1959-05-07-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukok. 7 p. — Thursday, M a y 7, 1959 y A P A u s V (LIMRTY)«—^Independent^ Organ of^Finnish ; Ganadiaivs: Es-; tablished Nov. 6, 1917. -Authomed as.second class mail by the Post Oyipe' - Department; iOtta\va.":^^ lished -thnce \veekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaysby Vapaus Publishing Company Ltd:, at 100^102 Elm^St.AVv, Sudbun'. Ont.. Canada; Telephones: Bus. Office OS.-4-4264; Editorial Office OS: 4-4265. Manager, E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing^ address: Box 69.' Sudbury, ^ Ontario. Advertismg rates upon. application; Translation free of charge. TILAUSHINNAT: ' Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk; 455- 3 kk. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9,00 6 kk. 4.80 Suomessa:: 1 vk. 9.50 6:kk. 5.25 ^ SYNTYMÄPÄIVIÄ ClOJLP-g-OJUULg.g.g.g g O g O O g g O g 9JU Winnipesin SMurial^ko 40 v. öitten : Ontarion vaalit kesäkuun 11 pnä . . . j *. Tehtyään useiden viikkojen ajan •kuumeisella kiireellä yaalivalmistelujaj mihin sisältyy "vaalihiekan kasaaminen" maanteiden varsille, maantie- j a sillanrakennusurakkain anto siellä j a täällä, paikallisten ehdokkaiden lupaukset niiden-j k in maanteiden kunnostamiseksi, j o t E a o n mukavasti jätetty unholaan;koko virkakauden ajaksi, pääministeri Frost i l - i n o i t t i maahahtaina/että nyt k u n hän on o l l u t pääministerinä tasjan kymmenen! vuotta, järjestetään Ontarion maakuntavaalit kesäkuun 11 päivänä. .. ..Tunnon tarkkana ja k a i k in puolin hiottuna poliitikkona pääministeri Frost, odotti tätä "merkkipäiväänsä" kaikessa rauhassa tietoisena, että lain kirjain ja henki tulee täyte-tyfesi, sillä jäähän v a a l i l a in määräämä 37 päivää muille puolueille ja järjestöille vaaleihin valmistautumista varten. Mikään sattuma ei meidän käsittääksemme Ullut se, että tästä vaalipäivästä ilmoitettiin mr. F r o s t in pääministerikauden lO-vuotispäivänä. E i ole käsittääksemme mikään sattuma sekään, kun torypuolueen lehdet korostavat, että vaalipäivän määrittelyyn l i i t t y y sekin, kun nyt pidettäväksi tulevat maakuntavaalit ovat yhdennettoista kesäkuun vaalit. Selväähän on — vaikka pääministeri Frost ei ottaisikaan poliittista suuntaa kristallipalloon tirkistämällä — että yhdennettoista kesälcuussa pidettävät Ontarion maakuntavaalit on pidettävä kesäkuun 11 päivänä: Mikään muu päivä ei siihen kerta kaikkiaan sovi. • • :Mutta tässä mielettömyydessä on kaikesta huolimatta •määrätietoista järkeilyäkin. Ilmoittaessaan, että vaalit toimitetaan kesäkuun 11 päivänä, pääministeri Frost sanoi: " t ä mänpäiväiset lupaukset ovat usein huomispäivän veroja. M i nä en anna enempää huolellisesti laadittuja lupauksia." " L u p a u s " tarvittavien koulujen, sairaalain, maanteiden ja muiden yleishyödyllisten laitosten rakentamiseksi tarkoittaa tietenkin muun ohella siiä, ^ttä ne tulisivat myös maksettaviksi — mutta hänpä ei tulekaan esittämään mitään ^'huolella laadittuja lupauksia"'. Jl-.:;iTämä siis viittaa siihen, että tulevat maakuntavaalit aiotaan käydä pääasiassa ns. yksilökultin perusteella. Pääministeri^ Frost is ta maalataan torypuolueen toimesta suuri joulupukki, Ukko Ontario. Suuri Valkoinen Isä. j o l le muka kuuluu kunnia kaikesta sii^ä. mikä on Ontariossa hyvää ja edistyksellistä — ja jonka nimen yhteydessä ei saa ajatellakaarfe. (XnÖItirtilsesta puhumattakaan) nykyisestä joukkotyöttömyydestä, vanhempien kansalaistemme hädänalaisesta asemasta, iuoimonkaasuskandaalista. työväkeä uhkaavasta lainlaatija-kiiwi? in ehibisyaUokunnan työväenvastaisista ehdotuksista jötlfajlf-i^osiirt hallitus jätti pöydälle vaalien y l i jne. Työläisiä, farffiäreita j a .rniiita pikkuihmisiä päivittäin vaivaavista puutteista j a huolista ei saa todella puhua silloin kun rneillä on saatavissa sellainen "Vahha. viekas kettu", mikä saa muka bttSwastakin joitakin etuja — ja joka osaa laskea miten yed^tään, ihmisten huomio hallituksen puolelle sellaisissa • ''häjiskoissa" jutuissa kuin se, että kesäkuun yhdennettoista vaalit pidetään nimenornaan kesäkuun 11 päivänä! John Aläki, South Porcupine, Ont., täytti maanantaina, toukokuun J pnä 65 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin. V Pankkiiri ehdottaa kaupankäyntiä Kiinan Kansantasavallan kanssa Victoria. — Toronto-Dominionin pankin varapresidentti ja yleisliik-keenlioitaja A. T . Lambert on lausunut mielipiteenään, että jos nykyään on ojemassa mahdollisuuksia kaupankäyntiin Kiinan Kansantasavallan j a Canadan välillä, " n i in -meidän tulisi olla täysin halukkaita tekemään kauppaa sen kanssa." Hänen mielestään ei ollut tarpeellista, että Ottavira tunnustaisi K i i n a n hallituksen! " E n kannata K i i n a n tunnustamista eilei Kiina kehoita meitä siihen. " E i ole sopivaa . . . tunkeutua toisen kotiin. "Mutta jos meitä kehoitetaan, niin meidän tulisi tunnustaa se." .1 On hetkiäi: j o l l o i n : yhteiskunnalliset voimat puhkeavat; kaikella voimalla: esiin: j a ; myöhemmin tyyhty-yät, mutta vain hetkeksi; Sellaista sattui Pariisin kommuunissa 1870, j o l l o in ranskalaiset työläiset nousivat "rynnäkköön taivasta vastaan" ja perustivat historian ensimmäisen työväenluokan hallituksen. / Meidän maassamme Winnipegin, yleislakko touko-ja kesäkuussa o l i sellainen tapaus. Se on suurin piirtein unohdettu nyt. mutta sen vaikutus vieläkin tunnetaan. Voidaan luottamuksella sanoa, ettei unionistinen l i i k e eikä poliittinen toiminta maassamme ole koskaan kokonaan vapaa loistavan 1919 tyoväenvuodeh vaikutuksesta. ' Äskettäisessä "Marxist Reviews-s a - Winnipegin jialtuuston jäsen Jacob Penner esittää kuvauksen lakosta ja A . E . Smith kirjassaan " AU My Lifessä" esittää innostavia kuvauksia näistä myrskyisistä päivistä.. V. 1919 toukokuun 1 pnä Winni-pegin metalli-, ja rakennustyöläiset lakkoutuivat parempien palkkojen ja unioittcnsa keskusncuvoston tun- Kirj. LESLIE MORRIS nustaraisen puolesta. yjpaUiat; olivat 18: prosenttia; korkeanunat kuin ne olivat 1914 ensimmäisen maailmansodan' alkamisen aikana, mutta