Vapaus, October 17, 1959

              Sivu^2 Lauantaina, lokak. 17 p. — Saturday, Oct. 17, 1959
VAPAUS^
lOrnn" of Fixmlsh Caiiadians. - Es-v&
VlistMd V6V.6, 1917. Aiithori^
^tt,^i[teotid<Mda8s *inaU by the Post
Oraee"Department. Ottawa. Pub-llshed
thrke weekly: Tuesdays.
Ibursdays and Saturdays by Vapaus
^PublisbiJDgCompaDy Ltd.; at 100-102:
i JDm Sk.-: W., Sttdbuiy;TOnt.| Canada.
rT^Iephones: Bus: Otfice 06. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eldund. MalUn^
address: Box:69, Sudbury. Ontario. "Advertisiog irates upou^ppUcaUon:;
Tiranslatlon freeiof; diarge. >
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk. 8.00J kk. 4.25
S kk. 2.60
Yhdysvalloissa: 1 .vk. ^.00'6,kk.J,80
Suomessa: l>k. 9.50^6 kk. 5.25
4 4W Saippual^iiplan halkeaiiiinen
^ - Port Arthurissa > elää ja vaikuttaa Douglas Tisher-nimi-
?snenvsuunius; 5joka epähuomiossa valittim "so-
.f^alis^ on
r^jläärttäjiyt'sel^^ kaikille sosialistisille valitsijoille, mu-
;. ^Kaaniukiönr'Canadan suomalaiset, jotka-ipitävät arvossa ja
vaativat^ kansalaisvapauksien säilyttämistä sekä niiden edel­leen
kehiu^^ osoitukseksi mr. Fisher on
H ä f p o h l i t - H i t l e r i n / a l a h u o n e - ;i istunnp^akin
^^iatieri Mtä' Hänen mielestään "väärinaisi\elevat" järjestöt
ja niiden jäsenet on leimattava jollakin "oikeaoppisten" por-yatrieh'poltinraudalla
niin, että ne joutuvat lailiisestikin
poliisivaltion vainottaviksi. Kuten rruistetaan, mr. Fisher
^eäiitti viime kesän kuumina päivinä sellaisenkin- tyhmyyden-
'flsoituks^n, että kommunisteilta voidaan riistää ilman muuta
-icftiisalaisVapaudet, ja että CSJ olisi leimattava sitten "kom-
' munistiseiksi" järjestöksi!
Käännettyään täten selkänsä kaikille sosialisteille, kom­munisteille
ja muille edistyksellisille canadalaisille, mukaan­lukien
karkki hyvää tarkoittavat kansalaisemme, mr. Fisher
julkaisi vielä erikoisen kirjeen, missä hän varmuuden vuoksi
tähdensi ettei hänen fäsistimielinen esityksensä tullut va­hingossa
tehdyksi, vaan harkittuna maailmankatsomuksena!
. Tällainen on miehen yleinen kehityssuunta viimekuu-
...kausien ajalta.
Ja nyt näyttää, että mr. Fisher puhuu aina asian vie­restä
silloin kun on kysymys vakavista kysymyksistä. Hän
aiheutti CCF:n Ontarion jaoston kokouksessa Hamiltonissa
kiitospäivän viikonloppuna eräänlaisen myrskyn vesilasissa
julistamalla "typeriksi" pölvästeiksi ne ccf:läiset, jotka ovat
puhuneet uuden työväenpuolueen perustamisesta. Näiltä tii­moilta
puhuen hän sanoi, että CCF:n taktiikka ja johto on
ollut "typerää" ja että puolueen strategia on yleensä "huono".
/ Merkillepantavaa myös on, että torontolaisen Vapaa Sa­anan
"lempipoliitikko" mr. Fisher yritti päästä CCF:n maa-
'kuntajaoston johtajaksi, mutta ei saanut edustajain kanna-
'iusta. Häntä ei valittu yrityksistään huolimatta edes GCF:n
ontariolaiseksi varapresidentiksi! Vain tavalliseksi johtokun-
"häji jäseneksi hän lopulta kelpasi CCF:n Ontarion neuvoston
jäsenyydessä!
' Kuten ddotta^ saattoi, mr. Fisher hyökkäsi uuden puo­lueen
perustiamissuunnitelmia vastaan oikealta ja oikeiston
kannalta. Hänen mielestään piisi jatkettava CCF:n toimintaa
ilman mitään viikunanlehtiä, koska CCF:n oikeisto johdon
esitykset ja suunnitelmat eivät ole näiltä tiimoilta saaneet
mitään joukkoinnostusta sen paremmin työläisten kuin far­marienkaan
keskuudessa. '
Mr. Fisher on tietenkin oikeassa siinä, että CCF:n ja
• CiX^m nykyiset ehdotukset ja esitykset eivät ole mitään jouk-köinnoistusta
nostattaneet. CCFcn ja CLC:n oikeistojohdon
ilmeisenä tarkoituksena on perustaa CCF:n eteen jonkinlai­nen
viikunarilehti uuden puolueen nimissä. Niiden ehdotus­ten
mukaan tulisi muodostettavaksi sellainen "uUsi puolu?"
iriissä ammattiyhdistykset ja niiden jäsenet saisivat kunnian
iiäcea rahallisesti ja moraalisesti CCFcn ehdokkaita — mutta
CGF yksinoikeutetusti nimittäisi ehdokkaansa ja määrittelisi
niiden vaälic^elman.
Tällainen järjestely ei tietenkään tyydytä ketään muita
kuin opportunistisia kiipeilijöitä.
Mutta sen sijaan, että olisi sanonut lapiota lapioksi mr.
