Vapaus, March 8, 1955

              tiaäm ja X4iit<m
lelujen tuJolsset
»«Idlpailiiissa
Boadan ja NeuvostoUJton ««4^
•n Jopulltoen maaliluetteio
ml sunnuntain ottcluJdeb iäS^
•aavanlalseksl:
Canada
»tsi 3-0
ek(ÄslovaJcIa 5-3
lysvallat J2~.l
la a-0 j :
ia-0 ij^:
M ,.10-1 « *
'tsi 11-1 ^\
eteensä 61-« 3^^?
ivostoL 5-0 o*:
alkkiaan 6ft-« gj^jj
Isosta..' •.
anadan Joukkuetta o l i vahvistetta
ideUa miehellä, j o t k a ösailistmS
neen canadalalsteu vlimeiseea ot.
lun. Nämä B . C : 6 t a lähetetyt inig.
oUyat Jack T a g g a r t j a Jim JQU
)n. Canadalaisten maaUvartijaoi
a i I v a n M c L e l l a n d South Poita.
esta j a a s i a n t u n t i j a t väittävät sä
ran suureksi osaksi hänen anaioi.
a, että k i e k k o v i e r a i l i varsin har.
1 canadalaisten maalissa.
o i n t u h a t k u n t a cahadalaista soi-a
ja i l m a i l i j a a sanotaan olleen
raamassa sunnuntain ottelua ja
Taamassa Canadan joukkueen
ilesta.'
PETER A. VESA
B. A., L L . B.
BäCTister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
028 Danforih Ave., Toronio
t ovat saapuneet . . .
I K K I SVOSITUEMCMAT
TMILEVYT
losittujen l a u l a j i e n levytykset
rhaat jonlolevyi ja -lahjatkin.
3l
. H e n r y Theel
eel
r h e e l
t i S u u n t a la
tango, M a r t t i S u u n t a la
tytöt
7 T h e e l j a Metro-tytöt
J u n k k a r i n en
t J u n k k a r i n e n ,
V i r t a j a Metro-tytöt
i v i V i r ta
i r i r t a .
. O l a v i V i r ta
d - J u n k k a r i n e n .
i i J u n k k a r i n en
»lavi V i r ta
Vh-ta j a Metio-tytöt
,ttl L o u h i v u o ri
l L o u h i v u o ri
igo. Metro-tytöt
karineä
k k i J u n k k a r i n en
dne, O l a v i V i r ta
O l a v i V i r ta
s i . Metro-tytöt .
letro-tytöt
a Metro-tytöt
O l a v i V i r ta
V i r ta
fi V i r ta
[etro-tytöt
Metro-tytöt
a E i r to
1, v a l s s i , J u h a E l r to
T h e e l
J o r m a Ikävalko
Eka, J o r m a Ikävalko
1 j u n k k a r i n en
d J u n k k a r i n en
o Sato
S a to
Ikävalko
Ikävalko
valko
tna Ikävalko
jsteerl
k a . J u s t e e ri
Jcarinen
acarinen
J u k k a Loimqvlst
ox-trot, J u k k a Lönnqvist
retro-tytöt
s k l , E s a P a k a r i n e n .
I n en
I r t a.
)t, O l a v i V i r ta
u ••
v i T a u ru
usteeil ^
Ikermä, T a m a r a j a J u s t e e r i
Mikermä, T a m a n i Ja Justeeri
3-tytöt
t V i r ta
E A S S S Z A L L E
KPL.
lähetyskulut).
sittää vähintäin kohne levyft
« e l i a:
Company Ltd.
; luHur ja väkUläismyyjSl
t.
50HY, O N T A R IO
'Tuntemattoman sotilaan'^
otuudet liian karvaita
lurraa-isänmaaliisiile
Väinö L i n n a n sotaromaani ''Tonlematon sotilas", j o U a i l m e s t y yi
ennen joulua, on: Suomessa jatkuvan väittelyn kohteena. Tästä k i r -
j a s u keskustellaan v i l k k a a s t i j a keskosteluuo ottavat osaa h y v i n e r i ­laiset
ihmiset j a e r i y h t e i s k u n t a p i i r i en edustajat. Xoin kuukausi
iUnestymiseniä jälkeen k i r j a on e h t i n y t neljänteen painokseen — mikä
bn harvinaista Suomessa, k u n kysymyksesiiä un taiteellisesti k o r k e a U -
soinen j a vakava tilitysromaani. * Tuntematon sotilas"- on kuvaos
viime sodalta erään konekiväärikomppanian sodankäynnin puitteissa.
Pjrkimättä tarkoin määriteltyihin, selväsanaisiin k a n n a n o t t o i i i i n k i r ­jailija
on tässä teoksessa esittänyt voimaakaan vastalauseen sodalle
ja sotaintoilijoille. K u n se o n lisäksi kertonuitaUeelliscsti j a i l i m i s -
kuväuksellisesti vankkaa tekoa, o n sen v a i k d t n s l u l d j o i h i n erittäin
suuri- Tämä el ole voinut o l l a ärsyttämättä nutä henkilöitä j a pUrejä,
joille sota o n l i i k e t o i m i n t a a , s u u r t a seikkailua t a i — Suomen oloissa —
ainoa mahdollinen kanssakäymisen muoto naapurina olevan Neuvosto­liiton
kanssa., Lehtikirjoituksissa — arvosteluissa j a pakinoissa —
esitettiin närkästys j a miltlpä raivo a i v a n peittelemättä heti kirjan
ilmestymisen jälkeen, mutta myöhemmin on k i r j a n saama k a n s a n -.
suosio pystynyt hillitsemään pemeidenkin ar\osteIijoiden kynää. Tämä
kirja saapuu p i a k k o i n m>-ytävaksi Vapauden kirjakauppaan.
