1969-01-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantai, tattnitrvik. 25 p.^— Satimlay, Jan. 25; 1969
INDEPENDENTJLABOR OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIAN8
; ^UBEF^TY) . Bsta^UiOied. Noy. 6^ 19,17
T K L B P H O N E S O P P I C B A N D E O I T O R I A L 674-4264
I^aillI^;, i^fldreas: I^x 69
A^^ upön äipplicatign,
Authoriaed^as second dass mall by tk6 #08t Öfficf^ i>eparfim«ni Ö ^ « iv
OANAOIAN LANGUAGfcPHhS.
X TILAiraHtNNAT:
'/ ~ S kk. 8.00 Suomeen;
• C l l i ö
lvlc.(tll.0p,81fc. 11^.78
ivk. UJO; « U t
Yhdysvaltain 37, presi4önt^ Ricöiaxd M. Nixon antoi vir-kaanvihiiäispulheessaan
vMime nisanaiii^iin^
tpiseaiilaiisefli kuvan, milkä (häneltä on ediesimeiinieildm vuosien
ja vidiä (muairraskä^ edellä suoiritljeltiuin v a a i ^^
Isaimbsaatu. Häi^pulieeaifiiat^^
iien" seikä rauihan tavoittelu kapsainväliaeslti ja sovöitteluipyrki-mys
amedkfcakisten kedben kotia^
Myönitää täytyy, että tämä uusi kuva on paljon ailkaisem-paa
fcuvaa kauflidimpi ja mieJlylrtäVäimpi. Toivoa vaim piltää, ettei
se säry eiisirmnädisten m y r s^
näytltäimään miten todellinen dntäimä uusi kuva presidentti
Nixonista.
ITixon alpitti virkakautensa huonoin enitein. Ifön nimitti
Pariisiri rauhanneuvotteluiihin edustajakseen sotadsu/udestaan
iimjn0tun Gaböt Lodgen. Hän piti Saigonissa Was!hiilngtoniin
SUOTläbottiaaän Elilswarth B u n ^ on kaikella vioimail-laan
esiiiiitynyt "haukkana" eli sodan&äyniniin äcanimalttaffana.
Hän nimitti puolustusministerikseen Meho^ Lairdib, jtoka on
suositellut ydinaseoihjelmaksi "tarpeen tullien ensi iskun anta-riiista"^
Pi^identti Nixon (nimitti h a l l i t ut
maalimain edustajia. Esimerkiksi New Y o i k T ^ kirjoitti
joulukuim 15 päivänä, että Nixonin halUtusryfhinä '"muodostuu
pääasiassa pankkiireista^ j^itiöidenlakimi^ ja miljonääri-
liikemiehistä", ja että "se on selvästi konservatiivinen"
haillitus. Toiset yhdysvaltalaislehdet ovat huomioineet hallitukseen
nimitetyn pääasiallisesti sellaisia miehiä joilla ei ole
edktaisempaa hällituskokemusta ja että Nixon on ndlmittänyt
iiäanä kokemattomat miehet" pääasiana siksi, että hänelle
itselleen jäisi mahdollisimman vapaat kädet uJko- ja sölsäpo-liittisten
kysymysten käsittelyssä. ^
'Lehtitiedoissa on korostettu sitä tosiasiaa, että Nixonin
haUJtuksessa ei ole yhtään demolkraattia, ei yhltään amrmmatti-yhdistystoimitsijaa,
ei yhtään neekeriä ja eikä yhtään, n a i ^
— mutta sen sijaan on 12 mindsteristä ainakin 7 huippurikasta
miljioQääriä.
K im kaiken tämän lisäksi muistetaan, dttä Richard Nix-otnin
poliittinen ura ja nousu alkoi Joe vMcCarthyn päivinä
äälrimmäisen kiihkoisena "anti-komimunisttina" seKä kyhnära
ja kuuman sodan Wuiattajana, niin silloin on yläiesitettyjen
sedfckojjen perusteella saatu melko täydöllinen "vanha kuva"
Yhdysvaltain nykyisestä presidenttistä..
Mutta jossakin määrin pettyivät virkaanasitimiistilaisuu-d€
ssa ne "haukat" ja valkoiset rotukiihkoilij at, jotka odottavat
presidentin tehtävän vastaanolttaneeflta Nixondl/ba vanhojen
kaavojen mukaan kirjoitettua piihetta Tosiasiassa meille ker-itJtaan,
että mr. Nixonille valmistettiin ja esiteftitiin useita
luonnotosia virkaanastuimispuheaksL Myös keirdtaan, että hän
tutki niitä huolella ja valitsi sen, josta olemme kuulleet ja
lukeneet. Ja totta m , että sen puheen olisi voinut presidenitin
virkaanastumispäivänä pitää moni "kyyhkysenä" aiemmin
tunnelttu yhdysvaltalaispoliitikko airia Arthur Sdilesingerista
senaattori J . W. Fulbrightiin asti. Mericillepantavaa myös on,
että puheensa yhteydessä n^. Nixon ei vedonnuit kylcmän sodan
sankarin Barry Goldwaterin "oppeihin" eikä edes Dwight
Eisenhowerin,edesottamisiin — vaan suurena liiberaalinia tunnettuun
i^anädin D.Rooseveltiin
* * *
Tässä on j'oitakin tärkeimpiä kohtia presidentti Nixonin
virkaanastumispuheesta:
"Johtuen sutä kun maailman kansat haluavat rauhaa ja
johtajat pelkäävät sotaa, aika on ensimmäisen teerran rauhan
puolella . . .
"Suurin ^kunnia, minkä historia Voi varttaa, on rauhantekijän
nimi . . .
"Rultsukaamme kansamm,e rauhanomaiseen kilpailuun ne
Jotka olisivat meidän vastustajiamme , . , : ,
"Ollfca^nme yhteistoiminnassa niiden kanssa jotka haluavat
siihen liittyä huojentaaksemime aseistuksen taakkaa, voi-mistuttaaksenune
rauhan rakennufijta, nlostaaksemme ylös köyhiä
ja nälkäisiä . . .
"Voiitoksemme tavoitteleva rauha ei ole voitto mistään
toisesta kansasta, vaan rauha mJkä tuo haavojen parantumisen
siivUfään . . . "
Ei ole epäilystäkään siitäj etteikö "haukkojen eli öodan
laajentamista vaaltivien keskuudessa ollut YhdysvaOoissa' ja
tääbä Cainadassakin syvää pettymyatä pnesidenitti Nixbtnin
puheesta. Haukat tietenkin muiätavat -toisaalta, elttä Nixon
on. Se mies, joka aikoinaan ehdotti käytettäväksi atomipommia
Vietnamissa Ranskan tilanteen pelastamiseksi. '
"Haukat" muistavat, että Nixon on kaikissa tilanteissa
anitalimt varauksettoman karaiatuksensa jia tukensa JoQmsönin
liaillitiuksen hyökkäyssodalle V i e l ^ ^ ^ re-publikaanipuoliieen
Mianiin kokouksessa esi lau-suniöpt,
elttä *'mje voimme panna lähi-idäh tuleen.. .me viodmm^e
panna Itä-Euroopan 'tuleen." Mutta haukoilla oni sittenkin
tästä uudesta — adennetuin äänin esitetystä — virkaaniöstu-jaispuheesta
kalvava pelko siitä että vastuunallaisen presidentin
toimeen noussut Richard Nixon j«utiM^ h^^ nyt
puheitaan ja tekojaan paljon tarkemmin kuin enneni, jä etttä
-juuri tämän vastuuinalaisuuden vutoksi ^nim^^ pu'hu)t(tava ja
toivottavasti itoimittavakin Iloisin kuin '^haukat", häneii eiliseft
irmotekaimm'art kannatta/jansa ovat ttoivorieeft jia epäilem-äittä
vieläkin toivovat.
