Vapaus, March 8, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, maaliskuun 8 p. — Tuesday, March 8,1955
TeJephones: Sua. Office OS. 4«CZ8#
Edltorial 0»ice OS, Manager
E. StUut Editor W. Eklund. Slamng
addreaa: Eoz 69, Sodbuiy. Ostarlo.
MiUflbed New. mt. Axahorixea
MMoosd claa naU tbe Pott
CtBeö Department, onaw&. Pob-tUbtd
tbriee weekly: TuesdAys
Ttmrsdaiv axu! Saturdajv Iqr Vapa»
nttdjiUag Ckxmpasy »t 100.102
n» 8t^ w« Sadboqr, Qst, Casadik
AdrertiaiDg ratea cpos «ppUcatkm.
Tra&Blatlon free of chaise.
Canada*»: 1 ?k. 740 « kk. 9.?5
S kk. 3 ^
rbOrmmm»: 1 «k. SJOO d kk. 4.30
BaooMM» i fk: M O « kk. 4.75
Canadan jääkiekkomestaruus
Sunnuntai, maaliskuun 6 päivä 1955, o l i ilon j a riemun päivä
caiiadalaiselle urheiluväelle — sillä, kuten tiedetään, sinä päivänä
v o i t t i Pentictonin Joukkue jääkiekon maailmanmestaruuden Krefel-dissa,
Länsi-Salcsassa. 'Pentictonin joukkue, kuten sen •vaarallisin k i l ­p
a i l i j a/ Neuvostoliiton joukkue^ o l i tämän vuoden -maailmanmesta-
Tuuskilpailussa lyönyt kaikki vastustajansa ja niinmuodoin sunnun­taista
kilpailua odotettiin suurella mielenkiinnolla kautta' maan ja
k a i k k i a l l a maailmassa.
Ganadalaiset eivät liioin pettyneet tänä vuonna odotuksissaan.
Pentictonin joukkue osoittautui tässä ottelussa paremmaksi j a voitti
ylivoimaisesti Neuvostoliiton joukkueen, joka jäi nyt toiselle tilalle,
kuten €anadan joukkue jäi viime vuonna. Tämä Pentictonin jouk­kueen
odotettu voitto nostatti kansallistuntoa j a innostusta canada-laisten
keskuudessa j a meidän kaikkien tulee huolehtia siitä, että
Pentictonin joukkue tulee saamaan eri p u o l i l la Canadaa yhtä lämpi­män
vastaanoton mitä Sille järjestetään kotipaikallaan Pentictonissa,
B r i t i s h Columbiassa, sillä se joukkue on tämän kunnianosoituksemme
ansainnut.
'Monet canadalaiset, mukaanlukien meidän lehtemme, olisivat
nyt sitäkin iloisempiaj ellei Canadan voittoa olisi hmimennetty eräit­ten
politikorvien.^,urheilutoimittajain "kylmän sodan'^ propagandalla
mitä salakuljetettiin tämän urheilutapahtuman yhteyteen. Kiin
eräät canadalaiset lehtimiehet esittivät kysymyksen, että "joutuukö
NeqvQstoliito^ maalivahti nyt Siperiaan'^, niin meidän sallittanee
kysyä heiltä,'että mitä tekemistä on tällaisella huomautuksella urhei­l
u k i l p a i l u n kanssa? Ja k u k a sitten tässä yhteydessä "politikoi'^ ur­heilun
kustannuksella? N i i n pitkälle menivät jotkut urheilutoimit­tajat
kylmän sodan linjansa noudattamisessa, että esim. Torontossa
ilmestyvän torylehden, Globc and M a i l i n poliittinen pakinoitsija
Bruce West kirjoitti manan täisessä artikkelissaan:
" . . . Koko tapahtuma (Pentictonin voitto — Vapaus) olisi-vähän
tyydyttävämpi — jos se on mahdollista •— jos tämä urhea
tulos o l i s i saavutettu hieman pienemmällä omahyväisyydellä . . . ja
vastustajan kovakätisellä pistelyllä, mitä tuli ilmojen halki eilen ja
Canadan erinäisiltä huomioitsijoilta, jotka tapahtumasta raporteera-t
kotiväelle Krefeldista ,.
Tänä voiton hetkenä onkin hyvä muistaa, että vuosi sitten
'anada hävisi Neuvostoliitolle ja tänäkin vuonna Neuvostoliiton
joukkue tuli toiselle tilalle samalla kun se voitti ylivoimaisesti Euroo­pan
mestaruuden,
Samalla kun me tervehdimme Pentictonin joukkueen- suuriarvois-i
a voittoa, meidän tulee muistaa, että ensi vuonna pelataan maailman-mestaruusottelu
uudelleen — ja siinä on Ganadalla kova pala purta­vana,
sillä v a i k k a jääkiekon •maailmanmestaruuskilpailuihin voidaan
voimassa olevien sääntöjen perusteella hyväksyä myös ammattipelaa-
: jia^ n i i n olympialaiskisoissa ei tämä ole mahdollista. Tämän vuoksi,
j a huomioonottaen sen, että maailmanmestaruuskilpailuissa oli tänä
vuonna Neuvostoliiton joukkueen lisäksi kovat joukkueet myös
Tshefkkoslovakiasta ja Ruotsista, Canadan jääkiekkoilusta vastuussa
olevat piirit tekevät viisaasti, jos he tunnustavat, että maailmanmesta­ruus
on nykyoloissa tosikilpailun takana, jonka -vuoksi ön ryhdyt­tävä
valmistautumaan seuraavia kisoja varten tästä päivästä alkaen.
