1952-02-28-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
s Sivu 2 Torstaina, helmikuun 28 p. ~ Thursday, Fcb. 28,19521 Telephones: Btulness Offlce .<'42G«. £dttorlal OXfice 4-4265. ftfanager a saket EditorW. Eklund, Mamng address B0)i'69, Budötfry, Cnta*1o. jbdiUslted N(nr/6, 1917. Autbortzed es eecaad dass mall Iv tlie Post Ollloo Department, ottava. Pub- Uäbed tbjlee «eekljr: Tnesdays. ramsdays and Saturdays Vapaus at 100-102 Slm 6 L Wv Suänny, Oxä^ Canada, Advertlsing rate» upon applicatton. Traoslation 5rec ct chaige. TU<AU8B|NNAT: Canadassa; l vk. 7X)0 Okk. 3.75 3 kk. 2.23 ybdysvallolfiBa: l trk. 8XK> 6 kk. 4^0 Buomeaaa: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75 Me rohkenemme epäillä Atlantin paktimaiden neuvoston Lissabonin kokouksessa kerrotaan viikon lopulla päästyn yhteisymmärrykseen Euroopan armeijan ^perustamisesta amerikkalaisen kenraalin johdolla: Tätä päätöstä, — niin laiha kuin se loppujen lopuksi näyttää olevankin — on rummutettu Yhdysvaltain suurena "voittona", jolla saattaa muka olla historiallisesti suurempi merkitys kuin "Amerikan mantereen löydöllä". Niinpä esimerkiksi yhdysvaltalainen uutistoimisto A P ticdoitli , Jie}mikuun i 2 pnä Lissabonista mm. seuraavaa: "Yhdysvaltain valtiosihteeri Achesontiedoitti voitokkaalla mielellä sanomalehtikonferens-sissa tästä historiallisesta päätöksestä, joka aloittaa uuden päivän E u - ;iroopassaf]^ÄIe olemme tänään ottaneet pitkän askeleen*, hän sanoi ^. . . Päätös yhdistää Ranskan, Länsi-Saksan^ Italian, Belgian, H o l - •lannin jaiLuxemburgin maa-, meri- ja ilmavoimat Euroopan puolustus-yhteisöksi/ mikä on läheisissä yhteyksissä -XATOn kanssa . . l*-"' Edelleen tässä uutistiedossa kerrottiin, miten Canadan ufkomi- ^^nisteri Pearson oli innokkaasti puhunut Euroopan Yhdistetyn ar- * meijan perustamisen merkityksestä. Oli lainauksia Ranskan ulkomi- ^ nisteri Schumanilta ja Britannian ulkoministefi Edeniltä j a vieläpä A Konrad Adenaueriltakin f Länsi-Saksa), mutta pikkumaiden edusta-a jat olivat ihmeellisen vähäpuheisia tai tykkänään mykkiä mikäli voi-t daan yllämainitusta uutisti^osta päätellä, ^ ^, Viime' maanantaina nähtiin sitten sotapuolucitten.lehdissä seu- ^.raavanlaisia ylistysvirsiä: * "Mssabonissa viime perjantaina ^Euroopan armeijan' hyväksi ^'tehty päätös voinee olla kaikkein merkityksellisin tapaus tällä vuosi- ^ kymmenellä tai koko vuosisadalla . . . Länsi-Euroopan johtavien f maiden voimien yhdistäminen johtaa pakosta jonkinlaiseen liittoon; l Euroopan Yhdysvaltain i>erustaminen olisi yhtä kauaskantoinen ta- * pahtuma kuin oli Roomanvalta tai .Amerikan mantereen löytö . . . " K a i k k i riippuu siis aikapäätöksistä; ja mahdollisuutena on, että ; vuoden kuluessa saadaan ranskalaisia ja saksalaisia divisiooneja yhden «päällystön alaiseksi, puettuna samanlaisiin pukuihin ja sidottuina ^samalla lojaalisuudella (amerikkaiaiseen kenraaliini Vapaus.') ^Taman tapahduttua on liaikea erottaa kumppanuutta. Sotilaallisella ^ joukkuetyöllä on eittämättömästi poliittiset seuraamukset. On vaikea - ' kuvitella Euroopan vakituista rauhanajan armeijaa ilman Euroopan * puolustusministeriä; ja sellainen viranhaltija on demokraattisen jär-tjestelmän vallitessa 'vastuuvelvollinen valitulle lailoki>elie, mikä ei t v o i olla mikään muu kuin Euroopan parlamentti. Tästä utopisesta taatteestaon tullut käytännön politiikkaa . . . " (Globe and .Mail). ^' Me rohkenemme kuitenkin epäillä, ettei asia näin kehity. Euroopan Yhdysvallat on — ainakin kapitalismin vallitessa r - täysin uto-istinen ajatus, josta ei voi tulla käytännön politiikkaa. Tässä suhteessa mc emme ole yk-sinään "Epäilevien Tuomaiden'' ^roolilla. On hyvä muistaa, että mr. Winston Churchill, ollessaan Hä- *nen Majesteettinsa labotistiscn hallituksen oppositioryhmän johtajana ; *oH Euroopan armeijan kaikkein kiivain propagandisti. Mutta pää- 'ministeri Churchill teki täydellisen '•irtaantumisliikkeen". niin Euroo- >pan Yhdistetystä armeijasta kuin Euroopan Yhdysvalloistakin selit-elämällä, etteivät Britteinsaaret kuulu sen paremmin Eurooppaan kuin tYhdysvallatkaan. Pääministeri Churchill ei näin täydellisesti olisi Tsanoutunut irti siitä yrityksestä, jos tulevaisuudenkuva olisi hänen ^mielestään niin ruusunhohtoincn miksi sitä on kuvailtu. Huomaa-omatta ei liioin jäänyt se tosiasia, että Canadan ulkoministeri Pearso- ^xuUabli "tärkeämpiäkin" tehtäviä kuin N.ATOn sihtcerintoimi, minkä f-iän epäilemättä olisi kovin helposti saanut. r Suuren rahan lehtien yksi tunnetuin yhdysvaltalainen pakinoit-rsija Dorothy Thompson ihmettelee vielä ihme ^(behnik. 