Vapaus, June 30, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun 30 p; — Öaturday, June 30,1951
(UBEBTT) ~ Independent ILiabor
Olgan of Finnish Conadians, Es-tabllshed
Nov, 6. 1917. Authorizctf
as second class mzil by the Post
Office Etepartinent, Ottawa. Pub-lished
thrlce:^^ w Tuesdays,
Tbursdays and Saiurdays by Vapaus
Publishing Company Ltd^, at 100-102
Elm St. W., Sudbu^, Ont.^ Canada.
Telephones: Business Office 4-42^
JBdltorial Office 4-4265. Manager
E. Suksi; Editbr W. EkhuKt UaiUng
address Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertising rates tipon appUeatXon.
T*anslätion free of cbaige. A -
TILAUSHINNAT:
Cahadassa: 1 v t 7JOO 6 kk: 3.75
^.^^^•'"•^;3:•kk.•2il5
YhdysvaUoissa: 1 vk. SJOÖ 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 yk. 8 ^ 6 kk.'4.75
1
mm
m
'M
m.
i
mm
m
•— DpminiqnpM Vapaus
r' ilmestyy vasta ensi torstaina, heinäkuun 5 pnä.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
r Niille vieirais- ja kptipäikkakuntalaisille,^^
. teen kiiluessa suuntaavat aekeleensa *'Suomirännalla'' ja Sudburyssa
pidettäville L . U . O lehtemme Vapaus jä sen lukijat ojentavat
- - ystävän käden siinä njmenomaisessatriielessä; että täkäläisten maäh-
'VmadaUaa^ jotta m^ voisimme vaalia ja edistää kainsalHsiä kulttuuri-
; perinteitämme ja ahtaa oman vaatimattoman panoksemme demokra-tian
ja rauhan hyväksi, mikä on elintärkeä kj^symys ei vain nieille Ca-nadan
suomalai ja Canadan kansalle^ vaan myös meidän omäisil-
: Icmme ja koko Suomeri kahsalle,^^^^^ maailman kansoille.
; .Toisin k^ Ja sen takana: olevat
7 maanmiehemme ovat aina valmrit kohtaamaan teidät puolitiessä kai­kessa
sima, missä ei lietsota eripuraisuutta eikä vihamielisyyt
remmin pmassakeskutidessamm kansakuntienkaan välissä.
Totta tietysti on, että Canadan suomalaisten pienoisessa joukossa on
, sekä poliittisesti että uskonnollisesti eri ryhmiin jakaantuneita ja eri
: tavalla ajattelevia henki Toisin ei nykyaikana juuri voisikaan v
; olla sillä olemrnehan me, ei vain oman ympä vaikutuksen
alaisina, vaan myös erilaisia kokemuksia ja opetuksia saaneita..
Mutta nä'deh periaatteellisten erimielisyyksien ei kuitenkaan
tarvitse, eikä saakaan erottaa nieitä niistä asioista, joista tfte sydämem­me
syvyydessä olemme samaa ;mieltä. Me kaikin haluamme vaalia
; kirolemattomia kulttuuriperinteitämrne. Me kaikin haluamme elää
sovussa ja auttaia^itä, että Canadan ja Suomen, sekä kaikkien muiden
• olosuhteissa. M^ kaikin olemme
sitä mieltä, että ryhrhäriitojen jä eripuraisuuksien asemesta täkäläisten
; imaanmiestemme: edut vaativat edistyksellistä yhtenäisyyttä. Vaikeam­pi
bn väin eri ryhmjssä löytää parhaita keinoja ja inenettelymuotojä,
, mihin itsekukin sydämemme syvyydessä pyrimme ja haluamme. Mut­ta
mikään mahdottomuus ei ole tällaisten ^ menettelymuoi-tojehkaan
löytäminen, jos vain kunnioitamrne toinen toistemme va­kaumuksia
ja myönnämme ''vastustajillemmekin'' samanlaiset oikeu­det
''öhiien mielipiteidensä'' p^^
. :;vkin itsellemme. .:-/y^ J;-.';
: Juuri tällaiseen avaraniieliseen maailmänkatspmukseen perustui
jokin aika Sitten kcskuudessainrTie niin menestyksellisesti ja niin loistia-van
hyviä tuloksia tuottanut ''Suomiapu", jonka riveissä ei. kysytty
>mlhin kirkkokuntaan, järjestöön tai puolueeseen sen jäsenet mahdolli­sesti
kuuluivat tai kuuluivatko mihinkään niistä; Kuten isanpttu, -tä- -
män yhteisen "Supmiavun" kautta saatiin niin hyviä tuloksia, ettei
niitä voitu edes uheksuakaan aikaisemmin. "Supm*aputoiminta'• siis
todisti käytännöllisesti, että yhteistoiminta täkäläisten 'maarimiestem-
'y\ inc keskuudessa;ön,sekä mahdollistä että tuloksellista.
