1952-11-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
;jant;<nan «auhannenvoston joh-ftolniota kokoontui Wienissä lokakuun JlS pnä. Kokouksessa tehtiin valmis- Iteiaja maailman raubanystävlen kon-fgressla TOrten ja hyväksyttiin s^^^ Iji^va. lausunto: SlaaHman xaubanneiivoston vetoo-finus tVienin rauhankon^essin puo-flesta on saavnttanut suuren huomion I ja Johtanut huomattavaan toimlnnalr jlisuutecn. Väkivaltaisten .toimenpiteiden oh-fniuuuumnnn aolnnn: > nnnnnnetaoat [jeima kansainvälfsissä suhteissa lon jiierättänyt pelkoa vaarasta, joka tullee Joka päivä ilmeisemmäksi; 1^- {laisen tilanteenedessä enemmistö kaikenlaisista yhteiskunnallisista Ubinistä, erikoisesti poIiittiset> unio- [nisUset, kiikolliset ja pasifistiset, ovat omaksuneet näkökannan, että on löy-' Paras joululahja Suomeen on edeUeenUn : TANSKAN PAKETTI! ISysl m'äärä kahvia minkä saa 11- tnan tullia lähettää Suomeen.. Ja taatusti HYVÄÄ KAHVIA. Paketit menee nopeasti ja,hyvässä kunnossa perille ja ovat halpoja sisältöönsä nähden. Tli 7 suoden kiitettävä palvelu; talkeen. Kaikki paictit edelleenkin vakuutuksessa. "SAIMAA"—$6.50 2 Ig. paahtamatonta; extra::;ptima kahvia. "OLYMPIA"—$7.70 - 2 kiloa paahamaitonta MedeUlni kahvia, 4 Ibs riisiä, 2 Ib. rusinoita. 'TENNIA"—$9.40 4 Ibs. paa/hd.Ykahvla papuina 1 ib. pusseissa, 3 Ibs. riisiä, 1 Ib; luumu^ ja, 1 Ib. rusinoita. lähettäkää ajoissa! Älkää jä-ttäkö viime tinkaani NORDMAN (Begisfd) Suite 338—Dominion Sqnare Bläg. MONXBEAL, QUE. dettävä jasta. Kuinka voidaan sodat lopettaa? i Kuinka voidaan lopettaa kgla&ai' •ta?;:::-;;:;. .Kuinka voidaan/tuträta kansojen' riippumattomuus Ja taata jokaisen maan turvallisuus?^ N Vastaus nalliin Jtysymskfliin vtOi^ daan löytää ain()astaän:xauhaa ra^^ kastavien ihmisten v^ustajäin kes^ kustelun avulla. ^: Tsi. jonka maailman-raUhujneuvosto: on kutsimut. tulee olemaan» kansain»; «välinen kokous, jossa mlfihet ja nai-^ set. erdafset olosuhteet>jaelämjnta»: vat omaavista vmalsta : kokoontuvat yhteen. Maailman rauhan^stävienkongres^^ si pyrkii löytämään vapaan Ja niken^ tavan keskustelun ^vulla käytännöl-i Ilsen ratkaisun kysymyksille Jotka tä-| nä päivänä jakavat maailman. ] Jos sopimukseen: päästään edes! yhdessä kysymyksessät^^tulee se teke-| mään helpomnuiksi yhtei^^mmänyk-^ secn pääsemisen; n^öskin toisissa ky-; symyk^ssä ; ja siten helpottamaan kansainvälistäy Jännitystä. Hyväksytty yksimielisesti. <Wien. lokakuun 16, 1932. Philip Bramur. Buotsia- Amerikan Linjan <SAL) ial^paketfi osaston Johtajai'keskustelee .sthteeiinsä Norma Johanssonin kanssa. KOUKMVISIÄ JUOKSIiOITÄI Lumituiskujk VSA:n länsivaltioissä Amaril^o, Tex.