Tässä mielessä haluaa lehtemme Vapaus onnitella Pentictonin jouk­kuetta
voittamansa maailmanmestaruuden vuoksi. Onneksi olkoon
Penticton V ' s !
DuIIesin ^Vohkajseva lausunto"
P o r t Arthurissa ilmest>'vä "Canadan Uutiset" sanoo maaliskuun
toisen päivän numeronsa etusivun tarinassaan, että Yhdysvaltain
•sotainen valtiosihteeri " D u l k s on siellä (Bangkokissa) pitänyt roh­kaisevia
puheita".
Mitä mainittu lehti "rohkaistn-ana puheena" pitää siitä saadaan
lisävaloa sen sam^n numeron toimituskirjoituksesta, missä todetaan
Yhdysvaltain ja Britannian päässeen "sopimukseen" siitä, että ne
ovat " e r i mieltä'' Kiinan rannikolla ole\'ien saarien ryöstämisestä,
sillä Eden on sanonut, että Yhdys\-allat saa mennä yksin sotaan, jos
se lähtee ko. saaria "puolustamaan". Tämä sellaisenaan on toden­mukainen
kuvaus Bangkokin konferenssin kulusta.
M u t t a lehti lohduttaa kuitenkin itseään sillä, että v a i k k a B r i ­tannia
ei lähdekään jänkkiea sotia sotimaan, niin Yhdysvaltain käy­tettävissä
On kuitenkin sellaiset"suuruudet" kuin Chiang Kai-shek,
Syngman Rhee j a Bao D a i , Kelpaa niillä lähteä soitellen sotahan!
"Siis.siinä tapauksessa, jos Yhdysvallat joutuisi sotaan kommunisti­sen
K i i n a n kanssa, sillä olisi liittolaisenaan Etelä-Korea, j o l la on ehkä
puolen-miljoonan miehen armeija; Chiang Kai-shek Formosalla . . .
j a jos sotatoimet leviäisivät Indo-Kiinaan . , . " sanoo mainittu lehti
toimituskirjoituksessaan. Kuten näkyy, kortit önseattu niin, että
600-miljoonainen K i i n a n kansa lyödään kolmen " a a s i n leukaluulla".
Sillä, kuten Canadan Uutiset jatkaa toimituskirjoituksessaan
' ' D u l l e s myös sanoi, että mahdollisessa sodassa kommunistisen K i i n an
ikanssa se tulee käyttämään atomiaseita j a sotatoimet voitaisiin aloit-i
a a kaikilla kolmella rintamalla, Koreassa, Formosan kohdalla ja
Indo-Kiinassa, Tästä kaikesta seKenee. että Yhdysvallat on aikonut
iskeä lujaa kommunistista Kiinaa j o s sen kanssa sotaan joutuu, olet­taen
ettei K i i n a kestäisi isotaa kolmella rintamalla."
"•Rohkaise\'a puhe" todellakin! "Rohkaiseva" siinä mielessä,
että |ös Sellainen onnettomuus tapahtuisi^ että Dulles pääsisi uuden
sodan aloittaniaan ''kolmella rintamalla", niin siitä •— atomisodan
hirveästä tuhosaryesta — r saisimme sekä me canadalaiset että meidän
omaisemme Suomessa ja kaikkien muidenkin maiden kansat!
SYNTYA/IÄ-
PÄIVIÄ
M^jidi Sato, Beaver Laie. täyttää
iämiin ma&tiiToiun 8 pnä €3 vxxotta. j
Jojin Salo, -Nipigon.Ont-, -täyttää |
torstaina, maaUsltuun 10 pnä 85 vuot- \
ta.
Kalle Sorjonen, Timmina, . Ont.,
täyttää perjantaina, maalisicuun 11
pnä 70 vuotta, '
Salomon Poikkimäki, Beaver Lake,
täyttää perjantaina, maaliskuun 11
päivänä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttayain
onneatoivotuksiUj.
Kysymylcsiä ja vastauksia vetoomuksesta
atomisodan valmisteluja vastaan
SITÄ
— JA
Kysymyksiä ja
vastauksia
(SÄtoÄ kyiimykset Ja v»*taiik-set
JnttalrtiiP alkoaan Pesee Be>
view'«a, 1» koska osmä kysy­mykset
ovat by¥lin aiaiDkotilUMff»
Ja voivat olla apuna miomalafsll-lekln
heidän kerätessään nimi-klrJoHoksia
(ähän vetoomukseen,
nVn Julkaistaan ne tässä kolu>«
naisuodessaan.)
K, Miksi tämä vetoomus on jul­kaistu?
V. Syyksi ilmoitetaan; "Vissit halr
' rannikolla?