25 p,)sitäj miten voidaan mitään pysyväisiä '"liittoja" tehdä ^(Saksan kanssa, jota vastaan länsivallat ovat vielä teknillisesti sodas- IssL? 'Hän ihmettelee myös sitä, ettii miten voidaan odottaa Länsi-Eu-troopan maiden kansoilta sitä, jotta ne avosylin ottaisivat vastaan saksalaisten uudelleen aseistamisen, kun ne vieläkin kärsivät niistä haavoista mitä Saksan militarismi on niille kahdessa maailmansodassa ...aiheuttanut.: P*I 'Kysyrays "Euroopan Yhdysvaltain*" peru.slamiswta« oleliiaÖisella uutuudella pilattu. Niinpä esihierkiksi-Globe and Mail myöntää, että jo kaiuan ennen kuin Neuvös;toliittoa olikaan, Juonna 1902, propagoitiin Länsi-Euroopan liittoa väittämällä,^kuten nytkin väitetään; että "Euroopan kansallisuustuiitö ori y^^ _Muut silloiset argumentit Euroopan Yhdys\'altain puolesta olivat samaa maata kuin nykyaikaisetkin '•maaiarieniipusut'^^^^^^^^^ puhutaan "kommuriismin^' ja ''Vcniijän' vaarasta. Vtiosisadan vaihteessa perustettiin ,'Iähsi-Euroopan Yhdysvaltoja • Afrikan heekereltij j a "Kiinalais-japanilaista liittoa'vastaan. :Mitä silloin tapahtui '^Länsi-Euroopan Vhdysvalioillc", se saat-taa'hiryinkin tapahtua myös Yhdysvaltain yaltiosihtecri Achesonin määr&jfcestä "paperille" nyt perustetulle Euroopan Ylidysvaltain sotamahdille. Kysymys ci ole lainkaan siitä mitä jotkut teoreetikot" ovat tästä asiasta sanoneet tai sanomatta jättäneet,- vaan kahdesta elävästä todellisuudesta. Mikään mahti, ci voi käptalismin olosuh- * teissä poistaa eri kapitalistiryhmien välisiä eturistiriitoja kansainvälisessä mittakaavassa. Kapitalismi lakkaa olemasta kapitalismia jos se luopuu jatkuvasta ja yhä voimistuvasta laajenemispyrkimykisestä. Tämä on tosiasia, jota ei kauniilla fraaseilla voida saattaa olemattomaksi. Suuret kartelli t ja korporat iot pyrkivät monopol iasemaari onussa »maissaan ja käyttävät "omia" hallituksiaan tämän ta^-oit-teensä toteuttamisen hyväksi. M u t t a kansallinenkaan monopoliasema .el silloin enää tyydytä niitä, vaan ne pyrkivät kansainväliseen monopoliasemaan, kuten tapahtui esimerkiksi saksalaisen kemikaali* yhtiön Forbenin ja monen muun suuryhtiön kohdalta ennen toista maailmansotaa. Ja kun toisten maiden yhtiöt ja kartellit eivät noin vain suostu itsemurhan tekoon, niin seuraus on alinomainen kamppailu j a taistelu maailmanmarkkinoista, päättyen se lopuksi sotaan, Että nämä eturistiriidat ovat edelleenkin olemassa Länsi-Euroopaii eri maiden kapitalistiryhmien välillä, se näkyy Reuterin uutistoimiston Dysseldorfista Saksasta lähettämästä uutistiedosta, missä helmikuun 25 pnä kerrottiin mm. seuraav-aa: «Saksan teollisuusmiehet, jotka auttoivat H i t l e r in sotakoneiston rakentamista, ovat nyt vastahakoisia sodanjälkeiseen aseistumiseen siksi kun se loukkaa heidän vientikauppaansa. "Länsivaltojen, erikoisesti Britannian ja Yhdysvaltain uudelleen, aselstuminen, auttoi Saksaa laajentamaan vientiään v. 1951 sikäli, että sen vienti nousi ennätysmäärään sodanjälkeisessä Saksan ulko-maakaupassa • . Vaikka Globe"and Mail julisti Euroopan kansallistunteen kuolleeksi jo vuosisatamme alusta alkaen se elää ja kukoistaa edelleenkin, Kysymyksiä ja vastauksia malmista sentin tonnilta TESTAMBSTII-AHIA Kynymyti Onko laklv3suii£.a, että I vaimo tekee tcstameftttn JapslJlecn sa. molnkuln mifgkJnrr;oi»'?tehnjH> koska mpleinmal ovat lesfciiu ja kummallakin on lapsia Ja koti^ - - Onko i^i^i^^^ssYi^m-^^fii oi. kcutettu Baämaan «aimfcnla-^iftbalsuu-dcsta määrätyn osan vaikka iiän ei olekaan tuonut'^ vaimo kuolee ei kiitoJUnen. - .^"t, >. Vastaus: Jos teidän maakuntanne pcrintölakt on samallainen kum on voimassa On^rloasa, saa mies kolmannen osan Ja lapset tasan loput Kirj. Gui Caron Ungavan rautamalmi oK pääke;- kustelun aiheena Quebecin roaakun-taparJamentln päättäjalislstunnosäa tallä istuntokaudella. Valokieila&Ha o l i Äuumkos Quebecia ja Caiiadaa va.