Vapaus, August 14, 1924

              / M.
V i
i
Mi
Tfirstaina. elokaan 14 p. ~ Hmr^ Aog 14fh
OsDDsMkeiileD teltMt Neovosto-
V e o ä ^
tökfiä teki Zinovjev salkoa puolueen i «rna tuhoutuneet. <ile olemme alen-taloii*
ohjelmasta ' r.euvostomaaHsa.; taneet. hintoja 45 pros.,» sanoi tove-
T.ämä -elonuk-^n kohta on sangerij ri. <N>-t haluaisimme saada pikku
tirVeä ja. mielenkiintoinen, sillä i avTJstuksen, sanokaamme kolme nel-
Neuvocto-Venäiän talouspolitiikka- Ja miljoonaa.j, Tämä on esiraerKKi
han se on, jo-ta neuvostomaan vi-' siitä kuinka ei saa menetellä. Ei
holliset, kaiken kar-aliet, koettavat • se ole mikään voitto, että kemote-my
k.
la -
selvää ymmärtämystä. . . kitsee Eitä, että meidän on myosKin
NeuvoHto-Venäjällä on ollut vai-1 suljettava ovemme ja pyydettävä
lalla, sotakommunismin jälkeen, n.s. i apua. Ei t ä l l ä tavalla,
uui-i talouspolitiikka. j «Meidän on autettava osuusliikkeT-Kommunistipuolueen
edustajako-i ^- mahdollisimman suuressa mää-kouk.
s<-n jälkeen oli niin kansainva-; ^ässä edistääksemme niiden normaa-
]ises>ä kapitalisiilehdistö-s-sä kuin , jj^-j^^ säännöllistä kasvua ja kehitys-iansair.
välisessä s<jdalidemokraatli-j myöntämällä niille hallitukselta
tessa lehdistössäkin huuto, että Neu-j pj^„j^ gyyg^ysgujnmia, jotta niille
vosto-Venäjällä on nyt päätetty luo- j^j^y rnahdoHiseksi alentaa hintojaan
pua uudesta talouspolitiikasta, syrjäyttää yksityispääomaa, ei
Zinovjev sanoo, ettei sellaisesta koisonaan poistaakseen sitä kaikista
ole ollut kysymys. Hän viittaa täs- linnakkeistaan, mutta niistä, joissa
i näytteitä, .mutta ne eivät riitä o.soit-
I tamaan sen rika-sta -.-e.iäläistä tuo­tantoa.
Taideteollisuuden kokoel­ma
on samoin pieni, mutta siinä en
i h y i i n hienoja porsliineja. Eräässä
1 lautaslajissa on itse Leninin kuva.
; Hivelevän \-alkoisina hohtavat nor-i
sunluiset-^aide-esineet, mutta niillä
joa sitten hintaakin, jotta ei luulisi
j .niiden olevan työväen diktatuurin
; maasta. .
Kol.mannentoista osaston muodos-
' tavat kirjafjotteet. Kirjoja on ase-i
tettu seinille niin, että aina yhden
teoksen kansilehti on näkyvissä. Ne
peittävät .melkoisen alan seiniä.
l~S"iJsää ei ;iene -rluvattomia^.. Ne
j edustavat vain pientä osaa neuv<3s-
! tovalian ki.-ja'lisuudesta, mutta kui-
I tenkin niin suurta, että saavat aja-jtuksiin
huudahduk.=en: onhan siellä
i kirjoja, vaikka jonkäun rouvakullan
! sanottiin tuominneen niitä ja hävit-jtä.
ieer,. Pöydältä Jöjtää >k:rjabulle-
|ti.'iin> kym.menen i-ihon, i-uodelta
11Ö23, jossa on 187 kaksipalstaista
i sivua kirjojen nimiä ja toisista pie-jniä
selostuksia, sekä ckirjallisuus- ja
.•taidekirjojen luettelon> tältä vuo-i
delta, jossa on rjnoutta, romaaneja,
novelleja, taruja, näytelmiä, kirjalli-isaushistoriaa
ja arvosteluja sekä tai-
\ delta sisältävien kirjojen nimiä noin
'30 si-,Tia. Taase.n löytää mainittua
bulletinia _viLad£lta. 1924. -Nimistä
päättäen on neuvostovallan kirjois­sa
myöskin sängen arvokkaita tie­teellisiä
teoksia sekä Venäjän ja
ulkomaiden oivaa kaanokirjallisuut-ta
y.m-, jolle pitäisi avata vapaa ja
solkenainen kulkuväylä Suomeen. •
Neuvostovallan näyttelyosasto o-soittaa
siten suurta nousua henkisel-
! lä ja aineellisella alalla. En^mäi-
; senä päivänä näkyi siellä uteliasta
' väkeä. Kuuli puhuttavan saksaa,
ya'kohdassa Leninin lausuntoon, jon­ka
hän ahtoi silloin kuin uuteen ta­louspolitiikkaan
siirryttiin.: Sitä oh
noudatettava rvakavasti ja kauan
aikaa, mutta ei ain;aan,> sanoi Le­nin
-silloin uudesta talouspolitiikas­ta.
