Vapaus, February 28, 1952

              a l a i s t e n '
Canada a3ciit«A
pelinsä j a ,
Toäsessd
itsenä, autta,
l i n i o -
elta n a a i a ,^
kolahti
untaa ja aa^
i k i a sen TI
rikkoontai jaj
anada.
^rjlcea ohjelman hyväksiciistä
^cSi'' nJU-odo.tui var=:nai5Ck£:
Jilisuuisiaaisi vasta ensimmäisen
^ ^ n s o a a n yhteydessä. 30 v-.ot-
T^njn omista-.a luokÄa puolusti
I t n a ^ luenaisyytta. jonka se saa-
^ J J ^ c i i a U kum porvaristo on
^ • r i s e s s a . j a s an o h j e l m a tähiasi
c i a d i n teoUisuuden edelleen l a a -
jen:a3i-een ja sen l u o n n o n r i k k c u k -
rusiami^een c m a a a laskuunsa.
Kansainvälisellä rintamalla- oU o l e -
aias.a '.am y k s i työtätekevien h a l h t -
seaia maa, Neuvostoliitto. Pon^ansto
oli or-n^tunut kukistamaan kansojen
ro-jsu: 3iui5sa maissa j a Neuvosto-
Joonaa tonnia terästä, josta makse­t
a a n toista sataa dollaria tonnista.
p a i k k a n s a yleensä
C a n a d a n l u c n n o n r i k k a u k s i ih
M e l k e i n ainoa valmis tuote
m i t a Canadasta viedään Y h d y s v a l ­t
o i h i n n-ykyään on teänillmen työr-v
c i m a . Canadan yliopistot j a muut.
ylemmät cppilaitokset valmistavat
v u o s i t t a i n satoja j a tuhansia i n s i ­nöörejä,
t e k n i i k k o j a 'ja e n alojen
spesialisteja. Mutta ne k a i k k i s i i r ­tyvät
y h d y s v a l t o i h m , i o s k a h e i l l e ei
ole tyota Canadassa. Nain o n C a ­nada
saatettu taloudellisesti taj-delli-seen
ruppu\'aisuuteen Wall-kadun
suuromistajista.
TaJcudellisen riippuvaisuuden c h e l -
l a o n C a n a d a sidottu kimteästi Y h ­d
y s v a l t a i n i m p e r i a l i s t i e n sotasuunni-i
c •mun. E i r a t a se. e t t a canadalai-
102 vuoden ikäinen
mineraalin etsijä kuollut
Tcronto. — Täällä k u o l i Viime m a a ­n
a n t a i n a J o h n Angus JMontague 102-
v-uoden ikäisenä. Hän o l i h y v i n t u n ­n
e t t u m i n e r a a lm etsijänä Pohjois.
Ontariossa. :. . ••••r^ •. •.
Montague o l i ensimmäisiä C o b a l Un
a s u k k a i . a . Hän o n a i k o i n a a n ollut
H a r t J a i v o k s e n j a S i l v e r . D i a d e m in
j o b t a j a n a .
- Hän s a a pm E n g l a n n i s t a Canadaan
'1635.
tshekkipä
I omustaää
Lopun
i^at useita iij:
erotuomaii
ajamalla
laahdjt
ajan
lä ja
hantisen
n.
rSYY
' t a , että JDaj
/aisen leipää
ikkulapset?
Co.
; i TA
Ontario
ANY
Onlarlo
''""•^"o^rkapitalJstimaiden p i i r i t t ä ä joukkoja h a r j o i t e t a a n j a aseiste-lijuo
muus t a ma a i lma s t a , t a a n tappelenaaan.jänkkien a lkami a .
3 mies, ijyrä
W i l l i a i i
dyksi niaaja
J aloitti 7125 l i » .
ei katsottua ii -errsia-"* , . . —
l i d o l l i s u u t t aS • ojanteessa kun puolueemme sotia (Korea), v a a n sen Iisaksi C a n a -
n t s h e k a j : nS: e " . a n n i i n meita ei k a n n u s t a - j d a n k a n s a l t a k i ^ i o t a a n veroma sato-
^^^^^^j^ työtätekevien jami:jcon.a dollareita vuosittain
jokapäiväisten elinkysymysten puo- A m e r i k a n u n p e n a l i s t i e n muiden v a -
l l e s t a , vaan myö&m taistelu työtäte­kevien
IcpuJlisen voiton, sosialismin
puolesta. Me tunsimme' . L e n i n in
naLnteitnän:: '-Joxamen kansa k u l ­kee
scsialuoiiin omalla tavallaan jä
oaiia teitään", mutta emme s i l l o in
i;-enrieei näkemään mitä teitä joita
sosialismiin s i i r t y m i n e n C a n a -:
cassa tuUsi seuraamaan. iSiksi k i r -
joitimmekin ohjelmaamme väin. että
puoluee-Time lopullinen pääinäärä on
sosialism;. , .
Sen- jälkeen on k u i t e n k i n tapah-r
tunyt paljon suuria asioita j a n e ovat
muuttaneet tilanteen kok^aaan t o i -
ikeastaan tee ^ senlaiseksi. n i i n taalla kotoisesti k um
iaasainvalisestikm.
Omistavan luokan johtavat- piirit
ovat nj-t kokonaan luöpunefiCitse-näisjysihanteestaan
j a C a n a d a n teol­lisuuden
edelleen kehittämisestä.; H e
kilpailevat nyt keskenään, siitä,;.kuka
heistä ensin ehtisi luovuttamaan
Canadan luonnonrikkaudet j ä alueet
Yhdysvaltain raharuhtinaiden riis­tettäväksi.
