Vapaus, December 24, 1966

              Urheilua
Annie ja Ranska
vakuuttavina
.Vai d'Isere. — Ranskalainen 22-
yuotias haisten pujottelun maail-
.manmestari : Annie Famose voitti
Vai d'Iseiressä jatkuneiden kansain­välisten
pujottelukilpailujen sekä
'naisten suurpujottelun että alppi­yhdistetyn;
: Hän'_ selviytyi 1 500
"metrin pituisesta 43-porttisesta ra­i
d a s t a ajassa 1.24,47. Suurpujotte­lussa
Ranska vei kaikki neljä en­simmäistä
sijaa Florence Steure-r
in sijoittuessa toiseksi.
Keskisarjan valta­istuin
Tigerille
. New York. — Nigerialainen 37-
vuotias Dick Tiger valtasi yllät­täen
ammattinyrkkeilyn raskaan
keskisarjan maailmanmestaruuden
puertoricolaiselta. Jose Torresilta
voittamalla tämän pistein New
-Yorkin Madison Square Garde-hissa
käydyssä 15-eräisessä otte­lussa.
Tigerille voitto merkitsi samal­l
a sitä, että tämä oli hänen kol­mas
maailmanmestaruutensa, sillä
Tiaisesta Savon paras
Helsinki.^ Oslon MM-hiihtojen
hopeamitalimies ja - Suomen mes-d^^
hän^o^voTttTnuT^kähdes- ^rto Tiainen on nimetty vuo-
. • • i i . . : . • , . r,^-. den 1966 narhaksi urheililaksi Sa-
Wirkola oli
ylivoimainen
Oslo. — Björn Wirkola osoitti
olevansa tällä hetkellä norjalaisis­ta
mäkimiehistä ehdottomasti par­hain
~ voittamalla Midstubakkenin
mäessä pidetyt Saksän-Itävallah
mäkiviikon karsintakilpailut. Wi.r-kolan
pistesaalis 231,1 oIi<«27 pis­tettä
parempi kuin toiseksi sijoit­tuneen
Per Björnstadin, mikä k u ­vastaa
selvästi Wirkolan ylivoimai­suutta.
^ ^
Tulokset: 1) Björn Wirkola, 231,1
(74,5 ja 79), 2) Per Björnstad 214,3
(72,5 j a 72), 3) Hans Olav Sören-sen
212 (72 ja 73).
Chufa'io tyrmäsi
Wabush; l^abrador. — Cana'Sa-lainen
i'askaansarjan ammattinyrk­keilijä
George Chuvalo tyrmä§i
vastustajansa Willie McCormickin
10-eräiseksi suunnitellun ottelun
kolmannessa erässä. Kamppailu
käytiin Wabushissa Labi'adorissa,
ti keskisarjan mestaruuden. Torres
puolestaan oli ennättänyt puolus­taa
maailmanmestarin' arvoaan tä­nä
vuonna kolmasti ja nytkin hän
oli ennen ottelua 12—5 ennakko-suosikkiasemassa,.
mutta asiantun­tijoiden
yllätykseksi Tiger hallit­sikin
kamppailua melko ylivoiraai-sesti.
Ottelun lopputulos oli melkoisen
yllättävä, sillä Torres on ensiksi-den
parhaksi urheilijaksi Sa
vossa. Savon paras urheilija valit­tiin
jo 20:nnen kerran j a Tiaiselle
luovutettu mitali on juhlavuoden
kunniaksi lyötetty aidosta kullasta.
Tiainen saa mitalinsa Porrassal­men
kansainvälisten hiihtojen yh­teydessä
14. 1. 1967. Palloilulajien
parhaaksi valittiin Markku Hyvä­rinen
ja joukkueista katsottiin par­haaksi
Kuopion Palloseuran mesta-ruusjoukkue.
Parhaksi naisurheili-
H
A
U
S
K
A
A
J
O u
L
U
A
U
S
E
I
L
L
A
I
E
L
I
L -
L
Ä
"SKODA - JÄTTItÄINEN JOKA
KATSOO \im JA \mm"
k i n seitsemän vuotta Tigeriä nuo- . . . ... , .
rempi ja kuusi senttiä piternpi.I.i- Jaksinimettim Pirkko Heikkilä.
s^ksi hänellä oli vielä etunaan pai­no,
j a ulottuyuudessa Torres voitti
haastajaa noin kahdeksan senttiä.
