Vapaus, December 4, 1956

              Tiistaina, Joiiluk, 4 p. ~ Tuesday, Dee. 4,1956
IMIiiiiii •flUmfJUf) — Xodepcndeot XAbor
Qqpii» « f fUinlxl» cmuatm, S K
m ucaaA cLuss mäil by tbe ffM^
OfOe» V0parUB9at, Ottava. Ful>-
IttUd- tbfiee «reeUy; Tuettfayv
*mm6My antf flaturdvyi iiy V « » i i8
FatHUtmiu; CMBpany Ltd, « t 109^^
OiaBt, W„ Sudbury, Qnt; CaraM.
Tfieptiaat»: »i». Office 06.
£d»07l8l Office O0.4-<269. «aivger
*aareu: So» €9, SaObary. €>nt»xlo. mAVSBIKNAT:
Csnadassa; ' 2 vk. 7JOO 6 kic
3kk,22S
TbdysvaJIoiM»; 1 «k. SJIX» 6 kk: « 3 0
Suomeasa: i «k- kk. 4.75
Unkarm
ICuten muistettanee marraskuun 24 pnä julkaisemassam­me
toimituskirjoituksessa 'Pariamentin ylimääräinen istun-to"
« lausuttiin: "Meidän lehtmme liittyy niihin canadalaisiin,
jotka .toivovat,' että parlamentti päättäisi yksimielisesti ja
<m^»^llisimman avokätisestriähettää humaanista apua, en­nenkaikkea
lääketarpeita ja Unkarissa kipeimmin tarvittavia
ruoka- jafmuita-kuiutustabtnl&e^ kovaa kokeneelle, hirveän
veljessodan xikkirepimälle Unkarin kansalle/*
.'.-Sen.'jälkeen on liittovajtion parlamentti päättänyt luo­vuttaa
unkarilaisten^ avustamiseksi miljoonan dollarin suurui-
50-6|8 Unl«^ijn ja. Unkarista poistuneille pakolaisille. Tämä
sellaisenaan, on terve5idittävä toimenpide. Samalla terveh­dimme
lii^ttohallituksen .päätöstä avata maamme ovet mah-
' dbliisemman leveiksi niille unkarilaisille pakolaisille, jotka
haluavat tulla siirtolaisina Canadaan. ' Tämä'^ siitäkin huoli­matta,'
vaikka-omakohtaisesti uskommekin, että näillä koti­maastaan
(poistuneilla ujikarilaisilla olisi valtaosalta itselleen
^ulli^irtta"palata takaisin itofiin, sillä siirtolaiselämä on.par-
' halssakiri;. olpsilhtiBissa siirtölaiselämää.
: Mutta samalla kun me tuemme sydämemme pohjasta
käiftlc€a;sitä huniaanista apua' riiitä kansakuntana voimme
-Unkarille antaa, me emfee voi olla mitä jyrkimmin tuomitse­masta
sitä politikointia, mikä on havaittavissa Unkarin kan-saii
avustan^ishomman yhteydessä.- Tuntuu hieman oudolta,
että]«sim. sanomalehdet, jotka ovat 20 vuotta parjanneet ja
panetelleet Unitarin kansaa- ja sen hallitusta,, nousevat nyt
yhtajkkiä Unkariri kansan "esitaistelijoiksi" ja puolesta itki-
BÄÄIiiiiilÄ
, ttakaamnje . esimerkikÄ pakolaiskysymys! Inhimilli­seltä^
kannalta ori hyvä ja toivottavaa, että heille hankitaan
aptia niin paljon» kUiA mahdollista. Mutta onkohan Unkarin
kansan'kohtälft ja onni niiden sydämellä, jotka kiinnittävät
kaiken fiuomionsa .yain "pakolaisten" avustamiseen? Sitä-pail^
i on huomattava eräitä multakin seikkoja. Samalla kun
Un%rii> känsän, todelliset ystävät tervehtivät ^itä, e^tä «>mas-^ ^
ta^maastaan poisltuneille apnetaan tilaisuus asettua äsumaaA
esim. tänne Canadaan, jfteillä on täysi> s ; ^ tervehtiä lämpi­mästi
.Iriyös sitä kun Unkarin'hallitus julis^ amnestian kai;
kille pakolaiille,*^jotka kotiutuvat ennen maaliskuun lopptfä-
1957. .Inhimillisen ja puolueettoman avustuksemme j{ehtdn|^j
• täytyy olla siis se, että avustustamme annetaan. ,y^ta.'l^yvii»' *
"niille, jotka? haluavat .mennä takaisin, kotimaalians^Vjik^iiiii
niillekin,^'jotka tulevat siirtolaisiksi Canadaan. , J^i?*-*!*''''^
/ ' { Tämä on <hyvin tärkeä seikka, sillä .Unkarista poistuneet
ihmiset eivät ilmeisestikään ole kaikki samaan poliittiseen
^pesäkuntaan kuuluvia.'-Näiden pakolaisten keskuudessa on
ilmeisesti niitä^-voimia, jotka ovat aikaisemmin asuneet .vuo­sikausia
länsimaissa, mutta menivät nyt, joko vastavallanku-mouiksen>
edellä tai-sen riehuessa takaisin Unkariin. Heidän.'
joukossaan on ilmeisesti henkilöitä, jotka pelkäävät joko
aiheellise&ti tai aihi^etta joutuvansa vastaamaan siitä valkoi-'
äestä, terrorista, mikä Budapestissa vastavallankumouksen
päivinä riehui. Jalia^colaisten keskuudessa on ilmeisesti huo-m^
tjtava määrä myös sellaisia henkilöitä, jotka valkoisen ter­rorin
päivinä pakoitettiin henkensä kaupalla poistumaan ko­timaastaan
— niitä, joista osa on jo palannut kotiin, kuten
ovat suuret uutistoimistomme tiedoittaneet. '
^ Meidän toivomuksemme on, että viranomaiset eivät tekisi
mitään erotusta näihin eri ryhmiin kuuluvien pakolaisten
.avustamisessa. Samalla toivomme, että avustustamme ei py­rittäisi
rajoittamaan yksinomaan pakolaisten avustamiseen,
koska sillä olisi käsittääksemme taipumusta muodostua po­liittisluonteiseksi
avustukseksi — mikä on loppujen-lopuksi
samaa kuin heittäisimme avustusrahamme kaivoon.
