Vapaus, March 12, 1953

              Sivu 2 Torstaina, inaalisk. 12 p. — Thursday, March 12,1953
Xirgm ot PbuUsb Canadian^ Etk
iai>UäJcd No7. 0.49ir Authorlzed
siTfiecond class mail bjr tbe Post
Olfice Di^artsnent, OUawa. Pub^
Usbed 'ibrice weddy: Tuesday»
iZtmrsdays and Saturdays by Vapaus
Pub]i£bJng Company Lta^ aa 100-102
E l in 8t. W., Sudbmiy, Ont., Canada^
Telephonea: Business Office 4«4264
Edltorial Office 4*4269, INIanaeer
E. SuksL Editor W. S U i u u t lAftUJnff
address; Bo» 6g. gudbury» Cftdaxio.
Adveni3lsg rates upon si9llestio&
Traoslation free of (Aiatge,
TILAUSHINNAT;
Caoadassa: 1 vk. 74)0 6 k k . 8.79
3 kk. 2 25
Yhdysrallolssa: 1 vk. 8J00 6 kk. 4 ^
Suomessa I vk. 8A) 6 kk. 4.79
Kokonaan laitonta hommaa
Alkuviikolla tiedoitettiin, että Yhdysvaltain pahamaineisen "Mc-
Carranin" ohranan Y K r n toimenhaltijain keskuudessa harjoittama \
noitajahti tulee pian Y K ; n yleiskokouksen käsiteltäväksi. Yleisenä ;
Jdisityksenä onnetta silloin tulee valaistavaksi se kansainvälisiä lakeja
ja tapoja, sekä V K n peruskirjan selviä sUä<Iöksjä rikkova mielipide­vaino,
jota Yhdysvalloissa on harjoitettu, ei vain V K : n yhdysvalta^'
laisia vaan sen kaikkia toimenhallijo
I Sanomattakin on selvää, että noitavainon kohteeksi ovat joutu-jneet
kaikki ne V K : n toimenhaltijat, jotka ovat tavalla tai toisella
'ilmaisseet mielipiteen, että Y K : n tulisi toimia kansainvälisen rauhan
r ^iälyttämiseksi j a maailman eri kansojen suhteiden parantamiseksi.^
^Tällaiset ''subversiiviset" ajatukset on leimattu keskiajan kerettiläi
o5J/^yttä pahemmaksi "rikokseksi", ja näiden "rikollisten ajatusten"
yomaajain päävainoojaksi on värvätty Trygve Lie, joka on itse myiin-ytänyt/
että W. 1947—52 on Y K : n sihteeristössä tehty y l i 1,S00 hen-i^^^
ilövaihdosta. Sivumennen mainiten voidaan sanoa, että viime vuo-
'den ensimmäisen neljänneksen aikana Y K : n palveluksesta erotettiin
.itoistasataaYl^dysvalloille "epäluotettavaa'' henkilöä, vaikka heidän
:^ pitäisi sääntöjen:ja reklementtien mukaan olla Y K : n palveluksessa
.ir-veikä Yhdysvaltain hallituksen ja sen poliittisen ohranan, F B I :n
vkomennettavana. On nimittäin muistettava, että Y K : n peruskirjan
^Artikla 100 säätää selvästi: "Velvollisuuksiensa täyttämisessä pää-fsjh.
teeri ja henkilökunta ei pyydä miltään hallitukselta ohjeita, eikä
;vastaanota sellaisia ohjeita."
tr ^ Muita Trygve Lie ei tällaisista muodollisuuksista, välitä silloin
^kuin hänen tavoitteenaan on vissinlaisen suosion etsiminen Yhdys-
; Araltain sotaisesta rahamiespiiristä. Hän on viitannut kintaalla Y K : n
i^peruskirjan säädöksiin, alistanut sihteeristönsä jäsenten henkilötietoja
VfFBIrn tutkittavaksi - r - j a erottanut Y K : n palveluksesta niitä, jotka
JFBI ja MacCarranin noitajahtaajat suvaitsevat sanoa "subversiivi-i
' Niin pahaksi on tämä tilanne kehittynyt, että Canadan alahuo-i^^
eäi jäsen Alister 3tewart, joka osa^^ YKn Yleiskokouksen seit-
'seihänteen istuntoon) sanoi Canadaan
* '-YKtn koko henkilökunta on peloissaan Y^hdysvaltain jahda-t^
a'epäamerikkalaista toimintaa'."
' i * * ' ' Alister. Stewart meni vieläkin pitemmälle ja selitti, että Y K : n
toimenhaltijat eivät uskalla enää antautua yksityiskeskusteluun-
^^aan, ei "edes omissa huoneissa, koska he pelkäävät, että heidän pu-
^lelimissaan tai seinissään on kuuntelulaitteita."
! i;ällaisen poliittisen terrorin alaisuudessa joutuvat Y K : n toi­menhaltijat
työskentelemään — ja Trygve Lie, jonka velvollisuus olisi
p u o l u s t a a näitä yksilöitä j Y K : n peruskirjaa—on antautunut noita-
^abtaajainpalvelushaluis^ksi avustajaksi.