«aan, jonka oh tthnyt maakunnan pjiäminiiten Maurice DupiesJsIs Ja hänen hallltuikoneuttonsa, ' ^ii^än lifiää Ja j Kiiioisen Äuuru:j.tta Jä kansan kas- !s-. — Tiedosta i vavaa. huolestuneJiuutta kuvaa liberaalien Johtajan, George Lapalmeri laasunto: • • " K u n pääs«nme valtiaan Jtulemme ncusemaan amearikkalaisia Jntressejä vastaan, samaan tapaisin «kulii ; I r an kaksi kolmattaosaa siinä.tapaukses.^, vastusti -Yhdysvaltoja Jä Englantia että vaimo ei ole tehnyt testamentia^ [ cljykri. s ln aikana." tai etta. hänen tekemänsä testamentti; ; DupJeKsis vastasi tavanmukaisestl Julistetaan mität.ömäksl pertntooi-, jeLT.ac.Tialla sen "bolshevistL^eksl j u - keudessa. Mitä kysymyksessa oleva Hjstul-i^^eksi", ' vaimo on oikeutettu "laiUiseati" teke. juu:i päättyvän istunnon aikana mään riippuu ensmnäkm siita onko /aiippa-Tilnisteri Paul Bcaulieu ke-avlolilttoa solmittaessa alleklrJoUettu hui, että Ungavan rautakalvantojen sellainen asiakirja. Jossa jo etukä-een rautamalmi "tulee lähiaikoina aika-selvitetään miehen j a vaimon vahset rnaan matkan sulattoihin", omaisuxjssuhteet. EUej tällaista avio-ehtokirjaa ole olemassa, on vaimo tällaisessa tapauksessa käsittääksemme oikeutettu määräämään perintön. sä lapsilleen. Koska penntolainsaa-däntö vaihtelee hiukan Jokaisessa maakunnassa, olisi parasta, että tiedustatte asiaa varmuuden vuoksi nuiakunnassanne toimivalta lakimie-heltä. muut sanovat NE WASIIIXGTOMN -SALAISET SOPIMUKSET" Ounastelee Helsingin Sanomat sen Jälkeen, kun Englannin alahuoneessa on ensm syytetty Churchillia uusista sitoumuksista Korean sodan laajentamiseen nähden ja senjalkcen Amerikassa ahdistettu Trumania siitä, etta hän on sitoutunut lähettämään a. Inerikkalalsia joukkoja mm. Suezille. Lehden mielestä " on uskomatonta, että maailman .kaksi Johtavaa demokraattista •(!) valtlomicstä menisi o-mlen hallitustensa Ja parlamenttiensa selän -takana tekemään kauaskantoisia poliittisia Ja sotilaallisia sopimuk. sia", mutta — lopuksi sanoo lehti — koska kerran tällaiset suunnitelmat on pidettävä "vastapuolelta", s. o. Neuvostoliitolta salassa! — tulee'{in siihen tulokseen, että "nähtävästi niin Yhdysvaltojen kuin Englannin kannalta on eduksi', että Jäa' vallitse, maan Jonkinlainen epäselvyys siltä, mistä Washlngtonln neuvotteluissa todeUa sovittiin". Epäselvyyttä ei ole ainakaan H S : n "demokraattisuudesta" Ja "sopimus-uskollisuudesta" » YSTÄVIEN J A L I I T T O . LAISTEN K E S K E N! ..Lontoo — Winston Churchill sanoi tänään alahuoneen istunnossa, että Britannialla on atomipommi... Churchill sanoi, että viime lokakuussa vaalitappion kärsinyt laboristien hallitus valmisti ponimin salaisesti J a samalla Järjesti tehtaan pommien tuotantoa varten. Tämä suunnitelma oli niin salainen, sanoi pääministeri, että hän itse sai pommista tietää vasta uudelleen valituksi tultuaah neljä kuukautta sitten . . . Silloin annettiin tietää Jotta Britannia pitää sytytysläitettaan parempana kuin se mitä Yhdysvallat käyttää atomipommin sytyttämisessä .., — C P : n uutistielo. helmlk. 26 p. .Ranskan "Plevan suunnitelma" (Euroopan Yhdistetyn armeijan suhteen — Vapaus» pantiin kiireesti kokoon, päätarkoituksena ollen, el E u - ropan puolustaminen, vaan Yhdysvaltain alkuperäisen ehdotuksen estäminen Länsi-Saksan armeijan elvyttämiseksi . . . — iDoroth Thompson, t i e l - mlk. ,27'p.' RiAos on en-siksi .siinä, johon Beau-lieu ei lainkaan viitannut, että nämä sulattiraot eivät ole Quebecin maakunnassa vaan Pittsburghissa Y h dysvaltain puolella. Toinen tosiseikka on se, että 10 miljoonaa tonnia malmia tulee menemään Yhdysvaltoihin vuosittain sentti tonnilta h i n nasta. Quebecin maakunta tulee hyotj-mään tasta kaupasta, jonka Duplessis on tehnyt USA:n teräspa-roonien kanssa, ainoastaan $100,000 vuosittain. . Teräksen hinnan ollessa $80 tonni, ei.