Vapaus, February 10, 1959

              Sivu 2 T i i s t a i n a , h e l m i k . 10 p. — T u e s d a y , F e b . 10, 1959
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Omm of Finnish Canadians. Es-taUubed
Nov. 6. 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Qffice Department;.: OttawarPub-lished'
thrice weekly: Tuesdays.
:T}iiursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
ElmSt.W.;Sudbury,Ont:; Canada.
frelephones: Bus. Office OS. ,4^4264;
'Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor,W. Eklund. Mpiling
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising ratesi upon appUcatlon.;
Translation free of charge:-'
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: / 1 vk. 7.00 6 kk, 3.75
• ' • •' • 3 - - 2.25
YhdvsvalloisÄ: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50,6; kk. 4.75
i iJJ^desta poUittisest^^
• Canadan työväenliikkeen kaikissa osastoissa, ammattiyhdistys-
Uikltte$sä yleensä j a erikoisesti kuinmassakin työväenpuolueessa —
GlOFrssä ja'IJPP:ssa — keskustellaan nyt työväen uudesta puolueesta,
sekä sen jöhjelmasta j a järj(^^
A l u n tälle keskustelulle antoi Canadan johtavan anunattiyhdis-tysiiifckeen
( C L C ) \ainieksipidetty edusUijakokous. mikä tunnetaan
työväenliikkeessä Winnipegin konventionin nimellä. Siellä hyväk­syttiin
poliittisen toiminnan suhteen historiallisesti tärkeä päätös­lauselma,
miäsä määritellään tj^yoitteeksi kaJkkikäsittävä uusi poliit­tinen
Ijike, mikä voisi yhdistää Canadan koko työväenliikkeen yhtei­sen
reformiohjelman perusteella. Tässä mielessä on tarkoitus keskus­tella
asiasta niin että kahden vuoden kuluttua (ensi vuonna) pidet­tävässä
O L C : n kansallisessa konvcntionissa voidaan tehdä käytännöl-lisiä
päätöksiä sekä ohjelman, että järjestömuodpn tiimoilta.
Canadan suomalaisten kannalta katsoen Torontossa vastapidetfy
OSJ:n tpk:n kokous antoi arvokkaan panoksen tälle keskustelulle
hyväksymällä päätöslauselman, mikä vetiiä tämän tärkeän seikan
yleisfen keskustelun valokeilaan myös täkäläisten maanmiestemme
keskuudessa, nimenomaan meidän omalla kielellämme ja omaltai nä­kökannaltamme.
Torontossa h\'\äksytyssä päätöslauselmassa sano­taan:
"Laajennettu tpk ter\'ehtii suurella mielenkiinnolla Canadian
Labor Congressin Winnipei,'in päätöstä kan.san poliittisen liikkeen pe­räsimeen
hyväksi. M|eitä, kuten järjestyneitä työläisiä yleensä, kiin­nostaa
sellainen kaikkisisältävä kansiin i>uliittinfn liike, mistä C L C : n
hy^^ksymässä päätöslauselmassa i)uhutaan. sillä se voisi vetää kaikki
työläiset, farmarit ja muut vähävaraiset saman katon alle ja antaisi
ityötäteke\'ille mahdollisuuden ilmaista tahtonsji myös valtiollisella
a l a i b . Mitä laajemmalle yhtenäisyyspohjalle tämii uusi liike voi­daan
muodostaa, sitä parenmiat mahdollisuudet sillä luonnollisesti on,
j a päinvastoin."
Tässä on tätä asiaa koskeva C S j : n päälöslau.selma kokonaisuu­dessaan.
iKaikesta lyhykäisyydestään huolimatta siinä 011 kuitenkin
paljon alsiaa — ja vielä enenimän keskustelun aihetta puoleen ja
toiseen. Vapaus puolestaan on valmis luovuttamaan palstatilojaan
yleiselle keskustelulle tästä asiasta.
C S J : n hyväksymässä päätöslauselmas>ii ci puhuta mitään siitä,
baluaaiko C S J liittyä nyt, tai joskus toisten peru>tettavaksi ehkä tule­vaan
kansan uuteen poliittiseen liikkeeseen, tai eikö halua liittyä.
Todellisuudessa ••liittymiskysym\ksestä" ei ollut mitään keskustelua­kaan-,
sen paremmui puoleen kuin toiseenkaan. ,
• Sen sijaan tässä päätöslauselmassa osoitetaan •kiint\Tni.stä'
asiaan jä asetutaan ehdoitta tukemaan C L ( : n \Vinnipej;in konventio­nin
alkuperäistä päätöslauselmaa, että kansan uudesta poliittisesUi
liikliceetä'fntäfsi tulla kaikkisisältävä kansan liike, joka ei ole minkään
yBden puolueen tai yhden ryhmän kontrollissa, vaan mi.ssä iöyt\y
tdöiella kaikille työväenliikkeen osille yhteinen poliittinen " k o t i " tais­telussa
monogplipääomaa vastaan ja kaikille työtätekeville tärkeiden
reformien ja*, uudistusten puolesta.
