Vapaus, February 27, 1962

              S i v u 2 Tiistaina, helmik. 27 p . ^ ^ T u e s d a y , Peb.'27, 1962
yAfAUS
Ot^taxk - of - Flnnkjh - Oftnadia^'-' Es*
tabitshed Nov. 9.^ Ml,. Aothoiized
aä s ^ n d class.mKil-by th^ PMt'
Cfflce .Departm^t,' p^tft..^|»t*i
cäued.. thrioe, -Tvemst,-- tmäfin
intUiamiiR OompäQy.X4t94^
t^]ihon«i^: JftVH. Office OS. tH2M;
BdltoHsilOif tee 03.4^4265. Manager
ti.%8i|k3i.^Uor:W,.BkIun(i. Mailing
ad<ir^:;Jtox 69; Sudbury,;Ontario.
AdveirtiJims raua .upbn.appuoatton.
translatlon f)re« of.thifcrge. ,
ÖanadAssa: l vk. 9 kk. 4.35
, • ••' \ - . \- akk.aÄ)
TncijTsvaUoisst: ] vk. 9:00 6 kk. 4.8Q
Suomessa: 1 vk. » M « kk.
- Erotessaan Ucden. demokraattisen puolueen (NDP) parlamentti­ryhmän
johtajan .toimest^VJ9^niaUä' 1^^^^ puoliieesta.' Hazen
Afäifr yritti §aa4V p u o l u e huoööon: valoon valit-silmissä.
Selvää on^ että mr. Arguen ero tapahtui - harkitun
suunnitelman perusteella, j a että häneii. nimenomaisena tarkoituk*
SPnaan oli antää ''tyrmäysisku" UudeHedemoto^ puolueelle.
Näitä rivejä kirjoitettaessa, perjantaina.v o
^ kysymys, milloin- hän liittyy liberaalipuolueeseen! Me emme luon-ncUisestikaan
tiedä, onko liberaalipuolue luvannut .mr. Arguelle maa-talouskysymysten
arvostelijan aseman alahuoneessa, mikä tarkoittaa
miltei samaa kuin maatalousministeiln virkaa: siinä tapauksessa jos
liberaalit voittaisivat pian suoritettavissa' liittoparlamentin vaaleissa.
Ilman muuta on kuitenkin selvää, että m r . A r g u e on sitonut poliitti­sen
tulevaisuutensa liberaalipuolueen mahdollisen voiton varaaan.
Uuden demokraattisen puolueen monet ystävät kysyvät varmaan
" m i k s i " ? Yleisesti tiedetään, fettä nuoresta iästään huolimatta tämä
farmiseudun äänestysaluetta, alahuoneessa CCF:n miehenä' edustanut
henkilö, mr. Argue, osallistui erittäin aktiivisesti Unden demokraat­tisen
puolueen perustamiseen. Tosiasiassa hän o l i Uuden demokraat­tisen
puolueen toisena johtajaehdokkaana > - j a kun puolue kuitenkin
valitsi T. Douglasin kansalliseksi johtajaksi, niin mr. Argue kpasi
edustajille vajaa seitsemän kuukautta sitten ' ikuista uskollisuutta".
Pinnallisesti näyttää mr. Arguen ero sitäkin kummallisemmalta kun
hän esiintyi vasemmistosiiven edustajana puolueen perustavassa edus­tajakokouksessa.-
; >
Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että mr. Arguen"vasemmisto­laisuus"
o l i pelkkää teeskentelyä. Hän pitää selvästi poliittista toimin­taa
"käriirinä' e l i toimena. Nähdessään, että Uuden demokraattisen
puolueen oikeistosiipi linjoittui puoluejohtajaa suunniteltaessa mr.
Douglasin puolelle, hän turvautui vasemmistosiiven tukeen siinä mie­lessä
ja toivossa, että jos vasemmistosiipi voittaa edustajakokouksessa,
hänestä tulee kansallinen johtaja.
Näin ei k u i t a k a a n käynyt j a siitä kitkerä maku- mr. Arguen
poliittisessa suussa. Että mr. Arguen "vasemmistolaisuus" oli tees­kentelyä,
se näkyi tyrmistyttävällä tavalla siitä hänen eroaan seu­ranneesta
TV-baastattelustav jonka yhteydessä — kun asiaa tiedus­teltiin
— hän kieltäytyi antamasta suoraa vastausta kysymykseen,
onko hän mielipiteiltään"sosialisti" vai eikö ole, vaan lähti kierto­teitse
puhumaan poroporvarilliseen tapaan, että hän kannattaa "seka­taloutta",
tarkoittaen monopolikapitalismin edelleen säilyttämistä sillä
pikkuvarauksella, että kehitetään joitakin osuusliikkeitä j a mahdol­lisesti
myös valtiojohtoisia pikkuteoUisuuksia.
Erotessaan Uuden demokraattisen puolueen jäsenyydestä sillä
tavalla, että hän voisi mahdollisimman paljon vahingoittaa sitä, mr.
Argue osoittaiOUrsiis opportunistiksi—^ yksityisetujen tavoittelijaksi
mistään periaatekysymyksistä välittämättä. Hän on ilmeisesti menet­tänyt
uskonsa^ j a luottamuksensa Uuden demokraattisen puolueen
koiton mahdollisuuksiin. Hänen mielestään Uuden demokraattisen
puolueen huipQuiohdossa, missä hän itsekin oli, on ahdistavaa tun-
^^osta,tja että tamatungostilä pahenee, ellei puolue saa vaaleissa niin
scur-ta^kannatusta- mitä oli odotettu. Tällä perusteella nu-. Argue 11-
ineisesti laski, että liberaalipuolueella^on paremmat voitonmahdolli­suudet
j a niinindodoin liberaalipuolue voi tarjota hänelle itselleen
paremmat 'edistymisen" mahdollisuudet.
