1955-03-08-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, maaliskuun 8 p. — Tuesday, March 8,1955 TeJephones: Sua. Office OS. 4«CZ8# Edltorial 0»ice OS, Manager E. StUut Editor W. Eklund. Slamng addreaa: Eoz 69, Sodbuiy. Ostarlo. MiUflbed New. mt. Axahorixea MMoosd claa naU tbe Pott CtBeö Department, onaw&. Pob-tUbtd tbriee weekly: TuesdAys Ttmrsdaiv axu! Saturdajv Iqr Vapa» nttdjiUag Ckxmpasy »t 100.102 n» 8t^ w« Sadboqr, Qst, Casadik AdrertiaiDg ratea cpos «ppUcatkm. Tra&Blatlon free of chaise. Canada*»: 1 ?k. 740 « kk. 9.?5 S kk. 3 ^ rbOrmmm»: 1 «k. SJOO d kk. 4.30 BaooMM» i fk: M O « kk. 4.75 Canadan jääkiekkomestaruus Sunnuntai, maaliskuun 6 päivä 1955, o l i ilon j a riemun päivä caiiadalaiselle urheiluväelle — sillä, kuten tiedetään, sinä päivänä v o i t t i Pentictonin Joukkue jääkiekon maailmanmestaruuden Krefel-dissa, Länsi-Salcsassa. 'Pentictonin joukkue, kuten sen •vaarallisin k i l p a i l i j a/ Neuvostoliiton joukkue^ o l i tämän vuoden -maailmanmesta- Tuuskilpailussa lyönyt kaikki vastustajansa ja niinmuodoin sunnuntaista kilpailua odotettiin suurella mielenkiinnolla kautta' maan ja k a i k k i a l l a maailmassa. Ganadalaiset eivät liioin pettyneet tänä vuonna odotuksissaan. Pentictonin joukkue osoittautui tässä ottelussa paremmaksi j a voitti ylivoimaisesti Neuvostoliiton joukkueen, joka jäi nyt toiselle tilalle, kuten €anadan joukkue jäi viime vuonna. Tämä Pentictonin joukkueen odotettu voitto nostatti kansallistuntoa j a innostusta canada-laisten keskuudessa j a meidän kaikkien tulee huolehtia siitä, että Pentictonin joukkue tulee saamaan eri p u o l i l la Canadaa yhtä lämpimän vastaanoton mitä Sille järjestetään kotipaikallaan Pentictonissa, B r i t i s h Columbiassa, sillä se joukkue on tämän kunnianosoituksemme ansainnut. 'Monet canadalaiset, mukaanlukien meidän lehtemme, olisivat nyt sitäkin iloisempiaj ellei Canadan voittoa olisi hmimennetty eräitten politikorvien.^,urheilutoimittajain "kylmän sodan'^ propagandalla mitä salakuljetettiin tämän urheilutapahtuman yhteyteen. Kiin eräät canadalaiset lehtimiehet esittivät kysymyksen, että "joutuukö NeqvQstoliito^ maalivahti nyt Siperiaan'^, niin meidän sallittanee kysyä heiltä,'että mitä tekemistä on tällaisella huomautuksella urheil u k i l p a i l u n kanssa? Ja k u k a sitten tässä yhteydessä "politikoi'^ urheilun kustannuksella? N i i n pitkälle menivät jotkut urheilutoimittajat kylmän sodan linjansa noudattamisessa, että esim. Torontossa ilmestyvän torylehden, Globc and M a i l i n poliittinen pakinoitsija Bruce West kirjoitti manan täisessä artikkelissaan: " . . . Koko tapahtuma (Pentictonin voitto — Vapaus) olisi-vähän tyydyttävämpi — jos se on mahdollista •— jos tämä urhea tulos o l i s i saavutettu hieman pienemmällä omahyväisyydellä . . . ja vastustajan kovakätisellä pistelyllä, mitä tuli ilmojen halki eilen ja Canadan erinäisiltä huomioitsijoilta, jotka tapahtumasta raporteera-t kotiväelle Krefeldista ,. Tänä voiton hetkenä onkin hyvä muistaa, että vuosi sitten 'anada hävisi Neuvostoliitolle ja tänäkin vuonna Neuvostoliiton joukkue tuli toiselle tilalle samalla kun se voitti ylivoimaisesti Euroopan mestaruuden, Samalla kun me tervehdimme Pentictonin joukkueen- suuriarvois-i a voittoa, meidän tulee muistaa, että ensi vuonna pelataan maailman-mestaruusottelu uudelleen — ja siinä on Ganadalla kova pala purtavana, sillä v a i k k a jääkiekon •maailmanmestaruuskilpailuihin voidaan voimassa olevien sääntöjen perusteella hyväksyä myös ammattipelaa- : jia^ n i i n olympialaiskisoissa ei tämä ole mahdollista. Tämän vuoksi, j a huomioonottaen sen, että maailmanmestaruuskilpailuissa oli tänä vuonna Neuvostoliiton joukkueen lisäksi kovat joukkueet myös Tshefkkoslovakiasta ja Ruotsista, Canadan jääkiekkoilusta vastuussa olevat piirit tekevät viisaasti, jos he tunnustavat, että maailmanmestaruus on nykyoloissa tosikilpailun takana, jonka -vuoksi ön ryhdyttävä valmistautumaan seuraavia kisoja varten tästä päivästä alkaen. Tässä mielessä haluaa lehtemme Vapaus onnitella Pentictonin joukkuetta voittamansa maailmanmestaruuden vuoksi. Onneksi olkoon Penticton V ' s ! DuIIesin ^Vohkajseva lausunto" P o r t Arthurissa ilmest>'vä "Canadan Uutiset" sanoo maaliskuun toisen päivän numeronsa etusivun tarinassaan, että Yhdysvaltain •sotainen valtiosihteeri " D u l k s on siellä (Bangkokissa) pitänyt rohkaisevia puheita". Mitä mainittu lehti "rohkaistn-ana puheena" pitää siitä saadaan lisävaloa sen sam^n numeron toimituskirjoituksesta, missä todetaan Yhdysvaltain ja Britannian päässeen "sopimukseen" siitä, että ne ovat " e r i mieltä'' Kiinan rannikolla ole\'ien saarien ryöstämisestä, sillä Eden on sanonut, että Yhdys\-allat saa mennä yksin sotaan, jos se lähtee ko. saaria "puolustamaan". Tämä sellaisenaan on todenmukainen kuvaus Bangkokin konferenssin kulusta. M u t t a lehti lohduttaa kuitenkin itseään sillä, että v a i k k a B r i tannia ei lähdekään jänkkiea sotia sotimaan, niin Yhdysvaltain käytettävissä On kuitenkin sellaiset"suuruudet" kuin Chiang Kai-shek, Syngman Rhee j a Bao D a i , Kelpaa niillä lähteä soitellen sotahan! "Siis.siinä tapauksessa, jos Yhdysvallat joutuisi sotaan kommunistisen K i i n a n kanssa, sillä olisi liittolaisenaan Etelä-Korea, j o l la on ehkä puolen-miljoonan miehen armeija; Chiang Kai-shek Formosalla . . . j a jos sotatoimet leviäisivät Indo-Kiinaan . , . " sanoo mainittu lehti toimituskirjoituksessaan. Kuten näkyy, kortit önseattu niin, että 600-miljoonainen K i i n a n kansa lyödään kolmen " a a s i n leukaluulla". Sillä, kuten Canadan Uutiset jatkaa toimituskirjoituksessaan ' ' D u l l e s myös sanoi, että mahdollisessa sodassa kommunistisen K i i n an ikanssa se tulee käyttämään atomiaseita j a sotatoimet voitaisiin aloit-i a a kaikilla kolmella rintamalla, Koreassa, Formosan kohdalla ja Indo-Kiinassa, Tästä kaikesta seKenee. että Yhdysvallat on aikonut iskeä lujaa kommunistista Kiinaa j o s sen kanssa sotaan joutuu, olettaen ettei K i i n a kestäisi isotaa kolmella rintamalla." "•Rohkaise\'a puhe" todellakin! "Rohkaiseva" siinä mielessä, että |ös Sellainen onnettomuus tapahtuisi^ että Dulles pääsisi uuden sodan aloittaniaan ''kolmella rintamalla", niin siitä •— atomisodan hirveästä tuhosaryesta — r saisimme sekä me canadalaiset että meidän omaisemme Suomessa ja kaikkien muidenkin maiden kansat! SYNTYA/IÄ- PÄIVIÄ M^jidi Sato, Beaver Laie. täyttää iämiin ma&tiiToiun 8 pnä €3 vxxotta. j Jojin Salo, -Nipigon.Ont-, -täyttää | torstaina, maaUsltuun 10 pnä 85 vuot- \ ta. Kalle Sorjonen, Timmina, . Ont., täyttää perjantaina, maalisicuun 11 pnä 70 vuotta, ' Salomon Poikkimäki, Beaver Lake, täyttää perjantaina, maaliskuun 11 päivänä 80 vuotta. Yhdymme sukulaisten Ja tuttayain onneatoivotuksiUj. Kysymylcsiä ja vastauksia vetoomuksesta atomisodan valmisteluja vastaan SITÄ — JA Kysymyksiä ja vastauksia (SÄtoÄ kyiimykset Ja v»*taiik-set JnttalrtiiP alkoaan Pesee Be> view'«a, 1» koska osmä kysymykset ovat by¥lin aiaiDkotilUMff» Ja voivat olla apuna miomalafsll-lekln heidän kerätessään nimi-klrJoHoksia (ähän vetoomukseen, nVn Julkaistaan ne tässä kolu>« naisuodessaan.) K, Miksi tämä vetoomus on julkaistu? V. Syyksi ilmoitetaan; "Vissit halr ' rannikolla? ] V. Kiireellistä toimliitaa tarvitaan ; kummassakin tapauksessa. Saksa voi-j si oUa sytytin tai K l i n a o rannikko k i pinä v-£odan alkamiseen. fiJT" kummassakin paikassa, kuten v-pomml itsekin, Johtuu siltä käsityksestä; että ratilsaisuja 'voidaan pakoittaa voimalla, sen sljaan:.että neuvoteltaisiin kumpikin puoli antaen ja ottaen.; Todellisuudessa, jos pommit hävi-tetään^ n i in v-sota ei voi ajkaa misr litukset valmistautuvat