Vapaus, September 22, 1964

              Tiistaina, syysk. 22 p. — Tucsday, Sept. 22, 19G4
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
^ - (LIBERTY) • Established Nov. 6, 1917
E d l t o r : W . E k l u n d Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265
Publlshed thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. L t d . , 100-102 E l m S t . West, Sudbury, Ontario, Canada.
M a i l i n g address: Box 69
. ••'•Advertlslng rates upon appHcatlon, translations free of charge.
Autborized as sccond class mail by thf% Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage i n c a s h ^ /^
.^Momber of rht; CANADIAN LANGUAGE-PRESS
; TILAUSHINNAT
'.Cjftnidassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 Vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
i -
Heiluttaisipa nyt häntä koiraa
V i i k k o sitten sunnuntaina Fredcrictonissa, Nevv Bruns-
..wiekissa pidetyssä vanhan torypuolueen intellektuaalien_eli
..viuiitistekstin mukaan "ajattelijain" konferenssrssa esitti k o n -
'-"seryatiivipuolueen British Columbian jaoston johtaja ja liit-
"tdhällituksen entinen oikeusministeri Davie Fulton katsanio-
•^"k^nan, että hänen puolueensa pitäisi omaksua tehtäväkseen
. Canadan perustuslain (BNA-lain) uusimisen niin, että siinä
^.taattaisiin sekä ranskalaiseii että englantilaisen Canadan ta-
.;.,5a-*rvoisuus.
i ' . " ' ; . Mainittuun torypuolueen "ajattelijain konferenssiin" sa-
"ifotaan osallistuneen 200 edustajaa, jotka "hyväksyivät i n -
•^nokkaasti mr. Fultonin esityksen perustuslain uusimiseksi
' rliin, että ranskalaiselle Canadalle palautuisi tasavertainen
kumppanuussuhde englantilaisen . Canadan rinnalla", kuten
eräs huomattu päivälehti kertoi. K o . uutistiedossa kerrottiin
sSSSsta edelleen:
^ J Y I "Olemmeko me v a l m i i n a " , hän (Mr. Fulton).äysyi. " H a ­luammeko
me todella säilyttää sen käsityskannan, jonka poh-
-jaUe liittovaltio perustettiin? Onko se yhtä paikkansapitävä
/•käsityskanta vuonna 1964 mitä se o l i sata vuotta sitten? Jos
|!ine'haluamme sitä, silloin on a i k a nykyaikaistuttaa koneis-
V.tpmme."
Perusajatuksena Canadasta, selitti mr. Fulton. oli s i l l o in
vrotujen tasa-arvaisuus. Liittovaltion isät valitsivat tarkoiluk-
' s e l l i s e s t i ei-samankaltaisuutta (not uniformity) vaan dualis-
•-Triin (kaksinaisuuden), mikä tarkoittaa tasa-arvoisuutta kult-
. tuurissa ja kieles.sä.
'. r ~ Mutta ranskalais-canadalaisilla ci ole nykyään, lasa-är-v,<
voisuutta, sanoi mr. Fulton.
...'•p:- Quebecin kysymykseen, että ovatko englantilais-canada-
^atset.valmiina neuvottelemaan tasa-arvoisuuden palaullami-
••'^sesta kumppanuudessa ranskalais-canadalaisille, riir. Fulton
•"sanoi uskovansa, että hän voi antaa.päättävän "kyUä" va.s-
• tauksen, mikä sai raikuvia suosionosoituksia edustajilta. Kon­servatiivipuolueen
ajattelijain valmeus uusien järjestelyjen
tcfcobn Quebecin suhteen ilmaisi eräs toinen edustaja yksi-tyispuhuttelussa
lausunnolla: " M e teemme muutoksen mie­luimmin
kuin tappelemme."
: Kuten huomataan, Davie Fulton on valmiina tunnusta­maan
ranskalaisen Canadan tasa-arvoisuuden englantilaisen
Canadan rinnalla, vaikka hänkin puhuu hieman asian vie-
.xeslä jutellessaan "roduista" silloin kun on kysymys kahdesta
'-^fUHsestä kansasta, sekä pääasiassa. kulttuurisesta ja kielel­lisestä
tasa-arvoisuudesta silloin kun on kysymys ran.skalaiT
sen. Canadan ja englantilaisen Canadan tasa-arvoisuuclesla
,k9;5sakuntrna.
E I - A J A T T E L I J A K O ?
""Mutta vallan toisenlainen ääni oli kellos.sa maanantai-
. iltana kun torypuolueen kansallinen johtaja, John Diofen-
. ba-ker oli haastateltavana lippujupakan tiimoilta. K u n häneltä
tiedusteltiin konservatiivipuolueen asennetta BNA-lakiin
yleensä ja Quebeciin erikoisesti, mr. Diefenbakor korosti,
,että meillä "ei ole kahta kansaa, kuten kuulemme toisinaan
sanottavan (Davie Fulton y k s i "sanojista" — V), sillä meitä
.orij. olemas.sa vain yksi Canada.".
. P e r u s t u s l a i s t a m m e hän sanoi .saman "haastattelun yhlcy-djcssä,
että " B N A - l a i n takaamat o i k e u d e t o n .säilytettävä,
mutta niitä oikeuksia ei voida laajentaa." Toisin.sanoen, John-
'Diefenbaker haluaa jatkaa, nykyistä tilannetta, mi.ssä ranska­laiselle'Canadalle
myönnetään "aatteellisesti" eräitä tärkeitä
Itähsallisia oikeuksia, joiden toteuttamisesta ja siis voimaan­panosta
ei ole kuitenkaan riittäviä takeita.
