtaja Ele Alenius
huhtikuun 1 pnä Helsingin Kulttuuritalolla pidetyssä demokraat­tisten
keskusjärjestöjen järjestämässä YYA-sopimuksen 25-vuctis-juhlassa:
: .
— Kuluneen neljännesvuosisadan aikana on yhä laajemmissa-piireissä
vakiintunut käsitys, että YYA-sopimus on maamme his­torian
tärkein sopimus, j a että se on ollut maallemme hyödyllinen.;
Näin suomalaiset kommunistit j a muut edistykselliset ihmiset tais­tellessaan
vuosikymmeniä Suomen ja Neuvostoliiton luottamuk­sellisen
yhteistyön puolesta, ovat suorittaneet mittaamattoman
arvokkaan isänmaallisen työn, johon sisältyy myös suurta sanka­ruutta
ja urheuttai sanoi S K P : n puheenjohtaja, kansanedustaja
Aarne Saarinen edellämainitussa juhlatilaisuudessa.
N L : n Kommunisti-lehden päätoimittaja A. G . Jegorov kiinnitti
tervehdyspuheessaan - huomiota: siihen, että- neu vostoliittolais-sup-malaisten
suhteiden kokemus osoittEia vakuuttavasti, että yhteis­kuntajärjestelmiltä
erilaisten valtioiden rauhanomainen rinnak-kainolo
hyödyttää suuresti näitä kapsojor auttaa niitä yhteistyön
rauhan lujittamisessa. Suomen sodan jälkeen kuluneina vuosina
noudattama rauhantahtoinen ulkopo^ttinen suuntaus, jonka luomi­seen
j ä toteuttamiseen ovat osallistuneet äellaiset merkittävät val­tiomiehet
kuin Paasikivi jä Kekkonen, liittyy^ erottamattomasti
YYA-sopimukseen,. joka on valtavan suuri panos yleisen rauhan ja
kansainvälisen turvallisuuden hyväksi.
Suomen osalta voidaan sanoa, kuten Ele Alenius edellämaini­tun,
puheensa yhteydessä laajemmin selitti, että vaikka Suomen
yhteisktmtajärjeste^nä on perusteiltaan pysynyt samana kuin enr
neo/ kuitenkin ulkopoliittinen ajattelutapa nimenomaan suhteessa
Neuvoatqliittooi^ muuttunut Kun 1930-luvulla maan
jöhtavi|8||^ piireissä eli ns. lännen ptuvartio-ajattelu j a sen mukal- ^l^i/v; i i ^ kielteinen suhtautuminen naapurimaahan.
^f^Cönj»Qdan jälkeen rakennettu ulkopolitiikkaa rauhan j a kansojen
i^i^vfeysfeiö'^ nimenomaan suhteessa Neuvosto-
7AYYA-sopimus on' Aleniuksen mukaan tärkeä ennenkaikkea,
i ^ l i ^ ^ j ^ i ^ ^ matlHe itselleen, mutta samalla sillä on myös tietty
p^'4'yU|P'e^ik^ nimittäin on vastaus
P^|iBi^eii^^'telten ra rinnakkaisoloa tplisi maailmassSnra-
'';|^^!i«mt*» M y t ä n q M eri järjes^Unien yalimu . 1
||;r|;|v^^$mto^^^^ raifihaiipoliittinen olemus on niin syvälli- myQs Cap^alle. Hyvien, luotta^
:^n^;Stiomi.vpi'^ mujpseilisten subteideo ja talou-st^^
sopin^ dellisen yl^teistqimlnnan kehittä^
94l'yoMvät e d ^ ^ i l t ^ rauhan- j a ,kansain- minen hyödytjtfiisi NeMVostöi|it-
'^VyhUaiylJr^^yiste^ni^ti.'
*'''"^*'''v^ mielensä suomaiais-neoSrosto-
Canadan tehtaiiijain yhdistyk­sen
(CMA) presidentti Daniel
Sprague ehdottaa ammabtiyhdis;;
tysliikkeelle lainlaadinnallista rau
tariimua, mikä saattaisi "union
työmaat" laittomiksi ja kaventai­si
yleensä. ammattiyhdistysliik-ikeen
oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Winnipegilaincn autonosia val­mistavan
tehtaan edustaja mr
Sprague sanoi viime keskiviikko­na,
että työläisten, työnantajien
ja hallituksen välille on saatava
uusi tasapainotila mitä tarvitaan
vastapainona uniomonopolin kas:
vua vastaan, kuten hän väitti.