* Yleisesti käsitetään, että tämän noifajahdin tarkoituksena ei ole
^illään tavoin cdesau^ Yhdysvaltain kansallista "turvallisuutta","
liuten on tekopyhästi selitetty. Christian Science Monitor paljasti
kuussa tämän verukkeen täydellisesti selittämällä:
1. (yK:n) Sihteeristöön kuuluvien saatavissa ei ole salaisia
ietoja; 2. He (sihteeristön jäsenet) eivät tee mitään sellaisia,päätök-istä
jotka vaikuttavat \1idysvaltain turvallisuuteen; Vielä ei ole
^^itettylcetään vastaan syytöksiä eikä annettu tuomioita."
J Mistä sitten on kysymys? Yksinkertaisesti ja selvästi sotaisesta
^ ta ja peloittelusta. Tosiasia nimittäin on, että tämän
laittoman mielipidevainon jkohteena_ejvät ole "ainoastaan" Y K : n yh-
T^ysvaltaTaiset vaan sen-kaikki toimenhaltijat, huolimatta siitä ovatko
)ie brittiläisiä, ranskalaisia, egyptiläisi tai muita. J a tämän ennen-
'Icuulumattoman julkean mielipidevainon ja noitajahdin tarkoituksena
Ipn saattaa Y K : n toimenhaltijat sellaisen pelon valtaan, että heidät
> voidaan taivuttaa sodanli^^^ palvelijoiksi.
5 Asian näin ollen ei ole lainkaan ihme, vaikka tämä noitajahti-
Jkysymylcsen esiintulo onkin epämiellyttävä pala Y K : n useimmille
' Ihiustajille. Cana B. Pearson esitti muutama
JfiikTiositten joitain varauksia k.o. noitajahdin suhteen. Kaikki Y K :n
ystävät, kaijcki joiden .sydämellä on Canadan kansan ja valtion par­haat
edut, toivovat sydämensä pohjasta, että ulkoministeri Pearson
liäyttäisi nykyistä asemaansa Canadan j a koko ihmiskunnan hyväksi
vaatimalla tiukasti, että Y K : n peruskirjan säädöksiä on noudatettava
Ja Yhdysvaltain poliittinen ohranointi ja mielipidepainostus ehdotto-piasti
lopetettava. .
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Usonard Salo, Porcupine, Ont., täyt­tää
70 vuotta maaliskuun S9 pnä.
Yhdymme sukulaisten j a tuttavien
on&entoivotuksUnf
YLEIS&N
, KIRJEITÄ
Tässä osastossa Julkaistaan yldsdn
fdrjeftä Ja ne sUs ednstavat kirjoitta-l
a i n inleUplteltä.lUrJeei pitäisi r a -
JfAUaa, Jos mahdollista, 200 sanaan
Täbän osastoon lähetetty^ kirjeitä
el palauteta.
• • O
J X X K J ^ I T MURHASIVAT
SXVELTXJX K U U L A N 1918 '
. iMiähdolllsesti - Jotkut Canadan suo­malaiset
ovat epätietoisia siltä, mitä
tapahtui vuonna 1918 säveltäjä Toivo
Kuulalle, miten . loppui labj^cbian
säveltäjän elämänura. Siksi lienee-km
mielenkiintoista kuulla, mitä
Helsingin Iita-Sanomat äskettäin
kertoi asiasta.
Tässä Ilta-Sanomien Icertomuk-sessa
tuodaan ilmi, : että Jääkärit
oiurhasivat vuonna 1918 Toivo K u u ­l
an Viipurissa siksi, että hän vastusti
ajatusta istuttaa Suomen kansan
harteille saksalainen kuningas. M a i ­nittu
lehti kuvaa tapausta seuraa­valla
tavalla:
''Deuts<;hland, Deutschland, uber
alles, huusi joku Jääkäreistä. Kuula
vastasi^-pöydästään: Suomi; Suomi y l i
kaibjni -Enempää ei tarvittu. K u u ­l
a sai kirvelevän ryöpyn solvauksia:
olet heiluttanut' tahtipuikkoasi rys­sille^
Jne. — Kuulaa Iskettiin kasvoi'
h i n ."
Lehti yrittää kaunistella saksalafs-
IntpiUJoiden tekoja selittämällä, että
Kuu^a o l i tämän Jälkeen käyttänyt
puukkoaan päällekarkaajaa vastaan.
Lehti toteaa, että " K u u l a lähti Juok­semaan
pihan poiickii turyaan, mutta
}:cmpa&tui Ja samassa luoti - lävisti
iiänen päänsä'.
Jutussa huomautetaan sotaylioi-
!.*<£Uden — tyypilliseen tapaansa —
todenneen murhaajien kuolleen tai
hukkuneen ennen oikeudenkäyntiä.
—•Musiikin ystävä, Tlmmins, Ont.
Keskiviikkona aamupäivällä saapu­nut
sanoma Neuvostoliiton pääminis­terin
J . V . S t a l i n in sairastumisesta oli
sisällöltään j a sävyltään n i i n vakava.
että tänään annettu virallinen tieto
generalissimus Stalinin kuolemasta ei
ollut odottamaton, k u n aivan äsket­täin
Stalinin tavanneet ulkomaiset
diplomaatit olivat kertoneet ;l)änen
erinomaisen hyviSstä terveydentilas­taan,
on tieto hänen poismenosban
tullut maailmalle yllättävänä.