Labradonn rautamalmi
'ii esimö-iiksi "myj-daan" amerikkalai­sille
1 sentillä tonm j a s a m a n a i k a i ­sesti
Canadaan tuotetaan Y h d y s v a l -
JU loista vuosittain pitkästi toista m i i - j
s a l l i m a i d e n aseistamiseen (NATO).
J a k a i k e n k u k k u r a k s i Canadan alu­e
i ta on luovutettu amerikkalaisten
joirkkojen kayrtettavaksi, joissa ne
oleilevat omien lakiensa j a saados-tensa
a l a i s i n a j a -valmistelevat uutta
sotaa pyrkiessään koko maailman
herruuteen. Canada on n a m a l i s ­t
e t tu taloudellisesti, .poluttisesti ja
s o t i l a a l l i s e s t i täydelliseen r i i p p u v a i ­suuteen
: Y h d y s v a l t a i n imperialis­teista.
V...
Tuma .tilanne pakottaa päiväjär­jestykseen
taistelun • C a n a d a n itse-naisj'
3'den puolesta, sen vapauttami­seksi
W a l l - k a d u n taloudellisesta h o l ­houksesta
ja j a n k k i - u n p e n a l i s t i en
sotavanxkureista, Canadan l i i t t a m i -:
seksi r a u h a n r m t a m a a n j a sen i t s e ­näisen,
kehityksen tun'aamiseksi
rauhassa ja ystavyydessk kaikkien
m a a l i m a n kansojen kanssa. J a h u o ­l
i m a t t a todellisesta .sodanvaarasta,
h u o l i m a t t a amerikkalaisten sodan-v
a l m i s t e l i j a i n j a heidän taantumuk­s
e l l i s t en lakeijainsa juonittelusta ja
i l a k o i n n i s t a , on kansainvälinen t i ­lanne
edullinen taman toteuttami­selle.
...
: Y l i 600 m i l j o o n a a ihmistä, sns l a -
Kuiiarikasteen
ryöstöstä 3 vuotta
vankeutta
T i m m i n s . — Viime t i i s t a i n a tuo-m
i t t u n .taalla kolme tunmmsilalsta
nuorukaista k u k m k o l m e ^ i vuodeksi
K i n ^ s t o nm kuritushuoneeseen kulta-rikasteen
rj-ostamisestä-
T u c m i t u t ovat 21-vuotias Calvin
C r a i k . 19-vuotias K e n n e t h Eastman
j a 20-vuotias Reufaen U t r i a i n e n.
Oikeudessa todettiin, että Eastman
j a U t r i a i n e n tunkeutuivat h e l m i k u un
12 pna Aunor-kaivoksen huuhto-moon,
sitoivat kaksi työlaista, m u r -
tautmvat saostajaan ja ryöstivät
k u l t a r i k a s t e t t a . $23,000 arvosta. C r a i k,
j o k a työskenteli samassa huuhto-mossa,
avusti h e i t a ryöstössä.
P o l i i s i t löysivät myöhemmin k u l t a -
rikasteen U t r i a i s e n k c d m rappusten
alta.' . ••. . • . ; ,
Torstaina, helmikuun 28 p. — Tliursday, Feb. 28,1952, ' Sivu 5
Hakulainen ylivoimainen voittaja — 3 suomalaista
viiden parhaan ja kaikki 10 parhaan joukossa
NjnUmisenune seuraavassa Sno-r
mtn Vapaa Sanan kirjccnvaiht^T
jan belmik. 20 pnä Oslosta leltdel-'
t a u t u i Norja. Jcka sai pronssia Jä
niinikään neljä miestäiin kärkipään
acymmenen joukkoon. Sen sijaan
sl.- nUn Jlakultncn oUsi liultcnbin
Icen lähettämän sciostaksen talvi- Ruotsin hfihtomaine kärsi romahdus-olympialaisten
50 Jan. hOhdost;»^
jossa Snomcn hShtaJät najrtllväf
IeUonan6ynt«nsä i a nostirat Sao--
jncn Jiiihtomaineen kaikkein ko^-;
keinunalle jalustalle.
Oslo, helmik. 20 p. (VS) — K a i k ­k
i e n Oslossa kokemiensa takaiskujan
jälkeen aukeni •keski\aikösta Suomel­le
v i h d o i n k i n todellinen riemun päi­vä.
K a i v a t t u k u l t a m i t a l i t u l i , j a k u n
se tuli nimenomaan 50 k m : n h i i l i t o -
m a r a t o n i i l a , m m Iloon on todella
syytä. E i k a tassa k a i k k i ; p n l a n p a i -
neeksi s a a t i i n : viela Jiopeaakin, ja
k a i k k i miehemme sijoittuivat kym­menen
parhaan joukkoon. Toiseksi
kestavyyshiihdon valtamaaksi csoit-u
:si
1.
oissa.
erho. \
Uusia kirjoja saapunut Suomesta
Ä I T I N I , MARIE^ C U R IE
Kirj. Evc Ciirie
441 S I V U A - 7 H E N T A S I D . $3.50
Tässä elämäkertateoksessa, j o n k a o n s a n o t t u k u u l u v a n i h m i s k u n n a n "
suurimpien aikakirjojen joukkoon. Eve C u r i e kertoo suuren äitinsä
legendaarisen tarinan, Lampanasti j a sydämellisesti h a n k u v a a M a r i a/
Sklodffsiskan lapsuusvuosia j a kouluai&aa k o t o n a Puolassa, äarimmai-,
sen puutteen ra.5ittamiacp:skeluvucsiaPaTiisin.Sorb9nne£sa j a v i h d o in
sitäsuurta .uhrautuvaa tieteellistä tutkimustyötä,- joka oli tekevä-
Marie Curiestä i h m i s k u n n a n hyväntekijän.