Hän sanoi työnantajapiirien
olevan huolissaan unioiden "liial­lisista
palkkavaatimuksista, itsetu-hoavista
lakoista, paloittelusta ja
lain rikkomisista". Hän väitti
unionistisen liikkeen aiheuttavan
canadalaisten hyvinvoinnin ase­mesta
enemmän kuin mikään muu
inflaatioa ja työttömyyttä.
Puhuen Tehtailijainyhdistyksen
Peterboroughn osaston vuosiko­kouksessa
mr Sprague väitti, että
uniovaltaa on lujitettu lainlaadin-nallisesti
yhdessä maakunnassa
toisen jälkeen siinä määrin, että
yleisö kärsii enemmän kuin asian
omaiset joistakin työkiistoista..
Hän väitti, että kollektiivisten
neuvottelujen järjestelmä on .sär­kymässä
siksi kun se ei voi asian*,
mukaisesti toimia olosuhteissa,
missä laki on puolueellinen toisen
osapuolen hyväksi kuten on asian
laita Canadassa. Hän esitti am­mattiyhdistysliikkeen
kahlehitimis-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
. otto Lund, Thund— Bay P,
3nt. täyttää sunnuntaina, huhti­kuun
15 pnä;74 vuotta.
- Oscar Männistö, Sudbury, Ont.
täyttää maanantaina, huhtikuun
16 pnä 81 vuotta. ^'
Yrjö Rpiin, R. R. 3, Sudbury,
Ont. täyttää maanantaina^ huhti­kuun
16 pnä 79 vuotta.
Selma Freeman, Naughton, O n t
täyttää tiistaina, huhtikuun 17
pnä 72 vuotta.
Saimi Hämäläinen, Montreal,
Quc. täyttää tiistaina, huhtikuun
17 pnä 71 vuotta. • ' ' "
Antti Pitkänen, Thunder Bay,
Ont. täyttää torstaina, huhtikuun
19 pnä 84 vuotta.
Väinö (iindhoIin,Sudbqry, O n t
täyttää perjantaina, huhtikuun 20
pnä 76 vuott{\.
. Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
i4/on poiketa yya-sopimuksen
tavanomaisesta esittelystä sikäli,
että käsittelen myös yya-sopi­muksen
esivaiheita. Tarkastelu­ni
ulotan vuoteen 1937 saakka.
Tarkoitukseni on osoittaa, kuin­ka
suurella johdonmukaisuudel­la
Neuvostoliitto jonka turvalli­suus
o// Hitler-Saksan sotapoli­tiikan
johdosta joutunut vaka­vasti
uhatuksi, defensiivisen ul­kopolitiikkansa
mukaisesti pyrki
suhteissaan Suomeen sopimus-teitse
aikaansaatavaan naapu­ruussuhteiden
järjestelyyn.
TIEDUSTELU V. 1937
symättä käyttää Suomen aluetta
Neuvostoliittoa vastiaan. Tähän
tiedusteluun ei Holsti Moskovassa
eikä Sufimen- hallitus myöhemmin
antanut vastausta.
Tiianne Euroopassa kehittyi
kiihtyvällä, vauhdilla suurfa kriisiä,
kohti, Hitlerin valloituspolitiikan
ensimmäinen, rajapaalu oli 12; maa
liskuuta 1938 toteutettu Itävallan
"Anschluss", Tämän jälkeen Hit­lerinä
oli tie vapaana Tshnkkoslo-vakian
itsenäisyyden tuhoamiseen.
TARJOUS HUHTIKUUSSA 1938
Kun Suomen hallitus ei ollut an­tanut
vastausta Voroshilovin tie­dusteluun,
otti Neuvostoliiton hal-kehot'tahut'Nettv0^
toiiitpn .,ed\ista-jaa
kertomaan asiansa' hVgpn sih­teerilleen.