Fisher, joka on ilmeisesti nähnyt tämän suunnitelman mah-
' -dottomaksi, veti sellaisen johtopäätöksen, että jos työväelle
ei tällainen viikunanlehti kelpaa, niin oltakoon sitten vain
CCFm' puitteissa koska niin menetellen voidaan pitää työläi­set
käsivarren ulottuman päässä varsinaisista puolueasioista!
Tosiasia tietenkin on, että Canadassa tarvitaan nyt CLC:n
Winnipegin edustajakokouksen päätöslauselman luonnehti­maa
"kaikkisisältävää" uutta poliittista liikettä, mikäT^hdis-täisi
kaikki työläiset, farmarit ja pikkuliikemiehet hetikoh-taisten
reförmivaatimusten perusteella. Tällainen kansan po­liittinen
liike, jolla olisi itsenäinen sananvalta ohjelmansa
laatimisessa, ehdokkaittensa nimittämisessä ja vaalitaistelu­jen
rahoittamisessa saisi varmasti suurten työläis- ja farmari-joukkojen
kannatuksen — mutta tällainen suuri kansanliike
: on kauhistus niin mi. Fisherille kuin muillekin CCF:n oi-
'keistojohtajille.'
Asiallisesti puhuen mr. Fisher ei ole tässä asiassa loppu-
;ijen lopuksikaan oikein kaukana CGF;n muista johtajista:: a
suisempana miehenä hän vain puhuu siitä, mihin toiset pyr-kivat
kaikessa hiljaisuudessa -i- CCF:n yksinvallan saavut- c
Mamiseen työväeni! unelma kuin se
..-onkin!
"Jos ei vatsavaivoja tule"
B a fl a 5^5W0 66 6 a a a a ava oYffTjN
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ A
Väinö Kaakko, R. R. 1. Magneta-wan,
Ont., täyttää torstaina, loka­kuun
22^ pnä 55 vuotta,
s yhdymme sukulaisten ja tudta-vain
onnentoivotuksiin.
"Sammon" ensiesitys
Helsinki. — Neuvostoliittolaisten Ja
suomalaisten . elokuvapiirlen yhteis­työnä
syntyneen ;"Sampo"relokuvan
esitys tapahtuu saamamme liedon
mukaan samoihin aikoihin täällä"
tk:n 23 pnä alkavan Neuvostoliiton
teolllsuusnayttelyn kanssa. Perjan­taina
tulee ohjelmistoon elokuvateat­teri
Capitolissa -neuvostoliittolainen
taide-elokuva "Ihmiskohtalo", Joka
sai .Moskovan kansainvälisissä filmi­festivaaleissa
ensiminäisen palkin­non.
Tieaittekö; että...
— Vielä V. 1947, jolloin titania-tuotettiin
vain 2 tonnia, se käytet­tiin
pelkästään väriteoUisuudessa
(titanvalkoinen), mutta nykyisin ei
ole sellaista teollisuuden alaa, mi­hin
titan-metalli ei löytäisi tietään
joko muodossa tai toisessa.
Hiiltä ilman kaivosmiehiä
-Vi:
U s e i m m i l l e lukijoille ninu
Shatsk bn luultavasti tuntematon.
Se 'on pienehkö ^kaupunki; Neuvos-toliitossa;>
Moskovasta^noin 320 km
1'nnuntietä kaäkkoon;^ja sen t()den•^
näköisesti: ainoa erikoisuus; ön voi­malaitos.
::':Tämä:>voimalaitos on te­holtaan
verraten vaatimatonta suu-'
ruusluokkaa, mutta sen erikoisuus
piileekin V aivan inuissa< seikoissa
kuin itse sähkövoimantuotannossa.
Voidaan nimittäin väittää, että se
itse asiassa onkin hiilikaivos vielä­pä
aivan yhtä pitävin perustein voi­taisiin
sanoa, että se on ei as kemi­anteollisuuden
tehtaista ei-ikoisem-pia.
ESINÄYTÖS '
Kuten suurten keksintöjen koh­dalta
on miltei poikktuksetta asian­laita,
niiden perusajatus on "ilmas­sa"
ja sitä kehitellään samanaikai
sesti useassa eri maassa. Niinpä
vuosisadan vailiteessa polidittiin
monessakin oinaassa keinoja, miten
maanalaiset hiilivarat saataisiin ili-misten
käyttöön tarvitsematta kai­vautua
maan uumeniin niitä louhi­maan.
TeoreettiEen ratkaisun tähän
pulmaan esittivät miltei samanai­kaisesti
suuri venäläinen tiedemies
E)mitri Mendelejev sekä yhtä ansi­oitunut,
sittenimin aateloitu britti-
. Kirj. A. I. Raitalcari
Iäinen fyyskko Sir William Ram­say.
.^Heidän ajatuksensa'oh, että
hiilikerrostumiin ;voIl:. suoritettava
porauksia^ /sytytettävä:-sitten /hiili
palamaan::ja pidettävä sitten:huolta
s itä, että palaminen tapahtui vaja-naisesti,
jolloin syntyvät kaasut saa­taisiin
porausreikiä myöten maan-,
pinnalle ja siellä voitaisiin käyttää
hyväksi_kaasuihin sisältyvä kemial­linen
energia. ^
^ Perusidea oli siis varsin yksin­kertainen,
mutta kun ryhdyttiinvjCt-simään
keinoja~sen toteuttamiseksi
käytännössä, näyttivät vaikeudet
ylipääsemättömiltä. Insinööri toi-bej
kaivavat hiiltä ilman^^kaivosmie^
hiä" ymmärtääkseen,''että
Shatskintp hiljainen:; humina kantau4
tuu; lännent ammattimiesten korvM
hälytysireenin ulvontana. "He"
9vat jälleen^ tehneet jotakin, mihinj
"jrie" 1 emme / ole ^ pystyneet! ^ Miten
Shatsk sitten toii^ii?Q](iko se huo-leirsesti
varjeltu salaisuus?
