Vapaus, July 4, 1953

              Sivu 2 Lauantaina, hcinhk, 4 p. — Sattirday. JuJy 4, 1953
E; S u i i s l . . Editor W. E k l u n d ; MäiJing
l&IBEBTT) >r-. Independent LEbor j addrejts: Box 69. Sudbury. Ontario. ,
Onran of F i n n i a h Canadiana. E s - ; Äd-Te.-.-sing rates upon appJiCÄtion. '
ttblitfied Nov. 6, l&n. Authorlzed | Tra,-:sJ2tion free <?f chatze
M fleoond class mail by the Pos^
Office Depärtinent, O t t a v a . Pub-lltfied.
thnce: weekJy: Tuesdays
HiUrsdaya a n d Saturday* by Vapaujs
^ b l i s h i n g Company L t d : . . a t ipo-102
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
B n i St. W,, fiudbury, Ont., Canada. i;Suome*sa
T I L A U S H I N N A T :
Canadasea: 1 vk! 7X*0 6 Ut. 3 75
_ 3 ik. 225
YlrdyavalloJÄJ»: 1 vk. 8 00 6 k k . 4.30
1 vk. 8.50 6 kk, 4.75
Länsi-Euroopan kansat
ja ''Euroopan armeija"
Ni;f isaÄOiun •. "Eur&opa-n-'-:-puoltt
f; • y i i d v c a i m e 5Ukula;8U;n jä..tut\a>ie.T j yr,rf-->yj.'j' p e r a s i a j a f p i t ä v ä t -Sai
I o n i i f c i . t o . ' . o t u k s . i n i —^u.'-'-x;p^.''. a n n e i j a n ' ' muodost
AUna Honxo.,:Nortb Goöalt, Ont.,
l a y t t a a 70 vuotta .lemak. 7 pajvana,
iärvietipään työväen
rauhanfestivaali >
elokuun 2 päivänä ;
- Port : .%rtbMr. Jarvienpaän >
tvo\-äe«tun rauhanfebtivaali tul' v
l « (n pitsmäan Iskun"' Paistossa, i
SITÄ
Syngman Rhee pitäisi vangita
Mitä muut sanovat
.\'a>;ta muutama/paivjf-sivttriiiihmi.skunla huokaisi, hdixiituk.v.sta
kunisaatiin lielaa. t-tta \:\s\ikno'-s\uiU\i:iUn Korea.^.sa kin;t-t<'lurt alla v>l-lecsta
Mitavankien ^aihta^ii'••(^n>i(•Ima-lrf un {)aa-ty V i p i m u k ^ f r c n . S?!-
loin luultiin ja fKi<)t<.'itii>V;U.'Lra kun taniä viimeinen kiistanalaineji ky­symys
on .«Äitu ratkai.stuk.si: valirauhasopimus,allekirjoitetaan viimei-V-tään
kesäkuun '25 j5na;.j(;lloin tuli kuluner-ksl kolme vuotta Korean
sodan alkami.^-c-sta.
Mutta, välirauhaa ei ole vieläkään alJekirjoitettu! .Ampuminen
jatkuu yha .siinä «jdan havittama^sa. onriettoma.ssa maa.s.sa. . \'aikka ^ j
kaikista välirauhaehdoista on .sovittu, .s^jtilaita kaatuu ja haavoittuu
kummallakin puoIen"ei kenenkään rnaata^^vain ..sen vuokii-kun. rau-
.haa pelkäävä ..Synj^mari Khee ja hänen apuiaisen.sa '"vapauttivat vas­toin
tehtyjä soi)innik.sia M"kommuni.«^tIvastaisiksi.sanotut .• fKvhjoJKkr)-
realaiset sotavfin^it ja .aiko<>-.ilmei.s;.-.sii paktiitlaa heidät armei­jaansa.
Tämä uuden ajan '.Don Quijote!', joka edellisen sukupolven ai-
_VAATII_KVIIMARUTOiE.N'
JATKAMIiiTA JA LISÄÄMISTÄ J
. .Sur-er-rdlipcr-amerJkkaJai-sest: kers--
AhiUvA: Torontrj.T Vapaa Sami lausuu
M:rvehdykÄftn.'5a "suuren lukija'<t:n-t
i n ^ a puolesta': Saaniirannalla
rko<!ntuvalJe juhl'ivaelle ja .«anoo nai-:
den juhUfen .'.säilyneen ' vapaana., mr
i-.oittavan: }communLSUrysHalai«yyrtcn
saa.<!tasta".,— . T . I J C S J . S C letmaa kasken
saa mU-a tahtaa; <;pa.v>vun ja r y h -
i marutojen ;iaviUam).M?cn, takalai.st.f;n
nr)aanmiCÄlc;nme keskuudfc.sta. ,
K.\.N«AI . M N E . V I I A V A I S T VS
1 Entiiieii lorosiioiainen o.sakepor,ss!-.
1 mie-s, joka ierv«;y.;3yi.'.ia asuu Tucso-ni-^.
sa. Ju.^II k r u u n a j a L s p a i v a k touten
canadalai-sten kan.vsa' jotka . asuvat
mamitus-sa Arizonan kaupungis-sa
!; r izar.ovsn ••"Farfyjpan- puolustus-.
iOirettä
muodostami-ffcn
•y^.,'-i;«^v j.-jnka ydinjoukoKS} -pj-,
.la-si ..«vUunnjtelTian,, mukaan tulla
-X>a?!.s:=^a/-.yin aseelliset. .. voimat
P[jlja'.uua paatty; Bonnin, ja P a r i l -.
fVn'. .s'jta.5opimusten .-kas;tt^ly—Laisi-.
:rak.3an par:aru<pn!.in ylahuoi.eessa.
Viähuo.^ie hyvaicsy; .paatoksen, joka
;mt-^siiii^z •mcrktt.s^e naiden s o p i n u s -
ten ra tJl;oimi.sta. "E-uro<->pan :puoius-tusyhteLSOn"'
penistajat: vaativat, nyt
iähä;»- yhte:.soon J.-auluvien muiden-i
k i n .T.aiden, parlamenteilta •.paf;Lsin
copi.Tnuk-^^-n' pikaisia kasitteleirJBtä
Ja vanviv.ta.Tiisla "ETir.;opan.. armei-.
