Vapaus, May 7, 1959

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 7 p. — Thursday, M a y 7, 1959
y A P A u s
V (LIMRTY)«—^Independent^
Organ of^Finnish ; Ganadiaivs: Es-;
tablished Nov. 6, 1917. -Authomed
as.second class mail by the Post
Oyipe' - Department; iOtta\va.":^^
lished -thnce \veekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd:, at 100^102
Elm^St.AVv, Sudbun'. Ont.. Canada;
Telephones: Bus. Office OS.-4-4264;
Editorial Office OS: 4-4265. Manager,
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing^
address: Box 69.' Sudbury, ^ Ontario.
Advertismg rates upon. application;
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: '
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk; 455-
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9,00 6 kk. 4.80
Suomessa:: 1 vk. 9.50 6:kk. 5.25 ^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
ClOJLP-g-OJUULg.g.g.g g O g O O g g O g 9JU
Winnipesin SMurial^ko 40 v. öitten
: Ontarion vaalit kesäkuun 11 pnä
. . . j
*. Tehtyään useiden viikkojen ajan •kuumeisella kiireellä
yaalivalmistelujaj mihin sisältyy "vaalihiekan kasaaminen"
maanteiden varsille, maantie- j a sillanrakennusurakkain an­to
siellä j a täällä, paikallisten ehdokkaiden lupaukset niiden-j
k in maanteiden kunnostamiseksi, j o t E a o n mukavasti jätetty
unholaan;koko virkakauden ajaksi, pääministeri Frost i l -
i n o i t t i maahahtaina/että nyt k u n hän on o l l u t pääministerinä
tasjan kymmenen! vuotta, järjestetään Ontarion maakunta­vaalit
kesäkuun 11 päivänä.
.. ..Tunnon tarkkana ja k a i k in puolin hiottuna poliitikkona
pääministeri Frost, odotti tätä "merkkipäiväänsä" kaikessa
rauhassa tietoisena, että lain kirjain ja henki tulee täyte-tyfesi,
sillä jäähän v a a l i l a in määräämä 37 päivää muille puo­lueille
ja järjestöille vaaleihin valmistautumista varten.
Mikään sattuma ei meidän käsittääksemme Ullut se, että
tästä vaalipäivästä ilmoitettiin mr. F r o s t in pääministerikau­den
lO-vuotispäivänä. E i ole käsittääksemme mikään sattuma
sekään, kun torypuolueen lehdet korostavat, että vaalipäi­vän
määrittelyyn l i i t t y y sekin, kun nyt pidettäväksi tulevat
maakuntavaalit ovat yhdennettoista kesäkuun vaalit. Selvää­hän
on — vaikka pääministeri Frost ei ottaisikaan poliittista
suuntaa kristallipalloon tirkistämällä — että yhdennettoista
kesälcuussa pidettävät Ontarion maakuntavaalit on pidettävä
kesäkuun 11 päivänä: Mikään muu päivä ei siihen kerta kaik­kiaan
sovi.
• • :Mutta tässä mielettömyydessä on kaikesta huolimatta
•määrätietoista järkeilyäkin. Ilmoittaessaan, että vaalit toimi­tetaan
kesäkuun 11 päivänä, pääministeri Frost sanoi: " t ä ­mänpäiväiset
lupaukset ovat usein huomispäivän veroja. M i ­nä
en anna enempää huolellisesti laadittuja lupauksia."
" L u p a u s " tarvittavien koulujen, sairaalain, maanteiden
ja muiden yleishyödyllisten laitosten rakentamiseksi tarkoit­taa
tietenkin muun ohella siiä, ^ttä ne tulisivat myös mak­settaviksi
— mutta hänpä ei tulekaan esittämään mitään
^'huolella laadittuja lupauksia"'.
Jl-.:;iTämä siis viittaa siihen, että tulevat maakuntavaalit aio­taan
käydä pääasiassa ns. yksilökultin perusteella. Pääminis­teri^
Frost is ta maalataan torypuolueen toimesta suuri joulu­pukki,
Ukko Ontario. Suuri Valkoinen Isä. j o l le muka kuuluu
kunnia kaikesta sii^ä. mikä on Ontariossa hyvää ja edistyk­sellistä
— ja jonka nimen yhteydessä ei saa ajatellakaarfe.
(XnÖItirtilsesta puhumattakaan) nykyisestä joukkotyöttömyy­destä,
vanhempien kansalaistemme hädänalaisesta asemasta,
iuoimonkaasuskandaalista. työväkeä uhkaavasta lainlaatija-kiiwi?
in ehibisyaUokunnan työväenvastaisista ehdotuksista
jötlfajlf-i^osiirt hallitus jätti pöydälle vaalien y l i jne. Työläisiä,
farffiäreita j a .rniiita pikkuihmisiä päivittäin vaivaavista puut­teista
j a huolista ei saa todella puhua silloin kun rneillä on
saatavissa sellainen "Vahha. viekas kettu", mikä saa muka
bttSwastakin joitakin etuja — ja joka osaa laskea miten
yed^tään, ihmisten huomio hallituksen puolelle sellaisissa •
''häjiskoissa" jutuissa kuin se, että kesäkuun yhdennettoista
vaalit pidetään nimenornaan kesäkuun 11 päivänä!
John Aläki, South Porcupine, Ont.,
täytti maanantaina, toukokuun J pnä
65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin. V
Pankkiiri ehdottaa
kaupankäyntiä Kiinan
Kansantasavallan kanssa
Victoria. — Toronto-Dominionin
pankin varapresidentti ja yleisliik-keenlioitaja
A. T . Lambert on lau­sunut
mielipiteenään, että jos ny­kyään
on ojemassa mahdollisuuk­sia
kaupankäyntiin Kiinan Kansan­tasavallan
j a Canadan välillä, " n i in
-meidän tulisi olla täysin halukkai­ta
tekemään kauppaa sen kanssa."