<o tässä ole jonkinlainen väärinkäsitys. Eihän hinta voi millään olla vam sentti tonnilta. ESikä tämä sentti tonnilta on ainoastaan ensimmäisen vuoden sopimus. Mutta el ollenkaan sinnepäin. Kauppasopimus on tehty 80 vuodeksi Ja Duplessis on sopinut, että kauppasopimuksen neuvotteluja ei voida avata uudelleen kuin vasta 20 vuotta san jälkeen kun varsinainen tuotanto on alkanut! . J a vielä lisäksi tuotannon noustessa 20 miljoonaan tonn i in ensimmäisten vuosien aikana, mikä on hj-vin jiiaiidoilista;;: maksut Quebecin maakunnalta putoavat X\i .senttiin, koska sopimuksen mukaan amerikkalaisten terä-^aroonipny^.e tairvitse mateäa kuin '•• korkeiniaiah $1CC,OCO \Taosittaln seuraavan 20'vuoden aikana. . : : , j . ,, VALTIONPETOS \ ^--' ' ^ •; - i l x i ' . ^ Tämän häpäisevän konlkaupäJTli säiisl ön se tosiseikka, että DupleSsi-' £in koneisto tshaUisesti saboteerasl amerilckaJalsten isäntien • hyväksi Quebecin mahdollisuutta kehittää kotialaista terästeollisuutta. Joka olisi Voinut valmistaa 5 miljoonaa tonnia terästä, vuosittain ja lisäksi olisi ävaimut ,Scymmeniä tuhansia verrattacn korkeapalltkalsia työpaikkoja. • -'.^ Cv' J'".-.. Kaksi tunnettua Quebecin tiedemiestä, molemmat professoreja Lava-jin yliopistossa, ovat tehneet täydet suunnitelmat ^todistaen terästeollisuuden rakentamisen käytännölliset mahdollisuudet Sept-Ilesin lähettyville, joka on sopiva satamaksiympäri vuoden. Terästeollisuuden kehittämiseen voitaisiin käyttää sähkövoimaa, jota olisi kehitettävissä alueella, kivihiiltä Cape Breton saarelta ja kalkkikiveä joen vastakkaiselta etelärannalta. Mgr. Labrie, St. Lawrence alueen piispa, sanoi julkisesti, että olisi "valtionpetoksellinen rikos" lähettää maamme vuoririkkaudet ulos maasta jalostamattomassa muodossa. Edellämainituista t i e d e miehistä Duplessis itsepäisesti sanoi; "Heidän teoriansa eivät pidä paikkaansa." P i is pa Lafariesiä Luplessis sanoi: "Hän on hjTä poika, mutta hän e: tieda -.' yhtään enempää tast» ^asia^ta k um sina ja minä," . Pa?pa Labrie oli asiassa oikeassa Ja todellisuudes-^a se on valtionpetok-ijelllnen rikos, jota Duples^sln hallitus suorittaa. , . Quebecin maakimnassa on monta muuta samantapaista seikkaa havaii-tavisja muUla aloilla. Si:hen viittasi itsenäinen parlamentin Jxsen, ^Rene Chaloult. kun h an parlamentissa sanot: "Metstäflane. riistetään vierait- •ten hyödjk-si, vaikka kailcki puualan työläiset ovat canadanranskalaisia, S ä h k ö voimavarastojamme myöskin riistävät vieraat. Asbestikaivoksemme kuuluvat, vieraille. Mutta j os katscaune kaivantoihin, niin njfem-me, että ne jotka työskentelevät siella ovat canadanranskalaisia." . Tällainen on asialalta, jota Dup-lessisin hallitus ei vam pidennä vaan myös kärjistää tuhatkertaisestl, luovuttamalla amerikkalaisille kapitalisteille suunnattomat nkKaudet Uuden-Quebecm alueelta, VAALIKYSYMYKSENÄ • J o oiseimpien vuosien aikana Labor Progressive puolue on paljastanut Ungavan rikoksen, seka patinut Duplesslsm häpeäpaaluun teosta. Joka on petos Quebecin väestöä vastaan. ,Me olemme kutsuneet kaikkia työlapsia j a koko kansaa yhtymään, saadaksecnme takaism Quäiecin suuret malmirikkaudet rahan himoi-silta, sotaa kiihoittavilta amerikfca-laLiilta impenalisteltä. y Tällä kertaa-on merkille panta^ja sj'valle : ulottuva kansan paheksuminen D;^plessi5in petostavastaan, sen tehtyä, itsensä tunnetuksi,: Tätä osoitti Georges Lapalmen lausunto parla-mentissa. Hänen lausuntonsa neljästi kansan mielialaa. Paheksuminen, j a yhtenäisjvs Duplessisia vastaan kasvaa. El tule lainkaan kj-symykseen, etteikö Ungavan petos tule olemaan paakysiymyksiä tulevissa Quebecin maakuntavaaleissa. Se on kys}'mys, jonka yTmpan laajm ja lujin yhtenäisyys voidaan nostattaa järjesty-nsitten työläisten piireissä j a eri luokkien j a poliittisten rylimien keskuudessa. Kutsuaime Quebecin vaes-t c i taistelemaan tätä Ungavan rötöstä vastaan j a pelastamaan arvokkaat luonnonrikkaudet amerikkalaisil t a monopolisteilta, että niitä voitaisiin kayttaa lujan itsenäisen Canadan rakentamiseen, Taanä on pää,- kysiTnyksia työläisten j a koko väestön taistelussa Canada-vastaista Duplessisin järjestelmää va.staan.. Maailman luistelu-mestari rauhantyön lämmin liannattaja Kolminkertamen kultamitaliimcs. moninkertainen maailmanmestari Ja Euroopan mestan Hjallis Andersen on antanut oslolaiselle Frxlieten-lehdelle sciutuivan lausunnon: — Kaikki rauhantyö saa tninun kannatukseni ja loottamokseni. Urtieilijana olen sitä miellä, että eri maiden nrhelfijalnkan£sakä.v-misellä on suuri merkitys rauhan aslaUe. Me bamppaUemme keskc- , nämmc nrheUukentUIa, multa me emme lyö alas toisiamme. 