Lipusta puhuttaessa mr. Diefenbaker väitteli suoran vas­tauksen
antamista, mutta hän teki kuitenkin vanhoihin pe-
^rinteisiin vedoten täysin selväksi, että hänen mielestään
ranskalaisen Canadan on hyväksyttävä kan.salli.seksi symboo-liksemme
brittiläisen "voittajan" lippu jossakin muodo.ssa; J a .
hän korosti erikoisesti, että vaahteranlehtilippu ci häntä
missään tapauksessa tyydytä, sillä konservatiivipuolue va.s-tustaa
periaatlellisesti käsitystä, että Quebec on erilainen
muista maakunnista — että Canada on. kahden ta.s?i-arvoison
kansan muodostama liittovaltio.
V a i k k a Daviö' Fultonin torypuolueen "ajattelijain" kon­ferenssille
esittämis.sä ajatuksissa on yhtä ja toista täsmentä­misen
'ja toivomisenkin varaa, niin me toivoisimme kuitenkin
kuten erää.s.sä sananparressa sanotaan, että"häntä heiluttaisi
koiraa" - — e l i että konservatiivipuoluetta johtaisi tä.ssä a.siassa
mr. Fultonin tapaisilla katsantokannoilla varustettu mies,
eikä mr. Diefenbaker, joka näyttää erkaantuvan yhä kauem­maksi
j a kauemmaksi oman puolueensakin mielialoista, ta­vallisista
canada.laisista puhumattakaan.
Auttaako NATO Portugaliaa?
Viime viikolla kerrotuin Canadan "ulkoministeriön eräiin
puhemiehen vakuuttaneen St, John'sissa kokoontuneelle Y h ­distyneen
kirkon kokoukselle, että "Portugali ei käytä cana-dalaisiaa.
seita Angolan kansaa vastaan".
Sen lisäksi mainitun kirkon evankeelisten Ja .sosiaalisten
kysymysten lautakunnan sihteeri J . R. Hord oli sanonut sa­man
puhemiehen .selittäneen, että "hänen tietojensa mukaan,,
mitään N A T O l l e varattuja canadalaisia aseita ei käytetä Por­tugalin
toimesta Angola.ssa."
Toisaalta Rcv. Hord .selitti, ettei tämä tarkoita sitä, et­teikö
Portugali osta NATO-mailta aseita Angolassa käytlöii
varten.
Mainitun uutistiedon mukaan Yhdistyneen kirkon 21 :nen
kirkolliskokous valtuutti maailmanneuvostonsa tutkimaan,
mihin toimenpiteisiin oli.si ryhdyttävä, j a lisäksi tiedoitta-maan
toteamuksistaan Kirkkojen maailmanneuvostolle. .
Uutistiedo.s.sa vedotaan nimenomaan Yhdistyneen kirkon
vetoomukseen, että annettaisiin tuki Angolan kansalle, sen
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
W i l h o T o i k k o , Port A r t h u r , Ont,
täytti sunnuntaina, s y y s k u u n 20 pnä
6f) vuotta.
A l e x Mäki, Port A r t h u r , Ontario,
täyttää torstaina, syyskuun 24 pnä
77 vuotta.
Sanna Kannasto, North Branch^
Ont., täyttää lauantaina, syyskuun
26 pnä 86 vuotta.
A a t t o n i L a i n e , H o y l e , O n t , täyt­tää
k e s k i v i i k k o n a , syyskuun 23 pnä
80 vuotta.
K a t r i Riksman, Sointula, B . C . ,
täyjtää sunnuntaina, syyskuun 27
pnä 85 vuotta.
- J a l m a r i Mantere. Dorion, Ont.,
täyttää sunnuntaina, syyskuun 27
pnä 79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tulta-v
a i n onnentoivotuksiin.
Teidän ja meidän
kotiveräjaltä
Sault Ste. M a r i e , Ont. — Mrs. T o i ­ni
Mustajärvi, Soosta, on n y t T o ­ronton
yleisessä sairaalassa hoidet­tavana.
Hän voi ottaa vastaan vie­r
a i t a j a osoite on: Toronto GenC'
r;il Hospital, Private Patients P a :
v i l i o n , Room 815. — S.S.
DON JA J U D Y S A I V AT
T E R V E E N P O J AN
Don ja J u d y P a r k e r , Sudburysta,
saivat eilen i l l a l l a terveen pojan Jsi
heidän poikansa Jamie pikkuvel­j
e n , l i c d o i t t i tästä iloisesta perhe-tiipahtiimasta
J u d y n äiti. L a i l a Tam­mi
tänä aamuna. A i t i ja v a u v a voi­vat
hyvin.
vaesto itse omaii aivopesunsa V.'
_ Salaman pituus on tavalli-scsti
km, mutta tunnetaan tapauk­sia,
joissa se o n o l l u t jopa 10 k m .
— Lämpötila salaman kanava.ssa
voi kohota aina 20,000 asteeseen
.saakka.
— A l u e i l l a , missä ukonilmoja
e s i i n t y y runsaasti, surmaa salama
v i i ö s i t t n i n n. 10 ihmistä jokaista
niijjoonaa asukasta kohti.
taistelussa Portugalian vSiirto-maakomcntoa
ja kansallisen
vapautensa puolesta/ •• Tämän
demokraattisen asennoitumisen
sa vuoksi sanotaan Yhdisty­neen
kirkon edustajain koh­danneen
vaikeuksia viisumin
saannissa Angolaan ; matkusta­mista
varten. ,
. On ilahduttavaa kuulla ulko­ministeriömme
vakuutus, että
"canadalaisia aseita ei käytetä"
portugalilaisten siirtomaavou-lien
apuna Angolan kansan or­juuttamiseksi
ja sortamiseksi.
Mutta vielä vakuuttavampaa
olisi, jos ulkoministeriömme
puhemiehen ei tarvitsisi käyt­tää
"mikäli tiedämme" va­rauksia
tässä suhteessa.
Olettakaamme kuitenkin, et­tä
aseita ei käytetä Angolan
kansan vapaustaistelua vas­taan,
kuten ulkoministeriön
puhemies on selittänyt.