Jan" muodostamisesta. • >
• M U l i a Län.s:-Euroopan maiden j a :
ensi • t; Ia s-Ta VEurccpan . i>uol ust u s y h - :
lejsöon"- kuuluvien m a i d e n — . R a n s ­kan,
Italian. Lansi-.Sak.san.. Belgian.•
Holla-nnii: - ja Liij<e;nbiirgin yhteis-k
u n t a p i i r i i vastustavat ikiiiter.kin' yhä
jyrkemmin P a n i s i n .sopimusta näh­den
siinä ilmeisten vaaran oraalle tur-viiiituudeneen-
Tahan : v a s l a n n t sr
Klrj. D. ^lelnikov •, : .Tuljocnaa Länsi-Saksan asukssta]
: vastusti' kansankyselyn kuivissa B o n - ;
oii.^; vain yksi Belgian ministeri."'- : n i a ja; P a n i s i n sotasopi.TiukBiai: V a s ­t
o n tunnettua/ etta Belgian valtio- . t a r m t a l i j k k e e n , kasvua sotäsopunute-neuvosto.
vastusii h i l j a t t a i n : P a n i s i n ; s i a vastaan; v-ht€nalsy>'den ja rauhan
sopimasta sanoen; etta sen hyvaJ:sy-i puolesta I ^ n s i - S a i ^^
mir.en D n n s t i r i i d a s s a B e l g i a n perus- T uuden poliittisen puolueen : muodos-l
u s i a j n kanssa.. ' • .. :; f tammen, jolle' .on.-annettu . nimeksi
jraiiassa. . j a r j e s u - t t im hiljattain ! ""irnt«naisyyden, ; j;giuhan j a vapau-.
paljastus- ja täisteluvukko. .•'"Euroo-. j den puolesta taistelevien • saksalais-
OLI M I L T T I A LT
i ..... ... ... .. . . -^^r. .. , . , N u o r i matruusi i l m o i t t a u t u i - v i - i ' ^ • elofcttUD 3 pna. Tilaisuudesta py- ^ - . i . v . u c ^ , ^ " ' u i so.a-
. : • .- v: ,.,. • .,: • ,-. --Ja-ivar. - ;ja 3 Ulkoile palvelusta vartpn
ritsan saamaan yksi kaikkein par- ' , *^ '=*wu>i„» var.en
baimmista i.Jaisuuki.isU. "^^^^^ ^"''^ ystavxall.ses-
Baul.anwumn,aur .nookUaMle' . j , : , a nuor: mies. y^rmaank.n he
kerätään jo parhaiUaan aania ja , ^^.^^ tavallista, laheitaneei ue--
Johlassa ^Uten_näbtaän kuha «n wh.m:mman merelle?"
«aanut suurimman l^^^^^atuU^en. , .j^^^^^ jco.^.entaja ei sinne, pain-suomalaiset
tulevat huo ehtimään ; .^^^^^^^ mairuHsi. teiaan nuo-kana
.syntyi Korea.ss.-i, mutta on kasvatettu Yhdy.salloi.s.sa; :ja i.stuu: | H a n - p i i juhinn; plnama.nllaaa. j a | iijkkeeseen: osalhstuu. vae.stor. kaik'-
nyt Vhdysv"altain jji.stinten annosta ja dollarin voimalla. Ktela Korean
. : presidentin tuolilla, on uhannut jatkaa sotaa sittenkin vielä kun kaikki
.muut lakkaavat sotimasta --.silla hanei u.sko oman "ohjelman.sa" to­teutumiseen
muuten kuin voimakeinoilla — rnikä'.sellai.st-n;ian - on
avoin tunnustu.s .siitä, ettei Korean kan.sa halua mitaan •palveluksia:'
häneltä — - paitsi yksityiselämään vetaytymi.stä hyvän sään aikana.
: Ainoastaan täydellisesti .sokeatjasellai.set jotka eivät halua tosi-
; asioita nähdä, voivat uskoa, etta Synjjman Rhee on yksinään .suorit-
; tanut viimei.set [irovokation.sa. ^'lei.sesti käsitetään, cttii .Syn;iman
:Rhecn tukena oli nyt niila .samoja vaikulu.svaltaisia: ulkomaalais|)ii-rejä,
jotka avu.slivat häntä kolme vuotia sitten, tiiman sodan aloitta-
:misessa -— ja jotka eivät vieläkään halua sen !o})ettamista.
.:: Kaikesta tästä huolimatta^VK.n joukkojen amerikkalainen yli;
:: päällikkö, kenraali Clark on: esittänyt etukäteen julkea.sti rikotun
välirauhasopimuksen allekirjoittami.sta silla perusteella, ettei VK mu­ka
voi taata, pitääko .Syngman Rhee rauhan: tai eik»),- - i)uhumatta-,:
kaan nyt siitä, että Rheen ""vapauttamat!' sotavangit luovuteltaisiin
•kansainväliselle komi.ssionille, kuten on. .sovittu. •
: Canadan ja Britannian hallituLsel ,- - i)ahuinattakaan nyt In­tiasta
ja monista muista maista -— ovat ,|)ahoitelleet ja tuominneet
SynpmanRhecn viimeisen provokatiotyön. Sir AVinston Churchill
satioi, että Rhcen provokatio oli "'petollinen: loukkaus YK:n päällys­tön
auktoriteettia vastaan'', ('anadan hallituksen tulisi huomioon-
Ottaen nyt muodostuneen ::vakavan tilanteen, vaalia Vhdy.svaltain hal­litukselta
ja sen Korea.ssa olevilta viranomai.silta .Synf,mian Rhecn he-'
t ikoh ta is ta va t)fi\ t sem is t a.
On suorastaan naurettavaa ajatella, että suuruudellaan mahtaile­van
Vhdy.svaltain presi(lent ti .F'j.senh()wer lähettää "erikriisneuvcitteli-
:jan" Walter Robejtsonin "neuvottelemaan' Rheenkan.ssa:—jauuti.s-
: tiedot kertovat, että: nämä •"neuvottelut" ovat päättyneet "umpiku-
.'•jaan'' sen vuoksi kun, Rhee vaatii vjiliraiihanastjmasta .sodan, jatka­mista
ja kokoiPohjois-Korean -valloittamista: :Rhcelle pitäisiisanua,
,cttä riittää jo. tämä vehkeily rauhaa iva.slaan; Vankilaon se paikka, '
tnimie Rhee tulisi viedä jäähylle.
. l o i l t i CDld,itrea:n. Guardsin :Kramo- 1 k i c n kerrosten, edustajia. — työläisiä
.toonimusilkkla lopettamalla : sen O
Crvn:ida laululla. :.Seuraavana pa:-
vaiiA lian j o u f J i ..FBIrn kuulustele
t a v a k ; ; : ' j o n k a ;nienet sanoiV£.t s a a -
netensa naapureilta valituksia, etta
edeliLspna i l t a n a o l i soitettu j a laur
lettu;: konimunistilauluja.' .— Toronto
Star. kesäk. 9 p.
Suomen sosdemit
äänestivät tykki­veneiden
puolesta
Helsinki. — Eduskunta hyväksyi
•tcsäk: 4 pnä lisäbudjetin, joka suu,-:
ruudeltaan on ennätysmäinen, 25
m i l j a r d i a . Keskustelussa .sosdcmr--nc:|-maat,aIpuden
porvariedustajat puhuivat tekopy­hästi
valtion menojen supistamisesta,
mutta k u n äänestettiin mm. tykkive­neiden
j a ase:den hankkimLseen ch-.
dotctusta 450,000,000 ; i n a r l u n määrä­rahasta,
äänestivät he aseiden hank­kimisen:
puolesta; 'Niinikään purkur
miesten lisäämiseksi ehdotettu lähes
.2 m i l j . markan määräraha hyväksyt­t
i i n äärimmäisen o:kei.ston j a sos-demien
äänillä,: joten "säästäminen"
unohdettiin siinäkin., : ,
Kansandemokraattien taholta esi­t
e t t i in u.seita tarpeettomia menoja i lai.sct sotajoukot "Euroopan armei-.
