Vapaus, November 13, 1952

              Sivu 2 Torstaina, fnarrask. 13 p. Thursday« Kov. 13,1952
mmm Orsao at flsslsb Camuliana. E»>
t^Mied tiov. e» mi. Aiähoxized
't» cecozid class matt Iqr t3ie Vasp
•Office JD^rtoent, Ottava. Pub-
Iis3}»l thrlee wedäy: Toesdays
TburädayB and 8atiinlay«]Qr vapaus
Riblisbtog Company Ltd^afe 1(N^102
film 6t, w;, Sudboiy. Ont., Canada.
Telephanes: Business Office 4'<2$i
Editoria} Office 4*«285, tSanager
E, Suksi. Emt(nrW,jS^andrMauW
addresai: Box Cg, Sadlnay, Qgtarto.
Adveniisins rates upon aps>lJcsUaD.
lYansIation free of diaree.
Canadaasa: - 1 vSt, 0 tt. 2.75
YbdysvaUolssa: l^vtc 6X)0 30 Vkkk.. 422205
1 6^ 6 Idc 4.75
AselepopäiväiB- uutissatoa
tiistaina> jolloin vietettiinvd^ puolesta ja sotien
hyyäjtsiiienkensä menettäneidea miesten ja naisten
muistopäivää, julkaistiin cänadalaisissa päivälehdissä
jptka edustavat kaikkea muuta, muttei sitä> mitä
päivättä vietettiin. *
ie ' nämä ' uutistiedot sellaisina Jcuin torontolainen
nelukijoSIeen tarjoili. 'Mainitun lehden sisäsivulla
uytistieto missä kerrottiin mm. seuraavaa:
on paljon tehokkaampi ase siviili^ihmisiä
sotaväkeä vastaan^ siviili-ihmiset joutuvat
«tulfnjoiUe kuin milloinkaan ennen,; jos jiusi sota
VII t'^>
SÄE
' tr
1 Ai;
sodis^ varustautua vastaanottamaan iskuja, jotka aikaisetkin pi-kuuluvina
. . .
voida odottaa että mikään teollisuuskeskus voi
palvelusta, mitä tarvitaan atomibyokkäyksen tu-ifcApu^;
on saatavaJäbiseuäun^ltö^
100 mailin e^isyydessä olevilta alueUta . . ."
myöntää siis, että atomipommi on hirveä joukko-kohdistuu
v ensikädessä siviili-ihmisiä, naisia, lapsia ja
vaataan kohdistuvat
saadaan ehkä jonkun-
Globe and Mail
Ohtosta lähetet3m AP:n
. .i. uutjstiedon, missä sanotaan mm. seuraavaa:
%teÄ *|Ji'^Eniwetokissa, Tyynellämerellä tapahtuneessa atomi- tai vety-tKrtftmin
räjähdyksessä hävisi mailin levyinen saari, kertoo eräs sito^^
n ä k i j ä . . . " /
t ^ t ä m ä "silminnäkijä" kertoo olleensa 30.4 mailin päässä räjäh-clppaik^
taj ;mutta silti kuumuus nqusi 180 asteeseen (F) hänen
l^tailupaikallaan. Räjähdyksen johdosta Jiousi 20 mailia korkea
l]^ ^' l sienei|,|nuotojnen maä-tai tomumäärä ilmaan ja noin 15 minuutin
' J J«Hli?""*'^^J^'*<*>'^^" jälkeen saari alkoi palaa ja muuttui kirkkaan
>' ' l punaiseksi. Noin kuuden tunnin kuluttua räjähdyksen jälkeen tämä
'.>',Ji' 1.,, »«allin levyinen saari,', missä aikaisemmin kasvoi palmupuita ja
^^JfflUta,. lakkasi asiallisesti olemasta.
Lainatkaamme lyhyesti tämän '^'silminpäkijän" omia sanoja:
emme tietäneet^ että räjähdys oli tapahtunut, mutta ;>aidei^
.unnin 'kuluttua nie tunsimme kuumuusaallot selässämme. Se oli
uurnaa, noin 180 astetta, vaikka me olimme ;30.4 mailin päässä. Koi-
--^pistaiiekiiänin Huluttua räj^hdysajan jälkeen (hän tiesi etukäteeit
in räjähdys tapahtuu); minä katsoin eteeni.' En vointft tuskin
silmiäni. IKoin 2 mailia leyeä liekki i^ousi noin 5 mailin kor-k
M t e e i l . '
'Tämä keäti noin 7—) O äekunttia. Sitten me näimme tuhansia
tonneja maata tiousevan suoraan ylös ilmaan. Sitten noin 20 sekunnin
kufuittua räiähdyksen jälkeen rupesi,:muodostumaan pOvi. Sitten
me^^lniulimme räjähdyksen äänen ja vaikka me olimme SOA mailm
etäisyydessä, se sai minun korvani soimaan.
"Tähän mennessä ,oli muodostunut sienipilvi. Pohjasta se oli noin
mailin levyinen ja ainakin .20 mailin levyinen ylhäältä . . ."