K1 TULOSTA 1939
Näiden keskustelujen a i k a n a Hil-,-'ii
ler oli j a t k a n u t hyökikäävää poli­t
i i k k a a n s a . Lokakuussa 1938 :
T s h e k k o s l o v a k i a joutui luovutta-' :M
maan sudeettialueet SaksaMe. M a a - ' • •
l i s k u u n 15. päivänä 1939 vyöryi-"'!'
vät saksalaiset panssarit Tshcfkkor";,^
Slovakiaan. M a a m i e h i t e t t i i n . Syys­kuun
alussa 1939 S a k s a hyökkäsi
Puolaan. Toinen maailmaii-sota o l i --
s y t t y n y t .
Lokakuun 5. pä.vänä 1939 N e u - •
vostoliiton hallitus ehdotti Suo- ;
melle "sodan aiheuttaman kansain- |
välisen tilanteen m u u t u t t u a " neu- . -
v o i t e l u j a "konkreettisista p o l i i t t i ­s
i s t a kysymyksistä". N e u v o t t e l u t . . .,
alkoivat lokakuun 12. päivänä.
Moskovassa. . .
J . K. P a a s i k i v i , joka johti suo- :'
malaista vaituusUuntaa. on m u i s - ' ,
telmissaan ss^o^tanut n e u v o t t e l u -
o h j e l m a n neljä kohtaa seuraa­v
a s t i :
— Unioon l i i l l y m i s v a p a u d cn
t a s a p a i n o k s i on saatava saman­l
a i n e n oikeus o l l a liittymättä. T o i ­s
i n sanoen unioiden työpaikat on
tehtävä l a i t t o m i k s i.
Työsuhdelautakunnan alaisia
r i k k o u m u k s i a on käsiteltävä s a ­m
a l l a tavalla kuin käsitellään
k a i k k i a muitakin rikkoumuksia
myöntämättä mitään erikoisva-p
a u k s i a j a suojia. K a i k i s t a r i k -
k o u m u k s i s t a pitää o l l a automaat­t
i n e n rankaisumcnctclmä. sisäl­t
y e n s i i h e n joukko-lakkovahdinta.
Työsuhdclakien pitää tun­nustaa,
että k o l l e k t i i v i s t e n työ­ehtosopimusneuvottelujen
ainoa­na
t a r k o i t u k s e n . ! o n s a a v u t t a a sor
pimus. millä on j o l t a k i n kohtuul­l
i s i a suhteita palvelujen m a r k k i ­n
a p a i k k a - a r v o i l l e .
• — U n i o t j a n i i d e n asiamiehet j le j a yhtä tarpeellinen, t o t a a l i s e l -
on pidettävä l a k i y o i m a i s e s t i yas- le pohhistcluUe i n f l a a t i o p a i n e en
tuussa toimenpiteistään. Niiden pitämiseksi hyväksyttävässä t a -
l i t u k s en asiamies 14. 4. 1938 yh-1 j en kulkua. K i i n Suomassa kevät­t
a l v e l l a 1948 v a l m i s t a u d u t t i i n y y a -
sopimusneuvottsiuja varten, pyy-d
e t t i i n , entisilitä yleisesikunnan
päälliköiltä kenraali Oskar E i i i c k e l -.
li*tä jä kenraali A. E . H e i n r i c h:
siltä yhteinen. iausuntpehdotetus.V'
t a sopimuksesta. Tässä 3. 3. 1948
päivätyssä lausunnossa kuvataan
keskitetymmin kuin missään toi­messa
asiakirjassa, jonka olen lit­teyden
ulkoasiainministeri Hols­tiin.
Asiamies tarjosi Suomelle
kahdenvälistä puolustussopimusta
sen varalta, että Saksa hyökkäisi
Suomen alueen kauitta Neuvosto­liittoa
vastaan. Sopimuksen muo­don
hahmottaminen haluttiin kui­tenkin
jättää suomalaisten tehtä­väksi.