^minl|> niaaIlnianhts|orial|tnen
nurkllys on iokalselle nyky^Tälvän
ilimisene kiistämätön iosiaida. N l i -
cfenkln. Jotka flvät omaksu sUä
ipaallmankatsomnsta. Jpnka j i e r o -
Ja ^jotnitfiyk»1^a^ Joi^taja
^ta,^^ oj^ oilui; l^yiyy "inyj^Jää,
että Sfev^ps^mton lafQU^^||loen
keMtyf rt))^|>ajq|sesta m a a ^
ijciaasla TOlmakkaäl^ r iiykyaiiaf-
8«M teolHsnytipaafcsI Ja <oIi;neksl
^hUvaifsl na^iMnänvaHaksI» oh
o|Io^ todeUInim ^ttfläissaomi^
Se on tapabtunui Stalinin Johdon
alaisena. Ja hänen työnsä el ole' r a ­joittunut
ainoastaan suurten linjojen
suunnittelemiseen Ja toteuttamiseen
vaati se on ulottunut varsin pieniin
yksityiskobtiinkhi, jonkalaiset hän
tiesi tärkeUcsi l£oko)päIsuuden onnJstu-miselle.
Se feodaallvalta, Joka vtsaa-
Pääinmisteri Kekkonen piti maaUskuun
7 päivänä seumava^
teuttaen sen lupauksen,-^ minkä Stalm
v. 1945 oU antanut. Vannaa on. että
Stalinilla' o l i kalkkihVinäifain päätök­siin
pUut r&Us^isev^ vaikutus.
k e välillä vallinnut epäluottamus, Sen
seurauksena on ollut- kaksi sotaa.
Epäluottamuksen ; aii^akaudesta on
päästävä keskinäisen luottamuksen
aikakauteen. Juuri solmitun ystävyys-
V.' 1948 solmittiin Suomen Ja ja avxmantosopimuI^Ben, Joka on r a -
Mitä muut sanovat
Kiihoitusta väkivaltaisuuteen
Me olemme Canada&^^ olleet todistamassa saman­a
l a i s i a väkivaltaisuuksia; mitä tapahtui "lapuan liikkeen" päivinä Suo-
'vr}::::::messa, sekä fasismin nousun aikana Saksassa j a eräissä muissa maissa.
, Rauhallisia kokouksia on hajoiteltu. Puhetilaisuuksiin on k i i -
^^^^^^^ h^ ja värvätty hulikaaneja, jotka ovat 'lehmänkellojen", "haju-p^
samanlÄsten "keskusteluvälineiden" kanssa es-i
^ ^ puhujat puhumasta — j a mikä on aivan yhtä tärkeätä, kuule­k
a maan saapuneet kansalaiset kuulemasta, mitä heille aiottiin puhua,
i 1 Jos tällainen meno saa vastaansanomatta jatkua, meille voi hy-
L >^inkui pian tulla tilanne, missä mikään kansalaisryhmä — huolimatta
• siitä ovatko he liberaaleja, sosialisteja, kommunisteja, uskovaisia tai
^^^^^^^ —ei saa enää vapaasti puhua mielipiteistään, tai kuun-
; nella puhujiaan.
; Selvää myös on, kuten olemme eräissä aikaisemmissa kirjoituk-
^s hulikanismi ei tavallisesti kehity it­sestään
vaan että sen takana on kiihoittajia, jotka haluavat "kom-ihunistivastaisen"
savuverhon suojissa hävittää kansanjoukkojen de-tbokraattiset
oikeudet ja sitä tietä koko demokraattisen järjestelmän
lastamaasta.
Bttä tällaista fasistista kiihoitusta harjoitetaan julkisestikin, siitä
on myösTunsaasti esimerkkejä. Viimeisin tällainen ön se hysteeri­nen
kiihkoilu, millä eräät torontolaiset piirit suhtautuivat siihen kun
t P P : n toimesta järjestettiin Silassey Hallin avaraan juhlasaliin suru­juhla
Josef V.Stalinin kuoleman johdosta.
' ^ikäli olemme asiasta tietoja saaneet, mitään häiriöitä j a tap­peluja
ei tähän tilaisuuteen saatu järjestetyksi siitä syystä, kun " o li
vain vähän mainostusta etukäteen" — kuten Globe and Mailin uutis-tarinas^
surumielin sanottiin. Mutta saman uutistiedon mukaan
^sanomalehtimiehetjuutiselokuvien ottajat; ja radiokuuluttajat t)livat
saapuvilla" ikuistuttaakseen, ei Stalinin kuoleman surujuhlaa, minkä
järjestämiseen ja osallistumiseen torontolaisilla oli jatäytyy olla täysi
'^ikeus^ vaan ne mielenosoitukset, mitä tässä surujuhlassa pH huii-
'^^aanien taholta odotettavissa.
' * ' N e meistä, jotka olemme nähneet ja kokeneet fasismin nousun
fasutisen kiibotulEsen johdosta, mikä kohdistuu loppuk^^
A M E R I K K A L A I S T EN
STALpf.ABVIOINTEJA
Jos voitte kuvitella persoonallisuu­den,
Joka on täysin vastakkainen kai­kelle
sille, mitä fanaattiset Stalimn
vihaajat olettavat hänen olevan, niin
mahdollisesti voitte saada hänestä.oi­kean
kuvan . . .
Historia tulee kirjoittamaan hänen
plmensä korkealle sotilasjohtajien sa-ralckeelle.