Ei ensinkään. Kuka tahansa asi­asta
kiinnostunut saattaa ostaa jos­takin
Moskovan kirjakaupasta täy­dellisen
ja selventävin kuvin ja kaa-viopiirroksin;
varustetun teoksen,
jossa selvitetään r perusteellisesti
palavan ka',voksen" niin teoria kuin
käytäntökin.
Ensimmäisenä vaiheena porataan
sensa jälkeen joutui luopumaan-maaperään hieman yli puolen met-
Kuznetsov esitti YKssi
yrUyksistahn, ja vihdoin olivat "pa­lavan
kai vpkseh" suuhniteilinat hau­dattu
kaikissa maissa arkistojen
hyllyille varusteltuina merkinnöin
"Mahdoton toteuttaa".
SHATSK HÄTKÄHDYTTÄÄ
Kuten alussa jo mainittim, on
Shatskin voimalaitos teholtaan ver­raten
pieni, mutta ilmeisesti aina­kin
läntisessä maailmassa se on to­dettu
pippuriksi. Tarvitsee vain sil­mäillä
erään canadalaisen lehden
suurta otsaketta: "Now They Mine
Coal Wilhoul Cöal Miners" — "Nyt
LIIKKEEN
Ollessani Prahassa 'Wienissä pide­tyn
maailman nuorisofestivaalin Jäl­keen
tapasin Algerian unionistisen
liikkeen erään johtajan Alin. Hän
saapui Prahaan seuraamaan Demo­kraattisten
Nuorten Maailmanliiton
viidettä edustajakokousta.
Alin on Algerian Yleisen Työväen-liiton
neuvoston jäsen. Huolimatta
tämän järjestön vainoamisesta kuu­luu
siihen 90,000 jäsentä.
Vuoteen 1956 saakka kuului Alge­rian
unionistinen liitto Ranskan
Yleiseen Työväenliittoon. eikä osal­listunut
itsenäisyystaisteluun, kertoi
Ali minulle. V. 1960 muodostettiin A l ­gerian
Yleinen Työväenliltto ja se
yhtyi osana kansalliseen vapausrin-tamaan.
joka taistelee Algerian itse­näisyyden
puolesta.
Samaan aikaan alkoi ilmestyä
unlon äänenkannattaja, mutta rans­kalaiset
viranomaiset takavarikoivat
12 ensimmäistä numeroa, mutta he
antoivat 13 numeron ilmestyä ehdol­la,
että se alistetaan sensuurin hy­väksyttäväksi.
Tämä numero ilmes­tyi
tyhjänä kirjoituksista, paitsi
pelkkä lehden.nimi otsikossa.
Siltä lähtien kun unio perustettiin
aina huhtikuuhun 1957 viisi koko­naista
sihteeristöä vangittiin ja union
virasto joutui Jatkuyari pommituksen
kohteeksi ja nionta henkilöä louk­kaantui
pahoin. Tämän jälkeen union
virasto toimii naapurimaassa Tuni­siassa.
Ensimmäiseksi vangittiin union sih­teeri
Aissat Idir. Ensiksi hänet van­gittiin
Ja heitettiin keskitysleirille ja
ilPuhuessaanrviime lauantaina Novosibirskissa,
ilitok; pääministeri Hrushtshev sanoi AP:n uutistiedon mu-k9a%';
rmi.'seim:äavaa: _ " —-
i>^V^;l^»Jl»^ tulee syödä :
^äin:^pt:^et^siitä mitä amerikkalainen syö? ^
:* '"Minä olen "sitä mieltä,' että jos on tarpeellista — mikäli
'snlä|:^''yats|^ — me Voimme varata viisi ame-
Mkkäfaiista ««nosta jokaiselle neuvostokansalaiselle."
^ ' ' Tärnä s^ljfaisenaan kuvaakin Neuvostoliiton nykyhetken
'/jtolitmcftaa.:i^euvostoliiton tarkoituksena on , kohta vuoden
käynnissä olleen seitsenvuotissuunnitelman ^aikana saavut-
^i ^a?;Yh'dysvaltäih tuotannon^^^^m^
^aloilla ja maataloudessa ja sitten sivuuttaa se niin, että Neu­vostoliiton
kansalla on ehdottomasti 'korkein elintaso maail-iinassa.
' " *
'Tämä aika onkin jo nopeasti lähestymässä-eikä yksikään
vieättiantuntöinen-henkilö halua enää' esittää {Vastaväitteitä
tälle., todellisuudelle.
Mainittakoon vain, että Torontossa olialkiiyiikoUa luen-
^/noimassa^saac «'Deutcher-niminen^vhistorioitsija^kk
'ta 'mainostettiin länsimaailman johtavaksi 'Neuvostoliiton
' ^fiä)iain'tiinti}aksi.'Hall myönsi,* että Neuvö|toliitolla on^kaikki
' ^ Mahclolliisuu^^^ Yhdysvaltain tuotantotaso ja si-
' \'vuuttäa'"se..''Tähriä' dn länsimaiden edessä -oleva aave", sanoi
r^Ä^ÄVlitäen'tietenkin vähän lohduttaa sillä, että tähän Yh-
.,\(dy«yaltäjii;l,^^^^^ menee hieman edelleenkin niin tekemääi
enemmän aikaa, mitä on Neu­vostoliitossa
laskettu, vaikka
kaikki saatavissa olevat tosi^
asiat viittaavat siihen, että
Neuvostoliitto sivuuttaa suun­niteltua
pikemmin Yhdysval­tain
tuotantotason. Ja kun so­sialismin
olosuhteissa tuotan­non
koko määrä jaetaan kan^
salle, niin se tarkoittaa silloin
ilman muuta, että neuvosto­kansa
elää pian vauraammin ja
paremmin kuin mikään kapita­lismin
alaisuudessa oleva kan­sa.