«Nykyään,» sanoo Zinovjev, <ei
meillä ole mitään syytä luopua uu­den
talouspolitiikan periaatteesta;
koska ainoa vaihtoehto sen rinnalla
meille on palaaminen takaisin sota-kommunismiin.
Me tiedämme, että
mitä haitallisuuksia nepillä onkin,
jaä tosiasiaksi se, että työläisten ha­jaantuminen
(teollisuuskeskuksista
maalle) on pysähtynyt ja että teol­lisuus
on noussut keskimäärin 40
prosenttiin ennen sotaa vallinneesta
määrästä, että maanviljelys on saa­vuttanut
90 pros. ennen sotaa val­linneesta
tuotantoasteesta ja että
vuhän kerrallaan kohoavat palkat.
Tietenkin on tällä kuvalla varjopuo-
Jensäkin työttömyys y. m. Mut­ta
kaikesta huolimatta voimme me
ylpeillä lopullisten onnistumistemme
sarjasta, joka on nopin tuloksena
saavutettu. Toiselta puolen ei tä­mä
millään tavalla merkitse sitä, et­tä
meidä* on sallittava täydellistä
kqupan vapautta.
«Me esitimme eräitä tiumeroitä
kongressissa. Nykyään, jos me
tarkkaamme kaikkia kaupan haaro­j
a — vphittäis-, tukku- ja tukku-vähittäiskaupan
aloja havJaitsem-me
me, että '^6 pros.. iajkesta kau­pasta
on osu ijslijkkeiden käsissä ja
^4 pros. yks|tyispääoman käsissä.
Toisin sanoen hallitus ja osuusliik­keet
yhdessä kontrolloivat yhtä kol­matta
osaa kaupasta ja yksityispää-oma
kahta Mlmattaosaa. Milloin
sanokaapa »olemme me sitoutuneet
siihen, että nepin vallitessa meidän
kontrollimme alaisena tulisi olla väin
yksikolmasosa ja yksityispääoman
käsissä kaksikolmattaosaa? Miksi se
«i voisi olla päinvastoin: meidän kä­sissämme
kaksikolmattaosaa ja yksi­tyispääoman
käsissä yksikolmasosa?
Onico se liian vähän niille? Tai miksi
ei jaeta sitä tasan kahtia? Tässä
mielessJi juuri me esitimme yksityis­kaupan
reguleerausta. Sen talou­dellisen-
menestyksen pohjalla, joia
me jo olemmie saavuttaneet, tulim­me
me siihen tulokseen, että on
mahdollista työntää syrjään yksi­tyispääomaa
ja pakottaa, siirtymään
taka-älalle. «Siirryppäs tuonne ta­kimmaisille
penkeille,» sanomme me
yksityispääomalle, «sinä piet Uhon­nut
liiaksi, pitäessäsi hallussasi kah-takolmattaösaa
kaupasta — yksiköi
masosa riittää-sinulle.»
Tämä yksrtyispääom«n tyontämi-nen
taka-alalle suoritetaan osuus­liikkeiden
avulla. Osuusliikkeistä tu­lee
sosialismin alkioita. Siitä puhuu
Zinovjev seuraavaa:
«Osuustoiminta tulee nyt päjiky-symyk-
seksi. Osuusliikkeiden on suo­ritettava
veretön taistelu markki­noitten
valloittamiseksi. Meillä on
riittävä poliittinen mahti murska-taksemnie
yksityispääoman vain dek-reettien
ja määräyksien avulla. Mut-
Oio urMeininen luontaista vaiko
luonnonvastaista?
(Suomennos)
se on saanut liian suurta jalansijaa.
.Me julistamme sodan yksityispääo­maa
vastaan ei sitä tuhotaksemme,
mutta rajottaaksemme sitä. Tästä
syystä kysymys osuusliikkeistä on
vallannut nyt niin tärkeän alan mei­dän
toimissamme. Me olemme pu­huneet
sangen paljon osuustoimin­nasta
yleensä. Meidän on nyt käy­tävä
siihen pulmaan käytännössä
käsiksi. Me voimme j a meidän on
myönnettävä luottoa osuuskaupoille
helpoilla ehdoilla, me tulemme an­tamaan
niill^ parhaat työläisemme,
me teemme mahdolliseksi niille va­rustaa
ja pitää huolta joukkojen
tarpeista. Osuusliikkeiden on käsi­tettävä
laajojen kuluttajajo.ukkojen
järjestämisen välttämättömyys,
«Niiden on luotava sellainen osuus­liike
tyyppi, mikä tulee olemaan so­sialismin
elävä solu.»