Hänen mielestään ei ollut tar­peellista,
että Ottavira tunnustaisi
K i i n a n hallituksen!
" E n kannata K i i n a n tunnustamis­ta
eilei Kiina kehoita meitä siihen.
" E i ole sopivaa . . . tunkeutua
toisen kotiin.
"Mutta jos meitä kehoitetaan,
niin meidän tulisi tunnustaa se."
.1
On hetkiäi: j o l l o i n : yhteiskunnalli­set
voimat puhkeavat; kaikella voi­malla:
esiin: j a ; myöhemmin tyyhty-yät,
mutta vain hetkeksi; Sellaista
sattui Pariisin kommuunissa 1870,
j o l l o in ranskalaiset työläiset nousi­vat
"rynnäkköön taivasta vastaan"
ja perustivat historian ensimmäisen
työväenluokan hallituksen. /
Meidän maassamme Winnipegin,
yleislakko touko-ja kesäkuussa o l i
sellainen tapaus. Se on suurin piir­tein
unohdettu nyt. mutta sen vai­kutus
vieläkin tunnetaan. Voidaan
luottamuksella sanoa, ettei unionis­tinen
l i i k e eikä poliittinen toiminta
maassamme ole koskaan kokonaan
vapaa loistavan 1919 tyoväenvuodeh
vaikutuksesta. '
Äskettäisessä "Marxist Reviews-s
a - Winnipegin jialtuuston jäsen
Jacob Penner esittää kuvauksen la­kosta
ja A . E . Smith kirjassaan " AU
My Lifessä" esittää innostavia ku­vauksia
näistä myrskyisistä päivis­tä..
V. 1919 toukokuun 1 pnä Winni-pegin
metalli-, ja rakennustyöläiset
lakkoutuivat parempien palkkojen
ja unioittcnsa keskusncuvoston tun-
Kirj. LESLIE MORRIS
nustaraisen puolesta. yjpaUiat; olivat
18: prosenttia; korkeanunat kuin ne
olivat 1914 ensimmäisen maailman­sodan'
alkamisen aikana, mutta sa^
maan aikaan elinkustannukset oli­vat
kohonneet 80 prosentilla.
"^Maailmansota oli j u u r i 'päättynyt.
Venäjän neuvostotasavalta oli vajaa
18 kuukauden ikäinen j a sen vaiku­tusvalta
oli suurenmoinen. Ujika.
nn. Saksan j a Suomen työläiset ka­pinoivat.
Britanniassa uniot nousi­vat
vastustamaan Lloyd Qeorgen
uutta suunnitelmaa sodan alkami­seksi
Neuvostoliittoa vastaan.
Sodaii jälkeinen vallankumouk­sellinen
nousu, joka syöksi miljoo­nia
liikkeelle, aiheutti liikehtiinistä
myöskin Canadassa. Radikaalinen
tuffjne, yhtyneenä taisteluun unio-j
en oikeuksien puolesta, aiheutti
sen, eitä yleislakko julistettiin tou­kokuun
15 pnä, j o l l o in paikalliset
työväenneuvoston uniot päättivät
mennä myötätuntoisuuslakkoon.
Vaikka kaupungissa olevien unio-jen
jäsenmäärä oli 12,000 niin y i i
24,000 miestä j a naista meni lak-
Winnipegin suurlakko 1919 neljä­kymmentä
vuotta sitten sai laajaa
kannatusta koko maassa. Myötä-tuntoisuuslakkoja
puhkesi Canadan
itäosissa Torontossa ja Sydneyssä,
Nova Scotiassa. Edmontonissa. A i -
hertassa, työläiset menivät yleis­lakkoon,
jok» kesti kaksi viikkoa.
Yksi lakkoon aktiivisesti osallistuja
oli manalle mennyt Jan Lakeman.
kommunistiveteraani ja puolueen
entinen .Mbertan johtaja sekä ak­tiivinen
unionisti, joka kuoli mar
raskuun 7 pnä 1956. Elämäkerta-kirjoituksessaan,
jonka hän kirjoit­ti
viimeisinä elinvuosnaan. Lake­man
kuvaa elävästi ja yksityiskoh­taisesti
noista suurlakkopäivistä.
Alempana julkaisemme hänen ly­hyen
kuvauksen tästä historiallises­ta
tapauksesta:
Kun työväenneuvostossa tuli
eteen kysymys VVinnipegin lakosta,
n i in vähemmistö vastusti lakkoaj.n-tiista.
Tämä vähemmistö peru.sli
kantaansa perustu.slakiin, Joka ei
antanut työväenneuvostolle oikeut­ta
ottaa sellaista askelta. Edustin
vaunutyöläislen unioa ja. minä ää­nestin
lakon puolesta.
Äänestys toimitettiin Calderin
(Edmontonin) ratapihalla ja suuri
käteen osannut aavistaa tarkalleen
miten se vaikutti minuun lakko-komitean
jäsenenä.
Kävelin tottunfiuksesta katuvau-nun
pysähdyspaikalle—- luonnölli-se.
stikaan katuvaunut eivät liikku­neen.
Kävellessäni työväentalollo
ajattelin, että syön jossain Jasper-kadun
varrella. Menin useampaan
I paikkaan, mutta niissä c i ollut mitä
I «iyödä. Kokit ja tarjoilijat olivat
j unionsa johdolla lakossa. Vieläpä
I järjestymättömissäkin ravintoloissa.
koon;;; Kaupungissa-olevat: tehtaat,;
kuljetuslaitos ja' suuret kaupat.sul--:
jettiin ja lakkokomitea otti vastuul­leen
yleisen palvelun. '
Winnipegii\ poliisit ^päättiyät 149
äänellä 11 vastaan lakkoiltua,^ mut­ta
lakkokomitea lähetti hei(|ät kui­tenkin
pian toimiinsa.' '~ v
Seuraavat kaksi pääasiaa' olivat
kysymyksessä lakossa:'
1. Tunnustaa kollektiivinen neu
vottfeluolkeus. ! • ' '
j 2. Elinkustannuksia vastaava
palkka. '
Olisi kuitenkin väärin sanoa, et­tä
lakkotaistelua; käytiin pelkästään
taloudellisista kysymyksi^t|L kuten
oikeistolaisjohtajat tavallisesti sa­novat.