t Selvää nimittäin on. että jos tästä uudesta i)oliittisesta liikkeest i
lejitäisiiri vaiti rahaa ja ääniä keräävä konei.vto jollekin poliittiselle
ryiunälle, mihin v i s s i t C C F : n oikeistojohtajat näyttävät nyt jjyrkiväji,
siftä tulisi samanlainen epäonnistuma, niiksi osoittautui samojen pii­r
i i n unelma siitä, että ammattiyhdistysliiTikeen pitäisi hyvak.syä pas­siivisen
asenteen, missä C C T tunnustettaisiin ammattiyhdistysväen
'•poliittiseksi kädeksi". Että C C F : n oikcistojohdolla on taipumui-t
a tämän vanhan hapatuksen käyttämiseen uusissa leileissä, se näkyy
silitä, että heidän toimestaan on jo — vastoin C L C : n "^innipegin pää­töslauselman
kirjainta ja henkeä r - yritelty sivuuttaa alustavista
neuvotteluista esimerkiksi sellaisia tärkeitä ja elinvoimaisia ammalti-yEdistysliittoja
kuinMineJ^klill ja kahistajain unio Länsi-Canadassri
jne.. Tätä valitettavaa seikkaa srlmäl läpi taen Cäj:n tpk on tuha:r-n^
t i -oikeassa korostaessaan päätöslauselmassaan, että -mitä laa-jeinmalle
yhtenäisjyspohjalle tämä uusi liike voidaan muodostaa, sitä
paranmät mahdollisuudet siJlä tulee olemaan, ja päinvristoin."'
f -IKuten tiedetään, tämä uusi poliittinen liike on vasta kcsku.stelu-viiheessa.
Sillä ei ole ohjelmaa eika mitään järjestbelimia — ei
edes nimeäkään. M u t t a .sitä tarkeam|)aa on elta työläis- ja farmari-jduköt
sekä muut pikkuihmiset osallistuvat ji/kliivlsföti nyt kautta
n^ian käytävään keskusteluun tästä asiasta. JImaisemalla omat
mielipiteemme perustettavan liikkeen tulevasta ohjelmalta, tavotteita
j a järjestömuodoistaj me voimme yksilöinä ja yhteisesti anta^i oman
väatimaittoman panoksemme tälle perustavaa laatua olevalle edistyk­selle
maassamme.
l Tässä mielessä katsomme, että CS.I:n tpk teki jälleen ajankoh­taisen
palvelun vetäessään tiiman ky.symyksen yleisen kesikustelun
a k i ^ s i täkäläisten maanmiestemme kcskuudessii.
ATLANTIC
OCtAN
F i d e l C a s t r o n j o h t a m a n i e n e s t y k s e H i n e h v a l l a n k u m o us
K u u b a s s a on s a a t t a n u t kolmen l a t i n a l a i s e n A m e r i k an
d i k t a a t t o r i n aseman h o r j u v a k s i . • H e ovat D o m i n i c an
- T a s a v a l l a n p r e s i d e n t t i Rafael T r u j i l l o , T^icaraguan pre­s
i d e n t t i Louis A . S o m o z a n ja P a r a g u a y n presidentti
A l f r e d o S t r o e s s n e r i n . K u k i n näistä maista on m e r k i t ty
k a r t t a a n m u s t a l l a.
hallitsevat Saksaa
S A K S A N DEMOKRAATTINEN
T A S A V A L TA
PA.»iMINISTERI: Otto Grote
wohl. Synt: 1894. Kirjapainotyöläi-nen.
Entinen Sosialidemokraattisen
puolueen edustaja Reichstagissa.
.Maanalaisena natsivastaisessa liik­keessä
ja kaksi kertaa vangittu.
E.\SJ,M.MAINEN VAUAPAAMI-XISTEIU:
\Valter Ulbricht. Synty­nyt
1893. Puuseppä. .Toimi natsi-vastaisessa
maanalaisessa liikkees-
>ä, myohenimin matkusti .Neuvos
I toliittoon.
I ULKOMINISTERI: Tri Lothar
; Bolz. Syntynyt 1903. Lakimies. Nat
j sit kielsivät häneltä toimintaoi.keii
i den 1033. matkusti Puolaan ja myö
[ hemmin .Npuvct.^loliittoon.
' SUUNNITTELUKOMITEAN I>U
' IIEENJOllT.XJA: Bruno Leusch
I ner. Synty.lyt 1910. Konttorityöläi
J nen. Yhdeksän vuotta natsien kcs-
! kitysleirlilä.
PUOLUSTUSMINISTERI: \Villi
i Stoph. Syntynyt 1914. Muurari
j Osallistui natsivastaisecn maanalai
; secn työhön.
U L K O M . \ A N K A U P AN
TERI: Heinrich Rau.
S A K S A N L I I T T O T A S A V A L L AN
H A L L I T US
K A N S L E R I : Konrad Adenauer.
Syntynyt 1876. Nautti eläkettä ko^
ko natsien vallassaoloajan.
ULKOMINISTERI: Henrieh vort
Bicntano. Syntynyt 1904. Lakimies.'
Toimi häirJt.somättä lakimiehenä'
koko natsien valtakauden ;ijan.
SISÄMINISTERI: — Gerhard
Schroedcr. Syntynyt 1910. Laki
mies. Hitlerin Sturmjuokkojen jä
sen.
PUOLUSTUSMINISTERI: Franz
Jo.sef Strauss. Syntynyt 1915. Opet­taja.
Poliittinen valistustyönteki-jä"
\Vehnnachtissa.
T.'VLOUSMINISTERI: — LudwiR
Erhaid. Syntynyt 1897. Talou.s;'si
öiden professori. Talousa.sinidcn
tutkimustyön .'siantuntija natsifn
valtakaudella.
RAHAMINISTERI. Frajiz Etzel.
Syntynyt 1902 Lakimies. Palveli
upseerini' natsien NVehrmiichtissa.
V A L T I O V A R A I N MINISTERI:
Hermann Lindrath. Syntynyt 1896
Neuvostoliiton 7- vuotissuunnitelmaan
sisältyvät valtavat tavoitteet
! Toimejih:.ltija. Sturmjuokkojen ja
MI.NIS ' nat.sipuoiueen jäsen.