Neuvosto-Venäjän osas­to
Suomen messuilla
•Helsingissä on Neuvosto-Venäjällä
erään talon ylimmässä kerrassa näyt­telyalueensa.
Se on jaettu kahdek­saan
huoneeseen, joista jotkut ovat
isohkoja, jotkut hyvin pieniä. Sei­nät
on koristeltu neuvostolaisille
mieluisilla väreillä. Näyteltävät ta­varat
on ryhmitetty hyvin ja asetel­tu
sangen aistikkaasti. Heti pikai*
sesti läpi kulkiessa saa mieluisan
vaikutelman.
Näytteillep^inijoina on 29 toimini­meä
ja järjestöä. Näissä nimissä on
varmaankin kapitalistejamme Kum­mastuttavia:
valtion porsliinitehdas,
valtion faneritrusti, valtion hamppu-trusti,
valtion elintarvetrusti, valtion
kumitrusti ja vielä muita trusteja.
Sitten on yleisvenäläinen suolasyndi-kaatti,
tekstiilisyndikaatti, naftasyn-dikaatti
ja muita syndikaatteja; Joi­takin
toiminimiä koristaa laatusana
kooperatiivinen. Joku nimi on sota­teollisuuden
johtokunta tai tee-, kah.
vi- ja sikuriteollisuuden johtokunta.
Moiset toiminimet tai niitä merkit­sevät
lyhennykset saavat suurkapi­talistin
varmaankin epäilemään, että
niin nimitetyissä liikkeissä on sitä
kauheata kommunismia tai ainakin
valtiokapitalismia. Luettelon vii­meisen
toiminimen häntään liittyy
kuitenkin lohdutuksen selitys: vil-janvientiosakeyhtiö,
joka kajahtaa
mieluiselta kupongin leikkaajan kor­vissa,
vaikkapa sisältö olisikin epäil-tävä.
Näyteltävät tuotteet on jaettu 13
eri ryhmään. Raaka-aineiden ryh­mässä
miellyttävät eniten kettujen,
karhujen, ilvesten, susien, saukko­jen,
näätien y.m. jalojen olioiden
nahat. Puuaineosasto on vähäpätöi-
'nen. Mutta vuorituotannoh osastos­sa
on tärkeitä öljyjä, joita on pakos­takin
tuotava Suomeen, sekä suolo­ja,
joissa aivan ihmeellisen suuria
lohkareita. Metalliosastossa on näyt­teitä
myösJcin hienon työn alalta.
jotka osoittavat hyvää ammattitai
ta voittaakseen kontrollin markki- J^ku kiväärikin on uhkaamas-noilla
taloudellisilla keinoilla on
osuusliikkeiden alennettava hinto­jaan
ja on meidän järjestettävä to­dellisia
työläisten osuusliikkeitä.
Meillä on riittävästi esimerkkejä sn-tä
kuinka ei pitäisi tehdä. Niinpä
eräässä tärkeässä keskuskaupungis­sa
eräät toverit tekivät näin: Kun
keskuskomitea päätti alkaa syrjäyt­tää
yksityispääomaa, eivät ne siellä
ainoastaan syrjäyttäneet sitä, mutta
tuhosivat sen perin pohjin. Ja mikä
oli .seurauksena? He lähettivät luok­semme
erään toverin, joka sanoi:
sa, mutta monet ja kauniit teesamo-varlt
rakentavat kohta rattoisan rnu-losseja,
joita aletaan tarvita syksyl-han.
Kumitehtaat näyttelevät ka­la,
palloja, autojen ja polkupyörien
renkaita. : kirurgian kapineita ja
myöskin leikkikaluja. Tekstiiliteol­lisuus
esittää pellavaa, muslinia,, sa-tinia,
muita kankaita, joukossa eloi­sia
«karttuunejakin»: Elinaine-osas-tossa
on asetettu pienelle tilalle hy­vin
lukuisa määrä tuotteita. Siellä
on useita lajia ruista, vehnää, hirs­siä
maissia, herneitä, papuja, sieme-
»Katsokaapa mikä menestys meillä "Jä, kuivattuja ja sokeroituja hedel-on
oliut! Me olemme alentaneet
hintoja osuusliikkeissä 45 pros. ja
sen seurauksena kaikki yksityisliik-keet
ovat sulkeneet ovensa, niiden
mukana eräät vanhimmatkin, jotka
'ovat tehneet liikettä noin 12 vuot-lakin
ennen sotaa. Me olemme kaik­ki
ne tuhonneet Osuusliikkeet ovat
voittaneet suuren voiton. yksityispää-miä,
sylttyjä, säilykkeitä, tärkkelys­tä,
heleitäkinsiirappeja — ja vah-doin
makeita karamelleja, marmela­deja,
leivoksia y.m. Siellä nälkäi­seltä
Venäjältä! Jos vatsa käy
niistä kipeäksi, voi turvautua heti
seuraavaan mineraalivesien luette-oon.