Kääntyeia Yhdysvaltain sisäistm ongelmien käsitteljryn
.Riir. ii'ixon esitti siinä "uusia" ajatuksia. Sen sijaainj kun
hän vaalikampanjansa aikana korosti "lain j^a järjjcstyiksen"
ylläpidon fcovemfcamisen tarpeellisuutta, presidentti Nixon sanoi
"nyt, elttä-USA: on "rikas tava«)ista mut^ köy-:
hä" ja että 'liyvyys,, säädyllisy)rs,Va(kkaub j a ihuölehtivafiisutis"
on vä$taus '^henkiseile köyhyydelle". Ja hän vaitoitti: Me
emme'voi oppia töinm töise^^ fcuinnes lakkaatmjntije huu-
KAPrTALISTlHiN TALOUS
LXNSI-SAKSAN ULKOMAANKAUPAN
EKSPANSIO
Länsi Saksa oli' vuonna IÖ68 tdldu-dfelflsessi'
suhteessa '«huJJMiHa". K r i i -
joella vallassa se o|i pUut elokuilta
m i y y ^ v ^ m 6» tlftenljflln ollut
mmiyt /attSmättä jälkiä. K i i i sm
a l ^ s ^ ' örtrestoitttiiioliiiikassä ja "kulu-tebavar^
raiairiddöain y^ltttoudessa.
taan oU Yarsin tuntuva,- kokonaistuotos
k s ^ o i yli yijdeliä prosen^tiUa jä tepl-lisiiuden
tuotos 10 prosentilla.'
Länsi-Saksan in«wopoKw paine kan-sawivällsiä
mftrkkinoite kohtaan on
jatkunut jo kauan, ja kaikkien viime
vesien aikana se on pHänyt kauppataseensa,
aktiivin suurena: vuonna 1866
& ti^jaiFdi^ in'^rkkaa, vuonna 1967 17
miljardia markkaa j a vuonna 1968 16
miljardia nriarkka,a. Tällainen kaupan
kehitys synnyttää vaikeuksia sekä Län-
$1-Säksan k^uppakutnpp«neille, j
käy y}i$ väikeammaKsi säännöstellä
maksustih,teifa;£tt» tämän imaan Jtaihssa,
että sille itselleen, siliä mi^ut väliiot
alkavat pidätellä sen ^varolden ylr-faämlsta
maahansa-
Esimerkiksi Ranska pani kuluneen
vuodan aikana toimeen tuontirajoituksia
ennen kaikkea suojautuakseeii saksalaisen
naapurinsa kauppaeicspansi^
olta. Pidätelläkseen tätä Länsi^aksan
k i ^ i l i j a t vaativat markan revälvpin-tiä:
se olisi. koliottanut a^utomäatti-sesti
Länsi-Saksan vientitavaroiden
hintoja ja al^tanut njiden kilpaituky^
icyä. Nämä vaatimukset saivat varsiti
vaativan sävyn marraskuun valuuttakriisin
aikana. Silloin kävi selväksi,
että D-markan alenneHM kurssi on
eräänä syynä kapitalistisen knaailman
ulkomaankauppa- ja maksusuhiieiden
joutumisesta epäjärjestykseen.
Tämä on ymmärretty myös Bonnis--
sa. Mutta länsisaksalatset monopolit
eivät halunneet kieltäiytyä alennetusta
kurssista, joka raivaa niille tien
maailmanmarkkinoille. Sitä ei halunnut
myöskään hallitus, sillä laaja taloudellinen
ekspansio voimistaa Länsi-
Saksan roolia maailmanpolitiikassa ja
ravitsee revanshismin henkeä, maassa.
Tämän seurauksena Bonn rajoittui
hyvin merkityksettömään vientiveron
kohottamiseen ja tuonti v«ron alentamiseen.
Tämä ei tietenkään ratkaise
ongelmaa. Sillä tälläkään kerralla ei
läT;sisaksalainen pääoma tehnyt myön--
rytystä.vaan sen kili>ailijat, Amerikka,
Englanti ia muut valtiot, jotka poistivat
päiväjärjestyksestä revalvoinnin.
Kauppataseen suuri aktiivi, joka tekee
mahdolliseksi kerätä maan sisällä
suuria rahavaroja^ mahdollisti länsi-saksalaisille
monooolfeiUe isuurten sijoitusten
tekemisen viime vuoden aikana
ulkomailla. Ne kasvoivat vuosina
1969—1966 4 miltardillamaritalla vuodessa,
vuonna 1987 lisäys oli 7,6 mrl-iardia
dollaria ja vuonna 1 ^ jo yli
10 miljardia markkaa. Länsi-Saksan
finanssipääomasta on tullut kansain-väHnen
koronkiskuri numero kaksi
(Yhdysvaltojen jälkeen).
JAPANI: EPÄIASAISUUDEN
LAKI
Japanille on ollut onrinatsta taloudellisen
kehityksen korkea vauhti. Sen
kokonaistuotos lisääntyi vuonna 1967
melkein 12 prosentilla ja teollisuuden
tuotos 19 prosentilla.
Teollisuuden kokonaistuotossa Japani
ohittJTviimc vuonna Englannin ja
alkoi astua Länsi-Saksan kantapätUe.
Oheinen taulukko osoittaa eri valtioiden
voimasuhteiden yleisiä tendenssejä:
TtojiisiWen tuotanto (prosenteissa);
1964 1965 1966 1967 1968
USA ' 44.1 ^.7 45,8 45.2 44.6
Länsi Sdcsa 9,5 9.4 8,9 8.7 9.1
Jdpani 5,8 5.7 6,0 7.0 - 9,5
Englanti 8,4 8,1 7.7 7,5 7,4
Ranska 4,6 4,4 4,4 4,5 4,4
ItaUa 3,5 3,5 3,6 3.8 3,8
\fapanilaiiet talousmiehet ovat laske-heet.
että färkeiinpien teollisuustuotteiden:,
sähkövoiman, teräksen, väri-metallien^
sementin, kuitujen, lannoitteiden,
paperin, synteettisen kautsukin,
kotitalouden.sähkökojexten. autojen ja
laivojen kokonaistuotannossa \Japani
ylittää piioKtoista ks""*^ Länsi-Saksan
kaksi kertaa Englannin, kaksi ja puoli
kertaa Ranskan ja melkein kolme
kertaa Italian, sen sJjaan Ylidvsval-lat
on siitä 2,3 kertaa-edellä. Yhteiskunnallisen
kokonaistuotteen osalta
Jiapand on ohittanut Englannin ja Rans
kan ja saavuttanut Länsi-Saksan.
Nämä tosiasiat vahvistavat uudelleen
Lenmin paljastanxan kapitalististen
maiden kehityksen epätasaisuuden
lain. Japanin kohoalmitnen suurim-
Dien imperialististen valtioiden joukkoon
tuo • nmdcanaan uusia varteen
otettavia muutoksia vohnasuhteissa,
se johtaa kapitalististen maailman-markkinain
uuteen jakoon sekä voimistaa
kilpailua.
Japanissa enempää kuin Ranskassakaan,
ei monopolien rikastuminen
itse asiassa paranna työläisten ase-,
mt^a. Tosiasiahan on, että kansantu-km
tuotossa asukasta k(Aden samoin
kuin elmtason suhtesn Japani on vielä
kaukana monista muista kapitalistisista
maista, jopa varsin pienistäkin,
jotka jäävät siitä tuntuvasti jälkeen
taloudellisen ootentiaalinsa puolesta. .
ITAUA: KASVUN
HIDASTUMINEN
Italian taloudellisen kehityksen vauh
ti on hidastunut. Vuonna 1968 teollisuustuotannon
kasvu oli 5 prosenttia
ssn oiiua vuonna 1967 8 prosenttia.
Sijoitustoiminta yksityisellä sektorilla
heikkeni tuntuvasti. Pääomasijoitusten
kokonaismäärä kasvoi 8—9 prosentilla
(vuonna 1967 12 prosentilla), ja
tämä kasvu tapahtui pääasiassa valtion
sektorilla, missä pääomasijoitukset
kasvoivat 4 prosentilla vuonna
1967 tapahtunutta 6 prosentin nousua
vastaan. Taloudellisen, kasvun vauhti
olisi voinut olla I(aliassa vielä pie-neinpi,^
eUei-^ulkoifictai&eupain tUääne
oim. oUut sUle e < l u U ^ . Vtent» W
voi vuonna 1968 melkein 12 prosentilla.
VALUUTTAKRIISI
Tdrkeinttniae valtkriHe, kuten nuiil-tekin
t;al!(itatistl^e t t a m e , 6ll riien-neint
Väoden aikana ominaista talour
deTiisen Bahteea
vakaisuuden perussyinä (riivat kansahi-välisen
tilanteen yleinen jännittyneisyys,
sosiaalisten koafliktten ji^kkä
kSrl^styminen ja erityiset! kapitalistisi
ten maiden vahiattajärjestdmäin kriisi.