sa^ maan aikaan elinkustannukset olivat kohonneet 80 prosentilla. "^Maailmansota oli j u u r i 'päättynyt. Venäjän neuvostotasavalta oli vajaa 18 kuukauden ikäinen j a sen vaikutusvalta oli suurenmoinen. Ujika. nn. Saksan j a Suomen työläiset kapinoivat. Britanniassa uniot nousivat vastustamaan Lloyd Qeorgen uutta suunnitelmaa sodan alkamiseksi Neuvostoliittoa vastaan. Sodaii jälkeinen vallankumouksellinen nousu, joka syöksi miljoonia liikkeelle, aiheutti liikehtiinistä myöskin Canadassa. Radikaalinen tuffjne, yhtyneenä taisteluun unio-j en oikeuksien puolesta, aiheutti sen, eitä yleislakko julistettiin toukokuun 15 pnä, j o l l o in paikalliset työväenneuvoston uniot päättivät mennä myötätuntoisuuslakkoon. Vaikka kaupungissa olevien unio-jen jäsenmäärä oli 12,000 niin y i i 24,000 miestä j a naista meni lak- Winnipegin suurlakko 1919 neljäkymmentä vuotta sitten sai laajaa kannatusta koko maassa. Myötä-tuntoisuuslakkoja puhkesi Canadan itäosissa Torontossa ja Sydneyssä, Nova Scotiassa. Edmontonissa. A i - hertassa, työläiset menivät yleislakkoon, jok» kesti kaksi viikkoa. Yksi lakkoon aktiivisesti osallistuja oli manalle mennyt Jan Lakeman. kommunistiveteraani ja puolueen entinen .Mbertan johtaja sekä aktiivinen unionisti, joka kuoli mar raskuun 7 pnä 1956. Elämäkerta-kirjoituksessaan, jonka hän kirjoitti viimeisinä elinvuosnaan. Lakeman kuvaa elävästi ja yksityiskohtaisesti noista suurlakkopäivistä. Alempana julkaisemme hänen lyhyen kuvauksen tästä historiallisesta tapauksesta: Kun työväenneuvostossa tuli eteen kysymys VVinnipegin lakosta, n i in vähemmistö vastusti lakkoaj.n-tiista. Tämä vähemmistö peru.sli kantaansa perustu.slakiin, Joka ei antanut työväenneuvostolle oikeutta ottaa sellaista askelta. Edustin vaunutyöläislen unioa ja. minä äänestin lakon puolesta. Äänestys toimitettiin Calderin (Edmontonin) ratapihalla ja suuri käteen osannut aavistaa tarkalleen miten se vaikutti minuun lakko-komitean jäsenenä. Kävelin tottunfiuksesta katuvau-nun pysähdyspaikalle—- luonnölli-se. stikaan katuvaunut eivät liikkuneen. Kävellessäni työväentalollo ajattelin, että syön jossain Jasper-kadun varrella. Menin useampaan I paikkaan, mutta niissä c i ollut mitä I «iyödä. Kokit ja tarjoilijat olivat j unionsa johdolla lakossa. Vieläpä I järjestymättömissäkin ravintoloissa. koon;;; Kaupungissa-olevat: tehtaat,; kuljetuslaitos ja' suuret kaupat.sul--: jettiin ja lakkokomitea otti vastuulleen yleisen palvelun. ' Winnipegii\ poliisit ^päättiyät 149 äänellä 11 vastaan lakkoiltua,^ mutta lakkokomitea lähetti hei(|ät kuitenkin pian toimiinsa.' '~ v Seuraavat kaksi pääasiaa' olivat kysymyksessä lakossa:' 1. Tunnustaa kollektiivinen neu vottfeluolkeus. ! • ' ' j 2. Elinkustannuksia vastaava palkka. ' Olisi kuitenkin väärin sanoa, että lakkotaistelua; käytiin pelkästään taloudellisista kysymyksi^t|L kuten oikeistolaisjohtajat tavallisesti sanovat. Poliittiset näkökohdat olivat näkyvissä heti alusta lähtien. Vieläpä ennen lakon alkamista radikaalisen aatteen aalto tuntui työ väenliikkeessä varsinkin Canadan länsiosissa. Joulukuussa työväenneuvosto ja sosialistinen puolue piti yhteisen kokouksen Walkerin teatterissa pro testiksi hallituksen hallinnollisia määräyksiä, poliittisten vankien c-delleen vankina pitämistä ja uusien sotilasosastojen Venäjälle lähettämistä vastaan ja vaadittiin liittolaisten siellä olevien joukkojen hetimiten pois siii-tämistä. Kokous päättyi hurraahuutoihin Venäjän vallankuonoukselle ja on-nittelusähke lähetettiin "bolshevii-keille". Monia samanlaisia kokouksia pidettiin ja taantumuksellisten painostuksesta ryhmiä palaavia sotilaita reittäsi työläisten ja eri yhteis-kuntajärjestöjen konttoreita ja n i in yritettiin nostattaa vihaa.- Kuitenkin lakon aikana monet palaavat miehet, joi-sta monet olivat työttö-enemmistö kannatti lakkoa. Simä I '"^'^"^^ .'"If' ."^"V"" ^''}^' miä. yhtyivät lakkoon ja olivat kaik-jotka eivät olleet poikenneet koto-' naan ennenkuin ilmoittautuivat nä on se. että niiden toteuttamiselle^ ei ole enää mahdollisuuksia. Eräänlaista hirtehis-huumoria onkin tavallaan se, että S i r Winston C h u r c h i l l , jo- :ka on kaikella tarmollaan ja vaunuosastossa, jossa minä työskentelin, melkein 100 prosenttisesti , , ,, . . „ ., äänestettiin lakon puolesta. Lakko- j työväentalolla, saivat olla ilman päivästä sovittiin; ajaksi sovittiin | ' " ° kello 11 aamulla. Etukäteen sovit-: Lakkokomitean ensimmäinen kotiin, että konehuoneessa koneen-, l^ous kutsuttiin järjestykseen. Ni-käyttäjä vislaa. Tämä oli merkki menhuuto osoitti lakon tohokkuu-la. skea työkalut alas ja kokoontua ; Tämä tapahtui 1919. jolloin valitsemaan lakkokomitea. | Kun pilli vislasi niin työt pysäh- ^-'s'" »«»»^'a^- oli kuu tyivät. Kukin osasto kohtasi edus-kein aktiivisimpieh joukossa. Maaliskuussa 1919 Canadan länsiosan uniojen 237 edustajaa kokoon- I tui vuosikonventioniin. He olivat suuttuneita itäosissa olevien oikeis-tojohtajain kontrollista ^ ja koska Työläisten j a f a r m a r i e n kannalta, s i i s maakunnan väes- Jön enemmistön k a n n a l t a o n V a l i t e t t a v a tämän vaalikampanj a n lyhyyttä. 37 päivän a i k a n a on vaikea muodostaa työväen ^oiniesta. sellaista vaaiikoneistoä, mikä voi antaa tehokkaan "iaisteluhaasteen h y v i n öljytylle torypuolueen suurelle vaali- }coneistolle. Mutta mikään mahdottomuus se ei ole. Tosiasiassa tilanne v a a t i i p i k a i s i a j a päättäviä toimenpiteitä kaikilta edistysmielisiltä v o i m i l t a . Ilman muuta on selvää^ että itse henkilökohtaisesti luonnonkaasuskandaaliin sekaarituneella liberaalipuolueen j o h t a j a l l a ei ole mitään sen parempaa tarjottavana kuin tor^|)uolueellakaan, j o n k a johtavat ministerit .huorastaan hekumoivat luonnpnkaasuskandaalissa. Käytäntö bn ihyös psöittanut, että yksinään j a erillään toimien eivät .työväenpuolueemme voi l i i o in tehokasta vastaehtoa maakunnan yäestöile tarjota! Ainoa ulospääsytie olisi se, että .työväenliike kokonaiSuudessaari ryhtyy etsimään keihpja laajan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi vaaliuumalla. Työväenpuolueilla tule% näissä vaaleissa olemaan tietenkin omat ehdokkaansa kun mitään yhteistoimintasopimusta ei ole ole-rnassa. Mutta jos on riittävästi hyvää tahtoa, jä jos pannaan väestön ediitpuoluepyyteidenyiäpuolelle, niin työväenliikkeen yhtenäisyys on vieläkin saavutettavissa. Jos tällaista yhtenäisyyttä; ci saavuteta, niin s i l l o in on mahdollisesta tappiosta y a s t a t t a v a niiden,, jotka yhteisesiintymistä jonkun ve-rukkeen. nojalla vastustavat. Historiallinen tosiasia nimittäin ön, että työtätekevien täytyy löytää omien etujensa j a koko kansakunnan etujen vuoksi keinot yhteistoimintaan pääsemiseksi — j a tällaiset keinot löydetään varmasti joko en- Tiemmin tai myöhemmin. tajansa. Olin vaunuosastosta. Lak-k y v y l l ä ä n toiminut Britannian { .,„.