Käsityön alalta oh joukko sieviä
.\ina siitä lähtien kun urheilu on
ollut laajalle maailmaan levinneenä
ja sitä on yleisesti harjoitettu, on
yhtenään kiivaasti kiistetty sen hyö­dyllisyydestä.
Varsinkin kaksi ky­symystä
on ollut tällöin vilkkaan
pohdinnan alaisena, nimittäin: ke­hittääkö
urheilu vahvoja miehiä? ja
ovatko urheilua harjoittavat kansat
samalla myös Vahvoja kansoja? Voi­dakseen
oikein ratkaista nämä kysy­mykset
on huomioonotettava muyta-mia
seikkoja.
Joka tahtoo kehittää ruumiinsa so­pusuhtaiseksi
ja käytännöllistä elä­mää
vastaavaksi, hänen ön urheilta­va
paljon; tämä tosiasia onkin jo
kaikkialla tunnustettu selviöksi. Mi­kä
menettelytapa tahansa voi olla
tiissä suhteessa tarkoitustaan vastaa­va,
kunhan siihen on yhdistetty pal­jon
voimistelua ja leikkejä.
Urheilu kehittää epäilemättä vah­voja
kansoja ja luo miehiä ja naisia,
jotka ovat kaikinpuolin sopusuhtai­sia.
Tästä ovat todisteena monet
luonnonkansat, kuten esim. Ameri­kan
intiaanit. Nämä olivat atleetti­sia,
luonnon kehittämää kansaa, jon­ka
vuoksi he olivat myöskin sitkeää
ja hyvin kehittynyttä ihmisrotua.
Sanomme «olivat», koska tämä oli
siihen aikaan, jolloin he eivät vielä
olleet asuneet valkoihoisen miehen
talossa ja syöneet hänen leipäänsä.
Eikä -tämä ollut vielä saastuttanut
ja turmellut heitä laiskuudellaan ja
tuli juomallaan. Milloin on ollut juok­seminen
kysymyksessä, on Amerikan
intiaani aina ollut myös «mies pai­kallaan
», nopea ja sitkeän kestävä.
Urheilu on aina ollut intiaaneille
kaikki kaikessa.
Vasta toiselle sijalle panee intiaa­ni
työn, jonka suorittaminen kuiten­kin
saattaa vaatia vain korkeintaan
kymmenennen osan niistä ruumiin-ponnistuksista,
mitkä hän mielihyvin
uhraa leikkiinsä ja urheiluunsa. Sat-,
tuupa joskus niinkin, että hän väsyy
ja käy kipeäksi, ennenkuin työ on
kunnolla edes puoliväliin, suoritettu;
vain pelkkä työn ajatteleminenkin
saattaa hänet usein sairaaksi.
Kuitenkin on olemassa paljon am­mattiurheilijoita
nykyajan maailmas­sa,
jotka tekevä^ koko pitkän päivän
raskasta työtä, vaan silti heiltä riit­tää
aikaa myöskin urheiluun. Päivä­työn
jälkeen' tarvitseekin jokainen
jonkinlaista ruuniiinharjoitusta, vaik
kapa se tuntuisikin yhtä raskaalta
kilin ojankaivu.
Parhaimmat ruumillssen kehityk­sen
tulokset ovat aina saavutetut
siellä,. missä leikinhenki on ollut val­litsemassa
harjoituksissa ja kisoissa.
Japani ^ on tunnettu urheilumaa,
mutta siitä huolimatta eivät japani­laiset
voita lännen leikkejä ja kisoja.
He ovat hyvin eteviä «judossa», joka
on paljon laajemmalle levinnyt kuin
«jiujitshu», jossa taas he saavuttavat
erinomaisen taitavuuden ankaralla
kasvatuksella ja perin huolellisella
harjoituksella. He pelaavat hyvin
mielellään myös pallopelejä, kasvat-taakseen
nopeaa silmää ja kättä.