Tämän teoksen arvostelut puhuvat itse puolestaan, j o i t a lainaamme
tähän seuraavia: •. •
"Tällä teoksellaan Eve C u r i e o n pystyttänyt mitä hienoimman, ten-r
hoavimman ja m i t t a s u h t e i l t a a n suuripiirteisaMiän m u i s t o m e r k i n äidil-,
leen. vuosisataiselle nerolle, j o k a henkensä ylevyyden, sisäisen näke­myksensä
terävyyden, sjn^an inhimillisyytensä j a y l e n p a l t t i s e n vaati­mattomuutensa
takia kohoaa harvinaiseen korkeuteen." — V . A . H e i s ­kanen.
Suomalainen Suomi,
'•Kirjallisuuden kauneimpia j a v a i k u t t a v i m p i a t e o k s i a . "— Berhngske
Tidende.. • ^
Leo Tolstoin sinirromaani
ANN.Aö»K-ARENINA
K A K S I O S A A — T ^ H l f e E N S X 919 S I V U A — H I N T A . S I D . $5.50
Leo Tolstoin mahtavista romaaneista " A n n a K a r e n i n a " o n e h k a e n i ­ten
luettu ja e n i t en i h a i l t u . S e n täysin n y k y a i k a i n e n , m u t t a samalla
eräällä tavalla ajaton ihmiskuvaus k u u l u u hienoimpaan, mitä m a a i l ­mankirjallisuudella
o n esittää. Kirjailjjä tunkeutuu unenomaisen var­masti
päähenkilöidensä s i e l u n p i i l o i s i m p i i n k i n sopukkoihin, samalla
kun hänen älyllinen j a c e t i l l i n e n intohimonsa asettaa heidät joka
hetki eräänlaisten ehdottomien eetillisten r a t k a i s u j e n eteen. . A n na
Karenina j a Vronsky ovat r o m a a n i k i r j a l l i s u u d e n Romeo j a J u l i a : h e i ­dän
tarinastaan säteilee samanlaisjä suuren, k o h t a l o k k a a n tunteen
kaikkivaltaa, samanlaista s u u r i a t r a g i i k k a a k u i n Shakespearen rakas­tavaisista.
•
MA L T T A M A T O N SYDÄN
• '453 S I V U A — H I N T A S i p . $3.00
Stefan Zweigin nerokas kertomataide ja t y y l i n ioistelialsuus kuvas-tu\-
at tässä romaanissa p a r h a i l t a p u o l i l t a a n . Nerokkaana ihmissielun
salaisten ajatusten ymmärtäjänä j a k a i k e n i n h i m i l l i s e n ; t a i t a v a na
tulkitsijana, hän paljastaa Ihmisen sisäisen olemuksen kaikesta tdkö-itultaisuudesta
r i i s u t t u n a , kaunistelemattomana ja todellisena l u k i j an
nähtäväksi, . . ~
Akxandre Dumas
M O N T E - K R I S T O N K R E I V I
711 S I V U A — H I N T A S I D . $2.50
Monte-Criston K r e i v i o n tunnetusti niitä maailmankirjaUisuuden
vastustamattomia teoksia, jotka horjirttavat n i r s o i n u n a n k i n l u k i j an
vakaumusta seikkailuromaanien ala-an-oisuudestä. Alexandre Dumas'n
•va^-mätön mielikuvitus, hänen v i l k a s kerrontansa, vauhdikas vuoro-
«esiustelunsa.ja nckkelaälyisyytensä ovat a n s i o i t a , . j o t k a jokaisen on
pakkotunnustaa.. .;: : : . .. , •
R- D. Biackmore
L A A K S O N TYTÄR
538 S I V U A — H I N T A N I D . $2.25
. "Laakson tytär" vie iukSjan, K a a r l e n: n jä J a a k k o I I : n päivien
Mgiantiin. Levein, m e s t a r i l l i s i n vedoin t a i t e i l i j a k u v a a Lontoossa ja
* ^ c o rm numjnilla,.i-uorlllä j a laaksoissa l i i k k u v i a monenmoisia t a -
PWumia jotka keikittyvät k a u n i i n , onneittoman j a k i r j a n loppuun
rn^f,^ ^^'^^^'•äi^en L o m a Doonen. suoraluontoisen, h e t k u l l l s e U a h u u -
«o.aia kuvatun J o h n R l d d i n , l a i n s u o j a t t o m i e n D o o n l e n j a u r h e a n T om
fa«gusin ympärille. Suuren kertojan järkähtämättömällä taidoUa
Biacianore johdottaa herpautumattoman jännituksen v a l t a a m a a l u k i -
^ icu-jan easl sivulta sen v i i m e i s e l l e saakka, jossa l u k i j a h a i k e in
« « im tuntee, että hän o l i s i pitempäänkin viipynyt'tämän lumoavan
parissa. . •
~ Zane Crcy
_ ERÄMAAN KULTAA
» 5 SIVUA HINTA'NID. $1.00
hi^n^JB:^^ "^"^^ ^'^^^^ l u e t tu a m e r i k k a l a i n e n jännityskirjailija —
GfP-n r^^^"^^^^" on p a i n e t t u k>-mmeniä m i l j o o n i a k a p p a l e i t a . Tässä
väs'^^r i r romaanissa e l t a r k o i t e t a k u l l a U a varsinaista-kllise-iiSi^
ts • ; rakkautta j a onnea, j o n k a sen päähenkilöt löytävät
»«—/aan ,:aikki.vaikeudet j a s e i k k a i l u t erämaassa.