Marxilaisille syjrt nykyiseen valuuttakriisiin,
joJja Dtt jatkunut pienin vä^
liajom marraskuusta J967 alkaen, ovat
selvät. Sei^inen on vihne kädessä ristiriitojen
puhkeaminen paikdlaan pysyvien
valuuttajärjestelmän muoto^,-
jotka on pystytetty yli kaksi vuosikymmentä
sitten, ja niiden miuitosten
välillä, joita sen jälkeen on tapahtunut
kansainvälisessä taloudessa ja politiikassa.
Vaikka kriisin pääiskut ovat suuntautuneet
dollarin sijasta puntaan {a
frangiin, niin näin on tapditunut vain
siksi, että nämä valuutat osoittautuivat
konkreettisissa olosuhteissa heikommiksi.
Tämä itse asiassa pelasti
toistaiseksi dollarin. Mutta heikompinakin
ne jäytävät järjestelmällisesti
dollarin asemaa, jota heikentää vielä
USA: n maksutaseen kroonmen vajaus
ja kultavarojen nopea vuoto Yhdysvalloista.
Kroonisiksi muuttuneiden kapitalistisen
vqhnittajär jestehnän -vuoden 1968
kriisin vitsaukset lisääntyivät mm.
frangin aseman vakavasta heikkenemisestä
ja Länsi-Saksan markan aiheettomasta
alennetusta kurssista, jotka
synnyttivät uuden kieroutuman ja
kriisin valuuttasuhteiden järjestel-mässä.
Arvioitaessa lyhyesti vuoden 1968 tuloksia
voidaan sanoa, että kapitalistisille
maille tämä vuosi merkitsi jatkuvaa
hermojen kulutusta — sdcä taloudellisella,
sosiaalisella että poliittisella
alalla. Jännittyneessä tilassa
joka ei lupaa mitään hyvää, aloitti
kapitalistinen maaihna uuden vuoden.
J . Pokatajev — Novoje Vremja -r
(APN)
VELKAORJUUDEN UUDET
MUODOT USA:SSA
y SYNTYMÄ.
' PÄIVIÄ
Kalle Laine, Vancoujver, B.C..
täyttää tiistaina, tamanJkuuin 28 pnä
75 vuotta.
.Yhdymme sukulaisten ja. tuUa-valn
onneiitoiv<)tuik.siln.
taraaslta toilnien tOiseHetnme."
Vain äänemime alientaminen
auttaa meitä, hän selijbti.
Luivaten jaitkaia taistelua neekerien
tasa-arvoisuuden puolesta,
presidentti Nixon sanoi:
"Yksikään ihiminen ei ole täysin
vapaa, jos hätniein naapurinsa,
ei ole vapaa. Päästäksemme
Ifaim/kaan eteenpäin, meidän on
eddttävä yhdessä. Tämä tar-koilrtaa
rausta-i ja yalkoiJiioiset
yhdessä, yhtenä eikä kahtena
kansana."
Totta on, että YMysvaltadn
presidenttiien juhlavia virkaan-astumispulheita
ei ole kosikaan
pidetty, eikä siis voida nytkään
prtä^ varsinaisim "ohjelma-puheina".
Mutta siitä huolimaitta' on syytä
todeta, että "voimtakysymyk-siin"
viittaamislta lukuunottai-matta,
presidentti Nixon antoi:
Vvihkipiiiheessaan'' irtsesitääin entistä
paljon iupaavaimman kuvan.
Kiinihan se ei • särkylsi,
vaan säilyisi ja ajan mittaan
kaunistuisi! :
New York. — Luotolla eläminen
on eräs amerikkalaiseen elämän-'
tapaan erottamattomasti liittyvä
piirre. Miljooaat amerikkalaiset
tekevät joka kuakausi velkaa yhteensä
80&—900 miljoonan dollarin
arvosta. Kuluttajan ja myymä;
löiden välille on syntynyt us- luot-totoimistoja,
jotka ovat yksityisiä
laitoksia ja jotka määrittelevät
erilaisin keinoin ostavan yleisön
maksukyvyn. Huomattavasta kor*
vaaksesta laottotoimistot antavat
liikkeille tietoja osamaksua käyttävistä
ostajista.
Luottotoimistojen toiminta on kehittynyt
suurtoiminnaksi, kirjoittaa
viikkolehti Parade. USA:n luottotoimintojen
yhdistyksen kortistoissa
on lähes 110 miljoonaa amerikkalaista
koskevat tiedot. Kortteihin
merkitääin mm. asiainomaisen henkilön
, työpalkka, terveydentila Ja
palkka. Viime aikoina merkitään
myös erittäin henkilökohtaisia tietoja
asianomaisen henkilön "moraalitason"
selvittämiseksi.
Luottotoimistoilla on tällä hetkellä
käytettävissään samanlainen tietoaineisto
miljoonista USAn kansalaisista
kuin FBLllä. Henkilöä, joka
on edes kerran Joutunut olemaan
työttömänä, pidetään jo "epävarmana
tapauiksena". Joskus vakavasti
sairastaneet henkilöt ovat myös
"epäilyttävien" kirjoissa;
Luotlotoimislot ovat saaneet nykyisin
niin suuren vaikutusvallan,
että niiden palveluksia käyttävät
hyväkseen myös laitokset, j o i l l a ei
ole mitään tekemistä kuluttaja- tai
palveluelinkeinon kanssa- Monet tuo
tantolaitokset käyttävät hyväkseen
luottotoimistojen tleitoja ottaessaan
henkilökuntaa palvelukseensa.
Luottotoimistojen ilman valvontaa
tapahtuva toiminta on johtanut
siihen, että niiden valta kansalaisten
suhteen on suurempi :;uin hallituksen,
toteaa New York Post.
Lehdistön mukaan luottötoimistot
ovat myös kosketuksessa rikosmaailmaan.
Toimistojen salaisten operaatioiden
vuoksi lukuisat amerikkalaiset
ovat menettäneet : mahdollisuuden
suorittaa ostoja ja saada sopivaa
työtä itselleen Tästä joutuvat kär^
imään ennen muita vähäosaiset,
kirjoittaa Christian Science Monitor
He ovat aina niiden joukossa, joiden
elämään liittyy epävarmuus. He ovat
ikuisia velallisia, he menettävät
muita useammin työpaikan ja he
sairastavat muita enemmän. Luottotoimistojen
skandaalimainen toiminta
on ollut käsiteltävänä myös kongressissa.
Viime vuoden lopulla
kongressin jäsenet totesivat^ että
tavalliset amerikkalaiset ovat luottotoimistojen
alituisen valvonnan ja
kiristyksen alaisia.
^ Helsinki; - T * Sudanien its^näisyj^;
den 50-vuoii8!)ufaktn k u n n n ^ i t t -
Ikomaiyiia j ^ i t i ^ i m ^ ^ ^ ^ k^
l m osanottajien joulkossa oU run-
»aasti suomalaisia siirtodaisia eri
puolilta mnaapaiUoa. Useassa e r i kir-joitolcKissa
tuAtUn «sUile stjatus erityisen
elimen -pierustamisesta Suo^
n*ea' kxfetofevii ' 'tiedoitustoiminnan
tehostaimiselksl «rfityisiesrtl c d puolill
a asuvia ^uomailaisia siirtolaisia
apuna ikäyttäien. Kirjoituikisissa l u -
yatttito siirtoilaEsten.-te^^ apua
v m . i l - e ^ ^ jakelussa,
erUäistei]) S u x u i d ^ ^ jär-jeMelyKÄ
fi«ikä m i ^ ^ ja
tuotesiiumnittelmin liittyvien väijei-d
m »ätaiJfaia jTO. Nyt on tönää u l -
'kosmfm aloite -to^tiettu pe-rusKaoialla
titrtoiiustr varten aä^^^
beellUsdla podijälia toimiva yhdistys
iilmeati Finland Designland r . y.
Yhdistys o n merkitty-Suönien yh-cUstysrekisteriin
juiuri itsenäisyyspäivän
ediellä 1968, j a itsenäisyyspäivänä
lähetetyllä -kirjedlä siitä
tehtiin ensimmäistä Scertaa seikoa
-kirjoiiusiki^aflun «sariottaijiHe, joil-iis
tarjottiin tilaisuus, tulla yhdistyksen
ipesustaviksi asiamieihijcsi. Suuri
osa kiijoituslkilqpaihin osanottajista
ilmoittautuikin määräalaan men.
nessä asiamiehiksi, niin että Fin^
land D e s i ^ l a n d i n asiamiesverkosto
kalttaa jo qyt Euroopan lisäiksi Y h dysvallat
j a Kanadan sekä kaukai-ixn
Australian, josta sieltäkin on
monia asiamiehiä. Tuntmiikiin s i M
kuin ulikosuontalaiset olisivait ottaneet
Finland Designlandin r. y :n
^dämenasiakseen, kertoo yhdistyksen
puheenoohtaja Paavo Siioninen
Helsingistä.