päästämään sään. Siksr tämän vetoomuksen levit- ' -^-1 •nm.'III TESTAÄIENTISTA Kysymys: Pitääkö (kuolinpesän hoitajan näyttää testamentti jokaiselle henkilölle, Jota testamentti koskee ja jos niin kuinka pian testamentin tekijän kuoleman rjäikeen? Ellei hän ole velvollinen tekemään sitä niin s i i nä tapauksessa haluan tietää onko pssäänholtaja velvollinen •Ilmoittamaan etukäteen mitä testamentissa ön säädetty kulletkin henkilölle? K u i n ka pian kuoleman jälkeen sellainen ilmolttin on tehtävä'? — Perillinen, Vastaus: Luonnollisestikin testamentissa mainltuUle henkilöille o n U-moltettatva aikanaan testamentin säädöksistä, mutta laki ei mainitaB siinä suhteessa minkäänlaista määräpäivää. Pesänhoitaja el ole velvollinen lukemaan tai näyttämään testamenttia siinä mainituille henkilöille, mutta yleinen tapa on kuitenkin sellainen, että se tehdään 'Mikäli testamentin käsiin .saanti on kysymyksessä voi kuika tahansa saada a:itä Jäljennöksen sen jälkeen kun se on hjnräksytty perintöoikeudessa (surrogate court). Siltä pltaä maksaa kuitenkin säädetyt maksut — r sitä enemmän mitä p i tempi testamentti on. .' Mitä muut sanovat "MAALISKUUN TUULIA EI OLE VIELÄ TURMELTU" Ihmisten typeryys ei ole vielä turmellut maaliskuun purevia tuiilia. K e - vätsade on kylmää Ja puhdasta. Lumi ralaa auringon lämmössä. Lintujen laulualka ei ole enää kaukana par- Limentlnmäeltä, Tästä huolimatta siellä j a muuallakin maailmassa k.okoontuu', ihmisiä keskustelemaan mielettömän 'juhlallisesti keinoista ja menettelytavoista sen takeeksi, että ihmiskunnan kärvennetty vähemmistö pelastuisi omasta- suurisuuntaisesta typeryydestään. — Judith (Roblnsbn, Toronto Tele-gra.!!- lehdessä maalifik. 1 p. päikinas-saan missä, paljastetaan "siviilipuo-lustuksen" : hölynpöly Ottawassa, Wa5hingtonlssa ja Torontosaa. valloilleen atomisodan. Ne yrittävät saada kansat hyväksymään sen välttämättömyyden. Atomiaseiden käytön seurauksena olisi täydelliseen t u hoon Johtava sota". K. Ktika on sen takana? V. Vetoomus julkaistiin maailmalle tammTiCUun 19. päivänä 80 kuuluisan henkilön toimesta, jotka osallistuivat Maailman Rauhanneuvoston laajennetun toimikunnan kokoukseen yrie-nlssä. He saapuivat melkein jokalses-, ta maasta. He omaavat erilaiset uskonnolliset Ja poliittiset mielipiteet. Heidän nimensä pvat tunnettuja miljoonille ihmisille toimintansa vuoksi taiteen, kirjallisuuden, tieteen j a uskonnon aloilla tai julkisessa elämässä. Canadasta osallistui kokoukseen tri James G. Andicott, joka toimi 24 vuotta lähetyssaarnaajana Kiinassa Ja on tunnettu horjumattomasta rauhan puolustuksestaan läpi kylmän sodan kohtalokkaiden vuosien. Kaikki paikalla olieet olivat «yksimielisiä siitä, että kysymys vetypommin pysäyttämisestä on kysymys eloonjäämisestä, ja he kehoittivat kalkkia mie"ndä ja naisia jokaisessa maassa liittämään äänensä yhteen toisten kanssa iiittämällä nimikirjoituksensa tähän vetoomukseen. K. Mitä hyötyä on nimikirjoituksesta paperinpalasella? _^ V. Yksi nimi tosin näyttää hyvin vähäiseltä. Mutta jos jokainen biljoonasta ihmisestä lisää yhden nimikix-joituksen, niin siitä muodostuu voimakkain yleisen mielipiteen ilmaisu mitä .kositaan on nähty. 600 miljoonaa ihmistä kirjoitti n i mensä Tukholman vetoomukseen v. 1950 ja Koreassa el käytetty a-pom-mla. V. 1951 €00 miljoonaa Ihmistä kirjoitti nimensä vetoomukseen rauhansopimuksen puolesta ja kaksi sotaa on sen jälkeen päättynyt neuvotteluilla. . Nyt on selvästi kysymys eloonjäämisestä Ja yleinen mielipide alkaa y h destä .ihmisestä. Sadatmiljoonat ih-^ mi set puhuessaan yhdessä voivat syn-' nyttää sellaisen vastavaikutuksen aallon maailman asloism, että valtojen on luovuttava pommeistaan, joita melkein jokainen vihaa eikä juuri kukaan halua. Tämä on demokratiaa nopeassa toiminnassa elämän puolesta.- K. lEikö ole kiireellisempää estää sodan syttyminen saksassa tai K i i n an CANADAN POSTILAITOS 200-yUODEN IKÄINEN L u u l i s i sitä löytyvän sentään vähän toisenlaista h e t t a " — jo.'5 sitä tosimielessä etsittäisiin! 'rohkaisun ai- Ilalifax, N. S. — Canadan postilaitos viettää tänä vuonna pe.iistami- '»3nsa 200-vuotismuistoa, vaikka Jol-äeiilun tiatojen mukaan postipalvelu aJQcci Jo 201 vuotta sitten. Mutta k un asiat ovat Jossain määrin epäTanmuu^ den peitossa Ja (testilaitoksella ei ole ininkäänlaista syntymätodistusta 'saamme . tyytyä 200-vuotismuiston viettämiseen. Nova Scotlan Historiallinen Seura on pyytänyt postimi-; nisteriä painattamaan am Johdosta erikoisen postimerkin. * Postilaitos on mainio todistus yhteiskunnallisen omistuksen edullisuudesta. Jos tämä ala olisi yksityisj-rit-täjien hallussa n i in ei varmaankaan Canad.asta voitaiiii lähettää lurjetbä viidellä sentillä Austraallaan tai kuudella sentillä Suomeen. Canadan postilaitos syntyi täällä Halifaxlssa Ja parhain syntymätodistus siitä on leikkele eräästä Bostonm lehdestä huhtikuun 17 päivältä 1755. Bostonin postitoimisto oli kustantanut tähän lehteen ilmoituktjm. että postia voidaan lähettää siitä lähtien Halifaxiin ja että sieltä myöskin .saar puu postia Bcstoniin. Tätä tietoa voidaan pitää virallisena. Mutta samassa lehdessä oli jo vuotta aikaisemmin ollut eräs ilmoitus, jossa sanottiin, että Benjamin Lee on avamiut Halifaxlssa tledonvälit>'5toi-mlston ja lähtevän postin lähetyspai-kan. Sen mukaan olisi Canadan pos-tilait- os 201 vuoden ikäineln; Liittovaltion vanhassa rakennuksessa; joka sijaitsee täällä nykyisen postitalon vieressä, on laatta. Jossa aino-taan seuraa\-aan tapaan: "Vuonna 1755 pantiin käytäntöön postinkuljetusreitti Palmouthin ja New Yorkin yälillli. Se oli osa siitä yleisestä suunnitelmasta, että saataisiin aikaan läheisempi yhteys tämän siirtokunnan Ja emämaan kesken. "Nämä postilaivat pyruhfyivät myöskin Halifaxlssa. sinä vuonna perustettiin tähän kaupunkiin n>1t}-iseri Canadan ensimmäinen postikonttori." Tämä laatta asetettiin palkalleen Canadan hlstorialliston paikkojen ja muistomerkkien lautakunnan toimesta niutta historiallinen seura väittää, että siinä esitetyt tosiasiat ovat hiukan vUdristeltyjä Seura nimittäin väittää, että mainitut postilaivat eivät todennäköifijsti pysähtyneet tai poikeimeet Halifaxlssa On paljon todennäköisempää, että laivat purjehtivat suoraan New Yorkiin, josta poati läheteftiiiTBöstöniiir jä" siellä "edelleen Halifaxiin Seura sanoo, että merentakainen posti el saapunut suoraan Halifaxiin ennenkuin vasta vuonna 1812. TOINEN POSTIKONTTORI Canadan toinen postikonttori perustettiin vuonna 1763 Quebeciin. Post i tuli St. Lawrence-vlrtaa alas kanooteissa tai jokilaivoissa j a toimitett i in maitse Bay of Fundjm rannalle, josta se vietiin laivoilla lahden toiselle puolen j a sieltä edelleen maitse Halifaxiin; Myöhemmm otettiin käytäntöön toinen postireitti Saint Johnista, N. B., iMonctonin ja Tnuron kautta Halifaxiin. Kaukana postireitin varrelta asuvat Ihmiset olivat huonossa asemassa por.Mn käyttöön nähden sillä heidän piti käyttää cilkoisia lähettejä, jotka tulivat varsin kalliiksi öilloisiin postimaksuihin verrattauna. Niihin ailcoihln mailtsoi unssin painoisen kirjeen lähettäpiinenHalifaxista Yar-mouthlln, N. S., yhden shillingin Ja kuusi penceä. Nykj'ään se maksaa vain vUSl senttiä. Sanomalehtien kustantajain kerrotaan fehfieen erikoiskauppoja k i l o i sen Nova Scotian ylipostlmestarin apulaisen kanssa. Tämän Stayncr-nimisen miehen vuosipalkka .oli -500 puntaa, mutta hänen sanotaan ansainneen sanomalehtien jakelusta s i vutuloja 2.103 puntaa ja muista samantapaisista hommiata 450 pimtaa. Postin nuhteen tapahtui suuria muutoksia ISOG-luvTm Jceskivaiheilla. Vuonna 1838 ylitti Great Westem-yh-tiön siipllaiya Sirius Atlantin höjTyn a\'ulla ja seuraavana /vuonna tehtiin sopimus postin kuljettamisesta kerran kahdessa viikossa yli Atlantin Halifaxiin. Vuonna 1848 lopetettiin maakuntien välisten pcstltilien pitäminen Ja otett i in käytäntööön yhtäläistetyt postl-makaut ja postimerkit otettiin käytäntöön 1851. Kun Canadan llittoralUo peruslot-täminen Ja allekirjoittaminen on p a ras keino vaaran torjumiseksL K. Mitä tarkoitetaan "visseillä h a l lituksilla?" Mitkä hallitukset? 