Teräsiyöläisten
palkoista alettu
neuvotella
Toronto. — Taala a l e t t i i n t i i s t a i na
U n i t e d Steel.Workers of A m e r i c a n ja
•Dominion Steel and C o a l C o r p o r a t i o ­n
i n , j o n k a tehdas sijausee Sydneyssä,
Nova Scotiassa, sekä Steel C o . of C a ­nadan,
j o n k a tehdas sijaitsee H a m i l ­tonissa,
kesken neuvottelut uudesta
työehtosopimuksesta. Näiden teräs-y
h t i o i d e n seka umon välinen työehto­sopimus
päättyy h u h t i k u u n 1 pnä.
S a u l t Ste. M a r i e s s a olevan Algoma
Steel Corp. umon A-alinen työehtoso­pimus
päättyy toukokuun 1 päivänä.
U n i o n toimesta on n y t v a l i t t u k a n ­s
a l l i n e n neuvottelukomitea neuvotte­lemaan
kolmen maan suurimman t e -
rasyhtiön kanssa.
U n i o v a a t i i p a l k k o j a korotettavaksi
samalle tasolle k u i n mitä V l i d y s v a l -
t a i n terästeollisuudessa maksetaan.
Moskovan talous
Laiva tuuliajolla
9 päivää
Brisbane, A u s t r a a l i a . — Tänne h i -
n a t t im satamaan brittiläinen r a h t i ­l
a i v a L o r d G l a n e l y / j o k a Solomon saa­r
i e n lähettyvillä oli t u u l i a j o l l a 9 päi­vää.
L a i v a n hinaaminen tänne kesti 11
palvaa.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus
BOX 69
Company Limited
SUDBURY. ONTARIO
hes puolet maailman taysi-ikaisistä
i b m i s i s t a , ovat piirtäneet nimensä
vetoomukseen viiden s u u r / a l l a n vä­l
i s en rauhansopimuksen puolesta. J a
r a u h a n kannattajain lukumäärä
kasvaa jatrkuvastl sita mukaa kuin
sodanlietsojien valheet hyökkäyksen
vaarasta Neuvostoliiton taholta pal­jastuvat
heille. . Tämä osoittaa, että
m a a i l m a n kansat haluavat rauhaa,
eikä sotaa.
V. 1919 C h u r c h i l l sanoi: " O n p a ­rempi
murskata b o l s h e v i k i n munat
Venäjällä, että ei myöhemmin tar­vitse
ajaa takaa n i i d e n p o i k a s i a yax-päri
m a a i l m a a " . J a hän y r i t t i sitä
yhdessä muiden kapitalisticnaiden
ivoimien kanssa, m u t t a ei onnistunut
siinä. Ne m u n a t ovat hautuneet poi­k
a s i k s i j a poikaset kehittyneet ja
ka.v/aneet elinvoimaisiksi. Vielä tär
män edellisellä virkakaudellaan
C h u r c h i l l sanoi, että:. "Minä e n o le
r j h t j m y t Hänen Majesteettinsa en-s
i m m ä i s ^ i m i n i s t e r i k s i lahjoittaak-.
seen B r i t a n n i a n v a l t a k u n n a n alueita
•kenellekään." Siltä b u o l i m a t t a B r i -
t a r m i a n v a l t a k u n t a on supistimut
SCO miljoonaa asukasta käsittävästä
n o i n 100 m i l j o o n a a asukasta käslt-täväk.
sl. J a a i v a n h i l j a n C h u r c h i ll
kävi Washingtonlssa p . C . .pj-3'tämäs-sä
amerikkalaisten apua ' sodassa
F.syptin kansaa vastaan. Näin ne
tilanteet muuttuvat.
Tänäpäivänä - o n kolmessatoista
maassa kommunistien johtamat hal­litukset.
Näissä mai&sa asuu lähes
kolmas osa m a a p a l l o n asukkaista ja
ne ovat tiellä s o s i a l i a n l l n . vaurastu­vat
j a l u j l t t i r v a t ixopcastl. Voidaan
sanoa, että^ todellisuudessa uusi so­s
i a l i s t i n e n osa m a a i l m a s t a on j o v o i ­makkaampi
kuhi maailman k a p i t a ­l
i s t i n e n osa.
Näiden muutosten [antamien ope­tusten
j a v a l l i t s e v a n tilanteen valos­s
a voidaan todeta, että k a n s a n de-m
o k r a a t l a n tie o n C a n a d a n kansan
t ie soslalBmlhi. O n v a l i t t a v a k a n ­s
a n kokoomus parlamenttiin, tehtä­vä
h a l l i t u s vastuunalaiseksi parla­mentille,
muodostettava kansan h a l -
l i t a s j a uusittava koko hallitusko­neisto.
S i l l o i n kansan tahto pääsee
o i k e u k s i i n s a j a sosialismia voidaan
a l k a a toteuttaa. J a tämä o n ohjelma
j o k a väikeuksLsta h u o l i m a t t a voidaan
toteuttaa.
Tissä lyhyesti tärkeimmät kohdat
T i m B u c k i n voimakkaasta, puheesta.
J a t k o a 1. s i v u l ta
rauhanomaisen yhteistyön j a k a i k k i en
maiden välisten taloudellisten suhtei­den
kehittämisen k a u t t a ."