Tämä. ^sellaisenaan, saattaa
myös ammatikseen'^Neuvosto-
1 iittoa parjanneet voimJat nurk­kaukseen.
Esimerkiksi meidän
Canadan suomalaisten keskuu­dessa
Jeviää sellaisia lehtiä,,
jotka ovat tähän asti ylläpitä­neet
sellaista keinotekoista po^
liittista kuvaa; että Neuvosto­liitto
on'samanlainen puutteen
ja^ kurjuuden pesä, minkälai­nen
se; oli tsaarinvallan aikana;
ja minkälaisena seni-on muka
aina pysyttävä! Nyt on tämä
':venäj.äinen siperi akäsilys!'- tuU
lut romahtaen alas, kuten\ovat
romahtaneet yleensä sosalis-
.miyastaiset jaaritukset — ja li­sää
jobinpostia; on vniille voimil­le
tulossa..
Tällainen "jobinposti" ai­heuttaa
tietysti sosialismin am-mattiparjaajille
vatsanpuruja,
mutta mitään syytä ei ole reh­tiä
peliä -kannataville kansalai­sillemme
jakaa tätä poliittista
vatsanvaivaa. He voivat Viitata
kintaalla menneisyyden lu-moissareläville
rauhan ja sosia-:
lismin vihollisille ja ruveta ti­laamaan,
sellaisia lehtiä kuin
esimerkiksi tämä Vapaus, joka
pnkertontit-totuuden "hiin so­sialistisesta
= kuin kapitalistises?
takin maailmasta — ja,,tulee
edelleehkirisniini tekemääni
Kirj. Monica Samuelson
myöhemmin siirrettiin Barberousin
vankilaan, koko maailman unionisti­sen
liikkeen painostuksesta hänen
asiansa otettiin esille sotaoikeudessa
tammikuun 12 pnä 1959 ja häntä puo­lusti
Belgian valtiosihteeri J.T senaat­tori
Rollin.
Syyte Idlria vastaan oli perustella
vailla Ja Idls vapautettiin.. Kuitenkin
kun hänet vapautettiin ran-skalaiset
laskuvarjöjouköl kaappasivat hänet
eikä häneitä saatu kahteen kuukau­teen
mitään tietoa. Monien protes­tien
jälkeen Ranskan _ hallitus tle-doittl,
että hän on yrittänyt tappaa
itsensä taikka että hän oirsaaiiut pa­lohaavoja
lupakoidessMrr^vuoteessa
ja että hän oli Mailiotin sairaalassa
Algeriassa.
Idir, kuten hänen ystävänsä tietä­vät,
ei tupakoinut. Lopuksi hänen
lakimlehensä sai tavata häntä ja
ranskalaisen laskuvarjosotilaan läs­näollessa
Idir kielsi itsemurhakerto-muksen
ja sanoi joutuneensa rääk­käyksen
kohteeksi. Hänellä pii kol­mannen
asteen palohaavoja ja häntä
oli vakavasti pahoinpidelty.
: Jälleen Idis muutettiin keskityslei­rille
ja yhteydet häneen katkesivat.
Elokuun 3 päivänä ollessamme Pra­hassa
ilmoitettiin hänen kuolemas­taan
eikä ole »epäilystäkään etteikö
häntä rääkätty kuoliaaksi.
Festivalin ja Prahassa pidetyn ko­kouksen
yhteydessä käytyjen keskus-lelujei)
kautta saimme tietää, että
nuoriso kantaa taisteluissa raskaimr
man taakan. Kansalliseen vapautus­armeijaan
ei oteta yli 25-vuotiaita.
Nuoret naiset marssivat miesten
rir-.nalla. useimmiten lääklntäjou-koissa
taikka lähetteinä.
.•\!K?rias.sa on käyty .sotaa viidettä
vuotta ja Ranska ei ole suostunut
väliaikaisen hallituksen esitykseen
rauhallisten neuvottelujen aloittami-
.sesla. Sensijaan Ranska on jatkanut
puolustuskyvyttömien ihmisten pom­mituksia
ja murhia sekä vangitsemi­sia.
Myöskin .se on pakoittanut alge­rialaisia
muuttamaan pois kodeistaan
ja a.sumaan rautalanka-aidoilla va-rustct.
ui£.sa kasarmeissa.. Kokonaisten
kylienkin asukkaat on vangittu.
Pn muistettava, että NATOin kuu­luva
maat ovat auttaneet paljon
Ran.skaa. Tämä tarkoittaa sitä. että
Canada yhtenä NATAO:n Jäsenenä
on auttanut Ranskaa Algerian sor­tamisessa.
Olen varma, että tämä ei
ilmaise Canadan kansan kantaa.
viime kesana
Kulumassa oleva vuosi on metsä­palojen
suhteen ollut yksi parhaim­pia
vuosia viimeaikoina. Suurin osa
maakunnista ilmoittaa hyvin vahai­sesta
metsäpalojen maarasta:
Vain Atlantin maakunnissa .sattui
lukuisia metsäpaloja, mutta muista
maakunnista saapuneet tiedot, osoit­tavat,
että metsäpalojen maara on
ollut hyvin vahainen. .