; i'^ T^
päivänä! VSely£[ä'myös dn, että atomi- ja vetypommien helvetillisiä
Ifekkcjä: vastaanrei °ole • muuta' kuin ^yksi ainoa puolustuskeino —
Ä\ atomisodan syttymisen ehkäiseminen. Kukaan järkevä ihmmen,
.v|[:,kdKäao.edesvastuullinen'henkilö e
: että atomisota ei saa syttyä — että sitä
ivastaan on horjumatta taisteltava loppuun asti. Ihmiskunnan ny-
. i l ;ky^^ juuri se tosiasia, että sota
voidaan nyt fhkäii^tä^ jos kaikkia hyvää tarkoittavat ihmiset ovat
3 i .'horjumatta rauhanasian puolella.
ii4f^v^^^ kauhut ja tuhot voidaan välttää vain
^7 siten, että ehkäistään, kolmannen maailmansodan^'^^
trsyitymmen. Paras keino rauhanasian edistämiseksi on tällä kertaa
j i se,"bttä kaikki l^vää tarkoittavat ihmiset, niin pienet ja heikot kuin
.«•-iiissa ensi joulukuussa pidettävälle 'Kansojen Rauhankongressille.
•livTukekaamm& mekin onialta kohdaltamme ja^ niin vounakkaasti kuin
se on meille mahdollista;! Canadan voimakkaan edustajiston -IVieniin
lähettämistä. Siten tehdessämme me autamme itseämme, omai­siamme
ja koko Canadan kansaa ja valtiota.
M)
A
K f
H
mi
ypsi kiiolon uhri
! ^ '
r^Jfuuri muutama päivä ennen/ Vapauden 35-vuotispäivää saapui
NpT^y^ Yprkista tietoi että siellä noin kolme ja puoli vuotta ilmestynyt:
ii vapaamielmea ^ehti — 'New York Daily Compass— on talousvai-l'
keilifcsien,vuoksi, lakannut ilmestymästä, ja että sen kalusto myytiin
julkisella huutokaupalla veloista.
^1 ^ämä sellaisenaan palauttaa uudelleen mieleemme sen kuinka tu-
•J kalassa talousasemassa tämän mantereen vapaamjdiset lehdet'ovat,
tl puhumattakaan nyt / Varsinaisista työväenlehdistä. -"Sanavapauden"
!! käyttämisen Itäytännöliisenä ehtona on'suuret pääomat ja äuutpää-
'Loman myönteinen suhtautuminen siihen. 'Muussa tapauksessa on
pcnteSSä^miltet voittamattomia esteitäjell6ilehden^^^^^^
* tajat huolehdi siitä, että pulmatilanteista selvitään, kuten Vapauden
väki tietää. .
kuolema oli jo kolm^ laatuaan muutaman vuo-den^
tfikana New: Yorkissa. Ensin tukehtui huomattavan rahamiehen
siilien suojassa ilmestynyt vapaamielinen PM-lehti; Samoin kävi
si^seuranneelle Star-lehdelle, Ja nyt tuli tieto, että Star-lehdert
seuraaja Compass on myös tyrehtynyt talousvaikeuksien alle.
vCpmpas-lehden lakkautus tarkoitti iunonnollisesti sitä, että sen
t palveluksessa olleet noin 80 toimitus-, konttori-, latomo- ja painotyö-i
laisia joutui t y ö t t ö m ä k s i j a koko vapaamielinen^estö ilman omaa^
\ ääik^kannattajaa.
* Huolimatta lainkaan siitä, vaikka esim. meidän lehtemme oli mp-
* «is^: kysymyksissä eri mieltä Compassin kanssa, tosiasia kuitenkin
« on,*ttä se oU yksi valopUkku Yhdysvaltain samaistetun taäntumiis-
J ' ^ i f t o n mustalla taivaafla. American Labor Partyn jäsen, Vito
I'Mi^rcmitonio öli oikeassa sanoessaan: .
/ . ^ ^valitettavaa, että Compassin oli lopetettava toimintansa.
' 5i 6n suorittanut mitä suurinunanpäh^luksen^^^N
1 asukkaiden asioiden todellisuudesta tietoisma pitämisessä. Toivon,
Yanceyrflle. N . C. — Sräs vuokra
vUielijä neekeri vettettUn tanSän kol­mannen
kemus oikeuteen cyjrtettynä
kauniin valkoihoisen n ^ n pahoin^^
pitclystfti vaikkei hän ote koÄenuV-k
a a n t a h ä n naiseen.
Kahdessa aOulsemmassa oikeus-kuuhusteluäsa
molemmat >^ puolef
(syyttäjä Ja syytetty — IVapaus)
myönsivät, ettei 44-vuotias Mac Xn<
gram ole koskaan ollut 75 Jalkaa
lähempänä komeata 'Id-vuotlasta
mrs. WiUle Jean «iVebsterlä, mutta
valtion lakien mukaan ruumiillisella
kosketuksella ei ole mitään tekemistä
tämän Jutun Icanssa.'
Caswell Countyn ylioUceuden khr-
Jun G. M . Harris sanoi, että tämä
Juttu. Jojca kälidessa aikaisemmassa
käsittelyssä sai suuren huomion
kommunistien Ja ulkomaiden lehdis­sä,
tulee tänään ensimmäiseksi käsi­teltäväksi.
Mrs. Web3ter syytti, että tämä
neekeri "katseli" häntä «Joessaan
autolla Mnen ohitseen hänen (mrs.
Web5terln) ollessa kävelyllä tupak-kavainiota
kohti. Ja että myöhenunta
s s ^ t t y yritti pysäyttää hänet lähei­sessä
metsässä,
tuksessa tehdystä pahoinpitelystä.
Tämä syytös alennettiin yksinkertai­seksi
pahompitelysyytökseksi, mutta
suuivalamiehistö pam häaiet syyttee­seen
3?ikolllsessa mielessä tehdystä
pahoinpitelystä.
Yalamieliistö, Jossa oli 8 valkoihois­ta
Ja 4 neekeriä ei kuitenkaan pääs­syt
yksimielis]^'teen tuomiosta. Ja min
määrättiin uusi oikeuskutil&stehL
Tässä tilassa I n s x a mm ollut va­paana
(1,500 takausta vastaan Ja - Jat­kanut
-maanvUJelystä. ylläpitääkseen
vaimonsavja yhdeksän lastaaa.