Neuvottelu tulee käsittelemään k a n ­sainvälisen
kaupan alalla nykyisin
v a l l i t s e v a a t i l a n n e t t a , edistämään t a l ­l
a a l a l l a olevien valkeuksien voitta­m
i s t a j a hakemaan teitä j a keinoja
kansainvälisten kauppayhteyksiei^
laajentamiseksi j a n i i d e n taloudellis­t
e n vaikeuksien pienentämiseksi, j o i ­h
i n monet maat ovat vume aikoina
joutuneet.
Neuvottelu tulee tutkimaan, missä
m a a r i n normaalien kauppasuhteiden
kehittäminen e n m a i d e n välillä j a u l ­komaankaupan
laajentaminen voivat
edistää k a n s a l l i s t a tuotantoa, lisätä
väestön työllisyyttä j a alentaa e l l n -
kelnokustannuksia.
Neuvottelu tulee mm. t u t k i m a an
I d a n j a L a r m e n j a taloudelhsessa suh­teessa
pitkälle kehittyneiden j a h e i ­k
o s t i kehittyneiden maiden välisen
k a u p a n laajentamisen mahdollisuuk­s
i a seka k a i k k i a mmta ehdotiiksia,
j o i t a neuvottelun osanottajat voivat
päiväjärjestyksen muklsess järjestyk­sessä
esittaa.
V a l i o k u n t a on huomioinut eri m a i ­den
k a n s a l l i s t e n valmistelevien komi­teoiden
edustajien huomautukset siitä,
e t t a e l o l e t a r k o i t u k s e n m u k a i s t a . e r i ­t
y i s t e n selostusten esittäminen e r i v a l ­tioryhmiltä,
kuten a l u n p e r i n s u u n n l -
t e l t u n . Paljon tarkoituksenmukal-maisen
tappion. Mora-Nisse K a r l s ­son,-
v i i m e vuosien tminustettu hiih-tokunrnsas,
s i j o i t t u i vasta kuuden­neksi,
.ja Andea^s Tornkvtst — R u o t s in
toiseksi p a r a s mies — o h kj*mmcnes.
Vellikö Hokulmen, o l j i n p i a v o i t t a j a ja
Sucmen ensimmäisen k u l t a m i t a l in
saaja, voitti kamppailun ylivoimai­sesti
hthes viidellä m i n u u t i l l a , m u t ta
Eero Kolehmaisen hopeamltallslja
o l i vain muutamien sckunttien v a ­rassa,
pahimpana ulvkanaan erin­omaisesti
hiihtänyt, mutta lopussa
vä3a;it.inyt norjalainen Magnar E s -
tenstad. Osanottajia oU k a i k k i a an
35.
Kilpailupäivä oh aurmkouien ja
lämmin, josta johtuen k i l p a i l i i a t j o u ­tuivat
lämpötilan jatkuvasti noustes­s
a p a r i m k i n kertaan u u s i l l a a n voi­t
e i t a sivakolttensa .pohjim. Rata ei
tälla kertaa ollut useampaan kertaan
kierrettävä, vaan s i l l i e n sisältyi ensin
pltonvpi j a sen jatkona lyhyempi
Jatkolenkki. Alussa o l i pahanpuolel-n
e n nousu, j o t a seurasi myötamaata
7 ikm:n tietaanim saakka. Sitten o li
vaihtelevia nousuja j a laskuja, ja
loppuosa reitistä taas tasaista myöta­maata.
. '
•Eiisimmamen epävirallinen tarkas­tusasema
oli 6;5 Icm:n k o h d a l l a ja
sieltä saadut -tiedot osoittivat Norjan
Estenstadm johtavan ajalla 22.05,
seuraavana maamiehensa liändsem
22,10. Hakulisen a i k a o l i 22,20, K o -
leihmalsen 22,55, R u o t s i n Törnkvlstin
22,25, M o r a - N i s s e n 23,05 j a K u v a j an
23,20. — V i r a l l i n e n tarkastusasema
s i j a i t s i 113,5 i k m : n IcohdaUa. Tällöin
o l i johtoon kivunnut R u o t s i n G u n n ar
E r i t s s e n 49,10. Seuraavina : o l i v at
N o r j a n Maarfcman 49,50, norjalainen
ikämies ökern 50.00, R u o t s i n H e r r d ln
50,30. Landsem 50,30, H a k u l i n e n 50,50,
Törnkvist 51.20 j a K u v a j a 53.00.
V T a m a n jälkeen s a a t i i n tietoja vas­t
a 30,5 k m : n k o h d a l t a , jossa Veikko
H a k u l i n e n oli ottanut johdon käsiin­sä,
mutta a i v a n hänen k a n n o l l a a n oU
n o r j a l a i n e n Estenstad, Seuraavhia
olivat Kalevi Mononen. Maart<nan.
E r i k s s o n , ökern, H e r r d l n Ja KuvaJ^i
sekä K o l e h m a i n e n.
iSisimmalsenä saapui m a a l i i n M o -
norien, jolle noteerattiin erinomai­nen
a i k a 3.39,21.: Hänen lyo>änään
o d o t e t t i in sitten maaliin ökcniia.
Tonnasti vokUmut,: Ittumil Ichtt.
Swnsä£aDÄS«>ladet puoleistaan k i r ­j
o i t t a a nmj.'Seuraavaa: "Siinä, h l r -
mukunnossa. missä' H a k u l i n e n o l i,
o l i s i hän voittanut todennäköisesti
onU.-UseIla keWllä?<4»yvänsä. n U n suuri
o l i hänen yllwolmttlsuutcnsa, n i i n l e n ­nokas
ihhniU»»;<votttoon täJjtiiävä s i ­sunsa.