3IekoI>- (aamme kilpailuissa. Nämä koli-llaamiset Itasvattavat voimakkaan kansainvälisen yhteistunnon. Me opimme myös ymmärtämään kaikkien kansojen samanarvoisuuden. Matkoillani en ole milloinkaan kohdannut tai havainnut vihaa ur- . beilijain välillä. Pahinta mitä voisin ajatella, olisi se, että me mahdollisesti joutaisimme taistelemaan toisiamme vastaan ase kädessä. Se ei saa koskaan tapahtua. Olen sitä mieltä, että rauha maailmassa on ainoa mahdolllsuns, jotta me nuoret voimme jatkaa urheiluamme ja rakentaa tulevaisuuttamme. :TÄTi5 EI VOLVirr VASTATA — Mita sina sanoisit, jos pyy smua menemään naimisiin iai^j • i - . : E n mitään, sillä minä « puhua -ja nauraa samalla kertaa ".EI OLLUT ENSIM3IAINXS Lääkäri tytölleen: "Etkö s i n i, nut sille nuorelle miehelle, että on huono.'.' . Tyttö: "Kyllä; mutta hän saiic tet sinä-ole ensimmäinen joka tanut vaaria lääketieteellisiä mä, telyjä." Rauliankongressl kehoiffaa rauhan tukemiseen — Y l i kolmasosa Yhdysvaltain nykyisestä tukkimetsästa on maan luoteisosassa, Tyj'nenmeren rannikkoalueella. Solidarisuus välttämätön työläisten etujen tähden Kirj. WiUiam Kashtan Vlhneksi käydyt palkkaneuvottelut osoittavat Canadan unionistisen liikkeen olevan kulkemassa kohti myrskyisiä aikoja, silla kaikkialla yrittävät työnantajat selvitä mahdollisimman vahan antamalla työläisistään. T T C : n lakko oh huomioitava esimerkk i , samoin CCJMrn työläisten lakko Torontossa ja viimeksi Fordin lakko Wbadbörissaj Jokarmahdblllsesti; ön; jo ohiijfe tätoärij-kirjpittiksen ehtiessä Julisisuutceh. Menettelykaaiva on p l - lUy aina sam«(nlainen — sovittäujep kuin Fordm työläisilläkin. «• Quebecin tekstiilityölaiset ovat käyneet neuvotteluja Dominion Textile Co:n kanssa, jo jonkin aikaa, yhtiön kieltäytyessä antamasta työläisille muuta . kuhi tyonkiihdytystä. Hamiltonissa on •US:n Järjestämien iWes-tlnghousen työläisille' tai-jottu viiden sentin korotusta. Rubber and Pac-kmghouse- yhtion työläiset käyvät neuvoteluihm, samoin cerästyolaiset. Erittäin mielenkiintoista on nähdä ovatko rautatieläiset kykeneviä saamaan lisäkorotustä tai elinkustannusten mukaista korjausta pälkkoihin-yehy^ tämlnen^i n ] ^ pit- sa, kun he piakkoin ryhtyvät neuvot-kiksl, Fo#öih 'tapauksessa: aina i l telemaan .palkkojen lisäkoroi kuukauteen asti. Sillä, aikaa kun Samat kysyniykset koskevat kunnal 'työläisillä ei öle'inahdölli^utta^ r y h - .tyä-.aktliviseen-tpimlhtaan he menettävät huomattavia. taas edelleen havaitjseyät tulleensa satu-^ loiduksi, kahden vuoden sopimuksella. Työläisten on etsittävä uusi menettelymuoto torjuakseen työnantajain menettelyn, Jonica toteuttamisen työn antajat ovat 'havainneet helpoksi u - nioliilJkeen hajanaisuuden ja yhteisymmärryksen puutteen tähden. Selvää on, että työläisten täi-kelh ase on kofcdata tilanne järjestyneenä voimana, yhtyneinä j a yksimielisinä. He tulevat havaitsemaan tämän aseen käytännöllisyyden, jos. he kokeilevat sillä tulevissa taisteluissa! E i ole olemassa mitään syjtä, vaikka täydellistä Unioiden välistä yhteistoimintaa ei olekaan olemassa, etteikö kulloinkin > neuvotteluja. käyvä""U-nio voisi saada neuvottelujen aikana voimakasta tukea j a myö:ätuhtoa toisilta unioilta. on 41,679 registeerat-tua . Montreal.—Erikoisesti tekstiiliteollisuuden lamaantuminen viime aikoina on kohonnut täällä huomattavasti työttömyyttä. Tammikuun 31 pnä oli vurallisten tietojen mukaan työttömien lukumäärä.4fel,679. Tuhansia sel-lalsialtyöttömiäj Jötl^a^^ivät saa työt-tömj- ysavustusta. el lasketa tähän v i ralliseen numeroon. Tämän lisäksi tuhansia tekee iyRtä» .Jyhennetyllä a- Quebecissä on virallisesti' 117,275 työtöntä. ,eli yksi kohnasosa koko työttömien määrästä. j — Chicagon suuressa palossa v. 1871 tuhoutui noin 18.000 rakennusta. Fasistiset siirtolaiset uhkaavat lehden toimittajia Toronto. — Tshekkoslovakialainen Ludove Zvesti-lehti kertoo että ti. sistiset siirtolaiset uhkaavat kirjeissään väkivallalla sen toimittajia. Yhden