— V. P:n tmtistieto '
mairaskuun iIO p, 1952.
Kysymyksiä ja
vastauksia
* * *
TYOTAPATUBMAON /
KOBVAAMINEN
Kysymys: Haluaisin tietää minkä­lainen
yht:ö täällä Canadassa on vas­tuussa
.korvausten maksamisesta
työssä tapahtuneiden tapatmmien
Johdosta? Voisittekö selittää minkä,
laisilla perusteilla: näistä tapatmrmls-ta-
maksetaan korvausta? Kuka: makr
saa 4tustftnnukset ,.Jne.?, -r-. .Biljan
maaiban tullut.,
' Vastaus: Canadan työläiset kävivät
pitkän aiicaa taistelua työtapaturmain
korvaamista koskevan lainsäädännön
aikaansaamiseksi. ^
työläiset osaUistuivat tähän taiste
luun varsm; hiu>mattavalla tavalla;
Ensimmäinen työtapaturmia koskeva
laki saatiin vohnaan Ontarion inaa-k
u n n a ^ tammik. 1 pnä 1913. Sen
Jälkeen ovat eri maakunnat saatta­neet
voJmaan samanlaatuisia lakeja;
Jotka ovat nyt voimassa Jokaisessa
Canadan maakunnassa. Koska tämän
Jos 2Sau Mauta ei olisi olemassa —
ien toimintaa on suuresti liioiteltu Ja
tehty sensatiomaiseksl — niin B r i ­tannian
halUtus olisi pitänyt tar­peellisena
keksiä sen^
Vertahyytävät Ja suurimmaksi o^:
saksi keksityt kertomukset Afrikair
salaisesta Järjestöstä ovat ttiyödylli-;
siä toryeille. -
Kertomukset salaisista vaUmteois-ta
Ja rituaaleista antavat ItärAirl-kan
ihmisten luonnolliselle Ja kasva-;
valle taistelulle siirtomaaorjuudesta
/apautumiseksl noituuden Ja mustan
maagian ilmapiirin.
Kauheita rikoksia on suoritettu:
Itä-Afrtkassa. Mutta väitetty Mau
Maun osuus niihin on mitätön. ^
Suurimmasta rikoksesta Churchil­lin
hallitus on vaitL tSiihen ei ole
syyllistynyt afröskalalset, mutta val­koiset
ihmiset afrikkalaisia vastaan.:
•Useamman vuoden ajan brittiläiset
viranomaiset. Jotka ovat vastuullisia
Kenyan, Tanganyikan Ja 'TTgandan
alueiden haUiimasta; ovat (mnistu-neet
salaamaan todellisen tilanteen
mikä vallitsee näUiä alueilla.
Vangitsemiset ja kaikoitukset,:
unloiden Ja poliittisten puolyeiden
lakkauttamiset, -ihe väittävät, ovat
olleet taipeellisia.koäka siellä on ol­lut
tilkjnnaalaisla agitaattoreitä --^
mutta asiat: tulevat pian olemaan
normaalitilassa. ^
' Näillä ahieilla afrikkalaiset' ovat
kuta lapsia, väittävät he.. He eiyäli
ole niominvucsita kykeneviä |tfk-lUnisesti
eikä'moiraaUsestt hoitamaan
asioitaan.muunmaaihnan kanssa.
Muutos on alkanut Ja voima kas­vaa.
Kansallinen vapausliike kai­killa
nälim alueilla on tullut uhkaksi
niiden hallitsijoille.
Siellä' on alituinen maan puute.
Momtla afr&kalaisilla ei ole rUttä-
Västl maata kasvattaa tarvitsema an­sa
ruokatavaraa. MUtta eurooppa-
Ia'.sille on annettu maata.vaiiska
se on kielletty airiidEalaisilta. Paljon
tästämeasta ei ole edes viljelty, vaan-spstetty
, tai^ltuksellal antaa sitä
Valkoihoisille uutisasukkaille.
flHihansien eekkeriei^' alueet. Joissa^
eurooppalaiset maanomistajat ny-;
kyään ovat> kuuluivat KikuyyuUe : Ja
MasalUe. • - Useimmissa tapauksissa
heille' el maksettu: oiiceuksistaan kor­vausta.
Tolsissa tapauksissa - kor-vaidEset
olivat naurettavan pieniä.
' • ^äissSi tapauksissa allekiijoitettim
"sopimukset" Joiden;: mukaan maa
Joutuu^Sritannian hallinnon alle.
' 'British iEast .^ican-yhtiö toimi
myös tällä alueella. Sen asiamiehet
olivat vieläkin Julkeampia. .mutta ne
sopimiflcset. Joita he tekivät,- olivat
molemmin puolin sitovia.
Niiden ihmisten. Jotka ajettiin pois
niUtä mailta Joilla he Ja' heidän esi-'
isänsä olivat -vuosisatoja asuneet.
Icatkeran vihan syihin ihelttää valoa
äskeiset tapaukset, ikun valkoisille
kuuluvaa karjaa tapettiin. Tämä on
perusta, jos . mikään,: Joka selittää
oletetu^y Mau Maun toiminnan.
Kenya on kehitetty brittiläisten
siirtooaaaorjuuttajien : maalui; Ihmi­set
on karkoitettu mailtaanyja ajettu
reserveihln taikoituksella, saada, työ­läisiä
valkoihdsten maatiloille.
onnistuttu saamaan brittiläisiltä hal­litsijoilta
' j a l i i k e kasvaa. (Mutta
hyökkäyksiä j heidän tolmtotaansa
vastaan on samalla lisätty.