Poliittiset näkökohdat oli­vat
näkyvissä heti alusta lähtien.
Vieläpä ennen lakon alkamista radi­kaalisen
aatteen aalto tuntui työ
väenliikkeessä varsinkin Canadan
länsiosissa.
Joulukuussa työväenneuvosto ja
sosialistinen puolue piti yhteisen
kokouksen Walkerin teatterissa pro
testiksi hallituksen hallinnollisia
määräyksiä, poliittisten vankien c-delleen
vankina pitämistä ja uusien
sotilasosastojen Venäjälle lähettä­mistä
vastaan ja vaadittiin liittolais­ten
siellä olevien joukkojen heti­miten
pois siii-tämistä.
Kokous päättyi hurraahuutoihin
Venäjän vallankuonoukselle ja on-nittelusähke
lähetettiin "bolshevii-keille".
Monia samanlaisia kokouksia pi­dettiin
ja taantumuksellisten pai­nostuksesta
ryhmiä palaavia sotilai­ta
reittäsi työläisten ja eri yhteis-kuntajärjestöjen
konttoreita ja n i in
yritettiin nostattaa vihaa.- Kuiten­kin
lakon aikana monet palaavat
miehet, joi-sta monet olivat työttö-enemmistö
kannatti lakkoa. Simä I '"^'^"^^ .'"If' ."^"V"" ^''}^' miä. yhtyivät lakkoon ja olivat kaik-jotka
eivät olleet poikenneet koto-'
naan ennenkuin ilmoittautuivat
nä on se. että niiden toteutta­miselle^
ei ole enää mahdolli­suuksia.
Eräänlaista hirtehis-huumoria
onkin tavallaan se,
että S i r Winston C h u r c h i l l , jo-
:ka on kaikella tarmollaan ja
vaunuosastossa, jossa minä työs­kentelin,
melkein 100 prosenttisesti , , ,, . . „ .,
äänestettiin lakon puolesta. Lakko- j työväentalolla, saivat olla ilman
päivästä sovittiin; ajaksi sovittiin | ' " °
kello 11 aamulla. Etukäteen sovit-: Lakkokomitean ensimmäinen ko­tiin,
että konehuoneessa koneen-, l^ous kutsuttiin järjestykseen. Ni-käyttäjä
vislaa. Tämä oli merkki menhuuto osoitti lakon tohokkuu-la.
skea työkalut alas ja kokoontua ; Tämä tapahtui 1919. jolloin
valitsemaan lakkokomitea. |
Kun pilli vislasi niin työt pysäh- ^-'s'" »«»»^'a^- oli kuu
tyivät. Kukin osasto kohtasi edus-kein
aktiivisimpieh joukossa.
Maaliskuussa 1919 Canadan länsi­osan
uniojen 237 edustajaa kokoon-
I tui vuosikonventioniin. He olivat
suuttuneita itäosissa olevien oikeis-tojohtajain
kontrollista ^ ja koska
Työläisten j a f a r m a r i e n kannalta, s i i s maakunnan väes-
Jön enemmistön k a n n a l t a o n V a l i t e t t a v a tämän vaalikampan­j
a n lyhyyttä. 37 päivän a i k a n a on vaikea muodostaa työväen
^oiniesta. sellaista vaaiikoneistoä, mikä voi antaa tehokkaan
"iaisteluhaasteen h y v i n öljytylle torypuolueen suurelle vaali-
}coneistolle. Mutta mikään mahdottomuus se ei ole. Tosiasias­sa
tilanne v a a t i i p i k a i s i a j a päättäviä toimenpiteitä kaikilta
edistysmielisiltä v o i m i l t a . Ilman muuta on selvää^ että itse
henkilökohtaisesti luonnonkaasuskandaaliin sekaarituneella
liberaalipuolueen j o h t a j a l l a ei ole mitään sen parempaa tar­jottavana
kuin tor^|)uolueellakaan, j o n k a johtavat ministerit
.huorastaan hekumoivat luonnpnkaasuskandaalissa. Käytäntö
bn ihyös psöittanut, että yksinään j a erillään toimien eivät
.työväenpuolueemme voi l i i o in tehokasta vastaehtoa maakun­nan
yäestöile tarjota! Ainoa ulospääsytie olisi se, että .työ­väenliike
kokonaiSuudessaari ryhtyy etsimään keihpja laajan
yhteisymmärryksen saavuttamiseksi vaaliuumalla. Työväen­puolueilla
tule% näissä vaaleissa olemaan tietenkin omat eh­dokkaansa
kun mitään yhteistoimintasopimusta ei ole ole-rnassa.
Mutta jos on riittävästi hyvää tahtoa, jä jos pannaan
väestön ediitpuoluepyyteidenyiäpuolelle, niin työväenliik­keen
yhtenäisyys on vieläkin saavutettavissa. Jos tällaista
yhtenäisyyttä; ci saavuteta, niin s i l l o in on mahdollisesta tap­piosta
y a s t a t t a v a niiden,, jotka yhteisesiintymistä jonkun ve-rukkeen.
nojalla vastustavat. Historiallinen tosiasia nimittäin
ön, että työtätekevien täytyy löytää omien etujensa j a koko
kansakunnan etujen vuoksi keinot yhteistoimintaan pääse­miseksi
— j a tällaiset keinot löydetään varmasti joko en-
Tiemmin tai myöhemmin.