ketonaan p j i r t e l l a v a k s i , kuten c d c l - ' laan". T a m a tyytymättömyys tuli il-^
l a m a i n i t t u asehanP.ntamaäräraha ja mi H o l l a n n i n parlamentm alahuo-j
a "talonpoikia, k i r j a i h j o i t a j a oppir
n e i l a . ' : insinöörejä, .käsiteollisuuden-h
a r j o i t t a j i a , kirkonpalvelijoita y m . -
Ranskalaises.sa Nimes-in:' kaupunr
:(?is-.'t p i d e t t i i n : h i l j a t t a i n - Ranskuni
•frään. suurimman :,demokraatciseii:
j ä r j e s t ö n :— vastarintaliikkeen entis-:
ten kar"icoitettujen j a internoitujen
c s a n - j t t a j i en kansallisliiton edustaja-:^
kokous. Tas.sa edu..?taj akckouksessa
hyväksyttiin • paaotslauselma. jossa.;
-vB,tU5^etann.: 'T.-n-oopan - armeijan"-
muodostamista. .PäatoslauseJmaEsä
korostetaan, että laman, armeijan
muodostaminen . : . v a a r a n t a a :, r o kp
.maailman rauhaa ja t u r v a l l i s u u t t a ;
Samanlaisia paatöslaiiselmid c v i t h y ­väksyneet
Seinen departmentin en­tisten
sotavankien yhdistys. '"Talon-polkais'.
an- kansallisen:, rauhan', sjä
puolustuskomitean"
sihteeristö,; Ja monet muut ja.rjPstot,
: R a n s k a n kansclaisien o.sailistu.nlstä
"Euro-jpan armeijaan" ovat vaptus-.
taneet Ranskan monet kun.iailis.neu-v
o 3 t o : k i n . sellaiset kum Dromen de-r
p a r t e m c i . u n Boucncen kaupungin,
C h a r c n t c n , : dcpar'tenieiitm V i l l a n a i -
ren kaupungin kunnallisncuvostot
ym.
H o l l a n n i n väestön laajoissa: k«2r-
•Dksissa on , myoskm synnyttänyt
s u u r i a tyytymättömyyttä taantu-
' mukseiv aikomus yhdistää: h o l l a n t i -
pan puolastusyhteteon" perustamis­t
a vastaan, kansallisen -.nippumatto-mi.
iUden . puolesta: : T ä m ä n taistelu-v
i i i r m aikana p i d e t t im maan monis­sa
K a u p u n g e i s s a kokouksia j a v a i t -
telytilaisuulssia "EJuroopan armeijan"
mu';dc5tamisen .tarkoitukserunukai-suiidesta.:
Näissä kokouksissa, j o i hm
o s a l l i s t u i työläisten,; talonpoikain j a
sivistyneistön edutajia, hyväksyttiin
satloja protestipaatoksiä, joissa : vas­tus
: e t a a n I t a l i a n yhtymistä "Euroo­pan
puglustusyhteisoon".
LansipSaksassakin leviaa yha laa­jemmalle
varmuus siltä, etta se tie,
joUe Adenauer työntää Länsi-Sak­san
"•aestoä, o n : koston tie eika :se
lupsa: hyvää SaJtsan kansalle. Y l i 15
ten ..liitto". . T a h a n puolueeseen, .on [•
l i i t t y n y t ' . L a n s i - S a k s a n : väestön kaii- |
kien kerrosten edustajia. Puolueen
johdossa on sellaisia kuuluisia Sakr
s a n poliittisia tounihenifilolta kum
entmen valtakunnan kansleri Josef
.Wirth j a M>-n;henin-Gladbachin en­tinen
p>onnestari W . E l f e s . Puolue on
julistanut tehtäväkseen . taistelun
Bonmn j a : P a n i s i n . sopunuksia vas-;
taan, yhtenäisen, demokraattisen ja-rauhantahtoisen
. Saksan ; luomisen
puolesta.
Olemme esittäneet vain muutamia
esimerkkejä, - j o t k a ::kuVaavai s:tä.
suurta - levottomuutta,. m i k a on • s a a - •
nut valtaansa L a n s i - E u i - o o p a n m a i ­den:
yleisen:; mielipiteen "Euroopan
festivaalin urheilukilpailuista j&!
ukrainalaiset varaavat kaikkien
kansallisuuksien mieliruokia.
Tilaisuuteen varataan myöskin i
musikaalista ohjelmaa ja. monen­laisia
seurapelejä.
armeijan" muodostamisen yhteydes­sä.
Tällaisia- esimerkkejä, voitaisiin
esittaa tuhansia. Naiden maiden yha
laajemmat kansanjoukot: nouse-/at
taisteluun rauhan puolustukseksi.-Ne
tietävät, että Euroopan r a u h a j a E u ­roopan
-: maiden ruppumattomuus
ovat sovittamattomassa ri=iinida.ssa
L a n s l - S a k s a n :mUitarlsoimisen j a sei-,
iafsen armeijan muodostamisen kans­sa,
jossa-ensimmäistä viulua tuleyat
soittamaan entiset hitlenlaiset ken­raalit.-
m i l i t a r i s t i t ja. revanssistii... ;
ruutenne-.jälkeen on.•tapa:siinävsuh--
f teessä kokonaan muuttunut:-.'
E l .MERKI.NXVT .niTAA.V
; • P i ! n n : t u o m a r i kuulusteh Kehtuken^
everst.ä oikeudessa; H a n kysyi pistä-
\ ast::
•Teita kutsutaan everstiksi, missä
rykmentissä.te olette palvellut evers­t
i n ä ? "
: Eversti vastasi: 1'atsokaas asia ori
nyt niin.; ,että:e.versti minun niineni '
edessä on samoin k u i n kunnianarvoi-.
sn teidän nimenne edessä sellainen;:
j o k a Gi' merkitse kerrassaan m i t a a i i"
Muistelmia Cobaltin
kauppalan kehitysvaiheista
Cobaltissa oli vuonna 1914 suhteellisesti suurin ja
voimakkain suomalainen sosialistiosasto, johon
kuului kolmasosa suomalaisesta väestöstä
K.AHDENLAISTA
i : Ravintola.vieras: Haluaisin :saada
kanasalaattivoilei.van!.. .-
•• T a r j o i l i j a : - N i i t a on kahdenlaisia,:
50 ja .45 sentin. K u m m a n te haluatte?
[ ' V i e r a s : - M i i a eroa niillä on?:, .;
! : T a r j o i l i j a : Se mikä maksaa. 45 scnt-f
t i a on tehty sianlihasta j a 50--sentin
!::hintainen.vasikanlihasta.
I
Judas Iskariot
- : .. -P^ herran.sa ja :.säaUiaan 'kurjasta: teostaan kVilmckym"-
,inentä hoiwai«;nninkiä. Jud.is Iskariot —- kaikkien petturien ja ilmi­antajien
saa.stainen e.sikiiva ~ antoi .suositeltavan esimerkin seuraa­jilleen
hirttämällä itsensä.
^ : Kaikilla nykyajan Juudaksilla ei kuitenkaan ole .sen vertaa mie-
:^'huyttaj että .voisivat vapauttaa kan.ssaihmi.sen.sa siitä lia.sta,: mitä hei ^
, dän keuhkoistansa tulee tähän luontoemon ainakin vielä ilmaiseksi:
.varaamaan ilmaan. .Mutta se ei tarkoita sitä; etleivätki» nykyajan
.Juudakset tiedä ja tunne, että: heitä pidetään yhteiskunnan hylkiöinä,
•joihin verraten ^^^s^^^ ovat puhtaita ja turmeltumattomia
kuin vastasatanut lumi.