Finland Designland r: y :n nimen-oniaKena
tehtävänä sääntöjensä mukaan
on Suomen ja sen aineellisen
ja henkisen kulttuurin tuntemuksen
lisääminen mahdoUisirnman laajoissa
piireissä ulkomailla. Tarkoitustaan
yhdistys toteuttaa sääntöjensä
mirkaa: ^
— julkaisemalla ja levittämällä
Suomea ja sen tuotantoa esittelevää
informaatioaineistoa,
— järjestämällä esitelmä- j a oh-jelmatilaisu'Jiksia
sekä muita
•kampanjoita, jotka tukevat yh-
; distyksen tarkoitusperiä,
— kokoamalla tietoja ja suorittamalla,
tutkimuksia ma-rkkinoin-timahdollisuiiiksista
eri maissa.
InforJnaatioaineiston jakelu tarkoittaa
Suomea j a son vientituottein
ta sekä matkailumahdollisuuksia
esittelevien brosihyyrien välittäminen
asiamiesten avulla sekä joukko-jakeluna
että fceskitetysti^ samoin
informaatioaineiston toimittamisen
uilkomaisiin sanoma- ja aikakaus-^
lehtiin sekä radio- ja TV-ohjelmille.
Aluiksi tulevat ikysynxyikseen eri
vientiliikkeiden valmiit broshyyrit
j a myöhemmin ryhdytään toimittamaan
myös yhdistyksen omia bros-liyyrejä,
joissa voidaan ottaa, huomioon
asiamiesten antamat myynti-vihjeet;
' ;
Myös erilaisten Suomi-kampanjoiden
suunnittelu on j o pantu alul-le.
Tätä varten ikootaan filmi- ja r a i -
nasarjoja sekä valmista esitelmäai-neistoa.
E r i puolilla maaipalloa olevat
asiamiehet ovat myös esittäneet
halukkuutensa paikallisten Suomi-kampanjoiden
jänjestämisestä niin
ikulttuuxi- k u i n 'kaupallisinaikin kam
panjoina. Tällaisten -kampanjoiden
suunnittelu vaatii luonnollisesti ai-
Jkaia j a t-ehokasta yhteistyötä esim.
paikallisten suomalaisyhdistysten
kanssa. Toisaalta siirtolaisilla on jc
runsaasti kokemusta vastaavien
kaimpanjoiden järjestämisestä, joten
yhteistyöstä on varmasti suurta etua
Tutki mustoimikunta on alusta
lähtien otettu Finland Designlan-din
tärkeäksi, toimialueeksi. Suomi-tietoutta
ja suomalaisen tuotannon
markkinointimahdollisuuksia -koskeva
tutkinHis on tarkoitus pitää jnt-kiivasiti
käynnissä. Tutätimusohjel-man
suunnittehi ;<m. i>arhaillaan
"yöri alla yhdessä aoCäimaattiseu
'ie(ixienliäsittel|sriätt«ftdeii issassa.
KaiJckein tärkein osa yhdistytoen
;oimi!nnassa mi epäilemättä o s ^ i e s ;
verkoston toiminta, toteaa puheenjohtaja
Suoninen; Asiamiehieit l|öi:-
';avat infOTmaatiaJneistonjak^Hia,
ninkä lisäksi he i ^ t t ^ ä t . yfjdfs-
•ykselle rapoortteja t i l a n t e e t ja
'oimintamahdo]ili5Uu8{sista toim
3illaan. Jo nyt,- lyhyen adan fculues-
«1 heiltä on saatu arvoödcaita -VJit-
•eitäi, joisita on l^yötyä seik^ tuofe^;
•uunnitteluissa että; jniairldkiiioin^o--i
h^tiikassa; Asiamiesten lähettämien'
aporttien analysointi onlpn var;,
maan yhdistyksen arvoikikain- tehtä-väi
ja näin /saaduista vihj^^istä-. ön;
'uöraioUisesti tarkoitus iiiformoida
viidistyksen' toiminimijäseninä olevia
yalimistaia- ja yfentiiuatkeitä,
"otta hyöty saataisiin^ nopeasti ja
ehokfkaasti käyttöön.
Finland, Designland r . ' y : n , puheenjohtajana
on PR-johtaiJa Paayo
^uo-ninen, varapuheenjohtajaöa ' ^ i -
nitusjolitaja Pekka Anttila jä .nSui-l
a johtokiin-nan jäseninä p ^ i h t e^
ri Verkko Elräkare, graafinen'taiteilija
Eino Lainio, vientipääiöifcftö
TiJTu) J. Mäkinen ja -telkstiiliitaitei^i-ja
Lena Rewell. Yhdisityicsen ylia-siamieheksi
on kutsu-ttu valtiot,
maist. Veikko Konttinen. -,
Yhdistylksen perustavia asiamiehiä
ovait aloitteen tekijöinä Suömi-aiheisen
kirjoitu5kili>ai!lun Otsanotta-jat.
Toiniinnan nyt alkaessa v i r a l l i sesti
yhdistys ottaa asiamiehikseefn
imu itäkin asiasta kiinnostuneita suomalaisia
ja heidän ystäviään . eri
puolilla maapalloa. Asiamiesmaksu
on 5 US dollaria tai vastaava määrä
muuta valuuttaa j a sen v o i lähettää
asiamieheilcsi ilmoittautumisen
kanssa osoitteella Finland Designr
land r. y. Pohjoisranta 4 a 18, H ^ -
sinki 17, Finland. Sieltä lähetetään
tarkemmat asia-miesohjeet ilmoittautuneille.
Finland Designland r. y. ja sen
toiminta ovat siis ulkosuomalaisien
arvokas lahja 50-vuotiaalle itf^äi-selle
Suomelle. Toivottavaa on; - että
ulkosuomalaiset jatkossakin antaisivat
yhdistykselle kaiken tukensa
liittymällä sankoin joukoin sen
asiamiehiksi. Mitä tiiviimpi asiamiesverkosto
saadaan luoduksi, sen
lehokkaammin Suomi ja sen eri alojen
saavutukset saada-an tunnetuiksi.
Tästä hyötyy Suomen vientiteollisuus
j a kauppa, siitä hyötyy SuOr
men kulttuuri, ja epäilemättä siitä
hyötyvät epäsuorasti myös suomalaiset
siirtolaiset. Sen vuoksi olisi
toivottavaa, että siirtolaistemme
kansanliike Fialand Designlän* r.
y:n hyvSacsi jatkuisi j a vieläkin voimistuisi.
N€iuvositoiiiton ja
USAn smphnuis
Moskova- — Neuvostoliitosta tie-doitettiin
maanantaina että sillä o li
sopimus useamman maan kanssa,
mukaanluettuna USA, avun annosta
Neuvostoliiton kosmonauttien pelastamiseksi
ja heidän palauttamisestaan
Neuvostoliittoon, siinä ta-:
pauksessa että jotain olisi mennyt
vikaan viime viikon avaruuslennon
kuluessa.
Trudeafu l ä h ^
sähJkeen Nbttttiille
O t t a w a . C a n a d a n pääministeri
Pierre Trudeau lähetti maanantaina
presidenit-ti Richard Nixonille on-iiittelusähkeen
USA:n presidentin
virkaanastumisen johdosta.
"Ottaessamie vastaan maanne pre-sidenti-
a teh-täivät minä lähetän teille
ja rars Nixonille parhaan onnitteluni
Canadan h a l l i t u k s i j a teidän
canadaisten ystävienne sekä naapu-reittenne
puolesta," sanoi Trudieau;
PÄIVÄN PAKINA
Sf KORUTONT' ON KERTOMAA
Isossa kirjassa sanotaan, mikäli
kunnon mummovainaan selostukset
pitävät paikkansa, että lasten
ja imeväisten.suusta kuullaan totuus.
; Mutta joskus näyttää käyvän
myös niin, että isoisetkin laskettelevat
totuuksia, joista on kauan
Qltu vaiti.
Meidän ja varmaan kaikkien
rauhantahtoisten ihmisten huomio
kiintyi viime tiistai-iltana julkaistuun
tiedonantoon, jonka mukaan
Lord Mountbatten — mikä on brit-tiläisyhteiskunnassa.
aika suuri
herra — on julkaissut lausunnon,
jonka mukaan, pankaamme se
muistiimme — Britannia o l i jo 22
vuotta sitten kehoiltanut Ranskaa
lopettamaan sodankäyntlnsä Indo-
Kiinassa.