„i _ työläisten söii maailmanvallan suuruuden; daarisuuden osoitus päivien palauttamisen h y v ä k s i , i da.ssa., , olisi näLä suunnitelmissaan I Monta samanlaista tapausta sat-i •«kennustyolaiset. v ;oinut onnistua miltei satapro icen iyhty , tui län.siosan kaupiingei.ssa, niiden! '«»o^''» sekä kaikki sanöma^h- . mukana Calgarvssa ja nuiissa AI-i d's.sä työskentelijät, ajurit, koneen-s e n t t i s e s t i vnme v u o s i s a d a l l a , j ^^.^5^^^^^ j^j^^y ^,,1 unioja. On käyttäjät, kivihiilenkaivajat jne. m u t t a h i s t o r i a n k e h i t y k s e n j o h - , luonnollisesti vaikea antaa täydellis-: Hyvähiuidot^ kaikuivat saU.ssa^^kun doste hän On k u i t e n k i n s a a n u t t a selostu.sia mistä syystä näin suu todeta B r i t a n n i a n m a a i l m a n - ; ' i mielenosoitu.s. Oli olema.ssa mo- ,, . 1 niakin syitä, mutta pää.syyt, minun v a l l a n l a t k u v a n n c i k k e n e m i - , . ./; v a n a n jc in. I mielestäni olivat korkeat elinkus- •scn. _ 1 tannukset. sodan aikana annettu- Me puolestamme emme siis ; j(;n Ripausten täyttämättä jätlämi o l e niinkään herkkiä hylkää-j nen ja liittohallituksen ylimielimään a j ^ u s t a , että S i r W i n s - syys. . . . . ,.. ,, . länsiosassa blövl<iB UrtiöjerifinölK^^ umonistmen luke lännessä alkoi pääf^sfae-^dbMsy'hVl-vasla kasvaa. Edustettuna oh kuu-; j ^ ^ j j ^ ^, 19;8, Trades .an^. Laboiir si tehdasuniota: kaikki kunnan'ty* Congressin tew4i»fesa!|Q)4^1«| '^''^L"''?!!^.'^'!''!!. J''!^^'^!'^^^ Cityssä, Tämän alueellisen jaon pinnan alla piili ; selvästi • se mili-j tanttinoh mieliala; jonka oli aiheut- ; tanut 'lännen "uniojen keskuudessa i työskennelleet vasemmistososialis-i liset.it>'öläiset.\Sen näkee, seuraavis; ta : paätöslauseista, jotka Calgaryn t konventionissa hyväksyttiin: •. { Proletaarison diktatuurin puolesta koska "se on ehdottomin ja ; tehokkain keino siirtää vkapitalis-ja voimalaitoksen työläiset, paikiiV, länsi-Gana- poliisit, palok^ntaljaiset, posti-työläiset, sähköttäjät, ravintola- ja kirjan painajat yksi työryhmä toisensa cduslajensa kautta ilmoitti nccnsä lakkoon . . . tien yksityisomaisuus yhteiseksi Noin kahden viikon kuluttua ai-^ r i k k a u d e k s i " 1 koi eräi.s.<;ä unioLssa ilmetä horju 1 _ veljellinen tervehdys "Venä^ ; misla. Kokouksissa havaittiin tyy jg^ Neuvostohallitukselle, Saksan ; lyinättömyyttä koska menetettiin sp.„.ta^„s,aisi,jej., todeiliselle työ- I palkkaa, elinkustannukset olivat i . ä e „ | i i , 5 ^ e e „ e Euroopassa jä koko t o n C h u r c h i l l o n n y t v a l m i n a Koska olin valittu lakkokomi-. korkeat, niak.samattomia vuokria j^ . , j , i , n , j , s s a ." ! teaan lähdin työväentalolle. En o i - ' vaadittiin, vierailevien kansainvälis- j _ "Täydellinen yksimielisyys ja Sir Winston Washingtonissa r Viisikymmenläyhdoksän vuotta sitten Britannian alahuoneen jäseneksi v & l i t t u S i r Winston C h u r c h i l l - o n jo 85- yuotias, mutta siitä huolimatta hän aikoo ryhtyä vieläkin -torypuolueen ehdokkaaksi lähestyvissä parlamenttivaaleissa j a osiUain4ästä syystä hän on nyt viikon~kestäväliä yksilö- Arieräilulla presidentti Eisenhovverin luona Washingtonissa. ' :Sivumenrien sanoen, vaikka s i r Winston ei olekaan enää hallituksessa eikä torypuolueen johdossa, hänellä on kuitenkin huomattava vaikutus vieläkin Britannian yleispolitiikkaan, f 'Uutisliedoissa on korostettu erikoisesti sitä, että S ir JV^inston-Churdnllin-vicraTlu on yksityisluontoinen. Mutta toisaalta, esimerkiksi Pcople-lehdön kommentaattori Wilfred Jlyder selitti, että Sir Winstonin tarkoituksena on saada pre- Jidehtti Eisenhower vakuuttuneeksi "kylmän sodan ohjel-fnan" muutoksen tarpeellisuudesta. J a tämä miehestä, jota " yleisesti ..pidetään "kylmän sodan" isänä! Muistaa nimittäin-iulee, että juuri Sir Winston Churchill piti 13 vuotta sitten ' 1(1946) Fultonissa puheen, josta muodostui kylmän sodan, eli' " Jroimapolitiikan runko. l Toisaalla on muistettava, että niitä tahansa_yirheitä Sip' jyinstph Churchill on poliittisessa elämässään tehnyt — j a ; niitä on ihmiskunnan yleisetujenjkännälta katsoen legio — ' liän ei ole ktjitenkaan tpmppeli,7'^Hänen monen epäonnistumia p a , kuten inyös kylmän .'jodaii epäonnistumisen perussyy-luopumaan Fultonin puheellaan alullepanemastaan kylmän sodan ohjelmasta. Kouliintuneena käytännön poliitikkona hän on nähnyt, että kylmän sodan ohjelma on täydellisesti epäonnistunut:- se e i ole voinut estää sosialistisen maailmanösan lujittumista ja kehittymistä, puhumattakaan nyt sen murskaamisesta. J a s en sijaan, että Britahniah maailmanvalta olisi hyötynyt j a l u jittunut kylmän sodart; kumppanuudessa Yhdysvaltain rinnalla, kuten s i r Winston epäilemättä halusi, Britannia on joutunut U u d e l l e e n vastatusten Saksan aseistetun militarismin kanssa ei johtavana maailmanvaltana, vaan entistä enemmän Yhdysvalloista riip-puvaisuusasemassa olevana maana. •Toisaalta — j a tämä on s yy miksi tämä tarmokas ja monella tavalla kyvykäs mies nousi karriäärinsä kukkulalle nimcn-omaäh l o i s e n maai 1 mansodan päivinä j o l l o in B r i t a n n i a o l i l i i - tos.sa Neuvostoliiton ja muiden demokraatlisten voimien kanssa — S i r Winston Churchill ei voi " m u u t t a a luokka-asennettaan yhtään sen helpommin kuin tiikeri voj muuttaa väriään. Tämä sellaisenaan a i heuttaa sen, että hän suhlau-t u u kielteisesti ja vihamieljses-- ti k i n ty ö väe n li i kkeeseen y leen-i; sä ja sosialismiin erikoisesti. Tämä selittää sen, miksi sir Winston Churchillin puhcLssa on punakauhunlietsontäa sill o i n k i n kun hän suosittelee kylmän sodan ohjeIma.s,ta luopumista, kuten hän on v i i m e a i koina eräissä. tapauksissa teh-r- yt. , K a i k e n tämän perusteella S i r Winstonin y k s i t y i s v i e r a i lu USA:ssa. on loppujen lopuksi hyvin mielenkiintoinen tapaus. lut koskaan aikaisemmin osallistu ten edustajain painostus j a vaikeus myötätunto Venäjän bolshevikkien nut n i i n suureen lakkoon enkä e t U : i jatkaa lakkoa. Joka oli myötätun- j . , Syjigan spartakuslaisten vallan- —^-r—-^. • •; •. — • • !