- iViimeinen eshnerkkl siitä on teko­syyn
nojalla aloitetut väkivaltaisuu­det
Mau Maun allstomiseksL
Sopimaton ilmasto on estänyt brit­tiläiset
asukkaatv saapumasta Ugan-
Henkilöveroön määrätty afrikka­laisille.
Jonka kautta heidät voidaan
lialkolttaa työhön. Tlällä tavalla maat­tomien
talonpöllcien ja .kaupunkien
asukkaiden luokka on luotu.
He ovat .kuitenkin, poliisin pelo-tettusta
huolimatta, onnistuneet liit­tyä
ammattitmloihin ja muodostaa
Kenyan MrikanUnlon,'sekä muita
järjestöjä itsensä :pu<^tamiseksi.
•Askel askeleelta on myönnytyksiä
daan; Laajasuuntalset teollisuuäcas-vien
tuotant(vritykset jouduttihaf kes­keyttämään,
kodsa se ei oUut kan­nattavaa.
iLaeilla. -pieksämisillä, vangitsezm-sllla
ja veroilla ihmiset on pakoitettu
kasvattamaan; puuvillaa vientiä varr
ten- ,r. • -
£telä-Ugandas^ on viime vuosina:
mmrskattu lakkeja Ja mielmisoituk-sia
karkoiti^en ja vangitsemisien
avulla.-" ^Hujfdimatta salaisen poliista
armeijasta ja*' viranomaisten palk­kaamista
' 'Urkkijoista. kansalUnen
liike 'toimiiliäi&eässäjärjestämis-työssä.
- ' ^
•Elinsuhteet-^sekä Kenyassa että
Ugandassa ovat kuvaamattoman huo­not.
Ailravits8vaisuu3 ja taudit ovat
yleisiä.: Sairaalpita ei ole ensinkään.
Nyikyään on 'lyhdytty Itä-Afrikas­sa
riistämään 'ennen koskemattomia
raaka^alnelähteitä. J^uroopan pää-^
oma on etsiessään edulliJBia sijoituk­sia
rakentanut^ Ugandaan ja Ken-yaan
uusia teoIHspuslaitoksia.
; Imperialistit^ yrittävät nyt häiritä
AfrikaiT^ työväenjärjestöjen toimin­taa
jaypakoittaa: työläiset: työsken­t
e l e m ä ^ mahdoUishnman alhaisilla
palkoilla. •
.Kenyan, .Ugandan Ja Tanganyikan
työläiset' ovat piirtäneet Britannian
työväen]i£!£että:kaimattamaan heitä
taistelössa'.niitä 'kurjia olosuhteita
vastaan, joihin heidät <m pakoitettiL
• fl m «L
alan lains^d^ntö kuuluu maakuntien
lainsäädännön valtaplirita ovat kaik;
fcl nämä lait maakunnallisia, lu­kuunottamatta
niitä merimiehiä/jot­ka
eivät ole maakunnall sten lakieh
alaisia.
Nämä lait edellirttävät; että työn­antajien
on maksettava. maakunnan
työtapaturmain korvauslautakunnal-le
työläisten tapaturmavakuutusmak­suja
maksettujen palkkojen perus­teella.
vaaralllsimmUIa työaloilla e-nemmän
ja vähemmän vaarallisilla
aloilla vähemmän. /lämän alan lau­takunnat
ovat tavallisesti kohnljäse-msiä.
ollen yksi heistä työnants^ata^
toinen työläisten ja kolmas (puheen­johtaja)
hallituksen, edustaja. Nämä
lautakunnat ovat varsin laajoilla väl-tuukslUa
varustetut, ffeaft^icnin itse­näisiä
tuomioistuimia. Joiden päätök­sistä
ei voi valittaa muualle kuin lau­takunnalle
itselleen. Lautakunnat
ovat siten ikäänkuhi maakunnan y i -
läpitämiä vakuutuslaitoksia työnan­tajia
varten. Xakl määrää nimen­omaan,
että työnantaja el saa väheni
tää mitään vakuutusmaksuja työläis^
ten palkoista. Joten-ne on suoritetta­va
ykshiomaan työnantajain varois­ta.
. '
Ontarion : laki m ä ä r ä ä työläiselle
maksettavaksi 7a prosenttia tapatur»
man t ^ a menettämistään palkoista.
Sen lisäksi' on loukkaantuneelle:työ­läiselle
annettava vapaa lääkärin^ ja
sairaalahoito.' pysyväisestä. Joko o-sittalsesta
tai täydellisestä työkyvyn
menettämisestä maksetaan kuukausi­eläkkeitä
sen perusteella miten suuri
työkyvyn menettäminen on ollut Ja
miten jBUuret asianomaisen - työläisen
ansiot ovat olleet. Tapaturmaisesti
kuolleen miehen vaimo Ja lapset saa-vaV
eläkkeen. Joka perustuu vainajan
ansioiden suuruuteen. JoissaUn ta­pauksissa
maksetaan kuukausieläk­keiden
asemesta kertakaikkiaan kor­vaus.
Jos' asianomainen sitä vaatii
maasta poistumisen tai muiden syi­den
takia.
Laki edellyttää myöskto. että vis­seistä
ammattitaudeista, kuten esi­merkiksi
kaivosmiesten sihcosis, mak-
Kirj. Mrs. Eva: Sanderson
Olin yksi niistä yli 400 edustajasta
Ja seuraajasta. Jotka osaUistuivat Aa-:
Sian ja Tyynemneren .maiden rauhan
komerenssltac Peklngissa.^^K^
.lokakuussa..:: Mintilla ::oU:. ktumla'q)f•{
dustaa Canadan naisten: kongersäa
tässä konferenssissa."
