Vapaus, May 7, 1959

              \
FÄLAAKO DALAI UMA
mf iKAim TIIBETIIN?
Taikka tuskin
^, kuj^Misi ^ ^ k o l o B u t Tiil>etiii.ka.
^ftlnanT; alkamisesti^'^ u i n ^Intian
7 1jaäkanvan«issa>New Delhissä on
, . tioIUttisissa piireissä jo ryMyiiyi
^.politimaan,'^ ^ t a mahdollisauk^l
-\, sia Dalai lamalla on palata Tii-
- "betiin". ^ . \ .\ ' .
>^.~^Dalai laman valitseminen^ K i i f
' «Än kansankongressin pysyvän
'^^falioknnnan varapnlieenjohtäjak^l
8l viittaa siilien, ettei PdUngin ^
: ^läUittts aio lopuUisestt katkiistaf
. IXiälejSan hänen kanssaan" ..^
. f p n t i a n pääministerin Nehran äs-lliketfain
parlamentissa esittämä se-
Kslonteko an
% Intian suhtautumisesta tähän; kysy-
, mykseen.- Neluru sanoi, ettei^> Intia
:,v^i pitä^ Dalai lamaa vastoin tämäii
|f;'tahtoa, paikka sitä "yleisesti halut-
Ip tosiinkin",- sekä ettei sellaisella toi-
|f^:^^:minnalla voitettaisi mitään: Se vain
I )%\p£thentaisi tilannetta. Nelurun Da­lai
lamalla antama kehoitus "levätä
}|..oIla tekemättä hätiköityjä pää
^itBksiä" näyttää viittaavan siihen, et­tä
tilanne.ei vielä ole läheskään
vakiintunut .
PANTSHEN LAMAN LAUSUNTO
Peking.. -^^Tiihetin väliaikaisen
hallituksen päämies Pantshen lama
hylkäsi keskiviikkona huhtik. 2?
pnä Intian pääministerin kutsun
matkustaa Intiaan keskustelemaan
Tubetin kysymyksestä. ~ "
' Tiibetin asiat k^enee ratkaise­maan
ainoastaan Kiina tai .Tiibet it-sk
• ^ - -
N.ehrun ilmoitus, etta Dalai lama;
Kuan^iiiile, on selvä;todlstas siitä
että Dalai lama on väkisin viety Tif-betista.
•
Pantsehn lama esitti lausuntonsa
kansan poliittisessa neuvoaantavas-sa
konferenssissa. Pekingin radion
mukaan hänelle osoitettiin suurt^i
suosiota. Hänet valittiin tämän
konferenssin pysyvän valiokunnan
jäseneksi. Aikaisemmin hän on to^.
minut vastaavassa elimessä kansalli­sessa
kansankongressissa.
Martti Pihkalan kirja:
'Minkiilaiiien Suomi meidäii on luotava
Lnokkasodra • taistelujen vleli
kestäessä, imhtlkaan'' pmlMUiaBa
laati y:atttenuate::^ rikknrikenr»«lln»
Ja nk. Pihkalan kaartien Johtajana
tnmietta MattU Pihkala omafauitiil-s
m kirjasen "Minkälainen Soond
meid&n on laotoT»?'' Kirja oli tar-koiteUa
saareksi vatttolUsdBri oh-,
jflmakai sille: Snomelle,'^ joka aae-
Jetaskantlen voiton jälkeen.syntyL
mmenomaan se on valkoisen Suo­men
: KarJala-objdiBan Jnlistns.
Tiliä hetkcDa voi t^mto» sUti, etta
k l r J i ^ U on vainkorkaiteettiarvoa
;Ja, sen- paatos voi qrnnyttaa vain
hymyi, noita UMlasiasss porvaris­ton
alkopolHilkk» 1918 JUkeen K a r -
jalaieiUneen. AKSliisyys j» sit-tenunln
jatkosoU Ja Nenvosto-
Karjatui valtaos ovat kätkeneet
Jnori nilta latnja, j o l U MartU P i h -
käU tisäi kirjassaan on oMltaan
laomassa. N i i n ollen Pihkahm kir­ja
ön eiäanlainoi muistomerkki —
m
I •
I
m
Vii'-
m
M
te
lii
i»fi&:
Iii
I
I
[,\
|->'Y^->V.:';
mm
• i
m
mm
lii'*.'"":. I
Vimk--.
'•f s., Uudet 45'kiertonopeuden
ovat saapuneet
Ostakaa nyt ja nanttikaa hyvistä uusista levyidä. AllaoUvasta
luettelosta löydätte reippmta iskelmä sekä kansanomaisia ja
tunteellisia lauluja. RYTMl-neliapilalevyt on smtettam 45 kier­roksen
nopeudella ja mikroneulalla.
Jokaisessa levyssä on 4 kappaletta, eli kahden tavallisen "normaalilevyn" oh­jelma.
Ne ovat pieniä kooltaan, ainoastaan 6% tuumaa läpimitaltaan. Hie­noissa
kuvallisissa kiiltopaperikoteloissa. Ottavat vain vähän säilytystilaa.