Keskustelut Suomen halli­tuksen
johdon kanssa kestivät vuo­den
1939 huhtikuulle. Viimeisissä! kenut, lokakuun 1939 neuvcttelu-keskustelukohtakteijssa
esitettiin
ulkoasiainministeri Erkolle, että
Euroopan poliittinen tilanne oli Neuvostoliitolle on ensiluokkaisen
1930-luvulla Hitlerin valtaantulon tärkeää saada takeet Suomen to-jälkeen
jatkuvasti kärjistynyt. Tä-! dellisesta puolueettomuudes^ta. Sil
j e n keskeisintä sisältöä. Lausunto
kuului tältä osalta seuraavasti:
"Suomen va!/tuuskunnan saavut­t
u a lokakuussa 1939 Mo^ikovaan.
oli Stalin tiGdu.stslhit siitä, o l i k o;
mä on .taustana s i l l e m i e l i p i t e i d e n ! l o in Neuvostoliitto antaa puoles- se valmis keskustelemaan mahr
vaihdolle, joka tapaihtui ulkoasiain­ministeri
Holstin vieraillessa hel­mikuun
alussa 1937 Moskovassa.
Holsti oli vakuuttanut neuvosto­johtajille
Suomen haluavan elää
rauhass.-^ itäisen naapurinsa kanssa
Neuvostoliiton puolustusministeri
Voro&hilov oli vastannut, että tä­mä
ei suinkaan vielä turvaa rau­han
säilymistä Pohjois-Euroopassa,
minkä vuoksi Neuvostoliiton tuli­si,
saada ainakin jonkinlainen va­kuutus
siitä, mitä Suomi tekee, jos
kolmas valta. Suomelta lupaa ky-taan
takeet omista rauhanomaisis­ta
aikeistaan Suomea kohtaan ja
varmistaa maan itsenäisyyden.
Keskusteluja, joihin Suomen
puolelta ottivat osaa pääminis­teri
Cajander sekä ministerit
Holsti, Tanner ia Erkko, käy­tiin
niin salaisesti, että hallituk­sen
ulkoasiainvaliokunta ei niis­tä
saanut tietoja. Keskustelut
katkesivat Suomen osoittamaan
mielenkiinnon puutteeseen.
' d o l l i s e s t a puolurtnsliittosopimuk-se.
sta Nruvo.=to!iiton la Suomen
kesken. K u n valtuuskuntamme . l a ­holta
i l n i o ' ' : e t l i n , että Suomen h a l ­litus,
joka etuk'iteen o'i pohtinut
tällaisenkin aloitteen, mtihdollLsta
esiintuloa MoskovtHsa, ci o l l u t val­tuuttanut
valtiiuskrntaamine neu­vottelemaan
tällalsSF. a. niirt totesi j
S t a l i n , että Ncuvo•;tcli^ton iäss';
tapauksessa oli pal:\-o .-^hdottaa )
eräitä aluevaihtoia, lähinnä TiCnin- •
gradin sotilaallista Lurvallisuiitta ,
V . . IsilmälLäpitäen.^... •
Kuvaavaa on. mita paamini&te-pitäisi'
voida nostaa syytteitä ja
joutua syytetj^iksi samalla taval­la
kuin yhtiötkin, joiden kanssa
ne ovat tekemisissä."
Mr. Sprague sanoi pitävänsä
näitä unioliikkeen kuristustoimen
piteitä -ehdottomasti välttämättö­minä
järjestyneen työväestön
aseman eliminoimiseksi.
"Esittämäni ohjelma on ehdot­tomasti
välttämätön paremmalle
työnantajain-työläisten ilmapiiril-sossa".
sanoi tehtaiiijain yhdisty k
sen puhemies. •
•"Minä en esitä, että hallituk­sien
pitäisi laatia lakeja alhaisten
palkkojen ylläpitämiseksi, mutta
(ja tässä se "mutta" onkin — V )
minä sanon että hallitusten on
tunnustettava, jotta unioilla on
monopolivalta työvoimasta, ja et­tä
tämä on yksi syy miksi edes­sämme
on korkea työttömyys
korkean hintatason olosuhteissa."
r;n silloinen sihteeri maisteri Arvo
Inkilä on kertonut Neuvostoliiton
edustajan j a pääministerin tapaa­misesta.
Salaisten valmistelujen
jälkeen edustaja saapui, pääminis­terin
virkahuoneeseen ja aloitti
keskustelun, kuten oli sovittu, sa­noilla:
: ^'Pääministeri on minut
kutsunut", mihin Cajander vastasi:
" E n minä ole kutsua antanut."