Viimeisin esimerkki tasta on Uavid Greenj;l.iss joka oman
'kurjan nahkansa, pelastamiseksi teki vääränvalan ja esitti oikcude.ssa
:valheellisen ilmiannon, jonka perusteella hänen siskon,s<iKthel Ro.sen-berg
kärvennettiin sähkötuolissii yhdessä miehensä Julius Rnscnberj;in
kanssa. . Kuten tiedetäätiv l:>avid"Greengla.ss on vankilassa suoritta­massa
15 vuoden: vankilaran{,'aistusta samalla kun ^änen vaimonsa
vapautettiin kokonaan.
Kukaan.ei ole meidän tietääksemme vankilan ulkopuolelta vielä
nostanut .sormeaankaan Greenijlassin puolesta : i - ^ mutta tuhannet ja
: miljoonat ovat hänet kironneet julkisesti ja .hiljai.sessa yksinäisyydcs^
_ sä.: Tämänlisäksi -"National Guardian" niininen vapaamielinen viik­kolehti
tiedoitti äskettäin.; että vangitkin halveksivat Grecnglassia
niin paljon ettei kukaan puhu hänellevmitään.; Mainitun lehdeniiutis-
. ; tiedon mukaan eräs k.o. vankilasta vapautunut entinen vanki oli ker-ionut,
että tällä "puhumattomuushoidolla ' on jo ollut tuntuva vaiku-ius,
tähän Juudakseen.: National Guardian lehti kuvasi tilannetta sen-:
raavasti:
"David Green^lass purki mielensä eräänä iltana ruokailuhuo-
• n e e s s a . Hän heitti ruokai "Miksi te
: pojat ette puhu minulle mitään? T e olisitte menetelleet sainalla ta-
0 valla jos olisitte olleet minun asemassani. Minä tein sen oman pääni
. j)elasjtamiseksi — jjelastaakseni oman vaimoni! Kukaan muu van-
^ K
fleen miehelle, joka viritti: kuolinansan sisarelleen oman päänsä pelas­tamiseksi.''
'Kurjaa on Juudaksen elämä — jos sitä elämäksi voi s;inoa!
' Toista on syyttömänä teloitettujen Ro.senhergien kohdalta* jotka"
'vvä^^ kuolemaansa kirjoittivat syyttömien ihmisten; omasta ja
iflastensa kunniasta sekä .\merikan kansallisesta maineesta kiinnipitäen
m.nu seuraa^•aa: "Lainopillisesti. moraalisesti ja yksinkertaisen totuu-
~ :a.den ^kannalta, me olmme: täydellisesti syyitömiä." _
e r a i t a ; muita, seka lisäyksiä, . m m.
asuntorakcnnustuotantoon j ä : työttö-^
-nyydcn torjuntaan. -f /
V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n n a n : puheen-
1 j o h t a j a . V . T a U n e r v i s d i aloitti kes­kustelun
' m a i n i t e n että-vaikka va-lio-ncessä
käsiteltäessä;- siellä sqpimxista
:"Euroopan armeijan" • .muodostami­sesta.
Monet; edustajat ilmaisivat
epäilyksensä^ tämän-: sopimuksen hy­väksymisen
tarkoituksenmukaisuuden
suhteen. Alahuone: c r tehnyt- mitään
Kirjoittanut II. S.
Gobaltin kauppala viettää, tk. 5—11
pna 50-vuotisjuhlaansa mika on sa­malla
Cobaltin hopea-alueen löytä­misen
juhla sillä kummatkin, n i in
kauppala kuin Cobaltm hopeakin
kuuluvat .eroittamattomasti yhteen.
Cobaltin hopearalue löydettiin kun
o l t i : n rakentamassa rautatietä N o r th
Baysta pohjoiseen. Tarun mukaan
syntyi hopeakuimie siten, että Fred
Larose-niminen seppä, joka oli,työssä
Temisl.Mmlng Sc N o r t h e r n Ontarion
19M vasnlaskussa- todettiin kaup­palan
vakiluvuL'ji vahan yli 5,000.
88 MILJOONAA VOITTOINA
Hopean kaivamiseen r j ' h d y t t u n e nr
s i . T i m a i s e n löydön jälkeen kuumei­s
e l la kiireellä. ; Ensimmäiset yhtiöt
maksoivat:voitto-osinkoja jo vuonna
1905; V.aikka kaivantoyhtiöitä pe­r
u s t e t t i in sätakaupoin niin ainoas­t
a a n 30 y h t i o t a kykeni maksat, a an
osakkaill'.*en voitto-osinkojH • s t u r a a -
vien.20 vuoden kuluessa — k a i k k i ­aan
noin 88 miljoonaa dollaria. E n i -
: JCoko hiaan hopeatuota'ntb":pli vä­himmillään
vuonna 1944, - ollen amo-rautatien'rakennustöissä,
oli nähnyt ten vo.ttoa -tuottanut ylH.io oli: N i - as^a^n 5,859.656 unssia. Kukaan ei
;; PITÄISI TIETÄÄ
J u s s i : Etko veikkonen voisi vipata
t i i n vuonna 1946 Canariassa amoas- minulle kymppiä til.paivaän saakka?
taan 73.900 paunaa, mutta vuoteeni ^viilloin se tilipäivä on?
1950 mennei-sa oli sen tuotanto k o - ! j,,^^,. g^-^unhan se pitäisi tietaa
honnut 583.806 paunaan, joka kaikk- , ^^^^^^ ^let kerran tyossa.
s a a t i in Ontarion - maakunna.sta n-i ' ./•: - •••••• • •
pääasiassa Cobaltin:.alueelta. Sen
h i n t a oli- 1950 laneS:.kaksi dollaria
paunalta.
HOPEAN TUOT.ANTO
K u n t a el voinutkaan t€h'da budjetti- -ratkaisevaa päätöstä tästa kysymyk-cc-
itykscen huomattavia muutoksia, ci
se s i l t i ole s i i h e n tyytyväinen. . H a l -
iltu'i£cn esitys .saapui : eduskunnalle
l i l a n myöhään, jotta s:tä olisi ehditty
tarpcel;'ii käsi tela L Vähennyksiä on
löytynyt vain 1 n i i l j . markkaa, s e k in
Arandan karilleajon t a k i a . : . Lisäyk­s
i s t ä Tanner piti tarpeettomina
m a i i n h a n k l n t a l a i n mukaiseen raken-sestä.
Amstcrdami.ssarauhanpuoltajat p i ­tivät
h i l j a t t a i n konferenssin Saksan
m i l i t a r i s m i n henkiinherättämistä
vastaan. Konferenssissa oli läsnä 500
henkeä — ammattiyhdistysten jaser
niä. sivistyneistön edustajia, virkai­l
i j o i t a , kauppiaita ym; Konferenssis­sa
puhunut • pappi Hugo. v a n : D a l en
nustoimintaah varatut 300 miljoonaa- ^anoi: •Kansamme.,ci halua ".Euroo-markkaa.
Niinikään T u r u n j a K u o ­pion
kcsku.ssaiTaalallsayk.'3iä Tanner
p i t i tarpeettomina.