HINTA AINOASTAAN $2.00 KPL
POSTI- T.*I PIKATAVARALÄHETYKSIST* ON OSTAJAN J A K S E T T A V A LÄHETYSKULUT
i
4004 Olavi Virta tunteellisella iutil^lla:
Täysikuu, tango
Älä, tyttöni, i t k e ! tango
: Sokeripala, foxtrot i
4 S i n u n s i l m i e s i ; tähden, ffo^dtrotij ; ,
RN 4007 Erkki Junkkarisen parhaita:
! ? ! i HöptelaäpälvänS,» v a l s s i l a i i lu ,. ) <"
V a l s s i menneiltä ajoilta
Minkä vuoksi, tango
, , Tule luoksem j u u r i nyt, tango
RK.4QU Meiro-Tylöi,taiitB*lli»^a
.!-><•'. tuulella:--' - • • '
P a i m e n h u i l u soi n i i n katkeraan
Yksinäinen asema, foxtrot
S u r u n j a i l on kyyneleet. tangO; i - . , •
Sydän lyo, tango
RN 4021 Yleisön pyynnöstä No. 3:
K e i n u kaäsani. beguine, Olavi V i r ta
- Lemmi mua, foxtrot, O l a v i ' V i r ta
Tango Illusion, J u h a Eirto
K a u n i s P a r u s i , foxtrot, J u h a E i r to
RN 4023 Tapio Rautavaara laulaa — No. 1:
K u l k u r i j a joutsen
Tuo aika toukokuun, valssi
L a u l u n i aiheet, jenkka
Menen enka meinaa, laulelma
RN 4024 Olavi Virta laulaa valsseja:
Huojuvam palmujen alla
B a l l a d i Tiinasta
Y l i aaltojen
K u l k i j a n valssi
RN 4029 Tapio Rautavaara laulaa — No. 2:
A u r i n g o n lapset, laulebna
Päivänsade j a Menninkäinen, laulelma
; : " ' Cowboy-serenadi, valssi
L a i v a t puuta, miehet rautaa, laulelma
RN 4034 Melro-Tylöt ulkomaiUa — No. 2:
Heijaa, heijaa hei, foxtrot
K e r r a n saapuu yö, foxtrot
Saavathan jälleen Roomaan, beguine
L a u l u kahdesta pennistä, foxtrot
RN4037 Meiro-Ty<öt valssin tahdissa:
Haämuistojen valssi
V a n h a valssi
-is^ Toukokuun unelma
Rakas muisto
RN 4059 Matti Louhivuori tangojen
parissa:
Mustalaistango
V a i n t a v a l l i n en tango
M u s t a l a i n en
Minä soitan sulle i l l a l la
RN 4066 Metro-Tytöt tangojen parissa:
Hemandon salaisuus
S i n i n e n hetki
Sydän j a k u k ka
— E i k u k a a n k a i p a a _ _
RN4067 Juha Eirto tangojenrparissa:
. ^ T a n g o Desiree - - _
V i u l u t yössä _ —
Tonavan aallot
Onnen tähti
RN 4068 Suosikki-iskelmiä No. 1 — ~ -
Metro-Tytöt:
H a r m o n i k k a nauraa, f o x t r o t.
Sukl^iasydän, foxtrot
K o t t a r a i n e n , foxtrot
Rakas, rakas, rakas, foxtrot
HN~4069^SuÖMkki;iskelmiä-Nor2:
LaitakaduUa, valssi. Vieno Kekkonen
L a u a n t a i - l l l a n tyttö, foxtrot,
Seija Eskola
Yksinäinen tähti, tango. Metro-Tytöt
Kadonnut onni, beguine, Metro-Tytöt
RN4079 Tanssimme tangoa: '
Mustalaisviulu,' beguine, J u h a E i r to
i - T'orero, beguine, J u h a B i r to
Assuncion, J u h a E i r t o ja Metro-Tytöt
K u u l e mua. V l o l e t t a . J u h a E i r t o ja
- MetrorTytöt
4093. Tapip Rautavaara laulaa — No. 2:
Muisto Italiasta. i;oxtjot ; ;
N l h i sateinen on t i e . föxtrdt '
,i i Pigallen punaiset lyhdyt, foxtrot
l l ; Kerro mulle miksi, foxtrot
RN 4093 Taai tanssimme tangoa:
Hiekkaa, J o r m a Lyytinen
Kohtalonkukktf. Metro-Tytöt
, , . Revontulet, Juha E i r to
\>^r sj Kuut^motango. Jorma Lyytinen
li|lN 409^< Tutda Siponius laulaa:
•is 4: ^ Persialaisella torilla, foxtrot
"'lv- )' Karavaani, foxtrot
n t a ^ummuu Hawainia, beguine
Ukulele soi. foxtrot
RN 4100 Georg Ota laulaa:
Saarfnmaan valssi
K a l a s t a j a n laulu
Kanteleensolttajan laulu
Jos tulet vaimoksi minulle
RN4101 Neljä iskelmää ..^etro-Tyiöt:
L o l a saa, L o l a vie. tango *^
Nyt tartu jouseefTmustalainen, tango
Deeiderio, bolero
P o i k a varjoiselta kujalta, foxtrot
RN 4103 Eila PeUinen lauUa:
S a i t multa kukkaset toukokuun, engl.