• toisuuslakko Winnipegin työläisten , kumouksien tarkoitusperille j a pää-la ja Möskoyä. — Kuten aikaisemmin on huomaulettD suunnitelmat kau-kö ohjusten tukikohtien rakentamisesta useaan NATOn maahan, on tulevan ulkoministerin konferenssin kanssa huutavassa ristiriidassa. Näissä suunnitelmissa yhdysvaltalaiset kenraalit kiinnittävät erikoisen huomion Kreikk.nan j a Turkkiin. .yhdy.svallain armeijan sihteeri Bruckcr, scnjälkeenkun hän ensiksi neuvotteli samassa tarkoituk' scssa Länsi-Saksan kan.ssa, vieraili Kreikan j a Turkin pääkaupungeis- .sa. Sanomalehdille vuotaneitten. tietojen mukaan Bruckerin salaisissa neuvotteluissa: Kreikan, ja Turkin johtajain kanssa neuvoteltiin vain sopimuksen yksityiskohdista kos^ kien atomilatauksilla varustettuj 1 kauko-ohjusten. tukikohtien rakenta-mi. sta näihin maihin. .-^ i .Turkkilainen lehti Zafer sanoi; että ,:'sopimuk.sen.;~allekirjoittaminen on vain muuitaman.päivän"kysymy^sr Kreikassa o n j o .virallisesti ilmoitettu* eltäv ryhmä kreikkalaisia sotilaita ja upseereita matkustaa. Länsi-: Saksaan QppimaanHonesl Johnia-kelin'; käyttöä. ••Tämän johdosta a-tecnalaincn lehti Estia;.sanoo, että Kreikan kohtalo "on annettu cn- -siinmäiseksi-.tännc-tulcvanramerik-kalaiscn -kenraalin käsiin". Amerikkalaiset lehdet eivät salaa; sitä tosiasiaa, että Kreikkaan ja Turkkiin : rakennettavat. kaukoroh- Justukikohdat ::tähdätään: Ncuvo.sto-liittoa vastaan. Tällai.ses.sa tilanteessa Kreikan ja Turkin hallitusten . suostuminen täydellisesti Y h dysvaltain ehdotuk.secn, ei ole mi^ tään muuta kuin provoseeraamalon vihollisuiustoimcnpidc rauhaa rakastavia naapurimaitaan, ennen- ,kaikkea Neuvostoliittoa kohtaan. Tämä: alistuminc;i merkitsee :noja\i-tuini. sta vaaralliseen |>cliin, eikä lurvällisuulccn. puolesta! Samoin alettiin prppa- ;iandahyökkäy3 ja syytettiin, että me suunnittelimme perustaa "neuvostoja"' Edmontoniin. Vaunutyöläiset pysyivät yksimie^ lisinä. He saivat säännölliset raportit lakon kulusta. Sama oli t i lanne animattilyöläisten keskuudes-s; V korjauspajasisa. Me olimme la kcssa painostaaksemme palkkaneuvottelujamme, jotka olivat käynnissä Itä-Canadässa j a Yhdysvalloissa. Kahden viikon kuluttua katuvau-nutyöläi. set ja melkein kaikki muut kunnan työläiset palasivat työhön. .Ajurit, jotka eivät pitempään aikaa voineet syöttää hevosiaan, palasivat työhön. Järjestymättömät työläiset hiljalleen palasivat myös toimiinsa. määrille". — "Kaikkien liittolaisten joukot on siirrettävä, poiis Venäjältä." — "Yleislakko kesäkuun 1 pnä jos liittolaiset edelleenkin jatkavat yritystään kukistaa Venäjän ja Saksan neuvostoja." * • Samalla • myöskin yksimielisesti vaadittiin kuuden tunnin työpäi: vää. viiden päivän työviikkoa, painovapautta, puhevapavstta ja poliittisten vankien vapauttamista. ' Kuten nähdään tämä oli sisällöltään poliittinen konventioni. On-nettonuiudeksi, johtuen marxilaisuuden kehittymättömyydessä Car nadassa siihen aikaan, Calgaryn suuri konventioni päätti erota American Federation of Laborista ja Trades' and Labor Congress^of C i - nadasta; ja: perustaa; "One B i g .Union i n " . ' Tätä tervehdittiin suurella innostuksella:: kautta lännen, j a tuhansia i työläisiä erosi "vanhoista" valioista; Workers Party of Canadan heti senjälkeen kun' se perustettiin V.;4922,' ensimmäisenä tehtävänä o l i : johtaai militanttiset unio-' nistit t a k a i s i n - A F L o i . ! : Tällainen Oli Winniepgin suuria kon poliittinen tausta. Taloudellisten j a poliittisten tekiT joiden'jotidbsta luokkataistelu kävi erittäin \ teräväksi. työnahtajat muodostivat _^Citize« s Cpmmittee of l,OOb!'-himisen ryhmän lakon murskaamiseksL Ottawässa toimi- ^va B(^rd6nin hallitus sekaantui a-siaanjä 40 minuutissa piiski alahuoneessa, senaatissa j a kenraalikuvernöörin virastossa läpi laih; jonka mukaan brittiläissyntyisiä kansalaisia, voitiin karkoittaa. Monet lakon johtajat, kuten Dixon, Russell, Johns, Ivens, Bray sekä monet muut olivat brittiläisiä siirtolaisin. SuruUiisen kuuluisa lakipykälä 98 laadittiin silloin. Yhdysvaltain trustit oliyät; kiinnostuneita lakon murskaamiseen — esimakua heidän myöhempään Canadan hallintaan. Virallisessa lakon historiassa, jonka lakkokomitea myöhemmin julkaisi, sanotaan seuraavaa: "Se o l i . jotenkin tähän aikaan (kesäkuussa 1919) j o l l o in hallitus yritti saada $100.000.000 lainaa Wall Streetin finanssimagnaateilta ja sill o in huhuttiin Winnipegissa ja ra-porteerattiin Ottawassa, että yksi taikka useampia samojen intressien edustajia vaati jyrkkiä toimenpiteitä hallituksen taholta länsi-Canadas-sa käytävän "Vallankumouksen'' tukahduttamiseksi ennenkuin lainaa voidaan antaa." • » • • • • . Maanantai, kesäkuun 16 j a lauantai kesäkuun 21 päivät olivat muistoon jääpiä päiviä. Kesäkuun 16 pnä toimitettiin RC-MP: n toimesta salaisia j a hyvin järjestettyjä vangitsendsia j a 15 työväen johtajaa heitettiin Stony Mountain in kuritushuoneeseen. Heidän mukana^^n o l i lakon johtajia :ja plkomailla syntyneitä'sosialisteja. .' Lauantaina'kesäkuun 21 pnä palanneet veteraanit järjestivät " h i l - jai^ph paräätirt"^ protestiksi halli n toimenpiteitä vastaan j a R-hyökkäsi ^ i d S p l^mp|}uunaa stettuna^H>eljipSboniailoQla '^Ja fiima-aseilla. Se o l i yksi villim-p^ l hyökkäyksiä, - mitä, tunnetaan mollnme historiassa. Yksi mies, sai, Siljaansa ja 30 loukkaantui. ^Vin-nqiegilaiset kutsuvat sitä "yeriseM lauantaiksi". -j^kko murrettiin. T a p p l ^ a . ^ f fi ra^t oikeusjuttuja ja useita fakon' johtajia tuomittiin-vankilaan^- .' • • • ' Sc oli klassillinen luokkataistelu. Yhdelle puolelle olivat asettunee* teoUisuustyöläiset ja heidän unionsa, j o i h in liittyivät konttorityöläiset ja kauppa apulaiset ja kuten sanoimme, poliisit. Työläisten asia oli puhtaasti demokraattineiJ, yleinen asia, koskien kansalaisten enemmistöä. Toiselle puolelle olivat asettuneet liitto-, maakunta- j a kunnallishallitukset j a heihin liittyivät "1,000 komitea", kaupunkiin tuotuja roistoja ja "spesialisteja" sekä RCMP - koko kapitalistisen järjestelmän "läici ja. järjestys", peiT^^^ väki-valtaan. 