Mutta yhtenä N A T O - l i i t on
jäsenmaana Canada on Ango­lan
kansan edessä moraalisesti
vastuussa siitä, jos jonkun ioU
sen NATO-maan aseita käyte­tään
Portugalin siirtomaako-monnon
ylläpitämiseksi siellä.
.Ja nämä "toiset" NATO-maat
voivat myydä aseita Portuga­lille
sitä paremmin, mitä enem­män
N A T O saa käyttöönsä ca­nadalaisia
aseita. J a siunatuksi
lopuksi, yhtenä NATO-maana,
Portugali saa ainakin välilli-
.scsli .selkänojaa j a tukea niistä
aseista, mitä Canada varaa N A ­TOlle,
Pilatuskin pesi aikoi­naan
kätensä j a vakuutti, että
"viaton olen minä!"
. V a i k k a siis on täysin uskot­tavaa^
kuten ulkoministeriöm­me
eräs nimetön puhemies on
mainitulle kirkkokokouk.selle
selittänyt, että Portugali ei saa
canadalaisia aseita raakaan
taisteluunsa Angolan kansan
vapaustaistelun tukahduttami­seksi,
moraaliset oikeuskäsit-leot
vaativat Canadaa yhtenä
N A T O - l i i t o n maana vaatimaan,
että Portugalilta kielletään
Ichokkailla keinoilla NATOn
sotilaallinen apu ja tuki. Tosi­asiassa
Canadan tulisi vaatia
iulkisosli ja päättävästi, että
Portugalille ci saa mitään N A ­TO-
maiden aseita antaa.
Ky.symys ei ole yksinomaan
Angolan kansan oikeuksien puo
lu.stamisesta,-niin tärkeä asia
kuin se onkin, vaan samalla
kertaa myös Canadan kansalli­sen
maineen puhtaanapitämi-sestä
j a puolustamisesta salo­jen
miljoonien afrikkalaisten
silmi.s.sä. Omat kansallisotum-me
siis vaativat, tässä asiassa
selvää ja päättävää asennoitu­mista
Portugalian siirtomaa-vouteja
vastaan ja Angolan
kansan vapaustaistelun puo­l
e l l e . : . / /
U S A n edustiijakamarin valtio­v
a r a i n v a l i o k u n n a n alakomilcaii
istunnossa tuli äskettäin esille
v a r s i n mielenkiintoisia lictojq:
kommunisminvastaisen kirjalli­suuden
kustantamisesta A n i e i i -
kassa k o t i - j a u l k o m a i s i a m a r k k i ­n
o i t a varten.
A l a k o m i t e a n puheenjohtaja, kon­g
r e s s i n demokraattinen jäsen Joiui
Rooney pyysi U S A n tiedotustoimis­ton
U S I A n johtoon kuuluvaa R.
H a r r i s i a perustelemaan vaatimus­taan
määrärahojen lisäämi.sestä y l i
k a k s i n k e r t a i s i k s i ' ns. \ " k i r j a l l i s u u ­den
kehittämisen" ohjelmaa varten.
H a r r i s , s e l i t t i John Rooncylle
ystävällisesti: "Tämä ohjelma
edellyttää, että me (IISIA) t i ­laamme
eri tckijiiiltä k i r j o j a an­t
a m a l l a haluamamme aiheen, ja
näitä teoksia ci voitaisi ilman
meidän apuamme kustantaa. E r i ­t
y i s e s t i tämä koskee jyrkästi kom­m
u n i s m i n v a s t a i s i a k i r j o j a , mutta
myös muita t a r k o i t u k s i i m n i e ' so­v
e l t u v i a aiheita. Tämän koko
teoksen syntyhistoriaa, aiheen
keksimisestä käsikirjoituksen tar­kistamiseen
a s t i ."
Lausunnossaan kon^icssin alako­m
i t e a l l e H a r r i s y r i t t i v a k u u t e l l a , et­tä
kyseessä on m u k a k o n u n u i i i s m i n -
vastajnen k i r j a l l i s u u s , j o k a on tar­k
o i t e t t u vain ulkomaiseen v i e n t i in
U S I A n kanavia myöten.
H a r r i s i n oli k u i l c n k i n alakomi­tean
jäsenenä, r o p u b l i k a a i n Loaps-combin
sitkeän |)ainosliikst'n vuok­si
pakko tunnustaa, että iiseiss.i ta
pauksi.ssa huomattava osa kommu­nisminvastaisista
julkaisuista jää
kotimaisen k i r j a k a i i p p a v c i k on levi­tettäväksi.
M e i k i l l ä v ä ä o n , että
k a i k k i a näitä k o m n i i i n i s m i v a s l a i s ia
teoksia julkaisevat y k s i t y i s c l kiis:
tantajat huolellisesti salaavat, cUä
h a l l i t u k s e n v i r a l l i n e n laitos USIA
rahoittaa ne täydcllisosti. Tämän
k a i k e n arvostelun . l i a p u o l c l l a ole­van
kommunisminvastaisen "kiijal-l
i s u u d e n " y k s i n k e r t a i n e n ostaja ei
tiedä, että häh h a n k k i i U S I A n val­mistamia
j a maksamia sepustuksia.
New Y o r k i s s a ilmestyvä National
G u a r d i a n kertoi äskettäin asiasta ja
o t s i k o i a r t i k k e l i n s a osuvasti: " V e ­ronmaksajat
kustantavat oman ai­vopesunsa".
J a t o d e l l a k a a n ei riitä,
että amerikkalaiset veronmaksajat
rahoittavat valtavan ydinaseiden ja
muun sotakaluston hankinnat ' k u u ­maa"
sotaa varten, heidät pakote­taan
myös k i e r t o t e i t s e maksamaan
myös kylmän sodan kulut.