Edustaja puolestaan sanoi: " E i
minulla sitten ole täällä mitään.te­kemistä"
ja poistui. Kun edustaja
vielä myöhemmin oli pyrkinyt pää­ministerin
puheille, ei Cajander ol­lut
suostunut tapaamiseen, vaan
Puolustusliittoa] atus esiintyi
täten ensi kerran Neuvostoliiton
ia Suomen välisissä neuvotte­luissa
ja ne tuotiin jälleen esille
nimenomaan alternatiivina muus
sa tapauksessa. vaadittaville
alueellisille myönnytyksille.''
K u t e n tunnettua syksyn 1939
neuvotteluissa ei Suomen j a Neu­v
o s t o l i i t on kesken päästy yksimie­lisyyteen.
Seurauksena oli talviso­t
a .
SOTIEN JÄLKEEN
A j a t u s Suomen ja N e u v o s t o l i i -
Jatkuu sivulla 4.
PÄIVÄN PAKINA
VANKIEN KOHTELUSTA
teakin e|kä sijii^kaan vähiten lir
'«ääntyvissä .talousvaikeuksissa
olevaa Canadaa. -
Nyt kun muutamat Indokiinan
maista vapautuneet terveyttä ja
hyvinvointia uhkuvat amerikka­laiset
sotavangit ovat puhuneet
pitkään ja leveästi "julnmuksis-ta"
• joiden uhreiksi he väittäväit
joutuneensa epkoisesti Pohjois-
. Vietnamissa, on syytä perehtyä
asiaan hieman yksityiskoihtaisem-min.
• v • ^ ••
Tunnettu amerikkalainen fil-mitähti
Jane Fonda, joka kävi
sodan vielä raivotessa tapaamas­sa
Hanoissa olleita amerikkalais-
.vankeja, leimasi, nämä muuta"
mat "julmuustyön" valittajat
'tdkohurskaiksi valehtelijoiksi'.
-Ymmärrettävää tietenkin on;
että Vietnamin miehiä, naisia ja
lapsia julistamattomassa sodassa
tappaneetr ja Vietnamin sairaa­loita,
tehtaita ja asuntoja tuhon­neet
amerikkalaiset .:eivät voineet
olla erikoisemmin rakastettuja
"vieraita". Jos joinkin kauneus-rikkeitä
on pidätyksen aikana tai
sitä seuranneen kuulustelun yh­teydessä
tapahtunut, niin se ei
muuta kuitenkaan miksikään s i ­tä
tosiasiaa, että yksikään vali­tuksia
tehnei^.entiif^istä amerik-kalaisyangeista
ei' voitnit. osoit­taa
mitään sellaisia pahoinpitelyn
jälkiä mHtä on kosolta saatavana
"toiselta puolejta".
Toisaalta Eielä-Vi^tnamin kan
saAlisen ivapautaarintailaan evers­ti
Vo Dang Giang sanoi maalis-.
kuun 31 pnä, että viralliset pöy­täkirjat,
. jotka Kansainvälisen
valvontakomissionin jäsenet laa-tivalt
jokaisesta vankien vapaut-tamistilaisuudesta,
osoittavat, et­tä
kaikki vapautetut amerikka­laiset
olivat hyvässä kunnossa...
'•iKaikki amerikkalaisten sotir
laiden .vapauttamia koskevat ~
pöytäkirjat osoittavat samaa, et­tä
heidän yleinen terveydentilan­sa
oli hyvä, ja että heitä kohdel­tiin
hyvin."
Näin sieltä "toiselta puolelta".
Entäs lähempää kotoa?
Canadan ja Yhdysvaltain suu­ret
päiva^- ja aikakauslehdet, ra­dio
ja televisioasemat ovat esit­täneet
sihnindäkijöiden ja itse te­koihin
osallistuneiden lausunto-'-
ja siitä, miten amerikkalaisten
nähden Ja tojntesta on pahoinpi­delty
ja raakamaisesti muiiiattu-kin
vapautustaistelijoita. Yhtenä
erikoistoimenpiteenä : käytettiin
näiden lähteiden mukaan siltä,.et­tä
jos vanki "kieltäytyi cuhumaa-t
a " hänet heitettiin ulos helikop­terista
kuolemaan siinä mielessä,
että toiset vangit saataisiin "pu­humaan^'.