Newfoundlandissa metsäpalo ulika-
.sil Westportin kylaa ja Baie Verten
kylästä jouduttiin palon uhan takia
muuttaman asukkaita pois. Metsäpa­lot
Newfoundlandi.ssa olivat pahim­pia
kuin mlta ne ovat olleet vuosi­kausiin.
. Labradorlssa riehui myö.skln usei­ta
tuhoisia metsäpaloja.. Vahan yli
kuukauden aikana metsäpalot tuho­sivat
2,000 neliomailin alalla metsää
Newfoundlandissa; ja Labradorlssa.
••• Quebecissa Gaspen niemimaalla
metsäpalot myöskin tuhosivat huo­mattavasti
metsaa heinäkuun aika­na.
Quebecin metsäsuojelun pääUik-r
kö .'Henri Kiefferin arvion mukaan
noin 95 - neliomailin alalla tuhoutui
metsaa niiden Johdosta.
:: Viime vuonna metsäpalot tuhosi­vat
metsaa Quebecissa'3,700* cekkörini
alalla;iMuualla CanaBässa run.saltten
sateitten pjohdosta: metsäpaloja; sattulä
hyvin vähän. Heinäkuun löjiuUa rie­hui
New • Brunswlckissa 209 metsäpa­loa
i 5.148 eekkerin.; alalla, kun sensi­jaan
v 1944 riehui siellä 341 metsäni,
paloav 184,000 eekkferin alalläi Silloin
arvellan metsäpalojen • alheuttaiicon
$1,435,000 vahingon kun .sensijaan tä-^
nä vuonna vähemmän kuin $30,000
vahingon. /
;: Ontarion ^ .mctsasubjclupäälll^
Williain,Postcr. sanoi kuluvan kesän
olleen erittäin "hiljaisen" ja valh
5,000 eekkerin, alalla noin 1,000 metsä­paloa
"tuhosi metsää. Viime vuonna
1,100 metsäpaloa tuhosi metsää 31,000
eekkerin alalla.
Manitobassa kuluvan kesän aika-iuaoll
suurin palo Lynn:Lakenälliccl-;,
la^ maakunnan' pohjoLsosassa: Sc tu­hosi
metsää 12,000 eekkerin alalla,
mutta.ei; kuitenkaan ;:arvokkäainpaa;
metsää tuhoutunut. Koko maakun­nassa
sattuneissa mctsjipaloissa tu­houtui
lähes $710.000 arvosta-metsää.^
V. 1948 oli .metsäpalojen kannalta
pahin' vuosi Manitobassa sillä silloin
- riehui 474 metsäpaloa 970,000 eekke-iiiiliiSiliiM
nn alalla ja niiden aiheuttamat va­hingot
nousivat $1.100,000.
Snskatchewanissa todettiin kulu­van
kesän aikana 180 metsäpaloa kun
.sensijaan vnme vuonna todettiin nii­tä
'lAA. .
AIbertas.sa sensijaan sattui paljon
metsäpaloja silla nuta , todettiin. 435
kun .sensijaan vnme vuonna oli vie­jäkin
pahempi metsäpalokausi sillä
silloin .sattui 464 metsäpaloa: Pahim­mat
metsäpalot sattuivat kuluneena
kesana McMurrayn alueella, jossa
metsäpalo tuhosi metsaa 30,000 eek­kerin
alalla ja Port Vermihonin alu­eella,
jossa tuhoutui metsää 10^000
eekkerin, alalla metsäpalon, johdosta.
BritishvColumbiassa kostean kesän
takia metsäpalon tuhot olivat hyvin
filhaisc.t: mutta lopullista tietoa ei
ole viela; annettu.
rin läpimittaista reikiä, jotka ulot-;
tuvat hiiliklerrostiimään saakka näi­tä
re'kiä käytetään puristetun i l ­man
johtamiseksi hiileen. Toisiin,
pienempi'» porauisreikiin sijoite­taan
elektroodit, joihin johdetaan
korkeajännitevirtaa ja jonka avulla
hiili kuumennetaan syttymislämpö-tilaansa;
ilmaa saatuaan hiili alkaa
palaa eikä sähkövirtaa enää tarvi­ta.
Tässä vaiheessa ryhdytään hii­len
ilmansaantia säännöstelemään
niin, että palaminen jää vaillinai­seksi.
Syntyvät kaasut, joissa on
runsaasti mm. metaania ja räjäh-dyskaäsua
— vedyksi ja hapeksi ha­jonnutta
vettä, johdetaan sopi­vaa
porausaukkoa pitkin maanpin­nalle
ja sieltä suoraan voimalaitok­sen
suihkuturbiiniaggregaattiin. Tä­mä
vuorostaan pyörittää generaat­toreita,
jotka tuottavat sähköener­giaa.
Shatsk ei ole mikään kokeilu. Se
pyörii 24 tuntia vuorokaudessa lä­himmät
70 vuotta ja joka vuoro­kausi
maan alta purkautuu yli
30,000 kuutiometriä kaasua. Milloin
voimaverkossa ei kaivata Shatskin
tuottamaa sähköenergiaa, kaasu
voidaan ohjata tehtaisiin tai läm­mittämään
asuintaloja, ja ellei tä­mäkään
ole tarpeen, varastoidaan
kaasua sä.iliöihin, joista paikalla
oleva kemiantehdas muuttaa sen
erilaatuiisiksi muoviraaka-aineiksi
tai tekokumiksi. Shatsk ei ole
myöskään enää ainoa lajissaan. Sa­manlaiset
voimalaitokset pyörivät
jo tällä hetkellä myös Angrenskissa
ja Kamenskissa, lisää on luonnolli­sesti
tulossa.