uhkauskirjeen valokuvattu teksti oli Julkaistu lehden etusunilla. Lehden toimittaja. Joseph Durja. nuk kirjoitti, ettei ole oUenkaah häm-niästyttävää kun niiden suuttumus Ja viha ön kohdistettu demokraattisia lehtiä vastaan, koska^ me paljastamme niitten syntiset suunnitelmat ja o-tamme pois tuulen niiten purjeista. Toimitus huomautti, että fasistista siirtolalsalnesta innostaa Karol B i i - dor, entinen ministeri Tiso — Slovakian maakunnasta, joka nyt asustaa jossain Montrealin ympäristössä. Tiso oli yksi H i l l e r in vasallivaltiois-" ta. jotka pystytettiin toisen maailmansodan aikana, .Sidor tuomittiin vuonna 1946 20 vuoden vankeuteen oL keudesta poissaolleena, mutta vapautettiin myöhemmin. Toimittaja kertoo, että Sidorin seuraajat hiljattain tapasivat toisensa Torontossa, missä he keskustellvaC Trhekkoslovakia-vastaisisU hyökkäyksistä. SOLIDAARISUUS VÄLTTÄMÄTÖN Solidaarisuus on välttämätön työläisten kannalta tänä päivänä. Fordin lakko oli heijastus siitä, minkälaisen tilanteen vallitessa yli 500,000 työläistä maan kaikilla puolilla olevissa teollisuuslaitoksissa valmistuu neuvotteluihin, sillä yleispiirtein on kaikilla ratkaistava samat probleemit listyöläisiä, opettajia j a suurta määrää työläisiä kalkilla ieöllisuusaiollla. C C M YHTEISET L A K K O - KOMITEAT A . Taistellessaan: tänä vuonna irsäko-rötusten puolesta ovat työläiset alkaneet- käsittää yhteistoiihinhah Ja so-lidarisuuden arvon. .Käytännöllisesti tätnä ihneni CCMrn lakossa. (Läheisten työpaikkojen työläiset, jotka kuuluivat X7AWA:n, teräs-, kemikaali- ja sähkötyöläisten iinioon, muodosavat yhtenäisen komitean CCM:n työläisten tueksi.' äilhä, huolimatta korkeassa asemassa olevien johtajien teennäisestä välinpitämättömyydestä, eri unlökeskuksiin kuuluvat työläiset löysivät inahdollisuuden yhteistoimintaan j a käytännöllisen avim toisilleen antamiseen. 'Vähemmän tärkeätä ei ole kehitys kohti yhtenäisyyden solmimista U n i ted Tiextile Workers union j a katolisen Quebecin maakunnassa toimivan uniosyndikaatin kesken. Dominion Textile on käsittänyt hajanaisuuden merkiuyksen ja on käyttänyt sitä mahdollisimman suuressa määrässä omaksi hyväkseen. ^United Textile Workers union aloite yhtenäisyyden aikaan saamiseksi tekstiilityöläisten keskuudessa saa lämpimän vastaanoton työläisten keskuudessa, koska se Toronto. (PN) — Canadan Raifiv kongressin julklsuustyöh: joht Bruce Mickleburgh on järjestönsä messä lähettänyt Canadan hallitt selle kehoituksen, että se sovelluta UrheUevan nuorison on yhdistyttä- 3 ^itenaista, aseistamatonta Sai-vä rauhan taistelussa, niin kuin kannattavaa pohtikkaa nykyisen ga me yhdistymme kamppailuissa ur- aseistamispohtiikan asemesta, heilukentillä. Ku-jeessa, joka on osoitettu päin nisteri St. Laurentille Ottavaan^ ulkoministeri Lester Peärsonille ij saboniin, niissä, viiineksimainlttu ( Atlantin paktimaiden kokouks«j sanotaan seuraavaa: "Vielä: ei ole lähestulkooniaa myöhäistä asettua -kannattamaa • rätihanomafista, yhtenäistä .'saksi Saksan aseistamisen sijasta. ^'Saksan /uudelleen aseistaminen o monessa "suhteessa kaikkein eniten it semui?ftameriettelyä aseistaUtumiskil. •pailussa, '"Saksan uudelleen aseistamisen tas. tmtus 'Ihirpöpas^ erikoisestikjn juu^-i..Saksassa, on n i in voimakas eU •tei sitä enää voida salata meiItä'Ca>. nadassa. Me saamme lukea siitä sa-nomalehdistä joka päivä. ,';Canada tukee Länsi-Saksan aseis-tamista AdenaUerln hallituksen kaut. ta, joka hallitus avoimesti julistaa ai. komuksensa liittää LänsLSaisaaa Saksan Demokraattisen Tasavallan jj osia Puolas.a. . ; ; "Eikö. koululapsellekin ole. selväi, että tällainen menettely kietoo' meidäs sotaan? ; . iEdelleen, niiden jotka nyt valmiste- ;uksesta. mia tuomioita, täytti se siitä huoli- levät sotaa idän valtoja vastaan, miti ^- matta tehtävänsä'suiupääonian.dik- canadalaisiensuuri enemmistö ei ole Arabian lakko-jutussfa annettu vankeustuomiot Helsinki. — "Me tulemme kestämään pyätyssapain", sanovat ne 12 työläistä, joille Korkem Oikeus tyon-antajakapitalisteja Ja poliisivaltaa suojellakseen antoi siuoillisen kuuluisassa Arabian lakkojutussa vankeustuomioita, jotka vaihtelevat kahdesta kuukaudesta yhdeksään kuukauteen; Vaikka Korkein Oikeus osittain lie-vensikin aleinhian oikeusasteen anta-tatuurin varjelijana, sanoo täkäläinen Työiikansan Sanomat kertoessaaii a s i asta*' V.