U S I A n johto salaa huolellisesti
toimintansa kommunisminvastais­ten
k i r j o j e n kustantajana, koska
ryhmä s u r u l l i s e n k u u l u i s a n trotski­l
a i s e n aikakauslehden New L e a d c r -
in t o i m i t t a j i a , j o t k a ovat kiinteässä
kosketuksessa Washingtonin taan-t
u m u k s e l l i s i m p i e n " l o b b y j e n " , am-m
a t t i l i i t t o g a n g s t e r e i d e n kanssa. .
— Mistä me olemme maksaneet
14,952 d o l l a r i a ? kysyi eräs kongres-^
sin jäsen tätä k i r j a a tarkoittaen.
— Käsikirjoituksesta, sen t a r k i s ­tamisesta
j a painokuntoon saattami­sesta,
vastasi Harris. — Teos on
täydellisesti l a a d i t t u meidän aloit­teestamme
j a on parhaita paljas­t
u s k i r j o j a kommunismista, mitä
meidän asiantuntijamme ovat mil­l
o i n k a a n nähneet . : . Tämä on j u u - -
o l i s i ilmeistä, että l u k i j a t saades- r i meidät; o h j e l m a a m m e . . ,
saan tietää kustantajan nostamasta
v a l t i o l l i s t a ostaisivat yhä vä­hemmän
näitä sepustuksia. •
J o p a lausunnossaan kongressin
a l i v a l i o k u n n a l l e U S I A n edustaja
H a r r i s pelkäsi esittää l u k u i s t e n tä­ten
kustannettujen kommunismin­vastaisten
teo.sten nimiä. Kääntyen
a l i v a l i o k u n n a n piiheenjohtajan puo­leen
H a r r i s sanoi:
" H e r r a puheenjohtaja, me voi­simme
yksityiskohtaisesti luetella
kustantamiemme k i r j o j e n nimet a l i -
v a l i o k u n n a n suljetussa istunnossa,
koska meidän osuutemme eräiden
näiden teosten kustantamiseen ei
ole tarpeen tulla väe.stön tietoon
. . . M e i l l e ei ole e d u l l i s t a , s i r , että
me j u l k i s e s t i tunnustaisimme nämä
k i r j a t o m i k s e m m e ."
Ja kuitenkin National Guardian­in
p i i n a l l i s e n tarkat t o i m i t t a j a t huo
l e l l i s e s t i tutkittuaan a l i v a l i o k u n n an
i s t u n t o j e n pöytäkirjat saivat s e l v i l ­le
erään U S I A n " k i r j a l l i s u u d e n ke-hittämisen''-
ohjelman mukaan salai-
.sosfi julkai.seman tärkeän k i r j an
nimen. Teok.sen ensimmäinen osa
luonnehti osuvasti USI.\n ohjelman
luonnetta. K i r j a n nimi on "Petok­sen
strategia: Katsaus maailman
k o m m u n i s m i n t a k t i i k k a a n " . Tämän
teoksen kustantajaksi on merkitty
F . i r r e i . Strau.ss & Co. ilmeslymisr
vuosi on lysa j a sen on toimittanut
N a t i o n a l G u a r d i a n i n selostukses­ta
päätellen k o n g r e s s i n j i l i v a l i o k u n -
nan istunnoissa p a l j a s t u i myös mui­ta
pieniä y k s i t y i s k o h t i a U S I A n sa­laisesta
propagandatoiminnasta. Tä-mäs
Y h d y s v a l t o j e n h a l l i t u k s e n " t i e -
d o i t u s e l i n " ei avusta v a i n N e w L e a -
d e r i n k a l t a i s i a mitättömiä, maineel­taan
epäilyttäviä lehtipahasia.
U S I A n johtajat jakavat anteliaasti
v e r o n m a k s a j a i n rahoja myös voi­m
a k k a a m m i l l e kommunisminvastai­s
i l l e l e h d i l l e , j o i d e n l u u l i s i voivan
i t s e k i n ylläpitää itsensä.
Niinpä U S I A maksoi Ichtimag-naatti
H e n r y Lucelle noin 400,000
d o l l a r i a j a sai m i l j o o n i a kappaleita
ääritaantumuksellista Time-aika-kauslehteä
levitettäväksi ilmeisesti
U S I A n ulkomaantoimistojen kaut­ta.
Suunnilleen saman summan
U S I A maksoi tunnetun, u s e i l l a kie­lillä
ilmestyvän Reader's Digestin
o m i s t a j i l l e samassa tarkoituksessa.
Myös' k u s t a n t a j a F r e d e r i c A . Prae-g
e r y l l e v i h a m i e l i s i i n teoksiin, on
on aivan v i i m e aikoina maksettu n.
150,000 d o l l a r i a.
..Useat melkoisen tunnetut amerik­k
a l a i s t e n l e h t i e n ulkomaankirjeen­vaihtajat
saavat myös säännöllistä
avustusta U S I A l t a kommunismin­vastaisista
k i r j o i t u k s i s t a a n j a mat­kakuvauksistaan.
Lukiessaan näitä
a r t i k k e l e i t a t a v a l l i n e n a m e r i k k a l a i ­nen
ei aavistakaan, että hän imee
itseensä U S I A n kustantamaa pro­pagandaa
Joka on maksettu hänen
o m i l l a rahoillaan.
>Sen sni^averhoD ansiosta, igX^
lämänkaltatset operaatiot on
tetty, kjrjoitjfaa National Gut^
dian, näiitiä ckimerkit konimun||^
minvasfaisii^n^-tehdiston ja valtiMf
propagandajMoiinoan välisistä 0^
nanssisuhteM^ ovat vain pi«S*»
osa todellisutiiia, osa, joka valS
sattumalta on tullut julkisuutedM!'
Käyttäesjiään termiä "finansaS^
suhteet" häaitärien, kulissien!^
kaisten toimenpiteiden luonnehMA
niise«n<4effiU/>'08oitti tarpeetdBI^
hienotunteisuutta ja suvaitsevai-i;)
suutta. Qnhaq kysymyksessä ^>
temaattiden \ f Urjailijain, : lebtt
miesten ja ^kustantajain lahjomi­nen.
H^idäi^ työnsä suunnat^a^
vihan liefsontaan kansojen väliHei'
jännityksen lisäämiseen ja Jtyl^
män sodan kiihdyttämiseen;
Kysymys ei ole - v a i n siitä, ^.^ttä
"veronmaksaja rahoittaa oman a i ­vopesunsa",
kuten lehti k i r j o i t t a ^.
Se on vasta puolet t o t m ^ ^ . Pää­asia
on, että U S I A n lahjomat..pro­pagandistit
Kylvävät i h m i s t e n igie-l
i i n vihan, j a epäluottamuksen sie­meniä
ottamatta huomioon tän;iÄP
kylvön v a h i n g o l l i s i a seurauksia-en­nen
kaikkea a m e r i k k a l a i s i l l e it^^I-leen.
— ( N . B a r d i n — A P N ) •
BRITTIEN TUKIKOHDAT ULKOMAILLA
S E L L A I S T A K I N iMATKAN '
V A R R E L L A T A r A i r n . M T
• Cohalt. Ont. — ' I T n i i i a C i l l i c s.Lake
C o b a l l i n e s i . k ; a i p i i n k i . o i i i ; i l la kerta.i
" t o i s e k s i s u m i n " suoiiiaiai.stea asu­tuskeskus.
Meilä täällä C i l l i c s . L a k e l l a »ii
yhteensä nel)ä S I I O M I ; I 1 . I I S I ; I , C o h a l l i i i
kaupungi.ssa otv kuusi |.i saiiii.-imäel-lä
1, joten kaikk"aaii tiieilä suo­malaisia
on täällä 11.
Kun lahän lisälaaii vielä kaksi
naista, jotka ovat I l a i l e y h m y i i sai­raalassa,
nimittäin i i n s . K i i k k a Pu­ro
j a mrs. Mary l l i i t i i i ; . ; i , i i i i i i luku
kohoaa, i : ' . K a i k k i e n naiden li.s.iksi
löytyy muutamia se-ltaisia henkilöitä,
j o t k a ovat tulle(;t lapsina oilessaau
Suomesta tai ovat synlyneet liial­la.
Kun miiislelen aikoja noin -t.")
.50 vuotta s i t t e n . n i i n oli (Jolj;illin
suomalaisien M s u kiisi 11 k II saloihin
nouseva. S i l l o i n täällä oli sellaisia
s u o m a l ; i i s i a aminatliniiehiä kuin!
n i k k a r e i t a . mimrareila. simtaroita, |
seppiä, p a r l u r e i t a , räätäleila, hiero­jia,
kuppareita ja kaui)i)a apulaisia:
L i i k e n i i e s . - i l a l l a o l i myös kauppi-j
a i t a , i-uokatalojen Ja saunojen pilä-.l
jiä sekä m a i l o l a l o j e i i ja p o l U o i i i i i i -
kauppojen " n i n n a r e i t a . " . .SanoMiiiipa
o l l e e n myöskin p(.'liliiolia ja s,-ila
k a p a k o i t s i j o i t a .
S i i h e n aikaan kävi Vjipauden
kiertävä asiamies joskus Coi)allissa-kin
myymässä k i r j o j a sekä ottamas­sa
uusia Vapauden tilauksia ja u u -
flistamassa entisiä. .
M u i s t a n vielä erään talvisen pak
kaspiiivän kun se" "kiertävä" Va­pauden
asiamies o l i majoittunut Co
l i a l t i n poikatalolle , josta lähetti sei
l a i s i a terveisiä m i n u l l e , että "tule
tuomaan heti Vapauden uudistus-t
i l a u s " . Olin silloin kaivokses.sa
työssä, jonne vaimoni ei saanut heti
tietoa saapuneista terveisistä. I l l a l la
palattuani työstä väsyneenä, nälkäi­senä,
likaisena seka märissä työ­vaatteissani
lähdin, heti p a r i n ^ m i ii
Iin matkalle viemään Vapauden ti-"
lauksen uudistusta.
Käsittääkseni olisi asiamiehelle
kuulunut käydä tapaamassa asiak-kait.',
i n u l l a kun. minä hänen puo­lestaan
tein tuon matkan, n i i n odo^
Iin sa.ivani kiitokset korvaukseksi.
.Mutta kiitoksen asemesta s a i n k in
haukkumista silmät ja korvat täy
teen siilä kun hän oli joutunut
odottamaan.minua?.
M i n u l l e olisi ollut paljon hei
pompi tehtävä lähettää uudistukseni
i l m a n sen " a s i a m i e h e n " käyntiä
ja sen jälkeenkin olen tehnyt.
S e l l a i s t a k i n on matkan varrella
l a | ) a h t u n u t . — - J . N .
M i k s i B r i t a n n i a l l a pitää olla
merentakaisia t u k i k o h t i a ? Kypros
Ja Aden ovat vain kaksi rengasta
siinä ketjussa, joka ulottuu y l i
puolen maapalloa. Silmäiskääpä
v a i n kartalle. •• Näin sanoo Eng­l
a n n i n työväenpuolueen vasem­m
i s t o s i i v e n . Iehde.s.sä "Tribuncs-s
a " F e n n c r Ilrockway, joka jatkaa
seuraavasti:
A l o i t t a k a a G i b r a l t a r i s t a . Matkat­kaa
pitkin Välimerta sivuten Maltan
j a Kyproksen saaria ja .Vfrikan
mannerta Trii)olissa ja Benghazis-sa;
läpi Suezin kanavan Mombasaan
j a Keniaan A f r i k a n r a n n i k o l l a ja
A d e n i i n Ktclä-.Aiabiassa. KääiiVvkää
P e r s i a n lahdelle ja B a h r c i n i n . ja
Omanin yhdistettyyn lukikohlaan
j a etelään Intian valtamerelle ja
M : i l d i v e n saarten lentotukikohtaan;
S i t t e n itään voimakkaaseen Singa
poren tukikohtaan, Malajiassa sijait­sevaan
kahteen tukikohtaan ja s i ­r
o t e l t u i h i n asemiin Pohjois-Bor-neoon.
jossa on 6.000 brittiläistä .so­t
i l a s t a , j a pohjoiseen Hongkongiin.
Tämän jälkeen keljussa on y l i Tyy­nen
meren ulottuva aukko, jonka
jätämme .Amerikan v a r t i o i t a v a k s i:
mutta B r i t a n n i a astuu näyttämölle
jälleen A t l a n n i n r a n n i k o l l a jouk
koineen Brittiläise.ssä Guayanassa ja
.Jamaikan saarella. Tälle idän-län
nen ketjulle on vielä lisäkkeenä
v a h f i p a i k k a Siinons'ownissa. Etelä-
.'\frikc(.ssa. sen tapauksen varalle,
että reitti Suezin kanavan kautta
itään .'•sulkeutuu.
.Näiden t u k i k o h t i e n alkuperäisenä
t a r k o i t u k s e n a oli brittiläisen maail­mankaupan
kauppamiesten talou­d
e l l i s t e n etujen ja k o l o n i a l i s m in
a l o i t t a n e i d e n maankahmijoidcn suo
j e l e i n i n e n . Perimmiltään he ovat
vieläkin olema.ssa tätä tarkoitusta
varten. S i r A n t h o n y Eden puolusti
l i r i l a n n i a n hyökkäystä Suezin kana
v a l l e M a l t . i n j a K y p r o k s e n tukikoh
dista pyrkiessään säilyttämään mei­dän
öljynsaantimme. .Adenin tuki­kohdan
on määrä puolustaa britti
Iäisiä Keski idässä, v a r s i n k i n Per-
.si.m lahdella toimivia öljy-yhtiöitä;
j a brittiläisten .sotilaiden oleskelun
t a r k o i t u k s e n a Singaporessa ja Ma-laijassa
(.50.000 sotilasta , o l i s i j o i ­tettu
sinne ennen Indonesian Ma-l
a i j a a n kohdistamaa painostusta) on
k u m i n . Iinan j a öljy-yhtymien suo­j
e l e m i n e n — Lontoon liikekeskusta
Cityä varten.
Väitetään että Iätä maailmanlaa­j
u i s t a tukikohtaketjua tarvitaan
puolustamiseksi kommunismia vas-t;
ian ja se on epäilemättä A m e r i k an
t u k i k o h t i e n laajentamisen syynä.
.Mutta brittiläiset tukikohdat olivat
olemassa ennen kylmää sotaa j a tar­koituksena
myönnettiin olevan ta­l
o u d e l l i s t e n etujen ja kaupan suo­j
e l e m i n e n . Ja v i i m e kädessä' "puo-lu.
stautumincn kommunismia vas­t
a a n " ön AVäJl S I r e e t i l l e ja C i l y l le
enemmän t a l o u d e l l i n e n k u i n ideolo­ginen
kysymys.
S o s i a l i s t i e n tulisi nyt antaa
haaste koko^ u l k o m a i s t e n tukikoh­t
i e n periaatteelle. Denis l l e a l c y,
työväenpuolueen edustaja puolus­tuskysymyksissä,
sanoi Durhamis-sa
helmik. 23. pnä. "Pitkän täh­täimen
puolustusohjclmammc on
sovelluttava siirtomaa- ja ulko­p
o l i t i i k a n mukaisesti. Meillä e i,
( o i s t j n : ei, t u l e olemaan meren­t
a k a i s i a tukikohtia kymmenen
vuoden kuluttu», eikä varmaan­kaan
maissa, j o t k a ovat s i i r l o m a i -
•ta •. . .
Seuraavan työväenhallituksen
pääonuelma on päättää siitä, onko
olemassa mitään sellaisia todellisia
merentakaisia brittiläisiä etuja, joi­ta
ajan pitkään on mahdollista sekä
p o l i i t t i s e s t i että s o t i l a a l l i s e s t i puo
lustaa voimaa käyttäen."
Kymmenen vuolta kestäneen työ­väenhallituksen
jälkeen ei todella
kaan tulisi olla mitään brittiläisiä
s i i r t o m a i t a . M u t t a kymmenen vuotta
on meille l i i a n pitkä aika ulkomais­t
e n tukikohtien lopettamiseksi.
Eräänä puolimatkan etapin päätök­senä
meidän o l i s i heti j a ehdotto-masji
hyväksyttävä seuraavaa: mei­dän
e i tule ylläpitää ainoassakaan
maassa ainoatakaan tukikohtaa -väes­tön
tahdon vastaisesti. Käytänitössä
osoittautuu nrtahdottomaksi ylläpitää
:iinoatakaan tukikohtaa, johon' alu­een
väestö suhtautuu vihamielisfesti;
b r i t t i e n vctäyyminen S u e z i l t a todisti
sen j a se toistuu nyt K e n i a s s a . '
Joskus brittiläisten t u k i k o h t i e n säi­lyttäminen
on ollut itsenäisyyden
tai sitä koskevan lupauksen hintana.
J o i l l a k i n a l u e i l l a p o l i i t t i s i a voimia
on koulutettu ja auteltu valtaan,
koska ne muodostuvat ryhmistä,
j o t k a ovat h a l u k k a i t a olemaan yt-loistoiminnassa
Britannian kanssa
hyväksyessään sopimukset sotii'äs-lukikohdosta.
Malta j a A d e n ovat
Iästä esimerkkeinä.