] V. Kiireellistä toimliitaa tarvitaan
; kummassakin tapauksessa. Saksa voi-j
si oUa sytytin tai K l i n a o rannikko k i ­pinä
v-£odan alkamiseen. fiJT" kum­massakin
paikassa, kuten v-pomml
itsekin, Johtuu siltä käsityksestä; että
ratilsaisuja 'voidaan pakoittaa voi­malla,
sen sljaan:.että neuvoteltaisiin
kumpikin puoli antaen ja ottaen.;
Todellisuudessa, jos pommit hävi-tetään^
n i in v-sota ei voi ajkaa misr
litukset valmistautuvat päästämään sään. Siksr tämän vetoomuksen levit-
' -^-1 •nm.'III
TESTAÄIENTISTA
Kysymys: Pitääkö (kuolinpesän hoi­tajan
näyttää testamentti jokaiselle
henkilölle, Jota testamentti koskee ja
jos niin kuinka pian testamentin te­kijän
kuoleman rjäikeen? Ellei hän
ole velvollinen tekemään sitä niin s i i ­nä
tapauksessa haluan tietää onko
pssäänholtaja velvollinen •Ilmoitta­maan
etukäteen mitä testamentissa
ön säädetty kulletkin henkilölle? K u i n ­ka
pian kuoleman jälkeen sellainen
ilmolttin on tehtävä'? — Perillinen,
Vastaus: Luonnollisestikin testa­mentissa
mainltuUle henkilöille o n U-moltettatva
aikanaan testamentin sää­döksistä,
mutta laki ei mainitaB siinä
suhteessa minkäänlaista määräpäi­vää.
Pesänhoitaja el ole velvollinen
lukemaan tai näyttämään testament­tia
siinä mainituille henkilöille, mutta
yleinen tapa on kuitenkin sellainen,
että se tehdään 'Mikäli testamentin
käsiin .saanti on kysymyksessä voi
kuika tahansa saada a:itä Jäljennök­sen
sen jälkeen kun se on hjnräksytty
perintöoikeudessa (surrogate court).
Siltä pltaä maksaa kuitenkin sääde­tyt
maksut — r sitä enemmän mitä p i ­tempi
testamentti on. .'
Mitä muut sanovat
"MAALISKUUN TUULIA EI
OLE VIELÄ TURMELTU"
Ihmisten typeryys ei ole vielä tur­mellut
maaliskuun purevia tuiilia. K e -
vätsade on kylmää Ja puhdasta. Lumi
ralaa auringon lämmössä. Lintujen
laulualka ei ole enää kaukana par-
Limentlnmäeltä,
Tästä huolimatta siellä j a muualla­kin
maailmassa k.okoontuu', ihmisiä
keskustelemaan mielettömän 'juhlalli­sesti
keinoista ja menettelytavoista
sen takeeksi, että ihmiskunnan kär­vennetty
vähemmistö pelastuisi omas­ta-
suurisuuntaisesta typeryydestään.
— Judith (Roblnsbn, Toronto Tele-gra.!!-
lehdessä maalifik. 1 p. päikinas-saan
missä, paljastetaan "siviilipuo-lustuksen"
: hölynpöly Ottawassa,
Wa5hingtonlssa ja Torontosaa.
valloilleen atomisodan. Ne yrittävät
saada kansat hyväksymään sen vält­tämättömyyden.
Atomiaseiden käy­tön
seurauksena olisi täydelliseen t u ­hoon
Johtava sota".
K. Ktika on sen takana?
V. Vetoomus julkaistiin maailmalle
tammTiCUun 19. päivänä 80 kuuluisan
henkilön toimesta, jotka osallistuivat
Maailman Rauhanneuvoston laajen­netun
toimikunnan kokoukseen yrie-nlssä.
He saapuivat melkein jokalses-,
ta maasta. He omaavat erilaiset us­konnolliset
Ja poliittiset mielipiteet.
Heidän nimensä pvat tunnettuja mil­joonille
ihmisille toimintansa vuoksi
taiteen, kirjallisuuden, tieteen j a us­konnon
aloilla tai julkisessa elämässä.
Canadasta osallistui kokoukseen tri
James G. Andicott, joka toimi 24
vuotta lähetyssaarnaajana Kiinassa
Ja on tunnettu horjumattomasta rau­han
puolustuksestaan läpi kylmän so­dan
kohtalokkaiden vuosien.
Kaikki paikalla olieet olivat «yksi­mielisiä
siitä, että kysymys vetypom­min
pysäyttämisestä on kysymys
eloonjäämisestä, ja he kehoittivat
kalkkia mie"ndä ja naisia jokaisessa
maassa liittämään äänensä yhteen
toisten kanssa iiittämällä nimikirjoi­tuksensa
tähän vetoomukseen.
K. Mitä hyötyä on nimikirjoituk­sesta
paperinpalasella? _^
V. Yksi nimi tosin näyttää hyvin
vähäiseltä. Mutta jos jokainen biljoo­nasta
ihmisestä lisää yhden nimikix-joituksen,
niin siitä muodostuu voi­makkain
yleisen mielipiteen ilmaisu
mitä .kositaan on nähty.
600 miljoonaa ihmistä kirjoitti n i ­mensä
Tukholman vetoomukseen v.
1950 ja Koreassa el käytetty a-pom-mla.
V. 1951 €00 miljoonaa Ihmistä
kirjoitti nimensä vetoomukseen rau­hansopimuksen
puolesta ja kaksi so­taa
on sen jälkeen päättynyt neuvot­teluilla.
.
Nyt on selvästi kysymys eloonjää­misestä
Ja yleinen mielipide alkaa y h ­destä
.ihmisestä. Sadatmiljoonat ih-^
mi set puhuessaan yhdessä voivat syn-'
nyttää sellaisen vastavaikutuksen aal­lon
maailman asloism, että valtojen
on luovuttava pommeistaan, joita
melkein jokainen vihaa eikä juuri ku­kaan
halua. Tämä on demokratiaa
nopeassa toiminnassa elämän puo­lesta.-
K. lEikö ole kiireellisempää estää so­dan
syttyminen saksassa tai K i i n an
CANADAN POSTILAITOS
200-yUODEN IKÄINEN
L u u l i s i sitä löytyvän sentään vähän toisenlaista
h e t t a " — jo.'5 sitä tosimielessä etsittäisiin!