tajansa. Olin vaunuosastosta. Lak-k
y v y l l ä ä n toiminut Britannian { .,„.„i _ työläisten söii
maailmanvallan suuruuden; daarisuuden osoitus
päivien palauttamisen h y v ä k s i , i da.ssa., ,
olisi näLä suunnitelmissaan I Monta samanlaista tapausta sat-i •«kennustyolaiset.
v ;oinut onnistua miltei satapro
icen
iyhty
, tui län.siosan kaupiingei.ssa, niiden! '«»o^''» sekä kaikki sanöma^h-
. mukana Calgarvssa ja nuiissa AI-i d's.sä työskentelijät, ajurit, koneen-s
e n t t i s e s t i vnme v u o s i s a d a l l a , j ^^.^5^^^^^ j^j^^y ^,,1 unioja. On käyttäjät, kivihiilenkaivajat jne.
m u t t a h i s t o r i a n k e h i t y k s e n j o h - , luonnollisesti vaikea antaa täydellis-: Hyvähiuidot^ kaikuivat saU.ssa^^kun
doste hän On k u i t e n k i n s a a n u t t a selostu.sia mistä syystä näin suu
todeta B r i t a n n i a n m a a i l m a n - ; ' i mielenosoitu.s. Oli olema.ssa mo-
,, . 1 niakin syitä, mutta pää.syyt, minun
v a l l a n l a t k u v a n n c i k k e n e m i - , . ./;
v a n a n jc in. I mielestäni olivat korkeat elinkus-
•scn. _ 1 tannukset. sodan aikana annettu-
Me puolestamme emme siis ; j(;n Ripausten täyttämättä jätlämi
o l e niinkään herkkiä hylkää-j nen ja liittohallituksen ylimieli­mään
a j ^ u s t a , että S i r W i n s - syys.
. . . . ,.. ,, . länsiosassa blövl<iB UrtiöjerifinölK^^
umonistmen luke lännessä alkoi pääf^sfae-^dbMsy'hVl-vasla
kasvaa. Edustettuna oh kuu-; j ^ ^ j j ^ ^, 19;8, Trades .an^. Laboiir
si tehdasuniota: kaikki kunnan'ty* Congressin tew4i»fesa!|Q)4^1«|
'^''^L"''?!!^.'^'!''!!. J''!^^'^!'^^^ Cityssä, Tämän alueellisen jaon
pinnan alla piili ; selvästi • se mili-j
tanttinoh mieliala; jonka oli aiheut-
; tanut 'lännen "uniojen keskuudessa
i työskennelleet vasemmistososialis-i
liset.it>'öläiset.\Sen näkee, seuraavis;
ta : paätöslauseista, jotka Calgaryn
t konventionissa hyväksyttiin: •.
{ Proletaarison diktatuurin puo­lesta
koska "se on ehdottomin ja
; tehokkain keino siirtää vkapitalis-ja
voimalaitoksen työläiset, paikiiV,
länsi-Gana- poliisit, palok^ntaljaiset, posti-työläiset,
sähköttäjät, ravintola- ja
kirjan painajat
yksi työryhmä toisensa
cduslajensa kautta ilmoitti
nccnsä lakkoon . . .
tien yksityisomaisuus yhteiseksi
Noin kahden viikon kuluttua ai-^ r i k k a u d e k s i "
1 koi eräi.s.<;ä unioLssa ilmetä horju 1 _ veljellinen tervehdys "Venä^
; misla. Kokouksissa havaittiin tyy jg^ Neuvostohallitukselle, Saksan
; lyinättömyyttä koska menetettiin sp.„.ta^„s,aisi,jej., todeiliselle työ-
I palkkaa, elinkustannukset olivat i . ä e „ | i i , 5 ^ e e „ e Euroopassa jä koko
t o n C h u r c h i l l o n n y t v a l m i n a Koska olin valittu lakkokomi-. korkeat, niak.samattomia vuokria j^ . , j , i , n , j , s s a ."
! teaan lähdin työväentalolle. En o i - ' vaadittiin, vierailevien kansainvälis- j _ "Täydellinen yksimielisyys ja
Sir Winston Washingtonissa
r Viisikymmenläyhdoksän vuotta sitten Britannian ala­huoneen
jäseneksi v & l i t t u S i r Winston C h u r c h i l l - o n jo 85-
yuotias, mutta siitä huolimatta hän aikoo ryhtyä vieläkin
-torypuolueen ehdokkaaksi lähestyvissä parlamenttivaaleissa
j a osiUain4ästä syystä hän on nyt viikon~kestäväliä yksilö-
Arieräilulla presidentti Eisenhovverin luona Washingtonissa. '
:Sivumenrien sanoen, vaikka s i r Winston ei olekaan enää hal­lituksessa
eikä torypuolueen johdossa, hänellä on kuitenkin
huomattava vaikutus vieläkin Britannian yleispolitiikkaan,
f 'Uutisliedoissa on korostettu erikoisesti sitä, että S ir
JV^inston-Churdnllin-vicraTlu on yksityisluontoinen. Mutta
toisaalta, esimerkiksi Pcople-lehdön kommentaattori Wilfred
Jlyder selitti, että Sir Winstonin tarkoituksena on saada pre-
Jidehtti Eisenhower vakuuttuneeksi "kylmän sodan ohjel-fnan"
muutoksen tarpeellisuudesta. J a tämä miehestä, jota "
yleisesti ..pidetään "kylmän sodan" isänä! Muistaa nimittäin-iulee,
että juuri Sir Winston Churchill piti 13 vuotta sitten '
1(1946) Fultonissa puheen, josta muodostui kylmän sodan, eli' "
Jroimapolitiikan runko.