Erikoisen edullinen on "palavan
kaivoksen" menetelmä siinä suh­teessa
että sen avulla saadaan käyt­tökelpoisiksi
myös nk. "köyhät" hii-lilöydökset.
Nämä saattavat mohisr
sa tapauks'ssa olla hyvinkin laajo­ja
mutta niiden hiili sii^ältää niin
paljon tuhkaa ja vettä, ettei hiiden
louhiminen tavallisin menetelmin
kannata. Ja kaikissa hiiliesiinty-missä
kaivos tulee käytettyä .hy­väksi
viimeistä hiiligrammaa myö­ten,
sillä palamineri tunkeutuu hiil­tä
ympäröivän vuoripieränhienoim-piinkin
huokosiin. Täten tämä
menetelmä laajentaa valtavasti ei
yksin Neuyostoliitöh, vaan koko
maailman käyttökelpoisia hiilivaro­ja.
"Miehet, jotka sen tekivät", tie-demieskollektiivi,
ei ole kuitenkaan
asettunut lepäämään laakereilleen.
.A'na, kun . energiaa muunnetaan
toiseksi energiamuodoksi, syntyy
nimittäin energiahäviöitä. Niinpä
tässäkin tapauksessa hiilen sisältä­mä
kemiallinen energia on ensin
muutettava lämpöenergiaksi, tämä
vuorostaan voimalaitoksen . aggre­gaateissa
liike-energiaksi ja liike-energia
vihdoin sähköenergiaksi. ;
Siksi Shatskin luojilla on par­haillaan
tyÖn alla aivan uudentyyp:
pinen koje, jota he nimittävät pa­remman
puutteessa "transistorik­si"
—- "muuttajaksi" — ja joka ai­kanaan;
tulee muuttamaan kaasun
suoraan sähköksi ilman turbiinien
ja generaattorien apua. Tutkimus­työtä
;'transistorin" luomiseksi suo-
New York. — Neuvostoliitto, esit-'
ti ,<viime per^aritaina,;/*YK:ssa' kol­messa
vaiheess^toteutettavan: aseik-tarUsumisohjelmanpjoka
tarkoittaa
sotilaallisten joukkojen ^täydellistä
poistamista nelj än Ävuoden j kulues­sa.
Tämä- on sama' suunnitelma,
jota pääministeri Hrushtshev hahr
molteli yleiskokouksessa "syyskuun
-8 pnä pitämässään puheessa.
Ohjelman esitti nyt yleiskokouk­sen
poliittisessa valiokunnassa Neu­vostoliiton
valtuutettuja varaulkomi­nisteri
Kuznetsov.: ^^Suunnitelman
kolme osaa ovat seuraavat:
1. Neuvostoliiton, Yhdysvaltain ja
Kiinan sotavoiinat on kaikkein en­siksi
-'sopiyan yalyönnah alaisena
siiipistettäva • 1,7 miljoonaan mie­heen
spkä Englannin ja Ranskan,
kummankin 600.000 mieheen. Mui­den-
valtioiden sotavoimat on vä­hennettävä?
tasolle, - joka määrätään
yleiskokouksen erityisessä istunnos­sa
tai maailmankonferenssissa. Va­rustusten
vähentäminen tulee ta-
M
..... .,,.iiti^ilv,...,., im
pahtua>; samassa-?suhteessa kuin' asi^
anomaisten sotavoimien supistamia'
nen. A " ' - .
_2. Toisessa vaiheessa'on jäljellä-;
olevat joukot hajoitettava, kaikki^
ulkomaiden maaperällä olevat sdti-j
lastukikohdat poistettava; i samoin'^'
kuin niissä oleva sotilashenkilö*^
kunta. " I '
3. Viimeisessä vaiheessa'on;tuhot^\
tava kaikenlaiset" ydin- ja "ohjui-»^
aseet samoin kuin ilmavoimien va-?
rusteeti Kemialliseen sodankäyniiijai
käytettävien tarvikkeiden- yalmisv
tusta,;; Ifallussapitoalja ;varastoiii^a..;
koskeva kielto tulee • voimaaniijäi;
kaikkien' näiden aseiden yarastoti|
on tuhottava karisainvaispn
han, alaistiudess:^ ^Eäelleeri^
tään; tieteellinen ittutjfed
lisessa tarköituköesisa;-lakk^
kaikki sotaministeriöt, pääesikiin-jf'
nai, sotilaalliset' ja ^öUsotiIaaliiisi|t|
laitokset j ä ; järjestöt 'siekä¥loi>e^^
taan kaikenlainen sotilaallinen i ö®
JA
lllll T Ä T Ä
K U N ÄITI O t I ' P O I S SA
Isä' öli'yksin kotona pienien poi­kansa
kanssa. Aamiaisella poika sat­tui
kaatamaan maitoa pöydälle,, mis­tä
hän sai isältä ankarat torut.
Poika kuunteli rauhallisena isän
moitteita ja sanoi sitten:
— Älä yritäkään olla olevinasi
herra talossa vain sen vuoksi että äi­ti
ei ole kotona.
ei
inoja
Geneve. — Älrkkojen maailman-,
neuvoston aikakauslehti Ecumenical
Review julkaisi mietinnön, jonka on
laatinut maailman väkiluvun räjäh­dysmäistä
lisääntymistä tutkinut eri-kolstoimikunta.
.