kansansävelmä
Missä oot r a k k a h i n . foxtrot
Valtameressä o n s a a r i , foxtrot
Pakoon, pakoon, foxtrot
RN 4104 Juha Eirto tangojen parissa —
No. 2:
L o l a saa, L o l a vie
Mandoliiniserenaadi
Nyt tartu jouseen mustalainen
Houkutus
RN 4114 Alla venäläisen kuun:
A l l a venäläisen kuun. valssi. Metro-Tytöt
Hyljätyn sävel, valssi. Metro-Tytöt
Varisevat lehdet, valssi, M a t U L o u h i v u o r i
Metsälinna, valssi. M a t t i Louhivuori
RN4117 Eskimoiden maiUa etelään:
Eipä aovi tango toki k e r a eskimon, tango
Metro-Tytöt
• K a n s s a n i s u n , valssi. Pärre P ö r a r s,
Poco-poco-pocola-baion. Tuula Siponius
T u h a t j a y k s i yötä, foxtrot, J u h a Eirto
RN4123 Georg Ote jälleen iäfillä:
Hyvää yöti. valasi
^ Valaistu ikkuna
V a i n sulle, L u c ia
Uhohtumaton i l t a , foxtrot
RN4125 Georg Ots laulaa No. 4:
IndoQeeia
Lumous f ^
Unohtumaton ilta (venäjäksi) ,
Iderimiehen kirje
DECGÄ-ÄÄNILEVYJÄ,
— sioiTETTAyA 45:ii KIERROKSEN
NOPEm>EI4A
RN3005 Hevoehuijali 1—2:
Vieno Kekkonen (Helena)
J u h a E i r t o (Kusmin)
T a m a r a (Verotska) J a
E l i a s Palola, J u h a E i r t o . J o n n a L y y t l n e ii
]a-Pentti-Tuominen (Salakuljettajat)
RN3009 Juha Eirto Italiassa:
P a l a a Sorrentoon^ -
. . . O Sole M i o
V a i n sinulle, L u c ia
Elämäni o n l a u l u n i
• • •
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE
CANADASSA JA YHDYSVALLOISSA
V
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PlIBLlStllNG CO. LTD.
lOQ-ELM^ST. W. P. O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
ehkä parempikin k u i n rakenteilla
;oleva /ratsastajapatsas :-sUt&
suuntauksesta,-'; j o k a maassamme
1918-44 oU vallaUa.
SUOMI SUUREKSI!
"Äänlsjärvi, ^Pohjanlahti,. Auran
rannat, ^Vienan suu'V laulelee- k i r j o i t^
t a j a ^ J a : toteaa: '.'Siinä ohjelmamme^;
Rajamme itäistä naapuria vastaan
on asetettava inUbiaiselle paikalleen.
Se aika.Aänislahden etelbisimmastä
pohjukasta, kulkee s u u r e n suoalueen
h a l k i r-;Aäni8Järven -itäisen rannikon
keskipalkoille, Aänisjärvestä Syväriä
myöten Laatokkaan j a s i l t a Suomen­lahteen."
Tämä raja on " l u o n r i ^ l i - -
n e n " j a " t u r v a l l i n e n " , mutta ennen­kaikkea
se avaa suuria taloudellisia
mahdollisuuksia,' O n jäätymättömiä
satamia, kalavesiä, metsä- Ja mine-r
a a l l r i k k a u k s i a . K u o l a n niemimaalla,
M u u r m a n n m rannikolla j a V i e n a n ­merellä
on suomalaisten päästävä
" v a n h o i h i n oikeuksiinsa", sillä siellä
on "reippaille suomalaisille miehille
mitä suurimmassa määrässä erittäin
edullisia ansiotilaisuuksia".
J o t t a "nämä vanhat suomalaiset,
pitkän ryssänvallan j a sorron alla
olleet alueet voidaan liittää muun
valoisemmissa olosuhteissa . eläneen
Suomen — yhteyteen", on rakenent-tava
uusia rautateitä j a kanavia.
Suunnitelmat ovat suuruudenhnlluu-dessaan
ääta huimaavia: " A s i a n t u n ­t
i j at ovat . . . sitä mieltä, että
pian—Volgan liike, Joka kemotekol-sesti
tahan saakka on k u l k e n u t Pie­t
a r i n kautta, voidaan ohjata paljon
edullisempa j a luonnolllsempa väy­lää
myöten Suomenlahteen . . . . L u o n ­nollisesti
V i i p u r i on ensi tilassa y h ­distettävä
kanavalla 'Vuokseen ja
Laatokkaan, sieltä edelleen Aanisjär-veen
ja . . . V o l g a a n . " Viipurinlahdes-ta
muodostetaan Kaspianmeren Ja
Volgan liikenteen "luononllinen pur-
Kausaukko".