- Mutta sen sijaan, että olisi esittänyt avoimesti • opportunistisen
•kantansa eronsa perusteluksi, mr. Argue puhui siitä suuresta " v a a ­rasta",
minkä Uusi demokraattinen puolue muka aiheuttaa maallemme
'äen vuoksi kun "kolme suurta ammattiyhdistystä" rahoittaa valtaosal-
•te sen — ja puolueen on tanssittava sen p i l l in mukaan, joka viulut
maksaa, kuten hän selitti. r *
Tämä on pelkkää veruketta. Meidän mielestämme Uuden demo­kraattisen
puolueen piireissä on yhtä ja toista korjattavaa, mutta
sitä ei varmaankaan korjata siJlä, että"hypätään paistinpannusta
tuleen", sillä avotuli polttaa sittenkin enemmän kuin paistinpannu.
Tosiasia nimittäin on, että liberaalipuoluetta — kuten torypuo-luettakin
— rahoittavat suuryhUöt ja siitä johtuu, että molemmat
vanhat puolueet tanssivat monopoliyhtiöiden p i l l in mukaan. Mr. Ar­gue
on itse moneen kertaan osoittanut puheissaan aivan oikein, että
asia on näin. Mutta siitä huolimatta hän on näkevinään nyt suurem^
man."vaaran" ammattiyhdistysliikkeen rahalahjoituksissa kuin libe­raalipuolueen
suurpääoman piireiltä saamassa avussa. Asia on sitäkin
kummallisempi jos muistetaan, että ammattiyhdistysliikkeiden Uu­delle
demokraattiselle puolueelle antama rahallinen apu on julkista
apua j a tukca^ mistä ko. ammattiyhdistysten jäsenet voivat itse päät-
^&ä, maksetaanko tätä apua beidän kohdaltaan vai eikö makseta, jota
3^astoin molemmat vanhat puolueet, saavat suuryhtiöiltä "^alaiista"
apua niin, etti^ osakkecnMnistajille ei ole hajuakaan siitä mille puo-
Tueelle j a kuinka- paljon heidän rahojaan annetaan poliittiseksi maa-suksi
eri puolueille.
; /'
Selvää on, että jos mr.-Argue olisi vilpittömästi sitä mieltä, että
XJuden demokraattisen puolueen menettelymuodoissa ja järjestöra-icenteissa
on vikoja, kuten j i i i tä onkin, mutta toisin päin; hän olisi
pysynyt puolueen jäsenenä ja ryhtynyt yhdessä samom ajattelevien
puoluejäsenten kanssa toimenpiteisiin tarpeellisten korjausten aikaan-saemiseksi.
Hän ei kuitenkaan menetellyt siten muodollisestikaan. Tosiasiassa
hän on tähän asti ylistänyt Uutta demokraattista puoluetta parhaaksi
mahdolliseksi puolueeksi. Mutta saatuaan ilmeisesti tilaisuuden päästä
lihavamman limpun tuntumaan liberaalipuolueessa, mr. Argue suo­r
i t t i yliloikkauksen.
Kuvaavaa muuten on, että mr. Argue puhui yliloikkauksensa yh­teydessä
suurieleisesti siitä^ että ' lisäyllätyksiä" cn tulossa, j a että
huomattavia muita johtohenkilöitä eroaa Uuden demokraattisen puo­lueen
riveistä. Mahdollisesti joitakin yksilöitä eroaakin. Mutta suu­ret
työläisjoukot, jotka haluavaat saada jotakin parempaa vanhojen
puolueitten tilalle, eivät varmaankaan tule seuraamaan häntä. Työ-,
väenliikkeen. renegaatit e l i luopiot tulevat aina saamaan halpaa kii­tosta
j a päänsilistyä porvaristolta — mutta eivät koskaan suurten
työläisjoukkojen luottamusta ja kannatusta.
Vaikka olisikin i-niin^ että mr. Arguen ero, j a sen yhteydessä
tehty räikeä propaganda Uutta demokraattista puoluetta vastaan ai­heuttaisi
hetkellniä menetyksiä mainitulle puolueelle, niin pitkän
j^äälle on kuitenkin parempi,;että "lammasten vaatteissa esiintyvät
sudet" menevät työväenliikkeestä omiensa, ts, porvarien tykö. Luo-purijohtajat
eivät «voi työväenliikkeen edistystä ehkäistä. ^
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ i mertKKaidisr
Qtt^ LyyMkfiinen, Tllce Lake, On­tario/
täyttää tänään, helmikuun 27
pnä 74.vu<;>tta.
Jalmar Lehto, Port Arthur, Ont„
täyttää tänään., helmikuun 27 pnä
75 vuotta.
.Urho PiUo;. Silver Mountain; Ont.,
täytti sunnuntaina, helmikuun 25
pnä 71 vuotta.
Yhdymme sukkulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
"Jos ponnistukset
Moskova. — Onnitellessaan presi­dentti
Kennedyä ja Yhdysvaltain
kansaa John Glennin onnistuneen
avaruuslennon johdosta, Neuvosto­liiton
pääministeri Hrushtshev lau.
suu pres. Kennedylle lähettämäs­sään
sähkeessä seuraavaa:
"Neuvostoliiton kansan ja omasta
puolestani onnittelen Teitä j a Ame­rikan
kansaa ihmisen mukanaan
kuljettaneen avaruusaluksen onnis­tuneen
lähettämisen johdosta.
Avaruuden voittamisessa on jäl­leen,
tehty uusi askel ja avaruus-miesten
perhe täydentyi tällä ker­taa
Amerikan Yhdysvaltojen kansa­laisella,
everstiluutnantti Johii
Glennillä.
Menestykselliset avaruusalusten
lähettämiset, jotka merkitsevät uu­sien
tieteen j a tekniikan korkeuk­sien
valloittamista, täyttävät ihmi­set
oikeutetuJla ylpeyden tunteella
ihmisjärjen rajattomista mahdolli­suuksista
ihmisten hyödyksi.