- ~ lääUä tiedoitet' J,iia tiistahia. ett^',ltin^ oh satanut 10. tuumaa ja xyoldtakas-tuuU on kasannut sitä nii4; paksuihin kinoksiin^ että $en tabfa liikenne maanteil^ on pysähtynyt. Tiellä ^ j Iu| mimyrskyn'johdosta si^eih^aakanl sakoulu. ' ' ;i • lämpömittari on%yöskin laskenut 22 asteeseen. - '"-^U '* . I Valkoinen vj^ris Cliicago. — l^äUä olevassa Louis .Tasin klinteimistÖViliiUstossa on har-vhiainen kesy lint^'.: fie on valkoineri varis, jolla on vfialeanpunainen nok<^; ka ja;jalat. Set\ba^|tkuu:kuin koira; ja osaa sanoa muutaman sahan. Samoin se osaa hyisillä. DR. ROMAN PNIEVySKI Monivuotinen praktiikka Euroopan haomatolnunissa s^nalols» Erikoisalana slsustaudit, naisten, lasten ja veneriset taudit. Nielurisat leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti ilman .veren vuotoa. Vastaanottotnnnit: Kello 3—8 ip. " 3537 PABK AVE.' Puh. HArbonr 7623 JMONTBEAL, «UE. Valitkaa äänilevynne tästä uudesta joka qn juuri saapunut kauppaamme ® COLUMBIA MY 1 Vanha merimies muistelee, merimiesvalssi,^ Eugen Malmsten Iltakellot, Fox-trot, Eugen Malmsten MT 2 AI, AI, miten pieni musn, valssi, Eugen Mabnsten Margona — Tango-Rumba, Eugen Malmsten M¥ 15 Kippari-Kalle ja maailman.Mattil-Mattf Jurya ystävineen KIppari-Kalle Ja Maailman-MatU n-Matti Juzva ^ ystävineen © TRIQLA T 4042' Ennen Muinoin, fox-trot. Kipparikvartetti Vain ^valUnen tyttö, slow-fox. 4'Hertta" T 4044 Maasta se pienikin ponnistaa/Jenkka. Villio Vartiainen Tee näin — älä näin, valssi, Vilho Vartiainen T 4045 Minä laulan onnestain, tango Veikko Tuomi ' Aatoksin luokse annaan, valssi, V e i i ^ : : T 4046 Karkausvuosi, jenkka. Arvo Ukkola Ja "Kulkurit- Rempallaan, jenkka. Veikko Tuomi ja "Kuttaurit" T 4047 P^tekan luoksesi, tango, Vilho Vartiainen Hälpymätön muisto, valssi, Vilho Vartiainen T 4048 Nanti onnestasi, tango. Vilho Vartiainen mipaan katsettas, valssi, Vilho Vartiainen T 4049 HymyiUt Silmin Idiickafai, tango, Arvo Ukkola Onnen rävel, tango, yelkko TUomi T 4050 Ensimmäisenä Utana, Olavi Virta Taivaalla loIsteU kultainen kauhut, ballaadi Kauko Käyhkö T 40S1 Mitäs Me taltdlljat. valssi. Kipparikvartetti Pyykkinaru, jenl^. Kipparikvartetti • T 4052 Mamman pikkn pipana,^oksi. Kipparikvartetti Kimmon puuhevonen, lastenlaulu. Kipparikvartetti T 4053 Romanialainen serenaadC tango. Veikko llmmi Soittajan sävel, valssi. Veikko Tuomi T 4054 VUmefaien valssi. Veikko Tuomi Pieni hymysuu, f dksi. Veikko Tuomi T 4055 Osa elämääni, tango.'Olavi Virta . . Mr. Törrönen, jenkka.' Olkvl Virta Ja "Kulkurit" T 4056 Syysmietteifä, valssi. Veikko Tuomi. • ' , Onnen-pyöiä valssi Kauko Koktonenktun^ T 4057 Noori ihanteeni, tango, Olavi Vhta; A]ikcsa-Anttl,ienkka, Olavi Virta ja "Kulkurit- T40SS laphi Jenkki, VlUio Vartiainen ja "Kolknrit- Rlnken-ViUen polkka, Vilho Vartiahien.Ja ,'VuIkuzit- T 8031 On lautana pienoinen kahvila; Kipiparlfcvaxtettf' ^^^^^^ ; ® RYTMI R 6130 'Polkkadkermä, hatmonikka Paul Nonjback OI hiljaisuus harmonikka Paul Norrbacki B6131 Raviradan tyttö, jenkka. Justeeri Ravitalli, Jenkka, Justeeri ® LEIJONA T 5065 K c ^ t a , polkka. Tapio Rautavaara TalonpoikalssefCBsadi, valssi. Tapio Rautavaara T 5066 lobfövafasl, merim. valssi, Tapio Rautayaaja . Oikeassa fcanirniigissa mutta väätälB kadaUa^ fcuplettiroxr trot, Tapio ^trtavaara / HINTA $1.25 KPL. (Osta^ Boafcsettova lähefyskolni) ^ PostitiiäukiifrU tulee kädtt^ Lähetämme levyjä kaiUdallelCanadassa.'