Eaipierkki, ehkä kaikkein iräikein esimerkki siitä mihin
avustustoiminnalla-politikointi voi^johtaa, saatiin viime vii­kolla
niistä sanomalehti-ilmoituksista, joiden perusteella To­rontossa
toimiva ''Oi:ganization For Hungary"-niminen laitos
• yrittää värvätä jonkinlaista muukalaislegionaa lähetettäväksi
Unkariin. Mainitun laitoksen Globe and Mail lehdessä mar­raskuun
26^pnä' 1956 julkaisemassa ilmoituksessa sanotaan
nun. seuraavaa;
" 'Organization For Hungary' on vapaaehtoisten järjestö
Unkariri pelastamiseksi.
' "Sen tarkoitus: muodostaa vapaaehtoisten vapaa armeija
joka on valmis tukemaan Unkarin kansan taistelua vapauden
puolesta . . . Siinä tapauksessa, että vapaaehtoisten siirtymi­nen
toimintaan tulee tarpeettomaksi (Järjestölle annettavat)
• lahjoitukset luovutetaan Canadan Punaiselle Ristille Unkarin
kärsivien materiaalista ayustusta varten.
• "Nuorukaiset — oletteko valmiina tarjoamaan _elämänne
puolustuskyvyttömän, hyljätjm^ Unkarin kansan kilveksi?
Oletteko valmiina vastustamaan intohimojanne, vapaasti luo-piBtoaatt
tavaroistanne; ja turvallisuudestanne, omaksumaan
sotilaallisen kurin ja kaikki ne vaarat ja kieltäymykset, mitä
servoiteiHe aiheuttaa? Silloin te voitte liittyä tähän järjes­töön.
' Mutta muistakaa:
"1 — Teille ei makseta palveluksestanne.. ' ,
. «2 — Teidän täytyy olla IT^yuotta' täyttänyt.
- "3 — Jos olette alle 21-vuotias, teillä täytyy olla van-hempienne
lupa . . .
' ' "5 — Että tämä järjestö huolehtii teistä Vain sen ajan
jol](oin olette aktiivisesti sen palveluksessa . . . "
Tällaista "avustusta" ei kukaan ajatteleva ihminen!voi
hyväksyä. Sellaista "avustusta" on Unkarille tarjottu kau­histuttavin
tuloksin "Euroopan vapaan radion" ja - muiden
samankaltaisten laitosten välityksellä. Sellaisen;"vapaaeh­toinen
armeijai?* värväys — vaikka sitä ei koskaan lähetet-täii
§x Torontoa pitemmälle — ön toisen maan sisäisiin asioihin
tuomittavaa sekaantumista.
' Me tiedämme sanomattakin, mitä sanoisinmie me cana-dalaiseti
pääministeristä kadunlakaisijaan asti, jos Un^
leh^ssäVärvättäisiin "vapaaehtoista armeijaa*V
Täällä* meidän snaassanune osoi
tetäaa moraaiijsl» kauftm sen jpbr
dosta, että Stalinin yksildkultiD v a i
lan aikana Neuvostoliitossa ja muis-jsa
sosialistisissa maissa Umem myös
pyrkimyksi$i Juovan taiteen Icalilej^
s i i n asettamiseksi.
I^Ilaista e i muka tapahdu täällä,
kapitalismin luvatussa maassa. Mut­t
a mitä/ kertookaan taidemaaOmn
lebtt " V a r i e t y " ? ' Se kertoo, että
s u u i m i t e l m ^ esittää "The Bfale
Anjmal?-?iiminen näytelmä televisio
o s ^ o n luovuttu s i k s i ; k u n näytel;
mässä on kohtauksia, joissa ,eräs
näytttelljäluke^kiiybien asian puo­lesta
puhuvan säbkStuolissa teloite-ivk
Vanzettin kuuluisan kineenicsi?;.
merkkinä suureita.kirjalllsuudes^r
" V a r i e t y " asettaa asian seuraa­vasti:"
•
" K u u l u i s a Sacco-Vanzettin tapaus
on 26 vuotta vanha, mutta se on
vieläkin l i i a n sihisevä television kä,
jSittelyäviarten, yksiöpä menneenä
tapauksena".
Vaikka olemmekin jo selviyty­neet
vähän päivänvaloa kohden mc-
Carthysmin synkemmistä öistä, n i in
sittenkin vielä näemme, että tyhmy­rit
ja pimeiden aikojen voimat hal­litsevat
monia elämämme a l o j a ; K u n
tässä maassa puhutaan muiden mai-r
den"^ puutteellisuuksista, niin täy­tyypä
/sanoa, että todellakin se on
itsestään, josta paha pappi saamaa.
— Työmies-Eteenpäin.
''Meidän m toimittava yhteisesti
sanovat farmari- ja tydläis|ohtajat
Kyketnevim Canadan Unmit ja
unioiden jäsenet toimimaao ybl^
testi?
