1959-10-31-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm vfltt»8BTT):>w; mdependehtrLabor taÖiatifd'NOT;; e;; 1917; Authorlzed : 9lMa x » »U |)y.-the Post Ttmaätiya and Saturdays by Vapaus PcMtsbing Company Ltd^ at 100-102 Itai 8 t W., Sudbuiy, Oat. Canada. yiÖepHiracs: Äiis: Ö f ^ Editoriäl Oltice ÖS;4-.4286iManag B..Suksi: Editor:w^EMund;^l^^ äddress: Box 69,.Sudbury. Ontario.; ^Advrätising^rat^ «uimn^:!^ iCanadttsÄtpp:i*vte^.OO;^s^ Ylidysivanolssa: i vk.' 9.00 6 kk. 4:80 Suomessa: ^ 1 vk. 9,IJ0 6 kk.^5.29 mm^^£^^^^m^^^^!^w^^^ s^lku aseistariisumiselle ''l [ Vähääkään liioittelematta voidaan sanoa, että ihmiskun-te mi'-: mm- 8I-. liSÄf;:;..-; • •il:;- to- • « i v p r . m f : te: •• te • ]""V lii?-- • • « # ^ ' ' te- Mr te:- täi*?- i i / - I '|töÄiaus,%e^ koettu. Ns. ; ^uiurU^leisö oh myös tietoinen siitä, että L m i k ^ " ~" elintasoa alentamatta, kuten. Yhdysyaltain presidentti '•• :$i^^<^W!^;' sävan oikein totesi jokin aika sitten. Kaiken ;^|^|Q|>3O|^^ muuta -j^TOfi^yälistä^^r^^^^ varustelukilpailun lopettamiseksi * •^ifll^e^sen a^ mitä Neu-y^ ti^litön^^^^^ ehdotti syyskuun 18 pnä ;^i|L.;;y|^ pitämänsä kuuluisan puheensa yh- ; Malakias ilaakso, Sault Ste. Marie, t&yttää Tauaniaina, lokakuun 31 pSi-v| lnfi,-80 vuotta: i, . >, o - • ' \ ' Mrs.^ Anna Tu;omJy Edmonto;»,- A i r Aa, täyttsrsunnuntaina marraskuun 1 pnä 81 vuotta. " . — M a t t i M^ki (Vuorenmäki), Heariit Ont.^ täyttää torstaina, marraskuun S päivänä 80 vuotta. Yhdymme sukulaisten , j a tutta-vain onnentoivotuksiin. piaii puolueeiisa -johtajanpaikasta, ilmaisi täällä: mielipiteen, että nyt keskustielun alaisena; olevasta työ-väeh u u d e s t a i l i ^^ tään — että sen* äseniestai kehittyy vain 'Inuorentunut C C F " kuten hän selitti; {Hän sanoi myös toivovansa, ettäCCFrn: nykyinen rnimik tetään. ''" i " tai V»» itvKsia 4t^^^:Ii9Ö?^ onkin tervehdittävä viime tiistaina YK:n pääma-lännen edustajat tulevat y^t^i^j^mmärryksessä esittämään YK:n yleiskokouksen 82 j ä - ,Ä^|p^ta 1^ poliittiselle komitealle ehdotuksen täy- ^^ta:9seistariiisumissopimusta varten. Mi^oisella varmuudella voidaan myös otaksua, että täl- ^iijheri, ehdotus täydellistä aseistariisumista varten tulee laissa yksimielisesti hyväksytyksi. , %^Tpisaälta on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tämä Y K ^ j>äätöslaus^ aloite sille kj^Thmeiien vallan aseistariisumiskomitealle, joka aloittaa ^ t i i ^ «isi vuoden alussa. Kuten tiedetään, n o i n kaksi vuot- |ä?l(eätänyt kuolle-tilanne saatiin vihdoin viimeinkin pure-t^^ i-jpaäininisteri Hrushts^ ja presidentti Eisenhowerin f||im^sxa päätettiin muodoistaa sekä itää että länttä i^iäpuo^isesti edustava uusi aseistariisumiselin, joka aloittaa i^^ri;^ 0nsi vuoden alussa. ^ U/'0lJUtt& YK:n yksimielinen toivomusaloite helpqittaa luon-ndjisesti aseistariisumiskomitean vaikeata työtä. Mutta se e i tieitcinkään tarkoita sitä, että kysymys täydellisestä aseistariisumiselta p n j o ratkaistu asia. Päinvastoin o n syytä korostaa, i1i]^|;.ais^istariisumisen viholliset yrittävät tehdä kaikkensa ^iäkf^ut^jB^c^ tämän yleismaailmallisen unelman toteutu-jgoisUu Valmistelua aseistariisumisen edistämiseksi ei suin- Kaani ollut se kun NATO-joukkojen amerikkalainen ylipääl- Hjdco, koraali Norstadt antoi aikaisempia sopimuksia rik- 'l^Cren XÄn^ militaristeille luvan ohjuksien valmista-piistä varten. L.änsi-Saksan teollisuuden kiihkeä xakennus- ]äom aseistariisumiseen, kuten sitä ei.|ku.Vda Xiänsi-Saksan vanhan kanslerin, m r . Adenauerin jtt&ea Imisunto, että hän e i muka tule hyväksymään mitään ihtii^ifkokouksen päätöksiä Saksasta: l^äikki tämä — ja tässä o n mainittu vain eräitä yleisem-tunnettuja tosiasioita — osoittaa päivänselvästi, että ja täydellisen aseista tiellä o n paljon vielä sfekä näkyviä että salaisia esteitä. Mutta yleinen mielipide o n n i i n voimakas j a vaikuttava -tÖnäö kysymyksen yhteydessä, että j o s rauhanpuolustajat, f^^fel\iat p^^^ heidän t a h - tpijsaiulee kuulluksi. Rauhanpuolustajain liike — mikä s aa :feiiSväJMnatonta tukea sosialistiselta maailmahosalta jolla e i £^,iniään kannustinta sotiin, kuten o n kapitalistisella maail-*^ nianosalla --- o n ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa piin Vpmiäkas j a tehokas, että se voi saattaa sotatarveyhtiöt Jä.i^äen kenttätyön tekijät tappioon. Mitä tarvitaan oh se, 4ttä;: ki^ rauhanpuolustajat, n i i n pienet, kuin suuretkin, jätkaVat määrätietoisesti j a herpaantumatta toimintaansa IJrJeisen ja täydellisen aseistariisumissopimuksen saavuttami-seksi. 00: m. te;: h-f :?;!^^'. IlS?:: . • ms i i i iissä}'-: •«ii mm mm: mmm Hi I Suomen ja NL:n kauppasopimus '. Kuten on meidänkin lehdessämme kerrottu, viime kesä- :p|i-aloitetut neuvottelut johtivat myönteisten kokemusten •j^iefiisteella siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton edustajat : vfiHekirjoittivat uuden pitkäaikaisen kauppasopimuksen vuosiksi 1961—1965. . ;; 'Tässä uudessa runkosppimuk viennin ^ttä tuonnin lisääntymistä, yleistä kauppavaihdon nousua ja tavaravalikoiman entisestään lisääntymistä: Suomeen tuote- ^^«uiiziaapia-imaasta /polttoaineita, rautaa ja terästä. Toisaalta tapahtuu Suo-iinett; ViennissäÄ samansuuntainen kehitys jä mikä tärkeintä Suomen kansantalouden etujen kannalta, vienti lisääntyy hupmattavanunin metalliteollisuuden tuotteiden kohdalta;^^^^^^^^^^ . Asiaa koskevissa uutistiedoissa on myös tähdennetty sitä viarkeätäseikkaa, että^t ^rkeinta kattoa, vaan -pikemminkin pohjan tavaranvaihdol-le/., Tä8^ yhteydessä^ on hyvä muistaa, että edellisen viisi- -^piiötjskauppasopiinuksen aikana nousi varsinainezi kauppa- 'H^äihto melkoisesti runkosopimusta korkeanmiaksi. Muun «ihBlla pn Neuvostoliitto nyt tarjonnut Suomelle suuria erikoisetuja, esimerkiksi sitä, että Suomelle maksetaan 5 yuo-_ 4en iiaikana 16 miljardia markkaa vientitavaroista vapailla valuutoilla. ' - r- ' "Runkosopimus osoittaa, kuinka edullista Suomelle on •käydä kauppaa, joka on varmaa pitkällä tähtäimellä, ja jonka , tyyÄSuomen laajimmin levinnyt työväenlehti Kansan Uuti- «etselostaenedelleen: "Tosin esimerkiksi työllisyystilannet- 'ti silmälläpitäen olisi kauppavaihto saanut olla vieläkin suu- Onhan todettu, että kauppavaihdon laajentaminen .|i|[$ps^ltaan riippuu suomalaisista kauppakumppaneista, ja ^^V^tetty myös toteamiiksia, että neuvostoliittolaiset olisi-iVAt;' ««l|niit runsaas asia on '~ ttkiiimi:eräiden suomain }}äuftbmuudes^ ? ' ^ . i';)n7^!y^*"^y<*^sä^ syytä muistaa, että Neuvostoliiton luontimahdollisuudet kasvavat äärettömän nope- :ÄA=W;i^ ?i:m^;k IteiÄiiSSiii Ontarion erämiesten (ja naisten) keskuudessa yäit$ilään iisein met? sästyskauden aikana voimassaolevista säädöksistä j a niiden merkityksestä. Seuraavassa on maiden ja metsien departmentin Swastikan p i i r i n edustajan D. G, Waldriffin laatimia vastauksia pjoihin yleisem-piin kiistanalaisiinkysymyksiin: Pitääkö olla sekä pyssynkanto-että muusinkaatolupa muusinmet-sästyksessä? E i . — Vaikka dollarin maksavaa lupaa sanotaan tavallisesti pyssyn-kantoluvaksi, se on asiallisesti k u i tenkin metsästyslupa. Sen varassa on lupa metsästää muuttolintuja, metsälintuja, jäniksiä, murmureita, karhuja, kettuja ja susia, mutta se ei oikeuta metsästämään caribouta, muuseja, peuroja, elkkiä eikä m i tään turkiseläimiä. Viimeksimainituissa tarvitaan erikoisluvat. Saako minulla olla sekä haulikko että pienoiskivääri (lo.w-powered rifle) pyitä pyytäessäni? Saa, jos teillä pn dollarin maksava metsästyslupa. Riista- ja kalastuslain mukaan ei ole mitään r a joitusta siitä montako pyssyä voitte kantaa, mutta se ei pidä paikkaansa muuttolintuja koskevissa l a kisäädöksissä. Muuttolintuja (tarkoittaa vesiliiituja) metsästettäessä henkilöllä ei saa olla muuta kuin yksi haulikko Ja sen koko ei saa olla 10 kaliberia suurempi. Voinko kantaa isoa kivääriä (high-powered rifle) Ontarioi^ asukas- luvan voimalla? Kyllä, paitsi ei peurojen j a muusien metsästysaikaria, jolloin ei ole lupa kantaa .22 kaliberia suurempaa kivääriä ei No. 2 suurempia haulipanoksia, ellei teillä ole peuran tai muusin metsästyslupaa. Pitääkö haulikkoni olla laitettuna siten, ettei siihen mahdu kolmea panosta enempää, jos tarkoitukseni ei ole ampua muuttolintuja? Kyllä. Kaikki haulikot on aina täytettävä siten, ettei niihin mahdu kolmea panosta enempää kerrallaan. Sydäntauti suurin tapipaja syyskuussa tossa syyskuussa suurin ihmistappa-j a, vieden *äötaä^^^ pääii kuoli samaan aikaan 150. Syyskuim: aikana kuoli feTorontos- 'sa kaikkiaan 687 ihmistä,, e l i 14 enemmän /kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna Attlee lupaa pyhittää -mi 4, •^..ji;;.