^ Tilatkaa osoitteella: VAPAUS P0BLISHIII6 CO. iTf>. P. 0.80X69 ' SUDÄirasr, OHTABIO ':iHelslngtssä olivat äsken kokoontu-neet suomen luheiluaslantuntijat. Ja valmentajat pohtimaan kysymystä siitä, mistä johtui suomalaisten juok-i »ijoiden huono menestys Helsingin otyn^iaklsoissa ja mitä olisi tehtävä; et^tä saataisiin Suomen Juoksu Jälleen sille tasolle missä se oli loistoaikoi-naan; Kumma että tähän kokouk-feen 'kutsuttiin asiantuntijoiksi Ja neuvonantajiksi, sellaiset suuret lur-heilusankarit kun Nurmen Paavo. Kolehmaisen Jiannes.^ Lcaitlnen.:: Iso-hoUo ja monet muut, jotka eivät ole kelvanneet antamaan ohjeitaan ja neuvojaan aikaisemmin suomalaisille Jlioksijollle, vaan satulassa ön Istunut ylhäisessä; : yksinäisyydessään suuri >ifalste. .Suomalaisten suurempi ro- 'l||i^dus luontoon iclsoijssa Johtui Nur-r men sanpjen mukaan siltä, että jo karsinnoissa .olivat juoksijat selvästi ylikunnossai Nyt puhutaan entisistä lolstoajolsta Ja suurista miebdstä, ]oi<- den lulokset eivät ole edes sellaisetkaan kuin nykyhetken' suomalaisten nuorten Juoksijoiden, sillä tänä ke-: sänä on 12 miestä juossut kympin alle puoli tuntia maailmassa mutta siihen eivät päässeet paihaina päivi-xölän : Nurmi, Salminen, iLehtinen; Isohollo eikä muut tekijät, tämä ' vain osoittaai miten suiiresti keliitys oh -mennyt eteenpäin ja kuinka eri maissa fanaattisesti on ryhdytty juu-fi'Juoksurintamalla menemään eteen-pätai. Ovathan Julin, Posti, Johansson, Taipale ja muut juosseet tänäkin kesänä 'paremmin . kuin monet suuret aikaisemmin. Nuori Julin k^ k^ill ensikerran eläiss1^U¥^l^rmp^.'ä^a Juoksi'kylmällä Ja kangistavan kolealla säällä heti loistoajan 30,00 J2.Hy- ,vä:.on muistaa että .Nurmen paras äika on 30.08.2. Salmisen 30.05.6. Isor hoUon 3012.6. Lehtinen 30.15.0. muu tämhtxnainitakseni On muuten -varmaa, että Julin jo tällä kerralla olisi pystynyt alittamaan puolituntia «nsi-r yrityksellä jos rata oli' kovempi Ja ilma lämpöisempi Tämä osoittaa, etr tä nykyhetken;; aines on yhtä hyvää 'kun mitä se ermenkin on ollut, ellei :]>arempa{dcin.' Johan myöskin Posti alitti puolituntia (Helsingin olympiaf koissa. Aikaisemmin on sen tehneet vaan Mäki ja Heino. Tässä kokouksessa vanhat tekijät Olivat sillä kannalla, .että maast<^ Juoksu, hiihto, kävely ja voimistelu ovat. ne pohjakelnot Jollia on ennen pkässeet suomalaiset kuntoon Ja pää^^ sevät nytkin Jos vaan innostusta riitr töä. -Valste oli taas sitä mieltä, ettei; hiihto ole hyvästä ja etta se vaan tekee koukkupolvisia juoksijoita; Naurettava juttu. Talvisin hiihtäen ovat-iuomalalset suurjuoksijat hanldcineet kuntopohjaa eivätlcä sentähden otö oilcet~Ttöukkupolvisia. .Hiihtoa ovat harrastaneet