' KulJaiikait-ajat lialiiaa
' luoimonkaasulinjan
pohjoisen kautta
un "Viralliset" arvostelut kirjasta
ehditty julkaista .jo: uieimmissa
di5;-ä, on mielenkiintoista tarkas­ta,
miUaLsia mittapuita taideteok-le
asetetaan. Useiden arvostelijoi-omintakeisuus
osoittautuu merr
liseksi, sillä tuekseen-Cae marssit-rat
••Tuntematonta sotilasta" vasr
n joukon muita sotaromaaneja .jai
ä: heistä tarjoavat Väinö Linnalle
laanm ohjekirjaksi kenraalien so-:
trategisia ja -taktillisia kaavailuja.,
uiiökirjallisen teoksen arviointi on
in alistettu parjaukseen, joka koli-uu
kirjailijan antamaan alasto-m,
kaunistelemattomaan sotaku-kseen.
Tällaisia arvostelijoita ovat
vostuttaneet "Tuntemattomassa
aassa'* monet seikat. Luetel-nme
niistä eräitä,
oksen jo ensimmäiset sivut.osoit­in
että Suomi oli valmistunut
käykseen. Sotarniehet irvistele-
Suur-Suomi-vouhotuksille ja he
>levat vain pakosta, tekevät vas-ielistä
työtä. Monilla ei ole edes
1 tietoisuutta siitä, minkä puo-lie
taistelevat. He eivät tunne
länlaista venäläisvihaa, joka
istuisi siviileihin tai sotilaisim —
stoin esimeriiiksi alikersantti
!n suhtautuminen petroskoilair
ipettajattareen on kuvattu hy-uniisti
ja liikuttavasti. • Näissä
a ei myöskään esiinny miii-ista
neuvostovihaa. Romaanin
t osoittavat. avoimesti halvek-a
preussilaLstyyppisiä upsee-
:ohtaani ja romaanin eräät up-hmot
selittävätkin osaltaan
istomaista herravihaa, mikä ön
ut kautta aikojen tavalliseen
mieheen.. Upseei-iston saksa-ilisyydestä
' lausuu kirjailija
sensä' kohtauksessa. josGa -juor
upseerit laulavat.Morat Vfes-ännerheimin
syntymäpäivänä,
imä kotii-intamalla ja T K - k u -
a runolliseksi väritetty synty-fkauppaainme
japunut
Ipoja romaaneja
Deledda:
Pako Egyptiin
Romaani
H i n t a n i d . $1.00
Ingman: . . .
Lahjakas tytär
s i v u a — H i n t a n i d . $1.00
Romaani
Anttila::
ämän kiirastulessa
Romaani
s i v u a — H i n t a n i d . $1.00
iHeiniö:
Viileä suvi
Romaani
s i v u a — H i n t a n i d . $1.00
IHeiniö: . ,
Ojan takana
Romaani
15 s i v u a — H i n t a n i d . $1.00
l a A n t t i l a : •
Nuoret kauppiaat
Romaani
47 s i v u a — H m t a n i d . $1.00
Tilatkaa osoitteella:
[VAPAUS
P U B L I S H I N G CO. L T D .
69 Sndbury, Ontario
mäpälvä on romaanin mukaan etu­linjassa
vietetty varsin- irvokkaastl:
salaa valmistetun kiljun humallutta-mat
sotamiehet laulavat ja tanssivat
venäläisen gramofonimusiikin tah­dissa
mutta korkeasti kunnioitettua
sotapäällikköä ei muiita.,kukaan. Kuri
nämä sotilaat saavat rintamalla en­simmäiset
kunniamerkkinsä, he heit­tävät
ne maahan tai naureskelevat
I niille niinkuin jollekin . arvottamalle
j naureskellaan. Edelleen -Tuntemar
ton .sotilas" paljastaa, kuinka ammut­tiin
ja. ryöstettiin ei ainoastaan venä­läisiä
sotavankeja,, vaan omiakin.
Varsin peittelemättömästi tuodaan
esille, että upseerit saattoivat tapat­taa,
sotilaita järjettömästi ansaitak­seen
tähtiä itselleen tai menettäesr
sään harkintakj^kjTisä. Romaani pal-j
jastaa myös suomalaisen : sotilaan
kielteisen suhtautumisen rlntamalct-:
tiin, jotka he näkivät ennenkaikkea
upseerien vosuina. Ja vähäiseksi nä­mä:
sotilaat näkevät myös sen avun
jota sotilaspappi kykenee antamaan
hädässä oleville miehille.
Sitten ne arvostelut.: Turkulaisen
kokoomuksen äänenkannattajan "Uu­den
Auran" arvostelija sanoo, että;
hänelle on jäänyt.paha maku suuhun
kun "suomalainen sotilas on pantu
väärälle asialle". .
'Hän niskuroi ylettömästi; on :
a i n a valmis moittimaan esimie-hiään
j a k a u t t a l i n j a n käy esille
hänen vastenmielisyytensä s a a - ,
maansa tehtävää j a sotaa koh­taan."
"Uuden Auran" toimittajan mieles­tä
suomalaisen sotilaan, t s. suoma­laisen
pienviljelijän ja työläisen . p i ­täisi
tuntea rakkautta sotaa koh­taan!
Edelleen hän kirjoittaa:
' ' V o i m a k k a i m m i n nousin vasta­r
i n t a a n s i l l o in k u n k i r j a i l i j a antaa
Eotamlestensä ensimmäisen „ r i n ­t
a m a l l a . . t a p a h t u n e e n kunnia­merkkien
jaon jälkeen heitellä
kunniamerkit maahan j a käsi­tellä
niitä muutenkin täysin a r - .
vottomina l e i k k i k a l u i n a . — Näin
menettelevät sotilaat ovat pikem-
• m i n k i n muukalaislegioonalaisia
k u i n suomalaisia".