Pahinta -el' k u i t e n k a a n ole,
eVta Mora-Nisse jal kuudenneksi,
p a h i n t a pn. että . i n a a l l m a n m c s t n r i
G u i i n a r E r i k s s o n s a i selkäänsä rans­k
a l a i s e l t a 29 s e k u n n i l l a . "
V o i m a k k a i n pessunlsmi Ilmenee
k u i t e n k i n Stockholms Tidnlngenlssä,
j o l ta aloittaa mainitsemalla, että
s i l t a on 28 vuotta, k u h R u o t s i vii­meksi
jäi Ilman olympiamitalla pit­kän
matkan hiihdossa. Tosiasia on,
e t t a standaarlnune on vaipunut.
Olutta romahdus o l i k u i t e n k i n Ulan'
suuri. Emme v o i syyttää edes mies-temme
Ikaä, sillä päivän neljäs mlos,
O l a v ökern.. on 41-vuotias Ja istui
2.5 vuotta ankarassa keskltyslelrlssii
i o d a n a&ana. j a hän p a i n o i 40 k i l oa
palatessaan Norjaan. M u u t a syytöstä
emme voi esittää k u i n , että suoma­laiset
j a norjalaiset ovat tällä haavaa
s u k s i l l a selvästi meitä parempia.
Luotimme tottumuk.scn voimaan ja
siihen, etta kavlsI jälleen n i i n k u in
vuosi sitten K o l l e n l l l a Ja että M o r a -
NLsse tulisi k u n k a n u u n a s t a 42 k m : n
tarkastusasemalta. Mutta hänellä el
ole enää mitään aimettavaa, Nls«
s e l la . . i
• HELMI KOSKIMIEHEN Ja E VA SOMERSALON
679 SIVUA
K O T E J A J A K O U L U J A V A R T EN
JHINTA SID. $3^5'
- 19, P A I N O S ' \
m.
1670 RESEPTIÄ, 2C6 K U V A A , VÄRILLINEN S E I N I K A R T T A " K e l t^
t o t a l t o " c n uudenaikaisin j a l a a j i n suomaSilnen keittokirja;, mitä
n y k y i s i n on saatavissa. Sen reseptit ovat kokoonpanoltaan tarkolik
h a r k i t u t j a k&ytännös.sä koetellut. Kussakin reseptissä o n m a i n i t tu
r u o k a l a j i n tieteellisesti laskettu ravintoarvo. Ruokaohjelman'UsäJcsl'
k i r j a sisältää pcriistcelllsct sfillöm s - , tUhteidenMytlöi J a t i^
tnohject. Runsas j a cn.slluokkalnenkuvrtus esittää t u o k l e n v a l m l ai
tusta, t a r j o i l u a , työvälineitä ja ruoka-ainoita.^ " K c l t t o t a l t a " o »
todella voittanut pcrhccncmäntlen lucttamokscn. '." «*
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o . B o x 69 ' Sudbnry, Ont^H^ '
semmalta t u n t u u se, että n e u v o t t e l i m . ,
päiväjärjestyksessä olevaa kysymystä f „ ? „ f , ' ! ' ' ^ i " " ! f . . Maartmanln
ei käsiteltaisi yhden tai useamman
valtioryhmän esittämän selostuksen
p o h j a l t a , vaan neuvottelun k a i k k i en
edustajien puheenvuorojen pohjalta.
S i i n a tarkoituksessa, etta m a h d o l l i ­s
i m m a n suuri edustajajoukko saisi
puheenvuoromahdolhsuuden ja voisi
m a h d o l l i s i m m a n y k s i tyiskohtaisestl
käsitellä sitä k u n n o s t a v i a kysymyksiä,
a i o t a a n tavallisen täysistunnon ohella
järjestää eri probleemoja t u t k i v i a j a ­ostoja,
esim. sellaisia, j o t k a tutkivat
kansainvälisen kaupan kehittämistä,
taloudellisessa suhteessa heikosti k e ­h
i t t y n e i s i i n maihiri suuntautuvan
k a u p a n laajentamisen edistämistä, s o ­s
i a a l i s t en kysymysten ratkaisemiseksi
suoritettavaa kansainvälistä taloudel­l
i s t a yhteistyötä j n e .
Neuvottelussa huomioidaan eri m a i ­den
k a u p p a - j a t e o l l i s u u s p i i en edusta­j
i e n l i i k e s u h t e i d e n solmimisen edistä­m
i n e n . ' .
Neuvottelu antaa mahddllisuuden
m i e l i p i t e i d e n vapaaseen j a l a a j a k a n ­toiseen
esittämiseen eikä tee m i n ­käänlaisia
osanottajiaan velvoittavia
päätöksiä, vaan r a j o i t t u u ehdotusten
hyväksymiseen.
V a l m i s t e l e v a valiokunta kehoittaa
kakkia a s i a s t a k i i n n o s t u n e i t a piirejä
o s a l l i s t u m a a n neuvotteluun. Neuvot­t
e l u u n kutsutaan teolllsuudenhärjoit-t
a j i e n , liikemiesten, maanviljelijöiden,
kauppakamarciden, teollisuusyhtymi-en,
pankkien j a osuustolmlnnalllEten
järjestöjen edustajia.