'v.Mikä tahansa halUtus Sitä tekee, sen tulisi lopettaa se. O n , olemassa vanha sananlasku: "Jos h a t tu sopii, niin käytä sitä"; K u k a tahansa sitä suunnittelee, niin suunnitelma sato-jenmiljoonien Ihmisten tuhoamiseksi on väärto. Mahdollisesti kaikki eivät ole yksimielisiä siitä kuka on vastuunalainen, mutta kaikki voivat olla yksimielisiä siitä, että se ei saa tapahtua. Tämä vetoomtis vaatii kaikkien ato-miasevarastojen hävittämistä, "missä tahansa ne ovat" — kaikissa maissa., Jokainen, joka haluaa elää, voi k i r joittaa nimensä siihen, huolimatta, siitä, kuka heidän käsityksensä m u kaan valmistautuu päästämään valloilleen atomisodan. K, Eikö tämä heikennä meitä "toista puolta' vastaan? V. Tätä samaa vetoomuita levitettään j a siihen kerätään allekirjoituksia kaikissa maissa. K: Mitä tarkoitetaan sanonnalla: "Ne yrittävät saada kansat hyväksy-, mään sen välttämättömyytenä"? V. Esimerkiksi, NATO:n piireissä on väitetty siitä, että kuuluuko se kenraalien tai hallitusten päätettäväksi, koska Ja missä atomiaseita käytetään. Tämä on ikäänkuin kaikki hyväksyisivät niiden käytäntöön ottamisen jji Jäljellä olisi vain kysymys siitä, kuka painaa nappulaa. Myöskin sanomalehdet ovat tulvillaan kirjoituksia siitä, miten ihmiset voisivat suojella itseään suurempia ja kuolettavampia aseita vastaan, joita valmistuu melkein joka päivä. (Alhoa todellinen suojelu on kaikkien sellaisten aseiden hävittäminen kaikkialta). : K. Ovatko "taktilliset" a-pommlt erilaisia? V. Ne ovat jokatapauksessa terrorir aseita. Nyt puhutain jo "taktillisista Vrponameista". Kerran alkuun päästyään olisi kummallakin puolella taipumusta kostamaan voimakkaanunil-l a aseilla — Ja l>uippu saavutettaisiin Joidenkin ttmtlen kuluessa. N A T O i l la ei ole sotasuunnitelmaa Joka kestäisi enemmän kuin 30 päivää. K. Emmekö tulisi olemaan epäedullisessa asemassa. Jos el samalla vähennetä muuta aseistusta? J a entä tarkastus ja kontrolli? V. Rauhanliike on aina avoimesti vaatinut muun aseistuksen vähentämistä, samaten kuin kauhunaseiden-kln, ja tiukkaa kontrollia molempiin nähden. Me olemme iloisia siitä, että Canada äskeisessä» Y K : n yleisistunnossa teki esityksen uusien keskustelujen alkamiseksi aseistuksen vähentämisestä," joka yksimielisesti hyväksyttiin;.-.'. .• _ ^ Jos pommit poistetaan samalla kertaa k im armeijoita vähennetään voidaan voimassaolevieni kontrollien tiin 1867 sai maan postilaitos suunnilleen ne muodot mitkä sillä on nykyäänkin. käytäntöön saattaminm Jättää «liplomaattien Järjestettäväksi. Tämä vetoomus el ole diplomaattinen kaava, vaan pommin todennäköisten uhrien yksinkertainen pyyntö, että kaikki maat luopuisivat välineistä meidän tuhoamiseksemme. Se tulee olemaan mitä voimakkaampana mahdollisena apuna Y K : n keskusteluille. Me emme usko, että mr. Molotov tulee taivuttamaan mr. DuIIesin tai mr. Pearson mr. Chou En-lain. Nämä miehet ovat kalkki kyvykkäitä diplomaatteja. Jos on olemassa tahtoa, n i in löytyy keinoja tehokkaan Järjestelyn muodostamiseksi. Väittely on jatkunut Jo liian kauan. K. Tulisiko meidän alkaa käyttämään atomiaseita, jos me Joudumme aiheettoman hyökkäyksen uhriksi? . V. K u k a v o i sanoa, että se tuottaisi meille mitään etuisuuksia? Se varmaan voisi Jättää Canadan palaneeksi, atoomiseksi ei-kenenkään-maaksl kahden v-pommivallan välUn; Jätti-: läispommit eivät ole puolustusaseita, vaan siviiliväestön tuhoamisvälinei-tä. Kuten Punainen n i s t i osoittaa tuomitessaan ne, että. ne eivät huomioi eroa aseellisten voimien Ja sivii-: ilväestön välillä. Me olemme aikaisemmin puolustautimeet aiheetonta hyökkäystä vastaan ilman atomiaseita. K. Miksi ei julisteta sotia laittomiksi? Eikö tämä ole pääkysymys? V. ' E l enempää sotia", on meidän päämäärämme. Sota, jota suunnitellaan, on täydellisen tuhon aiheuttava atomiscta. joka saattaa viime, sodan näyttämään lasten leikiltä. Jos kaikki suuret pommit poistetaan, niin kolmas maailmansota tulee melkein mahdottomaksi. Jo v-pommin olemassaolokin on kauheana uhkana rauhalle. Viettelys iskeä ensin, tulee melkein vastustamattomaksi^ Ja aina on olemassa vaara, että joku mieletön menettää Järkensä. Jos yleisen mielipiteen painostus muodostuu kyllin voimakkaaksi poistamaan a- j a v-aseet, n i in maailman jännitys tulee heti laskemaan ja rauhanomaisten ratkaisujen "aika on käsillä. Kuka tällä välin voisi olla sotaa vastaan ja kuitenkin haluaisi v a l tojen säilyttävän nämä kauhunaseet? K. Eikö ne pelkää kSJ^tää v-pom-mia? Siinä tapauksessa se on eduksi rauhalle. V. Meidän ulkoasiainminlsterlmme oli oikeassa sanoessaan, ettei hän näe mitään lohdutusta siinä ajaluk5e.-sa. Todellisuudessa se on vanha ajatus, joka on tuotu esiin aina kun joku huomattavampi uusi ase on ilmestynyt, ja se on aina ollut virheellinen. Vissin ajattelutavan omaavilla ihmisillä on pahempi pelko kuin pelko v-pommin käyttämitestä — se on pelko jonkun oletetun etuisuuden menettämisestä. • jos he eivät iske ensimmäiseksi. Kaikkia aseistautumiskil-pailuja koskeva laki koskee myöskin v-pommia; kaikki aseistautiuniskil-pallut johtavat sotaan; mitä . enemmän on räjähtäviä voimia, sitä suurempi on syttymisen vaara. Yleisen mielipiteen on voitettava hävittävien voimien lisääntyminen. \ K. Mitä hyötyä siltä on? Wall Street on päättänyt käyttää pommia. Mitä voidaan tehdä sellaisille miehille kuin McCarthy j a Kriowland? V. KaksibilJoonaa elämän puolesta taistelevaa ihmistä voivat olla voimakkaammat kuin mikään kourallinen ihmisiä, jotka löydätte »valmistamassa kuolemaa. • K u k a tahansa h a luaa atomisotaa, häntä on varotettar va nyt luopumasta siitä. K . Suka voisi saada "kommunistit" luopumaan pommeistaan? NeJjäa a i kovat tallata meidät maahan. V, Neuvostoliitossa, Riinassa ja Itä-Eurcopan maissa on tuskin -yhtään perhettä, joka ei olisi menettänyt ainakin yhden Jäsenistään sodassa. Xätä samaa vetoomusta levitetään myöskin: niissä maissa. K i r joittamalla nimensä siihen nämä i h miset yhdistävät, äänensä, meidän kanssamme eloonjäämisen puolesta, jjiinun tulla sinne kep OSASI Viis Kersantti: Taas päi te olette siviilissä?- • Alokas: Fannaseutt — Sitten ehkä tied teekista ostaa äl:^? — Kyllä."' Paljonko tarvitsee? • ••• • Pekka on uppiniska kuulee kohtauksen vie seen ja huutaa : Kuuletko sinä Neuvostohallitus, o n Jo ilmaissut kannattavansa tätä vetoomusta. : K. Mutta eikö ihmisiä siellä suorasr taan pakoiteta allek-rjolttamaan rau-hanvetcomuksia? V. Pakottaa Ihmisiä sellaiseen, olisi kummallinen teko hallitukselta, jonka te sanotte haluavan sotaa. K. Miksi tulee -'mikä tahansa hallitus, joka päästää valloilleen atomisodan . . , menettämään kansansa luottamuksen Ja saamaan osakseen kaikkien maailman kansojen tuor mion?' V, Siksi, että se tulee olemaan kaikkien ihmisten vastavaikutus tällaisesta satojenmiljoonien miesten, naslten ja lasten umpimähkäisestä teurastuksesta. Mikään hallitus, joka joutuu tähän asemaan, ei voi pysyä pystyssä. K. Mitä tapahtuu kaikille näille nimikirjoituksille? V. Senjälkeen, kun ne on laskettu yhteen, n i i n vain kokonaismäärä julkaistaan j a tehdään tunnetuksi h a l l i tuksille Ja ihmisille yleensä. Näin jokainen voi nähdä maailman ihmisten yleisen mielipiteen. K. Minä haluaisin vapautua pommeista, mutta en ole yhtä mieltä C a nadan