Toivokaamme, että ihmisen ne i
rous. joka tunkeutuu maailmankaik­keuden
syvyyteen, voi löj^tää tien
lujaan rauhaan ja turvata kaikkien
kansojen kukoistuksen planeetal­lamme,
sillä vaikka avaruuden aika­kaudella
se ei näytäkään kovin suu­relta,
se silti on edelleenkin kallis
kaikille asukkailleen.
Jos kansamme yhdistäisivät pon­nistuksensa
—- tieteelliset, teknlUi-:
set ja aineelliset — avaruuden '\^hl-;
loittamiseksi, siitä olisi suurta hyö­tyä
tieteen kehittämiselle ja se o-tettaisiin
ilolla vastaan kaikkien
kansojen keskuudessa, jotka tahto­vat,
että tieteen saavutukset koitui­sivat
ihmisen hyväksi ja ettei niitä
*iäytettäisi kylmän sodan ja varus-telukilpailun:-
tarkoitusperiin.
Pyydän teitä välittämään sydä­melliset
onnittelut ja parhaat toivo­tukset
avaruuslentäjä John Glennil-le."
Aniieiikkalalsen lehden, "New
York Wörldb-Telegram and. Sunin^
toimittaja D«Ie Wright teki yiime
vuoden puolella' - erikoislaatuisen
reportaashin. Hah Uittyi USA:n
etelävaltioissa kiertelevien inaa:
työläisten joukkoon "yhtenä heis­tä":
ja eU heidän elämäänsä, kun*^
he suurina lehminä siirtyvät sa­donkorjuun
mukana paikasta toi­seen.
Nämä liikkuvat maatyöläi­set
kifainlttää usein, erityinen
"contractor", jonkinMnea työn­välittäjä,
joka toimii suurtilallis­ten
laskuun. Mitään kirjalUsia so­pimuksia
el Uhflit, mutta jrupisui-sia
lupauksia kjorkeista palkoista,
annetaan sitäUn enemmän., To-,
delljsuus on: kuitenkin kaikkea
muuta, se on suorastaan ahdista^
va. kuten Dale Wright varauksit­ta
tunnustaa.
KÄRSIMYSTEN MATKA
Dale Wright vaelteli maatyöläis­ten
kanssa Floridassa, U S A n eteläi­simmässä
osavaltiossa, "toiveiden
maassa", ja hän toteaa heti aluksi,
että jo pelkkä työläisten kuljetus­kin
on yhtä kurjuutta. Lain mu­kaan
ihmisiä kuljetettaessa on pi­dettävä
viimeistään joka kuudes
tunti ruokailutauko, kuljetusväli­neen
on oltava " s o p i v a tarkoituk­seen"
ja kuljettajan ja auton pape­rien
on oltava kunnossa. Mutta
bussi, jolla Wright joutui matkaa­maan,
oli vanha romu, jonka ikku­nat
olivat rikki pyörät näkyivät lat­tiassa
olevista iei'istä eikä kuljetta­j
a l l a ollut ajokorttia — hän o l i me-
)»ettänyt sen rattijuoppouden takia.
.Vuto ajoi koko 500 km;n matkan
pysähtyen vain kerran ottamaan
polttoainetta — ihmisistä ei välitet­ty
mitään, vaikka matkassa oli
erään pariskunnan neljän kuukau­den
ikäinen lapsi;
18 tunnin yhtämittaisen ajon jäl­keen
bussi saapui suurelle tomaatti-farmille
Ruskiniin. Täällä ilmoitet­tiin
kuitenkin; että he olivat saapu­neet
liian aikaisin, sillä tomaatit o-livat
vielä vihreitä ja vasta kymme­nen
päivän kuluttua sato olisi kor­jattavissa:
'Kukaan ' e i sanonut mi;
tään, sillä ' h e olivat tähän liian
tottuneita", huomauttaa Wright.
Väsyneet ja nykäiset ihmiset xri^
joittuivat juroina farmin parakkilei-r
i i n . jossa ei ollut minkäänlaisia pe­su-'
tai mukavuuslaitoksia, vettäkin
saatiin vain kastelupumpuista: To-naattien
kastelu oli hoidettu ensi­luokkaisesti,
mutta maatyöläisten
veden tarpeen tyydyttämiseksi ei ol­lut
tehty mitään sanoo Wright.
lULMA KÄYTÄNTÖ
Wright kertoo ensin luulleensa
että sää oli tehnyt tepposet j a että
tomaattien kypspminen oli tod<^lla
KUUBAN JA USAn
TALOUSKYSYMYKSISTÄ
E r i puolilta maailmaa saapuu va­kuuttavia
tietoja siitä, että Kuuban
karkottaminen Amerikan Valtioi­den
järjestöstä (OAS) Punta del
Esten toisen konferenssin päätök­sellä
poliittisine sanktioineen sekä
taloudellisine saartojuiistuksineen
on ollut USA:lle karkeaa virhelas-kentaa
ja toiveajattelua. Tätä miel­tä
on vaikutusvaltaisin j a suurin osa
latinalaisen Amerikan maista. Ca­nada
on ilmoittantit, että se e i kat­kaise
kaupankäyntiään Kuubaan
mi.ssään tapauksessa. . Poikkeuksen
muodostavat vain aseet. Näitä taas
Kuuba ei tarvitse eikä ole edes pyy­tänyt
Canadalta. Euroopan maat ei­vät
ole tietääkseenkään koko USA:n
saarrosta. Erikoisesti Englanti on
osoittanut kielteisen kantansa tässä
suhteessa. Pohjoismaat eivät ole
myöskään edes hakinneet ryhtyä
mihinkään toimenpiteisiin Kuubaa
vastaan. Suomi on myös tämän po­l
i t i i k an takana.