P I E T A R I M A A N T A S A L L E!
K i r j o i t t a j a varoittaa "omaksumasta
l i i a n ahdasta katsantokantaa tätä
asiaa arvostellcssamme". Han viittaa
sitten Kartagon hävitykseen Ja S l -
donin Ja Bagdadin r a u n i o i l i l n . J a m i ­tä
hän t a r k o i t t a a : "Jäisiköhan Pie­tarista
edes tällaisia raunioita? Joka
tapauksessa Pietari on keinotekoises­ti
luodun j a nyt hajonneen maail­manvallan
yhta keinotekoisesti luo­tu,
äsken syntynyt pääkaupunki. Ja
sellaisena re on t u o m i t tu tuon maa-i
l n i a n v a l l a n kanssa poistumaan his­torian
näyttämöltä..." "Joka t a ­pauksessa
voidaan pitaa varmana, e t ­ta
vanhalle V i i p u r i l l e alkaa uusi lois­toaika
j a että s i l t a tulee meidän ja
koillifi-Euroopan tärkein kauppakau­punki,
joka varmaan tulee aikanaan
vetämään vertoja Euroopan huomat-tavimmille
kauppakeskuksille." Mie­lenkiintoista
on todeta, etta ajatus
Itäisen naapurimme hävittämisestä,
sen voimavarojen rosvoamisesta tois­ten
tarpeisiin Ja myös Leningradin
tuhoamisesta maan tasalle ei synty­nyt
ensinnä H i t l e r i n aivoissa. Hän­hän
plagioi siivottomalla tavalla suo­malaisia
vieläkin suuruudenhullum-pia
porvareita. Harvassa maassa lie­nee
taman vuosisadan puolella syn­tynyt
kan.san koon huomioonottaen
suhteellisesti yhta paisunutta impe­r
i a l i s t i s ta ryostomielialaa kuin val­koisessa
Suomessa. Maan talouden
pohjaksi el kuvitella vain Pohjois-
Venäjan, Volgan ja Kaspianmeren
aluetta, vaan vieläpä Lansi-Slperlaa,
kuten vaatimaton kirjoittaja kertoo.
A P U K A S A K S A L A I N EN
T.ANSSARINYRKKr'
M u t t a uusi asema vaatii mahtavaa
l i i t t o l a i s t a " . "Meidän ainoa luonnol­l
i n en liittolaisemme on Saksa, j a o n ­n
e l l i s ta on, että tämä ainoa l i i t t o l a i ­semme
o n voimakas j a oikeamielinen,
j a liittolainen, joka taman sodan
kautta tulee ratkaisevasti: määrää­mään
vanhan maailman kansojen
kolitaloitaV. Saksan avulla ei " m u ­s
e r r e t a " vain bolshevikkeja, vaan se,
pitää kurissa myös Englannin,., sillä
k i r j o i t t a j a pelkaa myös Ison B r i t a nr
nian"saaliinhimol£ia pyrkimyksiä"
M u u r m a n n i n r a n n o i l l a j a V i e n a n me-r
r e l l a . . . saksalainen panssaroitu
n y r k k i on ainoa todella siveellinen
voima, j o k a pystyy pitämään kurissa
seka raakoja rosvolaumoja että; m a a ­i
l m a n rahavallan h u i p u i l l a ' s a a l i s t a ­v
i a : tunnottomia keinottelijoita'';
Odottamaansa onnenpäivää Pihkala
e i ^ s a a n u t nähdä - vielä .1918,; m u t ta
sensijaan kolmen vuosikymmenen k u ­luttua,
j o l l o in "oikeamielisen" j a " s i ­veellisen"
H i t l e r i n Vpanssarinyrkki'.'
Jonkin aikaa, o n n e l l i s t u t t i Eurooppaa.
M i e l e n k i i n t o i s t a : muistaa . m u u t en
erään' tolsenvsuuren' j o h t a j a n aivan
samantapaista : a r v i o t a viime ; sodan
a j o i l t a siltä, mikä m a h t i maailmassa
tulee määräämään. N a i n ilaukoi puo-lestaanVainö
T a n n e r vuonna 1940'ja
1941: vTulce - olemaan: johtajavaltloltaj
j o i l l a on^ v a l t a j a ' aseet j a toisia; jot-"
k a tekevät työtä Ja elävät: j o h t a v a l -
tloiden määräysten mukaan (1940)
. . . Tässä asiassa meidän maamme
edut/lankeavat .yhteen .-N^
tbon hyökkäävän Saksan kanssa .
(1941).