Toimikunta on tullut sellaiseen tu­lokseen,
että lapsiluvun rajoittaminen
ei ole ainoastaan moraalisesti oikeu­tettua,
vaan sille on annettava lisäk­si
kalkki mahdollinen apu. Samalla
huomautetaan, ettei voi olla niltään
moraalista eroa eri rajoitustoimen­piteillä,
käytettäköön sitten hyväksi
naisen hedelmättömyyskausiä tai joi­takin
apuneuvoja tai .lääkkeitä, jotka
estävät siittiön ja munasolun yhty­misen
taikka ehkäisevät munasolun
Irtaantumisen.
Toimikunta toteaa, että väestön
nykyinen kasvu — 50 miljoonaa vuo­dessa
«— aiheuttaa vakavia sosiaali­sia,
poliittisia ja taloudellisia seu­rauksia:
Tutkijaryhmään on kuulunut eri
kirkkokuntien edustajien lisäksi lää­käreitä,
soslaalihuoltajia ja ulkopo­litiikan
asiantuntijoita.
Ortodoksisen kirkon edustajat oli­vat
sita mieltä, että heillä ei ole mi­tään
lapsiluvun rajoittamista vas­taan,
mutta rajoituksen tulee tapah­tua
pidättymällä aviosuhteista:
Bonn, Länsi-Saksa -
M
• m
Myös Länsg
Saksa ja Ranska oyat joutuneet .ian-'/
tamaan yaroyaisen hyyäksynuSe||||
idän ja lännen väliselle koT^eir^
män portaan neuvottelulle. >Kum-.;'
mankin maan taholta on ilmaistu;
että ne eivät tule sallimaan nij^}^
nytyksiä siten, että se tapahtuisi|
niiden mielestä Euroopan mäidenj
kustannuksella. cy^
Tämän lisäksi Länsi-Saksan kaiis||
leri Adenauer on Jknöittanut ole^l
vänsa sitä mieltä, että"länsimaiden|
johtajien tulisi pitää ensin lOmaaJ
korkeimman portaan n6uvottelunia|
VVashingtonissa "päästäkseen täy-:
delliseen sopimukseen itsensä • kes-I:
kuudessa" ennen; Neuvpstoliitpnl
pääministeri Hrushtshevin kohtaa-Y
mistä. • • -"vfH
Pääministeri Michel Debre ,sahÖ"l:1
ritetaan parhaillaan korkeapaineen
alaisena.
Avomielisyydessään omaa luok­kaansa
on maailmankuulun amerik­kalaisen
teknillisen korkeakoulun,
Massachusetts Institute „of Techno-logyn
erään opettaja, tri J.Chipma-.
nin lausunto, hänen: saatuaan tilai­suuden
seurata neuvostoliittolaista
tutkimustj^ötä:
"Totesin neuvostoliittolaisen tut-kimusvälineistön
niin kehittyneekr
si, etteivät voimani; riitä sen kuvaar
miseen."
Parisissa kansalliskokouksessa, ettäS
on tarpeellista valmistautua luii^
lellisesti — "tutkia keinoja, jpt^a|
voisivat johtaa onnellisiin tiilö^^
siin". • : :'.,;:1ii
Ranskan pääministei-i sanoi jpttaf
olisi onnettomuus jos heuvötteluti
epäonnistuisivat ja vieläkin vaka^
vämpaa, jos viimeisellä hetkellä|
olisi tehtävä joitakin inyönnytykliä|
"onnistuneen - leiman antamiseksi!
neuvotteluille."
ei
Kumpikaan näistä • valtiomiehistäö
' ole osoittanut sitä innbstustaS
korkeimman portaan heuyottpluihiai
kilin on osoittanuit Britannian -V^Stä
ministeri Macmillan, jonka puoiiiSl
valittiin uudelleen suurella ehem^
mistöUä valtaan viime torstaiöäj|
eikä sitäkään mielenkiintoa,Vjoi^l
Yhdysvaltain presidentti Eisenhq^^
er on osoittanut asiaan keskusitä||
tuaan Neuvostoliiton -ppiniiiisitMJ
Hrushtshevin kanssa. • :•
Adenauerin mielestä häistä km^
keimman portaan neuy(
voitaisiin saavuttaa enintään se,";'
että luotaisiin pohja pitkille neiu-sii
votteluille. Hän varoitti:-" "mg
maat eivät voi ryhtyä neuvotteluuni
Hrushtshevin
ensin
kanssa : pääsemättä:|
täy;delliseen sopimuksecäiS
keskenään." -'•>_.
Entisen vihoUismaan" edustajana
Adenauer, ei. luoimollisestikaan, voii:
osallistua mihinkään neljän ^suu?j'?
ren vallan päämiehen neuvottelui-;;*
hin, mutta länsimaiden taholta; hä-iSj
nen maataan osoitetun kiinnostuk-i
sen johdosta: on, selvääkin, että M^c
nen mielipidettään kuunnellaan i
jossain määrin länsimaisissa pii-^
reissä. r--
PÄIVÄN PÄKINÄ
Hieman pulmallinen juttu
Näyttää siltä — mikäli Voidaan
aiu.staviin tietoihin luottaa — että
Vientianeen^ Laosin pääkaupunkiin
Ihiietetyntutkijakomitean raportis­ta
,yoi • muodostua hieman ^ pulmalli-ncMi.
ja -epämieluinen juttu niille,
jotkn toivoivat, että sitä tietä saa-laisiin
kehitetyksi "uusi Korea", tai
ainakin, navakoita yöpakkasia ;^'kyl-inän
sodan" jatkamisen hyväksi.