Toiselta puolen kokemus on osoittanut, ja se näkyy nyt näiden:
k.o. laulujuhlien yhteytkssä. missä esim. kuoroja on entistä vähemmän,
et^ä ryhmäkuritalaisuiiden ja eripuraisuuksien lietsominen ei saa laa­jojen
jöilkkojen kannatusta ja hyväksymistä. Mikään "yhteinen kult­tuurijärjestökään"
ei voi pysähdyttää k.o. laskusuuntaa, jos johdon
ja ohjelnnän tavoitteena on täkäläisten maanmiestemme rivien hajoit­taminen
ja ryhmäriitojeh keinotekoinen jatkaminen. SELLAINEN
KIELTEINEN J.\ HAJOITT.WA OHJELM.\ EI KERTA KAIK-KIAAN
SAA"CANAD.^N SUOMALAISTEN HVTÄKSYMIST.\ EI­KÄ
K.'\NNATUSTA. Sen sijaan täkäläiset nnaanmiehenime käsittä­vät
tai tajuavat vaistomaisesti, että yhtenäisyydessä pn seka kulttuur
riperihteidemme säilyttämisen pelastus, että rakentaya voimamime.
Esim.'kuinka suuret laulujuhlat saataisikaan tp'rheksi maanmiestemme
yhteisillä voimilla?
TäJssä mielessä tervehdimme Supmirannälle ja Sudburyyn nyt kp-
•'koontuvia laulajia, urheilijoita ja juhlavieraita. Tehkää^ voitavanne
sen hyväksi, että te:dän juhlassanne ei lietsota eripuraisuutta, vihaa ja
sotahenkeäy vaan että niistä tulee hyyäntahdon ja yhteisymmärryksen
juhlat, kansallisten kulttuuripcrinteidemme vaalimisen, edistykseh ja
ennenkaikkea rauhan hyväksi; Huolimatta siitä imitä ^mahdollisia eri­mielisyyksiä
välillämme vielä toistaiseksi onkin, tosiasia kuitenkin bn,
että jos Pn hyvää tahtoa, niin paljon enemmän löytyy sellaista joka
yhdistää nieitä toisiimme. Työskennelkäämme kukin omalla sarallam­me
edistyksellisen yhtenäisyyden puolesta pnianhetmontme, oman
maamme ja koko ihmiskunnan hyväksi. •
SyNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Vilho PatUa Trout Lakelta (Little
Penage) täytti torstaina 72 vuotta. ,.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin!
r^SITÄ:
Malikin ehdotus oh synnyttahyi edtilliseh
tilanteen toimia rauhan äikaansaainisekisi
gOTASYYLUSELLX: ON
SpTASYYIXISEN SISU f _
/Epäilyttävä rauhanenkeli: näkyy
vierailleen torstai-iltana täällä poh­jolan
valkeassa kaupungissa. Jossa
vanhat^icin rauniot ovat vielä raken­tamatta.
Suomen Sosialidemokraattisen puo­lueen
ikioma sotasyyllinen Ja Aatu-vainajän
aseveli Väinö Tanner on
käynyt Julistamassa näkemyksiään
n.s. Teatteritalossa, paikalla, Jossa
ennen sijaitsi Oulun työläisten oma
talo, minkä tannerilaiset saivat kui­tenkin
ryöstetyksi käsiinsä niihin ai­koihin,
kun Väinö Tanner Julisti sos-dem
puolueella olevan saman pää­määrän
kuin lapualaisuixlellakin
kommunismin murskaamisen . . . To­teamme
samalla^ että Tanneria edel­leen
"vanha suola Janottaa". Hän el
voi antaa Neuvostoliitolle Ja länsi­valloille
anteeksi, että ne panivat
hanttiin Hitlerin Ja Tannerin yh­teistä,
hyökkäystä vastaan , . . —
"Kärkevä", Kansan Tahto, Oulu.
PARHAINTA JA TODELLISTA
AMERIKKALAISIJUTTA
Xldit ovat eri mieltä (kuin sotaka-pitalistit
— Vapaus) amerikkalaisesta
elämäntavasta. "Rauha . . . Lopet­takaa
sota Koreassa . . ; Neuvotelkaa
Kiinan kanssa . . . Tuokaa poikamme
kotiin." T-ämä oli teemana esimer­kiksi-
400 autoa käsittävässä kara­vaanissa
Johon osallistui 2,500 henki­löä
äitienpäivänä Los Angelessa. Sii­hen
osallistui neekerelta, valkoihoisia,
mexlcolaisia. Japanilaisia, unioniste­ja,
kirkoihmisiä — kansalaisia kaikil­ta
elämän aloilta. •
Eräs vanha nainen katsellessaan
sitä, kohotti kätensä lausuen: "Juma­la
siunatkoon teitä ketä tahansa olet­tekin.
Kansa on teidän kanssan­ne."
— Naisten Viiri.
-Ottawa. - - Päälcaupungissa vierail­lut
Canadan Rauhankongressin lähe­tystö
oli täällä Korean sodan al^aml-s€
n~vuosipäivän Johdosta ja käytti sa­malla
tilaisuutta esittääkseen Cana­dan
hallitukselle pikaisen ja itsenäi­sen
öidotultseh pikaisen välirauhan
aikaansaamisesta: Koreassa.