M I T E N TYÖMIESTÄ
K A S V A T E T A A N
M u t t a ei riitä vain se, cttä^ Suomi
o u i s u u r i j a että - valkoisen Jellonan:
k a r j u n t a , kuuluu aina Siperiassa
saakka.^Myös sisäiset/asiaton";t)an-v
tava'; oikealle tolalle: Suorastaan mie-lipuöli.
sc!lft.raivolla ja iwntokäölla,^'sl-:
l a t t u n a ka&ella sillä valheella, jota
porvaristo yhä elättelee: 1918 / t a p a h ­tumista,
valmistelee Pihkala toimen­piteitä
työväenliikkeen maahan pol­kemiseksi;
kuten s i t t en valkoisen ter-r
o r l i i ; teloituslaukausten j a ' v a i i k i l e l - '
r i en avulla yritettUn. "Sittenkun
olemme; kukistaneet roskavaen val­lan/
maassamme j a tuominneet kapi-t
n o i t ^ j a t , Ja huligaanit", hän k i r j o i t ­taa;:
" o n meklän kohotettava oikea,
rehe^llinen suomalainen työmies k o r -
kesunmanv sivistyksen, siveellisyyden,
tyjik^unnon'Ja ammattitaidon asteel­l
e : . . —
Mitenkä tämä tapahtuu? " V a l t i on
täytyy Järjestelmällisesti ryhtyä kas­vattamaan
uutta suomalaista työ­miestä.
Tama voi tapahtua . . . a r ­meijan
ja ammattikoulujen kautta.
Armeijan kautta kasvatetaan työ­mieheen
oikea henki j a k u r i , kasva­tetaan
oikea suomalainen isänmaalli­nen
työmies. Joka ymmärtää, että
työn menestyminen vaatii tekijäl­tään
hyvää kuria j a harrastusta."
Tämä k u r i i n j a harrastukseen kas­vatettu
työmies ei enaa tunne M a r x ia
eikä sosialismia, s i l l a "tässä maassa
TIIKERINMETSASTYSTA
VALKÖkAKkAALLA
sosialismi kerta kaikkiaan, sellaisena
kuin mita M a r x i n Ja K a u t z k y n o p ­pien
niukaan on j u l i s t e t t u , o n k u o l ­lut
Ja Ikuisiksi ajoiksi haudattu".
"Yleisessä kielenkäytössä sosialisti o n
. . . kavaltaja Ja j u l m u r i . . . sosia­listit
ovat omilla teoillaan siihen
määrään saastuttaneet nimensä, että
Suomen kansan kielenkäytössä sosia­l
i s t i merkitsee tästä puoleen ikuisesti
samaa kuin rosvo, murhamies, isän­maan
petturi, maan kavaltaja." J a
sosialistit saavat taman kyllä tuntea;
s i l la "tahdon vain huomauttaa, että
meidän porvarien voima on pelottava
ja etta se perustuu ikuistin voiman­lähteisiin".
"Tämä voima on pelotta­va
väärille, k a p i n a l l i s i l l e Ja murhaa
hautoville ihmisille, mutta samalla se
antaa turvallisuuden tunteen niille
ihmisille, jotka rakastavat oikeutta,
totuutta ja r a u h a a ."
J U M A L A A J A
S U O J E L U S K U N T I A
Sitten tämä omalaatuinen siveelli­syyden
Ja r a u h a n valkoinen apostoli
käsittelee sivukaupalla " k u l t t u u r i k y ­symyksiä".
Hän selittelee laajasti
" k u l l i u u r i n " merkitystä, slta uhkaa­via
vaaroja. Uimisen Jalostamista,
persoonallista Jumalan tuntemusta
Ja uuden "väkevän Ihmisen", "uuden
ylimystön' syntyä. J a k a i k k i päättyy
Jälleen rumpujen kuminaan. Jääkä­r
i en Ja suojeluskuntien ylistelyyn.
Joiden "suomalainen veri el voi se­kaantua
vihollisen vereen muuten
k u i n taistelukentälle vuotaneena". Ja
tältä pohjalta vannotaan juhlava v a ­la
valkoiselle Suomelle Ja sen armei­jalle,
joka on "syntynyt luomaan e h -
Jaa, kokonaista, puhdasta, valkoista,
suomalaista Suomea, luja avolmakas-la
tervettä yhteiskuntaa maahamme
ja tervettä ylöspäin j a eteenpäin pyr­kivää
kansaa". " J a tletaköot kaikki
vihollisemme: meidän voimamme on
murtumaton, meidän rakkautemme
omaan kansaamme rajaton, meidän
vihamme pelottava, j a jos me emme
edelleen n a i t a päämääriämme saa t o ­teutetuiksi
muuten k m n voimaamme
käyttäen, n i i n sen tulemme me teke­mään,
s i l l a pyhä j a vanhurskas Her­ra
ylhäällä elaa j a tahtoo oikeuttan­sa
maassamme toteuttaa".
Voimme päättää tämän kasiimme
joutuneen vanhan k i r j a n esittelyn
tähän. Paljoa reunahuomautuksia
se ei kaipaa, siksi selkeää Ja mtr
hukasta sen k i e l i , j a ajatukset ovat.
Siinä on 158 sivulle koottuna koko
valkoisen porvarillisen Suomen t y ­peryys,
ulkokultaisuus, valheelli­suus,
mahtipontisuus, sunrunden-holluus,
luokka- j a kansallisuusvl-ha.