Varsinkin verkkopallö on hyvin suo­sittu,
mutta pelaavat he myöskin ah­kerasti
jalkapalloa.
Japanilaiset ovat myös innostuneet
uintiin, harjoittaen sitä hyvin ahke­rasti.
Miekkailu ja paini ovat myöskin
hyvin yleistä ajanvietettä Japanissa.
Itsepintaisesti käyttävät japanilaiset
yhä edelleen suuria mekkoja ja sau-voja.
Miekkailussa eivät he kuiten­kaan
ole yhtä taitavia, kuin ranska­laiset
ja italialaiset florettiniiekkai-lussa.
Japanilaiset n.k. sumo-torit eli l i ­havat
painijat ovat huomattavia liha­vuutensa
vuoksi; Heillä on huonot
keuhkot j a vähäinen kestävyys, mut­ta
kilpailuaika on myös hyvin lyhyt.
Lihavuudestaan huolimatta ovat he
hyvin vah\H)ja. Heidän lihansa on
kovettunut lyömisestä, hyppäämises­tä
ja hyökkäämisestä puisia pylväitä
vastaan. Esimerkkinä heidän lihas­hallinnastaan.
mainittakoon seuraava
tapaus: cEräs amerikalainen jalka­palloilija
pyysi eräältä sumo-torilta
saada potkaista tätä. Saatuaan lu­van
ja oltuaan asiastaan varma pe­räytyi
palloilija pari askelta taakse­päin,
saadakseen hyvän vauhdin, ja
potkaisi sitten sumo-toria vatsaan.
Tämä jännitti lihaksensa ja otti vas­taan
potkun. Potkija ponnahti ta­kaisin
muutamia metrejä ja kaatui
selellään maahan,;»
Japanissa panevat painija-ammat­tikunnat
hyvin suurta painoa lasten
kasvatukselle. Siellä on myös nai­silla
samanlainen mahdollisuus, kuin
miehilläkin itsensä'kehittämiseen.
Itämailla on paini ehkä yleisin kai­kista
urheiluista. Japanin, samoin
kuin Kiinankin painijat ovat kansan­sa
epäjumalia ja samoin on myös
asianlaita muualla Aasran ja Afri­kan
valtioissa. Persiassa matkustavat
suuret joukot ihmisiä pitkiä matkoja
seuraamaan ulkoilmapaineja, joita
tässä maassa pidetään monin pai­koin.
Englanti on aina ollut niin kuului­sa
urheilustaan, että sitä tuskin tar­vinnee
mitään mainita. Minne vain
englantilainen on mennyt, sinne hän
on myös vienyt urheilun mukanaan.
Jokainen kai tietää, että englantilai­nen
harjottaa lempiurheiluaan jalka­pallopeliä
enemmän kuin mitään
muuta urheilua, mutta ovat he myös
hyvin arkoja kunm.istaan tässä asi­assa.
Ylämaalaiset Isossa Britanni­assa
ovat innokkaita nyrkkeilijöitä.
Ranskassa taas on aina verkkopal-lopeli
eli tennispeli ollut kaikkein
suosituin. Nykyisin ranskalaiset kui­tenkin
harjoittavat hyvin suuressa
määrin jalkapalloilua. Nyrkkeily se­kä
rata- ja kaikenlainen kenttäurhei-lu
on viime aikoina tullut yhä ylei­semmäksi.
Saksalaiset ovat voimakasta kan­saa.
Siellä on voimistelu saanut
suurta jalansijaa. Nuorempi suku­polvi
on sekin, samoin Kuin Rans­kassa,
innostunut rata- ja kenttäur-heiluun.
Pohjois-Europassa, Ruotsissa, Nor­jassa,
Tanskassa ja Suomessa on ra­ta-
ja kenttäurheilu pisimmälle ke­hittynyt.
Näissä urheiluissa ovat ne
saavuttaneet aivan loistavia tuloksia.
Kaleva Suomalainen AptefiVj
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat VQI - \.
Suomen yliopistossa käytännössä olevain opDikiriain r ? ^ ^ ^
sekä K G. K Nymanin erikoiskatsannon SÄ&^'
me amoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. ^^^v
KUMMITAVAROITA
Kuamavesipassia, bints 11.25,
«2.00, »3.00. 14.00 ja $5.00.
&DamaTf>«ipassiD letkoja, hin­ta
11.00
Ruiskuja naisille, hinta i3.30
Ruiskuja miehille, hinta jl.OO
Raiskoja lapsille, hinta .36
Korvaruisko/a, hinta .... .85
Nenäruiskuja. hinta .... .36
Varmuusesineitä naisille, lin-ta
»3.ftO
Varmoosesineitä miehille, hin­ta
13.00 tus.