CamOsm tammien ja 'tySläisteo
taloudellisen neuvoston pubeenjob-taja
J . h. Pbelvf teki tämäo kysy­myksen
noin viUMti siUen. Ja bSn
vastasi oinaan kysymykseetusä seur
raavasti: "Ei voi mtenkUn uskoa,
että järlestyneiden työläisten ja
farmarien edut olisivat vastakkafr
set" ja lisäsi, että molemmat ryb^
mät näyttelevät avainosaa Canadan
taloudessa ja että niiden hyvin­vointi
riippuu toisistaan.
Tämä on pitkästi erilaisti asiaan
Sakea sumu aiheutti
pahan liiltenneruuh-kan
Vancouverissa
Vancouver. — Säätietotoimisto en­nusti
torstaina, että kahdeksan vuo­rokautta
vallinnut sakea sumu voi
häipyä perjantaina. Torstaiyönä"
sumun Kuitenkin odotettiin olevan
yhtä pahaa kum edellisenä yönä.
Säätietotoimisto perusti enhustukr
sensa siihen, että merellä on bpvait-tu
muutoksia ilmapaineessa, joqka
johdosta sumu nousee.
P o l i i s i l l a j a liikennetyöläisillä on
ollut vaikea tehtävä liikenteen vaK
Voimisessa,- k u n sumiin johdosta; auto-
Jiikienne on ollut erittäin hidasta ja
vaarallista. Keskiviikkona - If aupun-gin
kaduille kehittyi pahin liikenne-
^ruuhkV,mitäjjtunnetaan kaupungin
historiassa.'. ' , \ . ,
Sakean, sumun johdosta liikenne
sujui nt^n hitaastli, että taksiauto­j
en .mittarit, osoitti
sella matkalla, joka tavallisesti
saa $2.00. " .
: Kaupi^igissa sattuneella tulipalol-
-^la tulen kohina kuului paljon pitemr
'mälle kuin liekit näkyivät.
;suhtautumista k u i n tapahtui. aikai­semmin,
j o l l o in väitettiin, että jär»
jestyneen työläisen - tarkoituksena
an edistää asemaansa farmarien;
asemauD kustannuksella, j a päin vaS'
toin. Yhä lisääntyvässä määrässä
molemmat tulevat huomaamaan,;
että niiUä on yhteisiä etuja j a että
kumpaakin/ryhmää on vastassa mof
nopooUpääoma j a . suurpääoman voi­mat
hallituksessa.
Hyvänä esimerl^nä tästä on far^
mareille ja työläisille omistettu
viikko, jota'^ pidettiin marraskuun
18—24 kautta Canadan. Tällöin Ca­nadian
LaborCongressinpresidentr
t i Claude Jodoin sanoi:
".Harvoin on ollut aikaa, j o l l o in
olisi-kipeämmin tarvittu yhteisym­märrystä.
Huolimatta näennäisestä
hyvinvoinnista^ ierikoisestikimteoi-.
lisuusalueilla, Canadan farmareita
on vastassa varsin' tukalat olosuh-feet.
Tämä tulisi olla kaikkien ca-nadalaisten
huolena huolimatta
heidän työaloistaan.
. "Me uskomme, että jos työläisille
maksetaan kohtuullisia palkkoja.ihe
kykenevät maksamaan kohtuullisia
hiiitojaf farmituotteista, mutta meil­l
e on varsin selvää, että farmarit}
jotka saavat/kohtuuttoman alhaisia
hintoja tuotteistaan, eivät ole . h
den tuotteiden hyviä ostajia; jotka
/tulevat canadalaisista tehtaista." >
Farmarien johtaja Phelps toisti
samoja mielipiteitä kun hän sanoi::
"Farmarien on käsitettävä,:.,jettä
täystyöllisyys j a hyvät palkat Juovat
otollisen markkinatilanteen: n i i l le
tuotteille, joiden : tuottaminen j>i^^
heidän velvollisuutensa j a jotka
vat välttämättömiä ihmiselämän
jatkamiseksi. TyöläistOn t^ioiäe^
on osaltaan käsiteltävä, että ellei
farmarit saa kohtuullisia i hintoja
tuotteistaan ja v kohtui^Uista: osaa
kansallisista tuloistaiv^e eivät o le
kyktoöviä'. maksamaan' niistä- tuot-*
teista j a palvelusta,, jota toistetf
Niiden <m oltava vainota itx&isloi-muaäm
kHk^kseen' poia, k»iken
sen-mikä nhkaa iiyyfnvaäotia
monopooUt. etukoikendet, iDsaltse-roattomat
voitot ja senkaltaiset i l ­miöt"
. . ^
,OiaIJistue8saan losiseiUicojen' ja
tarujen: eroittamiseen mikäli lar^
marien ja 'tehdastyöläisten, subteft
)vat ky^myksessä, Canadian Labor
Congressin j u l k a i su Labor Research
on : tehnyt seuraavia havaintoja
l i ^ m e n v u o t i s e l t a ajalta 1940—56.
. F a r m a r i e n lukumäärä on lasker
nut 25%:Ua %190.000:sta 755,000:-
teen. ,
TeolUsuustyöläisten f lukumäärä
on lisääntynyt noin: 40%:11a'3,ll0r
000:sta 4,240.000;een.
Farmityöläisten lukumäärä on
laskenut 3 5% ; l l a j a f armiperheiden
palkattomien jäsenten luku vielä­k
i n enemmän — ' 5 6 % : l l a.
Käyttäen v. 1946 >numeroita pe­rustana
farmarien ja^ tehdastyöläis­ten
realitulot eivät olleet suuresti
eroavia neljänä vuonna VV. ^946r--
56 välisenä aikana. Kolmena vuon­na
farmarien tulot Olivat, suurem
mat Inrin työläisten. Koko kym'
nietmiome^ «jkana i^rmrien kesr
klhmmet vuositulot «Uvat $1,807
ja tymsien $IJBS5.