T i e t e n k i n ihmiset ovat joskus, vas­tahakoisia
luopumaan tukikohdista
( v a i k k a heidän kansalliset tunteen­sa
ovat sitä vastaan), ko.ska monet
ihmiset saavat toimeentulonsa pal­vellessaan
tukikohdassa. Näissä . t a ­pauksissa
jneidän selvä v e l v o l l i s u u ­temme
on olla yhteistoimincassa
heidän kanssaan, jotta vaihtoehdok-
( J a l k u u seuraavalla s i v u l l a ) . •
iiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiii!i:iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiittiiiiniiiiii:iiiiiiiiiii-iiiiiiiiiiiiiii^
Mitä muut sanovat
A I E I S M I E l O L E ESTEENÄ — P A P PI
. H o l l a n t i l a i n e n s i i r t o l a i s p a r i s k u n t a , j o l t a k i e l l e t t i i n (viime v i i k o l la
— V) kan.salaisoikeudet, sai Torontossa tukea odottamattomalta suun-
.naita. • , •
Y h d i s t y n e e n k i r k o n evankeelisen ja sosiaalisen palvelun lautakun­nan
sihteeri K e v . J . R. H o r d sanoi, että mr. j a mrs. E r n e s t Bergsma
( j o i l t a kansalaisoikeudet e v ä t t i i n : ^ V ) "ovat p a l j o n rehellisempiä k u in
y k s i t y i s e t u i l u s s a k u l m i a oikovat Jumalaan uskovaiset myöntäessään avoi­mesti,
että he ovat jumalankieltäjiä.
'•Canadalaiset kerskuvat vapaudellaan", sanoi Rev. Hörd. ' M e emme
voi vapaasti uskoa Jumalaan, jos emme voi vapaasti, o l l a myös usko­m
a l t a . " - - T o r o n t o l a i n e n u u t i s t i e t o , syyskuun 19 pnä.
T U O M A R I L E A C I I I N T O I L E E YHÄ
B r a n t f o r d . — H a l d i m a n i n k a u n t i o i k e u d e n tuomari \V. W . . L e a c h vah­v
i s t i p e r j a n t a i n a tiedon, että hän o l i kieltäytynyt antamasta caledonia-l
a i s p a r i s k u n n a l l e kansalaispapereita "sen v u o k s i kun he eivät usko J u ­malaan".
: •. .
Hän sanoi että hänen päätöstään voivat vastustaa ne; j o t k a katsc^vat,
että uskonvapaus tarkoittaa myös vapautta olla uskomatta. Mutta se op
k i i s t a n a l a i n e n seikka. " L o p p u j e n lopuksi tämä on maa, j o k a on perus­tettu
J u m a l a n alaisuudessa", hän s a n o i , -r- U u t i s t i e t o , syysk. 19 pnä. -
PÄIVÄN PAKINA
KERJÄLÄISEN "AMMATTIYLPEYDESTÄ ti
I n h i m i l l i s i i n heikkouksiin lu­keutuvat'
ennakkoluulot ja c p i i i -
lyl kaikke.-i i i u K a kohtaan.
T o i s a a l l a l i e d e l i i ä i i , e i t ä vi.ssieii
k a n s a n j o u k k o j e n ke.skuudessa tun­netaan
erikoista eiinakkoiuuloa ja
epäilyä erinäisiä v a l t i o l l i s i a uu­d
i s t u k s i a kohtaan niiiienoniaan
s i k s i , kun l u v a l l u j e i i u u d i s t i i s l e ii
asemesta onkin inoiiesli saalu
k a t k e r i a pettymyksiä. Kätensä
kerran^ polttanut lapsikin on va­r
o v a i n e n tulen .ia kuuman hellan
kanssa!
Tyypillisenä c s i i i K M k k i n i i siilä,
miten voimakkaasti tiämii i n h i m i l ­l
i s e t heikkoudet vaikutl.iv. i t v o i'
daan palauttaa niieleenitne vaik­kapa
.se, että kiin vanhan Venii-jän
t.s«arinh;(Jli(us o l i loptiK. i pa-k
o i l e t t u vapauttamaan maaorjat,
n i i n maaorjuudesta vapautetlujeu
i h m i s t e n joukosta lähetettiin tsaa­rin
puheille erikoinen valluiis-kunta,
joka r u k o i l e m a l l a p.v.vsi, et­tä
maaorjuus o t e l t a i s i i n uudelleen
voimaan, koska heillä ei o l e m u u ­ta
elämän mahdollisuutta?
Samoin olemme kuuleot puhut­tavan
ja saaneet lukea, miten n s .
i l o t a l o j e n " s u l k e m i s t a on vastusr
tettu niissä i l n i a n ihrnisarvoa p i -
delt^^LJen tyttöjenkin toimesta e r i -
koise.sti sillä perusteella, että h e i l ­iäkään
ci ole muuta elinmahdol­l
i s u u t t a , tai j o p a sillä perusteella,
että siten loukataan muka heidän
" v a p a u k s i a a n " .
V a l t a p i i r i e n toime.sta on myös
osattu käyttää erittäin ovelasti tä­tä
inhimillistä ennakkoluuloa kan­s
a n j o u k k o j a vastaan. Muistaa tu­lee
esimerkiksi .se, miten talon­p
o i k i a on peloiteltu "kolhoosi-v
a a r a l l a " j o t e n k i n .samaan lapaan
k u i n lapsia tavattiin ennen van­haan
peloitclla mörköjutuilla ja
työläisiä " . s o s i a l i s m i v a a r a l l a " m i ­kä
muka uhkaa heidän "vapaut­taan".
— vapautta t u l l a r i i s t e t y k si
j a ryöstetyksi lyönantajainsa toi­mesta.
Vapautta s e k i n ! M u l t a .sen­kin
'menetystä" on pelätty!