'A Konferejusissa Oli edustettuna' I^ÖO
miljoonaa ihmistä. Joiden vaiatimuk-sia
oikeutetusta rauhasta ei voi jal.^
tää huomiohnatta.
Seuraavassa:; vaikutelmiani .'Aasian
kansojen suuresta rauhan tahdosta Ja
heidän halustaan elää ystävyyssuh­teissa
kalkkien'maiden kanssa.' '"-'^ <
Konferenssissa osoitetuin, etiä
Kiinan kansa tahtoo rauliaa.': Tälst^-
' Tcsnmto. — TozontOD sinfonia, or­kesterin
"kuutosten*/juttu saa
suurempaa imomiota osakseen. U a -
sin tähän Kysymykseen huomionsa
kiinnittänyt syhmä on Toronton y l l -
opiston op^elijat. Jotka ovat muo­dostaneet
komitean t ä t ä Juttua tutki,
maan.
Opiskelijat ovat arvostelleet AFL:n
musilkkerien uniota siltä, ettei se sal­linut
erotettujen soittajien antaa o-maa
lausuntoaan siltä, kun iDSA:n
viranomaiset kielsivät heiltä <rajan
yllttämlslinran, Josta syystä heidät e-roitettiin
orkesterista. ;,iNamä^soitta­jat
j i h a t t im erottaa uniosta. Jos he
pumtvat Julkisesti tästä asiasta.'
OpiskeUJain lehmän JohtaJa^Marlo
Moscarello sanoi, että seuraavana
toimenpiteenä tulee olemaan siviili­oikeuksien
V Järjestön' perustaminen
yliopiston opiskelijata keskuuteen.
SITÄ
— J A . -
Isä antoi pojalleen aiJtkella ja «
sentin rahan Ja k ä ^ panna jo4:r
fammian kirkossa toimltettavaanihl!
Täykseen-
Kun kerääjä tuli. niin isä bmoä
kuinka poika epäröi ja lopukelZ
kuppiin nikkelin. *™
' Isä kysyi miksi poika pani am».
Iin, Johon poika vastasi:
/'Raamatussa sanotaan, että h,
mala rakastaa sitä^^joka antaa mi
Nyt i u n mtoulle jäi 25 senttiä öJen
Uotaen, muussa tapauksKsa en oiisL"
ViiLILLINEN VESO
, Opettaja tledusteU tietävätkö op-pUaat
m&ä on välillinen vero, '
"Koiravero", vastasi Robert.
"Mistä syystä sellainen on väliffi.
nen vero?" ti€dust€U opettaja,
'Koska koira'el maksa sitä", vajl
tasi Robert,
lu rauhan puolesta Kiinassa alkoi jo
yli 25 vuotta sitten. On h(yvin tunw
nettu, että Japani hyökkäsi Kiinaan
Ja valloitti Mantshurian tarkoituk-.
sella käyttää sitä ponnistuslautana
suuressa' hyökkäyksessä Kiinaa id
muita Aasian maita vastaan. Niin
-varhain ^ u i n v. 1930 Kiinassa oltita
tietoisia: maailmansodan valmiste­luista.
Sen ajan rauhanliike. Jonka
nimenä oU Imperialismin vastataen
ritto,: lähetti valtuuston; Kiinaan.
Vaikka vallassa olevat kielsivät h^U-t
ä maihinnousun, niin Soong-ching-ling.
Joka paremmin tunnetaan ni­mellä.
Madame Sun-yat-sen, uhmasi
Kuomintangin hallituksen määräsm-tä
Ja-tervehti edustajia laivassa, Rau-;
han fcdcouksensa he pitivätkuiskaten
vanhassa pimeässä tehdasrakennuk-;
sessa Shanghaissa. Siltä lähtien KII-:
nan kansa on työskennellyt rauhan
hyväksi Ja jatkaa työtään yhä har-taastoi.
En usko, että Kiinasta löy­tyy
tänään sellaista ihmistä, joka ha.
luaa: sotaa. Roomalaiskatolinen pap-
'Pi Ecuadorista korosti sitä tosiseik­kaa,
että juutalaisilla, protestanteil­la,
katolisilla. buddhisteiUa. mosle-meilla,
staintolsteilla^ coi>fuclIaisilla Ja
taivaisilla, kaikilla on sama peruskä­site:
rakkautta naapuriin Ja rauhan
rakkaus.
Edustajat olivat vakuutettuja Aa­sian
kansojen rauhan tahdosta. He
eivät vain toivo rauhaa, he toimivat
päättäväisesti^ sen puolesta Ja k ä y t ­tävät;
että rauha Ja kansallinen itae-näisyys
kulkevat käsi kädessä. Kaik­ki
edustajat siirto- ja riippuvaisista
maista korosUvat päättäväisyyttä^
saavuttaa maillensa itsenäisyyden. iEi
voi olla tuntematta sitä varmuutta,
että nämä. maat tulevat voittamaan
•vapauden. '
Kulttuur.alan raporteissa havaitsi,
että siellä missä amerikkalainen kult­tuuri
on päässyt vaikuttamaan, o-petu&
ja lasten huolto ovat kärsineet;
Muuan tunnettu . jajpanilainen näyt­telijä
kertoi, että heidän seuraltaan
on kieUetty teatterien käyttö, siitä
mikäli siihen on edellytyksiä.
syystä.; kun-he esittävät !?arvokkaita
näytelmiä.: Näyttelijät olivat m,uo-r
dostaneet seuran, Joka esitti opiskeli­joille
Japanin: klassillisia näytelmiä.