-';'-"'-." " Nämä tuomiot ovat seurauksena s i l loisen "työväenhallituksen" j a sen s i - sänilnisterin työväenvastaisestä" politiikasta. SulTillisen kuuluisa sisäministeri Simonen järjesti poliisinsa lakkopai^lle.saadakseen aikaan häiriöitä, jotka sitten päättyivät työläisten pahoinpitelj'yn ja vangitsemisiin kun poliisit hyökkäsivät lakkolaisten kimppuun. Vankeuteen tuomittujen työläisten yhteinen tuomioiden määrä on 67 kuukautta. • —. Alppien y l i kulkevista autoteistä on Stelvio-sodan kautta kulkeva tie kaikkein korkeimmalla. Se on paikkapaikoin 9,042 jalkaa merenpinnan yläpuolella. tulee olemaan suureksi avuksi taistelussa palkankorotusten puolesta. Se on menettely jwta työläisten t u l i si seurata kaikkialla. Helppojen voittojen aika on ohitse. Työläisten on taisteltava ja taisteltava lujasti voidakseen saada mitä haluavat. Yksityisesti taistellen tulee voittojen saaminen olemaan vaikeata, mutta yhtenäisenä toimien se on mahdollista. valmis tekemään, tulisi miUstaa, kuin. ka aseisstettu Saksa 1940 marssi läa. teen eikä itään, nihikuin jotkut Hitle. i i n tukijat olivat toivoneet. "Jos rne jatkamme Saksan, aseistamista vastoin Saksan kansan ja kaii-kien oikeamielisten • ihmisten tahtoa, me kylvämme lohikäärmeen hampai-ta."--;;-' •'••:'}] :-"V-:v • -.-•y . "Canada o n siinä asemassa, että siL lä ön mahdollisuus auttaa välttymistä tuhosta esittämällä Saksan. rauhanomaista; yhdistämis.ä ja aselstanisu. mistä, johon liittyisi oikeudenmukai-nen ja kontrolloitu aseistuksen yi hentämineh kaikkialla maalimassa turvallisuuden ja rauhan saavuttamiseksi. ''"IJLQ pyydämme teitä hUomioimaaa tämärf vakavasti, koska teidän täytyj tietää mitä ihmiset haluavat ja että he haluavat rehellisyyttä ja oikeutta.' Amerikk^aiset turvasivat tappeluun RuQtsi-ottelussa Oslo. ^ K u n Ruotsi yllättäen voitti U S A : n jääkiekkojoukkueen Oslon kisoissa, yrittivät amerikkalaiset tapansa mukaan turvautua tappelupelim. Siitä oU kuitenkin seurauksena, etU heidän pelinsä sekaantui kokonaan ja voitto jäi Ruotsille tulokseUa 4-2. sekä kansojen itsepuolustustahdon että kapitalistien laajentumis- ja kasvamispyrkiniysten ilmaisuna, Euroopan kansanjoukkojen valtavan suuri enemmistö vastustaa tietoisesti ja peräänantamattomalla tavalla uusia sotavalmisteluja, jotka yhdistyvät nykyiseen puuhaan Euroopan Yhdysvaltain ja ame-rikkaiskcnraalin komentaman "Kuroopan armeijan" kanssa. •Kuten sanottu, me epäilemme kovasti, että kaikista propaganda-jutuista ja rahanhaaskauksista huolimatta .Euroopan Vhd>-.sv-all3t haave jäii nytkin toteuttamatta. ' Olen usein ajatellut sitä "onnellista asemaa" miisä me elämme. Olemme nimittäin päässeet osallisiksi siltä korkealle kehittj-neestä "läntisestä sivistyksestä" j a sen tarjoamista suunnattomista eduista; Meiltä ei puutu mitään, lukuunottamatta niitä pieniä paperipaloja, joista joskus on vähän puutetta. Siitä huolimatta näissä läntisen sivistyksen omaavissa maissa ön paljon tyytjinättömiäkin ihmisiä. Mutta ovatko nämä tyjtymättömät koskaan ajatelleet niitä suunnattomia etujai joita Tielllä on. Ovatko he esim. ajatelleet lapsiaan ja sitä kuinka onnellisessa asemassa he ovat? ' Heillä on ensinnäkin tarjolla satoja erikoisteoksia, joissa heille opetetaan "sivistyksen aakkosia", nlcnlt- ^täin pyssyjen, puukkojen, räjähdysaineiden jTn. aseiden käyttöä. Nämä opithan ovat aivan välttämättömiä, jos memaa esim. ryöstää tankin, J a - lokivikaupnn täi Jonkun muun palkan, kuten kuuluu "sivistykseen". Jota opetetaan perusteellisesti \ samoissa teoksissa. Niissä myöskin opetetaan vihaamaan toisia kansoja siTlstykscen kuuluvana hyveenä, sillä ilman tätä "h.nTttä" eivät poikanne ja tyttärenne »lähtisi jakamaan tätä "sivis-tj^ tä" toisiin maihin. Nyt kun'heillä ön korkea "sivistys" J a "sivistysvälineet". kuten atomi-po. Timit. tulipommlt j a muut tarpeelliset- välineet, ön heidän helppo jakaa tätä oppiaan Jäj-kkäniskalsemmille- ;<in. koska nämä opetusvälineet ovat niin tehokkaita, että yksi atomipom-aii