Bauhankongressin kanssa. M i tä minun tulisi tehdä? V. Allekirjoituksellanne te hyväk-syttev v a in vetoc-muksessa olevat 84 sanaa (englanninkielisenä). Te ette sitoudu mihiiikään järjestöön eikä teidän niinenne tule ilmenemään missään luetteloissa sitäpaitsi, mikä järjestö tahansa on tietenkin vapaa le- Ei tarvitse, vasfc näi minä kyllä suo yksinkin. • • . ' • •... KIELSI VALEHT Savolaisukko ja yL Junassa. Savolaisukko: — Sai ootta niiv viisaannäk tätjunnoo oekeen k Ylioppilas: ^—Vetur Savonukko: — N i i' sitä veturia, kulettoo? Ylioppilas: Höyry ti Savonukko: Elek( telemaan^ jos seh hö sittehä meijän saanai . • • .. * ••• VABAUK — Millainen oli. iiii laUa? — Jos soppa olisi mmtä kuin viini, vii kuin kafJa ja kana n isäntä, n i in ei siinä o vikaa. . Aittamaan tätä veto sesti tai toimimaan, tavalla pommia vast K. Eikö ole mitään mintaan? V: Kyllä, on olemas ta keinoja, j a me olei kesta mitä Jokainen vastustamiseksi ja r Me uskomme, että täi käin, kcska se varaa nalle mahdollisuuden ääneen. . . VAPAUS ON SAANU' 95 UUTTA TILAUSTi Port Arthur, South Porcupine, Whitefish, Finland, Chicago Mine ja Sprucedale nousivat osuutensa täyttäneiden listalle v i i s i paikkakuntaa; Whitcflsh, Finland, Port Arthur, CI Sprucedale, nousi tänään niiden paikkakuntien rinnalle, jotka neet osuutensa nusien tilausten hankinnassa Vapaudelle. Viikon vaihteessa j a tänä aamuna saapui Vapaudelle laas ta, joista 12 koko vuoden ja 23 puolen vuoden tilauksia. Kaikkiaan on vapaus saanut käynnissä olevan levitysryi 95 uutta tilausta. Tavoitteena on 250 uuden tilauksen hanh kuluvan maaliskuun aikana. Tehtärää ei siis ole vielä lähi joten varaa laakcreUla lepäämiseen ei hyvistä tuloksista huo Tilauksia saapui nyt eri paikkakunnilta seuraavasti: Konttori 1, ryntäyskqmiteä 8 (koko vuoden tilausta) ja yhteensä 10 uutta tilausta Sudbuyrsta. Kaikkiaan on Sudb uutta tilausta osuuden ollessa 22. Lydia Mäki Waters townsli V.Andelin, Prince George, B.C., 1 uusi tilaus. J . Lehto 3, Jenny Wcsterback 1, Y. Korpi 2 ja -4. T . H i uutta tilausta. Port Arthurissa on nyt saapunut 21 uutta ti ollessa 20. „ Hugo Koskinen 2, EmU Hankila i i J . Mäkikangas 2 ja yhteensä South Porcupinesta 6 uutta tUausta. Kaikkiaan o saapunut 10 uutta tilausta osuuden olessa 9. Heikki Kulmala, Sault Ste. Marie, 2 uutta tilausta, osuudesta on täytetty. TUaaja, Whitefish 1 uusi tilaus ja paiki (2) tuli täytetyksi. Tilaaja, Finland, Ont. 1 uusi tilaus — j Matti Heiska, Toronto, 1 uusi tilaus. Torontosta on nyt-sa tilausta osuuden ollessa 20. K. Kauppinen, Chicago Mine osuus täyttyi. Helmi Wirta Sprucedale, 1 uusi'tUaus ja osi Rasinperä, Hearst 4 tilausta "rapioiksi". Hearst johtaa nyt suurella etumatkalla "rapioiden" ha sieltä on jo saapunut lehdellemme 6 uutta tilausta osuuden ( . Jokohan päästään puolimatlian ohi tällä^viikolla? PÄIVÄN PÄKINÄ Koljosen sydän ei paisu enää Vaikka nykyään Jo huomattavin i ka j a h t i Ifllilu: " . . . kyllä kruunu pöö"- osa ihmisistä, ainakin keskinkertaisella ja siitä vähän paremmalla älyllä varustetuista tietää, että seuraava sota tulisi merkitsemään koko sivistyksen tuhoa, käyttävät sodanlietsojat edelleenkin samoja vanhoja temppuja nuorison Innostamiseksi sodan kannattajiksi. • Lauluin ja puhein ylistetään sotilaselämän tarjoamia huvituksia Ja sitä loistavaa sankarikunnlaa minkä s o t i ^ voi rintamilla hankkia. Lainaamme seuraanrassa Suomen Vapaa ^Sanasta Taavetin pakinan, jossa kerrotaan sotamies Koljosesta, kuinka hänen s>'dämensä paisui marssiessa harjoitiiskentlllä ennen talvi- ja rie-musotia Ja kuinka se sitten lakkasi paisumasta. : Sotamies; Koljosen kohtalo yhdessä sen tosiasian kanssa, että tulevassa sodassa ja sen Jälkeen tulisi sotilaiden samoin- kuin slvilllkansankiä kurjuus olemaan monin verroin suu- :rempl kuin entisissä, on hyvä muistutus niille, jotka vielä ehkä kuvittelevat sodassa ja isotilaana saavutettavissa olevasta kunniasta. Seuraava on sitten Taavetin juttua. — Kulkuri. Oli vuosi 1938. Suomen armeijan asevelvollisten eräs joukko marssi erään koulutusalueen santoisella Ja pölyLselln lähitiellä. Ponnekkaona jistaan huolen piitääää ainiaan . . Sotamies Koljonen oli marssivan Joukon mukana Ja tunsi rintansa Ikäänkuin paisuvan. Olihan hän tässä sentään isänmaanpuolustajahi u l jaassa : rivissä ja kruunun suojeluksessa ja nyt ja vastedes. Oli vuosi 1939—40. Sotamies K o l jonen näki vilua j a nälkää j a oli mitä ilmeisimmässä hengenvaarassa talvisodan rintamilla. Rintaa paisuttava tunne oh kadonnut heti-ensimmäi-slssä yhteenotoissa ja jäljellä' oli vain halu lÄästä vielä kerran näkemään tiitut kotiseudut Slsä-Suomessa ja omaiset. .:••.;' . J a pääsihän sotamies Koljonen. Varpaat paleltuneina ja muutoinkin ankarien rintamaolosuhtelden kohli-mana/ Mutta pääsipä kuitenkin^ OU aika 1941—44. Sotamies Koljonen juoksi Jälleen kivääri kädessä. Juoksi eteenpäin Ja juoksi taaksepäin vielä klireemmln. HlkoiU hirvittävästi kesähelteessä ja palellessaan tahreUa näki unta tästä helteestä. Sai ikuisen vian keuhkoihinsa. Joutui sotasairaalaan, sen Jälkeen parantolaan Ja-pääsi pois samaan aikaan kuin muutkin pääsivät pois rintamilta. ..•. Sotamies Koljosen mieli oli kuitenkin valoisa -ja luottavainen. A n karat sotavuodet tosin karsivat hänen luonteestaan pahimjnat lapsellisuudet, mutta siltä huolimatta hän Invalidina ja suurissa vaikeuksissa eläen jaksoi kuitenkin luottaa sodan aikana ja varsinkin sen loppuaikana annettuihin lupauksiin. Hän el svain toivonut, vaan uskoi vuorenvarmasti, että ennen pitkää hänellä on punainen mökki ja palsta mökin ympärillä j a myöskin voimille sopivaa muuta työtä elinkeinoksi. Olihan maata Ja muuta etua rintamamiehille Ja erikoisesti invalideille luvattu Juhlallisesti ja olihan sitä' varten tehty l a kikin.' . Meni vuosi 1945, meni vielä -46, -47, -48, -49. -50 Ja -51. Mutta ei kuulunut maapalstaa eikä mökkiä maapala-selle.. Työn saantikin oli h i i n ja näin. Piti osittain- työkyvyttömänä tehdä töitä, joista heikentynyt terveys vieläkin heikentyi. -Monta kertaa mies joutui kaatumaan milloin viikoksi, milloin kahdeksi j a muutaman kerran oikein kuukausimääriksikin vuoteen omaksi. ' T u l i , vuosi 1952. Koljonen muutti pääkaupunkilh: Uskoi tulevansa siellä paremmin toimeen. Sai vuokratuksi asunnokseen • ja työpäjakseen vanhan pesutuvan, jok^ e i enää sopinut entJseeh tarkolfcukseensai Kalkitsi sen seinät, laittoi sisälle kami-nan, lämmitti 'asuntoaan" yöt ja päivät saadakseen pahimman kosteuden pysymään poissa. Asui ja teki työtä. SairasteU välUlä ja kadotti uskoaan suuriin lupauksiin varsinkin silloin, kun niiden antajina ovat so-tahalulset herrat. Tuli kuitenkin t o i meen päivän kerrallaan Ja toivoi Joskus pääsevänsä mi päälle kosteasta pyyk jossa yhtenä seinänä j a kattona piiiamaa. Tuli vuosi 1955 ja Kellariasunto oli kyli jcnen sitä kuinka lär lautakunnassa levite Koljonen anoi itsel vaikkapa vaatimatoi Eivät auttaneet lääks enempää kuin muut] 'set. •. Ja sitten lopulta Koljosen asunnon 1 ollut sovelias. Kan aiheutti pralonvaaranl Koljonen eräänä päiv ka mukaan hänen oL gaistuksen uhalla ' asiintoaan". ' Ja miehenä Koi Jonien la 'Arvatkaapa hyvät asiiminen jääkylmäss vaksi keiihkoinvalld: Jaa. Että iel ole. S: Koljonenkin Ja silisi tiittavlensa luona — j toisen täällä. : Arvatkaapa edelleer sen rinta paisuu, kuri huttavan "suurista" Isänmaallisista asiois Alvan oikein. El p se paisu myöskään sU muspuolue ja muut i tuotannon supistamia Tällainen on tarina miehestä,.nykyisestär: josesta. Eikä hän 4 keastaan hän onkin vertauskuva. Tällais mittain löytyy vähän
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 8, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-03-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550308 |
Description
Title | 1955-03-08-04 |
OCR text | Sivu 2 Tiistaina, maaliskuun 8 p. — Tuesday, March 8,1955 TeJephones: Sua. Office OS. 4«CZ8# Edltorial 0»ice OS, Manager E. StUut Editor W. Eklund. Slamng addreaa: Eoz 69, Sodbuiy. Ostarlo. MiUflbed New. mt. Axahorixea MMoosd claa naU tbe Pott CtBeö Department, onaw&. Pob-tUbtd tbriee weekly: TuesdAys Ttmrsdaiv axu! Saturdajv Iqr Vapa» nttdjiUag Ckxmpasy »t 100.102 n» 8t^ w« Sadboqr, Qst, Casadik AdrertiaiDg ratea cpos «ppUcatkm. Tra&Blatlon free of chaise. Canada*»: 1 ?k. 740 « kk. 9.?5 S kk. 3 ^ rbOrmmm»: 1 «k. SJOO d kk. 4.30 BaooMM» i fk: M O « kk. 4.75 Canadan jääkiekkomestaruus Sunnuntai, maaliskuun 6 päivä 1955, o l i ilon j a riemun päivä caiiadalaiselle urheiluväelle — sillä, kuten tiedetään, sinä päivänä v o i t t i Pentictonin Joukkue jääkiekon maailmanmestaruuden Krefel-dissa, Länsi-Salcsassa. 'Pentictonin joukkue, kuten sen •vaarallisin k i l p a i l i j a/ Neuvostoliiton joukkue^ o l i tämän vuoden -maailmanmesta- Tuuskilpailussa lyönyt kaikki vastustajansa ja niinmuodoin sunnuntaista kilpailua odotettiin suurella mielenkiinnolla kautta' maan ja k a i k k i a l l a maailmassa. Ganadalaiset eivät liioin pettyneet tänä vuonna odotuksissaan. Pentictonin joukkue osoittautui tässä ottelussa paremmaksi j a voitti ylivoimaisesti Neuvostoliiton joukkueen, joka jäi nyt toiselle tilalle, kuten €anadan joukkue jäi viime vuonna. Tämä Pentictonin joukkueen odotettu voitto nostatti kansallistuntoa j a innostusta canada-laisten keskuudessa j a meidän kaikkien tulee huolehtia siitä, että Pentictonin joukkue tulee saamaan eri p u o l i l la Canadaa yhtä lämpimän vastaanoton mitä Sille järjestetään kotipaikallaan Pentictonissa, B r i t i s h Columbiassa, sillä se joukkue on tämän kunnianosoituksemme ansainnut. 'Monet canadalaiset, mukaanlukien meidän lehtemme, olisivat nyt sitäkin iloisempiaj ellei Canadan voittoa olisi hmimennetty eräitten politikorvien.^,urheilutoimittajain "kylmän sodan'^ propagandalla mitä salakuljetettiin tämän urheilutapahtuman yhteyteen. Kiin eräät canadalaiset lehtimiehet esittivät kysymyksen, että "joutuukö NeqvQstoliito^ maalivahti nyt Siperiaan'^, niin meidän sallittanee kysyä heiltä,'että mitä tekemistä on tällaisella huomautuksella urheil u k i l p a i l u n kanssa? Ja k u k a sitten tässä yhteydessä "politikoi'^ urheilun kustannuksella? N i i n pitkälle menivät jotkut urheilutoimittajat kylmän sodan linjansa noudattamisessa, että esim. Torontossa ilmestyvän torylehden, Globc and M a i l i n poliittinen pakinoitsija Bruce West kirjoitti manan täisessä artikkelissaan: " . . . Koko tapahtuma (Pentictonin voitto — Vapaus) olisi-vähän tyydyttävämpi — jos se on mahdollista •— jos tämä urhea tulos o l i s i saavutettu hieman pienemmällä omahyväisyydellä . . . ja vastustajan kovakätisellä pistelyllä, mitä tuli ilmojen halki eilen ja Canadan erinäisiltä huomioitsijoilta, jotka tapahtumasta raporteera-t kotiväelle Krefeldista ,. Tänä voiton hetkenä onkin hyvä muistaa, että vuosi sitten 'anada hävisi Neuvostoliitolle ja tänäkin vuonna Neuvostoliiton joukkue tuli toiselle tilalle samalla kun se voitti ylivoimaisesti Euroopan mestaruuden, Samalla kun me tervehdimme Pentictonin joukkueen- suuriarvois-i a voittoa, meidän tulee muistaa, että ensi vuonna pelataan maailman-mestaruusottelu uudelleen — ja siinä on Ganadalla kova pala purtavana, sillä v a i k k a jääkiekon •maailmanmestaruuskilpailuihin voidaan voimassa olevien sääntöjen perusteella hyväksyä myös ammattipelaa- : jia^ n i i n olympialaiskisoissa ei tämä ole mahdollista. Tämän vuoksi, j a huomioonottaen sen, että maailmanmestaruuskilpailuissa oli tänä vuonna Neuvostoliiton joukkueen lisäksi kovat joukkueet myös Tshefkkoslovakiasta ja Ruotsista, Canadan jääkiekkoilusta vastuussa olevat piirit tekevät viisaasti, jos he tunnustavat, että maailmanmestaruus on nykyoloissa tosikilpailun takana, jonka -vuoksi ön ryhdyttävä valmistautumaan seuraavia kisoja varten tästä päivästä alkaen. Tässä mielessä haluaa lehtemme Vapaus onnitella Pentictonin joukkuetta voittamansa maailmanmestaruuden vuoksi. Onneksi olkoon Penticton V ' s ! DuIIesin ^Vohkajseva lausunto" P o r t Arthurissa ilmest>'vä "Canadan Uutiset" sanoo maaliskuun toisen päivän numeronsa etusivun tarinassaan, että Yhdysvaltain •sotainen valtiosihteeri " D u l k s on siellä (Bangkokissa) pitänyt rohkaisevia puheita". Mitä mainittu lehti "rohkaistn-ana puheena" pitää siitä saadaan lisävaloa sen sam^n numeron toimituskirjoituksesta, missä todetaan Yhdysvaltain ja Britannian päässeen "sopimukseen" siitä, että ne ovat " e r i mieltä'' Kiinan rannikolla ole\'ien saarien ryöstämisestä, sillä Eden on sanonut, että Yhdys\-allat saa mennä yksin sotaan, jos se lähtee ko. saaria "puolustamaan". Tämä sellaisenaan on todenmukainen kuvaus Bangkokin konferenssin kulusta. M u t t a lehti lohduttaa kuitenkin itseään sillä, että v a i k k a B r i tannia ei lähdekään jänkkiea sotia sotimaan, niin Yhdysvaltain käytettävissä On kuitenkin sellaiset"suuruudet" kuin Chiang Kai-shek, Syngman Rhee j a Bao D a i , Kelpaa niillä lähteä soitellen sotahan! "Siis.siinä tapauksessa, jos Yhdysvallat joutuisi sotaan kommunistisen K i i n a n kanssa, sillä olisi liittolaisenaan Etelä-Korea, j o l la on ehkä puolen-miljoonan miehen armeija; Chiang Kai-shek Formosalla . . . j a jos sotatoimet leviäisivät Indo-Kiinaan . , . " sanoo mainittu lehti toimituskirjoituksessaan. Kuten näkyy, kortit önseattu niin, että 600-miljoonainen K i i n a n kansa lyödään kolmen " a a s i n leukaluulla". Sillä, kuten Canadan Uutiset jatkaa toimituskirjoituksessaan ' ' D u l l e s myös sanoi, että mahdollisessa sodassa kommunistisen K i i n an ikanssa se tulee käyttämään atomiaseita j a sotatoimet voitaisiin aloit-i a a kaikilla kolmella rintamalla, Koreassa, Formosan kohdalla ja Indo-Kiinassa, Tästä kaikesta seKenee. että Yhdysvallat on aikonut iskeä lujaa kommunistista Kiinaa j o s sen kanssa sotaan joutuu, olettaen ettei K i i n a kestäisi isotaa kolmella rintamalla." "•Rohkaise\'a puhe" todellakin! "Rohkaiseva" siinä mielessä, että |ös Sellainen onnettomuus tapahtuisi^ että Dulles pääsisi uuden sodan aloittaniaan ''kolmella rintamalla", niin siitä •— atomisodan hirveästä tuhosaryesta — r saisimme sekä me canadalaiset että meidän omaisemme Suomessa ja kaikkien muidenkin maiden kansat! SYNTYA/IÄ- PÄIVIÄ M^jidi Sato, Beaver Laie. täyttää iämiin ma&tiiToiun 8 pnä €3 vxxotta. j Jojin Salo, -Nipigon.Ont-, -täyttää | torstaina, maaUsltuun 10 pnä 85 vuot- \ ta. Kalle Sorjonen, Timmina, . Ont., täyttää perjantaina, maalisicuun 11 pnä 70 vuotta, ' Salomon Poikkimäki, Beaver Lake, täyttää perjantaina, maaliskuun 11 päivänä 80 vuotta. Yhdymme sukulaisten Ja tuttayain onneatoivotuksiUj. Kysymylcsiä ja vastauksia vetoomuksesta atomisodan valmisteluja vastaan SITÄ — JA Kysymyksiä ja vastauksia (SÄtoÄ kyiimykset Ja v»*taiik-set JnttalrtiiP alkoaan Pesee Be> view'«a, 1» koska osmä kysymykset ovat by¥lin aiaiDkotilUMff» Ja voivat olla apuna miomalafsll-lekln heidän kerätessään nimi-klrJoHoksia (ähän vetoomukseen, nVn Julkaistaan ne tässä kolu>« naisuodessaan.) K, Miksi tämä vetoomus on julkaistu? V. Syyksi ilmoitetaan; "Vissit halr ' rannikolla? ] V. Kiireellistä toimliitaa tarvitaan ; kummassakin tapauksessa. Saksa voi-j si oUa sytytin tai K l i n a o rannikko k i pinä v-£odan alkamiseen. fiJT" kummassakin paikassa, kuten v-pomml itsekin, Johtuu siltä käsityksestä; että ratilsaisuja 'voidaan pakoittaa voimalla, sen sljaan:.että neuvoteltaisiin kumpikin puoli antaen ja ottaen.; Todellisuudessa, jos pommit hävi-tetään^ n i in