Aika tuloje merkitsemään
hänet valtlomiehenä, joka etukäteen
näki hyökkäyksen vaaran j a suurim­pana
rakentajana Veäjän historiassa,
.henidlönä, joka loi mahtavan Neuvos­toliiton
teolUsuuden ja Punaisen ar­meijan,
joka silloin kun maailma o l i
vaaranalaisena, puolusti sivistystäm-me
suurinta asevoimaa vastaan mitä
kosteaan on koottu. — Yhdysvaltain
entinen iTeuvostoliiton lähettiläs Jo­seph
E. Davies (lainattu Työmles-
Eteenpäin lehdestä.)
Yksikään ihminen ei voi lähteä Sta­limn
luota . . . ihailutta. — yhdys­valtain
Republikaanipuolueen entinen
•Dresldentlnehdokas Wendell Willkie,
V. 1942.
Stalin tuli hallitsijaksi heikkoon,
väsyneeseen maahan, missä oli h a ­jaannusta
Johdon keskuudessa Ja
minkä maailman valtiomiehet olivat'
poispyyhkineet suurvaltojen joukpsta
sukupolvien ajaksi. <Hän jätti sen . . .
länsirajat suojattuna . . . sen pelätyn
itärajan suojattuna mttosopimukselia
Aasian mannermaan keskusvallan
Kiinan icanssa. Stalinin hallintakau-den
alussa Neuvostoliitto oli vielä v a l ­taosalta
maatalousmaa. Häben jäl­keensä
jäi maailman yksi johtavin
!«olli6uusmaa — ja kaikki tämä 25
vuoden kuluessa . . . — Dorothy
Thompson, maalisk. 11 pnä 1953.
Stalinin nimi p n kautta maailman
:;unnettu sosialistisen talous järjestel­män
etevänä Ja kaukonäköisenä r a ­kentajana
. . . Neuvostolcansalle, joka
oli päässyt nauttimaan sosialistisen
talousjärjestelmän hedehnistä, hän
oli rakastettu j a kunnioitettu Johtaja
. . . Stalinissa ^Neuvostoliiton kansat
ovat nähneet sankaruutensa Ja pat­riotisminsa
olennoitumisen . . .
Työmies-Etcenpähi.
rien aikana vallitsi, ei olisi kyeiibyt
luomaan varsinaiselle kansaUe s i t ^ s i ­vistyksellistä,
yhteiskunnallista j ä t a -
lou(jellista nousua^ mikä NeuvöstoUi-tossa
op tapahtunut Ja kuinka pal­jon
suiurempi se olisikaan' oVut, johei
Saksan hyökkäys olisi tuhonnut niin
suunnattomasti sitä rakennustyötä,
mikä Neuvostoliitossa erityisesti 1930-
luvuUa suoritettiin. » .
Stalinista valtlomiehenä Ja ihmise­nä
oli meillä suomalaisilla ennen so­taa
Ja sodan aikana ainoastaan viha-mlelsen
propa'gandan välittämä kuva.
Ensimmäisen kerran Joutuivat Suo­men
eri kansankerroksia edustavat
piirit Stalinm Icanssa kosketukseen
suomalaisen kulttuuridelegaation vie­railun
aikana Neuvostoliitossa v.1945.
Stalin otti delegaation vastaan loka­kuun
9 päivänä, o
.: >
Syntyneen keskustelun aikana
S t a ^ .monessa eri yhteydessä.Il­maisi
lämpimän myötätuntonsa
Suomea kohtaan. JnurI tässä tilai-suudessa
Stalin ilmoitti, että l ^ u -
vosiollitto tjilee pitentämään s((ia'-
korvausten suorittamlsaikaä kah­della
vuodella ja vakautti, ejttä
NenvostolUtto tulee sotakorvaus­suoritusten
päätyttyä ostamaan
Suomesta samoja tuotteita, vieläpä
2 ja 3 kertaa toimitusten määrää
enemmänkin. Me suomalaiset Ve­dämme
nyt, mikä arvo näillä Sta­l
i n in lupauksilla meille on ollut ja
vastaisuudessakin tulee olemaan.
Neuvostoliiton väJ|qä S(]fplmus ystä­vyydestä,
ybteistyösd(ä Ja keskinäi­sestä
avnpannosta.' Tämän sopi­muksen
allekirjöiittamlsen Jälkeisen
. nä p^yänä* 7 p i » bubtiknuta, Jär-
Jsstet^iln Kremlissä .päivälliset
S v o i n e n iudUtasvaltopkunhan
knnajaksii Giem^^ Stalin
pjäi ^ v i U ^ puhe^ puhe
ieM_|rpomalaIslin mieluisan j a roh-kalseya
» va^kntnkscn, m.ntta k un
p l ^ ' Joielt^]^ i n o n peräs-täpälia
yhä i>Pd!eUeen*Ja^^>
jliikeniaan.' oirä voinut t«deta, että
se öli jpaljon enemmän kuin ensi
kuolemalta saatoimme päätellä, se
o l i suÖKn yaltiomietaett •• suuri oh-
Jebnapiihe. - '
Suomen ja Neuvostoliiton väliset'
suhteet on siliä kuvattu xeheiiisesti ja
realistisesti, 'iso vuotta bn^maittem-kennettu
täydellisen tasa-arvolsuuden
pohjalle, on muirettava epäluottamus
j a . sen, pn luotava ,uusi pohja kanso­jemme
välisille suhteille. Mutta epä­luottamusta
ei voida hävittää yhdellä
iskulla. Epäluottamuksen tähteet jää­vät
pitkäksi ajaksi; niiden poistami­seksi
ön tehtävä paljon työtä, jotta
saataisiin luoduksi lujat perinteet
kestävälle ystävyydelle.