K u t s u t lähetetään myös Y h d i s t y ­neet
Kansakunnat-järjestön taloudel­l
i s i l l e e l i m i l l e , y
Neuvotteluun tulevat osallistumaan
a m m a t t i l i i t t o j e n edustajat edustamis­t
a a n sutmtaukslsta riippumatta, sa­m
o i n k u i n myös tiedemiehet, talous­tieteilijät,
' y h t e i s k u n n a l l i s e t t o i m i h e n ­kilöt
j a tleteenedustajat. Näin ollen
neuvotteluun voivat o s a l l i s t u a k a l k ki
henkilöt, j o t k a p o l i i t t i s i s t a m i e l i p i t e i s ­tään
Ja maailmankatsomuksistaan
r i i p p u m a t t a tahtovat edistää, maiden
välistä k a u p p a - J a m u i d e n taloudellis^
t e n suhteiden kehittymistä.
V a l i o k u n t a p a l a u t t a a m i e l i i n Neu­v
o s t o l i i t on valmistelevan komitean I l ­moituksen
siitä että neuvottelun osan­o
t t a j a t tulevat Neuvostoliitossa olo-a
i k a n a a n saamaan t a r v i t t a v a a apua
j a vieraanvaraisuutta j a että heillä
— jos h e Itse sitä tahtovat — tulee
olemaan mahdollisuus saada yhteyft
n e u v o s t o l i i t t o l a i s t en kauppa-, teolli­suus-
j a o s u u s t o i m i n n a l l i s t e n järjestö­j
e n edustajiin.
Henkilöt, Jotka tahtovat osallistua
Moskovassa pidettävään kansainväli­seen
taloudelliseen neuvotteluun, vdl-vat
esittää asiansa k a n s a l l i s i l l e v a l ­m
i s t e l e v i l l e valiokunnalle seuraavalla
o s o i t t e e l l a : H o t e l l i B e a u l i c u , Kööpen­h
a m i n a , Springförbl (Tanska),"
, k a n n o l l a j a a h t t i Monosen ajan v a ­j
a a l l a m i n u u t i l l a . J a .sitten Jäätiin
odottamaan Hakuli-sta, j o h o n Suomen
k u l t a m i t a h t o l v e i t t e n nähtiin tällä
k e r t a a lähinnä pciastuvan, Hakuli­nen
oll lähtenyt 10 m i n u u t t i a ö k e i -
n i n jälkeen, m u t t a o l i k u l u n u t tuskin
v i i t t a k a a n m i n u u t t i ^ taman saapu­misesta,
k u n H a k u l i n e n saapui v a l ­tavien
suosionosoitusten saattamana.
Hunen arkansa oli .3J3.33, jota .sit­temmin
el kukaan kyennyt a l i t t a ­maan.
Miehiä o h k u i t e n k i n vielä taipa­leella
J a e r i k o i s e l l a jännityksellä odo­t
e t t i i n , minkälaisen l o p p u k i r i n M o r a -
Nis.se j a F.stenstad olivat kyenneet
kehittämään. Minuutit kuliUvat,
mutta 'kumpaakaan näistä Suomen
voiton. uihkääjista ei kuulunut saa­puvaksi.
A l k a i n e n l umpeen. Ja S u o ­men
k u l t a m i t a l i o l l selvä'. M u t t a n y t
kohosi eteen (kysymys siitä, k y k e n l s l -
kö K o l e h m a i n e n alittamaan Esten-s
t a d ln a j a n ; sillä epäviralliset jtledot
kertoivat suomalaLseiT". jöhtahech
muutamalla sekuiinilla kolme k i l o ­metriä
erthen maalia. Estenstad saa­pui
aivan lopulleen uupimeena Ja
hänen a i k a n s a 328,28 oikeutti tä-ssä
vaiheessa toiseen sijaan. Kolehmai­sella
o l l enää m i n u u t t i alkaa, k u n
hän i l m a a n t u i näkyviin metsän piel-tosta,
m u t t a se riitti Ja myös hopea­m
i t a l i o l i .varmassa tallessa.
50 km:n hiihdon
kunniataulukko
1) Veikko Hakulinen, Suomi 3,33^3
Z) Eero Kolehmainen, Saomi 3.38,11
3) Masnar Estenstad, Norja 3,38,28
4) Olav bkem, Norja
5) Kalevi Mononen, Snoml
6) Nisse Karlsson, Ruotsi
7) IBdvin Landsem, Norja
8) Harald Maartmao, Norja
9) Pekka Knvaja, Saoml
10) Anders Tdnikvlst, Buotsl
3.38,45
3.39,21
3,39,30
3,40,43
3A2A3
zMai
Hakulinen saa
Ruotsissa
tunnustusta
Tukholnia,/— Tukholman leb-t
im arheUasivalUa oll belmik. 21
—22 pnä varsin kirpeän f ttetatkls-kelon
sävy, samalla knn soomaJal-
Kille Ja norjalaisille annettiin rehti
Ja lämmin onolttelan niiilen rac-nettykr.
e8tä 50 km: o hiihdossa.
"Konlntas on koollot — eläköön
kunlnram", kirjoittaa Daceos Ny­heter.
Pohjola on saanut Veikko
Ilakallnesta uuden 50 km:n mes­tarin.
Vaikka Mora-.VIssen ja hä­nen
välinen kaksinkamppatlunsa
olisikin nnodostunut kircämmäk-
Osion kisoissa
meni mestaruudet
seuraaviiie
Oslo. — Täällä pldetylHsä olym­pialaisissa
talvikisoissa ratluilstiin
seuraavat kUpailut ja mc&taruu-
,• .det: • •. .
MIEHET:
Suurpujottelu: Stein Eriluon,
Norja, 2.25
, Syök-sy: Zftio Colo, Italia, 2.30.8
Yhdistetyn hypyt: Simon Stott-vlk,
Norja, 223.5 pisl.