•Tämä arvostelija olisi sietänyt, että
kirjailija- olisi kirjoittanut neuvosto­liittolaisista
sotilaista miten tahansa,
mutta suomalaiset sotilaat, " j o t ka
hän katsoo tuntevansa" olisi pitänyt
kuvata rehellisesti. Olipa hänen tun^
lemuksensa suomjilaisesta : sotilaasta
ja käsityksensä Linnan rehellisyy­destä
mikä tahansa, mielekästä tässä
hänen kannaltaan • on se, että -hän
sallisi . venäläiskuvauksen kohdalla
vaikkapa minkälaista mielikuvituk­sen
lentoa tahansa. .
• Arvosteluista mielenkiintoisin ja
huvittavin on kenties: ollut -Helsingin
Sanomissa julkaistu arvostelu. Toini
Havu sanoo alussa ikäänkuin ilahtu­neena,
että tässä romaanissa on: suo­malainen,
sotilas riisuttu runebergi­läisistä
sankarihelylstä. mutta koko
pitkä arvostelu onkin sitten syj-ttelyä
siitä, ettei teosta ole kirjoitettu rune-.
hergiläisessä hengessä. Kän, erin-:
omainen sotilasasiantuntija ilmeises­tikin,
sj-yttää asiantuntemattomuu­desta
kirjaiUjaa, joka oli etulinjassa
koko pitkän sodan ajan. SeuraaA-at
otteet hänen arvostelustaan osoittavat
HS:n kannan kirjan sanomaa koh­taan.
"Hänen (Linnan) porukkansa
kulkee halki sodan- tuntematta
mitään iloa etencmisvaiheen k u ­rassa
j a murassaj purnaten ja
Kymmenep kohtaa kiaittavä ohjelma
tyottomyydoii torjumiseksi Ontariossa TimroJR?, Ont. — Äskettäin pide-t>*
3;ä M i n e - M i l l - u n i o n täkäläisen
psasron kcioukseaäa hjTsksyttiin yk-sLT.
ieiisest: päatöslauieima lähetettä­väksi
liitto>'altion liikeimekomrssione-vituJ^^^
X-^,X, OXX^^-^ Siinä
vaaditaan,. e t u pc^hjoisten • alU2iden . . , ^. , . . . i i A t . . ^ „ u * ^ , t >c
kehittämistä ..ihnaUä p«äen c n vält- ' ta:stuinpuheen keskustelun yht^ydes-
Heti senjälkeea k u n l P P : a ^ Ö S t a -
ja Ontarion l a i n l a a t l j a k u n n a i s f t i J , B .
tämätontä, e t t a luonnonkaasun p u i k i -
j o h i o l i n j a rakennettaisiin -pohjoista
reittiä eeurateh, H e a r s i i n , Cochranen
j a 5wastikan i a - j t i a N o r t h Bayhin.
JcTv' s i t en tehdään o n mahdollista, e t ­tä
pouijoisiUa alueilla voidaan avata
•jiisia teollisuusyrityksiä. . ;
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
lAKSAMME PÄIVÄN KORKEIMMAN KXmSSIN.
lenin summa 5.000 Smk. $17.50 ynnä lähetyskulut $1.15
Jokainen seuraava 1,000 markkaa $3.50
Rahalähetyksenne tolmitetaaan vastaanottajalle 10—14 päivän
"i. JokaiseUe lähettäjälle lähetetään vastajftiottajan aUeklrJolt-kulttL.
•:•> .
VAPAUS TRAVEL AGENCY
O. B O X 69 8UDBUBT, ONTABIO
p i m i a t e n k i n , \'arastaen esimies­tensä
suostumuksella veljes j o u k ­kojen
varastoista j a niskuroiden
sydämensä kyllyydestä — mies se
upseeri, j o k a e i k a p i n o i t s i j a a r a n ­gaissut
. . . R o i s t o se upseeri, joka
vaati k u r i a t a i y r i t t i k u r i n p i d o l ­l
i s i a toimenpiteitä vaiheissa, jois­sa
anarkia merkitsi tuhoa."»
Toini Ha\-u valistaa lukijoitaan,
että Väinö Luina 'kirjoittaa sam­makkoperspektiivistä,
ahtaasta sek­torista,
ja kaikkein suppeammasta
näkökulmasta'*. •
"Hänellä j a hänen porukallaan
ei ole: kertaakaan kykyä tajuta
sodan strategiasta j a t a k t i i k a s ta
muuta k u i n oman ansapolkunsa
: mutkat. O n luonnollista; ettei sitä
porukka tajunnut . . . m u t t a olisi
odottanut, että hän i t s e olisi jäl­keenpäin
hankkinut laajemmat
n ä k ö a l a t j a sijoittanut porukkan­s
a tähän maisemaan oikeassa
mittakaavassa."
Tätä arvostelijaa harmittaa se, että
kirjailija on antanut, kannakselaisen
sotamies Rokan olla kiinnostunut
vain Kannaksesta — kirjailija on täl­löin
hänen mielestään tehnyt vää­ryyttä
karjalaiselle sotilaalle. Ja
yleensäkin: "Linnan pumaajien so­dasta
tulee yksilöiden sodan irviku­va',
koska sotilaat eivät, tunne iloa
etenemisvaiheesta, koska he eivät ole
"isänmaallisia" Helsingin Sanomien
malliin, koska he eivät pidä kuritta­vista
upseereista, koska he pilkkaa­vat
ja solvaavat lottia jne; Sitten
T. H. tarjoaa Vämö Linnalle näin
jälkikäteen • ohjekirjaksi kenraali
Wolf . H . Halstin teosta "Suomen puo­lustuskysymys"!