Mitään tällaista eikä edes täl­laiseen
viittaavaa ei ole amerik­kalaisten
entisten vankien toimes­ta
edes yritetty väittää.
Saigonin vankileTi'tä vapautetut
vangit? Puhukaamme suulla suu­remmalla,
eli lainaamalla Roland
Paringauxin Toronto Starille vuo­den
alkupuolella Saigonista lähet­tämästä
selostuksesta mm. seu­raavaa:
"Heidän ruumiissaan oli kah-leitten
ja ketjujen jäSkiä ja he
olivat kuin luurankoja. Heidän
jalkansa ovat halvaantuneet. N ä ­mä
, ovat miehiä, vienamilaisia
poliittisia. vankeja, jotka Saigon
vapautti viime kuun (itammik;)
lopulla pahamaineisista '.'tiikerin-kopeista"
Con Son saarelta.
"Viranomaiset vapauttivat va­rovaisesti
104 miestä kieltäen
heitä palaamasta Saigoniin ja pu.
humasta journalisteille. Mutta
tämä kirjeenvaihtaja tapasi sa­laa
14 näistä miehiEitä eräässä
pagodassa.
"He kaikin antoivat samanlai­sia
kuvauksia . . .
Hän (yksi vapautetuista mie­histä)
sanoi että ruokana olL ma­toista
riisiä, paloja kuivattua
lihaa ja mustekalaa sekä muuta­ma
suullinen vettä. Vangit sai­vat
sen kahdesti päivässä eikä
ateriassa ollut koskaan mitään
muutosta.
Ennen yhdysvaltalaisten se-ja
.'on ollut Etelä-Vietnamissa 4
vuotta, tarkasti nämä 14 vapau- •
tettua miestä.
Tri ChampIin sanoi miesten
olevan halvaantuneita, ettei h e i - '
dän jaloissaan ollut tuntoa . . ;. •/
Hän sanoi keuhkojen vaurioitu- ;
neenvakavairti kalkista, mitä oH
heitelty heidän päälleen; joilla- ,•
kin heistä oli tuberkuloosi.
Yksi 41-v. työläinen (näi.stä x
miehistä) .vangittiin kesäkuussa
1967 Saigonissa yhdessä raskaa-'
na olleen vaimonsa ja sylivau-.;.,;
van kans-sn Häntä ja hä-.ll
ne n vaimoaan rääkättiin poliisi-asemalla
lähellä Tan Son Nhut
lentoasemaa. Hänen vaimonsa sai :
12 päivää kestäneen keskcnaikai- ••'
sen synnytysvuodon." a, •
Miestä oli kidutettu ja hänel-
, le oli annettu .sähköiskuja.:eri ; i
f^ruumiin osiin. Hän sanoi, että
.viisi .vietnamilaisupsceria suorit­ti
kidutusta erään amerikkalai- 1 .
sen läsnäollessa.
Virallisten lähteiden mukaan
Con Son saaren tiikerinikopeissa
on vielä lähes 9,000 vankia . . ." 1.:
Mahdollisesti amerikkalaiset-)
silmäntekevät tykkäisivät ,jo3
nämä tapahtumat jäisivät unho- ,!;^
laan. Mahdollisesti he olisivat
mielissään jos ihmiskunta unoh- . .
naattorien vierailua (mainiituUa taisi fittä luutnantti William Cal- ;
saarella), vangit eivät saaneet" ley miehineen tappoi kymmeniä
pulhua . . . Jokaisesta rikkömuk- ja kymmeniä aseettomia miehiä.
•J
8esta"yartija" heitti heidän pääl-,
leeh ktdkkia Itai he tyrkkivät h<^i-
•tfi::terJhrillä'seipäUlä.^
T r i Johu,Chawiplini. joka oli ai-
J a entä sitten ne vastapuolelta, , kaiftemmin U S A :A ilmavQijtniflaa
naisia ja lapsia My L a in kylässä.
Mutta tehtyä el tekemättömäk­si
saada ei edes tekaistujen
tarinoiden avulla,, .
. - T - Känsäkoura..