Tämä on lyhyesti sanottuna Stali­nin
viisaan puheen sisältö. Siinä ei
ollut mitään turhia korusanoja. siinä
el vältelty menneisyyden tosiasioita,
siinä nähtiin ne vaikeudet mitkä u u ­den
historiallisen vaiheen syntyminen
tuo tullessaan;r,mutta jäinä esitettiin
Mutta puheeseen sisältyi Vielä eräs
erittähi merkittävä kappale. Joka
koski tasa-arvoisuutta suurten, ja
pienten kansojen kesken. Lainaan
tämän kappaleen kokonaisuudessaan:
"Monet eivät usko, että suuren Ja
pienen kansan välillä .voi olla tasa-arvoISet
sähteet. Mutta me, neuvos­tokansa
olenune sitä mieltä, että suh­teet
voivat olla tällaiset. Neuvosto-i
kansa^lEBtsoo, että jokaisella kansalla.
luja luottamus siihen> että kesldnäl-selle
ystävyyden politiikalle on luota­vissa
perusteet molempien osapuol­ten
onneksi.
VilMi MAANANTAINA
fääniinisteri KJefekorien edusti tasavallan
j^i:^si(^finUm Stalimn hautajaisissa
Hcl^nk^ (VS) — Marsalkka Stalinin hautajaisten johdosta valtion
vixastpt Ja liiit<4iset S i ; u ^ maanantaina klo 11 lähtien. Taltion t a ­holta
esitettiin toivomus' (ittä myös yksityiset suruliputtavat mainittuna a i -
'kajoa. ' ' ' .
Generalissimus Stalinin hautajaisissa maanantaina, tk. 9 pnä tasavallan
presidenttiä -edusti .pääministeri Kekkonen. Suomen haOitnksen ednistajina
matkustivat 'Moskovaan pääministerin lisäksi ministerit Tömgren j a O i t t l -
nen. Valtuuskunnan mokana seurasi lähetystöneuvos Paavo Pulkkinen ulko­asiainministeriöstä.
— I^htö tapahtui Ianantai-Il4na Junalla.
Suomen' Kommonistlsta Puoluetta ednsU hautajaisissa pääslhtieeri Ville
Pessi, Supmei^ Kansan Demokraattista Liittmi kansanedustaja Hertta Kuusi­nen
Ja SuomI~^Nenvostbliltto'-Seuraa kansanedustaja Sylvl-KyllikkI KUpi.
SN-Senraa edustaa myös parhaillaan NeuvostoUitossa oleva pääsihteeri Toi­vo
Karvonen. " '~ •;.
olipa se suuri tai pieni, on omat laar
dulUset erikoisuutensa, omalaatuisuu­tensa;
joka Iniuluu vain sille j a jota
ei ole muilla kansoilla. Nämä erikoi­suudet
on se panos, jonka jokainen
kansaa antaa maailman kulttuurin
yhteiseen aarreaittaan, sen täydentä-qiiseksi
Ja rikastuttamiseksi. Tässä
mielessä kalkki Isansat, niin pienet
kuin suiiretkin, ovat samassa asemas­sana:
Jokaintti kansa on samanarvoi­nen
nUnkä ,tahansa muim Icansan r i n ­nalla."
On merkillepantavaa Ja meille suo­malaisille
rohkaisevaakin, että Stalin
SITÄ
— J A -
ITÄTI
esitti nämä periaatteellisesti tärkeät
näkökohdat Suomen hallitiisvaltuus-kunnalle
pidetyssä juhlatilaisuudessa,
Ne palauttavat elävästi mieliin S t a l i ­n
i n lausunnot Suomen itsenäisyyttä
koskevien vaiheiden aikana vuodelta
1917. /
Meillä suomalaisilla bn se käd-tys
— j a monien tosiasioiden pe­rusteella
uskomme oilevanune o i ­keassa
— että gcneralisstmos Stali­n
i l l a qii erityistä henkilökohtaista
kJtotymystä j a ystävyyttä Suomea
kohtaan. Qn luonnollista, e t ^ k im
geheralisdmus Stalin nyt on poissa
me suomalaiset tunnemme ivilpl-töntä
suilla sen Johdosta. Iiänen
äiusioicseen me loemnie, että Neu­vostoliiton
S1lh^utuinInen Suomea
kohtaan meille ratkaisevina vuosi­na
Sodan p i k e e n on ollut suopea
j a Jaiondelhien. "Kosto ei kelpaa
kaiteojen välisten suhteiden pems-täki^",
lausui Stalin suomalaiselle
delegaatiolle 9 pnä lokak. 1945 Ja
tuota periaatetta hän noudatti
'Neuvostoliiton politiikassa Suomea
koiitaan. §Utä me suomalaiset
AFL:n iinioiden
huoltomaksut^l951
Washln(ton. — AFL :n - kuuluvien
unioiden ilmoitetaan suotilttaneen; jä­senilleen
V. 1951 aikana erilaatuisina
huoltomaksuina kaikkiaan 84,396,611
dollaria. \Niistä maksuista o l i 23^307.-
484 hautausrahoja. 20j378,512 vanhuu-deneläkkeitä.