^ Tri . G. Endlcottin Johtama lähe­tystö
esitti parlamentin jäsenille ssn
rauhan päätöslauselman, jonka se­naattori
Edwin C. Johnson on esittä­nyt
USArn senaatille. Tämä pää­töslauselma
oli esitetty parlamentin
Jäsenille jo ennen mr. Malikin YK:n
laajalluksessa tekemää ehdotusta am
pumisen lopettamiseksi Ja ennenkuin
mr. Trygv Lie oli sen Johlosta lähet­tänyt
sähkeen Norjasta Y K : n keskuk­seen.
(Heti sen Jälkeen kun mr. St. Laurent
oli puhunut alahuoneesi Ja sanonut
Canadan suhtautuvan mr. Malikin eh­dotukseen
"varovaisen optimistisesti"
ja luvannut, että asiaa ei unohdeta,
jätti rauhanlähetystö pääministerille
lausimnon, Jossa ilmaistiin toivorikas
käsitys hallituksen ensimmäisen vai­kutelman
Johdosta mr. Malikin ehdo­tuksen
suhteen. Lausunnossa esitet­tiin
toivomus, että. pääministeri kyke­nisi
ennen päivän päättymistä sano­maan
alahuoneelle, että Canada on
täydellisesti ampumisen pikaisen lo­pettamisen
kannalla Ja pn pyytänyt
YK;ta panemaan pikaisesti käyntiin
koneistonsa sen toteuttamista varten.
Edelleen todettiin lausunnossa, että
ampumisen lopettaminen oli - ensim­mäinen
ehdotus senaattori Johnsonin
päätöslauselmassa ja; Jos se saadaan
toteutumaan, suositeltiin siltä varalta
miilta hänen ehdotuksiaan keinoina.
Jotka Johtavat pysyvään rauhaan.
Samaan aikaan saapui Lontoosta
tieto, että ulkoministeri Pearson neu­vottelee
Britannian ulkoministerin
kanssa ja sanoi ^ käsittelevänsä mr.
Malikin ehdotusta pidättyvästi, lisä­ten
kuitenkin, ettÄ "olisi suuri -virhe
ellei sitä otettaisi huomioon/'
Tri Endlcott lähetti heti ulkominis­teri
Pearsorillle seuraavan kaapelisa-homan:
'^Me tervehdimme ilolla aja­tustanne,
että 'Malikin ehdotus olisi
huomioitava. Me keholtamme omak­sumaan
selvän kannan pikaisen väli-rauhah
suhteen, pidättyvästi ja mitä
suurimmassa' määrin, olisi suhtaudut­tava
kaikikeen ; tämän teurastuksen
jatkumlseeii.'* "/• •
Pääministerille eslttäniässään lau­sunnossa
korosti lähetystö sitä, että
"ampumiseri lopettaminen huojentaisi
maaliman jännitystä ja vähratäisi vi­han
tunteita.; S^^ biisi apuna tien
avaamiseksi suurvaltain neirvbttelul-hln
kaikkien hiiden huomattavien eri­mielisyyksien
sovittamiseksi, jotka ai­heuttavat
^ maailmansodan vaaran.
Noin 200,000 canadalaista on' äskeis­ten
viikkojen aikana pyjrtänyt, että
viisi. suurvaltaa kokoontuisivat rau­hansopimuksen
allekirjoittamista var-ten.''
V-''>-0'/-^.-;::':-;:^
Tri Endlcottin mukana olivat tääl­lä
iRauhankongressin sihteeri Mazy
«Teimlson. julklsuustyön Johtaja Brax»
Ml(^eburgh ja Toronton Rauhanneu­voston
sihteeri mrs. Libble Park.
Lähetystö sanoi pääministerille lau­sunnossaan
myöskin: "Senaattori
Johnsonin päätöslauselma, 'Maailman
Reuhannetivoston ehdotukset Korean
rauhan suhteen, mr. Malikin puhe Jä
mr. Llen sähkösanoma — ilmaisevat
myrskyn tavoin Jokaisessa maassa
vallitsevan käsityksen, että Vuosi tä­tä
sotaa on tarpeeksi —^ osoittavat Il­mapiirin
olevan entistä edullisemman
rauhan saannin suhteen, jos käytäm­me
sitä hyväksemme. Jos missään
maailman hallituspiireissä vallitsee e-pällyä
niin tehköön Canada heti a-loUteen
(kaikella vaikutusyallallaan Ja •
Ilman mitään ehtoja, että tämä epäily
kartoitettaisiin pois."
Miss JennLson sanoi, että"melllä
oli useita kiinnosta via ja hyödyllisiä,
keskusteluja parlamentin Jäsenten Ja
muiden vaikutusvaltaisten kansalais­ten
kanssa pikaisen rauhan mahdolli­suuksista.
Me emme kohdanneet mi­tään
vihamielisyyttä ja havaitsimme
suuremman kiintymyksen rauhanky­symyksen
vakavaan harkintaan kiilii
minkään edellisen vierailumme alka-na
pääkaupungissa." v
Konservatiivien johtaja Drew oU
kuitenkin aikaisemmin sanonut, että
"Me olemme njrt sodassa Kiinaa vas--
taan." Hän esitti tämän mielipiteen
tiedustaessaanpäämiriilsterlltä halli­tuksen
kantaa Malikin ehdotukseen
nähden. Mr. prewn lausunto aiheutti
erään hallituksen Jäsenen huudahta­maan
hänelle sen Johdosta pilkkani­men
"MacArthur!" Konservatiivien
Johtaja keholttf Kipettamaan kaiken
kaupan Kiinan kanssa. . .