4 f'He käyttivät "punaista peikkoa", peloitusjuttuja j a mustaa propagandaa, mutta lopussa he turvautuivat voimaan j a väkivaltaan sekä oikeuslaitokseen -^'opettaakseen työläisille läksyn": ^ ; Näin pitkän ajan päästä on helppo olla ••kritiikko" j a "objektiivi- USAn vattiosihteeri Herter -neuvottelemaan Bonniin, Länsi-Saksaan Ii Bonn.:,— Yhdysvaltain valtio^h^ teeri Christian Herter vierailee täällä ensi. lauantaina neuvottelemassa kansleri Adenauerin ja ulkoministeri Bretanon kanssa. Tiedoituksessa mainittiin, että ' vierailu oli järjestetty juuri idän->*i ja.lännen ulkoministerien :neuvot-!iv: telujen aatoksi. Tämän sanotaan'? olevan:: ensimmäinen: kerta .kuni»:-: Herter vierailee Länsi-Saksassa Yhdysvaltain valtiosihteeriksi pää-it semisensä jälkeen. ' Diplomaattipiireissä täällä sano^^;> taan, että * Yhdysvallat ja Länsi;,,. Sakäa ' ovat halukkaita pääsemäänih^^ : useista asioista läheisempään .yhr^vi. teisymmärrykseen ennen ulkomi^-r; nisterieh neuvotteluja, enkoiisestiii; k i n siitä sjfystä, että viimeäikaisis--.«^ sa tledoituksissa on kerrottu jok^;^; seehkin vakavista erimielisyyksistä näiden maiden kesken. _.-, • Afrikasta vapaa ^ liittotasavalta Conakrjr, Gninea. — Ghanan IMiaihinisteri Kwame Nkrumah Ja; - , : Gninean presidentti Sekoa Toni«' ~ ovat yhteisesU julkaisseet Afrilum''' itsenäisten valtioiden muodostaman: liittovaltion valtiosääntöehdotnkrT-sen.' • . , , . Ehdotus esitetään Ghanan ja . Gnin^ui paiiamenteille sekä läh^-.;. tetään niille afrikkalaisille maille, . A jotka jo ovat itsenäisiä tai jotJ^a pian tnlevat itsenäisilcsi. Ehdotuksen mukaan säilyttää jokainen liittovaltioon liittyvä näaa oman kansallisuutensa ja oman yh.-;^, teiskunnallisen elämänmuotonsa. L i i ton jäsenmaat saavat yhteisesti päättää, missä määrin osavaltiot säilyt- - tävät itsemääräämisoikeutensa. 1 Luonnos sisältää myös ehdotuksen : liittovaltion lipuksi. Sen värit ovat s punainen, keltainen ja vihreä ja jo- ; kaista jäsenvaltiota edustaa musta 1 tähti. : ' Neuvostoliitto tarjonnut' Japanille sopimusta 1 Lontoo. — Neuvostoliiton uutistoimisto Tassin viime tiistaisen ,tie- . dbituksen mukaan Neuvostoliitto ofi tarjoutunut takaamaan Japanin njeutraliteetin joko keskinäisen tai multilateraalisen sopimuksen per u s t e e l l a . . . Uutistoimisto lainasi.. Neuvostoliiton Japanille maanantai-' na jättämästä nootista, jossa sanot- ^tUnu.otÄä Japanin turv^allisuiUta ei ,Ual|i a t o m i ^ i s t u k s e l l i , yaajt pysyväisellä' puolueettomuudella. , 1 » ; . , • . •• , i nen" näjidäkseen virheet ja heik- ; koudet, kuten lakkokomitean päätös lähettää poliisit takaisin toimiinsa. Afutta olisi -paljon pahempi virhe Oli? JOS', e i : näe sitä, että VVinnipegin työläisit '"ryntäsivät^ taivasta vas- , taan" j a että tämä taistelu oli suurenmoinen ja että he kirjoittivat sankarillisen sivun työväen histo- ' riaan. joka vielä odottaa marxilais- - ta historiankirjoittajaa. ; Elää VVinnipegissa pian suurh- ; kon jälkeen, kuten tämänkin kirr joittaja ja muistaa niitä eläviä kes- [ kusteluja lakon johtajain j a rivijä- ' senten, jotka olivat ylpeitä lakos- : taan, välillä: muistaa sen kiilikeän ^ kiinnostuksen politiikkaan ja kor-kean tietoisuuden poliittisen elä- ' män pieruskysyinyksistä, jotka " s i l - , l o i n olivat ilmassa"; palauttaa mie- ' l i i n ne suiiret, innostavat kokouk- - set, kuten se j o ka jäijestettiin Bob Russelirt" vankilasta yap kunniaksi j a sosialistisen t i e t o i ^ u - ' den jä jharxilaisen kirjallisuuden . leviämisen, joka ilmentyi Market Squaren kuuluisassa, kokouksessa. ^kaikki tämä o l i minulle j a tuhaifsil-' le toisille poliittista valistustyötä»-» joka näytteli ylevää osaa jatkuvasTi'. f lisääntyvässä Canadan työläisten»' poliittisessa kypsyydessä.. PÄIVÄN PAKINA Kun tältäkään ei saa loukata ' P a l j o n on viimepäivinä, vuodatettu .kyyiiöleitä":Vapautcnsa puolesta" taistelleista tiibetiläisistä. , Mutta minkälaista on se "vapaus" jonka säilyttämisestä on: pi-; dctty niin - kovaa melua sittenkin, viiikka va 1 n ; pieni v murto^osa liibCv tiläisista piti sitä sen arvoisena, että - kannatti nousta: kapinoimaan edistystä ja kehitystä vastaan? Allekirjoittaneella ei.ole koskaan ollut tilaisuutta vierailla sen paremmin Tiiiietissä kuin muualla-kaan- Kiinassa.-Mutta-Tiibetiirasioi- )a kuvalaaii asiantuntemuksella Alan Winningtonin-kirjassa "Tibet, llecord of a Journeny" (International Publishers, Ne\v York, 1957). Tässä kirjassa esitetään avomielinen ja suorasukainen; kuvaus siitä lakapajuisuudcsta. mikä Tiibetissä on vallinnut-ja vieläkin val-lit. see, ja jonka poistamiseen, K i i nan keskushallitus kaikessa varovaisuudessaan pyrkii. Kertomus rukouksen ja ihmelääkkeen; penisilliinin suhteista toi- .«iiinsa oii kuv.