Ranska ei tätä ehdotusta kuitenkaan
silloin hyväksynyt, vaan jatkoi
sotaa katkeraan häviöön asti,
minkä onnettomuuden välttäminen
olisi ehkä vaikuttanut siihen, ettei
Yhdysv^llatkann olisi sekaantunut
Vietnamissa nyt käynnissä olevaan
likaiseen hyökkäyssotaansa.
Mutta puhukaamme nyt suulla
suuremmalla.
Lontoosta tiistaina' lähetetyssä
AP':n uutlslliadossu kerrottiin lU.s-.
tä asiasta mm. seuraavaa;
— Toisen maailmansodan aikana
liittolaisten ylikomentajana Kaak-kois-
Aasiassa olleen lordi Mount-battenin
sanotaan yrittäneen saada
Ranskan neuvottelemaan Viet
Minhin kanssa v. 1945, mikä olisi
ehkä estänyt 22 vuotta kestäneen
taistelun Vietnamissa.
Tämä uutinen saatiin niistä tiedonannoista,
mitkä lordi Mountbatten
julkaisi tiistaina Englannin
pidättyessä tähän asti niiden j u l kaisemisesta
Ranskan loukkaantumista
peläten. Viet Minhiksi sanottiin
nyt Pohjols-Vietnamin presidenttinä
olevan Ho Tshi Minhin
asevoimia, selitettiin uutistledossa.
Lordi Mountbattenln selostuksen
mukaan Ranskan takaisin valtaanpääsyä
Indo-Klinassa auttoi
Saigonissa ollut brittiläinen kenraali
sir Douglas Gracey, joka
kuoli 1964. '
Näiden tietojen mukaan Ranskalla
ei ollut riittävästi asevoimia
saadakseen uudelleen kontrolliinsa
entisen siirtomaansa (Indo-Kiinan)
mikä oli sodan aikana Japanin
kontrollissa. Ranska sai kontrolliinsa
vain Saigonin, nykyisen Ete-lä-
yietnamin p^läkaupungin ja sek
i n tapahtui Britannian avulla
suoritetun v a i l a n kaappaukson
(coup d'etat) avuiia.
Kenraalimajuri Gracey o l i sopinut
Ranskan kanssa, että heidän
tulee toteuttaa coup d'etatin ja
tämän luvan saatuaan he kaappasivat
ballintokontrollin Saigonissa
ja Ranska nousi valta-asemaan,
sanotaan lordi Mountbattenln tiedonannoissa.
"Kaupungissa oli
melkoisia taisteluja, mutta brittiläiset
ja intialaiset asevoimat huolehtivat
turvallisuudesta kaikissa
tärkeissä asemapaikoissa."
"Syyskuun 28 pnä 1945, j o l l o in
Saigonin tilanne näytti hyvin vakavalta,
minä järjestin kokouksen
mihin osaliistiil kenraalimajuri
Gracey ja eversti Cedille (Ranskan
siviiliasiain neuvonantaja)
Singaporessa ; . . Tällöin tein selväksi
eversti CedillellCi jotta minä
pidän erittäin tärkeänä sitä, että
neuvottelut Ranskan ja annami-,
laisten välillä aloitetaan heti. M i nä
ehdotin, että häri kohtaisi Viet
Minhin edustajat', Belittää lordi
Mountbatten. .,,
Puhuen näistä lordi Mounthat-tenin
tiedonannoista Lontoon Daily
Mali määrittelee ne historian suu-r
reksi tapahtuma-mahdollisuudeks
i " .
"Sen sijaan, että se olisi hyväksynyt
lordi Mountbattenln neuvon,
sanoo Daily Mali;, "Ranska ryhtyi
sotaan 'Setä Hon" kanssa aloittaen
22 vuotta miltei keskeytymättä jatkuneen
taistelun mikä johdatti
Amerikan Vietnamin sotaan."
Tää korutont' on kertomaa Vietnamin
sodan historiallisista perusteista!
Mahdollisesti tilanne olisi kehit^
tynyt toisella tavalla, jos Ranska
olisi silloin turvautunut hyökkäys-,
opermtioiden asemesta neuvotte-^
luihin. ^
Mutta- kyllä kai asia loppujen
lopuksi on niin, että kukaan ei
"vetänyt" Yhdysvaltoja Vietnamin
hyökkäyssotaan. Päinvastoin on
asia, sillä Washingtonilla oli todella
suuri hinku Vietnamin asioih
i n sekaantumiseksi jopa siinä
määrin, että Yhdysvallat sysäsi
m i l j a r d e j a dollareita Rahskf^n
avustamiseksi Vietnamin kansaa
' vastaan — j a pian sen jälkeen
kun Ranska joutui sanoinaan
"herra kapteeni" ja lopettamaaifi
sotatoimensa Indo-Kiinassa, aloitti
Yhdysvallat välittömän sekaanfti-misensa
^Vietnamin as{oihln.__
Se on ollut kovaa koettelemusten
aikaa Vietnamin urhealle kansalle
j a ilmeistä on, että Yhdysvallat
aikoo rauhanneuvotteluista
huolimatta jatkaa toistaiseksi hyö^k
käyssotaansa siellä.
On jo korkea aika lopettai^ tämä
epäinhimillinen ja kokonaan epäoikeutettu
sota Vietnamlii kansaa
Vastaan. — Känsäkoura.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 25, 1969 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1969-01-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus690125 |
Description
| Title | 1969-01-25-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Lauantai, tattnitrvik. 25 p.^— Satimlay, Jan. 25; 1969
INDEPENDENTJLABOR OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIAN8
; ^UBEF^TY) . Bsta^UiOied. Noy. 6^ 19,17
T K L B P H O N E S O P P I C B A N D E O I T O R I A L 674-4264
I^aillI^;, i^fldreas: I^x 69
A^^ upön äipplicatign,
Authoriaed^as second dass mall by tk6 #08t Öfficf^ i>eparfim«ni Ö ^ « iv
OANAOIAN LANGUAGfcPHhS.
X TILAiraHtNNAT:
'/ ~ S kk. 8.00 Suomeen;
• C l l i ö
lvlc.(tll.0p,81fc. 11^.78
ivk. UJO; « U t
Yhdysvaltain 37, presi4önt^ Ricöiaxd M. Nixon antoi vir-kaanvihiiäispulheessaan
vMime nisanaiii^iin^
tpiseaiilaiisefli kuvan, milkä (häneltä on ediesimeiinieildm vuosien
ja vidiä (muairraskä^ edellä suoiritljeltiuin v a a i ^^
Isaimbsaatu. Häi^pulieeaifiiat^^
iien" seikä rauihan tavoittelu kapsainväliaeslti ja sovöitteluipyrki-mys
amedkfcakisten kedben kotia^
Myönitää täytyy, että tämä uusi kuva on paljon ailkaisem-paa
fcuvaa kauflidimpi ja mieJlylrtäVäimpi. Toivoa vaim piltää, ettei
se säry eiisirmnädisten m y r s^
näytltäimään miten todellinen dntäimä uusi kuva presidentti
Nixonista.
ITixon alpitti virkakautensa huonoin enitein. Ifön nimitti
Pariisiri rauhanneuvotteluiihin edustajakseen sotadsu/udestaan
iimjn0tun Gaböt Lodgen. Hän piti Saigonissa Was!hiilngtoniin
SUOTläbottiaaän Elilswarth B u n ^ on kaikella vioimail-laan
esiiiiitynyt "haukkana" eli sodan&äyniniin äcanimalttaffana.
Hän nimitti puolustusministerikseen Meho^ Lairdib, jtoka on
suositellut ydinaseoihjelmaksi "tarpeen tullien ensi iskun anta-riiista"^
Pi^identti Nixon (nimitti h a l l i t ut
maalimain edustajia. Esimerkiksi New Y o i k T ^ kirjoitti
joulukuim 15 päivänä, että Nixonin halUtusryfhinä '"muodostuu
pääasiassa pankkiireista^ j^itiöidenlakimi^ ja miljonääri-
liikemiehistä", ja että "se on selvästi konservatiivinen"
haillitus. Toiset yhdysvaltalaislehdet ovat huomioineet hallitukseen
nimitetyn pääasiallisesti sellaisia miehiä joilla ei ole
edktaisempaa hällituskokemusta ja että Nixon on ndlmittänyt
iiäanä kokemattomat miehet" pääasiana siksi, että hänelle
itselleen jäisi mahdollisimman vapaat kädet uJko- ja sölsäpo-liittisten
kysymysten käsittelyssä. ^
'Lehtitiedoissa on korostettu sitä tosiasiaa, että Nixonin
haUJtuksessa ei ole yhtään demolkraattia, ei yhltään amrmmatti-yhdistystoimitsijaa,
ei yhtään neekeriä ja eikä yhtään, n a i ^
— mutta sen sijaan on 12 mindsteristä ainakin 7 huippurikasta
miljioQääriä.