'rohkaisun ai-
Ilalifax, N. S. — Canadan postilai­tos
viettää tänä vuonna pe.iistami-
'»3nsa 200-vuotismuistoa, vaikka Jol-äeiilun
tiatojen mukaan postipalvelu
aJQcci Jo 201 vuotta sitten. Mutta k un
asiat ovat Jossain määrin epäTanmuu^
den peitossa Ja (testilaitoksella ei ole
ininkäänlaista syntymätodistusta
'saamme . tyytyä 200-vuotismuiston
viettämiseen. Nova Scotlan Histo­riallinen
Seura on pyytänyt postimi-;
nisteriä painattamaan am Johdosta
erikoisen postimerkin. *
Postilaitos on mainio todistus yh­teiskunnallisen
omistuksen edullisuu­desta.
Jos tämä ala olisi yksityisj-rit-täjien
hallussa n i in ei varmaankaan
Canad.asta voitaiiii lähettää lurjetbä
viidellä sentillä Austraallaan tai kuu­della
sentillä Suomeen.
Canadan postilaitos syntyi täällä
Halifaxlssa Ja parhain syntymätodis­tus
siitä on leikkele eräästä Bostonm
lehdestä huhtikuun 17 päivältä 1755.
Bostonin postitoimisto oli kustanta­nut
tähän lehteen ilmoituktjm. että
postia voidaan lähettää siitä lähtien
Halifaxiin ja että sieltä myöskin .saar
puu postia Bcstoniin. Tätä tietoa voi­daan
pitää virallisena.
Mutta samassa lehdessä oli jo vuot­ta
aikaisemmin ollut eräs ilmoitus,
jossa sanottiin, että Benjamin Lee on
avamiut Halifaxlssa tledonvälit>'5toi-mlston
ja lähtevän postin lähetyspai-kan.
Sen mukaan olisi Canadan pos-tilait-
os 201 vuoden ikäineln;
Liittovaltion vanhassa rakennukses­sa;
joka sijaitsee täällä nykyisen pos­titalon
vieressä, on laatta. Jossa aino-taan
seuraa\-aan tapaan:
"Vuonna 1755 pantiin käytäntöön
postinkuljetusreitti Palmouthin ja
New Yorkin yälillli. Se oli osa siitä
yleisestä suunnitelmasta, että saatai­siin
aikaan läheisempi yhteys tämän
siirtokunnan Ja emämaan kesken. "Nä­mä
postilaivat pyruhfyivät myöskin
Halifaxlssa. sinä vuonna perustettiin
tähän kaupunkiin n>1t}-iseri Canadan
ensimmäinen postikonttori."
Tämä laatta asetettiin palkalleen
Canadan hlstorialliston paikkojen ja
muistomerkkien lautakunnan toimes­ta
niutta historiallinen seura väittää,
että siinä esitetyt tosiasiat ovat hiu­kan
vUdristeltyjä Seura nimittäin
väittää, että mainitut postilaivat ei­vät
todennäköifijsti pysähtyneet tai
poikeimeet Halifaxlssa On paljon to­dennäköisempää,
että laivat purjeh­tivat
suoraan New Yorkiin, josta poati
läheteftiiiTBöstöniiir jä" siellä "edelleen
Halifaxiin Seura sanoo, että meren­takainen
posti el saapunut suoraan
Halifaxiin ennenkuin vasta vuonna
1812.
TOINEN POSTIKONTTORI
Canadan toinen postikonttori pe­rustettiin
vuonna 1763 Quebeciin. Pos­t
i tuli St. Lawrence-vlrtaa alas ka­nooteissa
tai jokilaivoissa j a toimitet­t
i in maitse Bay of Fundjm rannalle,
josta se vietiin laivoilla lahden toiselle
puolen j a sieltä edelleen maitse Hali­faxiin;
Myöhemmm otettiin käytän­töön
toinen postireitti Saint Johnista,
N. B., iMonctonin ja Tnuron kautta
Halifaxiin.
Kaukana postireitin varrelta asu­vat
Ihmiset olivat huonossa asemassa
por.Mn käyttöön nähden sillä heidän
piti käyttää cilkoisia lähettejä, jot­ka
tulivat varsin kalliiksi öilloisiin
postimaksuihin verrattauna. Niihin
ailcoihln mailtsoi unssin painoisen kir­jeen
lähettäpiinenHalifaxista Yar-mouthlln,
N. S., yhden shillingin Ja
kuusi penceä. Nykj'ään se maksaa
vain vUSl senttiä.
Sanomalehtien kustantajain kerro­taan
fehfieen erikoiskauppoja k i l o i ­sen
Nova Scotian ylipostlmestarin
apulaisen kanssa. Tämän Stayncr-nimisen
miehen vuosipalkka .oli -500
puntaa, mutta hänen sanotaan an­sainneen
sanomalehtien jakelusta s i ­vutuloja
2.103 puntaa ja muista sa­mantapaisista
hommiata 450 pimtaa.
Postin nuhteen tapahtui suuria
muutoksia ISOG-luvTm Jceskivaiheilla.
Vuonna 1838 ylitti Great Westem-yh-tiön
siipllaiya Sirius Atlantin höjTyn
a\'ulla ja seuraavana /vuonna tehtiin
sopimus postin kuljettamisesta kerran
kahdessa viikossa yli Atlantin Hali­faxiin.