-uiva. . Yangekylässä oli eräällä, naisella .suuri veripaiSL», josta/juoksi jatkuvasti mätää. Hänen miehensä, myi -teiikki vkotielälmensä voidak-: scen. maksaa luostarille rukouspa-^ rannuksen hinnan; Mutta.veri pahka: .ci:parantnunut. Lopulta saatiin nainen -mencmääiiTltiin.alaisten.! pysty t-aämääii uuteen -lääketieteelliseen klinikkaan, missä hänelle annettiin penisilliiniä,.' joka paransi veripah, kan tuota pikaa? - - * Munkit huomioivat tämäif;heidän tulojaan hhkaavanvaaVah ja: kehittivät järjestelmän -minkä mukaan -ihmiset-^voivat--hankkia--:enemmän-ansiota (seuraavaa; ruumiillistumis: la varten) antamalla luostarille lahjoja kiitollisuudenosoituksena parantumiset. Noin 40 prosent tia Tiibetin aikuisista potee syfilistä. Munkit saavat suuria tuloja rukouksista ja paikallishoidosta. Nyt klinikat ovat hävittämässä' tämän taudin. Toistaiseksi munkit ratkaisevat tämän inhimillisistä kärsimyksistä saamansa tulo-opgelr maii ottamalla maksua: laskelmista kaikkein ? suosituimmasta ;>thetkestä. klinikkaan menoa varten. • - Tiibetin luostarijärjeslelmässä on siis ainakin yksi puoli mitä oi voida minkään mielikuvankaan perusteella ;määritellä uskonnolliseksi menetelmäksi. Se on julkeata riistoa inhimillisen kurjuuden^ tietämättömyyden j a sairauden kustannuksella. Esimerkiksi uskonnoUi-nen velvollisuus: on antaa täiden kasvaa Ja -lisääntyä!ihmisen ihossa.. Hiiteen lavantaudin vaarat V" Maanomistajain ' ruoska heiluu riiyös vapaasti. Heiliä on; orjia tai imaaorjia. Pakkotyöstä .pakoon yrittänyttä maaorjaa voidaan ruoskia — kuolemaankin saakka. Maanomistaja, voi katkaista maaoijan käden tai jalan* tai • mölemmaf^jalat . . . j . ' Lama-uskonto opettaa,' että • i h miset ovat joko rikkaita tai köyhiä, sairaita tai terveitä, .herroja omistajia .tai orjia.- riippuen:;se. hei-dän-^ aikaisemmasta^ruumiillistumi^ sestaan (eli aikaisemmasta olemassaolostaan). Lamafilosofia; opettaa, että olemassaolon :\tavoitteena ^ on pääsy/nirvanaan (se on olotila,;JOST sa kaikki halu j a clämäntuntoion, hävinnyt). On vapauduttava 84,000:sta inhimillisestä intohimosta. J a tähän tilaan päästään seuraavasti: : 1. On rukoiltava mahdollisimman usein. Ainoastaan rukoileminen;on Tiibetissä Imekanisoitu. Voitte kääntää pyörää ja pyörittää rukouksia; J o t k a sitten j o l l a k in tavoin laloon. 2. Kaikkia jumalia on uskottapa rajattomasti: on. kunnioitettava us-; konnollisia kirkkoja ja munkkeja: s 3. Pahaa ei; saa vastustaa voimal-! v la; pahaa ei saa tehdä kenellekään • f- 4. . E i pidä; tavoitella kostoa. ! ; v 5. Rakasta ja auta naapureitasi, 5 eriltoisesti köyhiä. > , ? Mutta rikkauksien: kasaantunusf 1 ta,' mikä^ on vastoin budhhalaista j oppia,^-oikeutetaan jollakin tavoin j ,sillä, että se (rikkaus) ,on t u l l u t *: palkkioksi aikaisemman: olemassa^; Tei-veysoppi on arka; kysymys raj f, olon hyveistä. ' t diossa. s i l l a n i voida opettaa kan^'^ salle mitään sellaista tieteen haa-raa;; mikä on räikeästi ristiriidassa^,: lama-uskon kanssa, selittää VVin^iv nington, J I —-Tämä-tarkoittaa,-cttei-^voida-jär.-t-. jestää kampanjaa,täitä jaikärpäsiäs vastaan eikä propagandaa tervey-f' den ; puolesta:; bakteerieni-tappami; ^ sen avulla: Vieläpä sellainenkin ky-« symys; että.onko maapallomme lat-1 tea kuin pannukakku tai kiertääkö^ se: aurinkoa, on nykyhetken Tiibe-^ tissä yhtä poliittinen juttu mitä s e t o l i Galilein;: aikaisessa? Euroopassa; V Näitä,seikkoja on hyvä;pitää mie-j^; lessä kun Tneille valitetaan, että? Kiinan keskushallitus: tulee vähitelf!: Ien :myötävaikuttamaanArefoiynieg.k?' j a ; uudistusten.'täytäntöönpanoon:^ Tiibetjssä kuten on-Pekingin uutis* ]^ t V d o i s ^ " ' iiOiTOl l uT — Känsiikotr»\fr
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 7, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-05-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590507 |
Description
Title | 1959-05-07-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, toukok. 7 p. — Thursday, M a y 7, 1959
y A P A u s
V (LIMRTY)«—^Independent^
Organ of^Finnish ; Ganadiaivs: Es-;
tablished Nov. 6, 1917. -Authomed
as.second class mail by the Post
Oyipe' - Department; iOtta\va.":^^
lished -thnce \veekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd:, at 100^102
Elm^St.AVv, Sudbun'. Ont.. Canada;
Telephones: Bus. Office OS.-4-4264;
Editorial Office OS: 4-4265. Manager,
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing^
address: Box 69.' Sudbury, ^ Ontario.
Advertismg rates upon. application;
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: '
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk; 455-
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9,00 6 kk. 4.80
Suomessa:: 1 vk. 9.50 6:kk. 5.25 ^
SYNTYMÄPÄIVIÄ
ClOJLP-g-OJUULg.g.g.g g O g O O g g O g 9JU
Winnipesin SMurial^ko 40 v. öitten
: Ontarion vaalit kesäkuun 11 pnä
. . . j
*. Tehtyään useiden viikkojen ajan •kuumeisella kiireellä
yaalivalmistelujaj mihin sisältyy "vaalihiekan kasaaminen"
maanteiden varsille, maantie- j a sillanrakennusurakkain anto
siellä j a täällä, paikallisten ehdokkaiden lupaukset niiden-j
k in maanteiden kunnostamiseksi, j o t E a o n mukavasti jätetty
unholaan;koko virkakauden ajaksi, pääministeri Frost i l -
i n o i t t i maahahtaina/että nyt k u n hän on o l l u t pääministerinä
tasjan kymmenen! vuotta, järjestetään Ontarion maakuntavaalit
kesäkuun 11 päivänä.
.. ..Tunnon tarkkana ja k a i k in puolin hiottuna poliitikkona
pääministeri Frost, odotti tätä "merkkipäiväänsä" kaikessa
rauhassa tietoisena, että lain kirjain ja henki tulee täyte-tyfesi,
sillä jäähän v a a l i l a in määräämä 37 päivää muille puolueille
ja järjestöille vaaleihin valmistautumista varten.
Mikään sattuma ei meidän käsittääksemme Ullut se, että
tästä vaalipäivästä ilmoitettiin mr. F r o s t in pääministerikauden
lO-vuotispäivänä. E i ole käsittääksemme mikään sattuma
sekään, kun torypuolueen lehdet korostavat, että vaalipäivän
määrittelyyn l i i t t y y sekin, kun nyt pidettäväksi tulevat
maakuntavaalit ovat yhdennettoista kesäkuun vaalit. Selväähän
on — vaikka pääministeri Frost ei ottaisikaan poliittista
suuntaa kristallipalloon tirkistämällä — että yhdennettoista
kesälcuussa pidettävät Ontarion maakuntavaalit on pidettävä
kesäkuun 11 päivänä: Mikään muu päivä ei siihen kerta kaikkiaan
sovi.
• • :Mutta tässä mielettömyydessä on kaikesta huolimatta
•määrätietoista järkeilyäkin. Ilmoittaessaan, että vaalit toimitetaan
kesäkuun 11 päivänä, pääministeri Frost sanoi: " t ä mänpäiväiset
lupaukset ovat usein huomispäivän veroja. M i nä
en anna enempää huolellisesti laadittuja lupauksia."