-.;;:^' Suomen—-N-liiton pitkäaikainen kauppasopimus kelpaa myös esimerkiksi Canadan ja Neuvostoliiton välisten kauppasuhteiden keihttä-miselle. Vissit vaikutusvaltaiset piirit, jotka ovat halukkaita myymään entistä enemmän tavaraa Canadasta Neuvostoliittoon, yrittävät kuitenkin selittää mgille, että kaupankäynnin kehittämisen esteenä on Canadan ja Neuvostoliiton yh-teiskuntamuoton e r i l a i suus: Meillä huolehtii kaupankäynnistä yksityisliikkeet, Neuvostoliitossa • muka valtio. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa sellaisenaan, sillä Neuvostoliiton ulkomaankaupasta huolehti i vissit laitokset ja järjestöt. Mutta tärkeintä on se, että jos kapitalistinen Suomi voi tehdä sosialistisen Neuvo s t o liiton kanssa pitkäaikaisen kauppasor pimuksen, niin miksei myös Canada ja Neuvostoliitto? L i säksi; kun Suomen ja Neuvosr toliiton aikaisempi pitkäaikai-, nen kauppasopimus tuotti niin myönteisiä tuloksiav niin kaup-i pasopimus uusittiin vieläpä kaupankäyntiä lisäten, niin miksei se yoi onnisttra myös kapitalistisen Canadan ja so-- sialistisen" Neuvostoliiton välillä? ':; < Asian-tärkeyttä korostaa vielä se, että, — jos nykyinen "suojasää" jatkuu, kuten toivotaan ja näyttää — länsimaista tulee liapahtumaan' eräänlainen: :kaupparyntäys sosialistisen maailmanosanmarkkinoil-le. Mikäli me saisimme kansakuntana eräistä surista kapitalistimaista etuotteen kaupankäynnin järjestämisessä Neuvostoliiton kanssa, se voisi hyvinkin olla suureksi hyödyksi tulevaisuudessa. Siksi on korostettava erikoisesti, että Suo-jmen esimerkkiä kannattaa vakavasti tutkia täällä Canadas- Melbonrae. Britannian entinen pääministeri kreivi Attlee sanoi australialaisille kansallisessa radiolaa- Jalluksessa, että hän suunnittelee kuluttaa lopun elämänsä taistelulle aseistariisumisen puolesta. Britannian Labor-puolueen entinen johtaja, joka pn 76-vuotlas, sanoi, että lisääntyvät kekshmöt "ovat tehneet kansallisen puolustuksen kokonaan vanhanaikaiseksi — koska ei ole puolustusmahdolllsuuksia enää", hän sanoi. "Miljoonia ja miljoonia kulutetaan maailmassa ehdottomastt^ vanhanaikaiseen aseistukseen, Josta kaikki maat oyat yksimielisiä, ettei niitä koskaan käytetä", sanoi Attlee. "Yleisesti käsitetään, että jos me voimme vapauttaa kaiken tämän voiman ja kaiken tämän rikkauden, niin me voisimme nostattaa elintasoa n i i l le puolelle maaliman asukkaista. Jotka nykyään elävät nälkäkuoleman rajalla. 'Tulen pyhittämään nhn paljon voimaani kuin mitä minulla on lopun. elämäni aikana edistääkseni tätä aatetta. Ei riitä taivuttaa valtlomie-hiä. Meidän tulee taivuttaa kansaa väittää etteikö; se jättänyt jälkefi brittiläisten mieliin. Sen aikana p i dettiin lukemattomia puheita^> käyt i n teräviä väittelyitä'ja annettiin montavsuurta ja;, houkuttelevaa^ lu-; päusta:-vEräät/niistä/näyttävät o l leen'jiblconaan elämästä:^ ä, joitä 'kehityksen ketju; ei bl^' liittänyt yhteen, äkkiä 'onii^teuttujäaja-tuksia.' L'aboristien'ja tbryjenvä^ Iillä käyty, välttelyj osoitti,, että,molemmat, jpiiolu nykypäjivän kaikkein vakavimmat •-fongeimat. f ässä ph jj>taih' ajatte-lemiseri aihetta. / Brittiläisten mielissä tällä hetkellä on etualalla toivo; .että ^kan-sainvälinen; yhte'syminärrys saavutettaisiin, että "kylmä spta" päättyisi j a että pysyvä rauha saavutettaisiin. Toivotaan ettei tätä pysyvää rauhaa häiritsisi H-pommieh kaamea varjo, Britanniassa plevat Yhdysvaltain hyökkäystukikohdat eikä myöskään väsyttävä sotapropaganda ja asevarustelukilpailu. Ilo heijasti miljoonista silmistä Britanniassa kun he seurasivat N . S. Hrushtshevin historiallista vierailua yhdysvaltoihin. Syvä helpotuksen huokaus pääsi kun kuultiin, että Camp Davidin neuvpttelut päättyivät menestykseen. Vaalikamppailu ei vain terävöittänyt i h misten huomiota ulkopolitiikkaan. Se myöskin pakpitti monet politii-kot vastenmielisesti lupaamaan keimman taspn neuvottelulle. M i nä tulen jatkamaan painostusta neuvottelun pitämisestä n i i n pian kuin sellainen on käytännöllisesti mahdollinen, sanoi hän. Toinen johtava töry Butler sanoi Halsteadissa: "Jos ihmiskunta haluaa elää, n i i n idän j a lännen täytyy oppia elämään rinnakkain. Me uskomme että kahden järjestelmän rinnakkaiselo saadaan aikaan rauhallisen j a kärsivällisen neuvottel u n kautta. Kuluvan vuoden kehitys on tuonut meidät lähemmäksi toisiamme j a korkeimman tason neuvottelut ovat lähellä." Britannian torysmih iedologinen koskee .elinkustannuksia, asimtoky.- symystä taikka eläkekysyniystä. Mutta" eläkesuunnitelmaieiiestäpu-i ä p t t a m a s ^ l ^^ Cardiffissa «mestyvä ^-torSfjen Western 'MäiLbn saihaa mieltä k u i n laboristieft ^viikkolehti jä^-'sanoi: {'Kansainväliset suhteet saattaa Vai-r |o6ri' k a i k k i ihieidän m ^ t ' t u l e v a i suuden' suurinitelniat;:''Jos mäail-man suurimmat''vallat eivät löydä' keinoja hävittää idän-lännen välisen jätkuyätf • jänriifyks^h syyt, riiiii pÖ-' liittisteh puplueideh tälpu^ellisilla lupauksialla^pn väin pelkästään ä-kadeeminen merkitys." , N . S. Hrushtshevin vierailu Y h - dysvaltpihin avasi mahdollisuuden rauhalle, josta iniljoonat brittiläiset vain uneksivat tähän saakka. , ) Tästä syystä brittiläisten politiikkojen kaikki lausunnot koskien n i i tä mahdoUisuuksa mitä on avautunut maailmassa nyt kuvastavat sitä suurta huomiota mikä on herännyt tääUä. Politiikot, pitäen silmällä tulevaisuuttaan, eivät pyrkineet välttämään Hrushtshevin Yhdysvaltain vierailun suurta merkitystä p i täessään vaalipuheita. Presidentti Eisenhowerin ja Hrushtshevin kohtauksen jälkeen torypuolueen johtaja Macmillan sanoi Great Yarmouthissa, että nyt on selvä jotta tie on avautunut kor-helpoittaa jännityksen lievittämistä. Täällä sanotuinkin, että riiikä puolue hyvänsä voittaa vaaleissa, n in rauhan puolesta taistelijat e i vät kärsi siitä. Sanomalehdet korostivat, että kansainvälisten suhteiden ongelma vaaleissa otti niin tärkeän paikan «ttei sellaista ole nähty neljännesvuosisataan. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Labor puolueen viikkolehti Forvvard k i r j o i t t i , että " y l e i nen äänestys, osoittaa, että suurin osa äänestäjistä tavallisestf' äänestää joko laboristeja taikka torylai-sia taloudellisissa asioissa. Tämä 'TULIKOE" OLI VAIKUTTAVA DRAAMA IpiideUisten kysymystenAyläpuo^^ nbiisee kriitillinen sodan j a rauhan ongelma. Kaikkien valtioitten suur i n tavoite.-on päästä sopimukseen yleisestä , aseriisunnasta, koskien kaiken|tyyj^i van' kansainvälisenM tarkastuksen ja :kpntrolliiv;vpimaan saattamista: tJs-kph olevamme nykyään;lähempänä myönteisiä j a hedelmällisiä neuvotteluja Neuvostoliiton kanssstkuhi pitkään ;aawani!