"'X^Gtinkertaisen. farmarin vuosi'
tulof plivat p a i n i t t u n a aikana mii-teiybtä
suuret Icuitf keskinkertaisen
työläisenkin", sanotaan Labor Rea-searcb
julkaisussa, "vähän pienem^
mät k u i n käyttötavarain tuottajain
j a noin 17% pienemmät ^kuin k a i -
vostyöläisen." - -
; Työtunneista puheen ollen, - farr
mari työskenteli keskimäärin 65
tuntia viikossa, paitsi joulukuun a-j
a l l a . . TeollisuustyÖläiset jtyösken-itelivät
lähempänä 40;:tunnjn rajaa
viikottain. ^ -
' C L C : n asiaa tutkineiden yleisen?
mielipiteenä pii: '.^Voimine ' var­muudella
sanoa, että yleinen käsi­tys,
jotta työläisellä aina o l i kyllik^
s i rahaa ja'vapaata aikaa samanai
k a i s e s t i k u f t i farmari raatoi aikai­sesta'
aamusta: kasteiseeniltaan niu­kan
elatuksen eteen, on ehdotto­masti
liian .yksinkertaisesti, esitet
t y ."
MYÖS MYNNICH KUMOAA
KAItKOITTAMISVÄITTEET
Kdätyfefiäron kyllä^ te
^ levottontiiuiksien ja likofiisten ii^tipäästä-^
' misen taJda, seildttää stjjasspääministeri
Bfo^koTS. .-.:.-^<17nkarI|i sljaispää-mlnlsteri
ja ylipäällikkö, tri Fe-rcnc^
mynnlch on peraattanut .väit- ^
te«t, joiden mokaan laajoia vai^-^
eftsemlsia ja kaHcQttabsIa oUsi ta-pabtannVVnkafisssk,
Tassin uutis­toimisto
jnlks^see budapestHaisessa
Nep^^zabadsasisBa o^een tri Myn-nlGhin
haastatteluni; Jona; tämä^
ilmoittaa; et<ätaikariIaistenjouk-|^ palauttamisen,
fcojen jäsenet v;ovat 'toimittaneet
vansitaemlsia, J08 seiraisi» tapahtan;
Länfeiaisten kokous
Don-haalitla 9 pnä
Toronto.^ Po^-joen, Bayviewn ja
WiUowdalen länsipuoliset ^ suoma-laisperuiset
ovat :,erittäin tervetul­leita
Don: haalilla joulukuun: 9 pnä
kello 2 iltapäivällä pidettävään ko-kpukseeh.
Silloin päät^tö
._^Wmaperäisesti voidaan vasrtata"^^^
.työtjtekeviein taholta tarjotaan '^täisten" sarjäjUblajoukkueenJcilpai-
"Tolsin sanoen, järjestyneiden -,„^-»,.-tPP<:Pi.A ia rnvns «itä. mitä
työläisten j a järjestyneiden farma
rien Oli oltava 'yhteistoiminnassa
kehittääkseen j a ylläpitääkseen hyr
v i n y o i n n i l l e ' hyödyllistä ilmapiiriä.
St. Laurent tuomitsi
maailman suurvallat
"Pienempiieii vatltojm jäseneni <o)va)t, Ihmisaä •
aivan satnoin kuin suui%mpfi;efnlkin rvattojen"
' "Haluan korostaa sitä. että yhtään
.^jkarin kansalaista, ei ole siirretty
poii ?^nikarlsta''. iMynnich sanoi,'
"unkarilaisia pidätetään^ vain siinä
tapauksessa, että on täysi syy olettaa
heidän tehneen todellisia rikoksia,, kur
ten murhia, ryöstöjä jä sabotaasheja.
Tietenkin vangitaan myös ne, jotka
tekojensa avulla yrittävät estää lail-
PiNf^AifbiiiiH
faiiiiÄrffirfeisla
«Doriteläifo m3J» äjdofekaMö» xitai^r
iyf jon^ltuun SO pnft i^iUUiyie^
kaupuQSin vaaUen varalta. ..Pomes'
taxin'«Skdf&kuudesta taUMemi^ny'
k y i nm viraAsa-oleva am.' IVlsbart j a
vaitnwanisfiet& i % ftnonasflmmltean
pidieenjobta^na kauan' oUofc B o n
Wilnot. Valtuustoon nimitettiin alus-tavasu
2i,mit^ eim be kaS^ki i6ä'
neet ebdoSsStaaksi. - goululautakun-taan
8 . f o k a s t a . FiAIie^^ U
komissioniin' 4 ehdokasta J a puistoa
lautakuntaan 4 ehdokasta.
.-. Tällä fcerta^ on Jäijrii^jiään am- 5'
,insttfan|0f)eitvo6fon iaboftä byväk^^j
-KTtly. vfr;itaifesi{ . fcskid <;Täl0tiisfon
ehdokasta; ISeqr^ McBfoster j a : P.;
Hednrid. ; KoöloIatltakmKaan . on ,
, työvSen» ' tarjolla^ nmi -ebdokas '
'Eleanor'Blagnqson, ' ^ ^
Tärkein Japä^orsjonys'vaaleissa on
tällä, kertaa;, terotiäcsen koGotusehdo-"
Ottawa. — Viime keskiviikkona
parlamentin ; ylimäär.äisessä istun­nossa
pääministeri St. Laurent j u ­l
i s t i hallituksensa olevan ehdotto-:
masti arvostelevalla kannalla Israe-^
iin,, Britannian j a Ranskan Egyp-:
tiin hyökkäykseen nähden: Hän sa-noi,
että Britannia j a Ranska "ovat
anastaneet lain valvonnan omiin
käsiinsä." '
Vastaten toryen syytökseen, että
hän olisi pettänyt Britannian 'St:
.Laurent teki joitakin harvinaisia j u ­listuksia
:
1. " A i k a . jolloin Euroopan y l i -
ihmiset .voivat hallita koko maail­maa
on j a tulee hyvin pian olemaan
lopussa."