Alahuoneessa Jatkettiin rikoslain
muuttamiekeskustelua. Rauhankong-ressl
oli protestoinut näiden muutoseh
dotusten johdosta oikeusministerille,
koska niiden perusteella voidaan kä­sittää
ratihaliisen ratkaisun puolus­taminen
maanpetokseksi. Kongressi
oU suoraan sanonut, että niin mone t
ihmiset ovat rauhan kannalla, että
ratthanharrastusta el voida koskaan
Julistaa maänpetolllseksl tolmitmaksl
Ja nykyinen maassa vallitseva mieli-pidevyöry
ampumisen lopettamisen
puolesta tukee tätä käsitystä.
. West Kooneayn edustaja H. W.
Herridge, Joka on äskettäin esittänyt
alahuoneessa useita Korean rauhaan
tähtääviä ehdotuksia, oli sitä mieltä,
että päämilnsterln lausunto oli posi­tiivinen
Ja viittaa siihen, että hallitus
yrittää tutkia rauhan msuhdollisuuk-sia.
(Hän sanoi esittäneensä ehdo­tuksensa
sen jälkeen kun niiden joh-
: dosta oli keskusteltu CCP:n ryhmässä.
Kaikesta huolimatta kirjoitti Otta­wa
Eevenlng Journal hallituksen kan­nan
johdosta seuraavaan tapaan:
"Ottawassa nähtiin tänään rauhan-kyyhkysen
koettelevan siipiään mutta
he olivat vielä liian heikot viedäkseen
siunauksensa sodan raatelemaan Ko­reaan."
,
Rauhankongressl on lähettänyt kal­kille
rauhan kannattajille kehoituksen
sähkötltää pääministerille ja edusta­jilleen
alahuoneessa, keholttaen heitä
pikaiseen Ja tiukkaan toimintaan rau­han
puolesta. ;
ja VOI USA:n politiikan
seuraaminen
Toiminta rauhan puolesta ei ole maanpetosta
vaan korkealaatuista isänmaallisuutta
on
varten
i
• 'i '
f ii
'. CSJ:n 40-vuoti8Juhlat
Täkäläisten maanmiestemme riveissä ja hyväksi niin menestyk­sellisesti
ja uhrautuvaisesti toiminut Canadan Suomalainen järjestö
viettää ensi syys- ja lokakuussa 40-vuotisjuhlaansa. Näiden suurjuh-lienn
hyväksi on jo tehty huomattavia alkuvalmisteluja sekä kansalli­sesti
että paikallisosastojen toimesta. \:'
Kaikki tämä on kuten ollakin pitää sillä Canadan suomalaiset
odottavat ja haluavat, että heidän johtava ja ainoa todella kansalli­sessa
mittakaavassa toimiva kulttuurijärjestönsä huonfiioi tämän 40-
vuotispäivänsä asianhiukaisin juhlallisuuksin.
Varsinaisten juhlien lisäksi — ja joillakin paikkakunnilla on jo
valmistelun alaisena 3-päiväiset juhlat, samalla kun pienemmät paik­kakunnat
tyytyvät yähän pienempiin kemuihin - - äskettäin Toron­tossa
pidetyssä Vapaus Kustannusyhtiön vuosikokouksessa päätettiin,
,että Vapaus ilmestyy erikoisena '"CSJ: n 40-v. juhlanumerona" syys-
'kilun 25 pnä. Tässä juhlanumerossa julkaistaan liikkeiden sekä yksi­tyisten,
järjestöjen, unioiden jne. ter\'chdyksiä ja onnitteluja tämän
merkkipäivän johdosta ja mikäli olemme saaneetj tietää, näiden terveh­dysten
ja onnittelujen keräys on jo täydessä käynnissä, sillä lehtem­me
tuhannet lukijat haluavat myötävaikuttaa naiden kulttuurijuhlien
järjestämiseen. \
Lehtemme toimitus puolestaan toivop, että Järjestömme perus­tajajäsenet
ja vuosia sen riveis.sa toimineet miehet ja naiset käyttäisi­vät
tätä lehtemme errkpisnumeroa muistelmiensa ja imietelmiensä julki-tuoniiseen..
Tästä Vapauden juhlanumerosta pitäisi muodostua todel­linen
"kansan ääni'- missä tuodaan osiin yksilöjäsenten kokemukset,
mainitaan paikallisista uranuurtajista, kerrotaan tärkeimmistä ja mie­lenkiintoisemmista
tapahtumista jne. Kysymys ei ole niinkään paljoa
"historiallisista" asiakirjatiedoista, jotka sellaisenaan ovat h>-viä ja
lämpimästi tervetulleita, vaan myös yksilöjäsenten MUISTELMISTA
jä V.AIKUTELMIST.A, vaikka ei niin ehdottomasti tarkasti enää
muistettaisi päivämääriäkään jne. ><jv.