Vicntianesta.;'.Laosista;^ t
ci;äässä;:-tiislaiscssa^;:^^, .u
kerrottiin näin:
. ."YKn neljä tosiasiain tutkijaa on
.niatkalla;New.Yorkia:kohti esittääk­seen
kommunistihyökkäyksestä;ra-pörlin,
mikä voi osoittautu kiusalli­semmaksi
länsimaille kuin idälle.
' . Shibusawa (tutkijhkomitean
japanilainen ^puheenjohtajai ;'Shi-nichi
Shibusawa — K.) on kuiten­kin
ticdoittanut, että raportissa ei
ole mitään 'johtopäätöksiä' tilan­teesta
tiissä ' Kaakkbis-Aasian pie­nessä
kuningaskunnassa.
"Komitea esittää aktuaalisen
(todellisen) tilanncraportin" sanoi
YK:il sanomalehtivirkailija Richard lii^BliHlilMili
de Roussy.
"Kysyttäessä, että tukeeko tämä
raportti;; Laosin syytöstä ; Pohjois-
Vietnamin hyökkäyksestä, de Sales
vastasi: 'Se tulee olemaan rehelli­nen'raportti'."
'
Mutta, jos raportti on "rehelli­nen",
niin miten se voi olla kiusal­linen
sen paremmin länsimaille
kuin muillekaan? ^
Vai sisältyykö tähän uutistietoon:
vihjaus, että: ainoastaan ;valheelli­nen
raportti olisi .kiusallinen: sosia\
listisille maille?
Ajatus sekin! ^ , <
Torontolaisen Globe and Mail-lehden
tunnettu kirjeenvaihtaja
Philip v.Deane kertoi puolestaan lo­kakuun
12 pnä Washingtonista lä­hettämässään
uutiskirjeessä seu-vaa:
•
' "Wa5hington varustautuu akuut-tisenkiusaantumistilanteen
varalta
YKn Laosin raportista^ toisella puo­len
venäläiset, jotka, vastustivat
Turvallisuusneuvoston tutkijakomb
tean, lähettämistä. Laosiin, iloitse-'
vat-isiitS käänteestä-kun tosiasiain
tutkijat ovat todenneet, että se pal­jon
'mainostettu kommunistisota
Laosissa ei:.ole lainkaan tapahtunut
— ei ainakaan likimainkaan siinä
mittasuhteessa mistä on tiedoitettu.
"Lisäksi tutkijat ovat tuoneet to­disteita,
joita voidaan tulkita todis­teeksi
siitä, että yritys oli julistaa
vallitsevaksi - hätätilanteen ' S i e l lä
-missä hätätilannetta ei ollut;
"Onneksi länsimaille,, nämä tosi­asiain
tutkijat* joita: voidaan luot­tamuksella
pitää enemmän länsi-kuin;
kommunistirnielisinäi; (Italia,
Japani, Argentina ja Tunisia),
ovat päättäneet; esittää raportissaan
pelkät tosiasiat, ilman yhteenve­toja
(loppupäätelmiä) . . . " - ,
-Philip- Deanen uutiskirjeessä siis
vahvistetaan asiallisesti puhuen se,
mistä oli ylempänä maininta.
Mutta nyt voimmekin' sitten siir­tyä
kevyemmälle maaperälle, vaik­kapa"^
yökerhoihin:'ja^yökerhojen
puutteeseen. Eräässä äskettäisessä
uutistiedossa nimittäin kerrottiin:
"He tappavat aikaa katselemalla
nähtävyyksiä ja käymällä kahdessa
kalliissa yökerhossa. Mutta nämä­kin
huvitukset ovat hyvin rajoite­tut.
Kaikki nähtävyydet ehtii tut­kia
yhdessä päivässä ja yökerhot
suljetaan jo kello 2 4 .
Tämä on Associated Pressin
syyskuun 23 pnä lähettämä uutis-tieto
siitä, kuinka "vaikeissa"^' olo­suhteissa
herrat 'Turvallisuusneu-vöston?
lähettämät tutkijatpbu^^
hakemaan länsimaille edullista: to- -
distusainehistoa. .
Kuten muistetaan,' Laosin hallitus,
selitti, että on ylen hyödyllistä lä-,^
sesta;,
toa.
Mutta
hotkin tulivat Väsyttäviksi, eikäJS*:"'
hanikonen; hallituksen lupaamista»^
todisteista. kuulunut mitään. Päiii^^
vastoin, kun todistusainehistori
saantL mutkistui javaikeutui, Lao-sin
taantumushallitus J|ielsi|?|SiM^
malehtimiehiltä oikeuden mennä,
alueille, missä väitettiin taisteluja,
käytävän Pohjois-Vietnaniin 'j6uk-)i
koja vastaa? Paremjpi on kirjoittaafj
sotauutisia;, yökerhoista;§«saWotU
ulkomaalaisille, pesunkestäville por^ä
värillisille sanomalehtimiehille.-;'
Lehtimiehiltä kiell^ttiii|öilgus||g|
kuslella edes haavpittun(Mclen|^^(
silaisten, sotilaiden-^anssap||il|||^
Mahdollisesti Laosin hallit^^^^^^
pystynyt; mukiinmenevää v todistus» sfe
pääkaupung
ollut enfemmän yökerhoja ja-][»iissÄ')|
vapaat viinat niin tutkijoille kuin^-H
sanomalehtimiehillekin!€tErii|iaslasi
tietenkin on. miten sellainenI>t6dis«%
tusainehisto 'olisi vetänyt, nykyisella fr^^
sivistyskaudella.^ — ,Känsäkduraiiii#
^^M'::*;Ks?;4;gs:iVSi^öy:^