2. " M i n u a on kiusannut useimman
kerran suurempien valtojen kannan­otto,
niiden suurvaltojen, kuten me
sanomme, . j o t ka ovat vallan liian
usein ; kohdelleet Yhdistyneitten
Kansojen peruskirjaa välikappaleen
pienempien valtojen hallitsemiseksi
ja välikappaleena, jota ei o le tar-
Ganadan 'kansaa "vapautta­maan".
Ja meidän täytyy, jos
olemme rehellisiä itsellename,
suhtautua Unkariin samalla ta-vaHa;
kuin toivomme Unkarin^;
kin suhtautuvan meihin. - '
Kuten sanottu,'tämä on xäi^
kein esimerkki siitäjminkäläls-*
ta ei Unkarille aiottu avustuk­semme
saa olla. Mutta se :ei
valitettavasti Icyllä ole ainba[
tapaus, missä hätääkärsivien]
avustuksen varjossa tuntuu
olevan joko - suuremmassa tai
pienemmässä määrässä politi­kointia.
Tällainen hätääkärsivien kus­tannuksella
politikoiminen :ei
kuitenkaan tuota mitään tulok-siaivvaan
ainoastaan pettymyfc-siä.
Siksi, toivomme, että Ca­nadan
avustus pidetään puh­taasti
inhimillisenä avustuk­sena;
Jos emme" niin voi mene^
telläi silloin on parasta hiöpua
kaikista "avustuspuheista".
vinnut ottaa huomioon silloin kun
niiden omat n i i n sanotut välttämät­tömät
edut olivat-kysymyksessä."
3. "Pienempien valtojen jäsenet
ovat ihmisiä aivan samoin kuin suu-rempienkinValtojen."
''
4. VTuntuu k u i n l i i an usein unoh­dettaisiin,
jotta maailman vallat
ovat allekirjoittaneet Y K : n peruskir-jan
j a siten ovat sitoutuneet ryhty­mään
vain rauhaKiisiin keinoihin
niahdollisten erimielisyyksien r a t
kaisemiseksi eikä voimakeinojen
käyttämiseen."
5. " M i n u l l e o n kerrottu elttoamis-oikeuden
suhteen^ että jos venäläi­set
eivät olisi vaatineet sitä; n i i n s i ­ten
olisi tehty Yhdysvaltain ja B r i ­tannian
.taholta.'* (Todellisuudessa
eittoamisoikeutta eritettiin presi­dentti
Rooseveltin taholta silloin
kun Y K perustettiin).
Istunnon toisena päivänä Cana­dan
ulkoministeri Pearson myös
nousi tuomitsemaan toryen syyteet,
jotta Canada oli .muodostunut Y h^
dysvaltain " r e n g i k s i " . Äänekkääs­t
i pu|menmr.Pearsion vastasi, että
"Canada ei tule suorittamaan rengin
tehtäviä YhdysvalloUle. On yhtä
paha olla siirtomaalaisena renkinä
Britannialle j a juoksennella ympäri 1
huutaen 'valmis, herra, valmis' ai­na
s i l l o in kun Britannian taholta
n i i n vaaditaan."
Canadan p o l i t i i k k a E g y p t i in näh-j4en:
on ollut "objektiivista, canada-laista
j a itsenäistä!', sanoi hän.
Mr. Pearson sanoi parlamentin
alahuoneessa, että englantia-rans­kalaisten
toimenpiteiden johdosta
Egyptissä. : brittiläinen : common-vreaUh
on ollut'lähellä " v a a r a l l i s ta
jakaatuMsta",aaslaiaisten jäsenten
ollessa valmiita vetäytjonään syr-jään.
Sen lisäksi häntä "huolestutti"
Lontoon, ja P a r i s in välinen hajaan­nus
yhtäällä taholla, j a Washing.
tönin välinen toisaalla r-^ hajaannus
jota -joidenkinotaholta: YK:5sa käy?
tetään hyväkseen mielihyvällä.
vHän sanoii että Can,adan oU tois­tamiseen
varoittanut Britanniaa vii^:
me kesänä: rybtymästä: Suezin suh-teen
minkäänlaisiin toimenpiteisiin
j o i ta e i voida oikeuttaa ' Y K m pe-'
ruskirjan m u k a i s ^ t i.
luhäasteeseefi ja myös siitä, mitä
me tulemme t e k e m ä ä n . : '
Itjfäin alkutalven lumen tullessa
.kerrotaan karhujen painuvan talvi­seen
uneensa.. 'Mutta meillä «"länte-läisillä'*
o l i j o pieni alkukokous, j a
^iinä ilmeni, että i h m i s i l l e , varsin­kin'?^
vähän vanhemmille toimetto-uiUUS;
onterve:ifden kannalta, hyvin
'vaarallista.-: iEiifme siis aio (mitään
talviunia,ottaa. Tämä sitäkin suu­remmalla,
syyllä kun kulttuuritoi­mintamme
.virkistää j a antaa:)Iisää
eläniänintoa.
Mutta: sarjajuhlien:;yhteydessä on
monta: mutkaa ^matkassa j a s i k s i tar^
vitaan kaikkien yhteiset voimat ja^
tiedot, d i k o o t h e sitten nuoria t a i
vanhempia Jänteläisiä.: v
V a i k k a toivommekin itäläisille hy­vää
onnea kilpailussa, meidän länte-
Iäisten tulee varustautua voittoa var­ten
j a s i k s i on mainittu kokous: sikr
si tärkeä, että sinne pitäisi kaikkien
t u l l a . Länteläi^en
Ihmisiä on joissakin tapauksissa
ilmiannettu pelliästä kostonhimos­ta,
aintta heti, kun saamme tie^
'don siitä; että ilmianto on väärä,
asianomainen; vapantetSian.: Jokai-:
; nen tietääf että: tiidiansittain;rikolr-'
f Usia on päästetty vaiddlQlsta. Siksi '
bn laonnoliista;; että' ^ijrt; täjrtyy .teh-:'.