; Ottelua oli. seuraamassa 13 654
.katsojaa,, jotka maksoivat pääsy­lipputuloja
yhteensä 100 488 dol­laria,
eli; erään suurimpia summia,
mitä tänä vuonna on maksettu
New Yorkissa järjestetyissä am­mattilaisotteluissa;
V
"näyttelee
Manilan kehässä
Manila. — Ammattinyrkkeilyn
raskaansarjan maailmanmestari
Cassius Clay eli Mohammed A li
ön hyväksynyt filippiiniläisen riyrk-keilypromoottorin
AimaridQ Besah
tekemän tarjouksen, jonka mukaan
hän suorittaa näytösottelun Mani­lassa
Ernie Terre.lliä vastaan käy-^
mänsäMMrotteliin jälkeen.
' Asiasta ilmoitti Besa itse, jonka
kertoman mukaan asia ön jo S OT
vittu mestarin kanssa; Lisäksi hän
ilmoitti, että ottelu tapahtuisi jo­ko
helmikuun lopussa tai maalis­kuun
alussa.
•• Mohammed Alin vierailu . o l i s i
koko nyrkkeilyn historiassa toinen
kerta, kun raskaansarjan maaiiman-mestari
esiintyy filippiiniläisessä
kehässä. Ensiminälsen kerran ta­pahtui
näin vuonna 1952, jolloin
Rocky Marciahö antoi Manilassa
neljän erän näytösottelun, Mesta­r
i n vierailu Manilassa liittynee tä­män
Aasian-kiertueeseen, jonka
aikana hänen pitäisi otella näy­tösluontoisesti
myös Tokiossa.
jfatikut eläkeläiset
joutuvat tuloverolle
Ottawa. — Jotkut vanhuuden
eläkkeellä olevat henkilöt joutuvat
maksamaan tuloyeroa, kun he a l ­kavat
perimään kuukausittain 30
dollarin lisämaksua, jota on ehdo­tettu
niille^ j o i l l a ei ole minkään­laisia
sivutuloja yleisen 75 dpllarih
kuukausittaisen eläkkeen lisäksi.
Canadan raha-äsiain ministeri
Sliärpin maanantaina julkisuutefen
antamassa . "minibudjetissa" jätti
$1,000 verovapautusrajan muuttu­mattomaksi,
samoin myöskin $100
lääke- ja hyväntekeväisyystarkoi­tuksiin
myönnetyn su mman.
Näin ; ollen, 68- tai 69Tyuoden
ikäinen eläkeläinen, joka on kel­puutettu
saamaan tämän lisä-avus­tuksen
ja saa; siten vuositulokseen
$1,260, joten hän joutuu maksa­maan
veroa $160 summasta. Tästä
menee tuloveroon . $17.60' j a $6.40
vanhuuden eläkekassaan.
Kuitehjkin 70 vuotta täyttäneille
myönnetään ylimääräinen $500 ve­rovapautus,
jotein sellainen eläke­läinen
nauttii täydellistä verova­pautusta..
'.'„
66-vuotiäs synnytti
Tbilisi. — 66-yuotias Zulelhi
Beridze oh: äskettäin sjrnnyttänyt
tyttären, jonka nimeksi dn an­nettu
Meri. Merin isä on 79-
vuotias.
Pariskunnialla, joka asuu erääs­sä
Gruusian vuorijstptLyiiissä, on
enjiestäänkahdelLsan lasta.:
Muskett-sarjan
TUNNELMALLISET ROMAANIT
ANNA TAKAISIN EILISPÄIVÄ
253 sivua - Hinta sid. $3.85
Alison on kahdenkymmenen ikäinen, kaunis ja syvästi rakastunut
GllesParäwayhin, jolla on jo harmaata ohimolla. Kun Alison tuo
Gi;^.esliien.simmäi.stä kertaa vierailulle kotiinsa, häiien äitinsä pyörtyy
mieh'an nähdessään.
KEVÄÄN LIEKKI ^ : l:: .