Pihkala puhuu koko valkoisen
Suomen nimissä, sillä vaikka tätä
kaikkea kuumehouretta ei käytän­nössä
pystyttykään : toteuttamaan,
ovat P i h k a l a n esittämät ajatukset
olleet k u i t e n k i n punaisena lanka­na
valtaapitävän porvariston poli-
Uikalle 1944 a s t i . K i r j a a kirjoitet­taessa
oli ohjelma tarkoitettu suu­reksi
sankarilauluksi, j o k a toteu­t
e t t a v i i n «vihneistä piU-toa myö­ten".
Nyt sitä sibniältäes^ se h e ­rättää
- p i k e m m i n hymyä . j a V sääliä
' k u i n vakavasti otettavaa asiaa. J a
kuitenkin, onko oikeisto loppujen
lopuksi juuri muuttunut . n o i l ta
aJoiltiT? NImittaähän se 1944 edel­tänyttä
a i k a a ;t'normaallksi", johon
i kaivataan takaisin Ihanien muisto­j
en nostattama kyynel silmäkul­massa.
Siksi P i h k a l a n k i r j a omalla
tavallaan on "ajankohtainen" tä­näänkin.
Sensaatiomainen
havainto Japanissa
Tokio. — Japanissa sijaitsevan N a -
BOya-ylloplston;; palveluksessa olevan
. t u t k i j a n - K y o M u r a y m a n kerrotaan
ratkaisseen :erään: m a a i l m a n k a i k k e u ­den
arvoituksista, koska hän on saa-,
nut selville kosmillisten sateiden l a h ­teen
Kyseinen t u t k i j a , jolla: o n ikää vas­ta
30 vuotta, aiheutti sensaation T o ­kiossa-
muutamia i v i i k k o j a - s i t t e n p i -
detyssä.säteilykongressissa:: Hän esitti
teorian, joka aiotaan esittää myös­k
i n Moskovassa heinäkuussa pidettä­välle:
kansaInväliscUe fyysikkojen ko-koulcsollp.
" ' '
Neuvostoliiton: 5'elokuvateatterei­hin
on: tullut hiljattain uusi > f ilmi
"Villieläinten pyytäjät". Se on
jännittävä /kertomus/villieläinten
pyytäjien vähän tunnetusta/ vaaral­lisesta
työstä:> Se ei/kuitenkaan ole
dokumenttifilmi, vaan seikkailuelo^
kuva, jossa päähenkilöitä esittävät
ammattinäyttelijät joutuvat usein
hyvin läheisiin kosketuksiin villi-^
eläinten kanssa. '
Elokuvan päähenkilö on turkis^
ilan Instituutin metsästysosaston
opiskelija, ylioppilas Jegorov, joka
saapuu barjoittcluajaksi Ussurin
piirikuntaan. Täällä hän osallistuu
ensimmäistä kertaa tiikerinmetsäs-tykseen.
Metsästäjien tetitävänä
oli kuitenkin saada tiikeri kiinni
elävänä. Kokonaisen kuukauden
metsästäjät seurasivat tiikerin jäl­kiä,
ja vihdoin he pääsivät senjvä-littömään
läheisyyteen. Yllättäen
tiikeri hyökkäsi erään metsästäjän
kimppuun. Nähdessään toverinsa
olevan vaarassa ylioppilas Jegerov
ampui tiikerin kuoliaaksi. Kiitok­sen
asemesta hän sai kuitenkin kat­keria
moitteita osakseen:
— Ei taigassa oppiarvosta ole mi­tään
apua eikä pyssyllä hosujasta
koskaan tule kunnon pyydystäjää»
liuskasi hänelle kokenut eläinten
pyytäjä. — Mennä nyt pilaamaan
h a r k i t semattomalla laukauksella
monen viikon työ . . . Ei sinusta
ole meidän joukkoomme.
Mutta Jegorov oli päättänyt tulla
villieläinten pyytäjäksi eikä aiko­nut
hellittää. Hän matkusti toisel­le
paikkakunnalle ja ryhtyi koke­neiden
metsästäjien parissa pyytä­mään
pelikaaneja, piikkisikoja,
maakotkia . . . Aluksi hänellä ei
ollut lainkaan onnea, mutta ajan
mitään hän vähitellen oppi villi­eläinten
pyytäjän vaikean taidon.
Hänen onnistu yksinään pyydystää
muutamia eläimiä. Tämän jälkeen
hän palaa takaisin Ussurin taigaan
ja osallistuu jälleen tiikerinmetsäs-tykseen.
Metsästyksen aikana hän
käy rohkean kaksintaistelun ilvek­sen
kanssa j a suoriutuu siitä voit­tajana.
Hän saavuttaa myös en^
simmäisenä tiikerin ja lopuksi ko­keneet
metsästäjät antavat hänelle
tunnustuksen.