:dä enemmän vangitsemisia koin.ta-'
vailisissa oloissa. Tietyt henkilöt
käyttävät tätä tosiseikkaa hyväk-^
seen ievittäälcseen kaikenlaisia us-
•.-komatfomia huhuja'', ?Myniricbsa^
noi edelleen. '. ' '
Myös unkarilaiset johtavat kirkon-kiistävät
kaikki tiedot. Joiden mu­kaan
Neuvostoliito: kuljettaa; unkari-;
laisia: pois kotWaast34^fTSäro^>:'alUr:
een johtavat kirkonsnielietovat Y K :n
yleiskokoukselle lähettämässään: kir-
JeUnässä esittäneet vastalauseensaf
sen' johdosta, että •^YKinvaltuuskupr:
nat ja Amerikan Ääni-radio väittävät
provosoiden venäläisten siirtävän un­karilaisia
joukoittain. - '
' "Lok^ilun 23 päivästä tähän päi­vään
emmei ole nähneet ainuttakaan
unkarilaista kuljetettavan Neuvosto­liittoon
yhtä vähän junalla kuin muil-:
lakaan-ajoneuvoilla", kirjelmässä sa­notaan
lisäksi. •
Helsinki. . Suomen ja Neuvosto-:
liiton «kauppaneuvottelut : Moskovassa:
edistyvät- 5rvuotissssa'frunkokauppa-sopimuksessa
.vuodelle 1957 määritel­lyissä
puitteissa.: Virallisilla kauppa-neuvottelijoillamme
on apunaan noin
30 henkiä käsittävä asiantuntija­joukko.
V
tidcset; jossa suhteessa: nykyinen val­tuusto
on; sokeasti liyökännytkotien
omistaja^s 4a ;pienyrittdijäin; kimp­puun
Ja V koro^tailut, • säcä edelleen;
erittää v^toinillin nostamista.
. .V Työväen ehdokkaat/'vaItuustoon - ja
koululautakuntaan .:?-om^ksuvat; ' sen
kannan^.''että varojen', hankkimiseksi
on: :pai];iostettavaV maakunnan halli-^
tustalijidvuttehiaan kunnille; 72 ^mil­joonaa
dollaria ylimäätäisesti- liitto-,
hallituksfR-ja maakunnan;,vä4isen^-
pimuksen mukaisesta saatavilta lisä­tuloista,.
Sen vaatimii^senr hyväksyi i
syksyllä pidetty; Ontarion-pormesta­rien
ja. kuntien esimiesten yhdistyk­sen
kokous.'/siten voidaan^huojentaa
verojen-inuödossa koulujen: ja muiden
kustannusten nousua vastaavan lisä­tulojen
hankinnassa.'
Bussllilkeniteen; Icuinmassakin kau­pungissa
yhdistäminen tekee mahdol­liseksi
poistaa siinä tappiota aiheut­tavat
ylimääräiset kulut.: on myöskin
yksi tärkeä työväen ehdotus, jota val­tuuston
- ehdokkaat korostavat. Sa-
: mo>n vaativat: nämä ebd<^aat alhai­sella
.vuokralla asuntojen varaamista
tarvitseville. /-
Työväen , ehdokkaat tuomitsevat
pormestari Wlshart^
suorittamat: konlkaupat -Tvin City
Gas-yhtiön hyväksi. E Sen sijaan vaa-ditaanvkfeöM^
uskehityksen edlstäml-^
ssksk ;l£räste'Ollisuuden pystyttämistä
ja ^kae^unjakelun: ;iuorittamis sa-mbhi
käin^^muutkin^kimnalllstarpeet:
•i ^ A ' -^^ATHJ*^
SITA
TÄI
^ «f1Uf1S9l£f|
Ketterä noviiotia» inm m
lentoteitse vieraillessäsai eri
tiin bajaantimeiden lastensa ]
Ybdellä natMlaan^fuU lentok
le ukkoa vai^anottamaan yk
ni^n pojistaan; joka.isänsä käv,
pin^ Ituomatttiaan iMUiii.bämi
neenä: ;'|6ä, en tietänyt enher
sinä tarvitset kävelykepin apu
"En sitä tarvitsekaan" sanoi
silmää iskien, "mutta sen joi
saan enemmän huomiota lento
nUtä."
r .— Canadan öljytuotanto o]
500 tynnyriä päivittäin v. 19
pussa.-. • ' ' ' - '
Toroiito.^—Näimme täällä
""Tunturin tyttö';. Oikein h y
kuva. _.Siitä en* o le kuullut
k i l i n kiitosla.'^ . ,
Maprasku'un;27 iltainen F in
kuoron harjoitus keskey
"Happy B i r t h d a y . . . " lauluUa
Luoman :synty^'päivan kun
:Samallarilmestyi-kukkia j a h
j a kahvipöytään.' MutFa kui
tystilaisUus;oli päättynyt aloi
kuoron-härjoittiksetuudellee
k i n muut vieraat jatkoivat i
E n : sattunut; kuulemaan mer]
vän" kunniaksi -lausuttu j a s
mutta.ikyllä Hilma' on työlll
män huomaavaisuuden osoi
ansainnut^: Hilman. j a ; Einon
Ossi e i varmaankaan ehtinyt)
arerfalle'Yrityksen jääkiekko
Onnea. ;vaan vieläkin päivän
r i l l e j a koI(o hänen ;perheellei
';;?Niini? kuoroomme haluttaisi
j on uusia laulajia: j a toivotaa
kaikki entiset laulajat tuleva
mukaaiif: Kuoromme': konser
tammikuussa.