Vuonna 1848 lopetettiin maakuntien
välisten pcstltilien pitäminen Ja otet­t
i in käytäntööön yhtäläistetyt postl-makaut
ja postimerkit otettiin käy­täntöön
1851.
Kun Canadan llittoralUo peruslot-täminen
Ja allekirjoittaminen on p a ­ras
keino vaaran torjumiseksL
K. Mitä tarkoitetaan "visseillä h a l ­lituksilla?"
Mitkä hallitukset?
'v.Mikä tahansa halUtus Sitä tekee,
sen tulisi lopettaa se. O n , olemassa
vanha sananlasku: "Jos h a t tu sopii,
niin käytä sitä"; K u k a tahansa sitä
suunnittelee, niin suunnitelma sato-jenmiljoonien
Ihmisten tuhoamiseksi
on väärto.
Mahdollisesti kaikki eivät ole yksi­mielisiä
siitä kuka on vastuunalai­nen,
mutta kaikki voivat olla yksi­mielisiä
siitä, että se ei saa tapahtua.
Tämä vetoomtis vaatii kaikkien ato-miasevarastojen
hävittämistä, "missä
tahansa ne ovat" — kaikissa maissa.,
Jokainen, joka haluaa elää, voi k i r ­joittaa
nimensä siihen, huolimatta,
siitä, kuka heidän käsityksensä m u ­kaan
valmistautuu päästämään val­loilleen
atomisodan.
K, Eikö tämä heikennä meitä "tois­ta
puolta' vastaan?
V. Tätä samaa vetoomuita levite­ttään
j a siihen kerätään allekirjoituk­sia
kaikissa maissa.
K: Mitä tarkoitetaan sanonnalla:
"Ne yrittävät saada kansat hyväksy-,
mään sen välttämättömyytenä"?
V. Esimerkiksi, NATO:n piireissä
on väitetty siitä, että kuuluuko se
kenraalien tai hallitusten päätettä­väksi,
koska Ja missä atomiaseita käy­tetään.
Tämä on ikäänkuin kaikki
hyväksyisivät niiden käytäntöön ot­tamisen
jji Jäljellä olisi vain kysymys
siitä, kuka painaa nappulaa.
Myöskin sanomalehdet ovat tulvil­laan
kirjoituksia siitä, miten ihmiset
voisivat suojella itseään suurempia ja
kuolettavampia aseita vastaan, joita
valmistuu melkein joka päivä. (Alhoa
todellinen suojelu on kaikkien sellais­ten
aseiden hävittäminen kaikkialta).
: K. Ovatko "taktilliset" a-pommlt
erilaisia?
V. Ne ovat jokatapauksessa terrorir
aseita. Nyt puhutain jo "taktillisista
Vrponameista". Kerran alkuun pääs­tyään
olisi kummallakin puolella tai­pumusta
kostamaan voimakkaanunil-l
a aseilla — Ja l>uippu saavutettaisiin
Joidenkin ttmtlen kuluessa. N A T O i l la
ei ole sotasuunnitelmaa Joka kestäisi
enemmän kuin 30 päivää.
K. Emmekö tulisi olemaan epäedul­lisessa
asemassa. Jos el samalla vä­hennetä
muuta aseistusta? J a entä
tarkastus ja kontrolli?
V. Rauhanliike on aina avoimesti
vaatinut muun aseistuksen vähentä­mistä,
samaten kuin kauhunaseiden-kln,
ja tiukkaa kontrollia molempiin
nähden. Me olemme iloisia siitä, että
Canada äskeisessä» Y K : n yleisistun­nossa
teki esityksen uusien keskuste­lujen
alkamiseksi aseistuksen vähen­tämisestä,"
joka yksimielisesti hyväk­syttiin;.-.'.
.•
_ ^ Jos pommit poistetaan samalla ker­taa
k im armeijoita vähennetään voi­daan
voimassaolevieni kontrollien
tiin 1867 sai maan postilaitos suunnil­leen
ne muodot mitkä sillä on nyky­äänkin.
käytäntöön saattaminm Jättää
«liplomaattien Järjestettäväksi. Tämä
vetoomus el ole diplomaattinen kaava,
vaan pommin todennäköisten uhrien
yksinkertainen pyyntö, että kaikki
maat luopuisivat välineistä meidän
tuhoamiseksemme. Se tulee olemaan
mitä voimakkaampana mahdollisena
apuna Y K : n keskusteluille.
Me emme usko, että mr. Molotov
tulee taivuttamaan mr. DuIIesin tai
mr. Pearson mr. Chou En-lain. Nämä
miehet ovat kalkki kyvykkäitä diplo­maatteja.
Jos on olemassa tahtoa, n i in
löytyy keinoja tehokkaan Järjestelyn
muodostamiseksi. Väittely on jatku­nut
Jo liian kauan.
K. Tulisiko meidän alkaa käyttä­mään
atomiaseita, jos me Joudumme
aiheettoman hyökkäyksen uhriksi? .
V. K u k a v o i sanoa, että se tuottaisi
meille mitään etuisuuksia? Se var­maan
voisi Jättää Canadan palaneek­si,
atoomiseksi ei-kenenkään-maaksl
kahden v-pommivallan välUn; Jätti-:
läispommit eivät ole puolustusaseita,
vaan siviiliväestön tuhoamisvälinei-tä.