Kääreitä, plaastaria y.m.
Haavapumpulia 25c, 40c, 75e,
$1.50.
Haavakääreitä 1' 2nc. 2' 25c
Exzemasalvaa, hinta 75
Hoffmannin tippoja, sydän-aloitkipaao
.50 ja $1.00
Selkäplaastaria
Riotaplaastaria
.85
Munuaiaplaastana _ .60
Eetteritärpättiä, yskäia Ja
hengenahdistukseen .... .50
Halvausvettä, hinta .60
Hiusöljyä. hjnta .50
Hammastippo.' t. hinta .... .26
Hammaskinii., hinta ........ .10
Hammasharjoja, hinta 25e,
40c, 50c ja 75c.
HemoroideBalvaa, hinta .76
Hajupihkaa. hinta 25e ontssi
Intinlinjaraenttia, hinta .... .60
Snellmannin koliikkitippoja .50
Kamfertniviinaa, hinta . . . .60
Kamferttiöljyä, hinta .50
Emätippoja, koliikiin ja syd&n-aluskipuun,
hinta ... .50 '
Hammaspalveria, .25 ja 60e.
IhosalTaa. hinta _
Kamferttia, kuiy^ S^Jj.
KamferttJinjamenttia ^
Koaimiplaastaria
Kolmenlaisia tippoja
Luolinjamenttia
Mikstura S i m p l e k j *~
Nervin tippoja . ..
Parranajosaipuoitä
Päänkivistyspalveri»""~""~
Pikjöljvä ..
Puonöljyä •—
Puhdasta Norjan"
.50
.25
.50
.50
.50
.50
.50
.50
.50
o'J.va, ninta 50c j a " lÄ
Prmssmtippoja "-JJ
Preserveeraavia tippoja
Riigabalsamia
Silmävettä ..
Silmäsalvaa
Suu- ja hammasvettt""
.50
.60
.50
.50
' Tilatkaa meiltä liikelaettelo. Meillä M M a U T a n a kaikkia Suomea, Canad.n ia Am •
kan liikkeitä, knmmitaTaroitn, maskeeraiisaiaaleja y.m. Me maksamme postiraha.. L t-^"*
$5.00 tai siti isommilta tiUuktista. — Erikoislääkeluettelot asiamiehille. laikuta
KALEVA APTEEKI
W8 So. Algroma St
W. A. CARLET,
Omistaja ja apteekkari.
Port Arthur, Ont
G, K, NYMAN, Suomessa Ja Canadassa
tattannon saonttanut apteekkari.
Parikymmentä vuotta sitten eräs
nykyaikaisen urheilun innokas johta­ja
lausui toivomuksen saada lähettää
amerikalainen edustajajoukkue mui­noin
niin kuuluisalle Peloponneeson
radalle. Hän oli varma siitä, että
vaikka muinaiset kreikkalaiset oli­vatkin
vahvaa ja tervettä kansaa, ei­vät
heidän urheilijansa silti olisi
voittaneet amerikalaisia kilpailijoi­taan.
Amerikalaiset ovat uhranneet suu­ria
summia urheiluun. He ovatkin
senvuoksi hyvin varmoja, itsestään.
He kehuvat juoksevansa paremmin
kuin kukaan kreikkalainen koskaan
on juossut, ja heidän korkeushyp-pyään
ei voita edes mikään muinai­nen
«siipijalkainen.»
Miten paljon hyötyä voimiein kehi­tyksestä
saattaa olla, selviää parhai­ten
eräästä kuvauksesta, joka on
otettu Hanvardin yliopiston kerto­muksesta.
1880-lukuyu6den lopussa-: oli keski­määrin
776 yliopistomiestä jotka oli­vat
antautuneet tarkastettaviksi.
Vahvimmalla miehellä heidän joukos­taan
osoittautui keuhkojen,. selän,
rintakehän, jalkojen ja käsivarsien
vahvuuden kokonaismäärä 67ö.2 sa­dalta.
Kun lukuyuodei» 1887 lopus­sa
pidettiin samanlainen tarkastus,
osoitti parhain 127'2,8, samalla kun
200 oli ylittänyt seitsemän vuotti
aikaiseniman tuloksen.
Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sitä
johtopäätöstä, että seitsemässä vuo­dessa
aina yoidaan saavuttaa sama
tulos, mutta että urheilusta on hyö-tyä,
se on ainakin tosiasia.
inä olen aineen krra
Kirj. Jack London.
Sinä palvoit pyhättöä, aatteen
alttaria. Minä etsin tosiasian ja
sen takana olevan lain. Minä olin
työläinen, työntekijä ja vapautta­ja.