Kurikkala, Olkinuora, Mäki. Pekuri, Isohollo Ja monet muut; Ruotsalainen suurjuoksija iKyström Juoksi talvella Joka päivä pari tuntia, hiihti pikamatkoja Ja pitkiä matkoja kilpailuissa mm. Wasa-hilhdo6sa ÖO km. ja oli tänä kesänä.37 vjuotiaana loistdtunnossa. juosten Ruotsin ennär tyksen kympillä 2923.8. viitosen 14.15.8. Hiihtäjiä ovat norjalaiset juoksijat Stokken 29.54.0, samoin tä^ män kesän yllätysmies suomalaisten voittaja 'NorJa-iSuomi maaottelussa nuori Saksiriki 20.48'4. Samobi suomalaisten «voittajaV Holmenkollenilla '18 km.:3renden;.' joka voitti suomalaisen Laineen estejuoksussa Suomi-Norja maaottelussa. ^Tltä luetteloa voitaisiin Jatkaa; vaikka kukka pitkäUe, mutta riittä-: köön tämä esimeikiksi kuinka hiihto on hyvä harjoitusmuoto myöskin juoksijoille, puhukoon Valste suurena suomalaisten Johtajana; mitä haluaa: onhan myöskin meidän fLiittomme perustamisesb lähtien juoksijat olleet suureltai osaltaansmyöskln mestarihiihtäjiä, nhniä olisi paljon Jos niitä tahtoisin esittää. Siis suomalaisten huonoon kansainväliseen: menestykr seen ei liene syynä se ettei osata nytkään harjoitella mutta kuten kokouksessa todettiin on nykyinen nuoriso elnesfia, Jolia ei ole sitä fanaattista Intoa Ja uhraantuvaisuutta, pyrkiä kovan vaivan ja harjoituksen kautta vposi Vuoden Jäliceen' tuleviin säaVu-'' tuksibi/kuten teklvlit entiset tekijät tS^t vjlot ja. riemut myöskin ovat ^vetäneet nuorison mukaansa; Myöskin h^Ipammat urheilumuodot Joissa mlea ei joudu niin lujille'kun Juoksussa, on vetänyt pdrasta :aixiesta mukaansa; Kuten pesäpallo, koripallo, suunnistaminen; painonnosto ja 'monet muut lajit Joista joukoista olisi pitänyt saada ainesta Juuri juoksuun. V - Muiden kansojen valtava >esiinmaraf si ja hirmuiset tulokset puhuvat siitä; että uihellu el enää :>Me suomalaisten monopooU Ja että niillä tulokslUä Joilla suomalaiset Tukholtaian, Ant^ verpenln, Amsterdamin Ja muideiai olympialaisten -aikana.' 'ihmetyttivät maailmaa, ei enää pärjätä. Sitä tö^ distaa estejuoksun> valtava kehityii kun monissa miehissä tänä kesänä on alitettu 9 minuuttia vaikka sitä en*'' nen ei osattu haaveillakaan; oh' erikoistuttu ja tutkittu: tekniikka läpikotaisin ja muodostettu harjoittis myöskin sitä vastaavaksi. Kyixqiistä on tullut nopeit^tentmli^ten matka Ja suurissa kansainvälisls^-: on Juostava: alle puolituntia voltt;aakseen. 'Maira-toonista on tullut matka; Jota 6i enää ^junnau6tyyl;llävoiteta.^Zatopekln Eemelin aika Helsingin märatoonllla väläytti mihin ollaan'menossa Ja - moi nlen muiden miesteh^ldhden ja puo^ Ien tunnin alitus puhuvat kovasta kehityksestä Ja nopeudesta;, Eihän Nurmen, Kolehmaisen,: Stenroosin, Maretelisln Ja muiden suurien aikana' kukaan päässyt maratoonilla alle kahden Ja puolen tunnin, nyt Juoksevat Jo suomalaiset Karvonei^ Puolakka, Koskinen alle Vtämän a Jani Karvonen kylmällä' Umälla ihmeelliseen aikaan 2i25;19.2 Ja ;Varmastl parantaa