Kuten Punainen n i s t i osoittaa
tuomitessaan ne, että. ne eivät huo­mioi
eroa aseellisten voimien Ja sivii-:
ilväestön välillä. Me olemme aikai­semmin
puolustautimeet aiheetonta
hyökkäystä vastaan ilman atomi­aseita.
K. Miksi ei julisteta sotia laittomik­si?
Eikö tämä ole pääkysymys?
V. ' E l enempää sotia", on meidän
päämäärämme. Sota, jota suunnitel­laan,
on täydellisen tuhon aiheuttava
atomiscta. joka saattaa viime, sodan
näyttämään lasten leikiltä. Jos kaikki
suuret pommit poistetaan, niin kol­mas
maailmansota tulee melkein
mahdottomaksi. Jo v-pommin ole­massaolokin
on kauheana uhkana
rauhalle. Viettelys iskeä ensin, tulee
melkein vastustamattomaksi^ Ja aina
on olemassa vaara, että joku miele­tön
menettää Järkensä.
Jos yleisen mielipiteen painostus
muodostuu kyllin voimakkaaksi pois­tamaan
a- j a v-aseet, n i in maailman
jännitys tulee heti laskemaan ja rau­hanomaisten
ratkaisujen "aika on kä­sillä.
Kuka tällä välin voisi olla so­taa
vastaan ja kuitenkin haluaisi v a l ­tojen
säilyttävän nämä kauhunaseet?
K. Eikö ne pelkää kSJ^tää v-pom-mia?
Siinä tapauksessa se on eduksi
rauhalle.
V. Meidän ulkoasiainminlsterlmme
oli oikeassa sanoessaan, ettei hän näe
mitään lohdutusta siinä ajaluk5e.-sa.
Todellisuudessa se on vanha aja­tus,
joka on tuotu esiin aina kun joku
huomattavampi uusi ase on ilmesty­nyt,
ja se on aina ollut virheellinen.
Vissin ajattelutavan omaavilla ihmi­sillä
on pahempi pelko kuin pelko
v-pommin käyttämitestä — se on pel­ko
jonkun oletetun etuisuuden menet­tämisestä.
• jos he eivät iske ensim­mäiseksi.
Kaikkia aseistautumiskil-pailuja
koskeva laki koskee myöskin
v-pommia; kaikki aseistautiuniskil-pallut
johtavat sotaan; mitä . enem­män
on räjähtäviä voimia, sitä suu­rempi
on syttymisen vaara. Yleisen
mielipiteen on voitettava hävittävien
voimien lisääntyminen. \
K. Mitä hyötyä siltä on? Wall
Street on päättänyt käyttää pommia.
Mitä voidaan tehdä sellaisille miehille
kuin McCarthy j a Kriowland?
V. KaksibilJoonaa elämän puolesta
taistelevaa ihmistä voivat olla voi­makkaammat
kuin mikään kouralli­nen
ihmisiä, jotka löydätte »valmista­massa
kuolemaa. • K u k a tahansa h a ­luaa
atomisotaa, häntä on varotettar
va nyt luopumasta siitä.
K . Suka voisi saada "kommunistit"
luopumaan pommeistaan? NeJjäa a i ­kovat
tallata meidät maahan.
V, Neuvostoliitossa, Riinassa ja
Itä-Eurcopan maissa on tuskin -yh­tään
perhettä, joka ei olisi menet­tänyt
ainakin yhden Jäsenistään so­dassa.
Xätä samaa vetoomusta levi­tetään
myöskin: niissä maissa. K i r ­joittamalla
nimensä siihen nämä i h ­miset
yhdistävät, äänensä, meidän
kanssamme eloonjäämisen puolesta, jjiinun tulla sinne kep
OSASI Viis
Kersantti: Taas päi
te olette siviilissä?-
• Alokas: Fannaseutt
— Sitten ehkä tied
teekista ostaa äl:^?
— Kyllä."' Paljonko
tarvitsee?
• ••• • Pekka on uppiniska
kuulee kohtauksen vie
seen ja huutaa :
Kuuletko sinä
Neuvostohallitus, o n Jo ilmaissut kan­nattavansa
tätä vetoomusta.
: K. Mutta eikö ihmisiä siellä suorasr
taan pakoiteta allek-rjolttamaan rau-hanvetcomuksia?
V. Pakottaa Ihmisiä sellaiseen, oli­si
kummallinen teko hallitukselta,
jonka te sanotte haluavan sotaa.
K. Miksi tulee -'mikä tahansa hal­litus,
joka päästää valloilleen atomi­sodan
. . , menettämään kansansa
luottamuksen Ja saamaan osakseen
kaikkien maailman kansojen tuor
mion?'
V, Siksi, että se tulee olemaan
kaikkien ihmisten vastavaikutus täl­laisesta
satojenmiljoonien miesten,
naslten ja lasten umpimähkäisestä
teurastuksesta. Mikään hallitus, joka
joutuu tähän asemaan, ei voi pysyä
pystyssä.
K. Mitä tapahtuu kaikille näille
nimikirjoituksille?
V. Senjälkeen, kun ne on laskettu
yhteen, n i i n vain kokonaismäärä jul­kaistaan
j a tehdään tunnetuksi h a l l i ­tuksille
Ja ihmisille yleensä. Näin jo­kainen
voi nähdä maailman ihmisten
yleisen mielipiteen.
K. Minä haluaisin vapautua pom­meista,
mutta en ole yhtä mieltä C a ­nadan
Bauhankongressin kanssa. M i ­tä
minun tulisi tehdä?