v-sota ei voi ajkaa misr litukset valmistautuvat päästämään sään. Siksr tämän vetoomuksen levit- ' -^-1 •nm.'III TESTAÄIENTISTA Kysymys: Pitääkö (kuolinpesän hoitajan näyttää testamentti jokaiselle henkilölle, Jota testamentti koskee ja jos niin kuinka pian testamentin tekijän kuoleman rjäikeen? Ellei hän ole velvollinen tekemään sitä niin s i i nä tapauksessa haluan tietää onko pssäänholtaja velvollinen •Ilmoittamaan etukäteen mitä testamentissa ön säädetty kulletkin henkilölle? K u i n ka pian kuoleman jälkeen sellainen ilmolttin on tehtävä'? — Perillinen, Vastaus: Luonnollisestikin testamentissa mainltuUle henkilöille o n U-moltettatva aikanaan testamentin säädöksistä, mutta laki ei mainitaB siinä suhteessa minkäänlaista määräpäivää. Pesänhoitaja el ole velvollinen lukemaan tai näyttämään testamenttia siinä mainituille henkilöille, mutta yleinen tapa on kuitenkin sellainen, että se tehdään 'Mikäli testamentin käsiin .saanti on kysymyksessä voi kuika tahansa saada a:itä Jäljennöksen sen jälkeen kun se on hjnräksytty perintöoikeudessa (surrogate court). Siltä pltaä maksaa kuitenkin säädetyt maksut — r sitä enemmän mitä p i tempi testamentti on. .' Mitä muut sanovat "MAALISKUUN TUULIA EI OLE VIELÄ TURMELTU" Ihmisten typeryys ei ole vielä turmellut maaliskuun purevia tuiilia. K e - vätsade on kylmää Ja puhdasta. Lumi ralaa auringon lämmössä. Lintujen laulualka ei ole enää kaukana par- Limentlnmäeltä, Tästä huolimatta siellä j a muuallakin maailmassa k.okoontuu', ihmisiä keskustelemaan mielettömän 'juhlallisesti keinoista ja menettelytavoista sen takeeksi, että ihmiskunnan kärvennetty vähemmistö pelastuisi omasta- suurisuuntaisesta typeryydestään. — Judith (Roblnsbn, Toronto Tele-gra.!!- lehdessä maalifik. 1 p. päikinas-saan missä, paljastetaan "siviilipuo-lustuksen" : hölynpöly Ottawassa, Wa5hingtonlssa ja Torontosaa. valloilleen atomisodan. Ne yrittävät saada kansat hyväksymään sen välttämättömyyden. Atomiaseiden käytön seurauksena olisi täydelliseen t u hoon Johtava sota". K. Ktika on sen takana? V. Vetoomus julkaistiin maailmalle tammTiCUun 19. päivänä 80 kuuluisan henkilön toimesta, jotka osallistuivat Maailman Rauhanneuvoston laajennetun toimikunnan kokoukseen yrie-nlssä. He saapuivat melkein jokalses-, ta maasta. He omaavat erilaiset uskonnolliset Ja poliittiset mielipiteet. Heidän nimensä pvat tunnettuja miljoonille ihmisille toimintansa vuoksi taiteen, kirjallisuuden, tieteen j a uskonnon aloilla tai julkisessa elämässä. Canadasta osallistui kokoukseen tri James G. Andicott, joka toimi 24 vuotta lähetyssaarnaajana Kiinassa Ja on tunnettu horjumattomasta rauhan puolustuksestaan läpi kylmän sodan kohtalokkaiden vuosien. Kaikki paikalla olieet olivat «yksimielisiä siitä, että kysymys vetypommin pysäyttämisestä on kysymys eloonjäämisestä, ja he kehoittivat kalkkia mie"ndä ja naisia jokaisessa maassa liittämään äänensä yhteen toisten kanssa iiittämällä nimikirjoituksensa tähän vetoomukseen. K. Mitä hyötyä on nimikirjoituksesta paperinpalasella? _^ V. Yksi nimi tosin näyttää hyvin vähäiseltä. Mutta jos jokainen biljoonasta ihmisestä lisää yhden nimikix-joituksen, niin siitä muodostuu voimakkain yleisen mielipiteen ilmaisu mitä .kositaan on nähty. 600 miljoonaa ihmistä kirjoitti n i mensä Tukholman vetoomukseen v. 1950 ja Koreassa el käytetty a-pom-mla. V. 1951 €00 miljoonaa Ihmistä kirjoitti nimensä vetoomukseen rauhansopimuksen puolesta ja kaksi sotaa on sen jälkeen päättynyt neuvotteluilla. . Nyt on selvästi kysymys eloonjäämisestä Ja yleinen mielipide alkaa y h destä .ihmisestä. Sadatmiljoonat ih-^ mi set puhuessaan yhdessä voivat syn-' nyttää sellaisen vastavaikutuksen aallon maailman asloism, että valtojen on luovuttava pommeistaan, joita melkein jokainen vihaa eikä juuri kukaan halua. Tämä on demokratiaa nopeassa toiminnassa elämän puolesta.- K. lEikö ole kiireellisempää estää sodan syttyminen saksassa tai K i i n an CANADAN POSTILAITOS 200-yUODEN IKÄINEN L u u l i s i sitä löytyvän sentään vähän toisenlaista h e t t a " — jo.'5 sitä tosimielessä etsittäisiin! 'rohkaisun ai- Ilalifax, N. S. — Canadan postilaitos viettää tänä vuonna pe.iistami- '»3nsa 200-vuotismuistoa, vaikka Jol-äeiilun tiatojen mukaan postipalvelu aJQcci Jo 201 vuotta sitten. Mutta k un asiat ovat Jossain määrin epäTanmuu^ den peitossa Ja (testilaitoksella ei ole ininkäänlaista syntymätodistusta 'saamme . tyytyä 200-vuotismuiston viettämiseen. Nova Scotlan Historiallinen Seura on pyytänyt postimi-; nisteriä painattamaan am Johdosta erikoisen postimerkin. * Postilaitos on mainio todistus yhteiskunnallisen omistuksen edullisuudesta. Jos tämä ala olisi yksityisj-rit-täjien hallussa n i in ei varmaankaan Canad.asta voitaiiii lähettää lurjetbä viidellä sentillä Austraallaan tai kuudella sentillä Suomeen. Canadan postilaitos syntyi täällä Halifaxlssa Ja parhain syntymätodistus siitä on leikkele eräästä Bostonm lehdestä huhtikuun 17 päivältä 1755. Bostonin postitoimisto oli kustantanut tähän lehteen ilmoituktjm. että postia voidaan lähettää siitä lähtien Halifaxiin ja että sieltä myöskin .saar puu postia Bcstoniin. Tätä tietoa voidaan pitää virallisena. Mutta samassa lehdessä oli jo vuotta aikaisemmin ollut eräs ilmoitus, jossa sanottiin, että Benjamin Lee on avamiut Halifaxlssa tledonvälit>'5toi-mlston ja lähtevän postin lähetyspai-kan. Sen mukaan olisi Canadan pos-tilait- os 201 vuoden ikäineln; Liittovaltion vanhassa rakennuksessa; joka sijaitsee täällä nykyisen postitalon vieressä, on laatta. Jossa aino-taan seuraa\-aan tapaan: "Vuonna 1755 pantiin käytäntöön postinkuljetusreitti Palmouthin ja New Yorkin yälillli. Se oli osa siitä yleisestä suunnitelmasta, että saataisiin aikaan läheisempi yhteys tämän siirtokunnan Ja emämaan kesken. "Nämä postilaivat pyruhfyivät myöskin Halifaxlssa. sinä vuonna perustettiin tähän kaupunkiin n>1t}-iseri Canadan ensimmäinen postikonttori." Tämä laatta asetettiin palkalleen Canadan hlstorialliston paikkojen ja muistomerkkien lautakunnan toimesta niutta historiallinen seura väittää, että siinä esitetyt tosiasiat ovat hiukan vUdristeltyjä Seura nimittäin väittää, että mainitut postilaivat eivät todennäköifijsti pysähtyneet tai poikeimeet Halifaxlssa On paljon todennäköisempää, että laivat purjehtivat suoraan New Yorkiin, josta poati läheteftiiiTBöstöniiir jä" siellä "edelleen Halifaxiin Seura sanoo, että merentakainen posti el saapunut suoraan Halifaxiin ennenkuin vasta vuonna 1812. TOINEN POSTIKONTTORI Canadan toinen postikonttori perustettiin vuonna 1763 Quebeciin. Post i tuli St. Lawrence-vlrtaa alas kanooteissa tai jokilaivoissa j a toimitett i in maitse Bay of Fundjm rannalle, josta se vietiin laivoilla lahden toiselle puolen j a sieltä edelleen maitse Halifaxiin; Myöhemmm otettiin käytäntöön toinen postireitti Saint Johnista, N. B., iMonctonin ja Tnuron kautta Halifaxiin. Kaukana postireitin varrelta asuvat Ihmiset olivat huonossa asemassa por.Mn käyttöön nähden sillä heidän piti käyttää cilkoisia lähettejä, jotka tulivat varsin kalliiksi öilloisiin postimaksuihin verrattauna. Niihin ailcoihln mailtsoi unssin painoisen kirjeen lähettäpiinenHalifaxista Yar-mouthlln, N. S., yhden shillingin Ja kuusi penceä. Nykj'ään se maksaa vain vUSl senttiä. Sanomalehtien kustantajain kerrotaan fehfieen erikoiskauppoja k i l o i sen Nova Scotian ylipostlmestarin apulaisen kanssa. Tämän Stayncr-nimisen miehen vuosipalkka .oli -500 puntaa, mutta hänen sanotaan ansainneen sanomalehtien jakelusta s i vutuloja 2.103 puntaa ja muista samantapaisista hommiata 450 pimtaa. Postin nuhteen tapahtui suuria muutoksia ISOG-luvTm Jceskivaiheilla. Vuonna 1838 ylitti Great Westem-yh-tiön siipllaiya Sirius Atlantin höjTyn a\'ulla ja seuraavana /vuonna tehtiin sopimus postin kuljettamisesta kerran kahdessa viikossa yli Atlantin Halifaxiin. Vuonna 1848 lopetettiin maakuntien välisten pcstltilien pitäminen Ja otett i in käytäntööön yhtäläistetyt postl-makaut ja postimerkit otettiin käytäntöön 1851. Kun Canadan llittoralUo peruslot-täminen Ja allekirjoittaminen on p a ras keino vaaran torjumiseksL K. Mitä tarkoitetaan "visseillä h a l lituksilla?" Mitkä hallitukset? 