^&^. . l Tällaisia lupauksia oh äiuäetitar iBrittflä.'set ääniBstäjät eivät unohda "niitä?: H e tulevat vaatimaan kbnservatiivihaljlitusUi, .joka ^pysyi vallassa, toteuttamaan ne; li;,r. Britannia tarvitsee rauhallisen ulkopolitiikan, joka on yhdenmukainen brittiläisen. yleis|pn'mielipiteen kans:a. Vain tämä bii^ t i e mite^^ voi auttaa, suurelle vallalle sppival-la tavalla, lujittamaan ^uhaIi asiaa j a helpottamaan kansainvälisen jännitystilanteen lievittämistä. Tälr laiset näkökannat yhä suuremmassa määrässä voittavat alaa Britanniassa. Tämän johdosta Labor-puolueen parlamentti jäsen Emrys Hughes kirjoitti ennen vaaleja vaalipiirinsä äänestäjille: "Hrushtshevin vierailu Yhdysvaltoihin ja Eisenhowerin< tuleva vierailu Neuvostoliittoon on fivannut toiveet siitä, että heidän edustamansa kaksi suurvaltaa voi päästä sopimukseen elää 'rauhassa ja välttää kolmas maailmansota . . Britannian kansa tulee, ilman epäilystä, hyötymään jos ulkopolitiikassa tehdään sellainen muutos, että Britannia riistäytyy irti nykyisestä vaarallisesta asemastaan,^ jolloin se pelaa Amerikan lentokoneiden emälaivan j a Länsi-Euroopan sotatukikohdan psaa." Britannian yleiset vaalit päättyi-annetusta avusta olisi -rA ms-SYMvs-- > IM Hän^sanpi;;ettäi YhdysvaUätv^^ei V voi pitempään olla koko maailmaa .{.;| i h a r t e i U a i ö l k i i t a ^^ saan apuaÄittjraättömilie niä : I K h e n : niielestöän^ ;sOT nomalehtimiehille tällä t v i i k o l l a ' se ~ > f tulisi olla-kaikkieni t e h Ä ? j ^ • E u r b o p a n ; : : i M i d e h | ^^ yhtä hyvin huolissaan kuin Yhdysvallat. , ^ 7; Presidentti teki nämä hubmiph-^- sa~kun .hlneltä -kysyttiin Develop-V ment Loan f ^ d i h : (kehity^äinara-hästpn) äskeisestä-päätöksenä v a a - < ^ :tia, että enemmän sen kehittymät-: v:(>' ;töin'lle jnaa^^^^^ , -^.'i käytettäisiiri Yhdysvallbissa.- SamaUa ^on. kuiiliinut hyvin uskottavia tiedoi^ksia, että' valtionvarainministeriö yrittää kytkeä antamansa ulkomaa avun ostamiseen Yhdysvalloilta. vät äskettäin. N. S. Hrushtshevin Yhdysvaltain vierailun herättämät toiveet voidaan saavuttaa länsival-tain käytännöllisen politiikan kautta. •, Me tarvitsemme rauhan kaikkina aikoina eikä vain yleisten vaalien a i kana, sanoi tunnettu unionistisen 1 ikkeen johtaja Cqusins Elinburgfa-issa. Sota ja k a i k k i mitä siihen l i i t tyy on julistettava laittomaiksi. B r i tannian kansa edelleenkin äänestää tällaisen ehdotuksen puolesta. He tulevat äänestämään kaikkien kansojen ja valtioiden rauhallisen r i n nakkaiselon puolesta. — Eepillinen runous, epiikka, r u nouden l a j i , jossa kertovalla puolella on pääsijä. NLn AVATTU MESSUHALLISSA Titstal-Utana esitettiin Canadan TV-verkostossa yhdysvaltalaisen kirjailijan Arthur Millerin luomukseen perustuva voimakas Ja paljon puhuva yhteiskunnaUlhen draama "The Crucible'*: Se oli poikkeus tavallisista tuslnanäyteUhlstä Ja sai varmaan ajattelevan yleisön suuren suosion. Olisipa meillä enemmän tällaisia näytelmäkh-jolttajla Ja tuottajia! Arthur Millerin "Tulikoe" eli "The Crucible" on taiteellinen, vohnak-kaastl dramatisoiva kuvaus historiallisista tosiasioista. Sen perustana on seitsemännentoista vuosisadan aikana tapahtuneet Salemln nolta- Jahtivalnot Ja "oikeuskuulustelut". Jonka vuoksi McCarthylaisen nolta-jahtimaniaa vieläkin poteva Yhdysvaltain virallinen mielipide el ole sallinut tätä esitystä yhdysvaltalaisista TV-verköstolissa. Sanotaan, että koira älähtää, kun kalikka sattuu. Ja se p i tää ilmeisesti palkkansa näiltäkin tiimoilta, vaikka kysymyksessä on vuosisatojen takaa tapahtuneet historialliset tosiasiat. Vähemmän muinaista noitajahti-manlaa tuntevalle henkilölle tiistai-iltainen "Tulikoe" voi aluksi tuntua hieman sekavalta, hieman taiteellisesti yliammutulta Ja päämäärättömältä. Mutta tämä tuimelma haihtui nopeasti näytelmän vohnakkaan juonen kehittyessä Ja canadalaisten näyttelijäin osoittautuessa tekijöiksi, Jotka tutustuvat aiheeseensa Ja osaavat myös tuikita sen mihin pyritään. Toivottavaa vain olisi, e t t l tämä ca-nadalatnen versio Arthur" Millerin "Tulikokeesta" esitettäisiin myös y h dysvaltalaiselle' yleisölle. Alkuperäisen kuvauksen oli TV-näytökseksl soveltanut Harvey -Hart; Hän oli sovituksessaan Ja lyhennyksessään onnistunut :: mielestämme erinomaisesti. Tämä yli 70 minuuttia kestänyt näytelmä eslteillln ca-nadalalaessa "SJ^rtUne" sarjassa. Kalkkebi-vqimakkabnmln vaikuttavia hahmoja tässä, näytelmässä olivat:; rehellinen: John: Prootor (Leslie Nielsen), hänen:^vaimonsa (Dianna Maddox) Ja. pahamaineinen, puolueellisesti kiihkoillut apulalskuvernöö-r i (Douglas CampbelDyHyvia esityksiä oli muitakin esimerkiksi pappi Hale (Douglas Raine) ja monet muut, mutta rajoitetun tilan vuoksi On ^ tyydyttävä; huomautukseen,etta niin sanottulhhi plkkuroolelhin ei näytelmän: ohjaajan tai näytelmän tuottajan :toimestavoitu ^kiinnitetty riittävästi huomiota. \ Erikoisen vaikuttavia olivat kuitenkin: John Proclor Ja hänen vaimonsaj: Jolta syytettiin -valheellisesti siitä, että he olivat olleet paholaisen kanssa yhteyksissä. Kuolemantupmio oli silloinkin, edessä niille "väärlnajatel-l^ lUe", Jolta mlelivaltaissetl kidutet*' Uin, painostettiin j a valnobtlhi joko noitina tai' paholaisen asiamiehinä. Jotmin vahno oli aluksi kylmä Ja avlolllttoaslolsBa (cerran: harha-askeleen ottanutta miestään epäilevä, mutta kuitenkin läpeensä rehellinen Ja turmeltumaton nainen. Provoka-tian uhrina väärlnsyytettynä hänenkin edessään oli kuolemantuomio - r mistä hän pelastui raskaudentilansa takia. Mutta kun häntä pyydettiin ja painostettiin vaikuttamaan mieheensä niin. etlä hän tunnustaisi syyllistyneensä yhteyksienpltoon p a holaisen kanssa, niin tämä yksinkertainen, inu|:ta rehellinen työläisnainen kieltäytyi siitä. Hänen rehellisyytensä ja kunniantuntonsa housl vaikuttavasti suuren yksilörakJfauden yläpuolelle. ' Näytöksen kohokohtana on kuitenkin rehellisen Johnin viime hetken epäröinti ja perikslanto', sekä siihen välittömästi liittynyt voiman osoitus. Hän oli vangittuna Ja seinään k a h - lehdituna. Sinä aamuna, jolloin r e hellinen John oli määrätty hirtettäväksi, sai hän ensimmäisen kerran pitkästä alkaa tavata vaimoaan. He keskustelivat kahdesta lapsestaan, pian syntyvästä^ kolmannesta lapsestaan sekä siitä, että pitäisikö Johnin pelastaa hengcnsä tunnustamalla Jotakin sellaista minkä he molemmat tiesivät valheeksi. Hirsipuun edessä John antoi periksi ja päätti tunnustaa. .Valtiovallan edustajain edessä hän tunnusti o l leensa yhteyksissä paholaisen kanssa. Mutta kun häneltä vaadittiin todistuksia muitakin syytettyjä vastaan, niin rehellinen John kieltäytyi. K u n Johnilta vaadittiin lopuksi allekirjoitusta "tunnustukseensa" niin hän el antanutkaan viranomaisille tätä lausuntoa. Joka piti naulattaman kirkon oveen, että kyläläiset näkisivät hänenkin tehneen tunnustuksen. EQcö riitä se, että minä olen tunnustanut teidän Jumalallenne ja. antanut n i meni sille niin, että minulla el enää nimeä ole. sanoi vielä epäröivä rer hellinen John. Mutta kun hänen "timnustustaan" vaadittiin propagan!