Sinä olit taysivatsainen ja kyl­läinen
ja lauloit ylistyslaulua ole­massaolevalle.
Sinua hallitsi kuol­lut
opinkappale. Eikö keskiaikai­nen
kirkko sanonut, että maa oli
lattea? Sinä lauloit latteasta maas­ta
ja olit apuna kytkemässä minua
kahleisiin ja' polttamaan minut ro­violla
silloin kun minun tosiasiani
ja sen takana olevat lait järkytti­vät
sinun kuolleita opinkappaleita*
si. Danten korkein rohkeus ei voi­nut
voittaa aineen hornaa. Ei voi­nut
Milton kumota Lucifenista ja
helvettiä.
Sinä olit kauniimpi. Mutta en
minä ollut ainoastaan hyödyllisempi,
minä raivasin sinulle tien, jotta suu­rempi
kauneus tyntyisi. Siitäpä et
sinä lukua laskenut. Sydän oli si­nulle
tunteitten tyyssija. Minä
keksin verenkierron. Sinä annoit
lumot ja hurmiot; minä lääketie­teen
ja parannusteidon. Nälänhätä
j a rutto olirat sinulle kaitselmuksen-töitä
ja synnin rangaistuksia; minä
tein maailmasta vilja-aitan ja kui­vasin
terveellisiksi sen kaupungit.
Sinulle olivat kansanjoukot kurjia
poloisia, jotka palkitaan paratiisis­sa
tai kärvennetään helvetissä. Et
voinut sinä tarjota niille mitään
maallista onnea tai hyvyyttä- Mut­ta
minä pirstosin kuninkaalliset e-tuoikeudet
ja valtaistuimet j a toi­saalla
kohotin ylös' loasssa olevat
Nyt minun työni on tehty. Kek­sinnöilläni,
löydöilläni ja järkeni
työllä minä maailman yhdistin ja
veljiksi tein. Kohoaminen on vas­to
alussa. Ja siinä suuressa maa­ilmassa,,
jota minä valmistan, tulen
minä sinulle olemaan se sama kuin
ennenkin. Minä, joka olen sinut
tehnyt ja sinut vapauttanut, an­nen
sinulle tilaa j a suuremman va­pauden.
Ja kuten ennenkin, jol­loin
sinä luoks°eni saavuit ja näit
minut karl^eassa maallisessa työssä­ni,
kiistelemme me yhä. Sinä olet
aineen halveksija, minä olen ai­neen
herra. Sinä saatat nauraa mi­nulle
ja työlleni, mutta etpä sinä
poissa pysy juhlista eikä sinun ää­nesi
niissä vaikene. Sillä silloin
kun minä olen vallottanut maapal­lon
ja lumonnut tahtoni alaiseksi
elementit ja suitsittanut tähdet, tu­let
sinä laulamaan ihmisen sankari­laulun
ja kuten ennenkin on se
laulu niistä teoista, joita ininä 0-
len tehnyt.
Soo, Ont,, Ilmoituksia
SAULT S'fp MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE ^
ANGHAN liilPURILUKKEESTA {
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230—J. \
Tilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeoaote (FINNISH BAKERY |
. . . . . . . . . . • • • t • . • . . 1 1 • . • • f
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille ja vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimolai­siltaan.
Kauppa sijaitsee:
W. N. JANAKKA
371 Albert St. W. Soo, Onlaria
FILMIÄ KEHITETÄÄN JA VALMISTETAAN
NUTSONS DRUG STORE
Gore ja Albert Street. Sault Ste. Marie, Ont
Valokuvauskoneite ja filmejä myytävänä.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT
saatte meiltä
Finnish Bottling Worka
V. Lähde, 326 Bloor St. W.
Puhelin 1123 W Soo, Ont.
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arlcipäivä.
30S Albert St., W.
SAULT STE MARIE, ONTARIO.
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERV
Puhelin 739 J.
' Matti Ketola.
304 Wellington St W. Soo, Ont.
ILJA RJEPIN 80-VUOTIAS
80 vuotta täytti äskettäin tun­nettu
venäläinen maalari Ilja Rje-pin,
joka taiteellaan on valloitta­nut
suuren nimen koko maaflman
taidemaalarien piireissä. Hän on
sjTinyltään köyhä kasakkapoika Do­nin
varrelta. Taiteilijäuralle pääs­seenä
onnistui hän jo aikaisin kiin­nittämään
huomion itseensä -renä-läistä
elämää erinomaisesti kuvaa­villa
tauluillaan. Sai opiskella pait-
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selkarankatolitori
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 qioucester St. Soo, Ont.
— Phone 1306 —
Kymmenen vuoden kokemus «ao-malaisten
keskuudessa.