: On se muuten' hafmillist:
: Vapauden j a l i i e k i n levitysrj
loppuu^; jjuiuri hetkellä, jolloi
p ^ l j kos6m'min tulenia^n
tilauksia lehdillemme.' — l
lainan. T '
m?.
viim<e%|ikon loppupuolella: «V Asema-
Siflah"rakennustyömaalla
työläiset kokouksen, jonka- jälkeen
työt pysähtyivät klo 12—1^ torstai-^
na.. Samanaikaisesti istuivat; 'myös
'^ululaisen Ku*jakulman ~ rakennus­työläiset
osoittaen siten-tukevansa
S A K : n ^ vaatimusta palkkakysymyk­sen
ratkaisemiseksi. Ohjahakan työ­maallani
keskustelivat: työläiset ruo^
katunnilla ; palkkatilahteesta. - >ja
päättivät lähettää S A K : l l e j a raken­nustyöläisten
l i i t o l l e kirjelmän, jos­sa
kehoitetaan toimimaan; pikaisesti:
palkkojen ikorotuksen aikaansaami­seksi.
: Tyb!^'lopetettiin' täällä k lo
15.
Vakuutustornin xakennustyömaal.
l a pidettiin kokous j a päätettiin lo­pettaa
työt^lauantaina k l o 12. Usei­ta
järjestäytymättömiä työläisiä U i t
'^tyi ammattijärjestöön. Myös Typpi
Oyn ja; j o u l u k a t u . 38 rakennustyö-;
maiden työläiset pitivät: kokouksen;
l i -
Typpi Oyn työmaällj
k l o 12-^13 j a Koulukatu
maalla klo 15r^l6^ Samoin I
t i i n työt Ortodoksisen kiri
Läania- maanmittauskonttori
mailla'kfo 12 — 13. V.'.
: /Kemissä on t-akennustyöms
detty; lukuiSia;>koköuksia, ja
lähetetty kirjelmiä S.4K:lle.
mukset^koskevat palkkakysyi
' - I ^ b n i l i a Turun rakennustyj
ovat työläisett tehneet päätöki
e n s i ' l a u a n t a i n a k o k o päivä
työstä vastalauseeksi i sille, et(
antajapiirien; toimesta yhä-tään
palkkakysymyksen ratica
ta.
Jokelan yanutehtaan, ral
työmaan työläiset lähtivät to
klo 14 pois työstä lausuaksee
vastalauseensa työnantajain
tuspolitiikkaa.^vastaan ja:tuke
S A K m työvaliokunnan esityi
simääräisestä indeksikoroti
Työmaan k a i k k i työläiset, n.
läistä/poistuiyat työstä y k s in
t i . ^
Eivät lunne omaa pieruaankaan;
Väinö Linnan kirjoittama "Tun­tematon
sotilas'' ei kaipaa sen - pa-
;remmin :meidän i k u i n ^ muidenkaan
m a i n o s t u m i s t a t a i v p u o l e s t a ' puhu­mista.
1^ . <
Suomalaiset ovat. äänestäneet sen
suurimmaksi kirjasuosikikseen;^ os^
tamalla sitä enemmän, k u i n . mitään
muuta.kirjaa itsenäistyneessä Suo­mi-
neidon maassa.
Samoin on sita''myyty sodan jäi:
keen täällä Canadassakin enemmän
k u i n ; mitään muuta suomenkieliltä
kirjaa:—^ ellei oteta'buomioontä
män'- maan ::^suoin^aisten: kirjoitta-m
l a ; t a i suomentamia j a Vapauden
julkaisemia e r ^ t a "bestsellereitä'
r M u t t a ' ^ v a i k k a "Tuntemattoman
Sotilaan^-f^mukaan laadittu f i l m i on
ilineisesti yhtä ozmistunutykijdn itse
kinakin» .koska se sai Cannesin : f i l
mifestivaalissa osakseen taantumusr
soimienr.Iikavyöryn j a taidearvoster
I i j a i n ' s u u r en kiitokseni^ niin%Yhdys-v
a l t o i h in e i tämä f i l m i pääse. Se
<m kuulenuna liian^^^^^^^ ja " s i -
«eefö»'""' Hollywoodin ' f i l m i e n si­veellisessä
seurassa missä aviopare­j
a v^bdetaan / k u i n ; ennenvanhaan
mustalaisten Jievosia J a ihmisiä .am*
mutaan; j a : piestään' kuoliaaksi k u in
konsanaan etelävaltioiden lynk-kaustilaisiiuksissa.
. , ,
K^nii Vbdysvs^taui^ tullisensuuri
k a i £ e ^ siveellisyydessään :^': näki
tarpeelliseksi kieltää L i n n a n "Tun­temattaan
Sotilaan" pääsyn Yh>
dyjgj^ltbifon • tSmän; filmin "raakuu­d
e n " taida, n i i n ^ o m e n ' f i l m i t e o l ­lisuuden
toimitusjohtaja T . J . Särk
kä lausui asiasta^mm. seuraavaa:
^''SyytöksetiiBivätjiole uusia. Ne
tunnemme iq Cannesin f i l m i j u h l i en
ajoilta. Mutta , o l i s i luullut, ^ettei
niissä ebää^'uskottaisi-:olevan tefSä^
Sen jälkeen , k u n kansainvälinen
Katolinen^Fllniitoimisto antoi Tun­temattomalle
: sotilaalle suurpalkin­tonsa
'henkistä; edistystä j a i n b i i p i l -
lisiä arvQja edistävänä' olisi odotta­nut
New Y o r k i n tullisensuurin nyt
esittämien syytösten. olevan mah­dottomat
. . ."