- dalcsi, noltajahdin Jatkamisen hyväksi, niin rehellinen John repi allekirjoittamansa tunnustuksen Ja Joutui luonnollisesti hktettäväksi. Se oli voimakkaasti vaikuttanut kohtaus. Se veti myös vastustamattomasti silmien eteen Ethel ja Julius Rosenbergin äskettäisen teloituksen, jolloin heillekin luvattiin "armahdusta" jos tunnustavat jotakin sellaista minkä tiesivät valheeksi. Se veti esiin sen tosiasian, että n i i n mr. M i l ler kuin tuhannet muutkin amerikkalaiset ovat viimevuosina Joutuneet " v ä ä rlnajattelusta' nykyaikaiseen poliittiseen "tulikokeeseen",, Mahdollisesti nämä seikat eivät olleet lainkaan kirjailijan mielessä — mutta katselija .pl voinut mitenkään olla yhdistämättä keskiaikaista ja n y k y l aikaista noltajahtia toisiinsa. J a tämä kaiketi selittää senkta, miksi Arthur Millerin "The Crucible" ei ole taiteellisestaan voimastaan huolimatta saanut armoa päästä Yhdysvaltain TV-ohjelmistoon. Omasta puolestamme esitämme suurkiitoksen Canadan TV-verkostol-le tästä hienosta,' ajankohtaisesta Ja voimakkaasta yhteiskuntadraamasta. ^ W. E . \ Helsinki. — Neuvostoliiton neljäs Suomessa pidettävä teolli-suusnäyttely julistettiin viime perjantaina virallisesti avatuksi. AVaqks^n-.suoritti Neuvostoliiton ensfinym^en varapääministeri Anastas Mlköjan j a tUaisnadessa puhui lisäka pääministeri Sukselainen. Tilaisuutta kunnioittivat • läsnäolollaan tasaivallan preudent* t i j a rouva Kekkonen. Avajaisjuhlassa oli noin 1 3 0 kutsuvierasta, joiden joukossa nähtiin mm. eduskunnan puhemies Fagerr holm, ^varapuhemies Aitio, h a l l i tuksen jäseniä, mm. ministerit Karjalainen ja Kleemola, Neuvostoliiton ulkomaankaupan ministeri Patolitshev, suurlähettiläs Zaharov, suurlähettiläs Eero A . \Vuori, puolustusvoimain korkeinta johtoa sekä diplomaattikun-' nan, korkeimman virkamiehistön sekä teollisuuden ja kaupan edustajia. Pääministeri Sukselainen totesi puheessaan, että näyttely, tarjotessaan tilaisuuden tutustua naapurimaamme vientitavaroihin sekä lisä-teissään ostavan yleisön mielenkiintoa Neuvostoliiton tuotteisiin, vaikuttaa kysynnän lisääntyessä edistävästi myös Suomen mahdollisuuksiin viedä tuotteitaan Neuvostoliittoon. Pääministeri lausui suomalaisten antavan erikoisen arvon sille, että Suomen j a Neuvostoliiton välisQh..;Uvden 5-vuotissopimuksen allekirjoittaminen tapahtui teolli-suusriäyttelyn aattopäivänä j a että varapääministeri Mikojanilla, joka tunnetaan lämpimänä Suomen, ys- • .••.':.| m .•-Iiii rm I F \ -m : -Äsl •"•'e-''.^.\ •li tävänä j a maittemme välisen kaupan kehittäjänä, on ollut tilaisuus saapua Suoipeen ja läsnäolollaan kunnioittaa näitä tilaisuuksia. P u huja tarkasteli tämän jälkeen Sup^ men j a Neuvostoliiton taloudellisten suhteiden taustaa palauttamalr; l a mieleen pääpiirteet kaupallisesta ' kanssakäymisestämme sodan jälkeen. '." •••••• i •lii M A H T A V A TEOLLISUUSMAA - Pääministerin jälkeen astui puhujakorokkeelle varapäämmisteri M l köjan, joka puheessaan loi laajan katsauksen Neuvostoliiton talpusr elämän kehitykseen eri. a l o i l l a y a l - lankumpuksesta lähtien. Esityksessä hän korosti erikoisesti viime vuor sina tapahtunutta nopeaa kehitystä, Neuvostoliitto ; pn nykyisin US A n jälkeen maailman tpiseksi suurin tepllinen suurvalta, -jonka osuus on yksi viidesosa maailman koko teollisuiistuotanhosta, mainitr si varapääministeri. Hän totesi, e t tä Neuvostoliitto on osoittanut sei-, l a i s t a ' kehitysvauhtia, jota mikääii kapitalistinen maa e i ole pystynyt osoittamaan. ,; Teollisuuden kpkpnaistuptaioito Neuvostoliitossa pii ylime.jvuöiiaa^^Ä^f 36-kertainen vuoden 1913 ltaa)<^^ verrattuna ja" tulee plemäM 1 ^ na : 1965 nom 1,8-kertainen viime ,^ I mi m m M l \ ,-':^j:;KVl ::'S§pl \\ I mm ::.4-v-:'--;w I vuoteen nähden j a noin 66-kertal-nen vuoteen 1913 verrattuna. Korostettuaan Neuvostoliiton va- ^1 kavaa j a aktiivista pyrkimystä py- .^1 syvään rauhaan, varapääministeri 'neuvostohallituksen toimeksiannosr ta julisti Neuvostoliiton teollisuus-näyttelyn Helsingissä avatuksi. PÄIVÄN PAKINA Pyssyt paukkuvat jätteen Nykypäivinä on Sudburyn seudulla vaikea saada kunnon keskus^ nen varsinaisen metsästyskauden^ telua käyntiin missä tahansa joukkoon eksyy pari eränkävijää, ja niitä tuntuu olevan vähän siellä ja täällä,"ellei vissiä osaa^keskuste-lusta ''pyhitetä", pukin tai "muu s i n " ' metsästykselle. . ; Pyssyt ovat tosin paukkuneet-tänäkin syksynä pitkän<aikaa:,Se »1 koi vesilintujen pyiden Imetsäs-tyksestä jo syyskuun puolella. S i t ten tulivat päiväjärjestykseeni-'poh-joiseh"' muusit ja peurat, joita i n nokkaimmat ovat pyytäneet j o pari vllkkoaV, Mutta vasta nyt pääsevät nämä sudburylaiset eränkävijät yleensä veriinsä,; sillä tämän alueen "eteläpuolen" peuranmetsästys a l kaa tänä aamuna, lokakuun 31 pnä. Eipä' silti, metsämiehet kuten sunnuntaikalastajatkin, ovat sikäli erikoisia väkeä^ttä he "ampuvat" peuroja > (ja muusejakin), raahaavat niitä pois metsästä, paneyat l i hoiksi ja kertpvat näistä ylevistä kokemuksistaan jo > useita päiviä enr alkamista itähtpp. sanoa, he: menettelevät siten r.vilkkaan mielikuvituksen höystämissä puheissaan J o i h i n .sisältyyÄ^pi^ ajattelua.' , .•!'^- :: Metästyskärpäseh <,pureman;'saa-. neita onj tietysti muuallakin kuin täällä SMdbUryssa.;Parhaana todis-tulcsena :siitä, on ;se/:ettäcnäitä: erän-:^ kävijä-kansalpisiamme pn viimepäi-vinä , saapunut tänne pitkienkin matkpjen takaa aivan kuin muut-tPlintuja keväällä! No, onnea matkalle pojat, j a jos satutaan jossak i n korpimaastossa tapaamaan; niin morjestellaan ja: keskustellaan ^niistä "sarvipäistä" joita on saatu tai jotka' on tarkoitus kaataa. |i;|:^||;f;;ef/if Mutta, voidaan sanpa, "kannat-taako pstaa ruutia j a ampua variksia"?' E l i , eikö eränkäynti, kalastus ja ulkpilu yleensä ole Ipppujen lopuksi ajan ' haaskausta, varojen tuhlausta' j a vallan jotakin poro-porvarillisuutta? Asia voi olla tietysti sitenkin, riippuen tietysti miten me itsekukin tällaisiin kysymyksiin suhtaudumme. Mutta tämä palauttaa meidän mieleemfme n.s. "sydänviikon" a i kana viime' kesänä miltei kaikissa canadalaisissa lehdissä julkaistut ohjeet siitä/ miten voidaan välttää tai ainakin pakoilla yhtä suurinta tappajaamme,' sydäntautia' tai sen saantia . . . " Näiden ohjeiden ' perusteella näyttää siitaketta yksi varmm keino sydäntaudin saamiseksi on se että pidämme aina työtä j a velvollisuuksia etutilalla ja jätämme henkilökohtaiset tarpeet kaikkein viimeiseksi. < . Muita samanlaisia "varmoja keinoja"- sydäntaudin saamiseksi lueteltiin silloin kymmenkunta — siis kymmenen käskyä sydäntaudin hankkimiseksi ja yksi niistä voidaan tulkita seuraavaat) tapaan: "Pidä kalastusta, metsästystä, retkeilyä ja ulkoilua yleensä sekä r a han että ajan haaskaamisena". Kaiken tämän perusteella voimme siis todeta, että on erittäin tyhmää käyttää vapaa-aikpjamme sellaiseen ajanviettopn, jpka vpi jatkaa terveyttämme, työkuntpamme j a henkiriepummekin säilymistä. . Tämä kaiketi selittää senkm, miksi esimerkiksi Neuyostoliitpssa ,, • pannaan ' ,^:^'>:-' -^-:^^^-^^"^'::"-':i,:. I vanhemmankih: väestön i i keskuudessa niin suurta hupmiota liikunnan harrastamiseen, sisältyy ' ., siihen niin kalastus j a metsästys ^ V kuin muukin retkeily, mikä pinnal-lisesti katspen saattaa tPdellakin näyttää vain "ajan j a varojen haaskaamiselta", j Jpkatapauksessa meille metsäs-_ : tyskärpäsen pureman saaneille pn mah^Ptpnta: asiaa toisin selittää. No, sitten kun tulemme-vanhoik- - si — ja tätä nupruutta_näyttää riit- ''j tävän, auiakin 70—80 ikävuoden J ' j paikkeille — voimme jättää reikä- >; raudat, kohot j a koukut siimoineen } joko kellarim t a i vhMille|^mut^ epäilemme kuitenkin, että henges^ e^SllI sä olemme kuitenkin.mukana viela s i l l o i n k n kalastus- j a metsästysjut-. ^. tuja kertovien nuorempien joukos- < % sa kunakin sespnkiaikana. J a jos lihan hinnassa;:;tapähtuU;g^ metsästyskauden aikana suurem-paa laskua — mihin peurakannan • I vähentymisen vuoksi ei tänä syk-synä taida olla kovin suuria mah*< ,1 doUisuuksia — n i i n se on'merkkinä siitä että mlsiiksen sitä Tapiolan
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 31, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-10-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus591031 |
Description
Title | 1959-10-31-02 |
OCR text |
mmm
vfltt»8BTT):>w; mdependehtrLabor
taÖiatifd'NOT;; e;; 1917; Authorlzed
: 9lMa x » »U |)y.-the Post
Ttmaätiya and Saturdays by Vapaus
PcMtsbing Company Ltd^ at 100-102
Itai 8 t W., Sudbuiy, Oat. Canada.
yiÖepHiracs: Äiis: Ö f ^
Editoriäl Oltice ÖS;4-.4286iManag
B..Suksi: Editor:w^EMund;^l^^
äddress: Box 69,.Sudbury. Ontario.;
^Advrätising^rat^ «uimn^:!^
iCanadttsÄtpp:i*vte^.OO;^s^
Ylidysivanolssa: i vk.' 9.00 6 kk. 4:80
Suomessa: ^ 1 vk. 9,IJ0 6 kk.^5.29
mm^^£^^^^m^^^^!^w^^^ s^lku aseistariisumiselle
''l [ Vähääkään liioittelematta voidaan sanoa, että ihmiskun-te
mi'-:
mm-
8I-.
liSÄf;:;..-; •
•il:;-
to- •
« i v
p r .
m f :
te: ••
te •
]""V
lii?-- • •
« # ^ ' '
te-
Mr
te:-
täi*?-
i i / -
I '|töÄiaus,%e^ koettu. Ns.
; ^uiurU^leisö oh myös tietoinen siitä, että L m i k ^ "
~" elintasoa alentamatta, kuten. Yhdysyaltain presidentti
'•• :$i^^<^W!^;' sävan oikein totesi jokin aika sitten. Kaiken
;^|^|Q|>3O|^^ muuta
-j^TOfi^yälistä^^r^^^^ varustelukilpailun lopettamiseksi *
•^ifll^e^sen a^ mitä Neu-y^
ti^litön^^^^^ ehdotti syyskuun 18 pnä
;^i|L.;;y|^ pitämänsä kuuluisan puheensa yh-
; Malakias ilaakso, Sault Ste. Marie,
t&yttää Tauaniaina, lokakuun 31 pSi-v|
lnfi,-80 vuotta: i, . >, o - • ' \ '
Mrs.^ Anna Tu;omJy Edmonto;»,- A i r
Aa, täyttsrsunnuntaina marraskuun
1 pnä 81 vuotta. " .
— M a t t i M^ki (Vuorenmäki), Heariit
Ont.^ täyttää torstaina, marraskuun
S päivänä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten , j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
piaii puolueeiisa -johtajanpaikasta,
ilmaisi täällä: mielipiteen, että nyt
keskustielun alaisena; olevasta työ-väeh
u u d e s t a i l i ^^
tään — että sen* äseniestai kehittyy
vain 'Inuorentunut C C F " kuten hän
selitti; {Hän sanoi myös toivovansa,
ettäCCFrn: nykyinen rnimik
tetään. ''" i "
tai V»»
itvKsia
4t^^^:Ii9Ö?^ onkin tervehdittävä viime tiistaina YK:n pääma-lännen
edustajat tulevat
y^t^i^j^mmärryksessä esittämään YK:n yleiskokouksen 82 j ä -
,Ä^|p^ta 1^ poliittiselle komitealle ehdotuksen täy-
^^ta:9seistariiisumissopimusta varten.
Mi^oisella varmuudella voidaan myös otaksua, että täl-
^iijheri, ehdotus täydellistä aseistariisumista varten tulee
laissa yksimielisesti hyväksytyksi. ,
%^Tpisaälta on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tämä
Y K ^ j>äätöslaus^ aloite sille
kj^Thmeiien vallan aseistariisumiskomitealle, joka aloittaa
^ t i i ^ «isi vuoden alussa. Kuten tiedetään, n o i n kaksi vuot-
|ä?l(eätänyt kuolle-tilanne saatiin vihdoin viimeinkin pure-t^^
i-jpaäininisteri Hrushts^ ja presidentti Eisenhowerin
f||im^sxa päätettiin muodoistaa sekä itää että länttä
i^iäpuo^isesti edustava uusi aseistariisumiselin, joka aloittaa
i^^ri;^ 0nsi vuoden alussa. ^
U/'0lJUtt& YK:n yksimielinen toivomusaloite helpqittaa luon-ndjisesti
aseistariisumiskomitean vaikeata työtä. Mutta se e i
tieitcinkään tarkoita sitä, että kysymys täydellisestä aseistariisumiselta
p n j o ratkaistu asia. Päinvastoin o n syytä korostaa,
i1i]^|;.ais^istariisumisen viholliset yrittävät tehdä kaikkensa
^iäkf^ut^jB^c^ tämän yleismaailmallisen unelman toteutu-jgoisUu
Valmistelua aseistariisumisen edistämiseksi ei suin-
Kaani ollut se kun NATO-joukkojen amerikkalainen ylipääl-
Hjdco, koraali Norstadt antoi aikaisempia sopimuksia rik-
'l^Cren XÄn^ militaristeille luvan ohjuksien valmista-piistä
varten. L.änsi-Saksan teollisuuden kiihkeä xakennus-
]äom aseistariisumiseen, kuten sitä
ei.|ku.Vda Xiänsi-Saksan vanhan kanslerin, m r . Adenauerin
jtt&ea Imisunto, että hän e i muka tule hyväksymään mitään
ihtii^ifkokouksen päätöksiä Saksasta:
l^äikki tämä — ja tässä o n mainittu vain eräitä yleisem-tunnettuja
tosiasioita — osoittaa päivänselvästi, että
ja täydellisen aseista tiellä o n paljon vielä
sfekä näkyviä että salaisia esteitä.
Mutta yleinen mielipide o n n i i n voimakas j a vaikuttava
-tÖnäö kysymyksen yhteydessä, että j o s rauhanpuolustajat,
f^^fel\iat p^^^ heidän t a h -
tpijsaiulee kuulluksi. Rauhanpuolustajain liike — mikä s aa
:feiiSväJMnatonta tukea sosialistiselta maailmahosalta jolla e i
£^,iniään kannustinta sotiin, kuten o n kapitalistisella maail-*^
nianosalla --- o n ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa
piin Vpmiäkas j a tehokas, että se voi saattaa sotatarveyhtiöt
Jä.i^äen kenttätyön tekijät tappioon. Mitä tarvitaan oh se,
4ttä;: ki^ rauhanpuolustajat, n i i n pienet, kuin suuretkin,
jätkaVat määrätietoisesti j a herpaantumatta toimintaansa
IJrJeisen ja täydellisen aseistariisumissopimuksen saavuttami-seksi.
00:
m.
te;:
h-f
:?;!^^'.
IlS?::
. •
ms
i i i
iissä}'-:
•«ii mm
mm:
mmm
Hi
I Suomen ja NL:n kauppasopimus
'. Kuten on meidänkin lehdessämme kerrottu, viime kesä-
:p|i-aloitetut neuvottelut johtivat myönteisten kokemusten
•j^iefiisteella siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton edustajat
: vfiHekirjoittivat uuden pitkäaikaisen kauppasopimuksen vuosiksi
1961—1965.
