Vapaus, November 15, 1928

              No. 252 — ia2g Torataina. marraaknnn-lS puia-^Thig.. NOT. 15 - - - - - - ' V ' ^ ',
^^^^^^^^ 0^^
Kilien on jo ennemmin ilmotettu, on Työläisen Taskukalenteriä nyt saatavissa Vapau­den
kirjakauimsta. Hinta 30 senttiä. TOatkaa hetL ~ Tover«wä^a
Box 69 Sndbor; Ont.
nyt jo, korkojen maksut 5,ln. Kaik-fteriä, joka aamxillp kello 4 aikana
ki nämä pofettnrat kun myjimit raxxvi
tetaan käteismyyntieiksi. Tällä pe­rustalla
ei Innlfei sen olevan mah­dotonta,
^ s k a on vähän sellai^a,
jotka eivät käy säännöllisesti työssä.
Asia ei siis k&ipaa muuta kuiii, että
ymmärrämn^e asian tärkeyden ja
kun sen oivallamme, "niin ensi vuosi-kokonlisesBa
l^emmfe leikkauksen mel­kein
kivtitlomaksL Joitakin «n jou­kossa,
Jotka eivät -parhaalla iahdol-laankkan
voi suorittaa nt&ksujaan
ajallaan, mutta eihän sota' yhtä
miestä Itraipaa. 'Sellaiset jotka to­della
oyat maksukyvyttömiä, eivät
suniksan rupea vasta-ag^tatsioniin.
TksiISedut' eivät saa asettua koko
joukon hyvinvohmin esteeksi.
Tffe •naiset, 'jotka olemme niitä
-varsinaisia ostajia, käyläiämme nai­sille
ominiaiseIla"Biöukkundella tähän
tärlceän askeleen ^ottamiseen, nun
miehet , e j v ^ varmaaiikaan asetu
vastakjmteen.
Saattakaamme osuuskauppamme
^ainoalle oikealle pohjalle, joka takaa
sille terveyttä j a pitkää ikää. — Täti.
Toronton uutisia
BOLSHEViKIVAUJDmiTMOIJKSEN
VUOSUUBDLA ENSrSUNNUNTJlINA
Don-hafililla vietttään Bolsheviki-vällankumouksen
yhdettätoista vuosi­juhlaa
ensi suzminftai-Utana alkaen
kello kahdeksalta. tJhJehna tulee öte-maan
arvokas ja nronipuoUnen, Mai­nitsemme
"siitä muiitamia kohtia: soit­toa
Brt«mn orkesterilta, laulua y m ;
musiikkia, lausuntoa, puhe ja. ^ t a !
varjokuvaa Neuvostoliitosta.
Kehotamme kaikkien suomalasten
työläisten saapumaan tätiän |nhhi-|
tilaisuuteen ja täyttämään avamx^
Don-haaBn ääriään myöten. SiöEil
tavataan ssunnuntiä-lltana.
TKlrjeenvaihtaSBu
Eri paikbliuninlta .i
kuoli Domen sairaalassa. Lyöjä on
pidätetty. ' Tämä on vaan yksi kuk­kanen
lisää kauniin katajaisen kan­samme
ruusuiselle polulle.
Tässäkin oli alkoholi suurin teki­jä,
niinkuin kaikssa pienemmissä
naamain psiikkauksissa, perhedraa­moissa,
yöllä räakymisissä, m i M on
eräiden suomalaisten suurin j a tär­kein
toimintamuoto nykyään tässä
meidän kylässä. Ihan väliin luulisi,
että on sota julistettu, kun sellainen
tärinä käy. Yaan kun menee kat­somaan,
niin huomaa viinamiesten
olevan tehtäTissään. Ja surkeinta
asiassa on, %ttä "puoluemiehiä^ on
siinä Joukosi suuri prosentti. Tasein­kin
oikein *"kängin" johtoasemassa.
Tämänkän tapauksen luulisi herättä­vän
ajatulsen, mitä on.siinä sisällä
Mondismi Riiötsin am­matillisessa
liikkeessä
Reformistien j a sosdem johtajien-ta­holla
on näihin mennessä oltu varsin
äänettömiä työnantiajain batik^elden
johdosta, koskeva mondtsmla, hi^tyt-täjlen
j a hiestytettyjen yhteistoimintaa
englantilaisen malHn mukaan. (Liik­että
on vihian orja. Tämän tapaisen
seppeleen siitä saa, mmxta sieltä
päin -ei ote saatavissa.
Ammatillinen liike
Hionpurin veistäiraBn
työläisten lakko
to -noto lähes kahflen kuitomden
-ajan -on 50,000 Saksan Taivavelätämö-työKistä
ollut lakossa. "Lakon "syhaä
-ovat "olleet m m . 52-tuiitlnen työviikko
yhteistoimintaau työnostajain kanssa.
Katkeruuden kuohuessa työläisten kes-loiudessa
häikfillem&ttömän uhittelun
johdosta, mitä pakkolato toteuttami­nen
edellyttlÄ. niiden mieliessä torjua
työnpstijlen hyökkäyksen, ovat refor-misUjohtaiat
valmUta . syleUemään
kaikkia, jotka ovat toteuttaneet pak-keen
alkuunpanija oli sir Mond Eng­lannissa;
sUtä nimi) Ruotsin refor­mistit
\Ovat, samtto kuin Englannin.
tietysti hankkeen kannalla, mutta e i ­hän
käynyt laatuun yaalien aikoihin
ja heti niiden,;jälkeen lausua avoi-ajatustaan
ajassa. Nyt on: k m -
lenkin sekä aminattijärjestön puheen­johtaja
että sosdem puolueen pidieen-
Johtaja, hrat P. A. Hansson ja Thor-berg
tuoneet Stoensi kutöuville. A m ­mattijärjestön
puheenjohtaja kirjoittaa
puolueen pää-äänehkannattajassa:
"Ammattijärj^ el ole vielä saannt
mitään kutsomustA tai tietoa smm-nillft
raiBkama työiOoilla IntTatetqTtrit»
ent palkkat76lU8i&. koettäeinusten
lEoran ksoohm J«iftstftmi& ' naSsIa ja
miehiä kyhrikJlUfiset orat
TfT,rfmTi,.«a>n loi-henkJsen kylvijä-
Uisjoukkxtten saavuttua Atlannin U -
kaa Donille, cdi seutu Juuri hiljan
neuvostovallan voittcdsaa puna-arm^r
Jaa pisthnfflä vapautettu Impetfallstis-tea
lahtariroBVoJeä hlrmuvaDan a l a i ­suudesta.
Kasattalauiolasa Ikl-lha-niksl
ylistetyt Donin aavikoiden sulo-nurmet
Ja "Uokkaat suruttcanat" alu­eet
olivat olleet vuosikaudet neuvosto­valtaa
vastaan taisteUeltten. lännen
imperialistien Johtajien, palkkaamien
Ja aseistamien valkoistez^Tasvplaumo-
Jen taUattavhia Ja lalsl^ttaviha. M u t ­ta
nousevan neuvostovallan Punaisen
Armeijan Ja aseistetut työläisjoukot
murskasivaib rosvojen vaUan. Impe-
Tiallst^äännökset sosialidemökraatti-kätyielneen
pötkivät karkuun- Ja
niinpä pääsivät Atlannha takaa saa-
SouthPorcirpine, Ont
Täkäläiaen osuuäcaupan taholta;
oli järjestetty «en "jäsenille j a kan-!
nattajille TOiliStustiläJauus S. J . osas­ton
haaliBe^tLk. p., :missä tilaisuu­dessa
ravittiin niin ruumiillisesö
kuin henkisestikin kaikki läsnäolijat.
Henkistä puolta esit6t£iin havainnol­lisesti
kuin 'myöskin selostamana.!
Y. Halonen, vamerikaläisen osuustoi-iminnan
hikfconan vanlmnpanä tnnti-
.jana antoi meille täyden annoksen
Tsitä tietoa Tiriita meiltä tällä alalla
«oikein s u o r a a fsanoeh puuttuu. Nyt
•me kuiteiikin tifiemme teaneet täy-läen
annoksen' osuuskoiminnallis-
3ärkeä. Riippuu vain siifö, voimme-
Tco sen sulattaa «'iihen määrään, että
siitä ttileemeiaSn yrityksemme saa­maan
osansa. TSen ruumiillisen puo­lien
"sänvitsfe" '"keekikaf f eineen",
me kyllä voimAie sulattaa, jos ei
muuten niin l^iirttekoisesti, '|pil-lei^
iea"; avulla, -vaan laman lienkisen
]PUo1en toivoisin kuitenkin saavan
Juontaiseu' sulätiiksen.
Tenäjän vällarikunw)uksen :ll:sta
vuosijuhlaa vietettiin ^ . k . 7 p- täkä­läisettä
S. J . osaston -talolla «krai-nalaisten
kansEsa ;3^haessä. Juläasta
mnodostni muistorikas Uta, joka säi­lyy
jolcaisen läsnäoTleen muistöss^
pitemmän aikaa. Ohjelma oli tässä
tilaisuuäessia niin nautinnollista ja
juhlateimelmaa esiinlietsoyaa mitS
ei ennieri « l e ollut meidän juhUam-me
riJcaa1»ttamas^. PuTije Y . JHalo-seita
tois 1 ^ yllätyksenä, mikä
muodosti TpSäbsan, sitten joukkolau-sunnot
saivat; oikein Ycret irärähte-lemään
j a miBidan nuori orkesterim­me
lumosi koiio kuuiiSaironn^ Sillä
ei kukaan «»Minut odottaa sellaista
fiaavutu8ta>kua tiedettiin, että «e^on
vasta jqnkun ajan vanha. Silta näh­dään
mitä siaa johtaja aikaan. Niin,
kuoro se vasta yleisölle illan nautin­nollisemmat
nnmerot antoi. Sitä o ^ i
kuunnellnt vaikka koko yoo- Yleen­sä
josiohjeinm stutdaan nain tarkor
tustaaii vastaavaa^ luo se suuressa
kuulijakunnassa myötätunnon sieme­niä
vallankumouksen karuun pel­toon.
Kiitospäivän kunniaksi uhrattiin
täällä yksi lautoihin ja toinen rau­toihin,
kuten :.si^ pruukataan esi-isiemme
tapaan sanoa. Tämän kuun
11 p., tuossa 10 aikana illalla, oU
näiden sankOTien välit tulleet siihen^
pisteeseen, ,gtt5 Berttel BintakSn5
(joka äsken esitti anteeksipyyhnon
Vanaudessa) 15i pnnkolla JnKus S55-
— onpa työpäivä toisinaan öUtfb 10-
tuhtlnenkin — ja kerrassaan nälhainen
palkkataso. Palkat liäet ovat olleet
Ti5":Rin pfenningiä tnoin 18 -senttiä)
tunnissa, mikä Saksan x>16issa Tm ker-r
rassaan alhainen, sinä "esim. Hampurin
amnmttiyhdlstystalon ravintolassa el
saa "alle 3 Saksan markan jinrri min­käänlaista
ateriaa; Työläiset -ovatkin
ryhtyneet vaatimaan-palkkoja koroi-tettavaksi
0:83 markalta 1:00 mark­kaan
tunnissa ja 0:T5 markasta 0:94
markkaan. s
Työläisiin vaikutti -erittäto katke-
•rölttavasti; kun sosiölfdemökraattisen
työiÄinisteri Wisäellin-alainen palcolli-nen
sovintotuomioiStuin niääi^ työ­läisten
työajan 51 tunniksi viikossa.
(Soätähdemokraatdt korostavat ^gitat-
•sionissaan ajavansa 8-tnntlsta työpäi­vää:)
ÄllfeMrjoittaneella on -ÖHut Hampu­rissa
tilaisuus haastatella-etäitälBiva-veistänitityölälslä,/
jotka vakuuttivat
"heidän vaatimustensa ^ v a n erittäin
kohtuulBsia j a että kaiiitälistien r u l -
kuttelut toiininnan kannattamatto­muudesta
ovat silkkaa ijötyä. Kapita­listit
ovat vUme yuoöns. ^Sinvastoln
-saaneet -erittäin suuria Tröittoja, kun
velstämöinä on ollut työtä yUtakymn.
"Kun. kapitalistit eivät taipuneet työ­läisten
vaatimuksiin, -seurauksena,
että yksin "Hampmrissa jätti -19;000 lalf
vanrakentajaa työnsä. Lakkoon läh­tivät
kaikM muut psäbA työnantajat
j a oppilaat, joita ammatt1111tto[johtajat
sanovat erikoisten työeHtosopiinmsten
sitovan, Mtftta töihin jääneetkään ei­vät
tee muut» kuin lakaisevat ja pitä­vät
muuten puhtaina veistämöitä.
RIkkureita el ole yritettyhän "käyttää.
Joku aika Sitten lähti mmpurista
koeajolle eräs Ruotsiin tilattu mootto-rilalva.
Kun lakko alkoi, ei^t moot­torit
-Trtelä olleet täysin; asetetut pal­koilleen;
Lakkolaiset ja muuton
Hampurin työläiset sekä ammatUUltto-johtajat
ovat kerfctmeet, että k u n Tai­valla
kaikesta huolimatta BUbdetetln
ulos meröle. räjähtt yksi koneista, pöl­löin
kaksi miestä -säl surmaasa 'ja
useita haavoittui, toisia hengenvaarstl-lisestiköi:
Serrat rSklvät, ettri tule
kunnon työ®., ellei työläisille nuä>
seta kunnon -palkkoja. Työläiset ovat
tietenkin kieltäytyneet^ M v a a . ' korjaa­masta
nita kauan kuta lakko kesöÄ.
Tästä johtuu, icttei' laiva:ole päässyt
mihinkään. Lfskkolaisten asema, oo
ndtä parhain.'
Kommunistit ovat (koet^m^t tukea
lakkolaisia j a sUaft tarkoitcdesessa jär­jestäneet
myStätiflitoIakbh satamassa.
Mutta sosialidemokraatit ovat leiman­neet
sen laittomaksi j a koko porvaril­linen
lehdistö on yhtynyt sosialide­mokraatteihin.
Edelleen ovat kom-niteUulsta
teolBsuusvalUopUvlstä (hn-naratibaneuvotteluijrta).
Ja ehdtAusta
ei ole nUimraodoln käsitelty ammatti­järjestön
sttiteeristössä. Voidaan k u l -
tehMn oietfea, etCä kokouksen tehtä­vänä
o lM "keskujsiteltu pohjaavista ky­symyksistä,
koskBva eri puolten välisiä
suhteita, j a m l i » pidän vannana, että
ammat^järjestö el asetu torjuvalle
kannalle tämän suhteen. "Ei tietys­ti
ole mätään syytä sanoa ei. Jämi­in
Itse näen teoUisuiuvalticqtälvissä,
kuten englantilaisetkin, aäteleen o i ­keaan
suuhtftan." .
TyönostajaUiton puheenSohtaja oli
lausmmo^aan äskettäin yhtä tyyty­väinen,
huomauttaa "PöEtiken", Joka
•Jatkaa-:
Alksäm, jolloin työväenjoukot olisi
yhdistettä^ kamppailuun >pakkoIakla
vastaan, -Jotta iskettäisiin rikki tämä
kolaln <jolta on m m . sosdem leirissä-'
kin). ammattijärjestön että
työnöstäjälUton puheenjohtaja sano­vat:
askd oikeaan suuntaani Pakko-r
laki s u ö j ^ työrauhan. Ja mondlsml-konferensslssa
sovlttalsUn tohnenpl-telstÄ,
Jtddeh tw:k(Atwksena on estää
työläiset taistelemasta parempien työ­ehtojen
puolesta. Ammattijärjestön
osanotto tällaiseen konJerenssiia mfer-Ötsee
refohnlstljohtajaln häpeällisen
politiikan kruunua- Ruotsin työväen­luokkaa
kohtaani —
Myös sosdem puolueen,puheenj(*ta-ja
Hansson on, kuten sanottu, l e h -
dessään kannattanut konferenssia, va­kuuttaen
mm.* ett* voidaan tyydytyk­sellä
tervehtiä sitä aslantUaa, että
uusi ase. minkä työnostaj^tova^ hank­kineet
itselleen, on ammattijärjestön
johto /iSänvastoln' vabnSs ryhtymäSa
tehdään edes yittys järkeville teille
pääsemiseksi. • ;
"Politnan" huomauttaa, että on synti
ettel^nElt könferensslneuvottelut ole sä­l
ä i n . TUllöhx oUsl Telorm. johtajien
eälntyndaea helpompaa. Nyt. täytyy
heidän sea sljaaa Ottaa lukuna "suuri
yleisö* Ja aä3rt«llä'Ti^^ Ku­vaavana
selkkaaä ah niialkääa, että
sosdem puolueen. ' ääaehkannattaja
saattoi Julkalst» knnferensslsuunnitel-man
päivää ennen Icuin ältä annettiin
-viiallhien tieto lehdistölle. (Yhteis­toiminta
on siis }o eimen konferensäa
fäydessä käynnlssfil
Reformistit ovat siis el ainoastaan
"hyväksyneet ammatillisen kmrlstuslaln
xvH&a ovat m s * SränflHt vhaUiseen y h -
telstolmlntaai^ tyOnostaJlen kanssa l a in
läpiajamiseksi, vleläiä ryhtymään ^
temmäUekin meneviin tolmenpiteihin
ammattiyhdltftyksiä-vastaan, huomaut­taa
lehtL
puneet konunuunin luojat Ja raken­tajat
heU käsiksi luomistyöhönsä; suo­rittamaan
sosialismin rakentamistyötä
Neuvostoliiton kansojen suuressa per­heessä.
Lokakuun 13 päivänä 1922
alotti kommuuni "Kylväjä" tolmlntaa-sa.
Moida valkeuksia, on I"Kylväjällä'
ollut voitettavana tänä kuusivuotiskau­tenansa.
• Tolsin ei voisikaan olla.
Uranuurtajaia täytyy aina olla koet-elemukslln
valmiina. Tämän käsit­tivät
kylväjälälsietkia Jo etukäteen
Tlenralvaajaln Dsah he tajusivat. Siltä
huoUmatta ovat monet matkalla vä­syneet.
Suuri osa väsyneistä on pa­lannut
takaista dollariviaUaa "onne­laan."
Osa palanneista , l ^ J a a Do­nille
rakennustyöhön Jäftneitä tove­reitaan;
-osa sanoo avoimesta, että
hanke on suuri Ja hyvä» mutta he
eivät kestäneet. Viimeksimainitut pu­huvat
totta. Tulee muistaa, ettei se
soslallsndn rakentamlhehkaan mitään
alituista riemujuhlaa ole. Hkä ny-
^kauden työväestön parhaistc&aan
ole kommuunltalouksia varten ^ t y -
nyt. Uhrautuvaisuutta Ja-kestä-v^^
sUnä työssä Ja t kommuunlelämässä
vaaditaan. ' Eivät yksUöetulllJat me-»
nesty siellä missä kommuunamuodoln
nousevaa työn valtakuntaa pystyte­t
y n . Työläisissä siis on r»Moa aUtft.
Jotka alkumatkalla väsyvät — kea
mistäkin Vystä. E l ^^IväjässBkääa'
munlstlt vaatineet taistelun laajenta­mista,
mutta sosialidemokraatit ovat
•vastahangassa. Kaikki tapaamani lak­kolaiset
ovat vakuuttaneet, että he
jatkavat taistduaan, kunnes voitto on
saavutettu.
, . N. V .
"TBfe kotimaani (on Don. i
- Hökas suruton; 1
•sulonurmia sen.
-niinä unholta en."
TyöES^n ja talonpoikain neuvosto­vallassa,
sosialismin rakentamisen suu­ressa
maassa, Donin ^lasijoilla lakedk-silla
erffiftten kasakkÄkyläln v ä l i^
akvikoma'tohnil nykjisto useita kol­l
e k t i i v i a maatalouksia j a suuria neu-;
vostotalodteia. Allekirjdlttanpella dB
tUal^nis %&kettäin tutm^a niihin ']«
yleensä maataloudelliseen sosiialismia
rakentanöStyöhön Donilla. Seuraavas-i
sa kerron *^apauden-:i lukijoille etältä;
havalnnoitani Donin aavoilta' aroilta,^
noilta n3*yi$in neuyostoHisiksl vllja-t
peUoiksi muodostuiiellta häiiÄmtillta. !
Mitä suuriin kollektiivisiin ja neu­vostovallan
Tiällttömässä jdhdossa Ole­viin
ta^ouksSn tulee, n i i n aäatä /on i r a l -
jon kaikkialla Neuvostoliitossa.
Neuvostoliiton •kaikista smtryhteista-louksistar
el ole tässä yhtö^dessä käy­tettävissäni
yMeisnumeroitäu "Neuvos­totalouksia
on -yhteistaloukästa kaik­kein
enimmän. Niiden Joukossa on
jättiiäiskokoiäakiin kuten alempana
tulemme näken£än. ' Mutta korxmrau-nejBadn
ja muita kollektiivisia talouk­sia
on tällä hetkenä 32,906. "Kylväjä",
josta alempana tulemme puhnmaaa
ön yksi näistä maflCtalouskommunneis-^
ta. Donilla näiden -suurten köuuauu-nataloi&
steh olemassatdo j a nienest3r8
on e^koisen merldttävä sen vuoksS.
kun aikaisemmin vasäioilUsteh, aiktt-kentamisen
Irahtaa edustivat emien
kaikkea Amerikasta ^ p u n e e t -nykyi
sen maa;tcaouätommuuiä " K y ^
puuhaajat, luojat j a rakentajat. He
eivät pyrläneiA kantaaiua sanoin t ^
dlstelemasn, nxdtta ieoUä sen oikeaks
näyttää Iupaslva:t, kunhan yaaa saavaa
konevoimin . 'kunnollisin, uusalkaisla
suurviljel3^tavo'in ja kommmöätalous-muodoin
tuohon rehevämultalseen ran­nattomaan
-artron Ja aavikkoon kiinni
• k ä y d ä . : ' ; :
Ja se auihddllisuus neuvostovallan
taliolta kyiväjäläisille auliisti -annet-tUnkin.'
TlI5,TO0 hehtaaria he salvat
taaa xu aoojOOO luu SekSin cd ole
NeuvostcdUton sourlhxpla. Esim. Y d l g ^
^iktt««»a«>. alueeUa cax unsi aeuvostotai-oos.