Ja arvostelunsa
loppupuolella, T. H . järäyttää:
" K i r j a i l i j a l t a puuttuvat tär­keimmät
edellytykset: selvä pers-
: ; p e k t i i v i , suuret näköalat, eettinen
j a henkinen asennoituminen, te­rävä
johtopäätösten tekotaito".
ia erikoisen raskauttavaa T . H : n mie­lestä
on se, että syj'tä sodasta ci kir­jailija
vieritä: rivimiesten •niskoille,
vaan osoittaa vastuun muille kuulu­vaksi.
Ja lopuksi. T . H. antaa täti- \
maisen, neuvon, että kirjailijan olisi
pitän>-t kirjoittaa teos viQlä uudelleen
ainakin kertaalleen, koska se nyt on
kokonaisrakennelmaltaan käsiin h a ­joava".
.
4 * *
Kaikkein järeimmäfc . ammukset
kohdistetaan Tuntematonta sotilasta
kohtaan Ilta-Sanomain arvostelussa.
Tässä jääkärimajuri Pauli Marttina
julistaa romaanin, sodankuvauksen
puhtaan mielikuvituksen tuotteeksi
ja sanoo:
" V a l h e e n voisimme 'puhtaassa'
mielikuvituksen luomassa teok­sessa
tietenkin kuvitella k i r j a i l i ­j
a n myötä totuudeksi, m u t t a k u n
'tekijä o n rohjennut soluttaa viek­kaasti
valheensa Suomen kansan
n i i n kipeästi muistissa olevien,
koko olemassaoloamme vieläkin
: järkyttävien tapahtumien puit-
. t e i s i i n , o n hänet paljastettava ja
tuomittava kavalasta väärennyk- '
sestä."
Hän hämmästelee sitä, että Linnan
sotilaat joutuivat sotaan sittenkin^
yllätyksekseen. Hän ei ole tietävi­nään,
että sota oli todellakin suurim­malle
osalle suomen kansaa yllätys,
koska ei tohdittu kuvitellakaan sil­loin
:sellaista mielettömjryttä, että i
meillä kukaan olisi .vaka.vissaan yrit­tänyt
vuoden 1941 kesällä lähteä te­kemään
Suur-Suomea. Hänestä on
anteeksiantamatonta, että suomalai­set
sotilaat, eivät vihanneet venäläi­siä,
että Lirma paljastaa sodan tavallL
i sä, julkaisi Labor-Progressive-puo^
• luecn Ontarion maakuntakomitca
; uuden ohjelman O n t a r i o n m a a k i m -
I taa varten. L a i n l a a t i j a k u n n a s s a J . B,
i salsberg s y y t u . että h a l l i t u k s e n p o U -
i tiikka kiihdyttää talouskriisin k e h i -
! tystä ja pahentaa työttömyystilan-
: netta. Hän s a n o i puolueensa olevan
i ainoan, j o k a on esittänyt todellisen
j vaihtoehdon. Salsbergln viitoittama
i ohjelma o n seuraava:
j K Y S L M E N E N A S K E L T A TALOUS-i
113L.\N TÖKJUMISEKSI
i O N T A R I O S SA
Työttömyys kasvaa uhkaavasti. Y l i
200,000 O n t a r i o n , työläisistä o n työt­tömänä
ja heiltä p u u t t u u j u u r i niitä
'tavaroita, joita voisivat tuottaa r i i t ­tävästi.
Työväen ja kansan o n r y h ­dyttävä
heti t o i m e n p i t e i s i in uhkaavan
talouspulan torjumiseksi..
Mitä tarvitaan, on uusi ^ohjelma
Ontariolle — mikä on osana sUtä k a n -
sairsesta ohjelmasta, j o k a asettaa C a ­nadan
etutilalle ja avaa uusia k e h i ­tysmahdollisuuksia
Canadalle. Onta­rion
rakentamiseen ja kehittämiseeii
perustuva ohjelma olisi saatava ny-r
jfyisen Frostin hallituksen ohtjehnan
tilalle, joka perustuu O n t a r i o n myy­miseen
yhdysvalloille ja yrittää k u o r ­mittaa
työläisiä, farmareita ja p i k k u -
liikemichiä kasvavan kriisin, t a a k a l l a.
Ontarion pitäisi heti ottaa seuraa­vat
kymmenen askelta: .:
1 — A L O I T E T T A V A L A A JA
Y L E I S T E N TÖIDEN O H J E L M A
.Yksin yleiset työt eivät sinänsä v o i
olla työttömyyden esteenä, mutta se
on yhtenä tärkeänä osana uudesta
lannut suomalaisen sotilaan timte-mattomaksi
ja samaan ajatukseen
yhtyy- myös Yhteishyvän arvostelija
tri Seppo Simonen. Myös siinä p a ­heksutaan,
ettei Linna ole nähnyt
aktiiviupseereita, kenttäpappeja ja
rintamalottia kauniimmin j a ettei
suoinaläinen työmies ole sotilaanar
kaan tuollainen saappaannuolijatyyp-pi
_ lyhyesti sanoen, että s o t a yleen­sä
tässä kirjassa k u v a t a a n siksi m i tä
se on: teurastusta, toivottomuutta,
nälkää, likaa, että se on mielettö-'
myys, jossa sjo^ttömät ihmiset j o u t u ­vat
anlamr.an uhrinsa tyhmyydelle.