. ;; 'Tässä uudessa runkosppimuk viennin
^ttä tuonnin lisääntymistä, yleistä kauppavaihdon nousua ja
tavaravalikoiman entisestään lisääntymistä: Suomeen tuote-
^^«uiiziaapia-imaasta
/polttoaineita, rautaa ja terästä. Toisaalta tapahtuu Suo-iinett;
ViennissäÄ samansuuntainen kehitys jä mikä tärkeintä
Suomen kansantalouden etujen kannalta, vienti lisääntyy
hupmattavanunin metalliteollisuuden tuotteiden kohdalta;^^^^^^^^^^
. Asiaa koskevissa uutistiedoissa on myös tähdennetty sitä
viarkeätäseikkaa, että^t
^rkeinta kattoa, vaan -pikemminkin pohjan tavaranvaihdol-le/.,
Tä8^ yhteydessä^ on hyvä muistaa, että edellisen viisi-
-^piiötjskauppasopiinuksen aikana nousi varsinainezi kauppa-
'H^äihto melkoisesti runkosopimusta korkeanmiaksi. Muun
«ihBlla pn Neuvostoliitto nyt tarjonnut Suomelle suuria erikoisetuja,
esimerkiksi sitä, että Suomelle maksetaan 5 yuo-_
4en iiaikana 16 miljardia markkaa vientitavaroista vapailla
valuutoilla. '
- r- ' "Runkosopimus osoittaa, kuinka edullista Suomelle on
•käydä kauppaa, joka on varmaa pitkällä tähtäimellä, ja jonka
, tyyÄSuomen laajimmin levinnyt työväenlehti Kansan Uuti-
«etselostaenedelleen: "Tosin esimerkiksi työllisyystilannet-
'ti silmälläpitäen olisi kauppavaihto saanut olla vieläkin suu-
Onhan todettu, että kauppavaihdon laajentaminen
.|i|[$ps^ltaan riippuu suomalaisista kauppakumppaneista, ja
^^V^tetty myös toteamiiksia, että neuvostoliittolaiset olisi-iVAt;'
««l|niit runsaas asia on
'~ ttkiiimi:eräiden suomain
}}äuftbmuudes^
? ' ^ . i';)n7^!y^*"^y<*^sä^ syytä muistaa, että Neuvostoliiton
luontimahdollisuudet kasvavat äärettömän nope-
:ÄA=W;i^
?i:m^;k
IteiÄiiSSiii
Ontarion erämiesten (ja naisten)
keskuudessa yäit$ilään iisein met?
sästyskauden aikana voimassaolevista
säädöksistä j a niiden merkityksestä.
Seuraavassa on maiden ja
metsien departmentin Swastikan
p i i r i n edustajan D. G, Waldriffin
laatimia vastauksia pjoihin yleisem-piin
kiistanalaisiinkysymyksiin:
Pitääkö olla sekä pyssynkanto-että
muusinkaatolupa muusinmet-sästyksessä?
E i . — Vaikka dollarin maksavaa
lupaa sanotaan tavallisesti pyssyn-kantoluvaksi,
se on asiallisesti k u i tenkin
metsästyslupa. Sen varassa
on lupa metsästää muuttolintuja,
metsälintuja, jäniksiä, murmureita,
karhuja, kettuja ja susia, mutta se
ei oikeuta metsästämään caribouta,
muuseja, peuroja, elkkiä eikä m i tään
turkiseläimiä. Viimeksimainituissa
tarvitaan erikoisluvat.
Saako minulla olla sekä haulikko
että pienoiskivääri (lo.w-powered
rifle) pyitä pyytäessäni?
Saa, jos teillä pn dollarin maksava
metsästyslupa. Riista- ja kalastuslain
mukaan ei ole mitään r a joitusta
siitä montako pyssyä voitte
kantaa, mutta se ei pidä paikkaansa
muuttolintuja koskevissa l a kisäädöksissä.
Muuttolintuja (tarkoittaa
vesiliiituja) metsästettäessä
henkilöllä ei saa olla muuta kuin
yksi haulikko Ja sen koko ei saa
olla 10 kaliberia suurempi.
Voinko kantaa isoa kivääriä
(high-powered rifle) Ontarioi^ asukas-
luvan voimalla?
Kyllä, paitsi ei peurojen j a muusien
metsästysaikaria, jolloin ei ole
lupa kantaa .22 kaliberia suurempaa
kivääriä ei No. 2 suurempia
haulipanoksia, ellei teillä ole peuran
tai muusin metsästyslupaa.
Pitääkö haulikkoni olla laitettuna
siten, ettei siihen mahdu kolmea
panosta enempää, jos tarkoitukseni
ei ole ampua muuttolintuja?
Kyllä. Kaikki haulikot on aina
täytettävä siten, ettei niihin mahdu
kolmea panosta enempää kerrallaan.
Sydäntauti suurin
tapipaja syyskuussa
tossa syyskuussa suurin ihmistappa-j
a, vieden *äötaä^^^
pääii kuoli samaan aikaan 150.
Syyskuim: aikana kuoli feTorontos-
'sa kaikkiaan 687 ihmistä,, e l i 14
enemmän /kuin vastaavana aikana
edellisenä vuonna
Attlee lupaa pyhittää
-mi
4, •^..ji;;.-.;;:^'
Suomen—-N-liiton pitkäaikainen
kauppasopimus kelpaa
myös esimerkiksi Canadan
ja Neuvostoliiton välisten
kauppasuhteiden keihttä-miselle.
Vissit vaikutusvaltaiset piirit,
jotka ovat halukkaita myymään
entistä enemmän tavaraa
Canadasta Neuvostoliittoon,
yrittävät kuitenkin selittää
mgille, että kaupankäynnin
kehittämisen esteenä on
Canadan ja Neuvostoliiton yh-teiskuntamuoton
e r i l a i suus:
Meillä huolehtii kaupankäynnistä
yksityisliikkeet, Neuvostoliitossa
• muka valtio. Tämä
ei tietenkään pidä paikkaansa
sellaisenaan, sillä Neuvostoliiton
ulkomaankaupasta huolehti
i vissit laitokset ja järjestöt.
Mutta tärkeintä on se, että jos
kapitalistinen Suomi voi tehdä
sosialistisen Neuvo s t o liiton
kanssa pitkäaikaisen kauppasor
pimuksen, niin miksei myös
Canada ja Neuvostoliitto? L i säksi;
kun Suomen ja Neuvosr
toliiton aikaisempi pitkäaikai-,
nen kauppasopimus tuotti niin
myönteisiä tuloksiav niin kaup-i
pasopimus uusittiin vieläpä
kaupankäyntiä lisäten, niin
miksei se yoi onnisttra myös
kapitalistisen Canadan ja so--
sialistisen" Neuvostoliiton välillä?
':; <
Asian-tärkeyttä korostaa vielä
se, että, — jos nykyinen
"suojasää" jatkuu, kuten toivotaan
ja näyttää — länsimaista
tulee liapahtumaan' eräänlainen:
:kaupparyntäys sosialistisen
maailmanosanmarkkinoil-le.
Mikäli me saisimme kansakuntana
eräistä surista kapitalistimaista
etuotteen kaupankäynnin
järjestämisessä Neuvostoliiton
kanssa, se voisi hyvinkin
olla suureksi hyödyksi
tulevaisuudessa. Siksi on korostettava
erikoisesti, että Suo-jmen
esimerkkiä kannattaa vakavasti
tutkia täällä Canadas-
Melbonrae. Britannian entinen
pääministeri kreivi Attlee sanoi australialaisille
kansallisessa radiolaa-
Jalluksessa, että hän suunnittelee
kuluttaa lopun elämänsä taistelulle
aseistariisumisen puolesta.
Britannian Labor-puolueen entinen
johtaja, joka pn 76-vuotlas, sanoi,
että lisääntyvät kekshmöt "ovat tehneet
kansallisen puolustuksen kokonaan
vanhanaikaiseksi — koska ei
ole puolustusmahdolllsuuksia enää",
hän sanoi.
"Miljoonia ja miljoonia kulutetaan
maailmassa ehdottomastt^ vanhanaikaiseen
aseistukseen, Josta kaikki
maat oyat yksimielisiä, ettei niitä
koskaan käytetä", sanoi Attlee.
"Yleisesti käsitetään, että jos me
voimme vapauttaa kaiken tämän voiman
ja kaiken tämän rikkauden, niin
me voisimme nostattaa elintasoa n i i l le
puolelle maaliman asukkaista. Jotka
nykyään elävät nälkäkuoleman
rajalla.
'Tulen pyhittämään nhn paljon
voimaani kuin mitä minulla on lopun.
elämäni aikana edistääkseni tätä
aatetta. Ei riitä taivuttaa valtlomie-hiä.
Meidän tulee taivuttaa kansaa
väittää etteikö; se jättänyt jälkefi
brittiläisten mieliin. Sen aikana p i dettiin
lukemattomia puheita^> käyt
i n teräviä väittelyitä'ja annettiin
montavsuurta ja;, houkuttelevaa^ lu-;
päusta:-vEräät/niistä/näyttävät o l leen'jiblconaan
elämästä:^ ä,
joitä 'kehityksen ketju; ei bl^' liittänyt
yhteen, äkkiä 'onii^teuttujäaja-tuksia.'
L'aboristien'ja tbryjenvä^
Iillä käyty, välttelyj osoitti,, että,molemmat,
jpiiolu
nykypäjivän kaikkein vakavimmat
•-fongeimat. f ässä ph jj>taih' ajatte-lemiseri
aihetta. /
Brittiläisten mielissä tällä hetkellä
on etualalla toivo; .että ^kan-sainvälinen;
yhte'syminärrys saavutettaisiin,
että "kylmä spta" päättyisi
j a että pysyvä rauha saavutettaisiin.
Toivotaan ettei tätä pysyvää
rauhaa häiritsisi H-pommieh
kaamea varjo, Britanniassa plevat
Yhdysvaltain hyökkäystukikohdat
eikä myöskään väsyttävä sotapropaganda
ja asevarustelukilpailu.
Ilo heijasti miljoonista silmistä
Britanniassa kun he seurasivat N .
S. Hrushtshevin historiallista vierailua
yhdysvaltoihin. Syvä helpotuksen
huokaus pääsi kun kuultiin,
että Camp Davidin neuvpttelut
päättyivät menestykseen. Vaalikamppailu
ei vain terävöittänyt i h misten
huomiota ulkopolitiikkaan.
Se myöskin pakpitti monet politii-kot
vastenmielisesti lupaamaan keimman taspn neuvottelulle. M i nä
tulen jatkamaan painostusta
neuvottelun pitämisestä n i i n pian
kuin sellainen on käytännöllisesti
mahdollinen, sanoi hän.