" L u p a u s " tarvittavien koulujen, sairaalain, maanteiden
ja muiden yleishyödyllisten laitosten rakentamiseksi tarkoittaa
tietenkin muun ohella siiä, ^ttä ne tulisivat myös maksettaviksi
— mutta hänpä ei tulekaan esittämään mitään
^'huolella laadittuja lupauksia"'.
Jl-.:;iTämä siis viittaa siihen, että tulevat maakuntavaalit aiotaan
käydä pääasiassa ns. yksilökultin perusteella. Pääministeri^
Frost is ta maalataan torypuolueen toimesta suuri joulupukki,
Ukko Ontario. Suuri Valkoinen Isä. j o l le muka kuuluu
kunnia kaikesta sii^ä. mikä on Ontariossa hyvää ja edistyksellistä
— ja jonka nimen yhteydessä ei saa ajatellakaarfe.
(XnÖItirtilsesta puhumattakaan) nykyisestä joukkotyöttömyydestä,
vanhempien kansalaistemme hädänalaisesta asemasta,
iuoimonkaasuskandaalista. työväkeä uhkaavasta lainlaatija-kiiwi?
in ehibisyaUokunnan työväenvastaisista ehdotuksista
jötlfajlf-i^osiirt hallitus jätti pöydälle vaalien y l i jne. Työläisiä,
farffiäreita j a .rniiita pikkuihmisiä päivittäin vaivaavista puutteista
j a huolista ei saa todella puhua silloin kun rneillä on
saatavissa sellainen "Vahha. viekas kettu", mikä saa muka
bttSwastakin joitakin etuja — ja joka osaa laskea miten
yed^tään, ihmisten huomio hallituksen puolelle sellaisissa •
''häjiskoissa" jutuissa kuin se, että kesäkuun yhdennettoista
vaalit pidetään nimenornaan kesäkuun 11 päivänä!
John Aläki, South Porcupine, Ont.,
täytti maanantaina, toukokuun J pnä
65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin. V
Pankkiiri ehdottaa
kaupankäyntiä Kiinan
Kansantasavallan kanssa
Victoria. — Toronto-Dominionin
pankin varapresidentti ja yleisliik-keenlioitaja
A. T . Lambert on lausunut
mielipiteenään, että jos nykyään
on ojemassa mahdollisuuksia
kaupankäyntiin Kiinan Kansantasavallan
j a Canadan välillä, " n i in
-meidän tulisi olla täysin halukkaita
tekemään kauppaa sen kanssa."
Hänen mielestään ei ollut tarpeellista,
että Ottavira tunnustaisi
K i i n a n hallituksen!
" E n kannata K i i n a n tunnustamista
eilei Kiina kehoita meitä siihen.
" E i ole sopivaa . . . tunkeutua
toisen kotiin.
"Mutta jos meitä kehoitetaan,
niin meidän tulisi tunnustaa se."
.1
On hetkiäi: j o l l o i n : yhteiskunnalliset
voimat puhkeavat; kaikella voimalla:
esiin: j a ; myöhemmin tyyhty-yät,
mutta vain hetkeksi; Sellaista
sattui Pariisin kommuunissa 1870,
j o l l o in ranskalaiset työläiset nousivat
"rynnäkköön taivasta vastaan"
ja perustivat historian ensimmäisen
työväenluokan hallituksen. /
Meidän maassamme Winnipegin,
yleislakko touko-ja kesäkuussa o l i
sellainen tapaus. Se on suurin piirtein
unohdettu nyt. mutta sen vaikutus
vieläkin tunnetaan. Voidaan
luottamuksella sanoa, ettei unionistinen
l i i k e eikä poliittinen toiminta
maassamme ole koskaan kokonaan
vapaa loistavan 1919 tyoväenvuodeh
vaikutuksesta. '
Äskettäisessä "Marxist Reviews-s
a - Winnipegin jialtuuston jäsen
Jacob Penner esittää kuvauksen lakosta
ja A . E . Smith kirjassaan " AU
My Lifessä" esittää innostavia kuvauksia
näistä myrskyisistä päivistä..
V. 1919 toukokuun 1 pnä Winni-pegin
metalli-, ja rakennustyöläiset
lakkoutuivat parempien palkkojen
ja unioittcnsa keskusncuvoston tun-
Kirj. LESLIE MORRIS
nustaraisen puolesta. yjpaUiat; olivat
18: prosenttia; korkeanunat kuin ne
olivat 1914 ensimmäisen maailmansodan'
alkamisen aikana, mutta sa^
maan aikaan elinkustannukset olivat
kohonneet 80 prosentilla.
"^Maailmansota oli j u u r i 'päättynyt.
Venäjän neuvostotasavalta oli vajaa
18 kuukauden ikäinen j a sen vaikutusvalta
oli suurenmoinen. Ujika.
nn. Saksan j a Suomen työläiset kapinoivat.
Britanniassa uniot nousivat
vastustamaan Lloyd Qeorgen
uutta suunnitelmaa sodan alkamiseksi
Neuvostoliittoa vastaan.
Sodaii jälkeinen vallankumouksellinen
nousu, joka syöksi miljoonia
liikkeelle, aiheutti liikehtiinistä
myöskin Canadassa. Radikaalinen
tuffjne, yhtyneenä taisteluun unio-j
en oikeuksien puolesta, aiheutti
sen, eitä yleislakko julistettiin toukokuun
15 pnä, j o l l o in paikalliset
työväenneuvoston uniot päättivät
mennä myötätuntoisuuslakkoon.
Vaikka kaupungissa olevien unio-jen
jäsenmäärä oli 12,000 niin y i i
24,000 miestä j a naista meni lak-
Winnipegin suurlakko 1919 neljäkymmentä
vuotta sitten sai laajaa
kannatusta koko maassa. Myötä-tuntoisuuslakkoja
puhkesi Canadan
itäosissa Torontossa ja Sydneyssä,
Nova Scotiassa. Edmontonissa. A i -
hertassa, työläiset menivät yleislakkoon,
jok» kesti kaksi viikkoa.
Yksi lakkoon aktiivisesti osallistuja
oli manalle mennyt Jan Lakeman.
kommunistiveteraani ja puolueen
entinen .Mbertan johtaja sekä aktiivinen
unionisti, joka kuoli mar
raskuun 7 pnä 1956. Elämäkerta-kirjoituksessaan,
jonka hän kirjoitti
viimeisinä elinvuosnaan. Lakeman
kuvaa elävästi ja yksityiskohtaisesti
noista suurlakkopäivistä.
Alempana julkaisemme hänen lyhyen
kuvauksen tästä historiallisesta
tapauksesta:
Kun työväenneuvostossa tuli
eteen kysymys VVinnipegin lakosta,
n i in vähemmistö vastusti lakkoaj.n-tiista.
Tämä vähemmistö peru.sli
kantaansa perustu.slakiin, Joka ei
antanut työväenneuvostolle oikeutta
ottaa sellaista askelta. Edustin
vaunutyöläislen unioa ja. minä äänestin
lakon puolesta.
Äänestys toimitettiin Calderin
(Edmontonin) ratapihalla ja suuri
käteen osannut aavistaa tarkalleen
miten se vaikutti minuun lakko-komitean
jäsenenä.
Kävelin tottunfiuksesta katuvau-nun
pysähdyspaikalle—- luonnölli-se.
stikaan katuvaunut eivät liikkuneen.