Eräs pakinoitsija taas jopa s u o r a n a i ­sesti
väittää, että r o m a a n i n sotilaat
olivat sen "myyränkolon ympärillä,
jossa muudan tuleva k i r j a l U j a kävi
sotaansa". Tällaisilla . sanonnoilla
tahdotaan ku-jan p o r v a r i l l i s i a l u k i ­joita
pcloitella.väläyteliä Väinö'Hn-i
nan milteipä kommunistiksi, v a i k ka
[ todellisuudessa Väinö Linna näkö-i
jään aivan tarkoituksellisesti, e l l ei
tässä sanottaisi aivan laskelmallisesti
välttää kannanottoa mililnkääii
suuntaan, kaikkein huolellisimmin
vasemmalle päin.
Niinkuin edellä on sanottu, j u l k i ­nen
arvostelu t u l i varovaisemmaksi
sen jälkeen, kun yleisön mielenkiinto
kirjaa kohtaan alkoi kasvaa. Monis­sa
lehdissä on s i t t e m m i n esitetty
myös rehellisyyteen pyrkiviä myön­teisiä
arvosteluja, loppujen, lopuksi
"otett.u lusikka kauniiseen käteen".
Ihmiset lukivat ja ostivat kh-jaa ja
i uusien painoksien ilmestyessä o l i s i k in
! ku-jan jatkuva t e i l a a m i n e n v o i t u h e l -
j posti todeta liian järjestelmälliseksi,
I liian tarkoitukselliseksi ajojahdiksi.
Vastailet yritykset puolesta t a i vas­taan
tuskin enää merkitsevät k i r j an
menekille mitään, sillä s en m a h i o s t a -
minen--tapahtunee nykyään suusta
suuhun. Tämä on k a t k e r a totuus
niille, jotka elättelevät toiveita u u ­desta
sodasta j a toivoisivat senmu-»
kaista henkistä r a v i n t o a kansalle.
•., ••. ••:» • ... •/. •
Porvarilliset arvostelijat ekvät l u o n ­nollisestikaan
ole kiinnittäneet <huor
miota romaanin s e l l a i s i in kohtiin,
joita voitaisiin aivan vakavassa mie­lessä
arvostella, Ainoakaan teoksen
s o t i l a i s t a — ehkäpä yhtä poikkeusta.
Honkajoki-nimistä sotilasta lukuun^
ottamatta — el a s e tu tietoisesti vas­t
a r i n t a a n , j a k a i k k i he a l i s t u v a t p a ­kon
edessäit V o i t a i s i i n ihyös esittää
arvostelua siitä, ettei s o t i l a i d e n t u n -
sen r i v i m i e h e n k a n n a l t a järjettömäk- { t e m a vastavoimalnen herraviha kypsy
si ja hirvittäväksi, että simä kerro­taan,
kuinka, vankeja ja omia miehiä
teloitetaan, että o.mien miesten teloi-tusjoukkueen
on paettava tovereiden
vihaa, eftä papit on todettu koyhä-sieiuLsiksi
jne. Sitten hän vierittää
oikeLn runebergiläisen sodan lukijan
eteen. Linnan olisi pitänyt kirjoit­taa'
• •: , • .:
"armeijasta, joka l i e d minjas sitä
vietUn, j o k a luotti johtajiinsa ja
a l i s t u i vapaaehtoisesti kuriin ja
kuolemaan".
määrättyililn ; k o h t e i s i i n , tässä ^ t a ­pauksessa
sodan aiheuttajiin, vaan
on luonteeltaan määrittelemätöntä j a
yleistä. K u n tässä teoksessa taas ei
missään kohdassa osoiteta eroa puo­l
u s t u s - t a i hyökkäyssodan luonteesta,
on se ymmärrettävää, koska " T u n t e -
mattoman sotilaan'* sotilaat eivät
käyneet puolustussotaa Ihyökkääjää
vastaan.
Sen sijaan p o r v a r i l l i n e n arvostelu
ofT t a r r a u t u n u t k u i n h u k k u v a oljen­korteen
s i i h e n keksintöönsä, että L i n ­n
a n sotilaat s i t t e n k i n täyttävät " v e l -
L i n n a n olisi pitänyt kirjoittaa j vollisuutensa", v a i k k a he p u m a a v a t -
"vaatiraattomista, ahkerista ja r o h - 1 k i n . Tässä voidaan todelljdtin puhua
keistä" lotista j a "velvollisuudentun- keksinnöstä. "Tuntemattoman sotl-toisista
j a miehekkäistä" papeista. J a . i a a n " jermut ovat senkaltaisia, että
mikä p a h i n t a . L i n n a n armeijasta i h e itse nauraisivat •'velvoUisuus"-sa-n
a l l e . He tekivät raskasta, vasten-mielistä.
työtä, palckotyötä. H e täp-pelivatoja
tappoivat, koäta h e muussa
tapauksessa olisivat Itse t u l l e e t , t a p e ­t
u i k s i — j o k a r i n t a m a l i n j a n toiselta
puolelta ttiilelden t a i o m i e n teloitus-j
o u k k u e i d e n luotien, lävistärolnä.
"puuttuvat niinikään entiset s u o -
jeluiskuntalaiset, joiden saama
koulntos sentään koitui koko a r ­m
e i j a n hyväksi j a j o t k a s u l a u t u i ­vat
saumattomasti kyynärpää-t
n n t u m a l l a samaan r i v i i n maiden
asevelvollisten kanssa".