Toinen johtava töry Butler sanoi
Halsteadissa: "Jos ihmiskunta haluaa
elää, n i i n idän j a lännen täytyy
oppia elämään rinnakkain. Me
uskomme että kahden järjestelmän
rinnakkaiselo saadaan aikaan rauhallisen
j a kärsivällisen neuvottel
u n kautta. Kuluvan vuoden kehitys
on tuonut meidät lähemmäksi toisiamme
j a korkeimman tason neuvottelut
ovat lähellä."
Britannian torysmih iedologinen
koskee .elinkustannuksia, asimtoky.-
symystä taikka eläkekysyniystä.
Mutta" eläkesuunnitelmaieiiestäpu-i
ä p t t a m a s ^ l ^^
Cardiffissa «mestyvä ^-torSfjen
Western 'MäiLbn saihaa mieltä k u i n
laboristieft ^viikkolehti jä^-'sanoi:
{'Kansainväliset suhteet saattaa Vai-r
|o6ri' k a i k k i ihieidän m ^ t ' t u l e v a i suuden'
suurinitelniat;:''Jos mäail-man
suurimmat''vallat eivät löydä'
keinoja hävittää idän-lännen välisen
jätkuyätf • jänriifyks^h syyt, riiiii pÖ-'
liittisteh puplueideh tälpu^ellisilla
lupauksialla^pn väin pelkästään ä-kadeeminen
merkitys."
, N . S. Hrushtshevin vierailu Y h -
dysvaltpihin avasi mahdollisuuden
rauhalle, josta iniljoonat brittiläiset
vain uneksivat tähän saakka. , )
Tästä syystä brittiläisten politiikkojen
kaikki lausunnot koskien n i i tä
mahdoUisuuksa mitä on avautunut
maailmassa nyt kuvastavat sitä
suurta huomiota mikä on herännyt
tääUä. Politiikot, pitäen silmällä
tulevaisuuttaan, eivät pyrkineet
välttämään Hrushtshevin Yhdysvaltain
vierailun suurta merkitystä p i täessään
vaalipuheita.
Presidentti Eisenhowerin ja
Hrushtshevin kohtauksen jälkeen
torypuolueen johtaja Macmillan sanoi
Great Yarmouthissa, että nyt
on selvä jotta tie on avautunut kor-helpoittaa
jännityksen lievittämistä.
Täällä sanotuinkin, että riiikä
puolue hyvänsä voittaa vaaleissa,
n in rauhan puolesta taistelijat e i vät
kärsi siitä.
Sanomalehdet korostivat, että
kansainvälisten suhteiden ongelma
vaaleissa otti niin tärkeän paikan
«ttei sellaista ole nähty neljännesvuosisataan.
Tämä on hyvin ymmärrettävää.
Labor puolueen viikkolehti
Forvvard k i r j o i t t i , että " y l e i nen
äänestys, osoittaa, että suurin
osa äänestäjistä tavallisestf' äänestää
joko laboristeja taikka torylai-sia
taloudellisissa asioissa. Tämä
'TULIKOE" OLI VAIKUTTAVA DRAAMA
IpiideUisten kysymystenAyläpuo^^
nbiisee kriitillinen sodan j a rauhan
ongelma. Kaikkien valtioitten suur
i n tavoite.-on päästä sopimukseen
yleisestä , aseriisunnasta, koskien
kaiken|tyyj^i
van' kansainvälisenM tarkastuksen ja
:kpntrolliiv;vpimaan saattamista: tJs-kph
olevamme nykyään;lähempänä
myönteisiä j a hedelmällisiä neuvotteluja
Neuvostoliiton kanssstkuhi
pitkään ;aawani!^&^. .
l Tällaisia lupauksia oh äiuäetitar
iBrittflä.'set ääniBstäjät eivät unohda
"niitä?: H e tulevat vaatimaan
kbnservatiivihaljlitusUi, .joka ^pysyi
vallassa, toteuttamaan ne; li;,r.
Britannia tarvitsee rauhallisen
ulkopolitiikan, joka on yhdenmukainen
brittiläisen. yleis|pn'mielipiteen
kans:a. Vain tämä bii^ t i e mite^^
voi auttaa, suurelle vallalle sppival-la
tavalla, lujittamaan ^uhaIi asiaa
j a helpottamaan kansainvälisen
jännitystilanteen lievittämistä. Tälr
laiset näkökannat yhä suuremmassa
määrässä voittavat alaa Britanniassa.
Tämän johdosta Labor-puolueen
parlamentti jäsen Emrys Hughes
kirjoitti ennen vaaleja vaalipiirinsä
äänestäjille: "Hrushtshevin vierailu
Yhdysvaltoihin ja Eisenhowerin< tuleva
vierailu Neuvostoliittoon on
fivannut toiveet siitä, että heidän
edustamansa kaksi suurvaltaa voi
päästä sopimukseen elää 'rauhassa
ja välttää kolmas maailmansota
. . Britannian kansa tulee, ilman
epäilystä, hyötymään jos ulkopolitiikassa
tehdään sellainen muutos, että
Britannia riistäytyy irti nykyisestä
vaarallisesta asemastaan,^ jolloin
se pelaa Amerikan lentokoneiden
emälaivan j a Länsi-Euroopan
sotatukikohdan psaa."
Britannian yleiset vaalit päättyi-annetusta
avusta olisi -rA
ms-SYMvs-- > IM
Hän^sanpi;;ettäi YhdysvaUätv^^ei V
voi pitempään olla koko maailmaa .{.;|
i h a r t e i U a i ö l k i i t a ^^
saan apuaÄittjraättömilie niä
: I K h e n : niielestöän^ ;sOT
nomalehtimiehille tällä t v i i k o l l a ' se ~ > f
tulisi olla-kaikkieni t e h Ä ? j ^
• E u r b o p a n ; : : i M i d e h | ^^
yhtä hyvin huolissaan kuin Yhdysvallat.
, ^ 7;
Presidentti teki nämä hubmiph-^-
sa~kun .hlneltä -kysyttiin Develop-V
ment Loan f ^ d i h : (kehity^äinara-hästpn)
äskeisestä-päätöksenä v a a - < ^
:tia, että enemmän sen kehittymät-: v:(>'
;töin'lle jnaa^^^^^ , -^.'i
käytettäisiiri Yhdysvallbissa.-
SamaUa ^on. kuiiliinut hyvin uskottavia
tiedoi^ksia, että' valtionvarainministeriö
yrittää kytkeä antamansa
ulkomaa avun ostamiseen
Yhdysvalloilta.
vät äskettäin. N. S. Hrushtshevin
Yhdysvaltain vierailun herättämät
toiveet voidaan saavuttaa länsival-tain
käytännöllisen politiikan kautta.
•,
Me tarvitsemme rauhan kaikkina
aikoina eikä vain yleisten vaalien a i kana,
sanoi tunnettu unionistisen
1 ikkeen johtaja Cqusins Elinburgfa-issa.
Sota ja k a i k k i mitä siihen l i i t tyy
on julistettava laittomaiksi. B r i tannian
kansa edelleenkin äänestää
tällaisen ehdotuksen puolesta. He
tulevat äänestämään kaikkien kansojen
ja valtioiden rauhallisen r i n nakkaiselon
puolesta.
— Eepillinen runous, epiikka, r u nouden
l a j i , jossa kertovalla puolella
on pääsijä.
NLn
AVATTU MESSUHALLISSA
Titstal-Utana esitettiin Canadan
TV-verkostossa yhdysvaltalaisen kirjailijan
Arthur Millerin luomukseen
perustuva voimakas Ja paljon puhuva
yhteiskunnaUlhen draama "The
Crucible'*: Se oli poikkeus tavallisista
tuslnanäyteUhlstä Ja sai varmaan
ajattelevan yleisön suuren
suosion. Olisipa meillä enemmän
tällaisia näytelmäkh-jolttajla Ja tuottajia!
Arthur Millerin "Tulikoe" eli "The
Crucible" on taiteellinen, vohnak-kaastl
dramatisoiva kuvaus historiallisista
tosiasioista. Sen perustana
on seitsemännentoista vuosisadan
aikana tapahtuneet Salemln nolta-
Jahtivalnot Ja "oikeuskuulustelut".
Jonka vuoksi McCarthylaisen nolta-jahtimaniaa
vieläkin poteva Yhdysvaltain
virallinen mielipide el ole sallinut
tätä esitystä yhdysvaltalaisista
TV-verköstolissa. Sanotaan, että koira
älähtää, kun kalikka sattuu. Ja se p i tää
ilmeisesti palkkansa näiltäkin
tiimoilta, vaikka kysymyksessä on
vuosisatojen takaa tapahtuneet historialliset
tosiasiat.
Vähemmän muinaista noitajahti-manlaa
tuntevalle henkilölle tiistai-iltainen
"Tulikoe" voi aluksi tuntua
hieman sekavalta, hieman taiteellisesti
yliammutulta Ja päämäärättömältä.
Mutta tämä tuimelma haihtui
nopeasti näytelmän vohnakkaan
juonen kehittyessä Ja canadalaisten
näyttelijäin osoittautuessa tekijöiksi,
Jotka tutustuvat aiheeseensa Ja osaavat
myös tuikita sen mihin pyritään.
Toivottavaa vain olisi, e t t l tämä ca-nadalatnen
versio Arthur" Millerin
"Tulikokeesta" esitettäisiin myös y h dysvaltalaiselle'
yleisölle.
Alkuperäisen kuvauksen oli TV-näytökseksl
soveltanut Harvey -Hart;
Hän oli sovituksessaan Ja lyhennyksessään
onnistunut :: mielestämme
erinomaisesti. Tämä yli 70 minuuttia
kestänyt näytelmä eslteillln ca-nadalalaessa
"SJ^rtUne" sarjassa.