287 sivua - Hinta sid $2.50
Valloittava tarina tytöstä, joka cl tinkinyt toiveistaan ja jonka rak-kaud(:
nix)luilla oli mutkla tjivallista enemmän. : -r
MYRSKYN MENTYÄ
244 sivua - Hinta sid. $2.60
. : Dramaattisen ^nnittävä rakkaustarina. .
RakkavLson naiselle yhtä välttämätön kuin ilma, jota hän hengit­tää,
Mutta sitä tavoltelle.s.saan Paula äavi.stämattaan ajautui Järkyt­tävän
murheiiäytelriiän verkkoon.
KULTAISTA VILJAA
287 sivua HMa sid. $2.60
Kauiils Saiidru oli voittanut Bariicyn i-nkkäudcn — mutta väärän
nimen Ja viiärählrcnkllölll.syydcii turvin. Mlfä tapahtuisi, kun mies
saisi tietää kaiken hänestä . . . ? . .
SINÄ O L E T T A M A NI
p233 sivua - iHinta sid. $2.50 '
Tarliia tytöstä Joka rohkea.sti lähtee etsliniiiän onneaan vieraasta
mäanosa,vtn. y
• TILATKAA ÖSOITTEeiX.A:
VÄI>AUS PUBLISHING GO. LTD.
P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT.
On ollut sangen merkille pantavaa
englantilaisten liike- ja teoUsuusmies-ten
sekä ammattilehdistön suhtautu­minen
idän kauppaan. Tälle on lyönyt
leimansa järkevä asiallisuus, jolle ei
ole juuri vertaa muissa kapitalistisis­sa
maissa. Englantilaiset liikemiehet
ovat jättäneet kokonaan ^rjaän en
nakkoluulot ja poliittisen spekuloinnin
välittämättä Englannin hallituksen
pelistä. Äsken julkaisi tunnettu eng­lantilainen
Financial Time«-lehti Pra-han-
kirjeenvaJhtajaasa . katsauksen,
jonka ot-sikkona oli "Skoda — jätti­läinen,
joka katsoo itään ja länteen".
Tämä on vain yksi lehden Julkaise­mista
Iukui.9ista idän markkinoita kä­sittelevistä
artikkeleista, uutisista ja
katsauksista.
Financial Timesin katsausta on syy^
tä selittää lähemmin, koska siinä i l ­menee
ask»ita, joista .Suomessakin bh
harhakäsityksiä ja suoranaista tietä­mättömyyttäkin.
Kirjeenvaihtaja on
saanut 'tällä kertaa aiheen siitä, että
maanantaina saapuu Lontooseen 21-
henkinen tshekkiläinen l i i k e - j a tcol-lisuusmiesvaituuskuhta,
jonka muka­na
myös Skoda^tehtaan pääjohtaja Jo­sef
Stepan. Kysymyksessä ei ole tällä
kertaa yksin maaperän tutkiminen tai
kohteliaiden puheiden Yaihtoij' vaan
eräiden tärkeiden yhteisten kaupp>ojen
käsittely. /
luinsinööriä on omistautunut koko­naan
ydinvoimateollisuuden tutkimi­seen
ja kehittämiseen. Saamiensa tie­tojen
mukaan F. T:'n kirjeenvaihtaja
mainitsee, että kahdeksan vuoden kii­luttua
ydinvoimateollisuudella on yh­tiön
tuotantoK)h]eImassa yhtä tärkeä
asema kuin nykyisin on vesi- ja höy
ryvoimalaitoksilla. Suuri koko avaa
.Skoda-tehtailla mahdollisuuden myös
suuriin sarjoihin. Kun lännessä pide­tään
10 sähköveturin tilausta suurena,
niin Skoda tehtailla 100—120 saman
t>'yppisten veturien tilaukset ovat ta­vallisia.
Skoda-tehtaiden koko tuotannosta
menee noin puolet vientiin, mistä idän
osuus on 75 pros. Niinpä Skoda-teh­tailla
an huomattava merkitys Go-mecon
maiden teollistamisessa. F.T:n
kirjeenvaihtaja toteaa lopuksi, että on
syjtä tarkkailla Skoda tehtaiden ase­maa
idän ja länncfl kaupan kehitty­misessä.