14.470;397 s a d ^
1.216.032 työkyvyttömyysmaksuja, 1,-
054.792 työttömyysmaksuja ja loput
muita erilaatuisia huoltomaksuja.
— Vuonna 10S2 o l i U S A : n tehdas-työläfsistä
26 prosenttia naisia.
Delegaation jäsenten taholta teh­tyihin
kysymyksiin vastatessaan
Stalin korosti, että B8 ystävälUnen
suhtautumistapa, jota Neuvostolii­tossa
tunnetaan'.Suomea kohtaan,
el johdu Neuvostoliiton eräiden
jobtqoiiesten tsaarinalkana Suo­messa
' hankituista henkilökohtai­sista
suhtolsta eikä^des siitä.'että
olemme naapureita, vaan siitä, että
"me pidämme Suomen kansasta",-
kuten Stalinin sanat kuuluivat, se
on hyvä, työteliäs, kyvykäs kansa,
joka valkeissa olosuhteissa on r a ­kentanut
suolle kehittyneen valta­kunnan.
Stalin oli Jo varsin aikaisin joutu­nut
Suomen Ja suomalaisten kanssa
kosketukseen. Venäjän sosialidemo-."
kraattlsen työväenpuolueen ensim­mäinen
konferenssi pidettiin jouluk.
25—30 pnä 1905 Tampereella ja tässä
kökiuksessa Stalm ensimmäisen ker­ran
tapasi Leninin. V. 1917 huhti­kuussa
pidetyssä bolshevikkipuolueen
konferenssissa Stalin päättävästi aset­tui
Suomen oikeuksien puolelle Ve­näjän
väliaikaista hallitusta vastaan
j a kannatti Suomen oikeutta valtiollir
seen riippumattomuuteen. Tämän
kannan johdonmukaisena seuraukse­na
oli, että Leninin johtama hallitus
lokakuun vallanktmiouksen Jälkeen
tunnusti Suomen itsenäisyyden. Pää­tös
jouluk. 18 pltä 1917 on Leninin ja
Stalinin allekirjoittama. Jouluk. 22
pnä 1917 Stalin lausiU seuraavaa;
"Maailmassa ei löydy sellaista voimaa,
joka voisi pakottaa kansankomissaa­rien
neuvoston luopiunaon lupauksis-
'taan. Tämän piemme todistaneet s i l ­lä
tosiasialla, että olemme ennakko­luulottomasti
suhtautuneet Suomai
porvariston vaatimuksiin, että Suo-^
melle myönnettäisiin itsenäisyys'ja
viipymättä ryhdyttäisiin julkaise­maan
suomen itsenäisyyttä koskevaa
asetusta."
Sodan jälkeisenä aikana on Neu­vostoliitto
monessa eri vaiheessa o-soittanut
hyvää - tohtoa Suomea koh­taan.
Edellä .on Jo mainittu sotakoir-'
vausten toimitusajan pitentämisestä.
V. 1946 neuvostohallitus vapautti Suo-,
meh' Neuvostoliitosta tuodun ömaisuu-^
den enemmästä palauttamisesta i&vJ
1948 neuvostohallitus aleitti 50%:lla
ISuomen sotakorvausvelvolllsuuden
jäljellä olevaa-määrää. V. 1950 neu­vostohallitus
solmi Suomen kanssa
vuotisen kauppasopimuksen, siten t b -
N P N OLI TAPAOTirXTT
AviamIes;^MInä tolvcn. että«
Pähkähulhtpllsl pyytänyt sioS,
mislia kanssaan ennenkuin *
v i h i t t i i n ."
yaimo: "Niin on käynytan.
Aviomies;; '^Miksl et mennyt
ianssaan naimisiin?"
Vaimo: "Sen minä teinkla-
KAYTANNOLLIXEjf
"Viimeinkin, enkeli, me oleameJ
fii j a y ^ T i a " , sanoi juuri
mennyt jnles.
''Teoreettisesti se pitää ,
Sa", sanoi hänen vaimonsa.'
jos Icatscmme asiaa käytäi
näkökannalta, n i i n on paremj^^
k a k s i , aeriaa kunmeneaune'
mään."
{inKlJTTAyA PBHCJÄ
-: iMles väilnistautui pitämääni
t a eräillä JUalUsilla. Hän valmisti,
.Ja vaImcnsa;kuuUessa harjoitteli i
ahkeraan.
pälate^aan päivälliseltä vaimo {
dustell miten puhe onnistui.
— Puhe oli liikuttava.
— Kuinka sen tiedät?
— Koska Luikki lähtivät pois ]
neesta kun puhuin.
tunnemme syrää kiltoIUsnntbi
nelle. Me suomalaiset hain
vakaasti työskennellä sen pn
e t ^ Siwm(m N^
teet kehittyisivät ja lajit
' yastaispodessakin sille
seen luottamukseen ja mole
puoliseen a^pnantbon rali
le pohjalle, joka on gener
Stalinin asettama peruskivi
men Ja Neuvintolilton yhtdstjj
Sijomen kansa Ja Suoines 1
tiffi tokei^tlfcniuilaa gene
s i a l i n in paalien ääressä.