vielä. Harjoitusmenetelmät ovat varmasti muuttuneet Ja kehitys kulkee eteenpäin. . i3 vatko; suoinaiaiset ;;jääneet< harjol tuksesn nähden kiin-Jämpsän äijä junasta ,s:tä en usko. Kyllä suomalaiset ovat hyvää jä keätävää äinestsi ja ovat näyttäneet, että voivat nous^ ta korkealle juoksijoinakin. Sj^nä huonompaan: menestykseen Juuri täi-; la hetkeUä vdl olla se. että jäävät suurten kehittyvien maiden varjoon. On aivan selvää että nykjyään Juoksija Joka Juoksee kympin alle puoli tuntia ei saa olla työmies Jäca työnsä loputtua lähtee harjoituksiin. Se: aika on ollut Ja mennyt. Joka ei ypi saada parempia v harjoitusmahdollisuuksia miehilleen Ja naisilleen on; jäänyt Junasta. Tämä viittaa Jo ammattimaiseen harjoitukseen,. Jota se todelli- .fiuudessa tänä päivänä on vailcka ammattilaisia ei ollakaan — mukamas; Tässä kilvassa pienet köyhät maat Jäävät jälkeen, eivätkä voi kUpaUla suurten rikkaiden maiden kanssa ja taata urheilijoilleen ..vaan harjoitusta tuloksien vuoksi Ja työ pois. Missä: sitten on raja: amatöörin Ja ammat-i tilaisuuden välillä se on luku erik- ..seen. — Tekonimus. *Me yhdistyneiden kansakUntien kansat, vakaasti tahtoen — palauttaa uskon ihmisen i;tenisoiketdcslin--^ .sekä kansakuntain, suurten Ja pienten, yhtäläisiin oikeuksiin": näin Julistetaan YK:n peruskirjan: 'Johdannon ensimmäisissä lauseissa, samalla kun niaailmanjärjestön päämääräksi ose-tetaan (1 luku. 1 art.) "toteuttaa kansainvälinen yhtelst3rör-> elvyttämällä kalkiUerotuuh,«UkupuoIeenvkle^ leen tai uskontoon'katsomatta kuuluvien lhmisoikieukslen~ Ja perusvapauksien kunnioittamista*.'Sama periaate toistetaan kansainvälistä 'taloudellista Ja sosiaalista yhteistyötä koskevassa IK luvun 65 artiklassa, ja 09 art. suoranaisesti velvoittaa kalkki; Jäsenvaltiot tukemaan- näiden : tarkoitusten toteuttamista. 4oa vailla olev^ alueita koskevassa' XI luvun 73 artiklassa velvoitetaan ne Jäsenvaltiot^ Jotka 'ovat vastuussa' täi-' laisista alueista;?ttmnustiamaan periaatteen, että "näiden alueiden asukkaiden edut ovat ensisijaiset^.: takaamaan 'niiden väestön - ^^poliittisen, taloudelliseni aosiaalisen Ja Mkasvatidc- «eUisen edistyksen^ ^sen oikeudenmukaisen kahielutt'sekä sen KuoJeanUsen iväärhikäytöksUtä" sekä^ edistämään iiäldeh alueiden itsehallfntoa]Ja ^'vapaiden poliittisten laitosten -kasteet-taista kdiittämtstä». Ja •vaikka ^pe-ruskirjan 1 luvun 2 18 kultakaiv^ntoa toimii Quebecissa Quebec City. — Viime syysk. oli Quobechi^ maakunnassa. toiminnassa; 18 kultakaivantoa; Joista huomatuin oli iLemaque, Jonka^uluvan vuoden 9 ensimmäisen kuukauden tuotannon arvo oli 3470,841 dollaria. Plenhi oli Bevcourt. jonka' tuotanto samana al4 kan oli ainoastaan 98y441 dollaria; Näiden varslnatotenvkultalcalvanto^ jen lisäksi oli maaktumassa U muuta metallikaivantoa, '^jotka tuottivat myöskin;kultaa.