Seuraavana nousi puhumaan T a n ­n
e r i n : puoluetoveri R a n t a l a , joka h a i -
l.tuksen nunissa onnitteli valiokun­taa,
etta se o l i löytänyt caes yhden
n u l j c o n a n m a r k a n , vähennyksen.
HAEih in <kongressi
ja Suomen työväestön
iiilien osallistuminen <
;,.Helsiiikl. - - Kcsäk. 1 pnä pidct-
;iin :13annon kerhohuoneistossa Suor
nen'jsaintärviketyöläl5ten-liitnn aloit-
'••;«:V'^J?.^•.-^•:4v^^;^^:,:'-';••.:. :".: •: ,.-.::.':-v;:M';::-.;' •„.•,;;;:.,;,.•::^
ieest;a;:rneuvottelutilaisuns, missä Kes-ciisteltiln:
Suomra^
jestöjen.;: ceanotosta / ensi;: Ickakuiissa
jVliniis8&'pidettävä^ Maailman .'Un-xkttiyhdistyaten
" Liiton kölman teen
(otagnaBiln. ^ • . ^
i'TUaiiuuteen oli saapunut lähes 50
ttihtftajaa .veri ^ amsnakuisi^
5,117 lakkoa oli -
USA.ssa V. 1952
New York. — KeräUyJcn tilastojen
•perusteella on todettu^: e t t ä Yhdys­valloissa
oli viime vuonna 5,UTlak«-
koa. joihin rcsallistui kaikkiaan, noin
3,540.000 työläistä.
Sihteeri Aarne Saarisen alustuksen
johdosta syntyneen - keskustelun tu­lokselta:
valittiin kokouksessa MA-
; L : n . Suomen; tofan.ikunta. Joka Tksir
tyiskobtalsesti. ryhtyy valmistamaan
Suomen osanottoa , sanottuuq kou*
«rressUn.
Sotaiiarjoitukset
Suomen itäi!
rajaseudulla
V Helsinki. — Kesak. 3: pna alkoi
eteläisellä itärajalla, Haminani Kot­kan
ja Pyhtään alueella viisipäiväi­set
suuret sotaharjoituk.set, joihin
osallistui joukkoja kaik'jta •asobjei.'!-
t.T. mm. 3. divlsionn ja panssaripri­kaati:
kokonaisuudessaan. Harjolt"ak-sia
johtaa kenraaliluutnantti Autti.
Kuten - muistettaneen., pidettiin
juuri talvisodan edellä kesällä 1939
Kannaksella suuret. sot<»harjoltuk5el
ja kesäkuvissa 1941 kesbitettiln .buo-
. malaLsia joukkoja uutta sotaa varten
juuri nykyiselle harjoltusalueeUe.Ha-mlnan
lah^tolle.
Suomalaisilla: militaristeilla : näyt­t
ä ä siis olevan Ilmeinen halu palata
vanhoille jaljllleen, mutta -rauhan-tahtoLselI&
Suomen kansalla ei - var­maankaan.
olC; mitään halua: lähteä
mukaan kertaamaan heidän "pää
selnään"-scikkailujaan.
:: Harjoliustllantesta- • Uinenee, että
ministeri: SkoglnrroainostämäVarsi-nais-
Suomeen tapahtuvan - maihin­nousun
torjimtaa harjoitellaan Lah­ti—
Porvoo linjalta lähtien. Joten Il­meinen^,
antautiunlsmleliala' vallitsee
harjoituksia : puuhanneiden sotaher­rojen
L-akuudessa; varsinkin kun it­se
harjoitukset vlela keskltty\'ät Ha­mina—'
Kotka^r-Pyhtää alueelle. He-rääkm
näinollen ^ kysymys, eikö har-jolttisten
pääpaino sittenkin' enem­män
lankea itään tapahtuvalle hyök­käykselle
kuin sen torjunnalle. Sa­malla-
§1^'.voi olla kysymättä; kuinka
paljon: valtion--.niukkoja rahavaroja
tällä tavalla tiidilataan paitsi mielet-pan
armeijaa", se ei haluä saksa­laisia
kenraaleita, se ei halua luopua
suvereniteetistaan." Konferenssin
toinen osanottaja rva M m n e r t - K u -
l l n g , s a n o i : . " M e vastustamme mm-sanottua
"Euroopan puolustusyhtei-söa"
siksi, etta se merkitsee meidän
parlamentaarisen demokratiamme
tuhoamista."
Belgiassa . on alkanut aktiivisen
toiminnan maan suvereniteetm. puo­lustamiseksi.
bclgiala".sten: sotajouk-k
o j e n " E u r o o p a n armeijaan" yhdis­tämistä
; vastaan palkallinen järjestö.
Joka - edustaa kansainvälistä; Hileettä
Saksan kysymyksen rauhanomaisen
ratkaiscmisenpuolesta, Tama järjes­tö
> J u l k a i s i : h i l j a t t a i n Belgian h a l l i ­tuksen
jäsenille, avounen k«lrjeen, jos­sa
on : s a n o t t u : " O h s i s u u n vaara sel­laiselle
pienelle: maalle kuin Belgi­alle,
-jos; vastuuttoman vallan kaslm
antaisunme osan tärkeistä lamsaä-damioUisista
oikeuksistamme Ja. t o i ­meenpanovallastamme."
Kirjeessä
sanotaan, että P a n i s i n sopimuksen
hyväksyminen asettaa a l t t i i k s i vaa­ralle
Belgian turvallisuuden Ja r i i p ­pumattomuuden.
Tällaiset mielialat eivät ole k u r a a ­v
i a v a i n Belgian työtätekevän väes­tön
laajoille joukoille.v vaan vieläpä
Belgian eräille huomatuille - v a l t i o ­miehille
Ja yhteiskunnallisille t o i m i -
henkilölUetin. Sangen (kuvaavaa on
siinä suhteessa B e l g i a n senaatin p u ­hemiehen
;Paul Stryljen . lausunto.
Jonka; Vh i l j a t t a i n • antverpanilainen
" M e t r o p o r - l e h t i .Julkaisi.: S t r y l j en
sanojen rmufcaanisopbnuksen hyväk-;
s y m l n e n " I ^ i r o o p a n armeijan" muo-:
ostaonisestft olisi "sangen Järksrttä-vä"
Belgialle. Hän k i r j o i t t a a : " K u i n ­ka
saattaisi käydä parlamenttien o i ­k
e u k s i l l e : j a 'l!>arlamenttaarlselle de-mofcraattiselle
» Järjestykselle silloin
kniln lakiasäätävällä kamarilla ei olf-s
l valtaa r a t k a i s t a kysym}'stä k a t o l ­l
i s e n : budjetin- suuruudesta taikka
sotapalvelusajasta ? Parlamentille
Jäisi vahi oikeus täj-ttää ylikansalll^
sen elimen päätöksiä, Jossa elimessä
ketun Ja o h heittänyt sitä: kohden
vasaransa. K u n vasara ei o-sunut-kaan.
kettuun.putosi se puroon, j o n ka
läheisyydessä oH rikas hopeasuoni;
Pääasiallinen kunnia alueen löytä-;
mlsestä annetaan kuitenkin O n t a r i on
maakunnan, ensimmäiselle geoloogil-le.