Lyhyesti sanoen, Vapaus haluaisi sa.ida mahdollisimman paljon
tällaisia miiistelmia ja mietelmiä juuri niiltä henkilöiltä, jotka tämän
mainehikkaan kulttuunj'ärjeätöQ työhöa ja toimintaan ovat osallistu-
Heblnki. — Täkälähien Työkan­san
Sanomat kertoi kesäk. 5 pnä,
että Suomien Ilmavoimien esikunnassa
ilmasotataidon tarkastajr>na toiminut
eversti Richard Loreritz työskentelee
nyt Suomen sosdem-puolueen soti­lasosaston
tolmlnnsin Johtajana sano­tun
puolueen toimistossa.
Kverstl Lorentzla pidettiin Suo­men
pääesikunnassa llma^otästrate-gläh'
erikoistuntijana, jossa ominai­suudessaan
hän piti äskettäin pää-eslkunnalle
erittäin salaiseksi tarkoi­tetun
esitelmän. Jossa hän sanoi
mm:
"Sodan syttyminen, toiselta puo­len
Yhdysvaltojen Ja sen liittolais­ten
Ja toiselta paolen ns. Itäblo­kin
välillä on hyvin mahdollinen
... Amerikan Ja sen liittolaisten
on pakko aloittaa sota yllättävällä
ilmavoimien kaukotolminnalla."
Eversti totesi esitelmässään, että
"länsivaltojen llmaoffensllvl" kulkisi
Suomen yli "perättäisinä aaltoina"
Moskovaa kohden, "viimeisen aallon
ponnmlttacssa Pohjois-Venyjän kau­punkeja,
etumaisin tuhoaisi niitä ete­lä-
Venäjällä. Noin 90 Euroopan-Ve-näjän
kaupungin bäydellincn tuhoa­minen
vaatisi noin 240 atomipom­mia"
jne, •• •
.Tämän sosdem-puolueen sotaevers-tln
muut lausunnot osoittavat, että
Suomen sosdem-puolue valmistuu
uutta sotaa varten. Sitä varten
eversti on Ilmeisestikin palkattu puo­lueen
palvelukseen, ellei häntä ole
"lainattu" sitä varten sosdem-puolu­een
käytettäväksi-
Toronto.—"Toisen maailmansodan
seurauksena tuli Ihmiskunnan histo­riaan
uusi tekijä", sanoi tri James
G. Endicott viime viikolla Queen's
Parkissa pidetyssä ulkoilmakokouk-sessa.
"Tämä uusi tekijä muuttaa
nyt todenteolla Ihmiskunnan histo­rian
kulkua. Ttämä tekijä on se
kansantoteamus. että kansa kykenee
saamaan rauhan ja että kansa kyke­nee
poistamaan sodan kansallisen po­litiikan
keinona." *
Canadan Rauhankongressin pu­heenjohtaja
sanoi, että "kansojen
kesken el ole ainotakaan konfliktia,
Jota el kyettäisi ratkaisemaan heu-votteluiila
Ja että kaikki ristiriitai­suudet
pitäisi ratkaista sillä tavalla.
Jos me luovumme hetkeksikään täs­tä
luottamuksesta neuvotteluihin.
Joudumme fatalismin Ja epätoivon
valtaan." •
Hän sanoi Canadan Rauhankon­gressin
kasvavan edelleen niin vaiku­tusvaltaan
kuin voimaankin nähden.
Sen toiminta pohjaantuu siihen " l u ­jaan
käsitykseen, että ei ole mitään
syytä sotaan idän ja lännen, Cana­dan
ja Kiinan tai Canadan ja Korean
kansojen kesken, eikä muidenkaan
kasojen kesken."
iPuhuja syytti Yhdysvaltoja siltä,
että se pyrkii saamaan määräämis­vallan
YK:ssa "siinä määrin, että
olemme nyt tilanteessa, jossa YK:sta
on muodostunut sodan eikä rauhan
keino. Jossa neuvoteltaisiin ja sovitel­taisiin
demokraattisella tavalla."
Kaikki näniä mahdollisuudet kiellet­tiin
Korean kansalta ennen Korean
sodan alkamista, sanoi tri Endicott.
Uraanikaupunki
Saskätchevraniin
Regina, Sask. — Maakuntahallitus
on ilmoittanut, että maakuntahalli­tus
on valinnut paikan perustettavalle
uraanlkaupungUle Martin Laken ran­nalta.
Beaverlodgen uraanlalueen kes­kuksesta.
Kaupunki tulee palvele­maan
ympäristön uraanlkalvantoja ja
sen arvellaan kehittyvän &—7 vuodes­sa
noin viidentuhannen asukkaan
kaupungiksi.
Hallituksen , omistama Eldorado
Minliig and Reflnlng Co. Ilmoittaa,
että sen omistama Ace-Kalvanto zyh-tyy
piakkoin tuottamaan uraania. Tä­män
kaivannon odotetaan saavutta­van
Ja mahdollisesti ylittävänkin E l ­doradon
entisen kaivannon tuotannon.
Yhtiön entinen kaivanto sijaitsee Port
Radiumissa Suuren Karhu-järven
rannalla. ,
— Uuden Ranskan ensimmäinen
mylly rakennettiin vuonna 1607 Pout-rincourtlln
Port Royalin läheisyyteen
Nova Scotiassa. Myllyn rauniot ovat
vieläkin nähtävänä.