Jegorovtn osaa esittää elokuvassa
nuori näyttelijät Ivan Savkin. Hän
esiintyi ilman sijaisnäyttelijää ja
osoitti kuvausten aikana suurta
rohkeutta ja itsehillintää. Hän„lä-hestyi
pelkäämättä Uikeriä, ja ,sfii-l
y t t j mielenmalttinsa, vaikka ilves
iski hampaansa hänen käsivarteen­sa.
Lisäksi hän joutui kuvausten
a i k a n a antamaan hurjan raisatUS:
näytteen ja kiipeämään jyrkille
kallioseinämille.
Elokuvan "Villineläinten pyytä­jät",
jossa seikkailuromantiikan ja
jännittävän j u o n e n ohella on myös
erinomaisia maisemakuvia, on oh­jannut
Gleb Nifontov. Kuvaukses­ta
huolehti Georgi Holnyi.
Elokuvaohjaaja Nifontov on ker­tonut
työskentelystään tämän elo­kuvan
parissa.
— Pikkupojasta asti olen uneksi­nut
voivani vaeltaa joskus tunte­mattomissa
metsissä, seurata villi­eläinten
jälkiä, istua nuotiolla salo-
Uudenmallisia
Mercedes-Benz-autoja
Canadassa
Toronto. — Saksalainen autoyh­tiö
Daimler-Benz on tiedoittanut,
että se on ryhtynyt tuottamaan
hieman voimakkaampia diesel au­toja
kuin täällä aikaisemmin myy
dyt diesel autot. Tämä uusi malli
tulee entisen m a l l i n lisäksi ja niitä
on jo täällä myytävänä.
Useita vuosia on Ganadassa ollut
myytävänä Mercedes-Benz autoja,
joka on vähän pienempi kuin ame
rikkalaiset autot, mutta silti' niin
suuri, että huomattava määrä niitä
on otettu taksiyhtiöiden palveluun.
Vetopuoli on se, että ne käyttävät
dieselöljyä gasoliinin sijasta, mikä
on huomattavasti halvempaa ja
maantieajossa .ne kuluttavat: vain
gallonan . polttoainetta 47 mailin
kohdalta. Keskikulutus on 25 mai
lia gallonaa kohti.
Nämä_180 D malliset-autot ovat
varsin suosittuja autoilijainkeskuu
dessa, koska niillä pääsee ,kulke­maan
aivan niin nopeasti kuin ajo­rajoitukset
sallivat ja vieläpä no­peamminkin
ja ovat varsin kestä­viä.
Ainoa varjopuoli on hinta,
sillä set^on jonkun verran enem­män
kuin halvemmat amerikkalai­set
autot. Nämä saksalaiset autot
ovat / kuitenkin osoittautuneet kesr
tävimmiksi ja ' mallin muutokset
vuosi/vuodelta/ ovat/vähäiset, .joten
niitä voi käyttää useita vuosia en­nenkuin
vaihtaa uuteen.
Nyt ilmoitettu uusi malli tulee
olemaan jonkun verran voimak­kaampi
kuin aikaisempi mälli, mut­ta
se on suunnilleen saman kokoi­nen.
Sama yhtiö tuottaa myös kal­liimpia
loisto- ja urheiluautoja,; joir.
ta kuitenkin hai-vemmin/näkee Ca­nadassa,
vaikka niillä on hyvä mair
ne Euroopassa.'
. Nyt
Päätin
seudun järvrai' rannalla .
on unelmani-itoteutimut:
tehdä filmin rohkeista miehistä,
raoittaa: verhoa/villieläinten pyytä'
jien .seikkailurikkaaseen maail­maan.
' F i l m in kuvaukset suoritet­tiin-
Ussurin/taigassa, Tjan Shanin
vuoristossa,) Kazakstanin kaakkois­osien
aroilla. Suomenlahden ran­noilla
lähellä - Leningradia, .Mosko­van
ympäristössä ja Moskovan elo-
.kuvastudioissa.
Elokuvaukseen osallistui kolme
tiikeriä: 4unnetun; neuvostoliittolai­sen
tiikerinkesyttäjättären Marga-rita
Nazarovan tiikeri Pursh, Ba­kun
eläintarhan-tiikeri Taifun ja
Leningradin eläintarhan tiikeri A-mvlr.
Amutillajtli kuitenkin epäon­nea
matkassa. Voimme filmata ai­noastaan
Amurin pään,, sillä lento­matkalla
^Leningradista Moskovaan
tiikeriparka sai kovan esiintymis-kuumeen.
eikä sen turkki kestänyt
tätä hernutjSrkytystä, vaan siitä
lähtivät karvat melkein kauttaal­taan.
— V. 1958 suoritettu tutkimus
osoittaa; että 70 prosentillajcaikista
Yhdysvaltain farmeista on televi-siovastaanotlaja
,ja 07 prosentilla,
radio.
Torstaina, toukok.- 7 p. ^ Sivo' 5'
Tiesittekö, että
— simpanssin v e r i o n k a i k k e i n lä-^
htanä ihmisverta j a anatdmisestikln*'
sillä o n enemmän yhtäläisyyttä i h ­misen;
kanssa: k u i n m u i l l a a p i n o i l l a ;'
. />— ..yölepakko• o n taitavampi lentäjä-k
u i n l i n n u t ,sillä se v o i tehdä erittähi
jyrkkiä mutkia j a 'äl^pysähdyksiä
sekä muuttaa m i e l i n määrin nopeut-/
t a a n .