Kävellessäni työväentalollo
ajattelin, että syön jossain Jasper-kadun
varrella. Menin useampaan
I paikkaan, mutta niissä c i ollut mitä
I «iyödä. Kokit ja tarjoilijat olivat
j unionsa johdolla lakossa. Vieläpä
I järjestymättömissäkin ravintoloissa.
koon;;; Kaupungissa-olevat: tehtaat,;
kuljetuslaitos ja' suuret kaupat.sul--:
jettiin ja lakkokomitea otti vastuulleen
yleisen palvelun. '
Winnipegii\ poliisit ^päättiyät 149
äänellä 11 vastaan lakkoiltua,^ mutta
lakkokomitea lähetti hei(|ät kuitenkin
pian toimiinsa.' '~ v
Seuraavat kaksi pääasiaa' olivat
kysymyksessä lakossa:'
1. Tunnustaa kollektiivinen neu
vottfeluolkeus. ! • ' '
j 2. Elinkustannuksia vastaava
palkka. '
Olisi kuitenkin väärin sanoa, että
lakkotaistelua; käytiin pelkästään
taloudellisista kysymyksi^t|L kuten
oikeistolaisjohtajat tavallisesti sanovat.
Poliittiset näkökohdat olivat
näkyvissä heti alusta lähtien.
Vieläpä ennen lakon alkamista radikaalisen
aatteen aalto tuntui työ
väenliikkeessä varsinkin Canadan
länsiosissa.
Joulukuussa työväenneuvosto ja
sosialistinen puolue piti yhteisen
kokouksen Walkerin teatterissa pro
testiksi hallituksen hallinnollisia
määräyksiä, poliittisten vankien c-delleen
vankina pitämistä ja uusien
sotilasosastojen Venäjälle lähettämistä
vastaan ja vaadittiin liittolaisten
siellä olevien joukkojen hetimiten
pois siii-tämistä.
Kokous päättyi hurraahuutoihin
Venäjän vallankuonoukselle ja on-nittelusähke
lähetettiin "bolshevii-keille".
Monia samanlaisia kokouksia pidettiin
ja taantumuksellisten painostuksesta
ryhmiä palaavia sotilaita
reittäsi työläisten ja eri yhteis-kuntajärjestöjen
konttoreita ja n i in
yritettiin nostattaa vihaa.- Kuitenkin
lakon aikana monet palaavat
miehet, joi-sta monet olivat työttö-enemmistö
kannatti lakkoa. Simä I '"^'^"^^ .'"If' ."^"V"" ^''}^' miä. yhtyivät lakkoon ja olivat kaik-jotka
eivät olleet poikenneet koto-'
naan ennenkuin ilmoittautuivat
nä on se. että niiden toteuttamiselle^
ei ole enää mahdollisuuksia.
Eräänlaista hirtehis-huumoria
onkin tavallaan se,
että S i r Winston C h u r c h i l l , jo-
:ka on kaikella tarmollaan ja
vaunuosastossa, jossa minä työskentelin,
melkein 100 prosenttisesti , , ,, . . „ .,
äänestettiin lakon puolesta. Lakko- j työväentalolla, saivat olla ilman
päivästä sovittiin; ajaksi sovittiin | ' " °
kello 11 aamulla. Etukäteen sovit-: Lakkokomitean ensimmäinen kotiin,
että konehuoneessa koneen-, l^ous kutsuttiin järjestykseen. Ni-käyttäjä
vislaa. Tämä oli merkki menhuuto osoitti lakon tohokkuu-la.
skea työkalut alas ja kokoontua ; Tämä tapahtui 1919. jolloin
valitsemaan lakkokomitea. |
Kun pilli vislasi niin työt pysäh- ^-'s'" »«»»^'a^- oli kuu
tyivät. Kukin osasto kohtasi edus-kein
aktiivisimpieh joukossa.
Maaliskuussa 1919 Canadan länsiosan
uniojen 237 edustajaa kokoon-
I tui vuosikonventioniin. He olivat
suuttuneita itäosissa olevien oikeis-tojohtajain
kontrollista ^ ja koska
Työläisten j a f a r m a r i e n kannalta, s i i s maakunnan väes-
Jön enemmistön k a n n a l t a o n V a l i t e t t a v a tämän vaalikampanj
a n lyhyyttä. 37 päivän a i k a n a on vaikea muodostaa työväen
^oiniesta. sellaista vaaiikoneistoä, mikä voi antaa tehokkaan
"iaisteluhaasteen h y v i n öljytylle torypuolueen suurelle vaali-
}coneistolle. Mutta mikään mahdottomuus se ei ole. Tosiasiassa
tilanne v a a t i i p i k a i s i a j a päättäviä toimenpiteitä kaikilta
edistysmielisiltä v o i m i l t a . Ilman muuta on selvää^ että itse
henkilökohtaisesti luonnonkaasuskandaaliin sekaarituneella
liberaalipuolueen j o h t a j a l l a ei ole mitään sen parempaa tarjottavana
kuin tor^|)uolueellakaan, j o n k a johtavat ministerit
.huorastaan hekumoivat luonnpnkaasuskandaalissa. Käytäntö
bn ihyös psöittanut, että yksinään j a erillään toimien eivät
.työväenpuolueemme voi l i i o in tehokasta vastaehtoa maakunnan
yäestöile tarjota! Ainoa ulospääsytie olisi se, että .työväenliike
kokonaiSuudessaari ryhtyy etsimään keihpja laajan
yhteisymmärryksen saavuttamiseksi vaaliuumalla. Työväenpuolueilla
tule% näissä vaaleissa olemaan tietenkin omat ehdokkaansa
kun mitään yhteistoimintasopimusta ei ole ole-rnassa.
Mutta jos on riittävästi hyvää tahtoa, jä jos pannaan
väestön ediitpuoluepyyteidenyiäpuolelle, niin työväenliikkeen
yhtenäisyys on vieläkin saavutettavissa. Jos tällaista
yhtenäisyyttä; ci saavuteta, niin s i l l o in on mahdollisesta tappiosta
y a s t a t t a v a niiden,, jotka yhteisesiintymistä jonkun ve-rukkeen.
nojalla vastustavat. Historiallinen tosiasia nimittäin
ön, että työtätekevien täytyy löytää omien etujensa j a koko
kansakunnan etujen vuoksi keinot yhteistoimintaan pääsemiseksi
— j a tällaiset keinot löydetään varmasti joko en-
Tiemmin tai myöhemmin.
tajansa. Olin vaunuosastosta. Lak-k
y v y l l ä ä n toiminut Britannian { .,„.„i _ työläisten söii
maailmanvallan suuruuden; daarisuuden osoitus
päivien palauttamisen h y v ä k s i , i da.ssa., ,
olisi näLä suunnitelmissaan I Monta samanlaista tapausta sat-i •«kennustyolaiset.
v ;oinut onnistua miltei satapro
icen
iyhty
, tui län.siosan kaupiingei.ssa, niiden! '«»o^''» sekä kaikki sanöma^h-
. mukana Calgarvssa ja nuiissa AI-i d's.sä työskentelijät, ajurit, koneen-s
e n t t i s e s t i vnme v u o s i s a d a l l a , j ^^.^5^^^^^ j^j^^y ^,,1 unioja. On käyttäjät, kivihiilenkaivajat jne.
m u t t a h i s t o r i a n k e h i t y k s e n j o h - , luonnollisesti vaikea antaa täydellis-: Hyvähiuidot^ kaikuivat saU.ssa^^kun
doste hän On k u i t e n k i n s a a n u t t a selostu.sia mistä syystä näin suu
todeta B r i t a n n i a n m a a i l m a n - ; ' i mielenosoitu.s. Oli olema.ssa mo-
,, . 1 niakin syitä, mutta pää.syyt, minun
v a l l a n l a t k u v a n n c i k k e n e m i - , . ./;
v a n a n jc in. I mielestäni olivat korkeat elinkus-
•scn. _ 1 tannukset. sodan aikana annettu-
Me puolestamme emme siis ; j(;n Ripausten täyttämättä jätlämi
o l e niinkään herkkiä hylkää-j nen ja liittohallituksen ylimielimään
a j ^ u s t a , että S i r W i n s - syys.
. . . . ,.. ,, . länsiosassa blövl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-05-07-02