VVillet G r e e n M i l l e r i U e . j o n k a kun-;
niaksi; o n kauppalassa-muistopatsas.
VALTAVAA KEINOTTELUA
.' 1 T ä m ä hopealöytö Johti valtavaan
valtauskiiumeeseen j ä ' . keinotteluun:
Prospektorelta, kelhottelijpita j a k a i ­vosmiehiä
v l r t a s r a l u e e l l e valtavat
joukot. *vVhtf6itä perustettiin: sata­ma
u p o i n . : N i i d e n csakkeidcn myyntiä
varten oli kauppalassa aikomaan
kuusi csakeKuuppaliikettä. ;; K a k s i
pankkia toimi teltoissa sillä niilläkin
oli; k i i r e , r i k a s t u a hopealöydyn kus­tannuksella.
Kymmenen s;entln h i n ­taiset
hopeakaivososakkeet ^ t t o i v at
muutamissa päivissä kohota sattimair
sun hintoihin, satoihin dollareihin.
Se oli osakeinottelijaln kiulta-aikaa.
J o i d e n k i n arvelujen - m u k a a n tiena­sivat
kaJcenkaltaiset yleisön petkut­tajat
tämän hopealoydön Johdosta e-nemma.
n kuin mitä kaivantoyhtiöt
.maksoivat voltto-oslnkolna osakkeil­leen.
. Hopeakuumeen ollessa k o r k e i m m i l ­laan
arvellaan kauppalassa olleen
noin 10,000 miestä, mutta vuoden
pusmg Mining Company, jolla oli
useita kaivantoja ja joka jakoi o.^ak
l.'.»illeen kaikkiaan y l i 29 miljoonaa
dollaria. Muut eniten _voitto tuot­taneet
yhtiöt olivat .^oniagas. K e rr
Lake, L-.i, Rose, Crown Rcscrve; j r
M c K i n l e y - D a i T a g n , manitiussa. j ä r ­jestyksessä.
C o b a l t i n alueen sanotaan olleen
kukkeimmillaan vuonna, 1911. j o l l o in
alueella, «jo^ganda mukaan laskettu­na,
tuotettiin hopeaa- k a i k k i a a n y li
.31..S; miljoonaa- uiissia; .Ensmimäir
.sen maa-lmansodan jälkeen väben:
. tuotanto 'Vuosi vuodelta; j ' h t ä ä l lä ho-peasuonten
vähentymisen ja ehty­misen
• johdos"ta. Toisen maailman­sodan
jälkeen tapahtunut hopean
hmnan kohoaminen j a kobolttimetal-
Un lisääntynyt tarve j o h t i alueen u u ­delleen
virl-.tymiseen.
V K o b o l t t i : on nykyään eräs k a i k k e in
himotu:mpia metalleja koska sitä
t a r v i t a a n jetTlentokoneisiin panssari-levyihln.
työkaluteräkseen ja l u k u i ­s
i i n muihin tarkoituksiin, joissa tu­lee
kysymykseen k'orkean kuumuuden
-kestäminen.- ; T a m a n metallin, tuo­tannon
edistämistä varten korotti
l i i t t o v a l t i o n haUitus huomattavasti
tuotetun kolbclttioorm h i n t a a sula­toille
lähetettynä. Kobolttia s.tno-t
a a n esnntyvap hiukan myc.skm
Sudburyn alueen n i k k e l i - Ja k u p a r i -
oorin yhteydessä. Kobolttia- tuotet-j
i a l u r i n u i - tuottaa hopf-aa silla- -sen
hinta- oli vuonna 1942 ainoastaan 42
senttiä unssilta. Hinta Kuhosi- k u i ­t
e n k i n vucsivuod^elta j a hypähti vuo­den
.1946 aikana 47: sentistä 83 .sent­t
i i n ja koho.si, vuoteen 1951 mennes.sa
94.5 senttiin.
Jlopean hmnan kohoaminen j a , kor.
b c l t i i i . lisääntynyt • kysy n tä - j o h t i v r t
si-tten -Cobaltin - alueen virkoamiseen
s i i n a - määrin,- että alueella ilmoitet­t
i i n fuoiotun : 1951 k a i k k i a a n " n o :n
4.5 miljoonaaV unssia hopeaa: Koko
maan hopeatuotanto oli mainittuna
vuonna 23.125;825 -.unssia;.. K o b o l t t ia
.;sen -osalle lankesi ; n om 325,000" p a u ­naa.
. , ' .
,. .Vuonna: 1946 ilmoitetaan Cobaltm
alueelia olleen käynnissä - ainoastaan
11 kaivrfntoä;: joissa oli työssä '247
miestä, mutta vuoteen 1950 menness-i.
o l i kuivantojcn lukumäärä kohonnut;
20:n. joissa oli töissä 364 -miestä.
COB.\LTIN: SUOMALAISET
.; Koska, suomalaiset ovat olleet tai­tavia
kaiyantnmiehia. ovat .he punäi--
suudestaan huolimatta oUeef -aina
v a r s in hsluttua työvoimaa. Canadan
k a i k l l a .kaivantilueilla.'. varsinkin
eell.a p i d e t t i i n - s u u r i a po
jä, j o i h i n saapui osanottajia• muilta-;'
i ' . n , kaivantoalueilta, a i n a . Yhdysva!;-:-.
i -oista;; saakka.-.-; Maailmarimestaruus,
] sivuir.ennen sanoen, joutui kahdelle-
.Ontarion :hopeatuotanto. oli alhai-.j- c c l o r a d o n kaivantdmiehelle, Page'.ja ,
s i m m i l l a a n , vuonna;;1947;: j o l l o i n , sita i: pielten.»!, joiden sanotaan lyöneen
•Uotet'im n-iaakunnasöa aiii-jas.'aan 43 1 8 tuuman' reijän 15. minuutissa;
2,342,032- un.ssia.: siltakin, h u o m a t t a - j - ;.su:mala!sla kaivantomiehiä virtasi
va osa nikkehn, kuparin j a k u l l a n cobalrm alueellle runsaasti. Se johti
sivutuotteena;; ;• ; ., 1 myaikin--suomalaisen- sosiahstiosas-;;
•ton-perustamiseen vuoniiäl'9Q8;"Aluk--,,
si csast-b' toimi Lännen. Kaivosmies-,';
: e n - . L i i t on . ( l i y k y i i i e n . M i i i e r M i lU Co-. '
b a l t i n :;psästbn .: vuokraamassa i ihuo-;
nei£to:iya.- Mutta;, k u n . ; kaupuiigissa '
• raivonnut;.tulipalo;-hävitti^ 2 :
p.ha 1903 m a i n i t u n h i i c n e i s t o n , - j o u t u i ' :
subm.qläinen. sosiälistiosästbkin kodit-.; .
tcmäksi:-' •;;•;••, -j-••-.•,';:;•;.'