— Kerettiläinen,: henkilö, jonka
imielipiteet poikkeavat kirkon «hy­väksymästä
opista.
WILUAMS
& PRICE
Asianajajat-Lakimiehet
Notariot
• • • •
62 Government Rd. W.
Kirkland Lake Ontario
SUOMALAINEN
APTEEKKI
Meillä on aina varastossa
seuraavia rohdoslääkkeitä
Lapamatokapselit, annos .. 3.5d
Kihomatolääke lapsille j a
a i k u i s i l l e 1.75
Hoffman-tipat . 50c 1.00 & 2.00
K o l i k k l t i p a t . . . . 65c. 1.25 & 225
Anistipat . . . . . . 65e, 1JS5 & 225
M i k s t u u r a . . . . 65c. 1.25 & 2.25
Sydänvahvistustipat 75c & 1.50
K a m f e r t t i s p r i i .. 50c 1-00 & 2.00
Riikabaläimi 1.00 & 2.00
Reumatismi- j a hermokipu- ja
särkykapseUt . 30-2.00. 60-3.50
Reumatismilääke p. 2.00 & 3.00
Reiunätismlsalva 1 uns. . . 1.00
2 uns. 3.00
Reumatismilinimentti 75c & 1.25
AstmarpuUolääke .. 2.00 & 3.00
Astma-kapselit . 25-2.50. 50-4.50
M e n t h o l i - Ja k a m f e r t t i s a l v a 75c
Vatsapulverit 85c & 1.79
Vatsalääke' ruoansulatushäiriöil­le.
tpuUo V . . . . . . . 1.50: & 2JOO
K a r i n erikolsformulan vatsalääke
kaasulle j a suolille 16 uns. 2.50
R a i i t a v i i i i i 1.00 & 1.50
Munuais^ Ja selkäkipulääke,
pullo . . k . . , . . . . . . . . 1.50 & 2.50
M u n u a i s - ja v i r t s a r a k k o k a t a r n -
lääke; p u l l o . . . . . . 1.50 & 2.50
' M t o u a i s p i n e r i t 59c parhaat 1.25
F l u - ja kyhnsryden pillerit; 125
K y l m y y d e n tipat . . . . 1.00 2M
Päänkipukaiiselipulverit
12-95C, 24-1.50
Ruokahalunkiiholtusläake
1.00 & 1.50
D i a n a - t i p a t 230
Mlzarh-reumatiEimsalva . . . 5.00
Syyhysalva, 1 uns. 75c, 2 uns. 1.25
Suojasalva; purkki 125
Ekseema-salva 1 uns. . — . 1.00
2 uns. 1.75
Harmaasalva 50c
Jodlsalva 1 uns. 75c 2 uns. 1 ^
S i n k k i s a l v a 50c & 1.00
S a l i s y l a a t i - p i l l e r i t . . . . 1.00-lJO
S a l i s y l a a t l p u l v e r i t 8 uns. . . 1.25
1 p. >...... 2.00
M u s t a j u u n , 1 pauna 1.50
Jotkaalisuola 2 uns 1.00
4 uns. . . . . . ... 1.75
K a l k k i m a i t o p l l l e r i t 100r85c
200-1.50
K a l k k i m a i t o p u l v e r i t 1 p a u n a 2.00
Verenpuhdistuslaake 8 uns. . I JO
Hermolääke li» & '2.75
Hermopillerit 50-6.00
RautapiUerit 100-1JW
R a u t a - j a maksakapselit 50-1.75
Suolahappokapselit 50-1.75.
100-2.75
Tupakanpolton ehkäisy­p
i l l e r i t 100-1.95
Paras hilseshampoo 1.75
Lasten kuumelaake
Nevea kasvokerma
Tosca kasvokerma .
4711 kasvokerma ..
4711 Cologne
Lyijyvesi
B - v i t a m i m i k a p s e l it
C-vitamiimkapselit
K o r v a v a h a n puhdistustipat 4.00
Peräpukamavoidepuikot laat. 1.50
Perapukamasalva 95c
P a r h a i t a perapukamapuikkoja,
laat 1.95
Selankipuvoita, keskik.. isoja 6i>5
Vahvat selankipulaastarit .. 1.35.
VarmuusPsiÄeitä, |us. 1.50 j a 3.00
Eurooppalaiset kj^iZtielasit . 1 . 25
2.60
1.25
90c
75c
1.50 & 2.75
75c
. ... 1.50
1.50
POSTITILAUKSET TÄYTETÄÄN
HUOLELLA JA NOPEASTI
Postimaksut: 1 pauna 15c. 3 p. 30c. 5 p. 45c.
Kari Pharmacy
PUHELIN OS S-6572
187 Kathleen St. W. Sndbur?
Mi
l i
\ ^ i\ *t j\