V i i k k o sitten maanantaina saiin-me
miden version i n h i m i l l i s en
e n n a k k o l u u l o n rajattomuudesta.
Emme tarkoita tällä sitä, etteikö .
ko. kerjäläisillä ole syytä v a r u i l ­laan
oloon, vaan sitä, että hekin
haluavat olla "ylpeäs.sä ammatis­saan",
sen s i j a a n että etsisivät i t -
.se ulospääsytietä parempaan. .
New Y o r k T i m e s i n k i r j e e n v a i h ­taja
' L l o y d Garrispn kertoo L a ­gosista,
Nigeriasta lähettämässään
uutiskirjeessä "kerjäläisten ku­n
i n k a a s t a " . Malani Ai)dul Rah-mansita,
joka kymmenen osa-kumppaninsa
säestämänä — he
ovat k a i k k i .sokeita kerjäläisiä —
i l m a i s i huolestuneisuulen.sa ker-
. jäläi.sammallinsa menetyksen vaa­rasta.
N i g e r i a n .sokeiden kerjäljiisten
kuningas, M a l a m . A b d u l Rahman
" o n .syvästi huoli.s.saan siitä,_etlä
h a l l i t u s voi pidältää Lagosin kaik­ki
(yli 1 000) kerjäläi.sel j a lähet­tää
heidät e r i k o i s l e i r e i l l e " . kerro-,
taan mainilu.ssa uutisliedo.ssa ja
j a t k e t a a n :
" M u l t a h a l l i t u s on j o u t u n u t täs­sä
v a i k e u k s i i n sen vuoksi kun mu­h
a m e t t i l a i s u u s antaa kerjäämisoi-keuden
v a j a a m i t t a i s i l l e j a monen­l
a i s i l l e r a a j a r i k k o i s i l l e j a s p i t a a l i -
l a u l i s i l l e .
"Siinäkin tapauk.se.ssa vaikka
h a l l i t u s o p e t t a i s i heille umlen am­matin,
enemmistö pitäisi ylpeänä
k i i n n i vanhasta (kerjäläisen) am­matista;
' H a l l i t u s ei ymmärrä meitä",
sanoi Malam A b d u l Rahman. "Se
yrittää antaa maallisen vastauk­sen
t a i v a a l l i s e l l e asialle.
" K o r a a n i (muhamettilaisten py­hä
k i r j a , mikä sisältää Mohamme­din
ilmestyskirjat — K) sanoo,
että k a i k k i e n hyvien muhametti­l
a i s t en tulee antaa almuja tarvit­s
e v i l l e " , hän sanoi,, " j a me puo­lestamme
esitämme rukouksemme
j a siunauk-semme sekä J u m a l a l le
että antajalle. Jumala otti minun
silmäni synnyinpäivänäni. Minun
_ k o h t a l o n i oli kerjääminen."
Kerjäläi-söiTgelmasta on tullut
kii.stan aiiie n i i n täällä k u i n mo-
__nessa miiu.ssakin A f r i k a n maassa,
jatkaa m a i n i t t u k i r j e e n v a i h t a j a.
Täkäläiset (tarkoittaa nigeria­l
a i s i a — K ) .sanomalehdet tuomit­sevat
kerjäämi.sen silmätikuksi ja
kansalli-seksi häpeätahraksi. "Jos
me emme pääse niistä ihmisistä
(kerjäläi.sislä — K) eroon", sa­n
o t t i i n äskettäin erään lehden t o i -
mituskirjoitukse.ssa, "mitä ajatte­lee
muu maailma meistä?"
Kuusi kuukautta sitten, n i i n jat­ketaan
uutiskirjeessä, h a l l i t u s tai­pui
sanomalehtien vaatimusten
ode.ssä j a k i e l s i kerjäämisen kaur
pungissa. Kolmen viikon kulues­sa
olivat kerjäläiset tulleet takai­sin.
N.vt hallitiliili suorittaa täydellis­tä
tutkimusta siitä, minkälaisia
kerjiiläisiä kaupungissa ou; Kysy­mystä
siitä, mitä heidän suhteen-
.sa tehdään, pidetään niin tärkeä­nä,
että asian päätös ön jätetty
pääministerin ja h a l l i t u k s e n teh­täväksi
' Malum A b d u l Rahman pelkää,
että kerjäläiset kaahitaan pidätys-l
e i r e i l l e , jotka on "ympäriiity
p i i k k i l a n k a - a i t a u k s e l l a kuin van­k
i l a t " .
" K u k a tietää", hän .sanoi "he
voivat viedä meidät j o n a k i n yönä
pois j a pudottaa mereen." .
Hän ei näe elämässään mitään
epänormaalisia! Hänen mielestään
on kerjääminen k u n n i a l l i n e n am­matti,
j o n k a a v u l l a hän o n voinut-elää
toisten i h m i s t e n Itfilla. 60-vuo-tisen
kerjäläjsuransa aikana, hä­nellä
on o l l u t 4 vaimoa j a hänellä
on 15 tervettä lasta, j o i s t a s u u r in
o.sa o n nyt koulussa tai jatkokQiU-lu.
ssa."
" J o s hallitus lopettaa ammat­t
i m m e " , hän .sanoo, "se voi ruok-kia
meitä, mutta kuka h u o l e h t ii
lapsistamme ja heidän koulun­käynnistään?
. . ."
Sen pituinen se! K e s k i t y s l e i ­reistä
ei tietenkään tule hyväk-syttävää
ratkaisua kerjäläisongcl-malle.
Mutta kyllä s o k e i l l e , raaja­r
i k k o i s i l l e ja s p i t a a l i t a u t i s i l l e ' p i ­täisi
s i t t e n k i n löytyä j a varata p'ä-rempi
'toin^eentulomahdollisuus,
mitä kerjäläisen " a m m a t t i " ^ a n ­t
a a . — Känsäkoura. -