M a j u r i M a r t t l n a n arvostelun • m u -
Iman L i n n a on määrälietoi«;esti m a a -
— J . O . — Työkansan Sanomat,
H e l s i n k i .
ohjelmasta. F r o s t i n h a l l i t u k s e n p o L -
t i l k k a on viivyttänyt maanteiden,
asuntojen j a m u i d e n välttämättömien
laitosten r a k e n t a m i l t a j a s i t e n aut­tanut
talouspulan kehitystä. S a i r a a ­l
o i d en j a koulujen rakentamiseen pi-'
täisi ryhtyä fcetl.Tulvien kontrolliin,
maansyövytyksen ehkäisyyn, metsien
istutukseen j a Windsorista Quebeciin
ulotiuvan neljän l i n j a n el-maksuUi-s
s n maantien sekä p o i k k i C a n a d an
kulkevan valtamaantien rakentami­seen
tulisi rj'htyä viivyttelemättä —
eikä kymmenen vuoden kuluttua k u ­t
e n F r o s t i n h a l l i t u s suunnittelee.
2 MYÖNNETTÄVÄ A V U S T U S TA
S I T Ä T A R V I T S E V I L LE
Kieltäytyminen kylmäverisesti
myöntämästä hätäavustusta työttö­m
i l l e työläisille j a heidän perheilleen,
osoittaa miten tunteeton j a t a a n t u ­muksellinen
o n F r o s t i n h a l l i t u s K a i ­k
i l l e , jotka ovat avustuksen tarpees­sa,
pitäisi myöntää aivustusta m i n i m i ­määrä
terveys- j a slvlstysrajan tur­vaamiseksi.
Työttömien työläisten
käytettävänä pitäisi o l l a k i i n n i t y s l a i ­nojen
mora torio.
3— P O H J O I S E N KEHITTÄMINEN
M a a k u n n a n tulisi myöntää t u k i r a ­h
o j a laajan maatalouden kehittämi­seksi
pohjoisen saviyyöhykkeelle. T u ­kirahojen
avulla pitäisi innostaa m o ­nipuolisten
teollisuuksien kehitystä.
H a l l i t u k s e n toimesta pitäisi rakentaa
asuntoja, kouluja j a s a i r a a l o i t a sekä
uusi yliopisto järvienpäähän. T i e C a ­nadan
rakentamiseksi suurmaaksi
v a a t i i Ontarion kehittämään laajat
pohjoisen alueet.
4— H A L P A A L U O N N O N K A A S UA
Y H T E I S O M I S T U K S I E N K A U T TA
Polttoainenälässä ..oleva Ontario
tarvitsee halpaa luonnonkaasua Län-si-
Canadasta uusien teollisuuksien r a -
kentamiseksT ja pohjoisen alueen
avaamisessa. M u t t a Canadan etuja
kavalletaan: Yhdysvaltalaiset piirit
ovat kaapaimeet käsiinsä s u u n n i t e l ­l
u n p u t k i l i n j a n j a suunnittelevat k a a ­s
u n vientiä yhd.vsvaltolhln sen "perus­teella,
« t tä se t u l i s i l i l a n k a l l i i k s i O n ­tarioon
tuotuna. Suuret h i i l e n j a öl-jj-
n tuottajat, jotka hyötyviit O n t a ­r
i o n polttoainepulasta, eivät halua
halpaa luonnonkaasua Ontariossa,
y h t e i s k u n n a l l i n e n omistus tekisi s i i ­tä
maatamme kohottavan eikä maa­tamme
rasittavan laitoksen.
5 — KAKENNETTAVA 25,000 i l A L -
PA\TOKBAISTA J A -HINTAISTA
ASUNTOA VUOSITTAIN
O n t a r i o n työläisille pitäisi varata
halpavuokraisia asuntoja laajalla,
yleisellä asuntorakcnnusohjelmalla.
N i i l l e , jotka haluavat ostaa oman
kotinsa, pitäisi rakentaa asuntoja,
j o i s t a peritään alhainen käteismaksu
sekä alhainen korko k i i n n i t y s l a i n a s ­ta.
R a s i t t a v a a verotaakkaa tulisi huo­jentaa
kotien omistajien kohdalta,
n i i n että maakuntahallitus t u l i s i suo­r
i t t a m a a n 90 proslopetuskululsta.
C — t l E H I T E T T A V . ^ O N T A R I ON
T E O L L I S U U T T A JA L O P E T E T T A ­V
A U S A : N R I I S T O O N T A R I O S SA
90 pros. käyttökelpoisista: metsis­tämme,
suurin osa: v u p r l r l k k a u k s l s -
tammc j a suuret teollisuuslaitoksem­me
ovat joutuneet ulkomaalalsteni
Y h d y s v a l t a i n ; k o n t r o l l i n alaiseksi. P i ­täisi
nimittää k u n i n k a a l l i n e n komis­sioni
;tutkimaian tätä ulkomaalaisten
k o n t r o l l i a j a paljastamaan vahingol­l
i s i a menettelytapoja, jotka ovat vas­t
o in k a n s a l l i s i a etujamme. Metsiem­me
huoltaminen %ltälsi viipymättä
siirtää metsähallinnon käsllii... H a l l i ­tuksen
tulisi ryhtyä toimenpiteisiin
keholttaakseen uusien teollisuuksien
perustamista jalostamaan. r a a k a - a i ­neemme
omassa maassamme. U r a a n i -
rikkautemme tulisi viipymättä kehit­tää
rauhanomaisiin t a r k o i t u k s i i n eikä
pommien valmistamiseen. T u l i s i sää­tää
uusia lakeja turvaamaan luonnon­rikkautemme
ulkolaisten monopolien
k o n t f o l l l l t a . H a l l i t u k s e e n pitäisi muo­dostaa
uusi ministeriö huolehtimaan
luonnonrikkauksista j a teollisuuksien
kehityksestä.