18 km. murtomaahlihtou Ilall-gcir
Brendcn, Norja, 1.01.34
Yhdistetty kilpailu (hypyt Jä
murtomaahiilito): Simon Stottvlk.'
Norja, 451.621 pist.
500 m. luistelu: Ken Henry, Y h ­dysvallat,
43.2
1,500 m. luistelu: Hjalmar , A n - '
dcrscn, Norja, 2.20.4
5,000 ra. luistelu: lljahnar A n ­dersen,
Norja, 8.10.6
Kahden miehen keikkailu: Nie-bert
Ja Ostler, Saksa, 5.24.54
10,000 m. luistelu: Hjalmar A n ­dersen,
Norja, 16,45.8
Pujottelu: Othmar Schneider,
Itävalta, 2 min.
Kaunoluisteiu: Dick Button,
USA, 192.256 pist. '
50 km. hiihto: Veikko Hakuli­nen,
Suomi, 3.33.33
Neljän miehen kelkltailu, An­dreas
Ostler, Saitaa, 5.07,8
' Hypyt: Arofinn Beremunn, Nor-
Ja, 226
40 km. vicsiinhjihto. Suomi,
.•2.20,16, , -
Jääkiekko, Canada (nduiontoh
Mercury),
'[ NAISET:
Pujottelu: Andrea Mcad Law­rence,
USA, 2,06.8
Syöksy, Gertrude Jochum Bel-scr.
Itävalta, 1.47.1
Kaunolulstelu: Jeannette. A i t -
wcgr. Englanti, 161.7C
Suurpujottelui Andrea Mcad
Lawrence, USA, 2.10.6
10 km. murtomaahiihto: Lydia
Videmaa, Suomi, 41/10
PARIT:
Parien kaunoluiittelu, Ria ja
Paul Falk, Saksa, IMOO
Trokinajurit
voivat mennä lakkoon
Kapuskaslnr. — Ellei palkkoja ko­roteta
10 prosenttia, niin 150 yksityis­tä
troklnajxu-ia menee lakkoon tors­taina.
Nämä tr6klnajurlt tyitekente-levät
Tlmmlnsln—Longlackin hakkuu­alueilla,
Troklnajurlenj.yhdistys »uuluu A F -
L:n, YhdistjlKScn. ptihecnjohtaja
WayneJSaiC^er on parhaillaan vierai­lemassa
eri kämpillä. Ja caslttää yhdis­tyksen
vaathnuksla työnantajille.
Sakotettiin kellojen
salakuljetuksesta
Ottawa. — Tshekkoslovakialainen
v a l t i on metsälnslnöörl Dcslder To.
percez t u o m i t t i i n täällä maanantaina
oikeudessa $500 sakkoon kun hänen
h a l l u s t a a n löj-dettlln 35 sveitsiläistä
kelloa, jotka oli salakuljetettu maa­han.
Oslo. — Täällä Ilmoitettiin maanan­taina,
että Finmarkin alueella uhkaa
poroja nälkäkuolema.
Niiden pääravinto, Joka on Jäkälä,
on vaikeasti saatavissa koska paksu
lumi ja kova hanki estää niiden saa­masta
ruokaa.
Hyödyllisiksi iodettttja
Saatte voittoja alasta loppmii
Käyttämällä Pioneer porsivien emä<-.
sikojen seos ja porsaiden alottaja. •.{
Haluattehan eniten porsaita Baadaksenne, eniten voit­toja?.
Tässä on miten saatte nci
Ensiksi .".. ruokkikaa porsiville sioille "Pioneer Brood
Sow Ration" ... se erikoisen ravitseva ruoka, jolöi
tuottaa Isompia ja terveempiä porsaita.- ) " ' •
Toiseksi, kun porsaat ovat kolmen viikon vanhoja,
aloittakaa ruokinta Pioneer slanalottajalla . . . mftskiny^
tai pelletin muodossa . . . sijainen cmä«lan maldöne.;-
Pioneer sian alottaja kasvattaa terveempiä sikoja _
ja aikainen ruokinta sianalottajalla cstää^ porsaiden kehityluen
estymisen vieroittamisen alknaa.
Kolmanneksi, Jatkakaa ruokintaa sianalottajalla kunnes porsaat ovat
75 p. painoisia. Sitten sikanne ovat hyvässä menossa taloudelllMlle
edistykselle.
SUOMALAINEN PALVELUS
V
ii
<
li» '
Ui
66ELM ST. W. SUDBURY, ONT.
ALENNUS
Koko tavalliseen varas­toon
tämän v i i k o n |
myynnin aikana - kaik­ki
tarpeet kautta kau­pan
sisältyvät tähän ra­haa
säästävään myyn- ;
tiin.^
Älkää sivauttako
'Valitkaa nyt! ^
Urheiluvälineet
Kalastusvälineet — vavat —
kelat — ulkolaitamoottorit Jää­kiekko
varusteet y n .
Keittiötavarat
• Padat 0 Pesuvadit \'
• Kattilat •Paistinpannut-
' • Kastikepannut ym.
PUUSEPÄN
TAVARAT
• Höylät • Mittanauhat
• Vasarat • Taitat
• Vinkkelit « Sahat ym.
Sälikötavarat
• Radiot • SähkosIIItysrandat
• Sliltyskoneet e Lamput yni;
MAALIT
Kaikki steä- ja ulkomaalit,
emaljlt, vernissat ja öljyt ym.
Ostakaa tarvittavat
TARPEENNE NYT
Säästöhinnalla!
27 Larch SU Puh. 4-4041 Sudbtiry,