^ Kaksi ^hUomatUinta; niistä olivat Norandarja, <lu«nont; joiden tuotannpn arvo pU tämän vuoden yhdeksän ;en8/mmaiis<b. kuukauden aikana'SX>^j^/ja 2,876;23S döu laria. Muiden metairikaivantojenkul-: lan tuotanto oli 320j000 dollaria iai vähemmän. - YK:tä sekaantumasta;", d8ä!seen'toähivaltaai\!' kuuluviin asioihin. JiilUi'poikkeukseksi-^^ to^ kttitenUn Vt; luvussa käslteliyt rau-- haa uhkaavat tilanteet; IV luvun 14 art. ja Vliuvun 34 art. antavat täs- 8^ suhteessa sekä yleiskokoukselle et-viäturvallisuHEUieuyostolIe; tarpeelliset valtuudet. ' / ,YK:n paraikaa koolla olevassa 7 yleiskokou]ue8a>a;:,oyk^' ^n^mä periaatteet joutuneet käytännön koettimeen, kun sekä Ranskan,siirtomaasortö Tunisiassa Ja Mftf^ hallituksen rotibsortoEjbeE ovat; 13 arablatois-a^siala^n: ma^ aloitteesta tuUe^t yleiskokouksen sittelylistalle. ."iMitä on tapa!(itunut? Tunisian ja ^Marokon kysymyksen käsittelemistä on'^Ranska asettunut Jyrkästi vastustamatinv^sen ;Ulkoml nisterin Schumanto selittäessä, ottä YKyei^ole pätevä käsittelemää,n asiaa vfbkäilhiUka; onJRUanslian^^ USA^Ue on Ranska Jopa ^esittänyt kirjalUsenvaroituksen, että.se>pitää esilleottamisen .kannattamista .vihamielisenä tekona, oftpa kuiilunut ifh-kauksla. että t^anskasellaisessai. tapauksessa eroaisi'sekä Ykistä eitä •AtlantlnhltostaiKtm kysymys-kaikesta - huolimaha' m' päätetty .ottaa YKm.-k^ittel^listaUe,, on (RanAka kieltäytynyt osallistumasta lienkiisit^^^^ tela^ Ja hyväksymästä vk^ltteljfn pätevyyttä. - -Ranskalle on anta^ kannatuksensa^ Shglannln Eden; kun taas USA Ranskan uhkailuista, «välit-tämättä> on antanut tukensa arabia-lals- aaslalaisten valtojen lesitykseUe, 17SA:nKasennetta i ei kuitenkaan -(kuten Jopa SI3 IS. 11. totesi) ole määrän-jort valn,8<Mi-r^ nyttemipln Jo histo^rtaair siirtynytvastemnle-li^ iyys sUrtomaaJärJe^InULä .Nkob-taan. vaan .myös Ja ennenkaikkea sen tarve saavuttaa goodwiU'lä ara* blvaltain taholla Ja sen oma (alou-dolUnen «tukalt^telu. ^hjols<^ri-kassa; toisaalta korpstetaan a7S:h pääkirjoituksessa), «ttei Stanskalla ole YK-käsittelystä mitään- päättävissä, koska mahdollinen päätöaläu'^ sehna kylläyvesltetäänmetkityksettör mäksl. ' - Samalla tavoin kuin Ranska' iFoh-jois'- Afrikan &uliteei;i on Etelä^Af^l-kan haUituskllstänyt^raE:»:!^ den jMalnnIn rotusorron-käsittelemä,-' eeen: -rotukastivaltion luominen kuuluu muka sen omaan sisäiseen lainsäädäntööni Ja huomattakoon: sekä englanti Ja \Belgia että Austraalla ovat asettimeet tukemaan Btelä-vAtr rikan kantaa seU.ttäen. puuttumisen ^ l a n i n .uusfaskiin. olevan YK ;n peruskirjan vastaista! Englannin Ja Belgian asenteen määrännee tässä niiden oma siirtomaavalta-asema. Austraallon taas sen itsensä yärilli-slin rotuihin kohdistama ankara za< JansulkupoUtilkka. JValtavalla ääntenenemmistöllä 146^-^,8 :n pldättyes^ ^ iiänestykseestä) on Et^lä-^Afrikan kysymys kuitenkin päätetty'ottaa y-leiskolnuksen käsiteltäväksi, mutta taiIöin'on vastakkain kaksi «rl chdo-tusliar V^blaials-aaslalaisen' blokliii Jossa edellytetään (Malanin rotupolitiikan leimaamista 'maailmanrauhaa ^vearanta^^aksl Ja erikoiskomlS8)on n- Eöttamlsta Etelä-(Alirlkän rotuolc^a tutkimaan; sekä 'neljän skandinaavi? 