pystyy tekemään täysinoppineita kjTnmenistätuhansista samalla kertaa Ja samalla tuhoamaan näiden pesäpaikat, etteivät ihe enää pääse turmelemaan ihmisiä. Tämä koulu on kyllä kovaa niille, jotka joutuvat' sen käj-mään. Monet äidit ja isät itkevätjtatkerasti.' kun näkevät millaiseen "sivistyksen ah-jocn" heidän rakkaimpansa ovat Joutuneet. Sanoin Vakkaimpansa. sillä nämäkin "barbaarit" osaavat rakastaa toisiaan, t Mitä taas tulee siihen, että «öikä pari- kolmekjinmentämiljoonaa poikaamme Ja tytärtäname Jäisi kuolleina ta: haavoittuneina makaamaan kylmälle hangelle 'tai kuumaan au-ringonpalsteseen kärpästen syötäväksi, niin .siU&kin meidän pitää iloita. Hehän ovat täyttäneet sivistjmecn ihmisen velvollisuuden. Josta vanhemmat voivat saada vaikka kuinka korkean kimniamerkm. kun ovat osanneet ohjata lapsensa kyker^evik-si sellaisiin tehtäviin. Tällä "sivistyksen levittämisrj-n-täyksellä" on vielä toineiikin suuri etu. Jos nimittäin sattuisi käymään niin. että. Jostakin syj-stä näitä " s i - vistysvälineitä" sattuisi kimpoamaan takaisin tänne keskuuteemme, hävittämään kaupunkeja ja kyliä s^ä niissä asuvia ihmisiä, niin silloin meille aukeaisi suunnattomat tj-ö-mahdolllsuudet. Saisimme, tehdä työtä vaikka 20 tuntia vuorokaudessa. Joten vanhempikaan ei ehtisi jäykistyä sillä ajalla minkä olisi työstä pois. Tässä "sivistyksen ja demokratian" levityskampanjassä on vielä yksi puoli, nimittäin se, että koko maapallo voisi tuhoutua ihmisineen päivineen, eikä jälsi ketään joka kirjoittaisi historian tästä suuresta "sivistyksestä"', joka oli kahdennellakym-menellä vuosisadalla. •Mutta lohduttakaamme itseämme sillä mahdollisuudella, että joltakin toiselta planeetalta tulee Joku tutkimaan niitä täällä on ollut Ja'Viavait-see kuinka "korkea sivistys" täällä on vallinnut j a kirjoittaa siitä l>is-torian mahdollisesti vielä nousevalle uudelle sukupolvelle. Pois siis tyytymättömjTs ja annettakoon kokeneiden Ja "ihmlsrakkai-den" suuruuksien oh ja l ^ , tätä laivaamme "sivistykseen Ja" demokratiaan". — Väkäleuka. Edelläolevan Väkii:euan .sjTämlet-teiscn Jutustelun johdosta emme osaa muuta sanoa, k u i n että niin näyttää olevan kuin hän sanoo, jos asia otetaan isäntämaan suurbisnesmiesten. määrittelemän "läntisen elämäntavan"' kannalta. .Niissä "sivlstyv-nättömissä"maissa, kuten esim. Neuvostoliitto ja kansandemokraattiset maat, on oikein laiHa kielletty sodan ja vihan kylvö ja yleensä rikosten opettaminen nuorille, sekä gängsterismin harjoittaminen. Kuuluvat pistävän ihan tiilenpäitä lukemaan, jos Jokin ryOityy agitee-raamaan, Ityökkäystä Jonkin toi£«2 maan «kansaa vastaan. Eikö olekin kamalaa näin "länsi-maisen elämäntavan" omaavan sil- -nällä. katsottuna? Sanooko vielä kukaan, ettei ole syytä valmistautua heitä "sivistämään"; Vumeksi saapuneet tiedot kertovat että "onneksi" meidän SuomesU saapuneiden suloisessa syntj-mämaassa on porvarien Ja sosdera. pomojen J * ' teisUlä äänillä kumottu lakiehdotus, että myöskin Suomessa JulUtettai^ sotapropaganda laittonoaksi, k^tea kansandemokraatit vaativat. Läntinen sivistys on siis ainaiia toistaiseksi taattu Suomessa, joi*' pääministeri Kekkonen äskettäis ;aaltoi porvarit. mutU erittäialtia sosdem. pomot raivoihinsa, esittelemällä Suomelle rauhan. Ja öjrä^ naapuruuden ohjelmaa. Mutta antaahan ajan kulua. sUS kansat ne loppujen lopuksi. määr§a-. vät maaliman menon, eikä "isot $»• J.it". — KulkurL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 28, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-02-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520228 |
Description
Title | 1952-02-28-02 |
OCR text |
s Sivu 2 Torstaina, helmikuun 28 p. ~ Thursday, Fcb. 28,19521
Telephones: Btulness Offlce .<'42G«.
£dttorlal OXfice 4-4265. ftfanager
a saket EditorW. Eklund, Mamng
address B0)i'69, Budötfry, Cnta*1o.
jbdiUslted N(nr/6, 1917. Autbortzed
es eecaad dass mall Iv tlie Post
Ollloo Department, ottava. Pub-
Uäbed tbjlee «eekljr: Tnesdays.
ramsdays and Saturdays Vapaus
at 100-102
Slm 6 L Wv Suänny, Oxä^ Canada,
Advertlsing rate» upon applicatton.
Traoslation 5rec ct chaige.
TU |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-02-28-02