RAUHANTYd ISÄNMAALLISTA
Hän esitti erikoisen vetoomuksen
siitä, että olisi saatava lisää allekir­joitusten
kerääjiä siihen anomukseen,
jossa esitetään vaatimus viiden suur­vallan
rauhansopimuksen puolesta.
Ihmiset ovat valmiit allekirjoitta­maan
tämän anomuksen kun heitä
vaan pyydetään. F,i tarvita mitään
muuta kuin, että menemme heidän
keskuuteensa sitä varten", sanot pu­huja.
"Hän kehoittl kuulijoitaan olemaan
kuulematta rauhanliikkeen parjaajla.
"Älkää, antako minkään rikoslain
muuttamlsehdotuksen peloittaä teitä.
Rauljan hyväksi työskenteleminen el
ole 'maanpetosta' sillä se on korkea­laatuista
Isänmaanrakkautta Ja sen
todellisin Ilmaisumuoto. Jos maail­mansota
syttyy, saattaa .se merkitä
Canadan tuhoa. Tämä kaunis Toron­tomme
saattaa joutua raunioiksi. Se
saattaa tapahtua jos muutamia suur-pälslä
yhdysvaltalaisia politiikkoja ei
saada timnustamaan olketa Kiinan
hallitusta ja neuvottelemaan Korean
suhteen."
Puhuja lopetti näillä haasteen si­sältävillä
sanoilla: "Rauha tulee voit­tamaan
sodan. Me kykenemme luo­maan
Canadaan valtavan rauhan­tahdon
jokaiseen kotiin, jokaiseen
tehtaaseen, jokaiselle farmille, jokai­seen
toimistoon ja jokaiseen Herran
huoneeseen Ja palvelupaikkaan. Teh­käämme
se Rauhanruhtinaan Ja kan­san
nimessä!"
SOTAILMAILIJA PUHUI
Lähes tuhat kuulijaa oli Queen's
Parkin soittolavan . ympärillä tässä
kokouksessa, jossa puhui myöskin en­tinen
ilmälaivueen johtaja Ted Aplln,
joka oli ensimmäisen surullisen kuu­luisaan
Saksan natsien Bclsenin kes­kitysleiriin
. joutunut canadalalnen.
Aplln tunnettiin"Belsenln enkelinä"
sen toiminnan johdosta • mitä r hän
suoritti eloon Jääneiden hyväksi.
"Ellen- puhuisi rauhan puolesta,
pettäisin minä sen tarkoituksen, jon­ka
tähden minun ystäväni kuolivat
viime sodassa kun he taistelivat voit­taakseen
lapsillemme mahdollisuuden
elää rauhan olosuhteissa", sanoi pu­huja.
Hän" sanoi nähneensä mitä
sota merkitsee maalle ja kansalle.
"Jumala armahtakoon,: että se ei uu­distuisi
koskaan eikä missään. Ko­rean
sota on ehkäistävä laajentumas­ta
j a on lopetettava, sanoi puhuja.
Kokouksen puheenjohtajana toimi­nut
Ross Russell varoitti kuulijakun­taa
ja sanoi kansainvälisen tilanteen
muodostuneen niin kärjistyneeksi, et­tä
"sota saattaa räjähtää kasvolilein-
H Y \ I N usko
Tuomari: — Väität:
ne. lusikat epähuomio
Syj-tetty: — Aivan
mari. Luulin niiden
Ja ne olivatkin vain h
HALUSI Ti
Puutarhuri: i'jä täss
dän. mainio tupakkaa
rouva."
Kaupunkilaisrouva:
lenkiintpista!' . Kuink;
eimenkuin sikaarit h-
EREHTl
; Pappi (englantilaisi
•'Jos teidän jöKkossani
iamen joka pitää.sin'n
hiin nouskoon hän sei;
Kaikki muut istuiv
Sarti nousi seisomaan.
Pappi: "Mitä tämä
kö: Sam ,sin'istä.?'' •
Sam: "Ariteeksi.- min
sanoneen ginistä (väki
HALUSI m
Pikkupoika oli täd:
viikkoa. Kun hän pai
kerrottiin haikaran ti
pikkuveljen. Isä kysj
luaisitko sinä nähöä.ve
" E n , mutta näyttäk
haikara", tuli vastaus.
Acme Screw and Gear-yhtlön työläiset äänestivät viime viikolla 1,000
äänellä yhtä vastaan seisoa lujasti vaatimuksensa takana, että heille
on myönnettävä 40 tunnin työviikko ilman viikkopalkan vähentymistä
ja sen lisäksi 10 sentin korotus tuntipalkkoihin.
Toronto. — Työttömyyden kasvami­nen
Canadan teollisuuden eri aloilla
on seurauksena hallituksen kauppapo­litiikasta,
jolla Canadan talous on si­dottu
seuraamaan Yhdysvaltain ta­louden
vaatimuksia ja pyrkimyksiä,
lausui George Harris, sähkötyöläisten
union sihteeri-rahastonhoitaja.
. Canadan pääministeri St. Laurentll
le lähettämässään sähkeessä, jossa
tulkitaan piiri 5 noin 25,000 jäsentä
edustavan neuvoston mielipide, Har­ris
sanoo:
"Nyt on alkä hsrväksyä sellainen
kauppaohjelma, Joka palvelee Cana­dan
etuja tänään ja tulevaisuudessa.