J . V. Stalin kukkien keskellä olevassa arloissaan Moskovan ammattiliittojen talon Pylvässalissa. Noin
3,000,000 Neuvostoliiton kansalaista kävi hautajaisjnhlallisunksien edellä katsomassa arkussaan lenää-vää
suurta j a rakastettua-Johto jaansa Ja opettajaansa. '
Osandttosähkösanoma
Cainadasta^S^alinin
kuolematl johdosta
Toronto. — Canadian
Friendship Societyn presidentti
son Carter on lähettänyt Neui
lUton pääministeri Stalinin
man johdosta osanottosähkeen
kovaan professori A. Denisoville,
ka on V O K S : n ulkomaisia- kiilttiii!>|
rlsuhteita edistävän neuvostdseim;
päämies. *
'•Seuramme kailtkien jäsenten
lesta lähetämme teillä ja jokaii
Neuypstoliiton.. kansalaiselle .syi­sen
myötätunnon osöitukscTime.
V. Stalinin kuolema oli hirveä
netys kaikille Icansoille.
Neuvostoliiton suuri johtaja, se M-ro;
Joka ohjasi sosialismin historiaHi;
seen voittoon, joka muutti maana
vapaiden jä tasa-arvoisten kansojea
ilitcksi, jolca puolusti kansaanne an
sisäisiä ja ulkoisia vihollisia vastm
" J . V. Stalinin alituinen ystävjF
den ja rauhan ohjelma on ollut ja
tulee olemaan Loko maailman kan­sojen
kiioleniattcmaria innoittajani
"Jokainen "kansojemme välistä ys­tävyyttä
puolustava cänadalainen
siällistuu teidän mittaämattomaaa
suruunne", sanottiin sähkeessä lo­puksi.
:
Wiima aiotaan
myydä USAtUe
Singapore. — Täällä ön ilmoitettu,
että täällä oleva suomalainen säiliöa»
lus Wiima, jonka piti viedä polttoa:-
nelasti Kiinaa, -tullaan luultavasti
myymään. Neuvotteluja sanotaan
käydyn asiasta Washingtonin Ja Hel­singin
.välillä j a jos ne johtavat tu­lokseen,
hiin lasti siuretään johonkin
toiseen säiUöäliikseen ja palautetaan
Constanzan satamaan, Romaniaaa
PÄIVÄN PAKINA
Vasfataanpa "suilla suuremmilla"
Kuinlta kaukanrf on Toronton V a ­paa
Sana suomalaisesta a jattelutovas-ta,
suohialaisesta rehellisyydestä ja
suomalaisesta säädyllisyydestä, siitä
eaatiinX^äärettömän räikeä -ja inhoit­tava
esimerkki Neinrostoliiton päämi­nisteri
Stalinin kuoleman yhteydessä.
Puhukaanune tässä' topauk^ssa
''suilla sumrethmillä'' j a veriäilkaain-me
Vapaa Sahan Inatialamielistä his-.
forian vääristelyä j a kostohengto liet­somista
niilUn lftmminhfnif<«Mp suru­sanomiin
mitä Suomen.; työkansan
edustajat ja ' johtovat \ valtiomiehet
Stalinin kuoleman johdosta esittivät.
Antokaamme.sils ensimmämen p u ­heenvuoro
Vapaa Sanalle, lainaamal­l
a sen tiistaisesta vtoimituskirjoituk-sesta"
seuraavaa:
"Viime viikolla saihmui Moskovassa
sellaisen ml.ehen elämä; jonka poisme­noa,
sadat imijöonat ihmiset maail­massa
eivät ikneisestikään sundla
vastaanottaneet... Omien toverien­sa
teurastominen kuvasti' sitä nor-
Fasistien hulinoitseminen on lopetettava ^'kommunistien " k o -
koultsissa, tai muussa tapauksessa joudutaan tiUmteeseenj missä kaik­ki
oppositioryhmät luokitellaan "kommunisteiksi" ja estetään puhu­masta.'
-vMi-i
maaim&ihmisjiirjelle käsittämätöntä
eläimeläsyyttä. m i k ä uhosi St^linih
hallinnasta .u .Vallankumous.on syö-
^nyt] omia lapsiaan Stalinin', johdolla
. . .^Stalinin veriset jäljet eivät k u i ­tenkaan
lopu ainoastoan Venäjän,
kansan sortamiseen . ; . Suomen kan-
^ISifiSiaiiaa-iJSa^ — « ••. — rr 1,11111 iiijMmii
'M
sakin Säl vuoi3en'l039 syksyllä maistaa
Stalinin ihanteita, kun tuo verinen
hallitsijd marssitti lamnansa Suomen
kimppuun. Vuoteen 1945 saaltka sai
suomalainen ejpätoivolsesti taistella
maansa j a kjfnsansa vapauden puo­lesta.
. . StalirUn 'eiämänty&tä' luon­nollisesti
^ sepiteUään kommunistien
kynillä sankarisafuja. niutta tosiasi­aksi
jää ainakin jokaiselle suoznalal-seUe,
että Stahn bU yksi kaikkein t u n -
npttomampia ja yerisenipiä miehiä
nUtä maäilmah hiistoria ^ tuntee .' . ."