l Toisaalla on muistettava, että niitä tahansa_yirheitä Sip'
jyinstph Churchill on poliittisessa elämässään tehnyt — j a ;
niitä on ihmiskunnan yleisetujenjkännälta katsoen legio — '
liän ei ole ktjitenkaan tpmppeli,7'^Hänen monen epäonnistumi­a
p a , kuten inyös kylmän .'jodaii epäonnistumisen perussyy-luopumaan
Fultonin puheel­laan
alullepanemastaan kyl­män
sodan ohjelmasta. Kou­liintuneena
käytännön polii­tikkona
hän on nähnyt, että
kylmän sodan ohjelma on täy­dellisesti
epäonnistunut:- se e i
ole voinut estää sosialistisen
maailmanösan lujittumista ja
kehittymistä, puhumattakaan
nyt sen murskaamisesta. J a s en
sijaan, että Britahniah maail­manvalta
olisi hyötynyt j a l u ­jittunut
kylmän sodart; kump­panuudessa
Yhdysvaltain rin­nalla,
kuten s i r Winston epäi­lemättä
halusi, Britannia on
joutunut U u d e l l e e n vastatusten
Saksan aseistetun militarismin
kanssa ei johtavana maail­manvaltana,
vaan entistä
enemmän Yhdysvalloista riip-puvaisuusasemassa
olevana
maana.
•Toisaalta — j a tämä on s yy
miksi tämä tarmokas ja monel­la
tavalla kyvykäs mies nousi
karriäärinsä kukkulalle nimcn-omaäh
l o i s e n maai 1 mansodan
päivinä j o l l o in B r i t a n n i a o l i l i i -
tos.sa Neuvostoliiton ja muiden
demokraatlisten voimien kans­sa
— S i r Winston Churchill ei
voi " m u u t t a a luokka-asennet­taan
yhtään sen helpommin
kuin tiikeri voj muuttaa vä­riään.
Tämä sellaisenaan a i ­heuttaa
sen, että hän suhlau-t
u u kielteisesti ja vihamieljses--
ti k i n ty ö väe n li i kkeeseen y leen-i;
sä ja sosialismiin erikoisesti.
Tämä selittää sen, miksi sir
Winston Churchillin puhcLssa
on punakauhunlietsontäa sil­l
o i n k i n kun hän suosittelee
kylmän sodan ohjeIma.s,ta luo­pumista,
kuten hän on v i i m e a i ­koina
eräissä. tapauksissa teh-r-
yt. ,
K a i k e n tämän perusteella
S i r Winstonin y k s i t y i s v i e r a i lu
USA:ssa. on loppujen lopuksi
hyvin mielenkiintoinen tapaus.
lut koskaan aikaisemmin osallistu ten edustajain painostus j a vaikeus myötätunto Venäjän bolshevikkien
nut n i i n suureen lakkoon enkä e t U : i jatkaa lakkoa. Joka oli myötätun- j . , Syjigan spartakuslaisten vallan-
—^-r—-^. • •; •. — • • !• toisuuslakko Winnipegin työläisten , kumouksien tarkoitusperille j a pää-la
ja
Möskoyä. — Kuten aikaisemmin
on huomaulettD suunnitelmat kau-kö
ohjusten tukikohtien rakentami­sesta
useaan NATOn maahan, on tu­levan
ulkoministerin konferenssin
kanssa huutavassa ristiriidassa.
Näissä suunnitelmissa yhdysvalta­laiset
kenraalit kiinnittävät erikoi­sen
huomion Kreikk.nan j a Turk­kiin.
.yhdy.svallain armeijan sihtee­ri
Bruckcr, scnjälkeenkun hän en­siksi
neuvotteli samassa tarkoituk'
scssa Länsi-Saksan kan.ssa, vieraili
Kreikan j a Turkin pääkaupungeis-
.sa.
Sanomalehdille vuotaneitten. tie­tojen
mukaan Bruckerin salaisissa
neuvotteluissa: Kreikan, ja Turkin
johtajain kanssa neuvoteltiin vain
sopimuksen yksityiskohdista kos^
kien atomilatauksilla varustettuj 1
kauko-ohjusten. tukikohtien rakenta-mi.
sta näihin maihin. .-^
i .Turkkilainen lehti Zafer sanoi; et­tä
,:'sopimuk.sen.;~allekirjoittaminen
on vain muuitaman.päivän"kysymy^sr
Kreikassa o n j o .virallisesti ilmoitet­tu*
eltäv ryhmä kreikkalaisia sotilai­ta
ja upseereita matkustaa. Länsi-:
Saksaan QppimaanHonesl Johnia-kelin';
käyttöä. ••Tämän johdosta a-tecnalaincn
lehti Estia;.sanoo, että
Kreikan kohtalo "on annettu cn-
-siinmäiseksi-.tännc-tulcvanramerik-kalaiscn
-kenraalin käsiin".
Amerikkalaiset lehdet eivät sa­laa;
sitä tosiasiaa, että Kreikkaan ja
Turkkiin : rakennettavat. kaukoroh-
Justukikohdat ::tähdätään: Ncuvo.sto-liittoa
vastaan. Tällai.ses.sa tilan­teessa
Kreikan ja Turkin hallitus­ten
. suostuminen täydellisesti Y h ­dysvaltain
ehdotuk.secn, ei ole mi^
tään muuta kuin provoseeraamalon
vihollisuiustoimcnpidc rauhaa ra­kastavia
naapurimaitaan, ennen-
,kaikkea Neuvostoliittoa kohtaan.
Tämä: alistuminc;i merkitsee :noja\i-tuini.
sta vaaralliseen |>cliin, eikä
lurvällisuulccn.
puolesta! Samoin alettiin prppa-
;iandahyökkäy3 ja syytettiin, että
me suunnittelimme perustaa "neu­vostoja"'
Edmontoniin.
Vaunutyöläiset pysyivät yksimie^
lisinä. He saivat säännölliset ra­portit
lakon kulusta. Sama oli t i ­lanne
animattilyöläisten keskuudes-s;
V korjauspajasisa. Me olimme la
kcssa painostaaksemme palkkaneu­vottelujamme,
jotka olivat käynnis­sä
Itä-Canadässa j a Yhdysvalloissa.