'v.Mikä tahansa halUtus Sitä tekee, sen tulisi lopettaa se. O n , olemassa vanha sananlasku: "Jos h a t tu sopii, niin käytä sitä"; K u k a tahansa sitä suunnittelee, niin suunnitelma sato-jenmiljoonien Ihmisten tuhoamiseksi on väärto. Mahdollisesti kaikki eivät ole yksimielisiä siitä kuka on vastuunalainen, mutta kaikki voivat olla yksimielisiä siitä, että se ei saa tapahtua. Tämä vetoomtis vaatii kaikkien ato-miasevarastojen hävittämistä, "missä tahansa ne ovat" — kaikissa maissa., Jokainen, joka haluaa elää, voi k i r joittaa nimensä siihen, huolimatta, siitä, kuka heidän käsityksensä m u kaan valmistautuu päästämään valloilleen atomisodan. K, Eikö tämä heikennä meitä "toista puolta' vastaan? V. Tätä samaa vetoomuita levitettään j a siihen kerätään allekirjoituksia kaikissa maissa. K: Mitä tarkoitetaan sanonnalla: "Ne yrittävät saada kansat hyväksy-, mään sen välttämättömyytenä"? V. Esimerkiksi, NATO:n piireissä on väitetty siitä, että kuuluuko se kenraalien tai hallitusten päätettäväksi, koska Ja missä atomiaseita käytetään. Tämä on ikäänkuin kaikki hyväksyisivät niiden käytäntöön ottamisen jji Jäljellä olisi vain kysymys siitä, kuka painaa nappulaa. Myöskin sanomalehdet ovat tulvillaan kirjoituksia siitä, miten ihmiset voisivat suojella itseään suurempia ja kuolettavampia aseita vastaan, joita valmistuu melkein joka päivä. (Alhoa todellinen suojelu on kaikkien sellaisten aseiden hävittäminen kaikkialta). : K. Ovatko "taktilliset" a-pommlt erilaisia? V. Ne ovat jokatapauksessa terrorir aseita. Nyt puhutain jo "taktillisista Vrponameista". Kerran alkuun päästyään olisi kummallakin puolella taipumusta kostamaan voimakkaanunil-l a aseilla — Ja l>uippu saavutettaisiin Joidenkin ttmtlen kuluessa. N A T O i l la ei ole sotasuunnitelmaa Joka kestäisi enemmän kuin 30 päivää. K. Emmekö tulisi olemaan epäedullisessa asemassa. Jos el samalla vähennetä muuta aseistusta? J a entä tarkastus ja kontrolli? V. Rauhanliike on aina avoimesti vaatinut muun aseistuksen vähentämistä, samaten kuin kauhunaseiden-kln, ja tiukkaa kontrollia molempiin nähden. Me olemme iloisia siitä, että Canada äskeisessä» Y K : n yleisistunnossa teki esityksen uusien keskustelujen alkamiseksi aseistuksen vähentämisestä," joka yksimielisesti hyväksyttiin;.-.'. .• _ ^ Jos pommit poistetaan samalla kertaa k im armeijoita vähennetään voidaan voimassaolevieni kontrollien tiin 1867 sai maan postilaitos suunnilleen ne muodot mitkä sillä on nykyäänkin. käytäntöön saattaminm Jättää «liplomaattien Järjestettäväksi. Tämä vetoomus el ole diplomaattinen kaava, vaan pommin todennäköisten uhrien yksinkertainen pyyntö, että kaikki maat luopuisivat välineistä meidän tuhoamiseksemme. Se tulee olemaan mitä voimakkaampana mahdollisena apuna Y K : n keskusteluille. Me emme usko, että mr. Molotov tulee taivuttamaan mr. DuIIesin tai mr. Pearson mr. Chou En-lain. Nämä miehet ovat kalkki kyvykkäitä diplomaatteja. Jos on olemassa tahtoa, n i in löytyy keinoja tehokkaan Järjestelyn muodostamiseksi. Väittely on jatkunut Jo liian kauan. K. Tulisiko meidän alkaa käyttämään atomiaseita, jos me Joudumme aiheettoman hyökkäyksen uhriksi? . V. K u k a v o i sanoa, että se tuottaisi meille mitään etuisuuksia? Se varmaan voisi Jättää Canadan palaneeksi, atoomiseksi ei-kenenkään-maaksl kahden v-pommivallan välUn; Jätti-: läispommit eivät ole puolustusaseita, vaan siviiliväestön tuhoamisvälinei-tä. Kuten Punainen n i s t i osoittaa tuomitessaan ne, että. ne eivät huomioi eroa aseellisten voimien Ja sivii-: ilväestön välillä. Me olemme aikaisemmin puolustautimeet aiheetonta hyökkäystä vastaan ilman atomiaseita. K. Miksi ei julisteta sotia laittomiksi? Eikö tämä ole pääkysymys? V. ' E l enempää sotia", on meidän päämäärämme. Sota, jota suunnitellaan, on täydellisen tuhon aiheuttava atomiscta. joka saattaa viime, sodan näyttämään lasten leikiltä. Jos kaikki suuret pommit poistetaan, niin kolmas maailmansota tulee melkein mahdottomaksi. Jo v-pommin olemassaolokin on kauheana uhkana rauhalle. Viettelys iskeä ensin, tulee melkein vastustamattomaksi^ Ja aina on olemassa vaara, että joku mieletön menettää Järkensä. Jos yleisen mielipiteen painostus muodostuu kyllin voimakkaaksi poistamaan a- j a v-aseet, n i in maailman jännitys tulee heti laskemaan ja rauhanomaisten ratkaisujen "aika on käsillä. Kuka tällä välin voisi olla sotaa vastaan ja kuitenkin haluaisi v a l tojen säilyttävän nämä kauhunaseet? K. Eikö ne pelkää kSJ^tää v-pom-mia? Siinä tapauksessa se on eduksi rauhalle. V. Meidän ulkoasiainminlsterlmme oli oikeassa sanoessaan, ettei hän näe mitään lohdutusta siinä ajaluk5e.-sa. Todellisuudessa se on vanha ajatus, joka on tuotu esiin aina kun joku huomattavampi uusi ase on ilmestynyt, ja se on aina ollut virheellinen. Vissin ajattelutavan omaavilla ihmisillä on pahempi pelko kuin pelko v-pommin käyttämitestä — se on pelko jonkun oletetun etuisuuden menettämisestä. • jos he eivät iske ensimmäiseksi. Kaikkia aseistautumiskil-pailuja koskeva laki koskee myöskin v-pommia; kaikki aseistautiuniskil-pallut johtavat sotaan; mitä . enemmän on räjähtäviä voimia, sitä suurempi on syttymisen vaara. Yleisen mielipiteen on voitettava hävittävien voimien lisääntyminen. \ K. Mitä hyötyä siltä on? Wall Street on päättänyt käyttää pommia. Mitä voidaan tehdä sellaisille miehille kuin McCarthy j a Kriowland? V. KaksibilJoonaa elämän puolesta taistelevaa ihmistä voivat olla voimakkaammat kuin mikään kourallinen ihmisiä, jotka löydätte »valmistamassa kuolemaa. • K u k a tahansa h a luaa atomisotaa, häntä on varotettar va nyt luopumasta siitä. K . Suka voisi saada "kommunistit" luopumaan pommeistaan? NeJjäa a i kovat tallata meidät maahan. V, Neuvostoliitossa, Riinassa ja Itä-Eurcopan maissa on tuskin -yhtään perhettä, joka ei olisi menettänyt ainakin yhden Jäsenistään sodassa. Xätä samaa vetoomusta levitetään myöskin: niissä maissa. K i r joittamalla nimensä siihen nämä i h miset yhdistävät, äänensä, meidän kanssamme eloonjäämisen puolesta, jjiinun tulla sinne kep OSASI Viis Kersantti: Taas päi te olette siviilissä?