Tuslcin on koskaan kirjoitettu näin
halpamaisesti jä historiallisista tosi­asioista
piittaamattomalla tavalla.
Riittää kun sanotaan: Jos Manner­heim,
Ryti j a I^umppanit sotivat H i t -
l e i in äseveljinä ''maansa ja Itansansa
vapauden puolesta" vuoteen 1945 asti
— silloin Canada"soti Neuvostoliiton
liittolaisena Supmen itsenäisyyttä ja
vaikutta uiiaten!". Enempää ei k a n ­nata
Vapaa Sanan matalamielisyy-destä
puhua. ' '
Palauttakaamme nyt mieleemme,
että heti kim Suomeen saapiii tieto
Stalinin kuolemasta, pidettiin; Helän-gin
työväentalolla suuri surujuhla
missä suomalaiset työläiset ilmaisivat
syvän osariottopsa SteUnm kuoleman
johdosta, "nia ei salli tätä asiaa kä­siteltäväksi
tämän enempää, sillä nyt
on mellon .turvauduttava suurempien
smäen i a n s u n t o i ^ — j o i ta ei'tuskin
Vapaa Sanakaan pysty "kommUnisti-s
u t i l l a " tervaamaan: '
Suomen ensimmäinen kansalainen,
tasavallan presidentti Paasikivi lau­suu
surusanomassaan:
'!Vast^nottakaa. Herra (NL:n)
Puheenjohtoja, Suomen kansan Ja
minun henkllötcohtalset syvät v a -
Uttelnnl SNTLzn Mbilsterlneuvos->
ton, Puheenjohtajan Generallsmns
Josef Stolinin knplenianj^
Suomen kansa kätkee sydämeensä
valoisan'maiston mahtavan Nen-yosiolllfpn^
suuresta Johtajasta' Ja
rakentajasta, Joka vilpittömästi
Ijyrki lnottamn|teen Ja, y ^ v y y d en
lujittamiseni m a l t^
Näin puhui Suomen enshnmäihen
kansalainen, vaikka Vapaa sana vä-tjjsteU,
että "jpkataen suomalamen"
pitää Stalinia veriviholliset
Mutta lainatkaamme liiSä - - tällä
kertaa Suomen oikeistososialidemo-kraattlselta
jphtajalta,"^koSka Toron­ton
Vapaa Sana toisinaan Umojen
edellä väittää tuntevansa jotakin
henkistä sukulaisuutta otkeistososIsU-demokraatt^
sUn johtajim.
Mainittekoon ensiksi, että Suomen
kansa iitokonaisuud^ssaan kunnioitti
hetken hiljSisuudeila valitsemansa
eduskunnan kautto generallsmus Ste-linin
muistoa. J a eduskunnan puhe­mies
(olfcelstososlalidemokraatttoen)
Fagerholm laustii n u n . seuraavaa:
"VUme yönä levisi yU koko maa­ilman
tieto, että generallanns S t a -
Unin' kooUnkämppalla' oU päätty­nyt
Moskovassa eilisiltana. Josef
Stalinissa sammui erään historian
snnnniehen elämä, nöden yhtds-
• tamtajgtjealeimän- määrätietoliign
luoja, eräs aikamme mmremmlsta
valtiomiehistä . . . Myös Sumien
kansa tietää menettäneensä
vän. ^ m s S a 'yhtoyksissä on saali
todeto, että generallsmus S(alin||
tunsi ystävyyttä Ja knnnipit
Stfpmea Ja sen kansaa kohtais^l
^. Siksi oh itäistä naaporimaatamneJ
— suuren Johtajan manallemeBoi^l
Johdosta kohdannut suru ja mest-A
tys myöskin meidän. Suomen edns^l
kunto kunnioittaa itoisnennefl^l
vaiitomleiieh muistoa hetken lul-||
Jalsnddella.'' |]
Suomen päändnist^ Urho Kekkn-ij
nen palautti fcuimjaihsa mieleen "-j!
jä Toronton Vapaa Sahan tolrnitu-ij
Jain sietäisi vasteiSuudoa tybmyyk^j
iden vaittftm^tyM leikata, se irti Kj
liimata hattunsa vuoriin — seuiaa-jj
vaa : 'I
" • K o s t o ei kelpaa kansojen T » ^ |
Ustensohtelden perustaksi',>»
Stoiin soomalalseUe delegaatiolle M
' pnä lokak. 1945 Ja tooto perlaatet||
t a hän luioda^U Nenvostpmtoo
litukassa .'Spomea kohtaiui. mi
me raomälalsei- tunnemme sy»»«[|
UltolUsnDtia hänelle. Me saoin»! |
laiset lialaanuiie vakaasti työda>H|
nenä sen poolesta, että Suomen j^i
NenvostoUiton sohteet kehitt}isl^|
vät Ja io^ttnlslvat vastal5nades»i|
k i n alUe i r f M « f R * ^"
antoon rakentnvalbi^bjalle,
on.generallsmas Stalinin asettaatt|
pemsklrt Suomen Ja Nenvpstoliil^l
yhteistyölle.^. '«
"Soomen kansa Ja Suomen lulj^
Utos tdcevät konuiaa
' SGOInla-pftatfcn ääircssä.*'
IJlsähuomautukscl ovat kaUceti si-j
taeetUmda. Känsäkourat;