Kahden viikon kuluttua katuvau-nutyöläi.
set ja melkein kaikki muut
kunnan työläiset palasivat työhön.
.Ajurit, jotka eivät pitempään aikaa
voineet syöttää hevosiaan, palasivat
työhön. Järjestymättömät työläiset
hiljalleen palasivat myös toimiinsa.
määrille".
— "Kaikkien liittolaisten joukot
on siirrettävä, poiis Venäjältä."
— "Yleislakko kesäkuun 1 pnä
jos liittolaiset edelleenkin jatkavat
yritystään kukistaa Venäjän ja Sak­san
neuvostoja." * •
Samalla • myöskin yksimielisesti
vaadittiin kuuden tunnin työpäi:
vää. viiden päivän työviikkoa, pai­novapautta,
puhevapavstta ja poliit­tisten
vankien vapauttamista. '
Kuten nähdään tämä oli sisällöl­tään
poliittinen konventioni. On-nettonuiudeksi,
johtuen marxilai­suuden
kehittymättömyydessä Car
nadassa siihen aikaan, Calgaryn
suuri konventioni päätti erota Ame­rican
Federation of Laborista ja
Trades' and Labor Congress^of C i -
nadasta; ja: perustaa; "One B i g .Unio­n
i n " . ' Tätä tervehdittiin suurella
innostuksella:: kautta lännen, j a tu­hansia
i työläisiä erosi "vanhoista"
valioista; Workers Party of Cana­dan
heti senjälkeen kun' se perus­tettiin
V.;4922,' ensimmäisenä tehtä­vänä
o l i : johtaai militanttiset unio-'
nistit t a k a i s i n - A F L o i . ! :
Tällainen Oli Winniepgin suuria
kon poliittinen tausta.
Taloudellisten j a poliittisten tekiT
joiden'jotidbsta luokkataistelu kävi
erittäin \ teräväksi. työnahtajat
muodostivat _^Citize« s Cpmmittee
of l,OOb!'-himisen ryhmän lakon
murskaamiseksL Ottawässa toimi-
^va B(^rd6nin hallitus sekaantui a-siaanjä
40 minuutissa piiski alahuo­neessa,
senaatissa j a kenraaliku­vernöörin
virastossa läpi laih; jon­ka
mukaan brittiläissyntyisiä kan­salaisia,
voitiin karkoittaa. Monet
lakon johtajat, kuten Dixon, Rus­sell,
Johns, Ivens, Bray sekä monet
muut olivat brittiläisiä siirtolaisin.
SuruUiisen kuuluisa lakipykälä 98
laadittiin silloin.
Yhdysvaltain trustit oliyät; kiin­nostuneita
lakon murskaamiseen —
esimakua heidän myöhempään Ca­nadan
hallintaan. Virallisessa la­kon
historiassa, jonka lakkokomi­tea
myöhemmin julkaisi, sanotaan
seuraavaa:
"Se o l i . jotenkin tähän aikaan
(kesäkuussa 1919) j o l l o in hallitus
yritti saada $100.000.000 lainaa Wall
Streetin finanssimagnaateilta ja sil­l
o in huhuttiin Winnipegissa ja ra-porteerattiin
Ottawassa, että yksi
taikka useampia samojen intressien
edustajia vaati jyrkkiä toimenpitei­tä
hallituksen taholta länsi-Canadas-sa
käytävän "Vallankumouksen'' tu­kahduttamiseksi
ennenkuin lainaa
voidaan antaa."
• » • • • • .
Maanantai, kesäkuun 16 j a lauan­tai
kesäkuun 21 päivät olivat muis­toon
jääpiä päiviä.
Kesäkuun 16 pnä toimitettiin RC-MP:
n toimesta salaisia j a hyvin jär­jestettyjä
vangitsendsia j a 15 työ­väen
johtajaa heitettiin Stony
Mountain in kuritushuoneeseen. Hei­dän
mukana^^n o l i lakon johtajia :ja
plkomailla syntyneitä'sosialisteja. .'
Lauantaina'kesäkuun 21 pnä pa­lanneet
veteraanit järjestivät " h i l -
jai^ph paräätirt"^ protestiksi halli
n toimenpiteitä vastaan j a R-hyökkäsi
^ i d S p l^mp|}uunaa
stettuna^H>eljipSboniailoQla '^Ja
fiima-aseilla. Se o l i yksi villim-p^
l hyökkäyksiä, - mitä, tunnetaan
mollnme historiassa. Yksi mies, sai,
Siljaansa ja 30 loukkaantui. ^Vin-nqiegilaiset
kutsuvat sitä "yeriseM
lauantaiksi".
-j^kko murrettiin. T a p p l ^ a . ^ f fi
ra^t oikeusjuttuja ja useita fakon'
johtajia tuomittiin-vankilaan^-
.' • • • '
Sc oli klassillinen luokkataiste­lu.
Yhdelle puolelle olivat asettunee*
teoUisuustyöläiset ja heidän union­sa,
j o i h in liittyivät konttorityöläiset
ja kauppa apulaiset ja kuten sa­noimme,
poliisit. Työläisten asia
oli puhtaasti demokraattineiJ, ylei­nen
asia, koskien kansalaisten
enemmistöä.
Toiselle puolelle olivat asettuneet
liitto-, maakunta- j a kunnallishalli­tukset
j a heihin liittyivät "1,000 ko­mitea",
kaupunkiin tuotuja roisto­ja
ja "spesialisteja" sekä RCMP -
koko kapitalistisen järjestelmän
"läici ja. järjestys", peiT^^^ väki-valtaan.
4 f'He käyttivät "punaista
peikkoa", peloitusjuttuja j a mus­taa
propagandaa, mutta lopussa he
turvautuivat voimaan j a väkivaltaan
sekä oikeuslaitokseen -^'opettaak­seen
työläisille läksyn": ^
; Näin pitkän ajan päästä on help­po
olla ••kritiikko" j a "objektiivi-
USAn vattiosihteeri
Herter -neuvottelemaan
Bonniin, Länsi-Saksaan Ii
Bonn.:,— Yhdysvaltain valtio^h^
teeri Christian Herter vierailee
täällä ensi. lauantaina neuvottele­massa
kansleri Adenauerin ja ulko­ministeri
Bretanon kanssa.