Kras. ^ •
Sata vuotta
sotatilaa ~
Berwick, Englanti. - - K r i m in
sota päättyi nyt — niiden 12 000
ihmisen kohdalla, jotka tähän päi­vään
saakka ovat olleet virallisesti
. Sk«b-tehtaat muodostavat iättiläisi4^^^ Venäjän kanssa". _
maisen koneteöllisuusjhiyn^än, jonka
pääkeskuksessa. Pilseni-ssä työskente­lee
yhteensä 50;000 henkilöä ja 20,000
työnlekijää 16 muussa Tshekkoslova­kian
kaupungissa. Amerikkalaiset (!)
pommittivat toisen maailmansodan ai­kana
Pilsenin tehtaat maan tasalle;
Niinpä jälleenrakennetut tehtaat ovat
sangen nykyaikaisia, toteaa F. T: n
kirjeenvaihtaja. Monet ihmiset luu­levat
vielä, että Skoda-tehtaat tuot­tavat
vain aseita tai autoja. Kumpi­kaan
ei pidä enää päikkaaiisa. Skoda-tehtaat,
jotka aikaisemmin: toimiv^
Habsburgien asevarastona, Jdifffivat
nykyisin yksinomaan rauhanomaista
tuotantoa yarten. MIada Boieslavissa
sijaitsevat, autotehtaat oh irrotettu
Skoda-tehtaistä ja sulautettu: maan
muihin autotehtaisiin, selvittää kir­jeenvaihtaja:
Kun Skoda-tehtaat eivät tuota aseita
eivätkä Skoda-henkilö- ja kuormaau
toja, niin mitä ne sitten tuottavat?
yastaus bn yllättävä: Päätuotantoar-fikkeleina
Ovat sähköveturit, voima
laitosten koneistot, valssaamot, ras­kaat
työstökoneet ja ikään kuin muis­toksi
menneiltä ajoilla — trollcy-bus
sit. Tehtaiden kokonaistuotannosta bn
.sähköveturien osuus 22%, mistä 40"^
menee vientiin. Valssaamoidcn ja voi­malaitosten
koneistojen osuus tuotan­nosta
on 40%, mi.stä 30. pros. menee
vientiin. Loppuosa tuotannosta kasit
(ää trolley-busscja (noin 500 kappa­letta
menee vuodessa vientiin), suuria
työstökoneita, joita myydään pääasia
assa länteen, erityisesti U<sA:han, ya
limoteollisuuden varusteita, ;episykli-vaihdclaatikbita
ja muita raskaita ko-
,neita... •
Suuren kokonsa vuoksi Skodatehtaat
eivät ole alttiitfi äkillisille yaihleluillc.
vaan ne voivat suunnitella tuotanto-ohjclmiensa
muutöksot asteittain.
Niinpä kun tehtailla lopetettiin höyry-yetureiden
tuotanto 19.')8, niin sähkö-vetureiden
tuotanto oli jö täyde.ssä
käynnissä. Suuren kokonsa vuoksi
Skoda-tehtailla on myös varaa uhrata
voimia laajaan tutkimustyöhön. NiiiVL
pä tehtaiden .suunnittoluesikunnassa
on toimessa nykyisin 5,000 henkilöä,
joista 1,100 tiedemiestä ja suunnitte-
Nämä 12 000 ovat Englannin ja
Skotlannin rajalla olevan pienen
Bervvickin kaupungin asukkaita.
Vaikka Englanti ja. sen liittolai­set
Ranska, turkki ja Sardinia
allekirjoittivat rauhansopimuksen
Venäjän kanssa 1856, Bervvickin
kaupunki jäi virallisesti sotatilaan.
Englanti ja Skotlanti kiistelivät
vuosisatoja Berwickistä, kunnes se
vuonna 1482 liitettiin Englantiin
ja sai samalla oikeuden erikois­maininnasta
virallisissa asiakir­joissa
. Kun Englanti vuonna 1854
julisti Venäjälle sodan, tämä ta­pahtui
'•Englannin, Irlannin, . b r i t ­tiläisten
merentakaisteh hallinto­alueiden
. . . ja BeiTviekin kunin­gattaren
Viktorian nimissä".. - -
Sevastopolin; tykit vaikenivat ai­kanaan,
i-auhansöpimus allekirjoi-teltiin,
mutta jostain syystä Ber­vvickin
kaupungin asukkaat unoh­detuinpa
he jäivät edelleen sotaan
Venäjän kanssa. ^ :
Nyt on Bervvickin pormestari
i n tehnyt rauhan- Neuvos­toliiton
edustajan — Pravdan Loh-toon-
kii-jeenvaihtajah — kanssa.