- • Alokas: Fannaseutt — Sitten ehkä tied teekista ostaa äl:^? — Kyllä."' Paljonko tarvitsee? • ••• • Pekka on uppiniska kuulee kohtauksen vie seen ja huutaa : Kuuletko sinä Neuvostohallitus, o n Jo ilmaissut kannattavansa tätä vetoomusta. : K. Mutta eikö ihmisiä siellä suorasr taan pakoiteta allek-rjolttamaan rau-hanvetcomuksia? V. Pakottaa Ihmisiä sellaiseen, olisi kummallinen teko hallitukselta, jonka te sanotte haluavan sotaa. K. Miksi tulee -'mikä tahansa hallitus, joka päästää valloilleen atomisodan . . , menettämään kansansa luottamuksen Ja saamaan osakseen kaikkien maailman kansojen tuor mion?' V, Siksi, että se tulee olemaan kaikkien ihmisten vastavaikutus tällaisesta satojenmiljoonien miesten, naslten ja lasten umpimähkäisestä teurastuksesta. Mikään hallitus, joka joutuu tähän asemaan, ei voi pysyä pystyssä. K. Mitä tapahtuu kaikille näille nimikirjoituksille? V. Senjälkeen, kun ne on laskettu yhteen, n i i n vain kokonaismäärä julkaistaan j a tehdään tunnetuksi h a l l i tuksille Ja ihmisille yleensä. Näin jokainen voi nähdä maailman ihmisten yleisen mielipiteen. K. Minä haluaisin vapautua pommeista, mutta en ole yhtä mieltä C a nadan Bauhankongressin kanssa. M i tä minun tulisi tehdä? V. Allekirjoituksellanne te hyväk-syttev v a in vetoc-muksessa olevat 84 sanaa (englanninkielisenä). Te ette sitoudu mihiiikään järjestöön eikä teidän niinenne tule ilmenemään missään luetteloissa sitäpaitsi, mikä järjestö tahansa on tietenkin vapaa le- Ei tarvitse, vasfc näi minä kyllä suo yksinkin. • • . ' • •... KIELSI VALEHT Savolaisukko ja yL Junassa. Savolaisukko: — Sai ootta niiv viisaannäk tätjunnoo oekeen k Ylioppilas: ^—Vetur Savonukko: — N i i' sitä veturia, kulettoo? Ylioppilas: Höyry ti Savonukko: Elek( telemaan^ jos seh hö sittehä meijän saanai . • • .. * ••• VABAUK — Millainen oli. iiii laUa? — Jos soppa olisi mmtä kuin viini, vii kuin kafJa ja kana n isäntä, n i in ei siinä o vikaa. . Aittamaan tätä veto sesti tai toimimaan, tavalla pommia vast K. Eikö ole mitään mintaan? V: Kyllä, on olemas ta keinoja, j a me olei kesta mitä Jokainen vastustamiseksi ja r Me uskomme, että täi käin, kcska se varaa nalle mahdollisuuden ääneen. . . VAPAUS ON SAANU' 95 UUTTA TILAUSTi Port Arthur, South Porcupine, Whitefish, Finland, Chicago Mine ja Sprucedale nousivat osuutensa täyttäneiden listalle v i i s i paikkakuntaa; Whitcflsh, Finland, Port Arthur, CI Sprucedale, nousi tänään niiden paikkakuntien rinnalle, jotka neet osuutensa nusien tilausten hankinnassa Vapaudelle. Viikon vaihteessa j a tänä aamuna saapui Vapaudelle laas ta, joista 12 koko vuoden ja 23 puolen vuoden tilauksia. Kaikkiaan on vapaus saanut käynnissä olevan levitysryi 95 uutta tilausta. Tavoitteena on 250 uuden tilauksen hanh kuluvan maaliskuun aikana. Tehtärää ei siis ole vielä lähi joten varaa laakcreUla lepäämiseen ei hyvistä tuloksista huo Tilauksia saapui nyt eri paikkakunnilta seuraavasti: Konttori 1, ryntäyskqmiteä 8 (koko vuoden tilausta) ja yhteensä 10 uutta tilausta Sudbuyrsta. Kaikkiaan on Sudb uutta tilausta osuuden ollessa 22. Lydia Mäki Waters townsli V.Andelin, Prince George, B.C., 1 uusi tilaus. J . Lehto 3, Jenny Wcsterback 1, Y. Korpi 2 ja -4. T . H i uutta tilausta. Port Arthurissa on nyt saapunut 21 uutta ti ollessa 20. „ Hugo Koskinen 2, EmU Hankila i i J . Mäkikangas 2 ja yhteensä South Porcupinesta 6 uutta tUausta. Kaikkiaan o saapunut 10 uutta tilausta osuuden olessa 9. Heikki Kulmala, Sault Ste. Marie, 2 uutta tilausta, osuudesta on täytetty. TUaaja, Whitefish 1 uusi tilaus ja paiki (2) tuli täytetyksi. Tilaaja, Finland, Ont. 1 uusi tilaus — j Matti Heiska, Toronto, 1 uusi tilaus. Torontosta on nyt-sa tilausta osuuden ollessa 20. K. Kauppinen, Chicago Mine osuus täyttyi. Helmi Wirta Sprucedale, 1 uusi'tUaus ja osi Rasinperä, Hearst 4 tilausta "rapioiksi". Hearst johtaa nyt suurella etumatkalla "rapioiden" ha sieltä on jo saapunut lehdellemme 6 uutta tilausta osuuden ( . Jokohan päästään puolimatlian ohi tällä^viikolla? PÄIVÄN PÄKINÄ Koljosen sydän ei paisu enää Vaikka nykyään Jo huomattavin i ka j a h t i Ifllilu: " . . . kyllä kruunu pöö"- osa ihmisistä, ainakin keskinkertaisella ja siitä vähän paremmalla älyllä varustetuista tietää, että seuraava sota tulisi merkitsemään koko sivistyksen tuhoa, käyttävät sodanlietsojat edelleenkin samoja vanhoja temppuja nuorison Innostamiseksi sodan kannattajiksi. • Lauluin ja puhein ylistetään sotilaselämän tarjoamia huvituksia Ja sitä loistavaa sankarikunnlaa minkä s o t i ^ voi rintamilla hankkia. Lainaamme seuraanrassa Suomen Vapaa ^Sanasta Taavetin pakinan, jossa kerrotaan sotamies Koljosesta, kuinka hänen s>'dämensä paisui marssiessa harjoitiiskentlllä ennen talvi- ja rie-musotia Ja kuinka se sitten lakkasi paisumasta. : Sotamies; Koljosen kohtalo yhdessä sen tosiasian kanssa, että tulevassa sodassa ja sen Jälkeen tulisi sotilaiden samoin- kuin slvilllkansankiä kurjuus olemaan monin verroin suu- :rempl kuin entisissä, on hyvä muistutus niille, jotka vielä ehkä kuvittelevat sodassa ja isotilaana saavutettavissa olevasta kunniasta. Seuraava on sitten Taavetin juttua. — Kulkuri. Oli vuosi 1938. Suomen armeijan asevelvollisten eräs joukko marssi erään koulutusalueen santoisella Ja pölyLselln lähitiellä. Ponnekkaona jistaan huolen piitääää ainiaan . . Sotamies Koljonen oli marssivan Joukon mukana Ja tunsi rintansa Ikäänkuin paisuvan. Olihan hän tässä sentään isänmaanpuolustajahi u l jaassa : rivissä ja kruunun suojeluksessa ja nyt ja vastedes. Oli vuosi 1939—40. Sotamies K o l jonen näki vilua j a nälkää j a oli mitä ilmeisimmässä hengenvaarassa talvisodan rintamilla. Rintaa paisuttava tunne oh kadonnut heti-ensimmäi-slssä yhteenotoissa ja jäljellä' oli vain halu lÄästä vielä kerran näkemään tiitut kotiseudut Slsä-Suomessa ja omaiset. .:••.;' . J a pääsihän sotamies Koljonen. Varpaat paleltuneina ja muutoinkin ankarien rintamaolosuhtelden kohli-mana/ Mutta pääsipä kuitenkin^ OU aika 1941—44. Sotamies Koljonen juoksi Jälleen kivääri kädessä. Juoksi eteenpäin Ja juoksi taaksepäin vielä klireemmln. HlkoiU hirvittävästi kesähelteessä ja palellessaan tahreUa näki unta tästä helteestä. Sai ikuisen vian keuhkoihinsa. Joutui sotasairaalaan, sen Jälkeen parantolaan Ja-pääsi pois samaan aikaan kuin muutkin pääsivät pois rintamilta. ..•. Sotamies Koljosen mieli oli kuitenkin valoisa -ja luottavainen. A n karat sotavuodet tosin karsivat hänen luonteestaan pahimjnat lapsellisuudet, mutta siltä huolimatta hän Invalidina ja suurissa vaikeuksissa eläen jaksoi kuitenkin luottaa sodan aikana ja varsinkin sen loppuaikana annettuihin lupauksiin. Hän el svain toivonut, vaan uskoi vuorenvarmasti, että ennen pitkää hänellä on punainen mökki ja palsta mökin ympärillä j a myöskin voimille sopivaa muuta työtä elinkeinoksi. Olihan maata Ja muuta etua rintamamiehille Ja erikoisesti invalideille luvattu Juhlallisesti ja olihan sitä' varten tehty l a kikin.' . Meni vuosi 1945, meni vielä -46, -47, -48, -49. -50 Ja -51. Mutta ei kuulunut maapalstaa eikä mökkiä maapala-selle.. Työn saantikin oli h i i n ja näin. Piti osittain- työkyvyttömänä tehdä töitä, joista heikentynyt terveys vieläkin heikentyi. -Monta kertaa mies joutui kaatumaan milloin viikoksi, milloin kahdeksi j a muutaman kerran oikein kuukausimääriksikin vuoteen omaksi. ' T u l i , vuosi 1952. Koljonen muutti pääkaupunkilh: Uskoi tulevansa siellä paremmin toimeen. Sai vuokratuksi asunnokseen • ja työpäjakseen vanhan pesutuvan, jok^ e i enää sopinut entJseeh tarkolfcukseensai Kalkitsi sen seinät, laittoi sisälle kami-nan, lämmitti 'asuntoaan" yöt ja päivät saadakseen pahimman kosteuden pysymään poissa. Asui ja teki työtä. SairasteU välUlä ja kadotti uskoaan suuriin lupauksiin varsinkin silloin, kun niiden antajina ovat so-tahalulset herrat. Tuli kuitenkin t o i meen päivän kerrallaan Ja toivoi Joskus pääsevänsä mi päälle kosteasta pyyk jossa yhtenä seinänä j a kattona piiiamaa. Tuli vuosi 1955 ja Kellariasunto oli kyli jcnen sitä kuinka lär lautakunnassa levite Koljonen anoi itsel vaikkapa vaatimatoi Eivät auttaneet lääks enempää kuin muut] 'set. •. Ja sitten lopulta Koljosen asunnon 1 ollut sovelias. Kan aiheutti pralonvaaranl Koljonen eräänä päiv ka mukaan hänen oL gaistuksen uhalla ' asiintoaan". ' Ja miehenä Koi Jonien la 'Arvatkaapa hyvät asiiminen jääkylmäss vaksi keiihkoinvalld: Jaa. Että iel ole. S: Koljonenkin Ja silisi tiittavlensa luona — j toisen täällä. : Arvatkaapa edelleer sen rinta paisuu, kuri huttavan "suurista" Isänmaallisista asiois Alvan oikein. El p se paisu myöskään sU muspuolue ja muut i tuotannon supistamia Tällainen on tarina miehestä,.nykyisestär: josesta. Eikä hän 4 keastaan hän onkin vertauskuva. Tällais mittain löytyy vähän |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-03-08-04