KöMA-iTALö.ioiof
Ösastplia;;.- o l i ::'äi"KaiscnXmin -^^
t Diit tiv'. qriiäh .i-täioii • • r
: varten.';; •••• iinpä - sit/teii :;-paätettiinkifi :• ;
saman'yugden. ma.r^
tyssa^ kokouksessa,-;että-loii^^ talo iöb ^:
saatava'' keinoilla . millä: 'tahansa..' Pe-'--v
.rus.tustypt:v^alpitettiirf; j o u lu
T y ö t t ä y t y i Vkuitenfcih;:^^
niuutaniiksi :päivjlc^;i .^'pinilli5teh'n^
p u r i c r i ; ' j a 7; kaupurigiii./Vi
tahdjEn'^ ^;;lcuteri'^:"G, i; J^- Ähp:^ -kertoo;: •'
asia's£ä 'iTyökansan Nunli"fiinimisessä..
Port Arthiirissa-patoetussa : CanadanV;.
suomaläisteii: jbuiujulkaisussa:i"
•Rakenniistoitä jatkämaar.;:. päii.ityä -;-;
l o u d u t e l t i i i v töitäV tulisella
jg, - täio: yalriiistui'. m säimmf .;
viettää;- talomme Vihkiäisjuhlaa maar;
l i s l \ ,19, 20: j a .21- päivinä ,1910,' Tä- '
.mä ; - r i y t . .vuimistunut talomme, ori ,':
pinta-äläUaciri'^ ;i2Sx60 .:• j a l k a a , Siinä
ori :juliiäsäli. tilayä, näyttämö, :puku^
siellä, missä on tehty; toita.*"käsipe- huone..kiijastöhuone j a parveke, jos­sa
;öri. t i l a a ' 5 0 hengelle, tiläyä-ravin­tola'ym.--
Ulkpseiriäf'eivät-sentään
vieläkään :,(kesäL\'.i'r
.•.:;.-'•-:.,'': rjatkuu' 3. sivulla) . ••:
l i l l a " poran ja moukarin avulla. J u u ­r
i nama kaivantomiehet olivat -^-ar-sm
haluttuja C o b a l t i n hopeakuumeen
a l k u a i k o i n a : ja-, myöhemminkin alu^
PÄIVÄN PAKINA
Kirjojen polttamisesta
tömään - j o s k i n TOaraUlseen sota­leikkiin?
Suomen kansa tietää koke-mukscsta,'
kuinka' kalliiksi tällainen
telkki voi muodostua.
E r ä s viisas mies on aikoinaan sano­nut,
etta kynä on paljon;vaarallisem^
pi ase kuin miekka ja.se pitää paik­kansa:
koska kynän avulla luodaan
ja levitetään uusia; kerrassaan;maa­ilmaa
mullistavia ajatuksia, ^sellaisia
kuin ovat esimerkiksi sosialismin
ä.itteet. : Karl Marxin materialistia
.«een filosofiaan perustuvat sosialis­min
aatteet ovat olleet sellaisia maa­ilmaa
miuustavia aatteita. Joiden ku­kistamiseksi
• on käj-tetty: niin miek-
L'aa' kuin tultakin.:: (Mutta kaikesta
v"äkivallasta • huolunatta ovat sosia­lismin
aatteet levinneet kuluneiden
sadan vuoden aikana - siinä määrin,
e t t ä ' nykyään noin • kolmasosa'maail-manväestöstä
elää sosialismin :tiellä
olevissa maissa. Kun ' otetaa n sen
lisäksi huomioon : i ap
maailmassa: elävät sosialismin : kan.-
nattajat : n i in voidaan.:^ todeta, että
cnemmisjiö:: maailman: asukkaista: on
sosialismin kannaUa^ Siitä Johtuu­kin,
että;- taantumuksellisten leirissä
talsteUaanV-nykyään:; kaikin, mahdolr
lisin keinoin^rsosialismia: jaV kaikkea
edistystä fvastaan; r-^ kirjojen poltta­minen
mtdcaan luettuna.
V Kaliift' Omarin -:sotajoukot valloit­tivat:'
vuotma; f641 kmiluisan Alexand-rain
kaupimgin::Välimeren pohjtikas-sa;^'
Omar antoi silloin määräyksen
kaupiingm/:/, [kuuluisienv kirjastojen
polttamlsestavv:: iEräs, kalilttn axmel^
Jan kapteenifoU halukas; kirjastojen
säästämiseen;'jonka Jcdidostakalil-fln
kerrotaan julistaneen: "Jos ne
kreikkalaisten kirjoitukset ovat so-p-
asolnnussa K c r a a n i n ki-vnssa niin
ovat ne. törmioUisia j a on hävitetta-^
v a " . : kuten s i t t e n tapahtuikin. Tä-.
män kirjojen polttamisen jälkeen
ovat kaikki -taantumukselliset tur-
•»"aantunect samaan :neitettelyyn kos­ka
kirjat on.; t u o m i t tu v a a r a l l i s i k si
taantumuksen leinssa. K i r j o j e n polt­taminen
oli myöskin eräs f a s L s n in
monista: k a i k e n ; k u l t t u u r i n j a sivis­tyksen
vastaisista pihteistä. MuLs-tanmiohan
vielä miten ieräs natsi-pomo
oli . j u l i s t a n u t , että- jos Joku
puhuu hänen lasrtäoUesfaan kulttuu­r
i s t a n im hän tarttuu revolveriinsa
Ja ampuu sellaisen henkilön.
; iSskettain olemme saaneet lukea
sanomalehdistä, että 'Yhdysvaltain
nall)lusviranomalsten toimesta on
poltettu täi- muuten tuhottu:jilk0-
mailla olevista ,kirJasto»sta kommu­nistien
. Ja muiden. • edistysmielisiksi
epäiltyjen henkilöiden teoksia
ja sen ;j ohessa ;on : annettu : mennä
monien vanhoillistenkin kirjoittamia
teokiia. . 'Kirjj,stonhoitaJat: cvat sen
Johdosta varsin tukalassa asemassa
koska "epäilyttävien" kirjojenJou­kossa
: sanotaan olevan nrni.: vihne
presidentinvaaleissa demokraattien
ehdokkaana olleen -Adlai Stevcnsonin
Ja vieläpä nykyisen valtiosihteöi
John ;Postcr,Dullcsinkin kirjat; pu­humattakaan
nyt morasta muX-^tä
kuole/äislsta.
- - Yhdysvaltain taantumukselliset Ja
f&sistimicliset' ovat: peloissaan ' sen
johdosta, ' e t i ä kqmä on vaarallinen
:»sr, paljon ..syvenimalle -iskevä kuini
miekka, j a : sen jalki on paljon pa-
•hempi k u i n ruoskan tai sähkötuolin
Jälki.
; S a n Antonio o n huomattavan- .suu­r
i kaupunki Texasin: valtiossa. Siellä
:on. ;kuten:. l u k u i s i l l a m u i l l a k i n paik"-
k a k u n n i l l a ; Yhdysvalicissa. r y h d y t ty
myöskin.,kirjallisuuden :sensurointiin,
aryatenkm :suna mielessä, että. kir-/
jastoon.sopimattomiksi tuomitut k i r '
,jat. poltetaan tai muuten tuhot-:ian,
•aitofa5:stiseen tapaan;- -v
Siellä ..olivat .tehneet: aloitteen jot-.
k u t . taantumukselliset, naiset; rä.ma
t a n t i t olivat .muodostaneet valppäi
den-; naisten :järjeston.: jonka: edusta­jat,
vierailivat sitten kaupungin k i r -
/jastossa.... .Tarkastuksensa-:' johdosta
ovat^ he julistaneet pannaan toistäi--;
seksi ainakin noin- 600 kirjaa, Joista
on. l a a d i t tu luettelo. Panna luiette-loön
otetut kirjat o n julistettu joko
"epä^nenkkalaisiksi tai k a p i n a l l i ­s
i k s i " k ^ k a ne eivät ole syystä " t ai
toisesta., miellyttäneet' rnäitä- ahdas­mielisiä
ia .sivwtyinätto.miäna''.«ia.