Hän lähelli tpimittaja Oleg Öres-lovillq
viestin, jossa "sänplaan:
"Sanokaa Neuvostoliiton asukkail­le,
että he voivat nukkua rauhas­sa
yuoteissa{jn:!V Orestbv vastasi,
että Neuvostoliitto oh rauhaa ra^
kastava maa ja tahtoo elää soyus-sa
kaikkien rauhaa rakastavien
ihmisten, myös Ber\vickin asuk­kaiden
kanssa;
Ruotsissa ]
välikysymys
kortistoinnista
.: Tukholma. — "Missään muus­sa
maassa ei turvallisuuspalve­lun
toiminta ole siinä määrin
parlamentin valvomaa kuin. meil­lä",
selitti Ruotsin oikeusminis­teri
Herman Kling Ruotsin val­tiopäiväin
toisessa kamarissa vas­tauksena
: kommunistisen puo­lueen
edustajan Carl-IIenrik
Ilcrmanssonin esittämään väli­kysymykseen.
Välikysymys koski turvallisuus­palvelun
crikoiskortistoa. Oikeus­ministerin
mielestä on yksityisen
kansalaisen oikjeusturva. taattu sil­lä,
ettei kortiston tietoja luovuteta
ulkopuolisile jai että luovutetut
tiedot tarkistetaan ''huolellisesti ja
puolueettomasti".
Hermansson sanoi taas, että työn­hakijoita
on lukemattomissa ta­pauksissa
kälinriytetty takaisin kor­tistossa
olevien' tietojen perusteel­la:
Lisäksi on todistettavasti sattu­nut,
että . työntekijöitä oh erotettu
pelkästään mielipiteittensä vuoksi.
Oikeusministeri Kling huomautti;
ettei kortistoinnin syistä ja mene­telmistä
vpida kesku.stella julki­sesti.
"Tärkeintä on takeiden ole-mas.
saolp .siitä, ettei tietoja saa
käyttää miten tahansa", häh sanoi.
Hermansson pyysi hallitusta tut­kimaan,
missä määrin ihmisiä pn
erotettu tai estetty saaniasta. .tjröt^
pbliittislen mielipiteittensä perus.*
teellä, ja julkaisemaan tutkimuk­sen
tulokset valkoisessa kirjassa. *
Lauantauia, jouluk. 24 p, - r Sattirday, Dee; 24, 196G Sivu, $
Eiig^iitiilaincn
ai^toiiija ei saa
oltaa 9 ryyppyä
Loiito<^. — Englannin . kuljetus
asiain ministeri Barbara Castle sa­noi
äskettäin parlamentissa, että
hän toivoo voivansa vähentää lii­kenneonnettomuuksien
uhrien lu­kua
18.000—32,000:Ila vuodessa
rankaisemalla ajajia, jotka juovat
liikaa. Ministeri Castle puhui ala-hubnce.
ssa käsiteltäessä lakiehdo.
tusta, jonka mukaan on r i k o i s ta
ajaa autoa, jos; 100 njillilitiassa. ver-ta
on eijeipmäh kuin 8P milligram­maa
alkoholia. Yhdeksän viskin tai
2,5 olutlitrah vaikutus arvioidaan
tällaiseksi.-
Englannin maanteillä kupli viime
vuonna 7,952 ihmistä ja 97.865 hen­kilöä
loukkaantui pahasti.
T I L A T K A A V A P A US
KOLME MJf Lf N M TEOSTA
Elvi Sinervo:
P A L A V A N K Y L Ä N SEPPÄ
"^267 SIVUA - HINTA NID. $3.SS
Elvi Sinervon omaelämäkerrallisiin "älnfiJcsiin pohjautuva esikoisro­maani
jäi ilmestyessään vuonna 1939 'lähestyvän sodan varjoon. Kulu­neiden
vuosien perspektiivistä katsottuna tämä teos luo. yllättä.vän
tasapuolista, selkeää Ja .syvälle ulottuvaa valoa enshnmälsten itsenäi-syy.