K im kaiken tämän lisäksi muistetaan, dttä Richard Nix-otnin
poliittinen ura ja nousu alkoi Joe vMcCarthyn päivinä
äälrimmäisen kiihkoisena "anti-komimunisttina" seKä kyhnära
ja kuuman sodan Wuiattajana, niin silloin on yläiesitettyjen
sedfckojjen perusteella saatu melko täydöllinen "vanha kuva"
Yhdysvaltain nykyisestä presidenttistä..
Mutta jossakin määrin pettyivät virkaanasitimiistilaisuu-d€
ssa ne "haukat" ja valkoiset rotukiihkoilij at, jotka odottavat
presidentin tehtävän vastaanolttaneeflta Nixondl/ba vanhojen
kaavojen mukaan kirjoitettua piihetta Tosiasiassa meille ker-itJtaan,
että mr. Nixonille valmistettiin ja esiteftitiin useita
luonnotosia virkaanastuimispuheaksL Myös keirdtaan, että hän
tutki niitä huolella ja valitsi sen, josta olemme kuulleet ja
lukeneet. Ja totta m , että sen puheen olisi voinut presidenitin
virkaanastumispäivänä pitää moni "kyyhkysenä" aiemmin
tunnelttu yhdysvaltalaispoliitikko airia Arthur Sdilesingerista
senaattori J . W. Fulbrightiin asti. Mericillepantavaa myös on,
että puheensa yhteydessä n^. Nixon ei vedonnuit kylcmän sodan
sankarin Barry Goldwaterin "oppeihin" eikä edes Dwight
Eisenhowerin,edesottamisiin — vaan suurena liiberaalinia tunnettuun
i^anädin D.Rooseveltiin
* * *
Tässä on j'oitakin tärkeimpiä kohtia presidentti Nixonin
virkaanastumispuheesta:
"Johtuen sutä kun maailman kansat haluavat rauhaa ja
johtajat pelkäävät sotaa, aika on ensimmäisen teerran rauhan
puolella . . .
"Suurin ^kunnia, minkä historia Voi varttaa, on rauhantekijän
nimi . . .
"Rultsukaamme kansamm,e rauhanomaiseen kilpailuun ne
Jotka olisivat meidän vastustajiamme , . , : ,
"Ollfca^nme yhteistoiminnassa niiden kanssa jotka haluavat
siihen liittyä huojentaaksemime aseistuksen taakkaa, voi-mistuttaaksenune
rauhan rakennufijta, nlostaaksemme ylös köyhiä
ja nälkäisiä . . .
"Voiitoksemme tavoitteleva rauha ei ole voitto mistään
toisesta kansasta, vaan rauha mJkä tuo haavojen parantumisen
siivUfään . . . "
Ei ole epäilystäkään siitäj etteikö "haukkojen eli öodan
laajentamista vaaltivien keskuudessa ollut YhdysvaOoissa' ja
tääbä Cainadassakin syvää pettymyatä pnesidenitti Nixbtnin
puheesta. Haukat tietenkin muiätavat -toisaalta, elttä Nixon
on. Se mies, joka aikoinaan ehdotti käytettäväksi atomipommia
Vietnamissa Ranskan tilanteen pelastamiseksi. '
"Haukat" muistavat, että Nixon on kaikissa tilanteissa
anitalimt varauksettoman karaiatuksensa jia tukensa JoQmsönin
liaillitiuksen hyökkäyssodalle V i e l ^ ^ ^ re-publikaanipuoliieen
Mianiin kokouksessa esi lau-suniöpt,
elttä *'mje voimme panna lähi-idäh tuleen.. .me viodmm^e
panna Itä-Euroopan 'tuleen." Mutta haukoilla oni sittenkin
tästä uudesta — adennetuin äänin esitetystä — virkaaniöstu-jaispuheesta
kalvava pelko siitä että vastuunallaisen presidentin
toimeen noussut Richard Nixon j«utiM^ h^^ nyt
puheitaan ja tekojaan paljon tarkemmin kuin enneni, jä etttä
-juuri tämän vastuuinalaisuuden vutoksi ^nim^^ pu'hu)t(tava ja
toivottavasti itoimittavakin Iloisin kuin '^haukat", häneii eiliseft
irmotekaimm'art kannatta/jansa ovat ttoivorieeft jia epäilem-äittä
vieläkin toivovat.
Kääntyeia Yhdysvaltain sisäistm ongelmien käsitteljryn
.Riir. ii'ixon esitti siinä "uusia" ajatuksia. Sen sijaainj kun
hän vaalikampanjansa aikana korosti "lain j^a järjjcstyiksen"
ylläpidon fcovemfcamisen tarpeellisuutta, presidentti Nixon sanoi
"nyt, elttä-USA: on "rikas tava«)ista mut^ köy-:
hä" ja että 'liyvyys,, säädyllisy)rs,Va(kkaub j a ihuölehtivafiisutis"
on vä$taus '^henkiseile köyhyydelle". Ja hän vaitoitti: Me
emme'voi oppia töinm töise^^ fcuinnes lakkaatmjntije huu-
KAPrTALISTlHiN TALOUS
LXNSI-SAKSAN ULKOMAANKAUPAN
EKSPANSIO
Länsi Saksa oli' vuonna IÖ68 tdldu-dfelflsessi'
suhteessa '«huJJMiHa". K r i i -
joella vallassa se o|i pUut elokuilta
m i y y ^ v ^ m 6» tlftenljflln ollut
mmiyt /attSmättä jälkiä. K i i i sm
a l ^ s ^ ' örtrestoitttiiioliiiikassä ja "kulu-tebavar^
raiairiddöain y^ltttoudessa.
taan oU Yarsin tuntuva,- kokonaistuotos
k s ^ o i yli yijdeliä prosen^tiUa jä tepl-lisiiuden
tuotos 10 prosentilla.'
Länsi-Saksan in«wopoKw paine kan-sawivällsiä
mftrkkinoite kohtaan on
jatkunut jo kauan, ja kaikkien viime
vesien aikana se on pHänyt kauppataseensa,
aktiivin suurena: vuonna 1866
& ti^jaiFdi^ in'^rkkaa, vuonna 1967 17
miljardia markkaa j a vuonna 1968 16
miljardia nriarkka,a. Tällainen kaupan
kehitys synnyttää vaikeuksia sekä Län-
$1-Säksan k^uppakutnpp«neille, j
käy y}i$ väikeammaKsi säännöstellä
maksustih,teifa;£tt» tämän imaan Jtaihssa,
että sille itselleen, siliä mi^ut väliiot
alkavat pidätellä sen ^varolden ylr-faämlsta
maahansa-
Esimerkiksi Ranska pani kuluneen
vuodan aikana toimeen tuontirajoituksia
ennen kaikkea suojautuakseeii saksalaisen
naapurinsa kauppaeicspansi^
olta. Pidätelläkseen tätä Länsi^aksan
k i ^ i l i j a t vaativat markan revälvpin-tiä:
se olisi. koliottanut a^utomäatti-sesti
Länsi-Saksan vientitavaroiden
hintoja ja al^tanut njiden kilpaituky^
icyä. Nämä vaatimukset saivat varsiti
vaativan sävyn marraskuun valuuttakriisin
aikana. Silloin kävi selväksi,
että D-markan alenneHM kurssi on
eräänä syynä kapitalistisen knaailman
ulkomaankauppa- ja maksusuhiieiden
joutumisesta epäjärjestykseen.
Tämä on ymmärretty myös Bonnis--
sa. Mutta länsisaksalatset monopolit
eivät halunneet kieltäiytyä alennetusta
kurssista, joka raivaa niille tien
maailmanmarkkinoille. Sitä ei halunnut
myöskään hallitus, sillä laaja taloudellinen
ekspansio voimistaa Länsi-
Saksan roolia maailmanpolitiikassa ja
ravitsee revanshismin henkeä, maassa.
Tämän seurauksena Bonn rajoittui
hyvin merkityksettömään vientiveron
kohottamiseen ja tuonti v«ron alentamiseen.