Eräänä «iltana kun HP. valmistautui­vat
esitystä .varten amerikkalaiset esr
ilvätjesll^rksen; jasen^
vät" amerikkalaisen alastomuusesityk'
sen..,On selvä, että tietoisesti pyri­tään
i: rappettttamaan nuoria Ja- hal--
ventaoiaan''naisia, rnikä^ on osa sota
suunnitelmista.
Kiinassa 'icilnnitetään suurta huo­miota
t^Iskeluun ja kulttuuriin. Pe­kingissä
on: rakennettu; valtava , uusi
yliopisto. Seurasin itse kun: sitä ka­lustettiin,
r : Kadun. toisella ' >puofella
on vähenuhistökansallisuukiiien: yli­opisto,
jossa opetetaan Kiinan'60 eri
kieltä j a murretta. Sen vieressä on
tavattoman suuri työläisten j a talon­poikain
oppilaitos. Jossa he saavat
kolmen vuoden valmentavan kurssin
yliopistoon menoa varten. Jokaisessa
pienemmässä • kylässäkin vanhukset!
lasten Ohella opiskelevat luku-^ Ja kir­joitustaitoa.
Kaikki edustajat koskettelivat eri
maitten välisen kaupan rajoittamista,
jonka avulla Yhdysvallat toivoo tu­kehduttavansa
Kiinan, mutta yritys
epäonnistuL Tuloksena on; että' K i i ­naa
teollistutetaan paljon nopeammin
kuin olisi muussa tapauksessa tehty.
Esimerkiksi he eivät - Voineet ostaa
-autoja ja^trokia — tänä/-vuonna he
valmistavat n.itäUtse. Samaten ta­pahtui'
maanviljelyskonelden kanssa.
Kiinan ei enää 'ole pakko näitä ostaa
ja* niin- olemme^-Tmenettäneet hyvät
kauppamahdollisuudet. Joka tapauk-:
sessa ne tulevaa Järjestymään' kun
rauha tulee turviatuksi, nllidaiin''var-'
maah" tapahtuu.
Oli sydäntä lämmittävää liavaita
niin monta n ä i ^ a konf^enssissa ja
kuulla .siitä suiiresta osuudesta, mikä
naisilla liäissä/nialssa on työssä rau­han
h y v ä k s i . ^ - <
Hudson's Baj Co:n
öljyirikkaudet
: - winnipeg. Canadan vanhimman
yhtiön, Hudsorfs 'Bay Companyn ala-yhtiö
Huäsori's' Bay Oli and Gas Co:n
ilmoitetaan omistavan kaikkiaan 11,-
931,475 eekkeriä öljymatta Ja että yli:,
tiö ön kuluVäti''vuoden kuuden en­simmäisen
kuukauden aikana käyttä­nyt
kaikkiaan 3*360,140 dollaria öljyn
etsimiseen. Yhtiön osinis öljykaivo-
Jen tuotantoon loll viime kesäk. lopul­l
a 2.148' tynnyriä vuorokaudessa, jon­ka
lisäksi yhtiö omistaa yksinään l u ­kuisia
öljykalvoja.'
— Ensimmäinen Suomen kielioppi
iUnestyl latinankielisenä Turussa
1649.
Toronto. — "Yksi Sacco-Vanzetti
juttu on taipeeksi Amerikalle. Tästä
syystä meidän en' taisteltava loppuun
asti. pelastaakseonme Ethel ja Julius
Rosenbergin elämän!" Nata sanoi
B. Z. Goldberg. Nevr Yorkhi Jewish
Journalin kirjeenvaihtaja, puhues­saan'(
npin;7<K)UJiPO:n' Christie ka­dun
haalille kokoontimeelle toronto-laiselle.
Goldberg esiintyi pääpuhu-jana
tässä "Pelastakaa Bosexdsergien
elämä'! kokouksessa, jonka oli kutsu­nut
Civil Rights Unon.
•: Selostaessaan Rosenbergien Jutun
kehitystä hän sanoi, että nämä nuo­ret
edistysmieliset juutalaiset eivät
saaneetmahdollisuutta oikeudenmu­kaiseen
kuulusteluun, k o ^ a se suo^
ritettiin poliittisen hysterian ilma­piirissä
Ja lakituvassa missä psyko-loogiset
vailoutteet 'pahioivat, enem­män
kuin todistukset. Goldberg- o-soittl,
että todellisuudessa ei mitään
sitovia todisteita^ esitetty valtiollisen
poliisin toimesta Rosenbergejä vas­taan
tehdyn vakoilusyytteen tueksi.
Hallituksen toimesta el myöskään
voitu kumota puolustusasianajajan
esittämä .'todisteita Rosenbergien
syyttöaorydestä.
Kokouksen' puheenjohtaja: .David
Kashtan sanoi, että me olemme teke­misissä:
"elämän j a kuoleman kysy­myksen:
kanssa, joka ulottuu paljon
pitemmälle: kuin näiden toOidennuo^
ren ihmisen eläanään". Hän sanoi
kysjraiyksen olevan ihxnisoikeukslsta,
sellaisen asian Joka^saattaa tuhan­net
ihmiset entistä suurempaan var­muuteen
siitä, ettei Amerikan kotka
ole mikään rauhankyyhkynen eikä
paratiisin lintu.
Kokouksen osanottajat hyväksyi,
vat yksimielisesti Canadian-Congress
of Women järjestön presidentin nas.