svuosiemme soalaalLsiih kysymykslhi, ja valloittaa- ansiokkaasti
paikkansa näitä asioita pohtivassa .sodanjälkeisessä kirjallisuud.es-
•samme..':
.Teos kuvaa helsinkiläistä työläisperhettä, jonka kansalaissodan
tapahtumat heittivät Pohjanniaan lakeukslUe. Lsä Hermanni Rinta-.
luoma irtaantuessaan kohtalotovereistaan pakenee pieneeii yksilölli­seen
unelmaan omasta pajasta; Jossa hän voisi työskennellä'rilppti-mattomana,
kenenkään utelematta hänen aikaisempia vaiheitaan. :
Koruton kertomus mie^n. unelmasta Ja sen haaksirikosta olosuh­teiden
pahieessa on heijastusta tekijän omasta maailmankatsomuksen
Ja taiteilijantien etsinnästä, samalla kun se on hienoa ja näkemyk­sellistä
kansalaissodan Jälkiä Jan'tilitystä, -Teokseen kiitetty novelli
"Näköala vuorelta" tuo toiselta suunnalta valotetun lisänsä kupatun
perheen kohtaloihin.
Thomas O. Buchaaan:
K U K A MURHASI KENNE;DYN?
193 SIVUA - HINTA SID. $3.75
Amerikkalaisen tiedemiehen ja kirjailijan ITiomasÖ* Buchananin
teoria presidentti Kennedyn murhasta oii kulovalkeana levinnyt E u -
roopiin pääkaupunkeihin. Suurlehdet lahiaavat otteita siltä, mielipi­teet
kuohuvat. Mutta Amerikan virallinen taho vaikenee..
Buclianan on viettänyt pitkiä aikoja Dallasin oikeuspalat5.is.sa seu­loen
ja asettaen oikei&iin yhteyksiin^ Jokaisen tapahtumaketjua sj-.;
vuavan tiedonmurusen. Kiistattomat todisteet viittaavat siihen, että'
aiiiaktn kahden klväärimiehän oh täytynyt ampua Kennedyä eri suim-nllta
— eikä kumpikaan näl=tä ole..voinut.olla OswaId! Murskaalvin:
todistusaineistoin Buclianan osoittaa kuinka harkitsematon ja hel­posti
johdettava mies on vaUttu'soveliaaksi pääsyylliseksi rikokseen,
Jonka takana vaikuttavat mahtavat voimat.
Rilppunaattomana, tieteelllMn tarkkana tutkijana Buchanan on ol­lut
DaMasin poliisia edullisemmassa ä.sema.ssa. Hänen esittärhän.sä. rat­kaisu
on johdoiimukäineh, kohta kölidälta vankasti perusteltu.
Maurice Solotovv:
MARILYN MONROEN E L Ä MÄ
422 SIVUA - HINTA SID. $3.50
Mitä yhteistä on ärkipäiväiselä Ja .hiljälseliä tytöllä, joka .syntyi
aviottomana, varttui lastenkodi.s.sa.s;pkä monissa kasvatu.skotelssa.jnu-:
t\ii lapsena väkivalan uhriksi. Jpkä oli arkä, änkytti ja eli. naiivien
unelmien maailmassa sekä .kauniilla, maoilipankuulullä elokuvätäh-dcliä.
joka bll ornaii alansa kenties tehokkain kaupaninen vetonaula?
Tyttö ja kamiotar ovat yksi'Ja sama lioukiiö-' Marilyn Monroe,
jcsta ameriJckalahiv^n kirjailija Maurice Zolotow kertoo yksityiskoh­taisena;
ja sujuvatyyliacssä teoksessaan.
Kirjailija huomiKsi. että todellinen MnrUyn Monroe oli paljon kiin-noätavampi
kul.n mielikuvituksen ja mainoksen Juoma Iilmivampj>i.
Marilyn Mbriroenejämäkerta-. antaa- riäyttelijät.täre.stä psykologisesti
oi-uvah kuvan ja lisäx..si y^n sivuilla tutustumme Hollyxvodpih kulissien
'taKalseen eLimaän;
Tilatkaa osoitteella: .
V A P A U S PUBLISHING CO. L T D .