Kalkkebi-vqimakkabnmln vaikuttavia
hahmoja tässä, näytelmässä olivat:;
rehellinen: John: Prootor (Leslie
Nielsen), hänen:^vaimonsa (Dianna
Maddox) Ja. pahamaineinen, puolueellisesti
kiihkoillut apulalskuvernöö-r
i (Douglas CampbelDyHyvia esityksiä
oli muitakin esimerkiksi pappi
Hale (Douglas Raine) ja monet
muut, mutta rajoitetun tilan vuoksi
On ^ tyydyttävä; huomautukseen,etta
niin sanottulhhi plkkuroolelhin ei
näytelmän: ohjaajan tai näytelmän
tuottajan :toimestavoitu ^kiinnitetty
riittävästi huomiota.
\ Erikoisen vaikuttavia olivat kuitenkin:
John Proclor Ja hänen vaimonsaj:
Jolta syytettiin -valheellisesti siitä,
että he olivat olleet paholaisen kanssa
yhteyksissä. Kuolemantupmio oli
silloinkin, edessä niille "väärlnajatel-l^
lUe", Jolta mlelivaltaissetl kidutet*'
Uin, painostettiin j a valnobtlhi joko
noitina tai' paholaisen asiamiehinä.
Jotmin vahno oli aluksi kylmä Ja
avlolllttoaslolsBa (cerran: harha-askeleen
ottanutta miestään epäilevä,
mutta kuitenkin läpeensä rehellinen
Ja turmeltumaton nainen. Provoka-tian
uhrina väärlnsyytettynä hänenkin
edessään oli kuolemantuomio - r
mistä hän pelastui raskaudentilansa
takia. Mutta kun häntä pyydettiin
ja painostettiin vaikuttamaan mieheensä
niin. etlä hän tunnustaisi
syyllistyneensä yhteyksienpltoon p a holaisen
kanssa, niin tämä yksinkertainen,
inu|:ta rehellinen työläisnainen
kieltäytyi siitä. Hänen rehellisyytensä
ja kunniantuntonsa housl
vaikuttavasti suuren yksilörakJfauden
yläpuolelle. '
Näytöksen kohokohtana on kuitenkin
rehellisen Johnin viime hetken
epäröinti ja perikslanto', sekä siihen
välittömästi liittynyt voiman osoitus.
Hän oli vangittuna Ja seinään k a h -
lehdituna. Sinä aamuna, jolloin r e hellinen
John oli määrätty hirtettäväksi,
sai hän ensimmäisen kerran
pitkästä alkaa tavata vaimoaan. He
keskustelivat kahdesta lapsestaan,
pian syntyvästä^ kolmannesta lapsestaan
sekä siitä, että pitäisikö Johnin
pelastaa hengcnsä tunnustamalla Jotakin
sellaista minkä he molemmat
tiesivät valheeksi.
Hirsipuun edessä John antoi periksi
ja päätti tunnustaa. .Valtiovallan
edustajain edessä hän tunnusti o l leensa
yhteyksissä paholaisen kanssa.
Mutta kun häneltä vaadittiin todistuksia
muitakin syytettyjä vastaan,
niin rehellinen John kieltäytyi. K u n
Johnilta vaadittiin lopuksi allekirjoitusta
"tunnustukseensa" niin hän el
antanutkaan viranomaisille tätä lausuntoa.
Joka piti naulattaman kirkon
oveen, että kyläläiset näkisivät hänenkin
tehneen tunnustuksen. EQcö
riitä se, että minä olen tunnustanut
teidän Jumalallenne ja. antanut n i meni
sille niin, että minulla el enää
nimeä ole. sanoi vielä epäröivä rer
hellinen John. Mutta kun hänen
"timnustustaan" vaadittiin propagan!-
dalcsi, noltajahdin Jatkamisen hyväksi,
niin rehellinen John repi allekirjoittamansa
tunnustuksen Ja Joutui
luonnollisesti hktettäväksi.
Se oli voimakkaasti vaikuttanut
kohtaus. Se veti myös vastustamattomasti
silmien eteen Ethel ja Julius
Rosenbergin äskettäisen teloituksen,
jolloin heillekin luvattiin "armahdusta"
jos tunnustavat jotakin sellaista
minkä tiesivät valheeksi. Se veti
esiin sen tosiasian, että n i i n mr. M i l ler
kuin tuhannet muutkin amerikkalaiset
ovat viimevuosina Joutuneet
" v ä ä rlnajattelusta' nykyaikaiseen
poliittiseen "tulikokeeseen",, Mahdollisesti
nämä seikat eivät olleet
lainkaan kirjailijan mielessä — mutta
katselija .pl voinut mitenkään olla
yhdistämättä keskiaikaista ja n y k y l
aikaista noltajahtia toisiinsa. J a tämä
kaiketi selittää senkta, miksi
Arthur Millerin "The Crucible" ei
ole taiteellisestaan voimastaan huolimatta
saanut armoa päästä Yhdysvaltain
TV-ohjelmistoon.
Omasta puolestamme esitämme
suurkiitoksen Canadan TV-verkostol-le
tästä hienosta,' ajankohtaisesta Ja
voimakkaasta yhteiskuntadraamasta.
^ W. E .
\
Helsinki. — Neuvostoliiton neljäs
Suomessa pidettävä teolli-suusnäyttely
julistettiin viime
perjantaina virallisesti avatuksi.
AVaqks^n-.suoritti Neuvostoliiton
ensfinym^en varapääministeri
Anastas Mlköjan j a tUaisnadessa
puhui lisäka pääministeri Sukselainen.
Tilaisuutta kunnioittivat
• läsnäolollaan tasaivallan preudent*
t i j a rouva Kekkonen. Avajaisjuhlassa
oli noin 1 3 0 kutsuvierasta,
joiden joukossa nähtiin
mm. eduskunnan puhemies Fagerr
holm, ^varapuhemies Aitio, h a l l i tuksen
jäseniä, mm. ministerit
Karjalainen ja Kleemola, Neuvostoliiton
ulkomaankaupan ministeri
Patolitshev, suurlähettiläs
Zaharov, suurlähettiläs Eero A .
\Vuori, puolustusvoimain korkeinta
johtoa sekä diplomaattikun-'
nan, korkeimman virkamiehistön
sekä teollisuuden ja kaupan
edustajia.
Pääministeri Sukselainen totesi
puheessaan, että näyttely, tarjotessaan
tilaisuuden tutustua naapurimaamme
vientitavaroihin sekä lisä-teissään
ostavan yleisön mielenkiintoa
Neuvostoliiton tuotteisiin, vaikuttaa
kysynnän lisääntyessä edistävästi
myös Suomen mahdollisuuksiin
viedä tuotteitaan Neuvostoliittoon.
Pääministeri lausui suomalaisten
antavan erikoisen arvon sille,
että Suomen j a Neuvostoliiton
välisQh..;Uvden 5-vuotissopimuksen
allekirjoittaminen tapahtui teolli-suusriäyttelyn
aattopäivänä j a että
varapääministeri Mikojanilla, joka
tunnetaan lämpimänä Suomen, ys-
• .••.':.| m
.•-Iiii
rm
I
F
\
-m
: -Äsl
•"•'e-''.^.\ •li tävänä j a maittemme välisen kaupan
kehittäjänä, on ollut tilaisuus
saapua Suoipeen ja läsnäolollaan
kunnioittaa näitä tilaisuuksia. P u huja
tarkasteli tämän jälkeen Sup^
men j a Neuvostoliiton taloudellisten
suhteiden taustaa palauttamalr;
l a mieleen pääpiirteet kaupallisesta '
kanssakäymisestämme sodan jälkeen.
'." ••••••
i
•lii
M A H T A V A TEOLLISUUSMAA -
Pääministerin jälkeen astui puhujakorokkeelle
varapäämmisteri M l köjan,
joka puheessaan loi laajan
katsauksen Neuvostoliiton talpusr
elämän kehitykseen eri. a l o i l l a y a l -
lankumpuksesta lähtien. Esityksessä
hän korosti erikoisesti viime vuor
sina tapahtunutta nopeaa kehitystä,
Neuvostoliitto ; pn nykyisin
US A n jälkeen maailman tpiseksi
suurin tepllinen suurvalta, -jonka
osuus on yksi viidesosa maailman
koko teollisuiistuotanhosta, mainitr
si varapääministeri. Hän totesi, e t tä
Neuvostoliitto on osoittanut sei-,
l a i s t a ' kehitysvauhtia, jota mikääii
kapitalistinen maa e i ole pystynyt
osoittamaan. ,;
Teollisuuden kpkpnaistuptaioito
Neuvostoliitossa pii ylime.jvuöiiaa^^Ä^f
36-kertainen vuoden 1913 ltaa)<^^
verrattuna ja" tulee plemäM 1 ^
na : 1965 nom 1,8-kertainen viime ,^ I
mi
m m
M l
\ ,-':^j:;KVl
::'S§pl
\\ I
mm
::.4-v-:'--;w I
vuoteen nähden j a noin 66-kertal-nen
vuoteen 1913 verrattuna.
Korostettuaan Neuvostoliiton va- ^1
kavaa j a aktiivista pyrkimystä py- .^1
syvään rauhaan, varapääministeri
'neuvostohallituksen toimeksiannosr
ta julisti Neuvostoliiton teollisuus-näyttelyn
Helsingissä avatuksi.
PÄIVÄN PAKINA
Pyssyt paukkuvat jätteen
Nykypäivinä on Sudburyn seudulla
vaikea saada kunnon keskus^ nen varsinaisen metsästyskauden^
telua käyntiin missä tahansa joukkoon
eksyy pari eränkävijää, ja
niitä tuntuu olevan vähän siellä ja
täällä,"ellei vissiä osaa^keskuste-lusta
''pyhitetä", pukin tai "muu
s i n " ' metsästykselle. .
; Pyssyt ovat tosin paukkuneet-tänäkin
syksynä pitkän |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-10-31-02