•millä hetkellä tahansa, el kuvaannol­lisesti
vaan kirjaimellisesti piihuen."
Hän yhdisti sodanvaaran hintojen ko­hoamiseen,
työstä vähennyksiin teol­lisuuslaitoksissa
ja lisääntyviin veroi­hin,
"jotka käytetään sotavälineiden
valmistamiseen."
YLI 2.000 NIMEÄ
Torontblalnen nuori mies Chuck
Flne, Joka on kerännyt jo yli kaksi­tuhatta
nimeä . rauhananomukscen,
sanoi nuorison olevan kaikkialla ha­lukkaan
allekirjoittamaan. Mr. Fine
lähtee cänadalaisena edustajana
Maailman Nuorison Rauhan Festi­vaaliin,
Joka pidetään Berlinlssä.
•Mrs. Ethel Gemklnd puhui kokouk­sen
järjestäneen Toronton Rauhan­neuvoston
puolesta ja sanoi: "Naisena
käsitän erikoisesti velvollisuudekseni
toimia kolmannen maailmansodan
ehkäisemiseksi. Minä tiedän, että
naiset, jotka muodostaavt yli 50 pro­senttia
väestöstä, kykenevät valtaval­la
tavalla vaikuttamaan siihen onko
meillä sota tai rauHa." Hän sanoi
allekirjoituksia kerätessään puhutel-leensa
satoja äitejä. Isoäitejä Ja vai­moja'
Ja havainneensa, että heidän
keskuudessaan vallitsee yleensä rau-hankalpuu.
Sellainen ohjelma mer
ta solmia kauppasuhtei
laisiin maihin, jotka ov
kemään kauppaa kans
matta siitä miellyttääls
tä ja voimakkaita yhdy;
kemiespilrejä."
(Harrisin sähke i seur
jossa ilmoitettiin, että ;
tullaan panemaan työs
yhtiön Wiridsorih tehfc
sen lisäksi työttömyys
tuhansia osia valmista\
työläistä, kuten Sarnias
Holmes Poundry-tehta
joita on 1,800. Myöskin
sien taholta on varoitet
mättäviä työläisten väl
odotettavissa.
- 'Harris ilmoitti päämii
Sähkötyölälset vaativat
toimenpitoitä työttömj?
miseksi. Sähkötyöläistei
taja muistutti' hallituks
masta lausunnosta, että t
joittamisen syynä on " i
tustaminen' ja samalla t
tä hallituksen ohjelman 1
tuloksena, on palkkatulo
nen riistäminen tuhan
y.m. työläisiltä.
Sen jälkeen hän osoitt
Unen syy työlälsteh vä
ön löydettävissä siitä,' e
sen kauppapolitiikka on
dysvaltain talouden ja ki
muksiln ja pjTkimyksiin
; • "Meidän mielipiteemraf
Harris yhteenvedossaan,
dellisten kauppasuhtelder
maihin, joihin nähden ra
lutamme taloudellista boi
olemaan valtava askel k
tärkeiden kysymysten rat
vaisi kauppamahdöllisuud
kaislvat työliisyyden cana
leviksi vuosiksi."
Kolme tapaturma:
kuolemaa
Wlnnipeg. — Kolme li
tapaturmaisesti surmansa
sa ja Länsi-Ontariossa v
vaihteessa.
' Kenneth Albert Cou?hI
maisestt ampui itsensä Bi
Manitobassa.
William Panchuk hukki
nissa. Ont.. kun hän oli
matkalla.
Kenorassa hukkui M
uintimatkalla;
PAKINA
Dominion-päivän j
neet. Ja mitä aikaisemmin nämä GSJ: n 4'0-vuotisnumcron kirjoituk­set
tulevat, sitä parempi se ön toimitustyön teknillisen järjestelyn
•vuoksi. •
Olemme usem kuulleet vieläkin
mainittavan Ja kirjoitettavankln sil­tä,
että Canada olisi yhä edelleenkin
siirtomaa-asemassa Englantiin näh­den.
Asla el kuitenkaan ole enää
siten sillä Canadan Itsenäistyminen
alkoi 84 vuotta sitten kun perustet­tiin
Canadan liittovaltio — Dominion
of Canada — jonka muistoksi me
juhlimme maanantaina tavalla tai
toisella. Canada on sen jälkeen edis­tynyt
Itsenäisyyden tiellä siinä mää­rin,
että entisistä sllrtomaasuhtelsta
el ole enää jälellä kuin muutamia
rippeitä. Merkityksellisin niistä lie­nee
se, että Canadalla on yhteinen
kuningas Englannin Ja muiden brit­tiläisten
kansojen yhteisön maiden
kanssa. Tämä suuri, kaunis ja ruina
maamme.on %lls tavallaan kuningas­kunta
vaikka maan kuningas el asu­kaan
täällä, eikä ole pitänyt hoviaan
täällä muuta kuin kerran, joka ta­pahtui
muistaaksemme juuri toisen
naallmansodan edellä Ja vain päivän
tai parin ajan kun kuningas oli Ot-tawassa.