P. Ö. BOX 69 SUDBURY, ONT.
!l!!!!!:i!l!IIIJII|lllljllllllllllllllill|IIlill!i!llllllllll!lll^
— Heinäkuussa hukkuneeksi l u u l -
tu sveitsiläissyntyinen 26-vuotias
Miriam Linde_nniaier on ' pidätetty
Mevv Yorkissa ja asetettu syytlce-seen-
36q00 dollarin (noin 115000
mk) petkutusyritykseslä. — Hänen
kanssaan pidälcttiiri kaksi miestä,
jotka öval kertoneet olleensa mu­kana
Lindenmaierin "kuolemaan"
johtaneessa onnettomuudessa. Toi­nen
miehistä oli määrätty yakuu-tussuraman
saajaksi, Lindenmaier
asui eräässä hoteliissa väärän ni­men
turvin. — N e w York.
KESÄVAATTIEET KAAPPIIN
VMnEIDCf'! SAlLYrTAMI!>VIIU(EltA
•»•PuuviPa - ja pellmavoaT
El j «a 5ilat&.|KankaQn
kudos pysyy sileln vähem
rpdnpingoiltuneendj
rannPUHTr .
ilytyspalHkoanr.n,
oifnyrkkyin unohta
,_...tt* köytä vitavoatekooppic
tukk koQ avaimcnreika .
isanofnolehtipoperillo. '
NahkaJMf kcsftkohqät kiilloitotaon
hyvällä kenkävoitc^ln p ponnuur
lontlsso säilytyspolkknon
Säilyttäkää r.ilkki
ja kelnosilkki kui'
vassa paiKasr,a.
Säilytlökoo kumiseFuimalpkrt,
kylmässä ia plmfässöjp sirotel
kaa niiden väliin jo poOlle
Ik"-
''^ (Jatkoa) V
Q YHDESTOISTA OSA
Monet ranskalaisten esiraivaajien nimet ovat
jääneet pysyvästi Canadan kartoille ja historia-kii-
jöjen sivuille. Yksi heistä, Sieui- de la Salle,
on , ehkä tunnetuin, sillä hänen löytöretkensä ja
monet seikkailunsa ovat myöskin huomattavana osa­na
Yhdysvaltain historiassa, l
Kun La Salle tuli Canadaan vuonna 1966, -oU
täälläkin käynnissä uskonnollisia sotia, jesuiitta pap­pien
ja katolisen kirkon välillä. Kilpailu oli k i i h ­keätä
siitä, kumpi puoli voi eriiten "pimeässä yael-tayien
pakanoiden" sieluja pelastaa. Jesuiittojen lä­hetyssaarnaajat
pcrustiyat pieniä kirkkoja moniin
paikkoihin intiaanikyliin, joissa he viettivät yaati-matortfa
elämää; kärsivät uskomattomia vaikeuksia,
monet heistä tapettiin ja kidutettiin, mutta aina
heillä oli seuraajia, jotka jatkoivat tätä työtä ilman
palkkaa j a kunniaa.
Samanaikaisesti Montrealin ympäristöä ja koko
St. Lawr(;nccn rla.aksoa hallitsi Ranskan katolisen
kirkon suosiolla Pyhän Sulpicen seminaari j a sen
papit. Kirkko omisti melkein kaikki. maat ja papit
olivat ympäristön feudaälisia hallitsijoita. Montrea­lin
saarella oli pieniä asutuksia yhdellä kadulla,
jonka nimi ön vieläkin sama. St. Paul st. Rannan
-piioleila oli iso klvilinnoitus ja mäen*Tinteellä pap­pilan
tuulimyllly, joka myöskin oli kivestä, ja^tar-pecksi
suuri: turvapaikaksi monelle perhccilc. Luos­tari,
.sairaala ja kirkko pii myös rakennettu kivi-aitauksen
sisälle, sillä intiaanien joukot tekivät
usein hyökkäyksiä kylään.
Papit Xiloivat maita hyvillä vuokraehdoilla ky­län
ympäi-iltä uudisasukkaille, sillä he suunnitteli­vat
ympäri saarta laajan ketjun asutuksia, jotka
samallaolisivatvahtipaikkbja, joista voitaisiin gntaa
hälytjfe intiaanien hyökkäysten varalta.