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolihetyi apteekki
Caiiadian Soossa
Ainoa Soossa-oleva-apteekki, jo-ka
ilmottaa Vapaudetta.
NcFadden&McMillaD
Asianajajat, lakimiehet, aotariot
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden. K. C-E.
V. McMillan.
Gore St Apteekki
Lääkkeitä, toilettitarpeita, S i k a a r e ja
j a «igaretteja.
Lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme je kehitämme fil­mejä
24 tunnin sisällä.
Suomalainen kauppa-apulainen^
H. S. Bqehmer
KemisU ja Apteekkari.
SAULT STE MARIE, ; ONTABIO
s l Pietarissa inyoskin -Parisissa ja
muualla ulkomailla jä saavutti eu-ropalaiseh
maineena Mqntamat hä­nen
Historialliset' taulunsakiri ovat
kaikkialla tunnettuja, kuten esim.
"Kasakat kirjoittamassa häväistys­kirjettä
Turkin sulttaanille" ja " I i ­vana
Julma ktiristaa. poikansa."
Pitkät ajat bn vanha mestari asu­nut
Suomessa. Hänellä on Euok-kalassa
- huvila, jossa hänellä on
myöskin atelieri.
SUOMI CAFE
332 Albert St. W. Soo, Ontario.
JOHN MERILÄ ja
ARTHUR LEHTI.
CharUe Häyrinen
! AUTONAJURILIIKE
! Phone 1157
354 \Albert St. W. Soo, Ont
SAULT STE MARIEN
Suomalainen X)suus-
. kauppa
välittäk kaikenlaista ensilnoisD^»;
katav/raa sekä kaikenlaista eM
tenräiua. Linjalla dijat tehUa 0.
tokse^ne osuuskaupasta. _
369 IVelKnghton St-, ««»^
Cmx. — Telefooni_l8lO^
LaöAiiehet, Asianajajat, Ho«>
3S3Q«een S t r - . ^ ^
Sanlt Ste. iMarie,^ «!.nlt Sti<e«i»'
par.
.auu.iJ- --
^jpuserekäi.
• £j.;aaI:oina toi
• j-.xinterr.in ^
^.ssi:. Tämä
r^ucer. osoitus
lifiUtetuksi
vakautuks
pe täällä Venäj
Käin voiniak!
ioran työläiste:
;3t kongressille
iin ff.a:kaa. l
cvat ne tulleet
caaksissa. joita
tir.eet kongres;
j:nr:'jntaina oli
22 tällaisessa
mäiiieii niistä p
puistosia. Juuj
johdosia oli pu
, aivan märkä ja
• vesi Pilvinen ta
idn sadetta. 1
valtavat työläisj
liile. Puistoon
vat kongressin
pitkien työlaisi;
jina ja lasten
.pioneerit) niuod
jien läpi, jotka .
s«5ti varatuille
den ympärille 1
via ihnr-isjoukko.
iokk«e!ta pitivä
mitkä palkittiin
.osoituksilla. Työ
ieisiin, painosta
ta merkitystä.
Toinen juhla
päiväksi Leninii
Varpus^-uoret).
vaarojen ympär(
rltettiin juhlan
jnättä lähemmin
maa, mainitsen
vallitsi tulinen i
iain säihkyi il
kongressia kohti
katseessa ja vär
kaikkien syvir
eä joukkokokou
herkkyys ja väli
•iojen rallankum
tulee ilmi. Ja tt
ta asiasta saatt
laulemaan, että
teennäistä ja ;
j kun hetkisenkin
jen katseita, ei t
jää vähintäkään
«llessaan noita
teloiden läpikäy
dän laulaessaan
SUURI TULIl
S]
Heinäk. 24 p
• Kannuksen ;
sä sijaitseva Jaa
kerroksinen ma
palaen lyhyessä
aan myöten pon
oli sillä kertaa
: matkustajia, joi
.taan siellä käsil
;^«n sitä isomn
Eempiin. Tällöi
itäneen pirtuj
•sen koetellakseei
[ laadnltaan. . Tä
i; Jsainittu suruUii
[jleD levittyä kok
öten napeasti ^
Pirtun mitta
I; laetsänhoitaja S
' P«is liekkien ke
palaen n
kotoisin Lesi
.Januksessa jo
asioilla, . 1
•=500 osaaottanu
oleva m.
• ^ a menetti p
Jaa, jotka hä,
^fiinaksuja V,
palohaavoja
^öä, joita yöju!
y« Vaasan
•>tä kuitenkin
;^^eltä kotoisin
k^oli jun
asemaUe.
^ e e n talon
Laitala Kanr
'^«"atkailijakoti