V. Allekirjoituksellanne te hyväk-syttev
v a in vetoc-muksessa olevat 84
sanaa (englanninkielisenä). Te ette
sitoudu mihiiikään järjestöön eikä
teidän niinenne tule ilmenemään mis­sään
luetteloissa sitäpaitsi, mikä jär­jestö
tahansa on tietenkin vapaa le-
Ei tarvitse, vasfc
näi minä kyllä suo
yksinkin.
• • . ' • •...
KIELSI VALEHT
Savolaisukko ja yL
Junassa.
Savolaisukko: — Sai
ootta niiv viisaannäk
tätjunnoo oekeen k
Ylioppilas: ^—Vetur
Savonukko: — N i i'
sitä veturia, kulettoo?
Ylioppilas: Höyry ti
Savonukko: Elek(
telemaan^ jos seh hö
sittehä meijän saanai
. • • .. * •••
VABAUK
— Millainen oli. iiii
laUa?
— Jos soppa olisi
mmtä kuin viini, vii
kuin kafJa ja kana n
isäntä, n i in ei siinä o
vikaa. .
Aittamaan tätä veto
sesti tai toimimaan,
tavalla pommia vast
K. Eikö ole mitään
mintaan?
V: Kyllä, on olemas
ta keinoja, j a me olei
kesta mitä Jokainen
vastustamiseksi ja r
Me uskomme, että täi
käin, kcska se varaa
nalle mahdollisuuden
ääneen. . .
VAPAUS ON SAANU'
95 UUTTA TILAUSTi
Port Arthur, South Porcupine, Whitefish,
Finland, Chicago Mine ja Sprucedale
nousivat osuutensa täyttäneiden listalle
v i i s i paikkakuntaa; Whitcflsh, Finland, Port Arthur, CI
Sprucedale, nousi tänään niiden paikkakuntien rinnalle, jotka
neet osuutensa nusien tilausten hankinnassa Vapaudelle.
Viikon vaihteessa j a tänä aamuna saapui Vapaudelle laas
ta, joista 12 koko vuoden ja 23 puolen vuoden tilauksia.
Kaikkiaan on vapaus saanut käynnissä olevan levitysryi
95 uutta tilausta. Tavoitteena on 250 uuden tilauksen hanh
kuluvan maaliskuun aikana. Tehtärää ei siis ole vielä lähi
joten varaa laakcreUla lepäämiseen ei hyvistä tuloksista huo
Tilauksia saapui nyt eri paikkakunnilta seuraavasti:
Konttori 1, ryntäyskqmiteä 8 (koko vuoden tilausta) ja
yhteensä 10 uutta tilausta Sudbuyrsta. Kaikkiaan on Sudb
uutta tilausta osuuden ollessa 22. Lydia Mäki Waters townsli
V.Andelin, Prince George, B.C., 1 uusi tilaus.
J . Lehto 3, Jenny Wcsterback 1, Y. Korpi 2 ja -4. T . H i
uutta tilausta. Port Arthurissa on nyt saapunut 21 uutta ti
ollessa 20. „
Hugo Koskinen 2, EmU Hankila i i J . Mäkikangas 2 ja
yhteensä South Porcupinesta 6 uutta tUausta. Kaikkiaan o
saapunut 10 uutta tilausta osuuden olessa 9.
Heikki Kulmala, Sault Ste. Marie, 2 uutta tilausta,
osuudesta on täytetty. TUaaja, Whitefish 1 uusi tilaus ja paiki
(2) tuli täytetyksi. Tilaaja, Finland, Ont. 1 uusi tilaus — j
Matti Heiska, Toronto, 1 uusi tilaus. Torontosta on nyt-sa
tilausta osuuden ollessa 20. K. Kauppinen, Chicago Mine
osuus täyttyi. Helmi Wirta Sprucedale, 1 uusi'tUaus ja osi
Rasinperä, Hearst 4 tilausta "rapioiksi".
Hearst johtaa nyt suurella etumatkalla "rapioiden" ha
sieltä on jo saapunut lehdellemme 6 uutta tilausta osuuden (
. Jokohan päästään puolimatlian ohi tällä^viikolla?
PÄIVÄN PÄKINÄ
Koljosen sydän ei paisu enää
Vaikka nykyään Jo huomattavin i ka j a h t i Ifllilu: " . . . kyllä kruunu pöö"-
osa ihmisistä, ainakin keskinkertai­sella
ja siitä vähän paremmalla älyl­lä
varustetuista tietää, että seuraava
sota tulisi merkitsemään koko sivis­tyksen
tuhoa, käyttävät sodanlietso­jat
edelleenkin samoja vanhoja
temppuja nuorison Innostamiseksi so­dan
kannattajiksi. •
Lauluin ja puhein ylistetään soti­laselämän
tarjoamia huvituksia Ja
sitä loistavaa sankarikunnlaa minkä
s o t i ^ voi rintamilla hankkia.
Lainaamme seuraanrassa Suomen Va­paa
^Sanasta Taavetin pakinan, jossa
kerrotaan sotamies Koljosesta, kuinka
hänen s>'dämensä paisui marssiessa
harjoitiiskentlllä ennen talvi- ja rie-musotia
Ja kuinka se sitten lakkasi
paisumasta.
: Sotamies; Koljosen kohtalo yhdessä
sen tosiasian kanssa, että tulevassa
sodassa ja sen Jälkeen tulisi sotilai­den
samoin- kuin slvilllkansankiä
kurjuus olemaan monin verroin suu-
:rempl kuin entisissä, on hyvä muis­tutus
niille, jotka vielä ehkä kuvit­televat
sodassa ja isotilaana saavu­tettavissa
olevasta kunniasta.