Kuninkaan edustajana toi­mii
täällä kenraalikuvernööri/jota
nimitetään joskus englanninkielellä
puhuttaes.sa myöskin varakuninkaakr
si. Varakuninkaan palkan maksaa
Britannian hallitus, eikä Canada.
Kun varakuningas el ole Ottawassa
toimii hänen sijaisenaan tavallisesti
Canadan Korkeimman Oikeuden pu­heenjohtaja
tai hänen ollessaan es­tettynä
sanotun oikeuden vanhin
tuomari, kuten oU asianlaita äsket­täin.
Tämä varakuningas vahvistaa
parlamentin alahuoneen Ja senaatin
hyväksymät lait. Tätä; pidetään y-leensä
muodollisuutena • sillä vuosi­kausiin
el ole tapahtunut, että vara­kuningas
olisi kieltäytynyt vahvis­tamasta
hyväksyttyjä lakeja. Mutta
se pidetään yhä edelleen voimassa —
kaiken varalta.
Toisena siirtomaakauden rippeenä
pidetään sitä tosiasiaa, että mikäli
Canadan perustuslaki on kysymyk­sessä,
on sen muuttamiseen saatava
lupa Britannian parlamentilta. Ylei­senä
mielipiteenä on. että tämä ripe
voitaisiin poistaa inllloln tahansa, ei­kä
kestäne enää ehkä kovinkaan pit­kää
alkaa kun se tapahtuu.
Vielä viime vuonna oli brittiläisen
salaneuvoston lainopillinen jaosto
canadalalsten viimeinen vetoomusol-
Iceus,. mutta siinäkin suhteessa ta­pahtui
viime vuonna muutos kun
lakia muutettiin siten, että viimei­seksi
oikeusasteeksi tuli Canadan Kor­kein
Oikeus. Ainoastaan lakia muu­tettaessa
'keskeneräisiriä olleista j u ­tuista
voidaan vielä valittaa Lontoo­seen.
:., ; ••
Tässä yhteydessä on vielä syytä
todeta, että jo vuonna Iföl annettiin
ns. Westminsterin laki, jossa Bri­tannian
parlamentti vahvisti Canadan
aseman itsehallinnollisena Ja Itsenäi­senä
kansana Ja valtiona, jonka yh­dyssiteenä
"vanhaan maahan" on ai­noastaan
yhtehien kimlngas.
Pitäisi olla siis selvää, että Canada
on itsenäinen valtio. Jopa vielä erit­täin
huomattava koska sillä on hy­vin
merkittävä asema kansainvälisillä
kauppamarkkinoilla.
Koska olemme materialisti niin on
tämän jutun yhteydessä kiinnitettä­vä
huomio ennenka&kea niihin ta­loudellisiin
seikkoihin, jotka ovat
merkille pantavia tämän maan merki­tyksestä
puhuessa.
Canadan liittovaltion muodostami­nen
oli kapitalistisen kehityksen vält­tämätön
edellytys. Hajallaan olemi­nen
oli Ala-Canada (Quebec), Ylä-
Canadan (Ontario). New Brunswlckin
ja Nova Scotlan kaupan, liikenteen y.
m.s. seikkojen suhteen suurena vai­keutena
kun Jokaisessa maakunnassa
oli voimassa erilaiset lait j a asetukset
näihin asioihin nnähden. Niinpä sit­ten
tapahtuikin, että kun lUttovaltio
muodostettiin tapahtui sen jälkeen
valtava edistys maan taloudellisessa
elämässä. Canadasta tiili merestä
mereen ulottuva valtio kun Brlttsh-
Columbla liittyi liittovaltioon sUlä
ehdolla, että rakennetaan rautatie
Atlantin rannikolta Tyyn
i e . . - . ; ' -
. Kuluneiden 80 vuoden
maan väkiluku kasvanut i
kertaiseksi, pellon äntimlei
16-kertaiseksi, tehdastuota
.yli 53 kertaiseksi jne.
Kun Canada myi v. 1871
tuotteitaan ainoastaan 57
dollarin arvosta oli vientiä
kohonnut v. 1948 mennessä
Joonaan dollariin eli 54-Vuoteen 1938 mennessä "J
kohonnut neljännelle tila.
män vlentikauppamaiden Y
vähäisestä väkiluvustaan S
Ainoastaan Yhdysvallat. E
Saksa olivat sen edellä-, KJ
1338 Vietiin maasta erilaati
teitä keskimäärin 1438 do
vosta kutakin.asukasta ka
vuoteen 1939 mennessä o r
klmäärä kohonnut 82.70 dc
y Vaikka Canadaan on sijo:
tavat summat yhdysvalta
brittiläisiä pääomia orat c
set raharuhtinaat raorost^
neet pääomiaan moniin,^
pääasiassa kuitenkin l a ^
merlkan maihin, tnitltä W0*
Canada ei ole mikään 5iW;
toisen luokan imperialis^
joka kilpailee, maaitoan
entisen emämaan Engianni^
Canadan työläisten ja '
on taisteltava etukädesö*
riistäjiä vastaan, eika ^
roja vastaan kuton oU
lä muutama vuo.sikjiB»«i
rin. — Kalle Terä.