La Salle; anoi ja sai oikeuden asustaa suuren
alan maata paikäs.sa, jonka häh nimitti La Chine,
saman nimisen putouksen yläpuolella.-Hän houkut­teli
inukaäh.sa useita perheitä, joille kaikille hän
antoi pienen maapalstan, jonka vuokrasta heidän
täytyi tehdä määrätyt kartanon työt. Samanlaisesti
aloitettiin kaikki maavaltaukset St. Lawrencen laak­sossa,
ja kirkolla oli niihin mnihin yksinään omis­tusoikeus,
niinkuin on vieläkin useassa paikassa
Montrealissa ja sen ympäristössä.
: Multa La Salle ci ollut maanviljelijä, La C h i -
nen kartano oli hänelle Vain lyhytaikainen tilapäi-
•nen asunto, Vain siksi aikaa kun hän oppi intiaa­nien
kielet ja tavat. Kerrotaankin, että hän kolmen
vuoden aikana oppi kahdeksan eri heimon kielet ja
murteet. Usein hän seisoi putouksen rannalla au­ringon
laskun aikana jä hänen levoton mielenslTv'
paloi siiureen tuntemattomaan maahan, samoin kuin
Champlaihin j a toisten tutkimusmatkailijoiden aik^^^
••«emmiri;' -z^''
La Chinen kartanossa intiaanit usein pysähtyi*
vät kauppamatkoillaan ja kerran tuli kaukaisia vie­raita,
Seneca heimosta, etelän mailta. ^He viettivät
talven kartanossa, ja kertoivat La Sallelle suuresta
joesta, jonka nimi ori Ohio^ jonka yarrella asuu
monia heimoja; joesta joka virtaa suureen mereen
Ja joka oh niin pitkä, että yhdeksän kuuta nou­see,
ennenkuin pääsee perille. Joen rannoilla, he
kertoivat, bn viljavat rnaat, lauhkea ilmasto ja s i i i i -:
ret metsät täynnä monenlaista riistaa.
La Salien mielikuvitiis syttyi, hän näki itsensä
, suurena valloittajana ja päätti. jättääCIanadan syn­kät
metsät ja etsiä onneansa etelästä. Hän saikin
kuvernöörinhyväksymisen matkalleen sillä ehdolla,
että myöskin kirkon edustajat lähtevät mukaan ja
kaiikki yalloitukset tehdään kuninkaan j a kirkon
/;'nimiissä,-, ^' v •
koska Sene^at-intiaanit olivat lähdössä kotiin,
lupasivat he opastaa matkailijat määränpääbän-
Yhdeksällä kanootilla he lähtivät matkalle, pitkälle
jokien ja jäi*vicn valtatielle. Heidän rhatkansa k t i l ki
Ontario järveltä, Erie järvelle, jonka eteläisillä ran­noilla
viettivät talven. Keväällä intiaanit opastivat
heidät Detroitin salinen kautta Huronillc, ja luul­tavasti
he olivatkin ensimmäiset valkoiset miehet,
jotka tästä kulkivat läpi.
; Kolme vuotta pii L a Salle ensimmäisellä mat­kallaan,
joka johti kauaksi Mississippin laaksoon,
mutta koska nämä seudut eivät enää kuulu Cana-dalle,,
ei näiden matkojen kertomuksetkaah kuulu
Canadan historiaan. Kun La Salle palasi takaisin
Montrealiin, oli hänellä suuria suunnitelmia Rans­kan
hallituksen aseman Canadassa lujillamiseksi
tarkoiluksiulla estää englantilaisten Xiilloitukset. Hän
ehdotti linnakkeen rakentami.sta Niajjara jputöuksen
yläpuolelle ja ketjun linnoituksia Ontarion ran­noille.
Saadakseen kuninkaallisen hyväksymisen
suunnitelmilleeri hän matkusti Ranskaan, antoi
takaisirt La Chinan kartanon kirkolle ja alkoi /
siiunnitella uusia vallpitusretkiä etelään.
Hän saikin kuninkaan suosion, sillä tällä ajalla
alkoi guuri valtataistelu Uudesta' maasta kolmen
suuren vallan> välillä. Ranskan. Hollannin ja Eng­lannin.
La Salien kateelliset vihamiehet pilkkasi^
vat häntä, kauppiaat nauroivat hänen esityksilleen, ;
mutta hän sai hyvän liittolaisen kreJvi Frontc-nacista,
joka oli silloin Uuden Ranskan kuvernööri.
.'• (Jatkuu)'