'sen maan eslkämä, Joka edellyttäisi Vain platoonlsen ponsHausehnan hyväksymistä, jossa kaikkia YK:n Jäsenvaltioita kehoitetaan saattoinaan politiikkansa sopusointuun YK:n peruskirjan kanssa. Näistä kahdesta .vaihtoehdosta on . <USA ilmoittanut pitävänsä:jälkimmäistä parempana: 'samalla^kun se i(omla rotuolojäana- Jatellen) tekopyhästi selittää olevan- W "syvästi ^huolestunut Etelä^Afri-kan rotuyastakohtaisuuksista V samalla! se (liyvln ymmärrettävästi) se- Uttää olevansa "erittäin vastahakoinen osoittamaan syyttävällä Bormel-laV Jotakin määrättyä Jäsenvaltiota V ' Vailla merkitystä el rotu- Ja siirto-maakysymysten käsittely YK rssa silti ole ollut: NiL:n edustajain Oromykon ym; siirtomaajärjestelmään kohlUs^ tamat syytöspubeet ovat pakottaneet Imperiallstivallat'¥ itsepaljastaviin puolustusasemiin^ Ja useita Imperla- 'lismia rajoittavia Ja velvoittavia paatoksia on YK:n elimissä yhteisrintamassa pienten kansojen kanssa saatu ajetuksi lävitse.-Voidaanpa lisäksi sa<r ,noa, että -valkkaa niin'Etelä- kuin PohjolB^Afrikkaakin koskevleni kysymysten käsittely johtalslkln YKissa vain ylimalkaisiin päätöslauselmiin, nekin kuitenkini merkitsevät ^Hanskaan Ja AHalanlin kohdistuvaa perias-^ tetuomiota; johon .varshikaan Jälkimmäisellä, juuri perustuslakikiistassa karsimansa'; oikeustappion Jälkeen; tuskin on varaa. i 1 paiahnetaan wemaaM tismia peildlla ' toalook— Täällä UedoieettUn maanantaina, että JfcuvostoUltoa radiotie-: don mnko»h paxanoetaan reumatismia sellien avulla. * ' * '^'J Tiedonannon .^mukaa^ pnt. V. N. Bukhman käytt^/aioplento^ peiliä; Joiden avtd^ liän tehostaa' ^iujlnipn Umpi^ parantaakseen xeunuiUsmlafUj Naiden Ii^yeli IentoKo^eell:pXQ7 pellim ja kupli' Edmonton.,— Kuninkaallinen rafc-supoliljsl ilnioltti maanantaina^ cttit nmnen Joka käveli täällä lentokone^ pippeUlln" Ja' sai surmansa oli mrö VclmaPIckd. ' , , ' ' ' : Kän matkusti lentokoneessa viime sunnuntaina Nortk Battletordlsta l|l-helle Consortia, Jossa lentokone las-k «utiU pä^oUe. ' tulee suorittaa puolueettomien valtojen edustajista muodostetun kontrol-llkomitean valvonnan alaisuudessa." ieolUsttUäyritystei^',^ «yöiäism^. :;j&idcn;>|r^iaÄi^^f «noltetaam fi0mc''" irrettvpstön; 'd^^isiM iMhncbesteit^^,^ tieen fnB^^jfin^m|in..yn}pagt;loft-> tajla. ioldevfjoxälmni'^^ si tätä kapiyisnin viiiAmmis^xiö.'' toa ,kohtp^:.'Aikii«inOTin:t^ ' väittäneet t^i)oaii^!n)lf^ • aisttunisen;j(o^p{sen4 olevan säiil£}Vlimein( la Jttr'tyBläi«lsts4etk^yÄ|i^ vat entistä 'SUUteiimiätv^irott^t^Vji^ :iafctaatt,«itt^'^t^uäE'^^i8Ä u-u-L-inraij-L ii-j-Lru-L-ajni^ iii-_j^|av^iy. ARVOKAS JOULULÄH.FA MUSmdN JIAIiRASTÄJILI.E VAPAUS FVBusmm CQfmmClf!