Tiedoituksessa mainittiin, että '
vierailu oli järjestetty juuri idän->*i
ja.lännen ulkoministerien :neuvot-!iv:
telujen aatoksi. Tämän sanotaan'?
olevan:: ensimmäinen: kerta .kuni»:-:
Herter vierailee Länsi-Saksassa
Yhdysvaltain valtiosihteeriksi pää-it
semisensä jälkeen. '
Diplomaattipiireissä täällä sano^^;>
taan, että * Yhdysvallat ja Länsi;,,.
Sakäa ' ovat halukkaita pääsemäänih^^
: useista asioista läheisempään .yhr^vi.
teisymmärrykseen ennen ulkomi^-r;
nisterieh neuvotteluja, enkoiisestiii;
k i n siitä sjfystä, että viimeäikaisis--.«^
sa tledoituksissa on kerrottu jok^;^;
seehkin vakavista erimielisyyksistä
näiden maiden kesken. _.-, •
Afrikasta vapaa ^
liittotasavalta
Conakrjr, Gninea. — Ghanan
IMiaihinisteri Kwame Nkrumah Ja; - , :
Gninean presidentti Sekoa Toni«' ~
ovat yhteisesU julkaisseet Afrilum'''
itsenäisten valtioiden muodostaman:
liittovaltion valtiosääntöehdotnkrT-sen.'
• . , , .
Ehdotus esitetään Ghanan ja .
Gnin^ui paiiamenteille sekä läh^-.;.
tetään niille afrikkalaisille maille, . A
jotka jo ovat itsenäisiä tai jotJ^a
pian tnlevat itsenäisilcsi.
Ehdotuksen mukaan säilyttää jo­kainen
liittovaltioon liittyvä näaa
oman kansallisuutensa ja oman yh.-;^,
teiskunnallisen elämänmuotonsa. L i i ­ton
jäsenmaat saavat yhteisesti päät­tää,
missä määrin osavaltiot säilyt- -
tävät itsemääräämisoikeutensa. 1
Luonnos sisältää myös ehdotuksen :
liittovaltion lipuksi. Sen värit ovat s
punainen, keltainen ja vihreä ja jo- ;
kaista jäsenvaltiota edustaa musta 1
tähti. : '
Neuvostoliitto tarjonnut'
Japanille sopimusta
1 Lontoo. — Neuvostoliiton uutis­toimisto
Tassin viime tiistaisen ,tie-
. dbituksen mukaan Neuvostoliitto
ofi tarjoutunut takaamaan Japanin
njeutraliteetin joko keskinäisen tai
multilateraalisen sopimuksen pe­r
u s t e e l l a . . . Uutistoimisto lainasi..
Neuvostoliiton Japanille maanantai-'
na jättämästä nootista, jossa sanot-
^tUnu.otÄä Japanin turv^allisuiUta ei
,Ual|i a t o m i ^ i s t u k s e l l i , yaajt pysy­väisellä'
puolueettomuudella.
, 1 » ; . , • . •• , i
nen" näjidäkseen virheet ja heik- ;
koudet, kuten lakkokomitean päätös
lähettää poliisit takaisin toimiinsa.
Afutta olisi -paljon pahempi virhe
Oli? JOS', e i : näe sitä, että VVinnipegin
työläisit '"ryntäsivät^ taivasta vas- ,
taan" j a että tämä taistelu oli suu­renmoinen
ja että he kirjoittivat
sankarillisen sivun työväen histo- '
riaan. joka vielä odottaa marxilais- -
ta historiankirjoittajaa. ;
Elää VVinnipegissa pian suurh- ;
kon jälkeen, kuten tämänkin kirr
joittaja ja muistaa niitä eläviä kes- [
kusteluja lakon johtajain j a rivijä- '
senten, jotka olivat ylpeitä lakos- :
taan, välillä: muistaa sen kiilikeän ^
kiinnostuksen politiikkaan ja kor-kean
tietoisuuden poliittisen elä- '
män pieruskysyinyksistä, jotka " s i l - ,
l o i n olivat ilmassa"; palauttaa mie- '
l i i n ne suiiret, innostavat kokouk- -
set, kuten se j o ka jäijestettiin Bob
Russelirt" vankilasta yap
kunniaksi j a sosialistisen t i e t o i ^ u - '
den jä jharxilaisen kirjallisuuden .
leviämisen, joka ilmentyi Market
Squaren kuuluisassa, kokouksessa.
^kaikki tämä o l i minulle j a tuhaifsil-'
le toisille poliittista valistustyötä»-»
joka näytteli ylevää osaa jatkuvasTi'. f
lisääntyvässä Canadan työläisten»'
poliittisessa kypsyydessä..
PÄIVÄN PAKINA
Kun tältäkään ei saa loukata
' P a l j o n on viimepäivinä, vuoda­tettu
.kyyiiöleitä":Vapautcnsa puo­lesta"
taistelleista tiibetiläisistä.
, Mutta minkälaista on se "va­paus"
jonka säilyttämisestä on: pi-;
dctty niin - kovaa melua sittenkin,
viiikka va 1 n ; pieni v murto^osa liibCv
tiläisista piti sitä sen arvoisena,
että - kannatti nousta: kapinoimaan
edistystä ja kehitystä vastaan?