Jossa on tänä vnoxma Järjestetty
viljelyksiä Jo 500,000 ha. J a vuoteen
I.S30 mennessä ne laajennetaan fOOfiOO
hehtaarlla laajuisiksi.
Tässä "pieaesdl" "Kylväjässäkin'
kylvettlla tänä syksynä aola 1,000
iehtaarla syysvehnää. Viime kfeväänä
kylvettito eri kasveja hehtaareissa 'seu-raavasU:
kevitvebaälL 777.' ohraa 494.
peMvaä 411. maissia 320, hirssiä 237,
sudaakaa 112, kauraa; 41, alfaa (eräs
kori- Ja luutateolllsuuden kasvi) 24,
arbuusla Ja kurpitsaa I6i papu-, herne-ja
keittlökasveja s d ^ sctorljuurikasta
yht. 8 hehtaaria. Kaikkiaan sUs ke­vätkylvöt
2,440 hehtaaria. Muu osa
viljdykslstä lÄltsl edellämainitut syys-ja
kevät^Ivöt. on heinällä, laltume-na
J a kesantona. Puutarhassa: on a.
600 hedehnäpuuta ja yilnlrypälepen-salta.
Suojapuita on istutettu y li
4,000. Tämä ksdkkl j a paljoa muuta
oa kuudesisa vuodessa arolle luotua;
Mahtavassa "Kylväjää" slkatossa oa
yU 800 lihavaa sikaa. Karjut " P i l -
sudskl" Ja "Mannerheimkin" täytUvät
ilman saboteeramiatta tunnustusta a n -
saltsevasti velvollisuutensa kommuuni
^'kylväjän" sikakannan vahvistami­seksi,
niin taantumijkselllset kuin a l i -
dea ahnet ovatkm. Nyt auo karjut
ovat jo lyöty, läskiksi. Kylväjälälset
eivät kuiteakaaa muistele ylväitä man-iferhehnejaan
ja pllsudskejaan lä­heskään
sellaisella katketuUdella
kuin mitä Suomen Ja Puolan
työtätekevät kiroavat nlldea lahtari
kahnoja, JoiUe el kutilukkaan mitään
,
S U Q U B :
alöttl toimintansa eiiällijäin
itkusillsten kuoleman julistajain
— ffff^giTAn munien sanotaan voivan
olla tolmeldn vuotta hautoutomatta.
Kun sitten tulee suotuisan kostea Hms,
niin saadaan yhfäkUä runsas sääs-
Usato.
peräisten ^aroasukkaiden jä sosialide­mokraattisten
västaantappelljain ohel­la
myöskin monet "maatalousspetslt"
yah. "aslanfcuntljat" "todlsteUvat," etfö
Donin aro-sdue on j a tulee ikuisesti
cOemaan puolipaimehiolaismaUiseen
lamm^taiouteen tncnnittu m ^ ^ kolk­ka,
fifinoinkaaa ei s l eM muka lai­nehdi
rehevät hdhopellot; KoOsaan ^-
vät nnoku täyteläiset tähk&i^t Do­nin
rannattomilla helnäaa-vikoQla. Tä­mä
siksli että Doaoin seudun asema,
maanlaatu, ilmasto- yjn. • <dot eivät
sovellu tähkä viljan viljelykseen. Niin
väitettiin. Niin luultiin. Tieteen n i ­meen
annettiin näille luuloille totuus-pitoisuuden
ulkonäköä.
Mutta olipa jo vuotta kuusi, seit­semän
taki^eria niitäkin, jotka uskol-vat,
että kjdiä se leipä Donillakin
pulskasti kasvaa |a.terää idcevät do-nUaistenkln
vehnApeftoJen tähkäpäät,
kunhan vaia muokkaajat, vagankamo^
ukseniseila kurssUla sekä tmsimpala
tieteea j a tekniikan apukejaojen avul­la
d k e i a totisesti pistävät. Tätä roh­keata
maataloudellisen sosialismin za-haltuunsa
Donin lihavaa, ps^stm ruo-
'kairiultalrerröksen kattamaa aroa.
"Kylväjä'
'ja
tupmlojtOlstusten säestyksellä. Laajoil­ta
-alueilta, kaukaisten valtamerien t a ­kaa
"Kylväjän" -uranuiutajakompmu-nilperhe
Donille kokoontui. Sen enslm-
HÄisetvsyntysanat lausuttiin eräässä
pienessä neuvottelutilaiisuudessa Ame­rikan
lännellä, Kiiltlamdlssa, NeUvos-toBitoo
4tnnen vuoäpälv&n aikana.
Siis s^ynä v. 1921. Kuusi-ttsiauhar-rasta^
aa oli vain tuossa pmistilaisuu-dessa
koolla. Avoimen JtiUstuksen
avulla 1» laskivat Julki Vtrmnuksen
neuvostomaahan kommunistisiksi vnje-lijöikd
lähtemisestä. Tovereita, kom­munistisia
mitlsraivaajla, lie mukaansa
k u t s u i v ^ Ja monet kommunistiset
Slirtolaistydl^set kutsua tätä ktiuU-vatkln.
Myönteisiä ihnoituksla Ja tie­dusteluja
saapui atotteen tekijöille
kautta Amerikan mantezeea Samoin
Canadasta. Satalukuinen joukko
hankkeen heti ensiviikkoina omaksui.
LShtCön valmis ryhmä seuraavaan ke-
«ääa mennessä muodostuin
Ensimmäinen lähtijäsakki kokoon­tui
jo varsin laajalta alueelta. Ja
"Kylväjän" nykyhien 250-henkinen
sakki oa ktdcoontunut Amerikasta aina
Alaskaa pohjolsimmal}» perukalta,
Nrenesta, lähtien, Amerikan maater«ea
vastakkaisella kolkalla Atlannin r a a -
n a % olevaan Maineen asti. Cana-
-väsyneitä itketä, mutta el Uloin Ih-metelKkään.
vaikkapa Joku oa kes­ken
rintamalta > polstuaut.
"Kylväjä" el ote enään aivan pDtku
mökki. Se ei myöskään ole suu­rimpia^
Donin nykyisten yhteistaloiik-slen
joukossa. Vanhan maan maa-
-porhot ovat anastaneet paljon Suomen
työlälskanaan -maaomaisuutta hai-,
tuunsa. Monet lielstä ovat Suomea
oloihla katsoen suurmaaporlioja. Ovat
'ainakin b^käOemättömlä työläisten
ja plentalonjpolksdn orjuuttajia j a n y l -
kyreltä. Mutta aappulatekljöitä ano
rlistäjäporhöt sltteniUn taottakaa pvat
työväenyallan suurien kommuuna- ja
neuyostotalodkslea rinnalla. Riistäjinä
eivät vUmtäkshnalnltut laipallekaan
kapitalistimaiden suurtillaln kanssa.
Niissä on riisto lopetettu, kuten kai­kissa
neuvostolllsessa tuotannossa. Kan
pltallstlt kuldstettu. KoHektUvitalouk-sla
. hallitsevat, Jqhtavat ja vU-jelevät
työaiset' itse. Ne taloudet
huolehtivat kuten Neuvostojen • valta
yleensä vaJn työtätekevien yhtelshy-västä
j a hyvinvoinnista. Tämä työ­läisten
hallinta Ja vallinta kaikkialla
ja inyösUh suurmaataloudessa,. tämä
työläisten j a lalonixiikam kaikkialle ja
kalkille aloille ulottuva IsäntSyalta on
muutoin varoittava ennus lärishnalden
kin riistäjille Ja vakuuttava todistus
jä mitä nostattavin. eshnerkkl kaik-myöntelsiä
ansiolta.
SarvUtarjää ^'Kylväjässä" on 400,lam-palta
700, hevolsla 22 Ja sUplkarJaa
1,300. Lampaiden määrä lähitulevai­suudessa
moninkertaistuu. Hevosten
vähälukulsuus oa selvitettävissä, kuin
muistamme, että "Kylväjä" on täysin
uuslaikalnen kbiietalous. Traktoreita
on 22 Ja kolme suurta automohliUä
ollen niiden hevosvolmamäärtl yli 700.
Kylvökoneita on 12, suuria niittoko­neita
12* Ja itsesltovla - lelkkuukondta
on 19, neljä' jättllälspulmakcmetta
y,m& Talossa oa oma koaepaja, k»>
aeeUlaea puutyöversta, tiilitehdas, sle-nieaviljaa
lajittelu- Ja deslaflsUdmls-koaeet,
vUJaaaöstokoaeet Jae. R a ­kennuksia
kaikkiaan - on jo yli 40.
Rakennuksissa oa 57 lämmintä asuin
huonetta ja kaksi IkUänunlntä. löyly-saunaa^
On suuria varasto- j a nuOca
Canadan IloBarMs
LXH£TYSkULUTt .
10c lähetyksistä aUe |20.00, 60 «|§r
hetyksista $20.00-~f4e.9e, ,80c^4i*
he^ksistä 150.00—179.99 Ja fLOO:
lihetykaista t80,00-T-flOO.Oa « »
26c jokaiselta seuxaavalU alkatan»
sadalta doUarUta. ^
SihkosaaoMalEhotvksUa ovat II-llietyakulut
?8.60 lähetykseltÄ.
LAIVAPILE-ITEJX MYJTDJtMI ^
riEOUSTAKAA PILETTIA310ITA
Tehkää lähetykset osotteellar
VAPAUS,
Bos 69, SUDBURY. ONT,
V apaudelle otta^^a*. rahavBlitylädi
rastaan mySsUn:
APAUS PORT UTHUR BRANCH
8t6 Bay Street, ;
Pori Arthur. OaUrlo
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1887 St. Antoine St,
Montreal, Qne,
A. T. HILL. * ^ .
Ö67 Broadview Ave.j Toronto, Ont.
j . OKSIEN;
Kirkland Lake^ Ont. j
JOHN VUORK ^ ~ V
South Porcupine, Ont. i
CHARLES »M?ANEN, '
OeuuBkaupi», Ttontos, Ont,,
DAVID HELIN ^ ^ •
«rl ^«i<irVnW,n«tihi PoM.-Ont»rto«sa
klen kapitalististen maiden työtäteke­ville
sosiaUsmin lopullisesta voitosta.
Kapitalismin kuolemisen, kukistamisen,
nousevan työväenluokan voiton ja
sosialismin rakentamisen kieltä haas­tavat
nuo suuret kollektiiviset j a neu­vostotaloudet,
j a samaa kieltä kertoo
sähkön, kon^den, osuustoiminnan, työ-dassa
oQeita on mukana varsin mo­nia,
'^hräjän" alkuunpanijat olivat
Amerikan suomalaisia työn raskaan
raatajia, mutta myöhemmin yhtyi nm-kaan
myöskin Amerikassa olleita ve-näiaisiä
ja muidenkin kansalUsuukslea
sihtoOais-proletaareja. Enemmistökan-sallisuutena
ovat "Kylväjässä" vielä
fänäUa päivänä suomalaiset. Osa on
myöhemmin tuQut Stiomestakia. In­keriläisiä
on myös mukaaa. Tfateiskua-nalliseita
kokoonpancdtaaa oh " K y l -
vSjäa" jäsenistö proletaarinen. Mb-
Iäisten j a talonpoikain hallltusv^lan
yhteenliittämä talonpoikainenkin maa­talous.
Kun kerrankin on joutunut
esim. sellaiseen kollektiiviseen suurta­louteen
kuin "Kylväjään" omakohtai­sesti
tutustumaan, - saa v£umän Va­kuutuksen
siltä, että pjrörii se sit­tenkin
sosialismih rakentaminen kai­killa
aloilla.
Tämän kirjoittaja oU kuukauden
"Kylväjässä" suomalaista "torppari-henkeä
itsestään pois riiokkoamassa",
kuten tovereiUe sieltä seUtln; J a Iqrliä
noin isossa, talossa j a kommutinahcn-gessä
"torppariuden" onkin pakko hä­vitä.
Oh totisesti siinä taloa "Kylväjäs­säkin",
vaikka se onkin jo "pientila"
eräisiin neuvostotalousnaapurelhlnsa
varaten. J a kokonaan työläisten Joh­tama
jg, hallitsema, perkaama, raken­tama
j a viljelemä talous. Esltämpä
tässä eräitä tietoja kominujma " K y l ­väjän"
laajuudesta Jä toimialoista.
"Kylväjän" vUjehhlen laajuus- on a.
5% tuhattÄ hehtaaria. Vertailua vuok^
sl mataittakoon, että Suomessa on vain
vähän yh 900 hehtaarin vlljehnän
suurtiloja. Muut Suomen maattlat
ovat kaikki alle 100 hehtaarin vlljel-
Biäia tiloja. Noitakin y l i 100 bebtaa-rijsla
Suomea "suurtUoja" sopisi sUs
tuslaolttaln peltoineen Ja. kalkktaeea
"Kylväjää" pefloIUe plhllelkkej& pyö-rimään.
Ja kutea saaotti^ "Kylväjä-khi'
on, vain "talopoikanen", eshn. lä-hhnpänä
naapuriaaasa olevaaa neu-vostoUIaan
vei^^tea. Malalttu aeuvos-totlla
on näet lähes 40 kertaa "Kylvä­jää"
suurempL Sen tämän syksyn
syyskylvöt ovat 16ft00 hehtaaria. K e ­vätkylvöjä
varten kyanetään nyt syk­syllä
60,000 hehtaaria. Sadat trakto­rit
sen pelloilla yötä j a päivää puus­kuttavat.
Tämä "Kylväjäin" naapurina oleva
Bihdrökennuksla, koulutalo, vesitornit
tuuUxhoottorehieen Jne. Viljelysten
laajuuden vuoksi on täytynyt raken­taa
erältä rakennuksia siten,. että ne
tarpeen tuUeh aostetaan pyörien pää!
le. Pyöräkämpplä sUrrell^n emänU
neeh. kelttlölneen Ja vuoteineen, aina
niille kynnös- Ja vUjapeltojen kolkille,
missä kullolnljdn peltotyöt ovat käyn­nissä.
Penihkulmljen laajuisilla vahv­oilla
tämä on aivan Välttämätöntä.
Koihmuunln asukkaiden valistus- ja
yhteiskunnallisista haitastukslsta mai-alttakbon
min. oma laaja kirjasto.
Sanomalehtiä tulee noin 200, viidellä
eri kielellä j a useista eri maista. I M -
koUien kommuunan lehtljaosto toimit­taa
"Aavikon Xänl"-nhnl8tä (suomen­kielistä
hyrkkllehteä ja "Punainen
Tähtl"nhnlstä venäjän- ja suomenkie­listä
selnälehteä. Talossa puhutaan
16 eri kieltä, Johtaya kleU önQhg-lahtl,
mutta yhtään ummlkkoenglantl*
lalsjta el ole. Sltävastohi osa asiik»
-venäläisiä ja näin bUen vh-alllstoa
kokouskieltoa ovat venäjä j a suomi
kommunlsttoen puoluekoliektilvl, kom­munistinen
nuorlsokoUektllvI,' pioneeri-osasto,
nalsdelegäattlllike, osoavibshhn
j a Mopr-järjestöt, seka puoluekoulu
j a klubitohntota, ovat kukto vUkkaassa
käynnissä. Yhtään vapaailtaa vllkos-^
sä ei talviskautena ole. Oma torvi­soittokunta
käsittää y l i 20' torvea.
Kommuunilla . on *om& mahtava
farssinsa, joka juhlissa on esitettä­vä
muiden soittokappaleldert ohella.
Iltamia järjestetään tavalUsimnUn lau-antal-
lllo«w kesän klh-empänä kau­tena
kuitenkin kohdistaa koko kom-muunto
väki, nuoret ja vanhat kaiken
huomionsa työhöa isesonklkautena o-vat
työt käynnissä keskeytymättä yötä
j a pälyää vuorotyönä. Kesäisin el siis
ole aikaa huvien järjestämiseen. Opis­kelu-,
järjestö- j a klubltohnlnta s&ai
vat osakseen mftä suurinta huomiota
vato talviskahtena,
Kommuunlh kaikki nhorhnmat kou­luikäiset
lapset nauttivat alkeisopetus­ta
omassa I, asteen työkoidussa kah­den
palkatun ' opettajan johdolla.
Paitsi noita opettajia, ei muuta palk-kaväkeä
kommuuhisBa olekaan. Koulu
tohhi alkuvuodet kh-kosta muodoste­tussa
huoneissa, mutta tänä syksynä
^ i koulu oman soman kaksikerrok-isisen
koulutalon j a kh-kosta tehtiin ~
suutarinverstas, Kommuuiol on tullut
kuusivuotiskautenaan huomaamaan,
että sen taloudessa j a töhnissä ovat
työkengät Ja rukkaset paljon tärkeäm­piä
kuin messut ja papla pylilstelyt
ja shspä el k u l a a a y a l l t a , vaikka
kosta oa tehty suutariaversta, raia-vastoto:
sekla oa suuri askel eteea-pälB.
TseUnaa n asteea koulussa on
11 kommuuala Jasta opetusta saamas­sa
ja lisäksi kohne "Kylväjän" j ^ -
sentä 4m korkeakouluissa Leningradis­sa
j a a:arjalassa. Yksi kommuunin
kuluneena kesänä hyväksytyistä jä­senistä
on Harkovln maatalousakade-mlan
professorina, Mdita ylemmän
koulusivistyksen saaneita el kommuti-nassa
olekaan. Tämä ei kuitenkaan
kumoa sitä tosiasiaa, että "Kylväjän"
väen sivistystaso on harvinaisen kor­kea.
Kyllä se on tässäkin mielessä
tienralvaajatalous; proletaarisen kult-plenen,
pienen osaa sUtäkhi' tyg^^^
Jota suuri kommuxiJtalöus •«Kjflvftjä
Donilla harjoittaa. Se olkoou erikoisen
painokkaasti sanottu, että kyllä " K y l ­väjää"
^tähäaasttaea .historia toteaa
vääjäämättömäa 'selvästi kommuuni-^
taioudea meaestyväa. Jos vahi Joukko
hyvää on. J a kyllä käy laatuun ja
hyvto käyUa leipäviljan kasvattaml-aea
Doalllakto. "Kylväjää" luojaln,
rakeatajaln ja ylläpltäjäto työUe Ja
tUirautuvalsuudelle on annettava t u n - .;
nustus jo senkin vuoksi, kun se on.
osoittanut mahiltun tähkävlljan viUer
lemlsen Donilla menestyvän. Sea tule­vaisuus
on taattu, Ja samalla' kuten
saaottu se qn näyttänyt, ej;tä koneelli­seen
suiurvlljelykseen nbjautuya kom-muunatalQUs
on tunaetustl korkehx
talousmuoto. Tuottaa tuloksia, luo
saavutuksia. Joskin ; se. vaatii paljon
rohkeutta, kestävyyttä Ja kommunis­tista
kuntoa j a tietoisuutta toteutta­jiltaan.
Uusia kollektiivisia jä Heun
tvöstollUl» lättttlttLBtaloulqsla kähöaa^ ,
"Kylväjän" ympärille toinen tolsens»-
jälkeen.
Sosialistinen rakennus^ytf etenee 8li9>'
Donilla kuten koko; Neuvostollltossakh»-
hopein askeUn. Tjrötötekevien asiain-vääjäämätöntä
voittokulkua se on,.
Sosialismin voitolle koko maalhaasstr
auo sosialistiset suurtaloudet tietä v i i ­toittavat.
Sosialismia voiton valtavin
todistus on työläisten ja. talonpoikain
Neuvostoliitto kaikkine tohnlnnolnensa,
volttotoensa. Työläisten omin voimin
Sosialismin voitto on kaikkialla muu-allakto
toteutettava j a toteutettavissa.
Vato neuvostovallan luojaln osoitta­man
proletaarisen vallankumoukseh
tietä kulkien ja sos^llsmlh rakentajahi
eshnerkklä seuraten voivat työtäteke­vät
päästä kapltallsmto Ikeen alaisuu­desta
sosiaUsmin valtakuntaan. Muuta
voiton tietä el ole,
"Kylväjän" kuuslvuotlspäivänä 13.
X—28,
K A L L E LEPOLA.
SAKSAN SOTAKORVAUKSIA E I
••• -ALENNETA"
tuurin suuiiplla vatololla se tietä näyt­tää.
;•
Ylläolevat rivit antavat vafn kai*
Pean kuvan Oonin alueen 80filaIIstl8e8>
neuvostotalous «a rtljelysptota-alal- ta rakenaustjrörtft. Seiab^yZ
Belgian halUtus on neuvotellessaan
Saksan sotakorvausmaksujen pääedus­tajan
Parkerin kanssa pahnut vaste-lauseensa
sen Johdosta, että BelgiaUe
kuuluvaa sotakorvausmaksua alennet­taisiin.
Belgian hallitus vaatii, että
Saksan on sille maksettava se sum­ma,
minkä edestä saksalaiset las­kivat
liikkeelle Belgiassa pänkklsete-leltä
(summa oli 6 mii jaardin kulta-markan
arvoste).
Neuvotteluissaan Churchillin kanssa
on PoUicare lausunut, että Dawesln
suuaaltelmaa uudestaun tarkastettees-sa
el Ranska tule esittämään kysymys-ä
sen sotavelkojen Englanallle supis-tiamlsto.
Raask«i . saamaa sotakor-vaussumman
tulee korvata Ranskaa
velat Englannille Ja Amerikaä Y h ­dysvalloille,
sekä sea lisäksi sodaä a i ­heuttamat
vahingot.
"Bco de Parls"-lehdea mukaan on
Dawesto suuanitelmaa Itarkastaessa
arkastettei^ Italiaa j a Belgiaa velat
Englannille j a Yhdysvalloille, siUä se
ulee olemaan edullista Italialle, kos-ca
sille lankeava osa sotakorvaussum-masta
on pienempi kuin sen velka Y h ­dysvalloille.
L A K K O L H K E RANSKASSA-
"L-Humanlte" julkaisee'tilastoja lak-kollikkelstä
Ranskassa täaä syk^*-
aä JoHoto lakkoaalto on suuresti p a i - .
suaut. Sea mukaan oa lakkoja ollut
kesäkuussa 102, osanottajte 26.000
heinäknuasa 103, „
elokuussa iio, ^
«yyskuussa 118, . „ 61,880'
•A
m
: Ä8
2 #
m
mm
yi
i.
•m m