Tämä ei tietenkään ratkaise
ongelmaa. Sillä tälläkään kerralla ei
läT;sisaksalainen pääoma tehnyt myön--
rytystä.vaan sen kili>ailijat, Amerikka,
Englanti ia muut valtiot, jotka poistivat
päiväjärjestyksestä revalvoinnin.
Kauppataseen suuri aktiivi, joka tekee
mahdolliseksi kerätä maan sisällä
suuria rahavaroja^ mahdollisti länsi-saksalaisille
monooolfeiUe isuurten sijoitusten
tekemisen viime vuoden aikana
ulkomailla. Ne kasvoivat vuosina
1969—1966 4 miltardillamaritalla vuodessa,
vuonna 1987 lisäys oli 7,6 mrl-iardia
dollaria ja vuonna 1 ^ jo yli
10 miljardia markkaa. Länsi-Saksan
finanssipääomasta on tullut kansain-väHnen
koronkiskuri numero kaksi
(Yhdysvaltojen jälkeen).
JAPANI: EPÄIASAISUUDEN
LAKI
Japanille on ollut onrinatsta taloudellisen
kehityksen korkea vauhti. Sen
kokonaistuotos lisääntyi vuonna 1967
melkein 12 prosentilla ja teollisuuden
tuotos 19 prosentilla.
Teollisuuden kokonaistuotossa Japani
ohittJTviimc vuonna Englannin ja
alkoi astua Länsi-Saksan kantapätUe.
Oheinen taulukko osoittaa eri valtioiden
voimasuhteiden yleisiä tendenssejä:
TtojiisiWen tuotanto (prosenteissa);
1964 1965 1966 1967 1968
USA ' 44.1 ^.7 45,8 45.2 44.6
Länsi Sdcsa 9,5 9.4 8,9 8.7 9.1
Jdpani 5,8 5.7 6,0 7.0 - 9,5
Englanti 8,4 8,1 7.7 7,5 7,4
Ranska 4,6 4,4 4,4 4,5 4,4
ItaUa 3,5 3,5 3,6 3.8 3,8
\fapanilaiiet talousmiehet ovat laske-heet.
että färkeiinpien teollisuustuotteiden:,
sähkövoiman, teräksen, väri-metallien^
sementin, kuitujen, lannoitteiden,
paperin, synteettisen kautsukin,
kotitalouden.sähkökojexten. autojen ja
laivojen kokonaistuotannossa \Japani
ylittää piioKtoista ks""*^ Länsi-Saksan
kaksi kertaa Englannin, kaksi ja puoli
kertaa Ranskan ja melkein kolme
kertaa Italian, sen sJjaan Ylidvsval-lat
on siitä 2,3 kertaa-edellä. Yhteiskunnallisen
kokonaistuotteen osalta
Jiapand on ohittanut Englannin ja Rans
kan ja saavuttanut Länsi-Saksan.
Nämä tosiasiat vahvistavat uudelleen
Lenmin paljastanxan kapitalististen
maiden kehityksen epätasaisuuden
lain. Japanin kohoalmitnen suurim-
Dien imperialististen valtioiden joukkoon
tuo • nmdcanaan uusia varteen
otettavia muutoksia vohnasuhteissa,
se johtaa kapitalististen maailman-markkinain
uuteen jakoon sekä voimistaa
kilpailua.
Japanissa enempää kuin Ranskassakaan,
ei monopolien rikastuminen
itse asiassa paranna työläisten ase-,
mt^a. Tosiasiahan on, että kansantu-km
tuotossa asukasta k(Aden samoin
kuin elmtason suhtesn Japani on vielä
kaukana monista muista kapitalistisista
maista, jopa varsin pienistäkin,
jotka jäävät siitä tuntuvasti jälkeen
taloudellisen ootentiaalinsa puolesta. .
ITAUA: KASVUN
HIDASTUMINEN
Italian taloudellisen kehityksen vauh
ti on hidastunut. Vuonna 1968 teollisuustuotannon
kasvu oli 5 prosenttia
ssn oiiua vuonna 1967 8 prosenttia.
Sijoitustoiminta yksityisellä sektorilla
heikkeni tuntuvasti. Pääomasijoitusten
kokonaismäärä kasvoi 8—9 prosentilla
(vuonna 1967 12 prosentilla), ja
tämä kasvu tapahtui pääasiassa valtion
sektorilla, missä pääomasijoitukset
kasvoivat 4 prosentilla vuonna
1967 tapahtunutta 6 prosentin nousua
vastaan. Taloudellisen, kasvun vauhti
olisi voinut olla I(aliassa vielä pie-neinpi,^
eUei-^ulkoifictai&eupain tUääne
oim. oUut sUle e < l u U ^ . Vtent» W
voi vuonna 1968 melkein 12 prosentilla.
VALUUTTAKRIISI
Tdrkeinttniae valtkriHe, kuten nuiil-tekin
t;al!(itatistl^e t t a m e , 6ll riien-neint
Väoden aikana ominaista talour
deTiisen Bahteea
vakaisuuden perussyinä (riivat kansahi-välisen
tilanteen yleinen jännittyneisyys,
sosiaalisten koafliktten ji^kkä
kSrl^styminen ja erityiset! kapitalistisi
ten maiden vahiattajärjestdmäin kriisi.
Marxilaisille syjrt nykyiseen valuuttakriisiin,
joJja Dtt jatkunut pienin vä^
liajom marraskuusta J967 alkaen, ovat
selvät. Sei^inen on vihne kädessä ristiriitojen
puhkeaminen paikdlaan pysyvien
valuuttajärjestelmän muoto^,-
jotka on pystytetty yli kaksi vuosikymmentä
sitten, ja niiden miuitosten
välillä, joita sen jälkeen on tapahtunut
kansainvälisessä taloudessa ja politiikassa.
Vaikka kriisin pääiskut ovat suuntautuneet
dollarin sijasta puntaan {a
frangiin, niin näin on tapditunut vain
siksi, että nämä valuutat osoittautuivat
konkreettisissa olosuhteissa heikommiksi.
Tämä itse asiassa pelasti
toistaiseksi dollarin. Mutta heikompinakin
ne jäytävät järjestelmällisesti
dollarin asemaa, jota heikentää vielä
USA: n maksutaseen kroonmen vajaus
ja kultavarojen nopea vuoto Yhdysvalloista.
Kroonisiksi muuttuneiden kapitalistisen
vqhnittajär jestehnän -vuoden 1968
kriisin vitsaukset lisääntyivät mm.
frangin aseman vakavasta heikkenemisestä
ja Länsi-Saksan markan aiheettomasta
alennetusta kurssista, jotka
synnyttivät uuden kieroutuman ja
kriisin valuuttasuhteiden järjestel-mässä.
Arvioitaessa lyhyesti vuoden 1968 tuloksia
voidaan sanoa, että kapitalistisille
maille tämä vuosi merkitsi jatkuvaa
hermojen kulutusta — sdcä taloudellisella,
sosiaalisella että poliittisella
alalla. Jännittyneessä tilassa
joka ei lupaa mitään hyvää, aloitti
kapitalistinen maaihna uuden vuoden.
J . Pokatajev — Novoje Vremja -r
(APN)
VELKAORJUUDEN UUDET
MUODOT USA:SSA
y SYNTYMÄ.
' PÄIVIÄ
Kalle Laine, Vancoujver, B.C..
täyttää tiistaina, tamanJkuuin 28 pnä
75 vuotta.
.Yhdymme sukulaisten ja. tuUa-valn
onneiitoiv<)tuik.siln.
taraaslta toilnien tOiseHetnme."
Vain äänemime alientaminen
auttaa meitä, hän selijbti.
Luivaten jaitkaia taistelua neekerien
tasa-arvoisuuden puolesta,
presidentti Nixon sanoi:
"Yksikään ihiminen ei ole täysin
vapaa, jos hätniein naapurinsa,
ei ole vapaa. Päästäksemme
Ifaim/kaan eteenpäin, meidän on
eddttävä yhdessä. Tämä tar-koilrtaa
rausta-i ja yalkoiJiioiset
yhdessä, yhtenä eikä kahtena
kansana."
Totta on, että YMysvaltadn
presidenttiien juhlavia virkaan-astumispulheita
ei ole kosikaan
pidetty, eikä siis voida nytkään
prtä^ varsinaisim "ohjelma-puheina".