Allekirjoittaneella ei.ole koskaan
ollut tilaisuutta vierailla sen pa­remmin
Tiiiietissä kuin muualla-kaan-
Kiinassa.-Mutta-Tiibetiirasioi-
)a kuvalaaii asiantuntemuksella
Alan Winningtonin-kirjassa "Tibet,
llecord of a Journeny" (Interna­tional
Publishers, Ne\v York,
1957). Tässä kirjassa esitetään avo­mielinen
ja suorasukainen; kuvaus
siitä lakapajuisuudcsta. mikä Tii­betissä
on vallinnut-ja vieläkin val-lit.
see, ja jonka poistamiseen, K i i ­nan
keskushallitus kaikessa varo­vaisuudessaan
pyrkii.
Kertomus rukouksen ja ihme­lääkkeen;
penisilliinin suhteista toi-
.«iiinsa oii kuv.-uiva. .
Yangekylässä oli eräällä, naisella
.suuri veripaiSL», josta/juoksi jat­kuvasti
mätää. Hänen miehensä,
myi -teiikki vkotielälmensä voidak-:
scen. maksaa luostarille rukouspa-^
rannuksen hinnan; Mutta.veri pahka:
.ci:parantnunut. Lopulta saatiin nai­nen
-mencmääiiTltiin.alaisten.! pysty t-aämääii
uuteen -lääketieteelliseen
klinikkaan, missä hänelle annettiin
penisilliiniä,.' joka paransi veripah,
kan tuota pikaa? - - *
Munkit huomioivat tämäif;heidän
tulojaan hhkaavanvaaVah ja: kehit­tivät
järjestelmän -minkä mukaan
-ihmiset-^voivat--hankkia--:enemmän-ansiota
(seuraavaa; ruumiillistumis:
la varten) antamalla luostarille
lahjoja kiitollisuudenosoituksena
parantumiset. Noin 40 prosent
tia Tiibetin aikuisista potee syfi­listä.
Munkit saavat suuria tuloja
rukouksista ja paikallishoidosta.
Nyt klinikat ovat hävittämässä' tä­män
taudin. Toistaiseksi munkit
ratkaisevat tämän inhimillisistä
kärsimyksistä saamansa tulo-opgelr
maii ottamalla maksua: laskelmista
kaikkein ? suosituimmasta ;>thetkestä.
klinikkaan menoa varten. •
- Tiibetin luostarijärjeslelmässä
on siis ainakin yksi puoli mitä oi
voida minkään mielikuvankaan pe­rusteella
;määritellä uskonnolliseksi
menetelmäksi. Se on julkeata riis­toa
inhimillisen kurjuuden^ tietä­mättömyyden
j a sairauden kustan­nuksella.
Esimerkiksi uskonnoUi-nen
velvollisuus: on antaa täiden
kasvaa Ja -lisääntyä!ihmisen ihossa..
Hiiteen lavantaudin vaarat V"
Maanomistajain ' ruoska heiluu
riiyös vapaasti. Heiliä on; orjia tai
imaaorjia. Pakkotyöstä .pakoon yrit­tänyttä
maaorjaa voidaan ruoskia
— kuolemaankin saakka. Maan­omistaja,
voi katkaista maaoijan
käden tai jalan* tai • mölemmaf^ja­lat
. . .
j . ' Lama-uskonto opettaa,' että • i h ­miset
ovat joko rikkaita tai köy­hiä,
sairaita tai terveitä, .herroja
omistajia .tai orjia.- riippuen:;se. hei-dän-^
aikaisemmasta^ruumiillistumi^
sestaan (eli aikaisemmasta olemas­saolostaan).
Lamafilosofia; opettaa,
että olemassaolon :\tavoitteena ^ on
pääsy/nirvanaan (se on olotila,;JOST
sa kaikki halu j a clämäntuntoion,
hävinnyt). On vapauduttava
84,000:sta inhimillisestä intohimos­ta.
J a tähän tilaan päästään seu­raavasti:
: 1. On rukoiltava mahdollisimman
usein. Ainoastaan rukoileminen;on
Tiibetissä Imekanisoitu. Voitte
kääntää pyörää ja pyörittää ru­kouksia;
J o t k a sitten j o l l a k in tavoin
laloon.
2. Kaikkia jumalia on uskottapa
rajattomasti: on. kunnioitettava us-;
konnollisia kirkkoja ja munkkeja: s
3. Pahaa ei; saa vastustaa voimal-! v
la; pahaa ei saa tehdä kenellekään • f-
4. . E i pidä; tavoitella kostoa. ! ; v
5. Rakasta ja auta naapureitasi, 5
eriltoisesti köyhiä. > , ?
Mutta rikkauksien: kasaantunusf 1
ta,' mikä^ on vastoin budhhalaista j
oppia,^-oikeutetaan jollakin tavoin j
,sillä, että se (rikkaus) ,on t u l l u t *:
palkkioksi aikaisemman: olemassa^;
Tei-veysoppi on arka; kysymys raj f,
olon hyveistä. ' t
diossa. s i l l a n i voida opettaa kan^'^
salle mitään sellaista tieteen haa-raa;;
mikä on räikeästi ristiriidassa^,:
lama-uskon kanssa, selittää VVin^iv
nington, J I
—-Tämä-tarkoittaa,-cttei-^voida-jär.-t-.
jestää kampanjaa,täitä jaikärpäsiäs
vastaan eikä propagandaa tervey-f'
den ; puolesta:; bakteerieni-tappami; ^
sen avulla: Vieläpä sellainenkin ky-«
symys; että.onko maapallomme lat-1
tea kuin pannukakku tai kiertääkö^
se: aurinkoa, on nykyhetken Tiibe-^
tissä yhtä poliittinen juttu mitä s e t
o l i Galilein;: aikaisessa? Euroopassa; V
Näitä,seikkoja on hyvä;pitää mie-j^;
lessä kun Tneille valitetaan, että?
Kiinan keskushallitus: tulee vähitelf!:
Ien :myötävaikuttamaanArefoiynieg.k?'
j a ; uudistusten.'täytäntöönpanoon:^
Tiibetjssä kuten on-Pekingin uutis* ]^
t V d o i s ^ " ' iiOiTOl l uT — Känsiikotr»\fr