Tiistaiija, maalisltuuii« p. — *ijeM«»y« i » « i » «M
JMaanteideu tsäsmt^'
miiien laahustaa auto»
tuotaimon Jälessä
. Toronto. —• M a a n t e i d e n rakentami­nen
l a a h u s t a a p a l j o n jälessä autojen
tuotannosta j a l i i k e n t e en lisääntytnl*
sestä Ontarion maakuxmassa, sanoi
liikcijjiclnsinööri J . I I Irvine O t t a -
Avastä. puhuessaan täällä Ontario
C o o d Roads Associationin vuosiko-koukssssa.
Puhuja o l i tyytymätön
maanteiden suunnitteluun, r a h o l t t a -
nxisccu ja ; turvallisuuteen nähden
n i i n Ontariossa k u i n maan muissakin
osissa.. ••• - •
Y h d i s t y k s e n toiminnan j o h t a j a T.
J . Mahoncy vältti, että veronmaksa­j
a t ovat viime aikoina omaksuneet
myönteisemmän: kannan sellaisten
teiden rakentamiseen, joiden käytös­tä
peritään maksu autoilijoilta::
12 «MtOaji^ sai
sutmäiisa ^pSkäs/kmsSk
d o l t e t t l l n viime v i i k o n l o p u l l a , «ttft
12 Colombian armeijan, «otUasta « a i
surmansa, k u n yJvdeksän t o n n i a dy«
n a m l l t t i a rJlJäbtl armeijan ammu8«
varastossa Landazurlssa. Onnetto-snutidessalöulckaantui
neljä csotllästa;
Edmonton. -> Taistelussa vesikau­h
u a vastaan Albcrtassa o n t a i n m l -
k u u n aikana tapettu n o i n 500 a r o ­s
u t t a . Viime v i i k o n l o p u l l a annet­t
u j e n tietojen mukaan tappaminen
s u o r i t e t t i in s t r y t a i l l n l - j a s y a n l l d l -
myrkyllö. . "'^
? ~ R A K E N N E T T A V A TERÄS­T
E O L L I S U U S J A S U O J E L T A V A
T E K S T I I L I - S E K A M U I TA
T E O L L I S U U K S I A
Ontarion' h a l l i t u k s en tulisi rohkais­i
n terästeollisuuden rakentamista, kä­sittelemään
rautamalmiamme j a sen
laajentamista sUnä määrhi, että em­me
olisi rllppuvt^lsia Yhdysvalloista
teräksen tuontiin nähden.: Maamme
t e k s t i i l i - j a mnatalouskoncteolllsuuk-siasekä
multa teollisuuksia o l i s i l u j i ­tettava
Ja suojeltava canadalaisten
nnsiomahdolllsuuksla. .
8 — M E R I T I E gÄILYTETTÄVX
C A N A D A L A I S E . VA
F r o s t i n hallituksen p p l i t i l k k a , mlkU
on myötämielinen meritiemme kont­r
o l l i n luovuttamisesta YhdysvallolJle,
t u l i s i kumota; Tärkeimmät kanavat
j a sulkuportaat t u l i s i rakentaa C a n a ­dan
puolelle, mikä v a i k u t t a i s i Itä-On­t
a r i o n kehitykseen j a tarjoaisi t u h a n ­s
i a työpalkkoja cntarlolalslUc työlill-sllle.
g— K A U P P A M E N I S T E R IO
P E R U S T E T T A V A K A U P AN
KEHITTÄMISEKSI
O n t a r i o n tulisi vapautua Yihdysval-t
a i n kahleista m a r k k i n o i h i n j a k a u p ­p
a a n nähden. Maataloustulojen hä­lyttävä
lasku o n pysäytettävä j a o n
löydettävä uusia m a r k k i n o i t a m a a t a ­loustuotteillemme.
M a a t a l o u s - j a teol­lisuustuotteiden
dumppaus Ontariossa
V h d y s v a l t a i n talföltavon lopetettava.
O n t a r i o n tulisi lähentää kauppavol-tuuakuntia
Commohvrcaltbln m a i h i n,
Eurooppaan j a Aasiaan j a myöskin
Neuvostoliittoon ja K i i n a a n . Onta­r
i o s s a t a r v i t a a n kipeästi kauppamlr
ntsterlötä-
10 — OSTOKYKYX KOHOTET­TAVA
J A TYOVn&KÖA
LYHENNETTÄVÄ
O n t a r i o n tulisi rajoittaa suurten
ruokatävarakorporatlftidett volttollua.
Neljänkymmenen t u n n i n työviikko
o l i s i l a i l l a vahivlstetiavtt; Vuotuinen
p a l k a l l l n e h kesäloma t u l i s i o l i a vähin­tään
kahden v i i k o n pituinen. V a n -
huudeneläkett^ i u U a i m a a k u n n a n t oU
mesta l^orottäa $20.00.
Tämä o n käytännöUinen ohjelma.
Sen toteuttaminen t u l i s i ' muodosta­maan
200,000 u u t t a työpalkkaa O n t a ­riossa.
O s a n a kansallisesta Ohjebnas-t
a se tulee huomattavasti auttamäa,n'
t a l o u s k r i i s i n u h a n törjuinlsessa. V a i k ­k
a viimeisissä vaaleissa Sänestltte
konservatiivia. Uberoalla, C C F - t a i
L P P - p u o l u c l t a i teidän tulisi a k t U y l -
sesti tukea näitä ehdotuksia. H u o l i ­matta
erimielisyyksistä muissa asiols-^
sa, meidän t u l i s i t o i m i a yhteisesti es^
taaksemme uuden t a l o u s k r i i s i n u h a n .
T^öbnlkaamme yhteisesti' panemalla
Cattadäii «MiUt, etUtllaUe ja. tehdäk­semme
OniarlOAta i>ortaan Canadan
rakentamiseksi suurmaaksi.