Toistaiseksi Kuuban viennistä on
vielä noin 80 prosenttia sokeria.
.Mutta sen vientikyky muiden tuot­teiden
osalta kasvaa nopeasti. Kuu­ba
myi viime vuonna sosialistisiin
maihin 4 miljoonaa tonnia sokeria.
Noin 2 miljoonaa tonnia sokeria se
sijoittaa maihin, jotka voivat mak-:
••aa ostot vaihtokelpoisissa valuu­toissa.
Kuuballe tuottaa luonnollisesti
toistaiseksi haittaa se seikka, että
teollisuuslaitoksien koneet ovat vie­lä
pääasiassa amerikkalaista alkupe­rää.
Tämä alentaa jonkin verran
tuotantoa. Mutta siirtyminen uu­dentyyppisiin
koneisiin j a varao­siin,
joita tuodaan pääasiassa sosia­listisista
maista helpottaa nopeasti
!.ilannetta. Mitä» kulutustavaroihin
tulee, niin se on toisarvoinen kysy­mys,
joka on helposti korjattavissa,
i^aikka alan tuonti onkin loppunut
USA:sta.
« . . . •• •
Kuuban kovan valuutan tulot jäi­vät
viime vuonna noin 100 miljoo­naksi
dollariksii kun määrä vuonna
L960 oli vieläk 475 miljoonaa dolla­ria.
Kuuban tuonti sosialistisista
maista nousi viime vuonna edelli­sen
vuoden tasosta 4-kertaiscksi ja
vienti niihin 3-kertaiseksi. Kuuban
kokonaisviennin arvo oli viime
vuonna y l i 600 miljoonaa dollaria,
tuonti sosialistisista maista oli noin
580 miljoonaa ja länsimaista 125
miljoonaa dollaria. Kuuban tuonti-ylijäämä
noin 100 miljoonaa dolla­ria,
rahoitetaan Neuvostoliitosta
saaduilla. luotoilla. Mainittakoon,
että USAn vienti Kuubaan laski
vuoden 1960 357 miljoonasta dolla-rista
30 miljoonaan dollariin viime
vuonna. Tuonti jäi taas vielä tätä­kin
alhaisemmaksi. Länsimaista
mainittakoon, että esimerkiksi Ca­nadan
ja Japanin vienti Kuubaan
2-kertaistui edellisen vuoden tasos-fa.
Kuuban taloudella on kolme pää­tavoitetta,
nimittäin maataloustuo­tannon
tehostaminen ja monipuolis
faminen, teollistaminen ja ulko­maankaupan
laajentaminen. Niinpä
sokerin tuotantoa supistetaan ja toi­saalta
lisätään omavaraisuutta mm.
riisin, perunan, puuvillan ja kasvis­öljyn
osalta. Ulkomaankaupa.ssa
taas pyritään lisäämään kahvin, tu
pakan, sitrushedelmien ja kaakaon
vientiä.
Oman erikoisen lukunsa muodo.s-taa
teollistaminen. Kuubassa on
suuria nikkeliesiintymiä. Viime
vuonna nikkelin tuotanto oli noin
40,000 tonnia. Neuvostoliiton ja
rshekkoslovakian toimittamien ko
aeiden ja ammattihenkilökunnan a-vuUa
rakennettavan uuden nikkeli-tehtaan
vuosituotanto nousee kui-tenkin
470,000 tonniin. Kun tämä
on toteutettu. Kuuba on maail­man
toiseksi suurin nikkelintuotta-ja.
Samassa yhteydessä "koboltin
tuotanto kohoaa 3,600 tonniin. Ra­kenteilla
on jo nyt rikkihappoteh­das
300 tonnin päivätuotannolla.
Sivutuotteina saadaan lyijyä, kupa­ria,
hopeaa ja kultaa. Rikkitch-taan
avulla edistetään myös rauta­malmien
käyttöä. Alustavasti on­kin
jo sovittu, että Neuvostoliitto
rakentaa Kuubaan yhden miljoonan
terästonnin vuosituotantoa edusta­van
terästehtaan. Suunnitteilla on
myös suuri laivatelakka kauppalai­voja
varten. Kuuban »suurin tähän­astinen-
teollinen saavutus on 15,200
puolan puuvillakchräämön käyntiin­lähtö
viime vuonna.
Lopuksi bn syytä m'ainita, että
Kuubassa on valmistunut ensimmäi-nentalou.
ssuunnitelma vuosiksi 1962
—65. Kuuba ei tarvitse mitään
muuta kuin aikaa j a rauhaa, n i in se
on muutamassa vuodessa latinalai­sen
Amerikan teollistunein maa.
kymmenen vuorokautta / myöhässä
mutta - hän huomasi pian, että näin
ei ollut asian laita^ vaan julma käy­täntö
on tällainen. Lukutaidotto­mat
(!) ja nöyryytetyt maatyöläiset
sidotaan täten ennakolta kymme­neksi
päiväksi työnantajaan, he jou­tuvat
myymään ruoka- ja vuokravel­kana
hikensä ja työnsä etukäteen ja
kun sato on korjattu, niin he ovat
yhtä köyhiä kuin tuUessaankin.
Maleksittuaan pari päivää toimet­tomana
parakkileirissä Wright ker­too
menneensä farmin " p o m o n"
luokse ja sanoneensa tälle, että hän
lähtee tiehensä läheiseen kaupun­kiin.
"Lähde vain matkaan, poi-.
ka", :pomo sanoi " n i i n kaupungissa
poliisit n a p p a a t sinut. kiinni ja
hakkaavat- puolikuoliaaksi. Ja jos
he eivät nappaa sinua, n i in minä t u ­len
: itse perääsi". Wright lisää
kuulleensa, että niskuroivien maa­työläisten
pieksentä ei todellakaan
ole millään tavoin pokkeuksellista.
Uhkauksista huolimatta Wright
lähti leiristä, hän käveli viiden kilo­metrin
matkan läheiseen Tampan
kaupunkiin ja jatkoi sieltä matkaa
b u s s i l l a— rahaa hänellä luonnolli-iesti
oli. Bussissa hän tapasi 43-
vuotiaan maatyöläisen William Le­wisin,
joka oli syntynyt ll-päisen
uiaatyöläisperheen lapsena kurjas­sa
vajassa Floridas.sa ja työsken­nellyt
pelloilla niin pienestä kuin
ässä, ^uis^^' Bäno^Jkaynyf fcöiin&:v^ h^^-^oK työskennellyt kuusi tuntia.
ta fcoiiluä, muttei et' osannut' ltik|^
BM kirjoittaa. ja i AOrayitsemus^' 0-
k y i : hänestäs iselyästiv/. yahhj^mmis-taan
hän ei tiennyt m i t ä ^ j ä sisa­riaan:
hän.tapaa : sUioin tSUJSin 'sa*
dcnkorjuutöissä.;. Hänen mulätiku-vissaan
ei oUUt uUtSän mugtii. ktUn
kurjia .vajoja ja lelr^jäfjoU^ ei Ol­lut
millolnkaanvriitt^y&ti,- ruokaa,
ei aina edes juomaa.^. k<Ap ikSnsS
hän :qn saanut raataa jä joku ön.'iii-na
pystynyt puclstamaan icti rahaa
hänen .pienestä:palkastaan.-' • ."
— Ei ole mitään tie^itävissä bSn
sanoi väsyneesti. 'On otettava mitS
pomo antaa. Kun työ-odloppmih-det
kävelemään: On mentSvä taas
jonnekin'muualle. ,
Samanlaisen itariilanWrigfat[kuu-
Ii myöhemmin kymmeniä > kertoja.
Niitä kertoivat neekerit, n^ksikko-laiset,
länsi-intialaiset, piierto rico-laiset
ja köyhät valkoiset, jotka
elättivät itseään vaeltelevina maa­työläisinä.
NELJÄ JA' VIISI PERUNA­SÄKKIÄ
Wright kertoo, miten hän työs­kenteli
yhdessä 20 muun maatyöläi­sen
kanssa perunavarastolla Hastin-gissa.
Hän joutui kuljettamaan noin
60 metrin matkan neljä 50 kilon pe­runasäkkiä
kerrallaan työatökärryl-la
varastolle kuorma-autoista. Kun
GUS HALL ESIINTYI
YLIOPPILASJOUKOILLE
New York. ^ Yli-12,000 yliop-pilasta
kokoontui noin viikko sit­ten
Oregonin yliopiston stadionil­le
Eugenen kaupungissa tavatak-.
seen kommunistien -johtajan Gus
Hallin. Kokoontumisen tarkoituk­sena
oli myös juhlia heidän de­mokraattisten
oikeuksien puoles­ta
käymän.sä kamppailun menes­tyksellistä
päättymistä. Tämä
kamppailu oli järjestetty kaikki­en
niiden amerikkalaisten puoles­ta
joita uhkaa MacCarranin laki.
Kokouksen oli järjestänyt paikal­linen
ylioppilasliitbo ja nuorten
demokraattien^ yliopistokerho.
Gus Hatt^uhui samana päivänä
myös toisessa Joukkokokouksessa
eräässä oregonilaisessa col­legessa.
Kokoukseen oli saa­punut
3,000 opiskelijaa ja sen oli­vat
järjestäneet collegen ylioppi­lasliiton
Forum sekä Nuorteb de­mokraattien
ja Nuorten republi­kaanien
kerhot. Samalla viikolla
Gus H a l i esiintyi Clarkin ja Rea-den
collegien oppilaisen kokouk­sissa
Oregonin osavaltiossa.
Amerikkalaiset äärioikeistolaiset
ainck.set yrittivät estää'Gus Hallin
esiintymisen. Esimerkiksi ^ Wash
mgtonin osavaltiossa peruutettiin
vusi hänen csimtymistään erilaisis
sa ylioppilasjärjestöissä. mm. Wash-mgtonin
yliopistossa. Paikallisleh­distö
kertoi avoimesti, että Wash-uigtonin
osavaltion hallintoneuvos­tot
ja lakiasäätävä kokous uhkasivat
niitä collegeja,' jotka olivat pyytä­neet
H a l l i a esiintymään, taloudelli­silla
pakotteilla antaen mm. ym­märtää,
että osavaltion viranomaiv
set supistavat näille oppilaitoksille
myönnettäviä avustuksia.
Seattlessa Washingtpnin osa­valtiossa
I l a l l piti lehdistötilaisuu­den,
joka televisioitiin. Konfe­renssi
herätti suurta kiinnostus­ta
ylipppilaissa ja ylioppilasleh-
Uen toimittajissa. ErSs opIskeU-Ja
sanoi Gus Hallille konferenssin
jälkeen: "Eräät meisa ovat eri
mieltä kanssanne. Kuitenkin tais­telussanne
esiintymisoikendra
puolesta sekä MacCarranin ja
Smithin epäoikeadenmukaida la­keja
vastaan me olemme aina
kanssanne ja tarjoamme teille
kaikkea apua, mitä voimme an­taa".
Washingtonin osavaltion yliopis:
ton ylioppilasjärjestön johtohenki­lö
Tamara Thyrner sanoi .paikallis­lehtien
edustajille että ylioppilaat
cvat syvästi närkästyneet osavaltion
lakiasäätävän kokouksen toiminnan
johdosta. Joka on taipunut äärioi­keiston
painostuksen edessä. "Hall
ilmestyi tänne aikana, j o l l o in kom­munistista
puoluetta uhataan tuo­mioistuimella.
Se c n ensimmäinen
taoaus historiassa, j o l l o in tuomiois­tuimen
eteen joutuu kokonainen po­liittinen
puolue. Jos tämä alkaa p.rijgi. _ Ranskan maa-, meri- ja
kommunistisesta puolueesta, mitä ,imavoimat modernisoidaan" ja va-tUUijpomo
paidalle U kaski "lisää-jm||
8tt > h t i a " . * Tultiin työntökär-ryyii
pantiin neljän säkin asemesta
viisi. Wright sanoo, että hän e i ole
oiväiLhdikko mies j a että hänen l i ­haksensa
jolivat maatöissä jo voi­mistuneet.
Mutta v i i s i ' säkkiä o l i
Uikaa j a kun pomo ei suostunut vä­hempään,
n i in Wright sanoi ottavan-s
a j t ^ p u t i l i n . ;
:^oika, pomo sanoi, me mak-
^ q i m ^ ' tSäUä vasta lauantaina j a se
on kuuden päivän päässä. Kai ha­luat
roikkua täällä tekemättä mi­tään
j a odottaa palkkaasi?
Keskustelu toisten työläisten
kanssa paljasti/ Wrightille kuvan
kaikessa alastomuudessaan. Hän
kertoo:
.^Työläiset saavat harvoin sen, mi-ivä
heille kuuluu. Oli ilmeistä, että
o l in antanut osani ilmaiseen työvoi-,
maan.
Kuulin, että työläinen joskus tu­lee
. takaisin saadakseen rahansa,
mutta hänet lakaistaan jälleen syr­jään.
Työnantaja tai paikanvälittä-jä
ei voi muistaa milloinkaan pai
kanneensa häntä tai paperit ovat
hukkuneet tai palkanmaksupäivä on
ohitse tai heillä ei ole pikkurahaa
j a työläistä kehotetaan tulevaan tar
kaisin ensi viikolla.
Nämä ovat vain muutamia temp­puja,
joita käytetään vaeltavan maa­työläisen
riistämiseen."
.Wright sanoo, että häneltä jäi tä­ten'saamatta
kuusi dollaria dolla­r
i tunnilta — ja kun hän meni nuk­kumaan
lyijynpainavaa väsymystä
kurjaan ja saastaiseen parakkiin
niin siitä otettiin puolentoista dol­larin
maksu.
LAPSIAKIN MUKANA
Maatyöläisten riisto — Wright sa­noo
— ei suinkaan pysähdy aikui­siin.
Naisia työskentelee 40 sentin
tuntipalkasta 15 tuntia päivässä ja
hän on ollut farmilla, jossa 11-vuo-tias
poika työskenteli 10 tuntia päi­vässä
lastaten 50 kilon perunasäk­kejä.
Lain mukaari pojan olisi pi­tänyt
olla koulussa j a l a in mukaan
16-vuotiaat eivät saa tehdä ruumiil­lista
työtä, mutta laki oli täällä
kuollut kirjain. Wrightin mukaan
lapsityövoiman käyttö on aivan ta­vallista
ja, Hastingsissa hän tapasi
perheen, joka 9-, 10-, 13- ja 14-vuo-den
ikäisine lapsineen työskenteli
pellolla pimeään asti. Perhe "an­saitsi
täten päivässä 17r—18 dollaria.
Ulitta toivot
taas
«Mi
4 liuang Prabäni^^ Läosiii' puo­lueeton
jjohtaja prinssi Sonyanna^
Phouma sanoi Lnang^Prabangisisa. i >
sunnuntaina, että' kansallinen k o * ' ^
kopmushallitus voitaisjUn .^uodos^^""
taa-ensi viikon loppuun .mennes^,
."jos kaikki osoittaisivat hyvää
tahtoa". ..j ....
. Prinssi antoi tämän JausIl|Il9nn^^
sa selostettuaan kuningas Savang;-i<;<^
Vatthanalle kolmen Laosin 'puo^rv^
lueen välisen kokoomushalUfeiikp <i>j
sen muodostamiseen 4ähtäSviiein ,
neuvottelujen kehittymistä; ' - )i u ; ;
Prinssi Souvanna, jpkä myöhSih*,;.
min palasi kuninkaallisesta pääka^- '
pungista Ruukkujen taäangolle riaf "
noi olevansa "hyvin tyytyväinen" '
keskusteluihin kuninkaan kanssa..'
Hän lisäsi aikovansa mennä ensi*
viikolla, luultavasti keskiviikkonäl' .
Vientianeen, ja että hän toivoi.hal­lituskysymyksen
ratkeavan silloina ";
Luang Prabangissa puolueeton
Johtaja kohtasi oikeistosuuntaisen
kenraj^lin Phoumi Nosavanin, joka
on Vientianen hallituksen puolus­tusministeri
ja useita ulkomaisia
diplomaatteja.
Viralliset lähteet ilmoittivat, etta
- toiverikas. vaikka maltillinen tun-J
nelma" vallitsi diplomaattipiireissä.
Asioista perillä olevat lähteet i l ­moittivat,
että prinssi Souvannan
Laosin kriisin ratkaisemista kpskje-va
:ehdotus oli ilmeisesti saanut län­sivaltojen
hyväksymisen.
: Näiden lähteiden mukaan "vapau­tunut
tunnelma" oli vallinnut lau- ;
antai-iltana illallisella johon osal- V
listuivat Englannin; USA:n ja NeU- '
yostcliiton suurlähettiläät. '
Amerikkalaiset lähteet ilmoitti- \
\ at samaan aikaan, että taistelut i
Nam Thassa olivat käytännöllisesti ;
katsoen päättyneet.
SITÄ
JA TÄTÄ
Ranskan armeija
ydinaseistetaan
PELLAVIEN HINTA
Kaljupäinen kaupunkilaisjohtaja
oli käymässä maaseudulla, ja tapasi
pojan, jolla oli pellavaa muistutta­vat
tuuheat hiukset. Johtaja päät­t
i hieman laskea leikkiä pojan kus­tannuksella
j a sanoi:
— Kuules poika, mitä pellavista
maksetaan tänä vuonna?
— Sinunhan se pitäisi tietää, kun
olet omasi myynyt, Aastasi poika.
euraa jatkossa?"
Myös monet opettajat ovat tuke­neet
opiskelijoita, j a allekirjoitta­neet
yhteisen vastalauseen yliopis­ton
hallinnolle sen johdosta, että
Gus Hallin esiintyminen kiellettiin.
"Tämä päätös supistaa jokaisen va­pautta",
sanotaan vastalauseessa.
Oregonin ylioppilaat tekivit
kaikkensa turvatakseen HalUlIe
esIintymismahdolUsuuden pela­ten,
että tässäkin osavaltiossa kSy
niinkuin Wai5hingtonissakiB. Ko­koukseen
osallistnikin 12 000 opis­kelijaa.
Tällöhi useat yU-oppilaslehdet
snorittivat kysely­kierroksen
ylioppilaiden jouhos-sa.
Valtaosa yfioppUai^ vastasi
olevansa kiinnostunut'tietSmain,
minkä puolesta komnumismi
esiintyy.
rustetaan taktillisilla ja strategisil­la
ydinaseilla vuonna 1972 kirjoit­taa
puclustusministeri Pierre Mess-mer
Revue des deux mon de :ssa per­jantaina
julkaistussa artikkelissa.
Laivasto saa kaksi uutta tu:;:alus-ta,
neljä ohjuksin varustettua ristei­lijää
sekä yhden atomisukellusve­neen.'.
Asevelvollisuusaikaa lyhennetään
asteittain 28:stal8:aan kuukauteen,
mikä merkitsee sotavoimien mies­vahvuuden
vähentämistä nykyises­tä
700.000:sta 450.000 mieheen
Ranska saa ydinasevoiman, joka
tulee olemaan kokoonpantu kaikkia
kolmea aselajia edustavista liikku­vista
joukoista j a valmis toimimaan
myös Euroopan ulkopuolella. Rans­kan
rajapuolustus uudistetaan myös
kirjoittaa Messmer.
K E R S A N T I N K U N N IA
• Eräs kersantti kieltäytyi mene­mästä
upseerikouluun vaikka hänel­le
tarjottiin sitä mahdollisuutta.
Komppanian päällikkö kutsui mie­hen
epäviralliseen puhutteluun J a
tiedusteli pyytä tähän epätavalli­seen
kieltäytymiseen.
-— Se on helposti ymmärrettävä
asia, selitti kersantti. Minä olen
tehnyt upseereille kunniaa j o n i in
kauan, että olen tottunut siihen-
Mutta olla heidän, kanssaan tasa-ar-voisia
— se on jo l i i k a a.
N I IN OLIVATKIN
Eräs matkustaja, joka istui en-,
simmmäistä kertaa lentokoneesssa,
huomautti ääni väristen vierustove­rilleen:
, .
— Katsokaahan kuinka pieniä
nuo ihmiset ovat tuolla alhaalla. NCr.'
hän ovat kuin muurahaisia!:
— Muurahaisiahan ne ovatkin.
Emme ole vielä nousset ilmaan.
Lentäjä kokeilee vain moottoreiden
kuntoa, — vastasi puhuteltu.
•F
PÄIVÄN PAKINA
Olisitteko tappaneet itsenne?
Kun "maa ei ole ketään niellyt"
rajan eteläpuolella, niin joitakin
"epäileviä Tuomaita' kummastutta­nee
kysymys:"Missä on Gary Pow-ersV
Kuten muistetaan, Neuvostolii­ton
hallitus vapautti majnitun U-2-
vakoilrkoncen lentäjän jo kolmat­t
a viikkoa sitten ilmaisten toivo­muksensa,
että Powersin vapautta­minen
parantaisi Neuvostoliiton ja
Yhdysvaltain suhteita. -
Se oli jymyuutinen josta helmi"
KUun 10 p:n sanomalehdet kertoi­vat
kissanpään korkuisin kirjaimin.
Mutta sittemmin ei ole Gary Po-wersista
kuulunut mitään muuta
kuin epävirallisia huhuja, että hän
on asiallisestijiuhuen kotiarestissa,
että hän joutuu menemään kolman­nen
asteen kuulustelun läpi, j a et­tä
mies on pantu kovapaineisen ai­vopesun
kuuriin.
Mene ja tiedä, mutta tosiasia on,
että eräät yhdysvaltalaiset suurleh-det
kysyivät ensimmäiseksi työk­seen
Powerin saavuttua "rantoihin",
tttä miksi sinä senkin hunttio, an­tauduit
neuvostoliittolaisten vangik­si
- - miksi et tappanut itseäsi?
Varsinkin yhdysvaltalainen ääri­oikeisto
uhkaisi miestä, kolmannen
luokan kuulustelulla jne.
Missä määrin näillä "kyselyillä" ja
•'uhkailuilla on osuutta mr. Powers-in
vaitioloon, s i t ä ^ e emme luon­nollisestikaan
osaa tässä vaiheessa
sanoa. Tosiasia kuitenkin on. että
samalla kun Yhdysvaltain hallitus­p
i i r i t hekumoivat "julkisuudellaan"
everstiluutnantti John Glennin ava­ruuslennon
yhteydessä -r—; heillä
kun ei ole mitään salattavaa s i l '
loin kun eräs toinen maa ta i^ut-kasti
edellä avaruuden. tutkiinus-alalla
— Pojvecsin tapau^ on kät
ketty täydelliseen uiitispimennyk
•seen. ,• •• •••
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä,
etteikö mr.Po>fvers saa kokkaan t i '
iaisuutta e^iintyäjulkisesti —r m u t
ta- asia e r i k ^ e n on se^mitanhan tu
ice toisille amerikkalaisille .julki­suudessa
kertomaan.- : ;
TODISTUKSIAKO?
STT—AFP:n New Y o r k i n uuti­sessa
kerrottiin helmikuun 17 pnä
mm. seuraavaa:
"Pitkäaikaiset ja perinpohjaiset
kuulustelut, joiden kohtesksi Neu­vostoliiton
hiljattain vapauttama
U-2-koneen lentäjä Francis Powers
on Joutunut, eivät, N E W Y O R K TI-MESin
mukaan, ole ahtaneet uutta
valoa sille, kuinka hänen koneensa
ammuttiin alas hänen ollessaan va-koilulennqlla
Neuvostoliiton ylä­puolella:
" P o w e r s on cllut (ja on ilmei­sesti
vieläkin K) Yhdysvaltojen
tiedustelupalvelun edustajien kuu^
lusteltavana siitä lähtien kun hän
palasi Yhdysvaltoihin . . ..mutta
hän on kuvaillut asian jokseenkin
samalla tavalla kuin Moskovassa
suoritetussa oikeudenkäynnissä.
Kuulusteluja Johtavien henkilöiden
on senvuoksi joko vedettävä se joh­topäätös,
että Neuvostoliitolla on
ilmatorjuntarakcttcja, joilla voi:
•aan ampua alas 20,000 metrin kor­keudessa
lentävä kone, kuten Pow-ersin
kertomukset todistavat, tai
että h^n on Neuvostoliitossa Jou­tunut
'aivopesuun', minkä johdosta
5e, mitä tcdella tapahtui, on jou­tunut
taka-alalle neuvostoliittolais­ten
esittämän 'korjatun version ol­iossa
etualalla hänen muistissaan:"
Nauroiko joku? Vai olisiko niin,
että Powersille yritetään nyt muo­kata
aivopesun avulla Yhdysvaltain
' korjattu versio" alastulostaan?
-Kaikesta buclimatta voimme re­kisteröidä
noin viikko sitten rajan
takaa tulleet uutistiedot, joissa Sa­viotaan,
että Powers ei joudukaan
.ottamaan koneellista "valhekoetta";
ja.ettö itse presidentti Kennedy an­toi
helmik. 21 pnä lausunnon, ettei
ole • mirään merkkejä siitä, jotta
Eowers olisi jättänyt täytäntöönpa-hematta-^'
sopimuksensa" Yhdysval­tain
hallituksen kanssa.
Tällä perusteella voimme siis
odottaa, että mr. Powers saa pika­puoliin
vapauden esittää julkises­t
i k in vastauksia.
Mutta minkälaisista "sopimuksis­t
a " on hänen kohdaltaan kysymys:
Eräs torontolainen päivälehti jul­kaisi
jokin aika sitten amerikka­laisia
amerikkalaismielisemmän to-rontolaisen
kirjeen, jossa sanottiin
noin nimeensä:,
"Jos Gary Powers oli työssä (?)
tiedustelulentäjänäv jonka ohjeena
o l i , ettei hän saa antaa konettaan
eikä välineitään vieraitten käsiin,
ainoana keinona oli hänellä ko­neensa
hajoittaminen mahdollisim­man
pieniksi osiksi j a mahdolli­simman
laajalle alueelle.
"Koska sellaisissa toimissa ei voi­da
jättää mitään sattuman varaan,
lentäjän velvollisuus on olla ko­neessa
loppuun asti j a huolehtia
siitä, että komcnnuk.sot täytetään
. . . Se ei ole itsemurhaa, vaan te- ;
hokkuutta kansakunnan hyväksi . . .
Vaikka hallitus vaatiikin palvelijoil­taan
itsemurhaa visseissä tilanteis- •
sa . . ."
Aikaisemmin on kerrottu, että
U-2 vakoilukoneet oli varattu "itse- ;
tuhoamisvälineillä ja yllämainittu
kirjoittaja syöksee nyt tulta j a t u - .
likivcä Powei-sin pään menoksi sen
vuoksi kun hän e i tuhonnut konet­taan
ja itseään "kansallisen edun"
vuoksi.
Mr. Powers on nyt epäilemättä. !
ioutunut selostamaan herroille suu- '
ruuksille. miksi hän " e i painanut
nappia"? Hän on joutunut selittä­mään
myös .sen. miksi hän'*ei Icäyi- .
tänyt bailustaan löydettyä myrkKy-neulaa
ja myrkkypillereitä, jotka
oli annettu hänelle itsemurhan'te­koa
varten.
Juuri näistä ."miellyttävistä" sei­koista
oli kysymys kun yhdysvalla-lainen
senaattori Howard Cannon
--^ senaatin asevoimavaiiokunnan
iäsen — sanoi olevansa "pettynyt" >
Powersiiv käyttäytymisestä sen jäi- •
keen kun hänen koneensa ammut- -
tiin Neuvostoliitossa alas noin kaksi ,^
vuotta sitten. Hänea asiallisena ky- •
symyksenään mr. Powersille . siis .\
o l i : " M i k s i et käyttänyt m y r k k y - *
neulaasi? Miksi et käyttänyt myrk- v.
kypillereitäsi? Miksi et tehnyt itse- l
murhaa välttyäksesi joutumasta -.
vangiksi?" '
Siinä on kysymyksiä kerraksi — 1
l a samalla selityksiä siitä, miksi
mr. Powersin nimeä ei ole vielä '
nähty lehtien palstoilla. *
Mutta mitähän sanoisi t a v a l l i n e n ,'
keskinkertainen ihminen, jos hä-nelle
esitetään kysymys, miksi et *
ole tappanut itseäsi vaikeuksien*
sattuessa? •— Känskour.-».