; Pannaluettelossa L'*rrotäan- oibvan
mm. VV. 1340—1400-elaneen englan-/
t i l a i s en Geoffrey vjhaucerih '-'Ganter-
^bury Talss;'. jota pidetään kerrasigän
;brittiläiseen klassilliseen: kirjallLsuu-t
e e n ä u u l u v a n a Ja Jonka- k i r j o i t t a -
Jan ; ^ n o t a a n : olleen suurinmian eng-i
lantnaiscn r u n o i l i j a n ennen Shakes­pearea
. ; Se o n siis epäamerikkalai­n
e n , kh-Ja, j c k a on ku-joitettu ennen­k
u i n •Amerikkaa- o l i varsinaisesti' löyi
dettykään -;r- siUä kapinalllseksf sitä
k i r j a a ; ei voitane missään tapauk­sessa
leimata.
: , & ä s toinen.:"epäamerikkalaiseksi
tai k a p i i i a l l i s e k s i " leimattu k i r j a on:
professori Albert iSnsteinln m a a i l ­mankuulu
teo "SuhteeUisuustecria",
m l l u p n todellakin k a p i n a l l i n e n k i r ­j
a koska suhteellisuustearia on yh-t
a a l l a kumonnut r.ayanhoja ;; käsitteitä,
ja on toisaalla avannut, v a l l a n uusia
näköaloja maailmankaikkeuden:suh­teen..
Tama aikakautemme eräs suu­r
i n t.edemies: oh pakotettu - lahie-:
maan. maanpaltoon Saksasta vuonna
1.933 j a hänelle, myönnettiin :Yhdys-valloissa
-turvapaikLu. jossa -hän oni
nyt maan korkeimman oppilaitoksen;
palveluksessa.-; Hänelle tapahtui, s:-:
ten, e t t a - k u n hän lahti sutta- pakoon-m
m t u l i km karhu; vastaan.-. ; N j t -
aluksi on j u l i s t e t tu miehen; k i r j a;
pannaan; e i k a s u t a ole arvatenkaan i
pitka-. matl.'a s i i h e n ; ; ; etta- :.mieskm
julistetaan .^pannaan' ellei "Yhdysval^
t a m k a n s a n o i L s e hyvissä ajoin^ vas­tustamaan
moista k i r j a i n polttamis-
.maaniaa;;; Pääasiallisena syynä Eins- .
t e i nm k i r j a n .pannaan'; julistami-seen-:
on: arvatenkin se; että: h ä n on roh­jennut
nousta, vastustamaan s i t ä t u t -
k i m i s t a ja; nuuskimista, j o n k a avulla
;on tarkoitus alistaa: Y h d y s v a l t a i n .
mtellektuaalit sellaisen terrorin val­taan,
että; ovat ;tarpeen ...vaatiessa
valmiit julistamaan vaikka mustan
\'alkoise"isi.
:; M o n i e n : l j y m m e n i e n edistysmielis­ten
k i r j a i l i j a i n : teokset: ovat_ joutu-'
rieet yhtäällä ' h a l l i t u k s e n Ja: toisaal­l
a , k a i k e n l a a t u i s t e n p a i k a l l i s t e n k a a n - ;
tumuksellisten ryhmien ^»nnalaet-t
e l c i h l n . Nämä fasistiset kirjojen
polttajat'ovat-unohtaneet. että- uusia
.aatteita ei kyetä kukistamaan m i n - -
käänlaisilla- väkivaltatöimenplteilla.
eikä kirJaUiJain vääriksi vältettyjä
ajatuksia kyetä korjaamaan tai pa- :
rantamaan k i r j o j e n polttamisella.
: -Me yhdymme ,tässä suhteessa kuu­l
u i s a n ranskalaisen kirailljan, Victor
Hugon Jausuntoon, että mätätui ar-;
meija ei kestä sellaisen :uuden aat­teen
voimaa minkä aika on käsillä.
Sellainen uusi ajatus on sosialistinen :
yhteiskunta, Jota kohti ktiljetaan ny- i
kyisessä maailmassa. — Kalle Terä.
iii'Po^cäpin<s::;:--:
-ri:fifey-'ös;astbm!
^iuivur;-/hyVirik
;-;/:;j;iia";''sääsuh
;of.!:iI-ie-'^'y^¥
h^^5ä:'i:.:V'e«aij2:
'^j:ei-;.;':T%itiä.;
,.'.ku;:erikiri ^äuh
,J:yv:: kentälle-j;
^i^-'ky:a:ri;ipoj^t-.oi »rhfii:-*^,in':Jöuko:
c/;; -nä-apurikyla
'Ui'Ä€:Vipojat",ei
•::;iänä;^;oii::..ievL
Jei:i'--s:eiVi', tu
;;.i'=ur!untäiaami
..'•giiieutii senvve
ht-e:--, '-IJrheiiutul^
;,-ian',tietoa ^jä;'.:
jto:i;bfn'a.i"it niistä
jjssi'i nautittiin•
litrjä'pelattiin-b
|ei;c;n,-'päältä:';.: K
i-i-ei&ja, hautoi,
^yssä.-;i.:,. •'';.;•:•;•,;'
-iiaiaisiaii.; jotka ;0'
jicrViana.:inaid^n,i-fciX-
° - ^ " • ^'-^'^
j.pöis-^/!jMt:ut.töku
ph r-iovan;,. ''tiseat
,.eiöidri':;'kÄUpun
l|i 11 n (I i 1 n in.i i i 111 n 111 UI t i M111 l l M l t l l 11
IdörilausLta mit
Timär ;.k'iitok^
|^irte.\jötka. rrit;
niin::nionin.v;t
h sairauteni £
lon; sairaalassa
'...Kiitollisuud
IARINATAR]
Ste. Marie
KUilIiijUitlKIIMMilllllllltl
1 'Täten kutsumr
-•;:.-';• v;. MR.
ktiiaisuuteen, joi
pihakuun 24 ip.' 1!
ary's •-Finnish Lt
kilit Ste. Marie, .0
G
Lausumme ^ sj
iltlaville,: siitä,
i e i l l e paikkaki:
Sydämellinen
[Kiitos kaunii£
p-at: järjestäne
j l l e mrs. E. Jok
|vät voineet oU
Teitä k£
ANNI JA I
amegos, Onlari
'm
Sydäme
kun; niin i
lättämään
Kiitos s
kista 'tuot
ylimmälle
rumparille
Teitä ka
TAIJ
10—4th Ai
)lkaa varmat, että
sta saatte jkorkeii
|press Money Ord
PIKAISEN life
MUSTIK
Suosltnkaet voi
Kurjoittäkaa
GEO. C.
14 COLBOR]
: # f l | i i
fe'iÄ!äSii;*:?*
t A,T/> V I . , , ,' , • .'«'.••"•' ^tl^-l-vf;;.;-:;
mmfmm