Seuraava on sitten Taavetin juttua.
— Kulkuri.
Oli vuosi 1938. Suomen armeijan
asevelvollisten eräs joukko marssi
erään koulutusalueen santoisella Ja
pölyLselln lähitiellä. Ponnekkaona
jistaan huolen piitääää ainiaan . .
Sotamies Koljonen oli marssivan
Joukon mukana Ja tunsi rintansa
Ikäänkuin paisuvan. Olihan hän täs­sä
sentään isänmaanpuolustajahi u l ­jaassa
: rivissä ja kruunun suojeluk­sessa
ja nyt ja vastedes.
Oli vuosi 1939—40. Sotamies K o l ­jonen
näki vilua j a nälkää j a oli mitä
ilmeisimmässä hengenvaarassa talvi­sodan
rintamilla. Rintaa paisuttava
tunne oh kadonnut heti-ensimmäi-slssä
yhteenotoissa ja jäljellä' oli vain
halu lÄästä vielä kerran näkemään
tiitut kotiseudut Slsä-Suomessa ja
omaiset. .:••.;' .
J a pääsihän sotamies Koljonen.
Varpaat paleltuneina ja muutoinkin
ankarien rintamaolosuhtelden kohli-mana/
Mutta pääsipä kuitenkin^
OU aika 1941—44. Sotamies Koljo­nen
juoksi Jälleen kivääri kädessä.
Juoksi eteenpäin Ja juoksi taaksepäin
vielä klireemmln. HlkoiU hirvittä­västi
kesähelteessä ja palellessaan
tahreUa näki unta tästä helteestä. Sai
ikuisen vian keuhkoihinsa. Joutui
sotasairaalaan, sen Jälkeen paranto­laan
Ja-pääsi pois samaan aikaan
kuin muutkin pääsivät pois rinta­milta.
..•.
Sotamies Koljosen mieli oli kui­tenkin
valoisa -ja luottavainen. A n ­karat
sotavuodet tosin karsivat hä­nen
luonteestaan pahimjnat lapselli­suudet,
mutta siltä huolimatta hän
Invalidina ja suurissa vaikeuksissa
eläen jaksoi kuitenkin luottaa sodan
aikana ja varsinkin sen loppuaikana
annettuihin lupauksiin. Hän el svain
toivonut, vaan uskoi vuorenvarmasti,
että ennen pitkää hänellä on punai­nen
mökki ja palsta mökin ympärillä
j a myöskin voimille sopivaa muuta
työtä elinkeinoksi. Olihan maata Ja
muuta etua rintamamiehille Ja eri­koisesti
invalideille luvattu Juhlalli­sesti
ja olihan sitä' varten tehty l a ­kikin.'
.
Meni vuosi 1945, meni vielä -46, -47,
-48, -49. -50 Ja -51. Mutta ei kuulu­nut
maapalstaa eikä mökkiä maapala-selle..
Työn saantikin oli h i i n ja
näin. Piti osittain- työkyvyttömänä
tehdä töitä, joista heikentynyt terveys
vieläkin heikentyi. -Monta kertaa
mies joutui kaatumaan milloin vii­koksi,
milloin kahdeksi j a muutaman
kerran oikein kuukausimääriksikin
vuoteen omaksi.
' T u l i , vuosi 1952. Koljonen muutti
pääkaupunkilh: Uskoi tulevansa siel­lä
paremmin toimeen. Sai vuokra­tuksi
asunnokseen • ja työpäjakseen
vanhan pesutuvan, jok^ e i enää sopi­nut
entJseeh tarkolfcukseensai Kal­kitsi
sen seinät, laittoi sisälle kami-nan,
lämmitti 'asuntoaan" yöt ja
päivät saadakseen pahimman kosteu­den
pysymään poissa. Asui ja teki
työtä. SairasteU välUlä ja kadotti
uskoaan suuriin lupauksiin varsinkin
silloin, kun niiden antajina ovat so-tahalulset
herrat. Tuli kuitenkin t o i ­meen
päivän kerrallaan Ja toivoi
Joskus pääsevänsä mi
päälle kosteasta pyyk
jossa yhtenä seinänä
j a kattona piiiamaa.
Tuli vuosi 1955 ja
Kellariasunto oli kyli
jcnen sitä kuinka lär
lautakunnassa levite
Koljonen anoi itsel
vaikkapa vaatimatoi
Eivät auttaneet lääks
enempää kuin muut]
'set. •.
Ja sitten lopulta
Koljosen asunnon 1
ollut sovelias. Kan
aiheutti pralonvaaranl
Koljonen eräänä päiv
ka mukaan hänen oL
gaistuksen uhalla
' asiintoaan". ' Ja
miehenä Koi Jonien la
'Arvatkaapa hyvät
asiiminen jääkylmäss
vaksi keiihkoinvalld:
Jaa. Että iel ole. S:
Koljonenkin Ja silisi
tiittavlensa luona — j
toisen täällä. :
Arvatkaapa edelleer
sen rinta paisuu, kuri
huttavan "suurista"
Isänmaallisista asiois
Alvan oikein. El p
se paisu myöskään sU
muspuolue ja muut i
tuotannon supistamia
Tällainen on tarina
miehestä,.nykyisestär:
josesta. Eikä hän 4
keastaan hän onkin
vertauskuva. Tällais
mittain löytyy vähän