^^ United Natlons, N. Y. — Täällä on eslteti;^ vh-allihen teksti siitä ehdotuksesta, minkä korealaiset ja kiina-; laisefvapaachtolset esittivät-vankien: vaihtokysymyksestä lolakmm 8; pi)ä.| Yhdy«valt{alaii^t neuvottelijat hyllyisivät ehdotuksen summamutikassa PanmUnjomlssa Ja siten rikkoivat; neuvottelut. Ehdotus ' Jätettiin kirjallisessa 'muodossa^ K olevien yhdysvaitaläisten. joukkojen komen tajalle keni^aali Mark ClartcUle ja kuulun se seuraavasti: "Oikeuden: mukaisen, vaatimuksen l>erustieellä,''että baikkien sotavankien molemminpiu>linen V Johtaa' rauhanomaiseen elämään, sneUtän puolemme ehdottaa, että silloin kun rauhansopimus asttiu voimaan,' tulee toikki sotavangit tuoda; sovittuun rvaihtämitpaikkaan: puolu-; cettomalla alueella, kuten teidän puoleltanne on ehdotettu, luovutettavaksi Ja vastaanotettavaksi. Sen Jälkeen kun he ovat lähetetty Ja vastaanotettu, yhteinen Punaisen Ristin ko- .mitea tulee vierailemaan kummankin^ puolen vankien luona, kuten iKorean rauhansopimusluonnoksen 67 para-graflssa määritellään ja kuten tel-: dän puolenne on ehdottanut ja selittää .heille, että totiin palaafninen Johtaa taattuun rauhalliseen elämään mutta että he eivät saa enään osallistua vihollisuuksiin Koreassa. Seti jälkeen toimitetaan sotavankien luokittelu kansallisuuden Ja kotipaikan mukaisesti, kuten meidän puolelt amme on jehdotettu. ' Kotiin palauttaminen tulee suorittaa heti kun jiuo-kittehi on suoritettu. Vaihto ,pubttt-telu, luokittelu jäkotlinläl^^tt^lnen e ENSIKSI . " Uuden^ tannekellon tai teidänkcllonnekorjauk- V sen saatte ILMAISEKStv Jos "Onnen ySn^"» uuden vUohen' yönä lwl.S3, klo O.0O noiiisee Teidän numeronne arvonnassa. o TQISPKBI w Kaikkien asiakkaitten ke^en arvotaan myös^ kaunis käsin oljesta tehty taulu. Tähdet kerto-- vat. että Teillä on onnea ,uuden vupden yönä.. Tulkaa tut himmeja hostamaan onnen numeronne. Kellon korjauksia kohtuuIUstn Tolspaikkaknntalalset, käyltSkä» postia ia osalUstttkaa/arv^intaal^C' KIITOS sudburjr'8 Watcb<Sexvlco hahma kUttää kalkkia edellisen etäisen paikan kennatuksästa ja nyt melketo kaupungin keskustasta, toivomme voivi entistä Mullisemmitt. ' TYBBI TOIVANEN m 1 • % . S: » 1 vanune iiiiiii!MUiiiiiiiiiimiiiiiiuiMiniiHMiiiwjM{!iiiWMiii{uiinHiitmM»ihiMiiiiiiMlniiniM>Mhi>miiiiiiK 'The ideob^icol purifcy of my Sociali5;n ccm wtn ^ olf! Tito todistaa:v^lffinon «ortalltmlnl Uteeiooi(l*en pahtoadenrvoivai kalkki nabdä!" 809 miljoonaa iäimestit — Vaokiat fcafesfnkertototancet, paikat fiiöjieUy, ''KyOä/oh nopeasti lisäärifyii^^aiilo|1$t miksi ei, lwska olen ollut Shur-^äOn^p^^ on moka jota use^niat fa^^^j^y^g,^^^ enemmän kuin mitään muuta'*^') Tilatkaa jo tänään mkM Kaikkia SHUH ,1 ^ mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 27, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-11-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus521127 |
Description
Title | 1952-11-27-05 |
OCR text |
;jant; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-11-27-05