Syntynyt j OIKEUS.MINISTERI: — Fritz
1899. Metr.llityöiäinen. Kansainväli ISchaeffer Syntynyt 1888. Lakimies,
sen prikaatin komentajana Espan-1 Erotettiin YhdysTaltain viranomais
jassa. Natsien keskitysleirillä. [ ten toimesta 194.5 "natseille myö-
RAHAMINISTERI: Willi Rumprjtämielisenä".
Neuvostoliiton kansojen samoin­kuin
kaikkien sosialistien lopulli­nen
historiallinen päämäärä on
kommunistinen '-yhteiskunta, jossa
ihmiset ovat vapautuneet taloudel­lisista
rajoituksista j a vanhojen yh­teiskuntamuotojen
henkisestä pai­nolastista
ja voivat kehittyä vasta
todella vapaina. Osatavoitteena
tiellä kommunismiin on kapitalis­tisten
maiden kehitystason ohitta­minen
tuotteiden määrässä henkeä
kohti laskettuna.
Näitä päämääriä kohti Neuvos­toliitto
kulkee jättiläisharppauksin.
Lähimpien 15 vuoden ajalle ön
hahmoteltu pitkän tähtäimen ohjel­ma,
joka edellyttää raukaisevien
teollisuudenalojen tuotannon ko­hottamista
2—4-kertaiseksi, ja
eräillä aloilla vielä enemmän. Neu­vostoliiton
paljon puheenaihetta
antanut s e i t senvuotissuunnitelma
vuosiksi 1959—1965 sisältää eräänä
perustavoitteenaan kaikkien tarjol­la
olevien voimavarojen ^hyväksi­käytön
Neuvostoliiton historiallis­ten
päämäärien saavuttamiseksi
mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Neuvostoliiton tunnetut voimava­rat
ovat lisääntyneet viime aikoina
valtavasti. Näiden lisäysten luo­mia
mahdollisuuksia ei voitu vielä
ottaa huomioon kuudetta" viisivuo
tissuunnitelmaa (vuosiksi 1956—
196Ö).laadittae.esa, ja niiden hyväk-sikäytlöä
'tarkoittaa nyt esillä oleva
seitsenvuotissuunnitelma.
Uu.>^en löytöjen luoman aineelli­sen
perustan tehokkaan hyväksi­käytön
tekevät mahdolliseksi Neu
vostoliiton kansantaloudessa suori­tetut
uudet järjestelyt, j o i l la on saa­tu
aikaan paikallisen aloitteellisuu
den ja johdon joustavuuden huo ^
mattava lisääntyminen. Siirtymi­nen
teollisuuden ja rakennustoi­minnan
johtamisesta teollisuuden-aloittain
keskuksesta käsin niiden
johtamiseen alueittain kansanta
lousneuvostojen välityksellä on saa­nut
aikaan teollisuustuotannon
kasvuvauhdin kiihtymisen, tuotan
non sisäisten voimavarojen parem­man
hyväksikäytön ja työväenhio
kan ja sivistyneistön aktiivisuuden
paranemi.sen entisestään.
Maatalouden alalla suoritetut un
j o parin; -vuoden kuluessa vallan­nut
viljelykselle luonnolta y l i 30
miljoonaa hehtaaria hedelmällistä
maata, alueen, joka on yhtä suuri
kuin koko Suomen . maapinta-ala.
On myös alettu suurten vesivoima-varojen
käytäntöönotto. Nyt on
tehtävänä maan iiumenien aartei­den
valtaus.
Siperian, kaukoidän j a " keski-Aa-sian
tasavaltojen rajattomien luon­nonrikkauksien
k ä y t ä n töönotto
edellyttää näiden alueiden nopeaa
teollistamista. Kaivosten ja louhos­ten
rinnalle nousevat tehtaat, jotka
jaTantavat kaivostyön tuotteita. Näi­den
tehtaiden rakentajille ja työ-r
i siellähän oli valtaosa niistä uu-dismaista,
jotka vallattiin. viijelyk
selle muutamia vuosia sitten. Nyt
siellä kohoaar teollisuuden tuotanto
2,7-kertaiseksi seitsemän vuoden
kuluessa. Hiljakkoin löydetty Kus-tanain'
alueen rautamalmi j a Kara-gandan
h i i l i tulevat olemaan siellä
yaltaVan rautateollisuuden perusta­na.
Muukin hietalliteoilisuus kas­vaa;
luodaan uusia ja, laajennetaan
entisiä tuotantolaitoksia. Kone­teollisuus
j a kemiallinen teollisuus
kehittyvät nopeasti.
E i ole vaikeata kuvitella, mitä
näiden alueiden kehittyminen mer­kitsee
niiden kansoille ja niiden
Iäisille tehdään asunnot; syntyy k u 11 tuurikehitykselle. Aineellinen
uusia teollisuuskaupunkeja. Työ­läisten
kulutusta varten luodaan
kevyt teollisuus, heidän lapsilleen
rakennetaan koulut. Sivistys ko­hoaa,
nousee uusia kulttuurikeskuk­sia.
Alueet, joille karkoittamista
tsaarin aikana pidettiin pahimpiin
rangaistuksiin kuuluvana, muuttu­vat
inhimillisen kulttuurin keskus­paikoiksi.
Neuvostoliiton Aasian-puoleisen
osan kasvava merik^^s Neuvostolii­ton
kansantaloudessa heijastuu sel­västi
seitsenyuotissuunnitelmassa.
Sen mukaan rakennetaan Siperiaan
ja Kazashtaniin viime vuosina löy­dettyjen
r a u t a malmiesiintymien
pohjalle kolmas suuri rautateolli­suuden
keskus, kehitetään muiden
metallien tuotantoa eri puolilla Aa
sian-puoleista Neuvostoliittoa löy­dettyjen
runsaiden esiintymien
pohjalla, voimatalouden kehittämi­sen
nopeuttamiseksi Siperiassa ote­taan
käytäntöön uudet, halpaan
tuotantoon kelvolliset kivihiiliesiin­tymät
ja Uzbekistaniin luodaan
teollisuuskeskus, joka perustuu Bu
harassa tavatun maasta virtaavan
I u o n nonkaasun hyväksikäyttöön.
Kemiallinen teollisuus tulee muo­dostumaan
erääksi keski-Aasian ta­savaltojen
johtavista tuotanloalois-
Koko sosialisti.se.ssa Neuvostolii-tO.
SSJi
rikkaus tulee luomaan pohjan kult­tuurikehitykselle.
Näin toteutetaan
kansojen tasa-arvoisuuden periaa­tetta
käytännössä.
Tulivat Canadaan
propaganda-tarkoifuksessa
Osha\va. — Viisi n.k. unkarilaista
"vapaustaistelijaa" esiintyi poliisioi-ker-
dessa täällä viime maanantaina
ja oikeudessa kävi ilmi, että he o l i ­vat
tulleet Canadaan etupäässä pro­pagandamielessä.
He tunnustivat, että he olivat va­rastaneet
tiokin Fred Victor-nimi­seltä
hyväntekeväisyysjärjestöltä ja
toisen auton Oshawasta päästäkseen
Halifaxiin, missä heidän oli tarkoi­tuksena
piiloutua Eurooppaan me­nevään
laivaan päästäkseen takaisin
j Unkariin. Nuoret miehet ovat 19-v.
I Tibor Joseph Pap, 17-v. Istvan Ka-j
tona 25-v. Gergely Sarkozi, 21-v.
' Agoston Sicsor ja 20-v. Alexander
; Standi. He ovat olleet täällä kah-
1 desta vuodesta kolmeen kuukau­teen
ja ovat kotoisin Torontosta.
' Puhuessaan tulkin kautta Katona
i selosti, et.ä he eivät pidä Canadasta
on teollisuustuotannon ka.svun eivätkä halunneet jäädä tänne. Heil-vauhti
trinomcisen nopea. Teo!!i
Syntynyt 1903. Konttorityöläinen.
Työskenteli natsivastaise-s.sa maan­alaisessa
järjestössä. Viisi vuotta
f keskitysleirillä. '
i OPETUSMINISTERI:* Professori
; Alfred Lemnitz. Syntynyt 1905.
MA.VTALOl-SMINISTEHl: Hein
rich Luebke. SyntvTiyt 1894. Maan-rnittari.
Tomi Berliinin kaupuntjin
virkailijana natsien hallintakandel-la.
TYoMINl.STERI: Theodor Blank
maehtissa.
Työskenteli nntsiva.staisessa maan-1 Syntynyt 1005 Union
alaisessa liikkeessä. Yhdeksän , Palveli upseerina
vuotta keskitysleirillä.
MAATALOUSMINISTERI: Hans
Reichelt. Syntynyt 1925. Palveli .so­tilaana
VVohrmachtissa. Sotavankcu
dessa Neuvostoliitossa.
, lä o l i toiveet päästä Eurooppaan,
suustuotanto kohoaa .seitsenvuotis-., Tuomari Frank Ebbs oli sitä
kautena 80 pros. Tätä keskimaa-1 ^ttä täällä ei heitä haluta.
1 L • ^ • . k p f i-^tä kasvuvauhtia .suurempi no; esiinty^•ät niinkuin ovat tehneet,
det järjestelyt, kuten kone- ja trak-t-kuitenkm Aasian-puoleisten tasa-{ tuomari sitten tiedusteli miksi he
[oriasemien konekannan m.vyininen valtojen teollisuuden tuotannon
kollektiivitiloille sekä maatalous I kasvun nopeus. Venäjän neuvosto yksinkertaisesti että
tuotteiden luovutusvelvollisuuden i ta.savalta. jok.i käsittää laajoja alu , tarkoituksia varten
poisto ja siirtyminen yhtenäisiin. | eita Aa.sian puolella, kohottaa teoi-; xuomari
V y ö h y k keittäin porrastettuihin Usuustuotantoaäji tällä samalla
hankintahintoihin johtaa samaan j 80 prosentilla, ja hyvin suuri mer-tulokseen
maatalouden alalla. Kaik-, kitys tässä noiikissa on itäisten alu-
! k i tämä sinän.sä on muodostanut eitten. Siperian jä kaukoidän.kehi-j
myös uuden voimavarojen resemn. tyk.sellä. Siperiaan- rakennetaan,
' j o k a on tehnyt taiteelliseksi seit-; kuten mainittu. Neuvostoliiton kol-
! .senvuotibsuunnitelman laatimisen. ! mas suuri rautateollisuuden keskus.
I tulivat Canadaan. Katona vastasi
propaganda-
;n.
päätti julistaa tuomiot
vasta ensi viikolla ja on pyytänyt
siirtolaisviraston edustajan olemaan
läsnä.
J A A J A A , '
Mies saapui vakuutusyhtiön kont-,
toriin. \
— Haluaisin saada henkivakuu­tuksen.
— Kuinka vanha olette?
— 68 vuotta.
— Jaaha, jaaha, tulkaa sitten tän­ne
tiistaina.
' — E n voi, koska s i l l o ih pelaan
tennistä isäni kanssa. : ' i ; r
— Kuinka vanha häh oh? •
—. 93 viiotta. V,..
— Tulkaa sitten kesklvlikkonaLf
— Silloinkaan ei sovi, koska iso^
isällä on sinä päivänä Mät. ; :^
— Hm, kuinka vanha hän s i t t e i l -
on? _
— 121 vuotta^
• — 121 vuotta! Ja haluaa mennä
vielä naimisiin!
— Nyt e i ole enää kysymys ha­lusta.
Hänen on pakko.
VÄRSSY TULI
Vanha haudankaivaja Eliasson o l i
vuorostaan päässyt ikuiseen lepoon.
Leena-muori, hänen leskensä, l a a t ii
kuolinilmoitusta.
Pitäähän siinä ilmoituksessa olla;
joku värssykin. Se kuuluu tyylim.
Eikä voinut laittaa samaa kuin ro-vastivainaalla
oli, eikä sitä lukkari-vainaankaan
värssyä. Piti olla jo­takin
omintakeista.
Syntyihän se lopulta. Oikein so­piva,
ainakin Leena-muorin mieles­tä:
"Toiselle kuoppaa kaivoit,
itse siihen lankesit."
vallitsee kriisi
virkailija. I Ja vielä on voimavarojen lisään-' Kaksi aikai.sempaa ovat
natsien Wehr ! lymisessä olettava huomioon tie ! Mu.stan
leen ja tekniikan kehitys,. Ncuvos-totietcen
kehitys luonnontieteitten.
Huono sellainen toveri, joka koko'kuten matematiikan, kemian, fysii-työn
ajan toLsta kehuu.
(Intialainen sananlasku».)
kan. biologian sekä eiekti-oniikan
ja automaation aloilla oyat tehneet
mahdollisik.si ratkaista monia vai­keita
probleemeja uudella tavalla.
Erikoisesti mainittakoon ydihfy-ii
Ukraina':sa
meren pohjoispuolella ole
va vanha euroopanpuoleinen rau-j
tateollisuuskeskus. joka perustuu
Krivoi Rogin ja Kertshin rautaan;
sekä Donetsin hiileen, sekä Uralin
uudempi alue, jonka päärautaläh-tecnä
on Magnitogorsk. Siperiaan
valmistuu maailman suurin voima-i
laitos, Bratskin vesivoimalaitos.
kan käyttö rauhanomaisiin tarkoi- jonka tuotantotehoksi tulee 3,5 mii-
- Prof. Kirkconnell elementissään
•! 'Pahamaineisessa punakauhun liet.5onna.ssa itse AlcCarthyn kans- .
takavuosina kilpaillut tri Watson Kirkconnell, jonfoi yhtenä lempi
aiheena on 'Canadan etnillisj.cn ryhmien ja y]ecn.sä työviienlehtinen
•pirjaatninen j a mustamaahuiminen;- paljasti viime viikolla jälleen to­dellisen
olemuksensa kun-hän erotti ilmei.sesti korkean onpkäti-scstiv
e^iän opiskelijan Acadia-yliopistosta j a ."karkoitti'-.tä
s ^ koko yliopistokaupungi.?ta!
^ •! i opiskelija oli k i r - . ,
j q i t t a n u t Wolfvilles,sa, X.S., sijaitsevan .\cadia-yliopiston lehteen k i c -
jÄtuksenj Jonka mainitun laitoksen p
n|ltu presidentti, tri iKirkconnell leimasi 'jumalan pilkkaamiseksi"'.
T^män .syytöksen perusteella Fiander erotettiin y 1 iopistosla j a kar-k^
itettiin " 2 4 tunnin aikana" Uolfvillesta.
^ Meidän käytettävissämme ei ole Flanderin kirjoituksen tekstiä.
iMlutta kuvaavaa on, että hän it.se sano<j kirjoittaneensa tämän artik-k
i l i n "kristilliseltä näkiikannalta''. -Myös ylioppilasleden toimittaja,
l i o n Angu.s, joka erotettiin tlistä-'tchtävJlstä "toimeensji kykenemättö-nfinä",
on selittänyt mielipiteenään, ettei Jiiig» näe mitään Jumalan
ppkkaa Fianderin kirjoitukSessti. - J a kun mainitun lehden toimitta­j
i a ' v a s t a a n nostettiin profes.sori 'Kirkconnellin toimest;i,oppiIasoikeu- ;
dfcssa syytös, että hiin oli julkai.ssut lehdessä -'hyvää makua j a kri.s- •
täliatä omajituntoa loukkaavan" artikkelin, niin oppila.soikeus hylkiisi
.syytöksen ja sen sijjuin tyytyi esittämään, että .\ngus itse eroaisi t o i -
nyttajan tehtävästä "toimeen kykenemättömyyden" pe'ru.sleella:
' Kaikki tämä — j a pitäen Tnieleiyä i)rofes.s()ri Kirkconnell in at-
'k^isemmih osoittamaa raivoisaa isu'vaitsematlomuutt;i toisin ajatte-lejna
ihmisiä kohtaan yleen.s;i — v i i t t aa siihen, että .Acadia-yliopi.stoiy^
srf on jotakin mätää. Tiiman 'op|)ilaan mielivaltiiinen erottaminen
j i j j a i k k a k u n n a j t a karkoittamincn palauttaa mieleen keskiaikaisen
Toronto.s.sa ilmentyvä The C a n a ­dian
Tnbune julkai.si vume viikolla
ylempänä olevalla otsikolla loimilua-kirjouuk.
sen, jonka julkaisemme
oheclliscna.
John Diefenbaker huutaa jalloen
'•kauheasl.1"» kommunistisesta kaup-pahyokkaykscsla.
H a n t o i m i i todella
kuten töryt. .R. B . Bennett h a l l i t u k -
.scnsa alkuaikoina no.sti voimakkaan
huudon Ncuvoslohiton "dumpingi.s-
•ta'", • .•
Onnettomuudeksi civat vain töryt
y n l a kaupitella tuta linjaa; .Otta­kaamme
esille se asenne, jonka' K l -
timati.sta kotoisin oleva Skeenan vaa­lipiiristä
C C F : n l i s t a l l a v a l i t tu Frank
Howaid on o t t a n u t . H a n a i v a n o i ­kein
tuomitsee sen k u n . A l u m i n um
CO. öf Canada kieltäytyi myyma.sta
a l u m i i n i a Kansan K i i n a l l e ; . M u l t a,
.sensijaan, cttii hän pcru.staLsi väit­teensä
sille vankalle perustalle.- c l t ii
liiinen ; väalipiirinsji ^ihmLsiltii- ryoslc^;
tään työmaat. m r ^ H o w a i d sanoo,- et­tä
Canadan a l u m i i n i n myynti olLsi
iskenj-t " k i l l a n " K i i n a n j a NcuvostOr
l i i t on vallin. Mistä J i c n c e h i i n on
saanut sellai-sen fajUnstiscn_tarun.
inkvisition vääräopjjisten tuomitse:
mi.seksi, Siihen aika;m -väärin aja­telleet
e l i li,irhaop])iset}X)ltettiin ro­violla
.sen jiilkeen kun heitii oli en­sin
kidutettu mitä Julmimmalla ta-^
valla. .Nykyaikaiset inkvisiittorit
eivät ole Julniuudc.s.s;iyhtäiin.i3t^^^^
huonomi)ia;:,;.sillä kun he kieltävät
nuorelta mieheltä oi)iskclumahdoHi-suudcn
ja karkoitt;ivat vielii poi.i
paikkakunnalta, niin' he ::Lsialisc.sli
|X)ltt.'ivat: luinen henki.senminiin.s:i
roviolla, * .
•rrofe.ssori iKirkconnell on osoit­tanut
kerran uudelleen, että k un
punakauhun-lietsojan. ihoa hieman
raapaistaan^ niin sen l i an alta tulee
esiin mitä nlustin Uiantumus.'
e l ta .samaan aikaan kun Ncuvo.slo-l
n l t o kiskoo liikahintoja alumnnista
K i i n a l t a , se "dumppaa" silä maail­man
markkinoille.
El ole olemas.sr. Neuvostoliiton
dumpingia. eika Neuvostoliiton
"kauppahyokkaystä".
Neuvostoliiton värillisiä- metalleja
myydään maailman ' markkinoilla
normaalihinnalla. Neuvo.sloliiton t i ­naa
j a sinkkiä viedaan j a lekisleiöi-daan
Lontoon mctallipor.'^.si.s.sa ja
myydään silla h i n n a l l a , mika määrä­tään
.siclla. Neuvostoliiton alumiinia
myydään kilpailuhmtaan. . Viclapa
New York. Times tunnustaa, että
idan j a , lännen kauppaa käydään
maailman markkinahinnoilla. ^
V. Azov kirjoittaessaan vaikutas--
valtausecn neuvo.stoliittolai.seen " U u ­teen
: A i k a a n " valaisee nuta syistä,
joista tama; huuto Neuvostoliiton
" d u m p i n g i " johtuu; seuraavasti:
• " N e u v o s t o l i i t on ; kauppapolitrikallä
on ta.soittavir vaikutus maailman
markkinahinnoilla. Neuvostoliitto on
noudattanut selvää periaatetta mo-
IcmminpuolLsisla; edullisista hinnois­ta
. eikä pyri-^keinotckoi.secn :voittoön;
Tämä poIitiikka\ön esteenä,^a^
'jo!;,sain miiärin,T'kan.sainvälisten mo-noj)
Olicn;:pyrkimyk.sillc - saada yli­voittoja,
j a yrityk-sillCr nostattaa m o -
nopolihintoja maailman markkinoil­l
a . "
• K a p i t a l i s t i t ostae.ssaan .sosialistisis­ta
rmaista maksavat monopolikcinot-telusta
vapaita vakautettuja hintoja.
Sasia listisct maa t ci vii t ; ha 1 ua , va in
myydä vaan m.vöskin ostaa.
Canadan l a l o u d c l l i n e n t u l e v a i . s u u s ;
ei Icpiiä sillä, että meidän pitäisi
a l c n t a a e l i n t a s o a m m c kohdatuksem­me/,
Vkommunhslisen. kauppahyökr
käyk.sen". j o l l a i n en on olemassa v a in
hysteerisen lory p o l i i t i k on mielessä,
eikä ole t i i r p c c l l i s l a yrittää mahdo-,;
t o n t a , yritystä •'i.skcävaiijaa^v.^^^
.tlstcn maiden väliin, k u ^ n m r . H o ­ward
.ehdottaa; 'Canadan tulevaisuus ^
on : rlippuvalncn^^^ m
Inajojön kauijpa.suhtcidcn ' k e h i l l i i m l -
tuksini eri aloilla. Tässä ori Neu­vostoliitto
johtava maa maailmassa.
ICrikoison p.T!jon on tehty uusia
löytöjä Neuvostoliiton Aäsian-puo-loi.
scs.sa osa.ssa, jossa on löydetty
uusia laajoja rauta- j a muiden me­tallien
malmiesiintymiä. Näistä
jotkut kuuluvat maailman suurim
pun esiintymiin'. Samoin" on löy­detty
useita, suuria epämetallisten
aineiden esiintymiä, kuten esim.
kivihiiltä valtavia määriä. Neuvos­tovallan
aikana suoritetut tutkia
mukset ovat paljastaneet, että Neu­vostoliiton
ma a perännkkauksien
valtaosa onkin juuri täällä, usein
harvaan asutuilla, tai peräti asu­mattomilla
seuduilla taigan, siperia­laisen
havumetsän, tai peräti autio
maan hiekan kätko.ssä. Siperiassa
ja Kazahslani.ssa on neuvostokansa
sesta nopoaslr ka.svavain, v a k i i n t u ­neiden
maailman sosialististen m a r k -
k i n a i n kans.sa.'
Joonaa kilovvattia, ja ryhdytään ra­kentamaan
Kraanojaiskin 4miljoO-na\
valti.sta vesivoimalaitosta.
Uzbekistanin ja Tadzhikistanin
neuvostotasavallat keski - Aasiassa
tulevat kohottamaan teollisuutensa
tuotantoa yli 80 pros, Keski-Aasia
on Neuvostoliiton tärkeimpiä puu-villantuottajia,
ja niin tulee ole­maan
edelleenkin, mutta teoHisunt-takin
nii.ssä kehitetaan. Etenkin
Uzbekistan kaasunsa ja öljynsä an
siosta tulee kehittymään. Myös
Turkmenia on puuvillamaita, ja
sielläkin kehitetään öljy-, kaasu- ja
kemiallista teollisuutta. Teollisuu­den
bruttotuotanto lisääntyy mel­kein
kaksinkertaiseksi.. Kaikissa
näissä ta.savalIoi.s.sa oleya laaja puu­villaan
ja s i l k k i in perustuva kuto
pateollisuus tietenkin laajenee suu­resti.
•
Erikoisen kehittyvän alueen kos­ki-
Aasiassa muodostaa Kazahstanin
sosialistinen neuvostatasavalta. Juu-kuningattarelle
V i c t o r i a . ^ Ankarasti varsinkin
B r i t i s h Columbian pääministeri B e n -
nettia arvostelevia kirjeitä o n lähe­tetty
duhoborien vapauden poikien
j o h t a j a n toimesta pääiriinisteri D i e -
fenbakerille, kuningatar Eiizabethil-le
sekä myös pääministeri B e n n e t t i l -
le.
Joseph Podovinikoff. joka asuu
H i l l i c r s i s s a . B.C.. on selostanut, että
hän arvosteli niitä menetelmiä, j o i ta
on käytetty Canadassa duhöboreja
vastaan. Bennettille hän k i r j o i t t i:
"Te olette saattaneet brittiläiset p e ­rinteet
naurun alaiseksi j a olette
alentaneet Canadan elinsuhteet s a ­manlaiseksi
kuin Herodin alaisuudes-
.sa".
" K o s k a teista o n tehty kansan u s ­konnollisten
ja henkisten ajatusten
aukotriteetti? K u k a antoi teille o i ­keuden
hajoittaa koteja lähettämällä
R G M P : n poliisi kokoamaan avutto­mat
lap.sct .samaan tapaan k u i n j ä ­nikset
ja panemaan heidät valtion
k o n t r o l l in alaiseksi?"
" Vapauden poiknm lapsia on p a k o ­tettu
menemään v a l t i on kouluun New
Denverissä, jos heidän vanhempansa
ovat kieltäneet heitameneniästä t a ­v
a l l i s i in kouluihin. Lapset: joutuvat
asumaan koulurakennuksissa per­heistään
eriteltyinä.
Ottawa. — Nova Scotian päämi­nisteri
Stanfield ja joukko edustajia
neuvottelivat pääministeri Diefea-bakerin
kanssa kuluvan Viikon aika­na
mahdollisuuksista maksaa enem­män
hallituksen tukirahoja kivihii­len
kuljettamiseksi rannikkomaa--
kunnista Canadan keskiosiin, ettei
kivihiilikaivantoja suljettaisi. , , i
Juuri vähän ennen neuvottelit j a'
Dominion Steel and Coal Corpora­tion
oli pakkolomauttanut 4,100 k l -
vihiilityöläistä Cape Bretonissa. A i ­kaisemmin.
on suljettu useimpia
toisia kaivoksia. ,
Nykyisin hallitus maksaa n. $8,-1
000 000 kivihiilen kuljettamiseksi
Canadan keskiosiin, mutta Stanfield
oli sitä mieltä, että sitä olisi mah­dollisesti
korotettava $4,000,000:lla.
Hän selosti vastustavansa kaivos­työläisten
ujiion esityksiä kdisitir
lanteen korjaamiseksi, mutta ke-hoitti
Canadan pääministeriä kui­tenkin
tutustumaan niihinkin.
Todennäköisesti Stanfieldiii ehdo- •
tukset käsitellään tarkemmin lähi­tulevaisuudessa
hallituksen elimis­sä.
Monet ova"t esittäneet ajatuksen,
että Quebecin pohjoisosasta louhit­tava
rautamalmi olisi jalostettava
näissä rannikkomaakunnissa, koska
siellä on hyvät hiilivarastot, mutta
Dosco suuinnittelee malmin käsitte­lylaitoksen
rakentamista Montrea­l
i i n .
Ejinatysmaara
työttömiä
Suomessa
Helsinki. — Viime tammikuun 30.
päivältä merkittiin maan v i r a l l i s i in
työttömyystilastoihin kaikkien aiko­j
e n ennätysluku. Ennakkotietojen
mukaan oli s i l l o in työttömyyskortis­toihin
hyväksytty yhteensä 93,476
henkilöä, joista työhön sijoittamatta
oli: 20,527. Aikaisempi työttömyys-ennätys
merkittiin 30-lmiin pahim­malla
työttömyyskaudella helmi­kuussa
1932, j o l l o in kortistoissa o l i
9L778 henkilöä. -Kuluvan vuoden
tammikuun 30 p :n luku ylittää tä­män
aikaisemman ennätysluvun
1.698:11a.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Hevös-virtsaa muuallakin kuin pulossa
Rajan eteläpuolella^ Superioris-sa,
Wisc,. ilmestyvä veljeslehtem-me
TyömiesiEteenpäin julkaisi, tä.s-sä
päivänä muuttimana . lukijakun­tansa
huviksi hauskan, jutun* noin
nimeensä:
"Kieltolakiaikana, jolloin mie.^tä
väkevämpää;ei'valmistettu'kruunun
l u v a l l a , - tapasivat amerikansuoma­laiset
farmarit valmistaa kotitekois­ta
kalj.ia, jota sanottiin. ;fihliskaksi
'hompruuksi'. ,
"Jokainen , kehui omaa 'hoom-pruutaan',
maailman parhaimmaksi,
fyliäpäivinä tavattiin kerääntyä ky-jäkaiipan
pulloavat.saisen: 'stouvin'
ympärille.tarinoimaan,;ja puhe;tie­tenkin
liikkui aina mökäöljyn lii­moilla.
" K e r r a n ktiuppias kyllästyTkuun-telemaan
ainai!>ia 'minun hoom-prt^
uni on parempaa' väitteitä J a
hän pääti tehdä siitä lopun, Kaup'
piiis pyysi jokaisia mie.stä pane­maan
it.se tekemäänsä 'hoompruu-ta'
pulloon ;niin. että hän voisi, lär
hettää ne tarktistettavaksi ja ana­lysoitavaksi
. v a l t i o n yliopistoon,
missä sellaiset tehlävät;;suoritetaan
maksuvapaaslii 'Se sitten ratkaisisi,
kuka on oikea 'shampiooni hoom-pruun'
valmistamisessa, ettei tar­vitsisi
loputtomasti väitellä samast.T
asiasta. Analyysin tulokset lopulta
saapuivat ; kauppiaalle ; yliopistosta
ja' kirjecsbä sanottiin:
' ".\fvoisa herra.. Olemme pa­hoillamme
joutuessammetiedoittai,
maan Teille, että kaikissa hevosis­sanne
on s o k e i i t a u l i ' . "
• : Sentapaista •poliittista liemil
raa on ilmeisesti niiden päissä, jot­ka
ovat viimeaikoina Wall Streetin
hyväksi vuodattaneet- krokotiilin,
kyyneleitä Kuuban valfankumous-hallitukscn
"kauneusvirheistä" dik-taaltori
Balislan "hyväksi Julmuus-töitä
suorittaneille, pedoille annet­tujen
kuolemantuomioiden tijmoil-ta.
Vai mitä arvellaan sellaisesta
' ^ i t n k a n t e o s t a " , mistä Carleton
Beals kirjoitti amerikkalaisen The
Nation julkaisun tammikuun 24 pn
numerossa mm. seuraavaa: _
"Tämä kertomus (Batistan ter­rorista)
on miltei liian raaka ker­rottavaksi.
'Minä olen-, tutkinut k i i
dutuijvähneitä poliisiasemilla (ja)
nähnyt kasarmialueelta .kaivettuja
ruhjottuja ihmisruumiita^ j a säälitT
täviä jonoja itkevistä omaisista,
jotka; toivovat voivansa .tuntea ka-donncitten^
omaistensa: ruumiit: Mi­nä
olen nähnyt kokoelmia ihmisten
kynsi:stäjä varpaiden kynsistä,! jot­ka
on kiskottu pois eläviltä uhreil­t
a - j i i ihmissilmiä,:; jotka on kaive
tu pois päästä. Se oh- miltei kuin
(natsien) J6ijchen\valdin^^k
kun puhut aan niistä rikoksista mitä
teki tämä pieni diktaattori, jota
valtiodepartmentti hemmoitteli niin
demokraattien kuin republikaanien*^
kin valtakaudella."
Ja liyvin-tunnettu. pakinoitsija
Drew- Pearson kirjoitti N . Y . Mir-lorissa
tammikuun 23 pnä:
"Yhdyhvnltalaisel lukijat ,civät
ole saaneet todellista kuvaa siflä^
miten Batistan miehet — sotilas-ja
poliisiviranomaiset — toimivat nii­den
suhteen, joita 'epäiltiin ^ (Cas­t
r o n ) . kannattajiksi. , Eräässä -. ta-.;
pauksessa esimerkiksi heitettiin IT
y l i o p i l l a a n ruumiit /pääkaupungin
kadulle V: kiitävistä-:;: poliisiautoistar-;
Orienten maakunnassa tammik. 6
pnä löydetystä yhdestä ensimmäi­sessä
yhteishaudassa oli 183 puo­l
i k s i palanutta: ihmisruumista. Puo-'
lueeton lääketieteellinen tutkimus
osoitti, että enemmistö näistä i h ­misistä
oli tyrkätty hautaan elävä­nä;
gasoliinia oli kaadettu kaikkien
päälle ja"-sitten sytytetty palamaan.
Kuten eräs huomioitsija lausui:
. . Jos (Castro) ei olisi pidättä­nyt
terroristeja, tai jos hän e i olisi
pitänyt heitä ulkona uudelleen jär-jestettävistä
siviilioikeuslaitolcsista,
koko Kuubaa olisi pyyhkäissyt
Joukkolynkkaus-aalto, missä olisi
tähän mennessä surmattu ilman mi­tään
kuulustelua-kaksi tai kolme­tuhatta
ihmistä sen sijaan että r y t
on teloitettu kaksi tai kolmesataa."
Mitä' näihin lainauksiin lisätään,
se olisi kaiketi pahasta.
— Känsäkoura. ^