Rae liuckockin. esittämän päätöslau­selman,
jossa kehoitetaan presidentti
Trumania'Pelastamaan Rosenbergien
elämän. Kokous m y ö ä ^ päätti liit­tää
äänensä niiden tuhansien yixdys'
valtalaisten ja; kaikkien maitten Oi*
misten ääneen, jotka vaativat tJSAm
ylioikeutta luopumaan aikalsenunas»
:a asenteestaan ja myöntämään uu-den
kuulustelun Ethel ja Julius-Ro'
senbergille. ;
: Demokraattisten oikeuksien liiton
'kansallinen sihteeri Thomas C. Bo^
berts varoitti kuiilijoita. että ellei
B i l l IHS liittämistä Canadan riKos-lakiin
torjuta, niin: myöskin Cana-dassar-
saattaa tulla Rosenberg jut­tuja,
Kokouicsen osanottajat lah­joittivat
$653.00 Rosenbergien puo»
lustusraliastoon.
atöllsel paheksyvat
Rosenbergien luomiota
New york.^:Rylunä katolisia maal- ®-
likkosaamaajia. jotka kuuluvat Cat-
'hollcWorker-lehden kannattajiin/on
kääntynyt presidentti Trumanhi puo
leen, kehoittaen häntä: kumoamaan
Rosenbergeille määrätyn tuomion.
. Heidän :Iausiumossaan:;sanotaan:
/'Me katsomme Rosenbergeille anne­tun
kuolemantuomion v-kostohenki-jeksi
poikkeuksellisiksi kaikista muis-nca
saman oikeuden: antamista tuomi­oista
Ja tuomioksi. Jota el voida .ver­rata
mihinkään rauhanaikalseen tuo­mioon
historiassamme.
: Luku'sat ; eurooppalaiset, joihin
kuuluu sellaiset henkilöt kuin Pablo
Picaso. Alberto -Moravia ja Carlo Le­vi,
ovat USA:n! Lontoon lähetystön
kautta esittäneet; armahdusanomuk-sen.
Heihin ovat yhtyneet lukuisat
brittiläiset khrjailijat. Myöskto B r l -
Natsien avustaja
katsonut sopivaksi .
astua päivänvaloon
P a r i i s i . E n t i n e n Vichyn Jiallituk.
sen sisäministeri George: Hilaire on
nyt katsonut turvalliseksi astua päi-.
vänvaloon. Vuoden 1947 maaliskuus­sa
hänelle annettito.viiden vuoden
tuomio yhteistoiminnasta saksalaisten
miehittäjien kanssa ja tähän men­nessä
ei hänen olinpaikkansa ole ol­lut
tunnettu.
Kun Pinayn hallitus on nyt aloit­tanut
kommunistivainot, katsoi hän
ajan tulleen astua esiin, Oikeuslai^
tos päästUJn hänet heti takauksella
vapaaksi. <
tannian naisten kansallinen järjestö
on yhtynyt armahdusyaatlmukscea
Mr. Teniiusen
Tasan eivät käy onnen lahjat 1 Toi-;
set kohoavat tässä yksityisyrittäjäin
maailmassa avaruuden poikki kiitä--:
vien lentotähtlen lailla. • Mutta mo­net.
Jotka muutenkin |lävät.pienessä
olemattomuudessaan, painetaan vie­läkin
alemmaksi.
-KäytäicEhölllsenä esimerkkinä tästä
voidaan esittää kaksi nimeä r— mr.
-Bruno Tenhunen ja allekirjoittaneen
läheiiftn ystävä. W . ] ^ u n d . Mr.
Bruno Tenhunen : on Juuri vtetmyt
hä&äiseväa loisteliaan lennon , —
suoraan suurpääoman.kalkkem "py­himmän"
lehden, ftaanclal Postin
etusivun "hyväksi" '-mieheksi, samal-i
ä kun I B k l u n ^ Ja monia muita pik-kuihmisiä
vastaan tähdätään SUUT
ren rahail Ja scaijut&supoikien "syyt­tävä
sormi", 9 '
Sellaista se on}'
' < Jonkto alkaa näytti siltä, että jul­kisen
toiminnan h e i ^ ö n ä mr. Ten­husen
veti lyhemmän korren siitä
väittelystä s mitä ' maanmiestemme
keskuudessa t on. käyty nykyhet^n
suuremmista ja piextemmistä ongeH
mistä. Mr. Tenhunen oli auttamat­tomasti
väärässä ^luvulla'käydys-;
^ keäcustelussa, että tuleeko tälle
"arvon housu"
lähtiessään ''talvisodah'' aikana ylis­tämään
Mannerhielmto vitivalkoista
"demokratiaa".. (KTäin kautta linjan
Juuri näiden poliittisten tappioit­tensa*
korvikkeeksi mr. Tenhunen i l ­meisesti
päätti \ antaa sielunsa ja
nahkansa enenunän' tarjoaville — Ja
siitä alkoi hänen suuri nousunsa mta-kä
tähänastlsena\ hu<ventumana' on
marraskuun^! 3inä ilmestynyt, Finan­cial
P o s t i n ^ l ^ . '^
Matoittu^Sauj^äoman ikioma ää­nitorvi
Julkaisi^-lcoko sivun käsittä­vän
sielunviibdfltUksen: tämän maan
"vieraskielisiä'^;;'':it^öväenlehti^ .'.vas­taan
Itse :tämä,;kirjoltus on vanho­jen
.yalheidln 'jk-- mustamaalaiäcsien
vatkaamista, jota On tämän tuosta
saatu suuren rahan lehdistä lukea.