Mutta siitä huolimaitta' on syytä
todeta, että "voimtakysymyk-siin"
viittaamislta lukuunottai-matta,
presidentti Nixon antoi:
Vvihkipiiiheessaan'' irtsesitääin entistä
paljon iupaavaimman kuvan.
Kiinihan se ei • särkylsi,
vaan säilyisi ja ajan mittaan
kaunistuisi! :
New York. — Luotolla eläminen
on eräs amerikkalaiseen elämän-'
tapaan erottamattomasti liittyvä
piirre. Miljooaat amerikkalaiset
tekevät joka kuakausi velkaa yhteensä
80&—900 miljoonan dollarin
arvosta. Kuluttajan ja myymä;
löiden välille on syntynyt us- luot-totoimistoja,
jotka ovat yksityisiä
laitoksia ja jotka määrittelevät
erilaisin keinoin ostavan yleisön
maksukyvyn. Huomattavasta kor*
vaaksesta laottotoimistot antavat
liikkeille tietoja osamaksua käyttävistä
ostajista.
Luottotoimistojen toiminta on kehittynyt
suurtoiminnaksi, kirjoittaa
viikkolehti Parade. USA:n luottotoimintojen
yhdistyksen kortistoissa
on lähes 110 miljoonaa amerikkalaista
koskevat tiedot. Kortteihin
merkitääin mm. asiainomaisen henkilön
, työpalkka, terveydentila Ja
palkka. Viime aikoina merkitään
myös erittäin henkilökohtaisia tietoja
asianomaisen henkilön "moraalitason"
selvittämiseksi.
Luottotoimistoilla on tällä hetkellä
käytettävissään samanlainen tietoaineisto
miljoonista USAn kansalaisista
kuin FBLllä. Henkilöä, joka
on edes kerran Joutunut olemaan
työttömänä, pidetään jo "epävarmana
tapauiksena". Joskus vakavasti
sairastaneet henkilöt ovat myös
"epäilyttävien" kirjoissa;
Luotlotoimislot ovat saaneet nykyisin
niin suuren vaikutusvallan,
että niiden palveluksia käyttävät
hyväkseen myös laitokset, j o i l l a ei
ole mitään tekemistä kuluttaja- tai
palveluelinkeinon kanssa- Monet tuo
tantolaitokset käyttävät hyväkseen
luottotoimistojen tleitoja ottaessaan
henkilökuntaa palvelukseensa.
Luottotoimistojen ilman valvontaa
tapahtuva toiminta on johtanut
siihen, että niiden valta kansalaisten
suhteen on suurempi :;uin hallituksen,
toteaa New York Post.
Lehdistön mukaan luottötoimistot
ovat myös kosketuksessa rikosmaailmaan.
Toimistojen salaisten operaatioiden
vuoksi lukuisat amerikkalaiset
ovat menettäneet : mahdollisuuden
suorittaa ostoja ja saada sopivaa
työtä itselleen Tästä joutuvat kär^
imään ennen muita vähäosaiset,
kirjoittaa Christian Science Monitor
He ovat aina niiden joukossa, joiden
elämään liittyy epävarmuus. He ovat
ikuisia velallisia, he menettävät
muita useammin työpaikan ja he
sairastavat muita enemmän. Luottotoimistojen
skandaalimainen toiminta
on ollut käsiteltävänä myös kongressissa.
Viime vuoden lopulla
kongressin jäsenet totesivat^ että
tavalliset amerikkalaiset ovat luottotoimistojen
alituisen valvonnan ja
kiristyksen alaisia.
^ Helsinki; - T * Sudanien its^näisyj^;
den 50-vuoii8!)ufaktn k u n n n ^ i t t -
Ikomaiyiia j ^ i t i ^ i m ^ ^ ^ ^ k^
l m osanottajien joulkossa oU run-
»aasti suomalaisia siirtodaisia eri
puolilta mnaapaiUoa. Useassa e r i kir-joitolcKissa
tuAtUn «sUile stjatus erityisen
elimen -pierustamisesta Suo^
n*ea' kxfetofevii ' 'tiedoitustoiminnan
tehostaimiselksl «rfityisiesrtl c d puolill
a asuvia ^uomailaisia siirtolaisia
apuna ikäyttäien. Kirjoituikisissa l u -
yatttito siirtoilaEsten.-te^^ apua
v m . i l - e ^ ^ jakelussa,
erUäistei]) S u x u i d ^ ^ jär-jeMelyKÄ
fi«ikä m i ^ ^ ja
tuotesiiumnittelmin liittyvien väijei-d
m »ätaiJfaia jTO. Nyt on tönää u l -
'kosmfm aloite -to^tiettu pe-rusKaoialla
titrtoiiustr varten aä^^^
beellUsdla podijälia toimiva yhdistys
iilmeati Finland Designland r . y.
Yhdistys o n merkitty-Suönien yh-cUstysrekisteriin
juiuri itsenäisyyspäivän
ediellä 1968, j a itsenäisyyspäivänä
lähetetyllä -kirjedlä siitä
tehtiin ensimmäistä Scertaa seikoa
-kirjoiiusiki^aflun «sariottaijiHe, joil-iis
tarjottiin tilaisuus, tulla yhdistyksen
ipesustaviksi asiamieihijcsi. Suuri
osa kiijoituslkilqpaihin osanottajista
ilmoittautuikin määräalaan men.
nessä asiamiehiksi, niin että Fin^
land D e s i ^ l a n d i n asiamiesverkosto
kalttaa jo qyt Euroopan lisäiksi Y h dysvallat
j a Kanadan sekä kaukai-ixn
Australian, josta sieltäkin on
monia asiamiehiä. Tuntmiikiin s i M
kuin ulikosuontalaiset olisivait ottaneet
Finland Designlandin r. y :n
^dämenasiakseen, kertoo yhdistyksen
puheenoohtaja Paavo Siioninen
Helsingistä.
Finland Designland r: y :n nimen-oniaKena
tehtävänä sääntöjensä mukaan
on Suomen ja sen aineellisen
ja henkisen kulttuurin tuntemuksen
lisääminen mahdoUisirnman laajoissa
piireissä ulkomailla. Tarkoitustaan
yhdistys toteuttaa sääntöjensä
mirkaa: ^
— julkaisemalla ja levittämällä
Suomea ja sen tuotantoa esittelevää
informaatioaineistoa,
— järjestämällä esitelmä- j a oh-jelmatilaisu'Jiksia
sekä muita
•kampanjoita, jotka tukevat yh-
; distyksen tarkoitusperiä,
— kokoamalla tietoja ja suorittamalla,
tutkimuksia ma-rkkinoin-timahdollisuiiiksista
eri maissa.
InforJnaatioaineiston jakelu tarkoittaa
Suomea j a son vientituottein
ta sekä matkailumahdollisuuksia
esittelevien brosihyyrien välittäminen
asiamiesten avulla sekä joukko-jakeluna
että fceskitetysti^ samoin
informaatioaineiston toimittamisen
uilkomaisiin sanoma- ja aikakaus-^
lehtiin sekä radio- ja TV-ohjelmille.
Aluiksi tulevat ikysynxyikseen eri
vientiliikkeiden valmiit broshyyrit
j a myöhemmin ryhdytään toimittamaan
myös yhdistyksen omia bros-liyyrejä,
joissa voidaan ottaa, huomioon
asiamiesten antamat myynti-vihjeet;
' ;
Myös erilaisten Suomi-kampanjoiden
suunnittelu on j o pantu alul-le.
Tätä varten ikootaan filmi- ja r a i -
nasarjoja sekä valmista esitelmäai-neistoa.
E r i puolilla maaipalloa olevat
asiamiehet ovat myös esittäneet
halukkuutensa paikallisten Suomi-kampanjoiden
jänjestämisestä niin
ikulttuuxi- k u i n 'kaupallisinaikin kam
panjoina. Tällaisten -kampanjoiden
suunnittelu vaatii luonnollisesti ai-
Jkaia j a t-ehokasta yhteistyötä esim.
paikallisten suomalaisyhdistysten
kanssa. Toisaalta siirtolaisilla on jc
runsaasti kokemusta vastaavien
kaimpanjoiden järjestämisestä, joten
yhteistyöstä on varmasti suurta etua
Tutki mustoimikunta on alusta
lähtien otettu Finland Designlan-din
tärkeäksi, toimialueeksi. Suomi-tietoutta
ja suomalaisen tuotannon
markkinointimahdollisuuksia -koskeva
tutkinHis on tarkoitus pitää jnt-kiivasiti
käynnissä. Tutätimusohjel-man
suunnittehi ; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1969-01-25-02