"Tuntemattoman"'filmaäja Edwin
Laine buomauttaaf puolestaan pure-
; y a s t i , miten omituiselta- tuntuu syy tr
täjän väite' raakuudesta» kun 'Ote­taan
^huomioon:. Yhdysvalloissa\::;^vaI-mistetut
kangsterifilmit j a v i l l in
lännen; filmit,, joissa ihmisiätape­taan
j a harjoitetaan kaikenlaista
raakuutta. lAmerikan filmeissä har­joitetaan
raakuutta raakuuden
Vuoksi. Tuntemattomassa^ sotilaas
sa miehet tekevät sitä pakosta
jos et tapa^; niitt> i^ut'tapetaän^l se­littää
herra Laine. ,
Mutta suoraan ^sanoen,^ tässä ;se
v i k a j u u r i onkin;''Jo^"Tuntematto^:
massa sotilaassa^.ylistettäisiin SQt^a
j a jätettäisiin' varsinkin nuoriin-katsojiin
seUainen kuva, että sotaan
pitää minunkin päästä — n i i n kyllä
se kelpaisi Yhdysvaltain sensuuril­le,
vaikka siinä rääkättäisiin j a ta­pettaisiin
krnnka- epäinhimillisesti
seka ihmisiä että eläimiä.
Mutta kun I J n n a n filmi o Umei-
:-sestiv.(emme öle sitä valitettavasti
vielä' nähneet) hyvin reaCnen ku­ivaus
sodasta: j a - s o t i l a i d en elämästä,
kuten on L i n n a n k i r j a k i n , n i i n se e i
k i i h o i t a ketään sotaan — j a juur»
tästä kenkä pu^^istaa. ' '
K u n Yhdysvaltain herrat tuUisen
suurit eivät sentään kehtaa leimata
Linnan Tuntematonta sotilasta
"subversiiviseksi kommunistituot-teeksi";
n i i n he polttavat kuitenkin
siihenj-iraakuuden" leiman. J a yksi
syy on yhtä byvä k u i n joku toinen­k
i n s y y - r pääasia o n v a in se, Ättei
:vätameri.kkalais|!t;saisi; nähdä hy­vää
filmiä sodasta j a sotilaiden elä­mästä.
• • ••
Emm^'*saäta kuitenkaan olla l a i ­naamatta
^^tämänj^t
"Tuntemattoman: sotflaan*'; vaikka­pa
:SotäWes: Honkajoen repliikkiä
^luutnantille:
"Koska on myöhä, lienee paikal­laan
lukea rukous tällekin majalle.
Varjele meitä vihollisen j u o n i l t a j a
ennenkaikkea hänentarkka-ampujil-f
taan sekä rsuorasuuntaiistykeiltään:
Muona-annos saisi myöskin o l la jon­k
i n verranhsuurempi;: mikäli sinulla
vielä on käyttämättömiä varastoja
lastesi tarpeisiin. Anna siedettäviä
ilmoja, ~etta "asiaasi vartioiden olisi
hauskempikseisoa vartiossa.:'Kuuta^
mot öisin olisivat tervetulleita jän­nityksen
lieventämiseksi sekä vä-bien
valorakettivarastojen säästämi-seksL
- Sudjele^ kaikki|i partiomie-biä,
merenkulkijoita j a hevosmie­hiä,
mutta tykkimiehistä e i ole n i in
suurta lijkua. Suojele ylipäällikköä
j a yleisesikunnan päällikköä sekä
pienehipiä IdhojasikäU kuin SinuF-ta
aikaa,riittää. .Suojele' armeija­kunnan
komentijaa^ divisionan ko
mentajaa, »rykmentin 'komentajaa,
pataljoonan'kohentajaa ^^kä e r l -
koisei^ti. - konekiväarikomppaman
päällikköä;• J a lopuksi ja yle
erikseen: varjele noita Suom
Voja, etteivät ne toista kert
päätänsä Karjalan - mänty:
men."
'Ja tähän lohduttelee my
teenia:
"Mitä Jtähän vihollisen e
;seen tulee, n i i n pidän sitä vi
sena. Kommunismi luhistuu
mahdottomuuteensa. Tässä
vaikuttavat. naaanalaiset yoii
Pulliset rauhanehdot tulee J
mään. Suomi..'Asemamme !
tana oikeuttaa meidät siihei
alkuaankaan en ole pitänyt ]
-nisima minään;tekijänä. E
^viljanluovutus kolhooseista'
denkymmenen vuoden ajai
suoranaista talonpojan ryös
edes siemenviljaa ole jätett
seksin tärkeämpi seikka. Koi
kansa ; puna-armeijän :edete
l a a . asuinpaikoilleen, tapaht
lankumous: ' H a U i t U s n i m i tt
nettää otteensa, koska sak
ovat revakuöiHeet/kaikki pi
gän."
Luonnollisesti olisi kerett
tä vetää kaikesta tästä sellaii
topäätös, että : Yhdysvaltaii
sensuuri -valvoo, jotta amei
s i a - e i : päästä, v-^ril^
"väärillä ajatuksUla". V
maassa ei kielletä ketään ku
t a eikä näkemästä nutä hän
luaa! .
J a kun asia näin on, silloii
ei ole muuta mabdollisuut
vetää seuraavavjohtopääfös::
Yhdysvaltain korskeat^' h?
ovat/niin /'hienostuneita'' j
teellisiä", etteivät tunne ens
tubnaansa* — x>ubumattaka
malaisen soHIaah raikkaai
riista, -r- Känsäkoura, '^^ff.