«Uutta" on vain se, että mr. Tenhu­sen
suosiollisella ^myötävaikutuksella
Financial -Post. antoi tavallista enem­män
tilaa Vapaudelle ja sen suurien
setaan eläkkeitä. Edelleen, että o-sittato
työkykynsä menettäneille on
pyrittävä opettamaan uusi anunatti, 'Vnanteteelle talouspula j a mltä\ se
että jotakin vielä saatetaan tehdä sen pelastamiseksi."
Yksi opetus,^ nunkä me tällä puolen rajäa^saamme uudelleen
-4^mpassio kuolemasta^ on tämä: Valveutuneen t y w ^ t ä aW
suus on terästää jä tehostaa toimintaansa työväen sanonialehdlstö
taloudellisten ja poliittisten oikeuksien puolesta. ^
liri-' 4C KB
H B
H i
vaatii; hän osolttui olevan '.täysin
<^ vääiiissä silloin kun keskustelti to
'^rfasismto ja;: sodan vaarasta ^' toisen'
maaihnansodan ^ e l l ä ; hänbU-vää-:
r S ^ sodankto'-jaikeen^'^]!ilärshallto
avun" kafltk^arantavastär^avusta«
ptthtnnattakaan nyt : siltä'^suntesta:
tappiosta,: m i n l ^ Tenhunen kätsi
"syntien"; paljastukselle.
Ftoancial Post tekeekto hämmäs-:
tyttävlä 'patjastntcsia: Se kortöo tyr­mistyneelle
lukljakunimlleen sellai-sen"
uuden" paljastuksen, että Va­pauden
toimittaja on allemerkinneen
hyvä ystävä, •^^•'Ökhmd: että Vapaus
perustettiin v. 1917: ja että Vapaus
on vsinhto työväenlehti' Canadassa!
LuuKsi e t t ä tapaiset "paljastukset"
tepsivät!: r^m&n hirveSn '("vaaran"
vastapainoksi Ftoandal Post julkaisi
f*h3rvän .miehensä"' mr. Bruno Ten-r
^usen kuvan~^aj;Selitti,-että tässä,oni
suuren rahan suuri pelastaja, mr.
Tenhunen,' Joka- "taistelee icommu-nistivaifcutusta
vastaan" slten^ että
on ryhtynyt — t'öljy-yhtlölden,pa-periliikkeiden,
p a i n i e n Ja vakuutusr
taimistojen" rahoittaman propagan-dalaltoksen
ostetuksi Ja maksetuksi
propagandistiksL < *
:iNäto fkorkealle" on siis-nu?. Ten­hunen
p ä ä s e t työväenlUkkeen vihol­listen
riveissä! -.
Valitettavasti me emme voi onni­tella
W.. tämän ^suuren
tähdenlentonsa johdosta; ^ Vaikea on
tuntea sääliäkään miehestä, Joka on
joskus nähnyV päivänvalon, mutta
sitten Joistakto itseUcäistä syistä
siiartynyt vähitellen Financial Postto
"suureksi toivoksi".
itifikäli on puhe maan rakohon
painetuista plkkiähmlsistä. me' esi
tänune: kukkavil&on asemesta mr.
Tenhuselle ystävämme Eklundto ni-m3ssä
Etoo Letobn runon,: joäka hän.
"isoisten^ alasp^änamana aikansa
suuruudelle, 'akateemikko: Kosken­niemelle
omisti:
Sinä olet lammas .
Ja vuohipnkkl mtoä,
ja '^ikuisena tuomiolla '
onnellinen sinä.
Stoulla on selkänoja -
lukijato Ja lehden. ,
Minä pusken tietäm
puhdasta tehden. '
- sun on suur enemmistö,
sun on valta.-voitto.
Mun Jo mennsrt mailleen
on ajan aamunkoitto.
Stoulla on suosio.
ystävät j a suhteet. -''
Minulla valii tnntonr
tuskat Ja nuhteet.
Stoa olet lammas
ja vuohlpukki mtoä.
Sentään mä häpeäisin
olla kuto sinä.
Meidän on vaikea tietää kuink».
pitkälle mr. Tenhunen vielä "edis­tyy",
jos elonpäiviä riittää. Mutta
kun joUlddn • punakauhunUetsojllle
ovat omat valheensa muodostuneet
sellaiseksi pahiajaiseksl. että ovat
tehneet "Forrestallto hypyn" korlc^it'
ten rakennusten katolta — tai Jmi- >
das Iskariotto laiUa turvautuneöJ
rasvattiiim narunpätkään, me y^.
saamme hänen lohdutuksekseen. täl­lä
kertaa "omasta puolestamme" iSJ-äidm
vanhasta -drsikirjasta:
"Jo ajattele autuuttasi,
' kurja i^ttoen.
Ja muista että kuolemasi
voi kerran oUa hhmutoen"
edellyttäen tietysti sitä. että se on
"hirmuinen" silloto Jos omatunto he­räisi
lopultakto kolkuttamaan. Tässä
vaiheessa, nlmlttäto omantunnon
heräämisen" sattuessa, tulee mielcö»
se. mistä matoitussa vanhassa virsi­kirjassa
sanotaan:
"Aln vaifls-varis, kaik
karvas pystyyn nosta
Ja muista kutak' kaohiast
Jumala kostaa.
'^''-•^'-'I. ^v-:•^"V;^:^..)•v"••'•"••••;.',•••'.•:••^;.•-'••; :-. •.'••••'•y-
Helvetas el lopu koskaan
^ vaiva, slcll' lohikäärmeet'
madot pirut sua ato* ^a^»** .
Nito, Jotta aikansa kutakin, «a*^
pässi' kun!i»a.iä Iclkattito.. -
_ Känsäkoura^:
tt'lM.i