SuuriI suomalaisten
JATKUU
Käsittäen kaikki FENNIA-,
LEIJONA- ja BEAVER-levyt
Tavallinen hinta $1.25
NYT AINOASTAAN
O s t a j a n maksettava postI<^I expressllähetyakulut
Kiirehtikää tilaamaan nyt, kim saatte hyviä äänilevyjä halvalla
• LEIJONA-LEVYJÄ:
A 207 Vabe Lente, O s k a r i Merikanto
KesäUlan Valssi, Oskari Merikanto, Kuoro j a Leijona
konserttiorkesteri
T 5020 Jätkän Serenaadl, valssi, Y r j ö Haapanen, K u l l e r vo
L i i m a n orkesteri
Jätkän Lauantai, j e n k k a , Yrjö Haapanen, Kullervo
~: Linnan orkesteri
T 504S Kapakan pikkuinen Liisi, jenkka, K i p p a r i - K v a r t e t ti
Vanhan merirosvon kapakassa, tango, K i p p a r i - K v a r t e t ti
T 5049 Muurari, valssi. Kippari-kvartetti
IIawali-IdyUi, foxtrot, T a p i o Rautavaara
T 5053 Unikuva, tango. Metro-tytöt
Vanha kotini, tangOi E e r o Väre
T S062 Delila, Aavikon «rtär, foxtrot, Katariina ja naiskuoro
Apashl-Taivo, Alpo Nuoli
T 5068 "Stadin Kimdl", foxtrot, Georg Mataujten
r Laokseln käy, armabain, valssi Georg Malmsten
T 5076 Pohjolan yö, valssi, T a p i o Rautavaara
Salakuljettajan laula. J e n k k a , T a p i o Rautavaara
T 5078 Tnnlessa ja mynkyasä, merimieslaulu. K i p p a r i kvartetti
Lahonneessa mökissä, jenkka. K i p p a r i kvartetti
T 6079 Hormlo, Tango, Veikko Tuomi
Sydän harbaretkellä, valssi. V e i k k o Tuomi
T 5081 Merimies Ja hänen lemmittynsä, v a l s s i duetto '
M a r i a n n e j a H e n r y Theel
Joka hetki, tango, Henry Theel
T 5082 Onnen tie, tango, V e i k k o Tuomi
OU kira^ B e q u i n F o x l , V e i k k o Tuomi
T 5085 Soile Uulan mä failjaa. tango, Olavi V i r ta
TouUkannel, tango, O l a v i V i r ta
TSOSY Myrdcyn Jälkeen, rälssi
Pariisin teiraan « l U (Lasse Pihlajamaa — Kvartetti)
T M 8 8 Hantul kertoo Arfentilnacta, tango
Margaret/valssi (Lasse Pihlajamaa, harmonikka ja
yhtye) •
T 5090 Erokyynel, tango, laul. Veikko Tuomi
Lilan mont» muistoa, begnin, laul. Hertta
T 509t Sinulle, B e g u ln
Me tansslme taas. tango-beguln (Laul. Veikko. Tuomi)
T 5093 Jätkä. Ja poro, j e n k k a , George lÄalmsten
Kolkiuin haUu, F o x - t r o t , George Malmsten
T 5094 Se jolmeton soori laiva, j e n k k a , P e n t t i Kaartinen
j a " K u l k u r i t'
Ne ajat, SIow-Frtc, P e n t t i K a a r t i n e n j a " K u l k u r i t "
T 5095 U n U Ja totta, v a l s s i , Eugen Malmsten
Töölön Toula, 61ow-Fox, Eugen Malmsten
T 5096 Tnrtm sumsllmä. valssi, Veikko L a vi
Savotoitten Fakiiri, Samba^ V e i k k o I A V I
T 5097 Mosta» rakkaatta, F o x - t r o t , Eugen Malmsten
Sata tooloa rakkaodests, Eugen Mahnsten
T 5098 Vanukont* rakkaatta, valssi, Veikko Lavi
Hämeen Helmi, j e n k k a , V e i k k o L a vi
• FENNIA-LEVYJEN valikoima
F 101 Varisevat lehdet, valssi, säv. Paul Norrback
Koomikkojen tanssi, säv. Smetana
F 102 Liukkaaltojäiillä, polkka, sär. Pani Norrback >
Tuli tanssi, säv. DeFalla, sor. Paul N'orrback
F 101 Unkarilainen tanui No, 5, s&v. Brahms, sov. Norrback
Rentola Jenkka, säv. Paul Norrback
F 106 Figaron häät, overtuuri, säv. Mosart, sov. Norrback
HausVat hetket, säv. Paul Nonback
F 107 Kesäillan valssi, säv. Merikanto; sov. Paul Norrback
Ilon silvin, Jenkka, säv. Paid Norrback
F 108 Lumoava hetki, tango. säv. Paul Norrback
Kulkurin valssi, MV. Paul. Norrback
F 109 Itämainen tunnelma, säv. Paul Nortback
Polkka sikermä No. 1, sov. Paul Norrback
F 110 Blovr Street Rfaumba, säv. Paul Norrback
Kolia muistellessa, valssi, säv. Paul Norrback
F 112 Lapsuuden koti, laul. Laurle Laine, säest. Norrback
Rakkauden hymy, tango, siv. Pietro Fffoslnj
F 113 Mrfsän kukka, jenkka, sov, Paul Norrback
Mustalalslautoja, säv, P. de Sarasate, sov. Norrback
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS irUBLISHING
COMPANY LIMITED
LEIJONA, FENNIA JA BEAVER LEVYJEN
VÄHITTÄIS- JA TUKKUMYYJÄT
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO