Vapaus, June 6, 1968

              Sivu 2 -^Torstai, Ifcesfällc 6;p/-- Thirsday,^ 6, 1968
VAPAUS
i U B E K T T )
EDITORI W. EKLUND
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N^
X h ^ b t t i ^ ^ 6. 1017
. ; MÄNACIER» K -SURbl
TKLKPHONEJ OFFICE AND-EDIT^ORIAI.. 6 7 4 - 4 2 6 4 - .
publishing Co. Limited. HMK-IQ» IfliU» S6. ^ 1 ^ , StMi&B^. Cl&ta»». Gairaaii.
Mailins address: Box 69
Adi«rfilslD9 rates upon ai4>l^ati<^' ti«äa^tfon free oif cbaas*;
Auttiorleed as second class mall ttiePoat xyttUx DepasmsiaX, OUemi
and tOT payment of'postage i n caäi £ .
- CANADIAN LANGUAGE-PRFS m r c i . u 8 ,
TTLAUSHDTVAT:
Oaaadasra: 1 vk: $10.00, ei±.$5.25< tn3A:n:
8fek. ÄOO' euÄmfeen:
1 vk-111.00. e t t . 05.16
i v k . IIJB». 6)dc «36
~ Pakotteet Rhodesiaa vastaan
Viime viifcolla "tehtiin Ykrn tuirvaim^iisnteiuivosttossa yk-siiioielinen
j a samalla eriittäiil tärkeä päätös yleisen. Italous-säämroÄ
äjrjeötäniiseksi Rhodesian pienen valkoisen ryluitän
ijÄ ifen muod<»taman rotusy^
söksL
Veraattimä; Turvallisiin
seen lan Smitlhin halliltulkseil "laitonta haalitusta*' väaltato,
myt AfiwAasian maiden aloitteesta hyvälksyttypiäätöslaiuseir
iBia ediuKtea^^^ ediittysaskelta, mikäv jos sen täy-täntö(
Hipam totöuteltaan teho^ saalttaa kaksi - ja ptioli
vusdtlta sitten "itsenäistymeen" vaaifcoisen rofcusyrjintähalli-tukSfen-.
jatkuvasti vaikeammaksi Ttullev^
' Kutöion uiutistiedoissa toeiToltltu, tämä päätös tairkoiiUtaa
miltei täydellistä kaiuppasaartäai Rhodesiaai vastaaa Sen mu­kaan
jäöemnadden (tul«e^!fcielltäyty«ä!fcaifcesta tavarain lähetyk­seltä
Rhodesian ja tavaran tutofttamisesfta sieltä. Ainoana
poikSfceulksena tässä tekevät lääfcötieteelliset tarpeet, opdtus-alain
välineet ja vissiinlaiset Tuofca'tava!rat.
Kaiken lisäksi on muistettava, eltltä tämä päätös tehtiin
YKin peruskirjan seitsemläninlen osaini miukaam, miinkä perus­teella
se on kaiifcfcia jfeenmaitä sftöva niiri, että mikä tahansa
maa pyrkii tavaBa tai toisella sitä kiertämään; äe tohnii, ei
vain Rhodesian fcurjan rdtusyrjintahailitufcseh aivaistamiseiksi,
vaian myös YK:n perusQaiirjaa ja sen pohjalla tehtyjä päätök­siä
vastaan.
Muun lisäksi Rhodesialta kielletään' kansainvälinen len-topalvelu—^
Rhodesian kansalaisilta kielletään matkailulupa
ulkomailla jnie.
Kun tätä päält&tä verrataian Turvallisuusneuvoston Bri­tannian
jdhdolla jcothifeotssa 19W ttekön^ päätökseen, min­kä
mukaan Rhodösiaa vasiaan o l i tarkoitus järjestää ns. "va-liraiallinen"
kauppalkielto, iiiin selviä on, että tässä uusimmas­sa
päätöksessä en palhon enemmön '^ampailtsa" kuin sitä edelr
täneessä.
Toisaalta on ifcuiterikin syytä muistaa, eittä Afro-Aasian,
maat olisivat nytkin hahmneet enemmän ja itöhokkaimpia
''hampaita". Tämän johdosta me neuvottelivajt viitisen fcuu-kaartta
Britannian kanssa ja suostuivat .lopulta 'Uinkimään"
kannastaan niin paljon, että päätöslauselmaluonnoksesta jä-tettiiin
pois mm. fclaussi, mirifcä mfukaan. olisi voitu käyttää
myös voimakeinoja Rhodesian ladtonrta rotusyrjinltähallitusta
vastaian ja saattaa Etelä-AfriMca ja Portugali tukalampaan
aseanaan, mitoäli ne haluavat, kuten epäUlääin, kiertää tätä
päätöatä ja siten auttaa Rhodesian hallitilaa. Tämä sellaise­naan
heikensi njrt hyväksyttyjä taloudellisita pallcoitepäätöstä,
miuitta 'siitäkin huolhnatta se edustaa suuinta edisltysaskelta
edeltäjäänsä verraten.
Yhtenä tärkeänä takaportin sulkijana voidaan pitää nyt
hyväiksytyn päätöksoi sitä kohtaa,, mjssä määritellään ni-mienomaan,
että päätös on sitova "aikaisemmista sitoumuk­sista
huidlimatta". Täimä estää pakoiitteiden Mertäjät käytstä-mästä
väitettä, jota esimeiflrfksi Canadan liittohalilltus on köyt­tänyt
Vietnamissa käyttettäväksi myytävien sotavälinteiden
kohdalla, että "aiemmin tehdyt sitoumukset" mxika velvoitta-::,
vat niin menettelemään.
liuoamolliseisti on liian aikaista vielä sanoa tuleeko tämä
päätöslauselma auttamaan Rhodesian-rotusytrjijäin järkiinty-misen
hyväksi tai eikö tule. Kaikki riippuu luonnollisesti sii­tä,
kuinka tehokkaasti voidaan valvoa tämän päätöksen täy­täntöönpanoa.
Selvää on, että Rhodesiianri hemMyatävät, Etelä-Afiril^
Portugali, tulevat vointinsa muöcaan auttamaan kaupankäyn­nin
muodossa lan Smithin rotusyrjinitälhzflliltusta. Pahinta on
fcuitenkin yleensä kapitalistisessa maailmassa "niskan päällä"
oleva käsityskanta, että "raha ei haise", rnjsnkä perusteella
mopeasti rikastumaian pyiMväIt yhtymät j a yksilöt ovat val­miina
myymään paholaiselle oman äitinsälkin ja käymään kan­sainvälisiä
lakeja j a sopunuöcsia rikkoen kauppaa Rhodesian
rotusjrrjintähallitulfcsen pelaätamiBeklsi.
• Maailman yleinen nxielipide v o i tietenkin vaikuttaa paljon
asiaan ja. tässä yhteydessä <m aloitettava täältä kotoa sano­malla,
että Camadasta ei saa Mhiettää mitään tavatraa Rhode­siaan
eikä liioin tuottaa sieltä mitään, ei sen paremmin ''hal­paa"
tupakkaa kuin muustabaain vientitavaraa, mistä Smithin
rotusyrjintähaUitus varoija saisi toimintansa tukemiseksi.
Vain 8 viikkoa aikaa
Jatkoa
' Vierivöt vuode*. Nuoripolvlkasväi
j a k e h i t t i aivaiu huomaanfatta k *
ten vesa puun juurella . . . vanhteiri^
pie^ hiidssiin ilmaantuessa hopeaii;
Se; niissä eiitrten o l i kamu**», laJ-
•neliti: kuItatiUiiL Jti^. äitUttukse^
toimesta rakennettiin maanteitä ja
fcyläiiiine sai uudet kasvirt; Rakenf
•nettunkottlutupa ja neljää luoJckai
opetti yksi opettaja, antaen alku-
(>t>e<usta.
Koulutupaa käytettiin myös kd-fcooritumispaikkaiia
. kuten y l l ^
tysk<*kereitä, häitä j a tanssia var^
ten, johon me' vanhatkin ptiimnfe
osaa j a "halasuftme toisen omaa'^.
K a i k i l l a oli liauskaal LauloioMnä,
nauroimme j a tanssimme - r vaikka
olimmekin paljoa vailla. Mutta j o ka
•^kierosilmä"' näki nieKfän rypevän
synnissä, suoranaisia pakanoita,
kuulurtuöiäiorainei kierosilmän i s ­tuessa
tuomarin pukilla.
Kaikeoflaisia usKonlahkolaisia o l i
li»kkeenÖ!, osöittaerf'tietä taivaaseeni,
tai mtmssa tapauksessa painuu sinnfe
tuliseen pätsiin, o l i heidän opinkai»-
päleensa.
Paikkakuntamme sai vastaanottaa
Irutsumattomia vieraita. Puolentusi­naa
autoa pysähtyi koulun pihaart,
ollessaan matkalla lännelle suureen
ircäcoUkseea. hapaei olivat kesälo^
maila joten "tupa" oU tyhjä ja ik^^
ktmaverhot laskettuina alas- Matkaa­jat
pyysivät saada pysaityä lepää­mään
ja käyttää tupaa lep<H>aikka-naan^
väsyneitä kun olivat. Tieten­kin
lupa myönnettiin, sillä varoituk­sella
että o l i oHava varovaisia tulen
kanssa.
Autokaravaanin jälkimäisin vai­kutti
köyhältä. Vanha Poorti oli tä­pösen
täysi, sillä viisihenkinen per­he
asui siinä, koko tal6us mukanaan
ja " k u t t u " auton perään kiinnite-tjssä
puulaatikossa/ peKikannu tar
kanaan. Kuttu o l i opetettu käyttä­mään
astiaa, ettei likaa olinpaik­kaansa.
Tämä hyödyllinen eläin o l i
perheen lemmikki ja elättäjä, sillä
se antoi rikasta maitoa.
Koulun kaliisto o l i koottu perä­seinälle,
etuosa o l i vapaa ja seinus­toilla
oli pitkät penkit. Tuvan v a ­semmalla
puolella oleva ovi johti
pieneen keittiöön j a takapihalle-
Matkaajat asettuivat taloksi j a keitr
tiö kuhisi emäntien siellä touhutes­sa,
lasten hääriessä "mamman" ym­pärillä.
Koulun keittiökalusto o l i
kiireellisessä käytössä saada lämr
mintä ruokaa ja kahvia.
Puuro kiehua turisi padassa ja
paistumassa oleva pekoni levitti
mokahalua kiihoittavaa tuoksuaan.
" K u t t u " söi mehevää ruohoa, pitäen
silmällä kotoväkeään ettei vain jää
yksin. Perheen isä o l i sairas, sillä
nenän päässä oli suuri paise jota
särki lakkaamatta. Hän istui autossa,
toisten miesten ollessa jaloittele­massa
pitkän automatkan jälkeen.
'Ruoka on valmista", kuului ovi­aukosta
ja miehet ryntäsivät sisälle
kuin tulipalo olisi ollut kysymyk­sessä.
Vaimo tuli hakemaan sairasta
puolisoaan, ottaen samalla^ auton is­tuimen
alta maitopulloja, rikastaak-seen
puuron ja kahvin ja kuttu puo­lestaan
sai ihailua ja hyväilyjä tois­ten
taholta. Kun miesväki meni s i ­sälle,
seurasi kuttu perässä ja se
vasta herätti hilpeyttä. Kun kuttu
s4ten silmäili ympärilleen, huomasi
se kaluston peräseinällä ja kiipesi
ylös, asettuen taloksi, lasten suu­reksi
riemuksi.
K u n oli syöty j a keittiö järjestyk'-
sessä, lähti pari miestä kylälle kut­sumaan
ihmisiä kt)koukseen koulul­le.
Seurasimme kutsua, kierosilmä-tuomarin
pitäen silmällä että josko
kutsua seurattiin "pakanain" taholta
Ja seurattiinhan sitä.
A l k o i toimitus. Sairas mies kes­kellä
ja kierosilmä vierellään. L a u ­loivat
ensin ja sitten lankesivat pol­villeen.
Paise miehen nenänpäässä
punoitti kuin kypsä omena, vaalea
täplä keskellä jä sitä särki, miehen
kärsiessä tuskan hiki kasvoillaan.
Rukoilivat että paise puhkeaisi.
Mies sai kovan aivastuspuuskan,
ja paise puhkesi uskovaisten suu­reksi
iloksi j a se merkittiin uskon
ansi(*si. Että vieläkö epäilette?
) ^ e t i e h a a suuressa suosiona jot^n
he f i M «Itiffi«riitai>«tap({i9^.^^^
yat meille aikaansav,vlettämään,^ ja
iloitsemaan, sillä- meillä he salvat
tanssiakin, kun o l i pelimannikin ta-ton
puolesta;' Tuvan' edusta oli kivet--
t y j a tasainen, puutarhatuolelna päk
sat pötkyt,' -muistona mennteiltä
ajoilla. '
Saapui puolisen tusinaa tyttöjä ja
poikia tanssiharjoituksiin tyttäreni
ellen opettajÄtaa. Oli kaunis aurin­koinen
päivä. Pelimanneina kaverini'
jä minä istuimme pölkylle, ja sitten
r r alkoi. Kaveri soitti viulua ja minä
sitrolla säestin. A l k o i tanssi. Soitiin^
me Morjesta Mantaa kun kutsumat^
tomat vieraamme saapuivat. Uskolla
parantajat, kierosilmä oppaanaan
tulivat pakanoita kääntämään. Kier
iosilmä tiesi "pakanain pesäkkeen"
löytyvän juuri meiltä.
Mittailimme toisiamme silmä kof
vana, puhumatta sanaakaan. Sitten
kaverini tiedusteli että millä asialla
vieraat kunnioittavat kotiamme? —^
Tu0ta •—• olemme sanansaattajia ja
oikealle tielle ohjaajia. Kenen luval­la,
kaveri tiedusteli ja koko sakki
hosti kätensä taivasta kohti. Vai
sieltä, ihmettel im me. Olemm eko sit­ten
poikenneet oikealta tieltä ja m i ­ten!
Olette/ julisti kieroisilmä. Te
tanssitte, kuului joukosta, ja se on
syntiä, jatkoi t o i n e n . ^ Mutta tans^
sitaanhan taivaassakin ja välillä
otetaan ryyppyjä, vastasi kaveri.
OlettiB pakanoita, jyrisi kierosilmä
tuomarin ominaisuudessa j a vieraam
me toivat täyskäännöksen ja mai-s-sivat
tiehensä.
Edellä kerrotusta on kulunut vuo­sikymmeniä.
Viulua peittää paksu
tomu, sillä soittaj.i nukkuu nurmen
alla, (HI nukkunut j o kauan. Tuonen
tummassa tuvassa on tyttärenikin
nukkunut j o 15 vuotta, j a poikani
kaatui toisessa maailmansodassa
Jälellä oleva toverini sitro, on vaien­nut,
sillä kielet soittimessani ovat
katkenneet — ajan hampaan kulut­tamana.
Sellaista on elämä. — A . R:
neuvotteluissa
Oanoi; ~ VDT:a Ja Yhdys­talo.
vSIisUisävicaUlsissaineavoUe-luissa
ön Yhdysvaltain ballitukr
sen edustaja ehdottanut käsitel­täväksi,
fcaoeiin UlHyviä kysy-myiislS.
Y h d ^ a l t i d i i KaUtlikä^n
t a i k o i t u k s e i ^ o n t i t e n p e l t tM In-tm^
ttJMHiH Laoslta «etiä sänssdlä
harhauttaa yleinen mielipide pa-rastaikaa
% ^ S v l e n Pafiisln. neu-vdtidujen-
pitäiiäiäkn sifhteeii;
sanotkait Fohlols.Vtetiiaihin iilfcdL
- nMsteriön «tftastaifan tlefhXiäi^
- nossa. —
Pariisin neuvöttehrjön tarkoituk­sena
on sopia yhdessä Vhdysvältaih
Kanssa I*ohjoissrt^ietnaminik)m
tusten j a nuilden sert Vastaisbeh sö-
Itetoimien ehdoitta ldpett{«niisesta.
jonika jälkeen voidaan . neuvotella
niiuista osapuoliai kiinnostavista ky­symyksistä.
VDrr:n hallitus vakuuttaa yhä
edelleen, että sen p o l i t i i k k a ori tar­koin
Geneven vuoden 1962 Laosin,
sopimusten: mukahien j a se kunni.
oittaa Laosin kuhingasfcurtnan riip-pumattomuutta
j a puolueettomuut­ta,
tähdennetään tledotfannoiSBä.
P a r i i s i . — POhjois-Vietnam antoi
perjantaina jyrkän " e i ' ' vastauksen
YhdysvaltJ^en "pysyvään vaatimuk-peen
vastavuoroisuudesta pommi-tusten
lopettamista koskevassa ky­symyksessä.
Pohjois-Vietnamin pääneuvotte­lija
toisti Hanoin vaatimuksen pohi-joiseen
suuntautuvien pommituslen^
lojen lopettamisesta välittömästi ja
ilman ehtoja.
Perjantain istunto kesti kolme ja
puoli tuntia. Rauhanneuvottelut al­koivat
10. toukokuuta. Seuraava i s ­tunto
pidetään keskiviikkona, hel-luntaipyhien
jälkeen.
i HelsinkL — Edusktinta käsitteli
viikon alussa;lisätalousarvion, jonka
'loi)|>usjQiffUia]^ttttyy menojen koh­ella
73.87 iiiiTj..markkaan. Lisä-poöB&
na lÄifd Mriiij.: markkaan. Lisä-budijetin
tärkeihuriSt kysymykset on!
Valmetin osakepääoman korotukset
IraktorintttOtannon laajentamiseksi
kckä 'henkilöautotuotannon^ aloitta­miseksi.
PubeenvUoroissa kiinnitet­tiin
nitldea-ölieljia ihti<Mniota myös
työllisyystilanteeseen, jota ehdote­tut
tuotannon laajennukset tosin h e i
poitävat; läiittd /vasta ^enänällä'
tähtäimellä. ,
Eräät kataanedustajat totesivat,
että hallitukselta odotettiin jo nyt
keväällä sitä työUisyysbudjettia, j o ­ka
on luvassa syksyllä.-
OUceiston taholla p y r i t t i in keskus­telussa'
lietsomaan epäuskoa auto-tehdashanketta
kohtaan, onhan se
valtloheheittmlstHjsen tehtaan hanke
Tämän vttotfen toisessa lisätalous-
^rviossa korotetaan mrti. Suomen jä­senosuuksia
kansainvälisessä kehit­tämisrahastossa
5.7 milj. markalla.;
3 milj. markkaa varataan Kypros-joukkojen
toimiajan jatkamiseen ja
peräti 30 m i l j . markkaa käytetä^än
maataloustuotteiden hintatukea var­ten.
Lisäbudjetista pyydettiin heti
keskustelun aluksi 17 puheenvuoroa
joissa autotehtaan perustamisen eri
juolet olivat keskeisellä sijalla.
Ed. Kalervo Haapasalo (sd) viit­tasi
puheenvuorossaan siihen, että
maahamme on tällä vuosikymmen
neliä tuotettu keskimäärin/ 84,000
autoa vuodessa. Tämä osoittaa suo­malaisen
autotehtaan merkityksen.
Hän viittasi myös siihen, että Val­metin
suunnitelman mukaan auto­tehdas
tarjoaisi varsin nopeasti py­syvän
työpaikan 1,500—2,000 henki­lölle.
Ed. Mikko Laaksonen (sd) totesi,
että budjetissa on määräraha va-kauttamisohjelman
mukaison hinta-
MITÄ DE GAULLEN JÄLKEEN?
Mitä muita mahdollisuuksia
Ranskalla on kuin de Gaullen yk-silövalta
ja perintöprinssi Pompi­dou?
Ranskan vakaana pidetty yhteis
kunta on viime viikkoina horjunut
mielenosoitusten ja lakkoliikkeiden
painosta: Kyllästyminen yksilöval-taan
on de Gaullen luomista ko­meista
näköaloista ja Pompidoun
pankkiirihallituksen aikaansaamasta
tasaisesta noususta huolimatta yllät­tävän
laajaa. Gaullelaisten torstaista
mielenosoitusta on tuskin pidettävä
kokonaan hänen persoonalleen an­nettuna
kannatuksena, pikemminkin
kysymys on de Gaullen vastaisen
liikkeen ääri ilmiöiden synnyttämis­iä
"laillisuusreaktioista". Ranska ha­kee
selvästi uutta uomaa,: jossa kan­salla
j a sen edustuslaitoksella on
sanan sijaa.
ANNATKO ÄÄNESI RAUNAN HYVÄKSI?
Seuraava päivä o l i sunnuntai ja
imatkaajat tekivät virailun kylääm­me-
kierosilmä oppaanaan. Viisitois­tavuotias
tyttäreni o l i iloisen luon­n
i liiirttovaalit kunnostavat meitä kaikkia ja tulevat kiinnos- toinen, vähän vallatonkin j a koulu­tamaian
yhä suimtemmassa niäärässä yksinkertaifiesti sen vuok­si
kun -vaalituloksesta riippuu Väliaikaisesti meltoo paljon mi­tä
me syömme,-miten asumme ja nriten ylebnsä ^ämme. —
Muitta-niin pailjian työtä ja toihnintaa kuin vaalikampanja
aiheuttaakin, Bfeei voi kuitenkaan ehkäistä eloifcuun alussa tääl­lä
Sudbuiyssa vietettävien suuifjijhlien.vaJ^^
"Elri puolilta maata saapuvat uutistiedldlt kertovatfeiln, että
valmistelut- ovat hyvässämen^ossa montella paikkakunnalla).
Urfieilijat käyvät 'lenkeillä' ja harjoituspaikoilla; voimisteli­jat
harjoitt^evat hienoa yhlteisvdmistelunumeroa ja muita
esityikisiä; kuorot valmistelevat sekä yhrteistä- että yksitylsr
lmö«3(ien ohjehnaniumeroita; samoin vahnistauituvait juhlaan
orkesiterit ja soittajat sefloä luikuisait yksityisnumeroiliten, esit­täjät.
Juhlan kotipaiikkafcunnall^ Sudburyssa, tehdään v a l ^
luja juhlapaikkoljen hanldciniiseksi ja kunnostamiselksi, tar-vi*
ttavan työvoiman mobilisoimdseks} ja suuren juhlayleisön
palvelemiseksi.
Ja kansalaisemme tekevät juMavalmisteluija laajan maam­me
eri' puolilta saadakseen nauttia näiden arvojuhlien ohjel-mlstjosta
ja samalla verestää tulttavuiiiksia ja solmia uusita ys-tävyyssiteitä
pöltlkien mÄlto)g€^ päässä asuvien toisten kansa-lai
»t«mme kanssa. mahdollisimman) hyvin huöli-
Toiminta sufuirjuhlien vahiifetamiseto si!iis täydessä matta sitä vaikka juhJien edel-mtenossa.
Mutta toasaalta- on hyvä muistaa, että nyt on enää lä onkin tärfloeät liittövaaMt,
SYNTYA^\.
PÄIVIÄ
IDA LINDROOS, South Porcu-pine,
Ont. täytti keskiviikkona ke-säk.
5 pnä 84 vuotta.
TI-LDA MOISip, McKerrow, Ont.
täyttää torstaina: kesäk. 6 pnä 79
vuotta.
JOONAS SYRJÄLÄ, McKerrow,
Ont; täyttää lauantaina, kesäk. 8 pnä
70 vuotta. - >
Yhdymme sukulaisten j a tuttaväin
onnentoivotuksiin.
vain kahdeksan viikkoa valmiä-tehialilkaai.
Käyttäikdteme se
Rauha on edelleenkin nykypäivän
tärkein kysymys. Meidän kehityk­semme
j a elämämme riippuu siitä.
Ainoastaan mailmassa missä ihmisi-henki
ja -arvo sekä ihmiskunnan y h ­tenäiset
velvollisuudet ovat pää­asiana,
voi tulevaisuus antaa toivoa
ja tarkoitusta.
Se on asia j a velvollisuus jonka
jaamme kaikkien ihmisten kanssa.
Me voimme tuoda esille tarkoitus­perämme
käynnissä olevassa vaali­kampanjassa
ja valitessamme jäse.
niä Canadan seuraavaan parlament­tiin.
Canadalaiset ovat osoittaneet
uudelleen j a aina uudelleen, j a yhä
kasvavin numeroin, julisteilla, nimi­keräyksillä,
marsseilla, edustajilla
ja mielenosoituksilla, että he tahto­vat
rauhaa.^ Nyt on meillä tilaisuus
tehdä se äänestyslipuilla.
Vaatikaa, että ehdokkaat piiris­sänne
antavat selvän j a täydellisen
selostuksen Canadan osuudesta
rauhan hyväksi. Kannattakaa niitä
ehdokkaita joilla on itsenäinen oh­jelma
jotka voivat palvella Canadaa
Ja maailman rauhan, ja hyljätkää ne
jotka tyytyvät alistamaan , meidän
etumme USA:n ulkomaisen sotapoli­tiikan
hallintoon.
Meidän on valittava sellaiset parr
lamentin jäsenet jotka puolustavat
itsenäisen Canadan rauhan politiik­kaa
joka °on laadittu alia-olevalle
pohjalle:
1. Rauhanomainen yhteiselämä e r i
yhteiskunta järjestelmien kesken;
2. Erimielisyyksien sovittelu neu­vottelemalla
ja V K : n peruskirjan
mukaan.
3. Joukkomurha aseiden hävittä­minen,
loppu aseistuskilpailuun, ja
vähitellen aseista riisuminen tarkan
kontrollin, alaisena./
4/ Sekaantumattomuus toisten
maisten asioihin.
5. Siirtomaiden j a rotusyrjinnän
poistaminen, ihmisten oikeuksien ja
itsenäisyyden puoltaminen koska se
on välttämätöntä rauhan saavutta­miseksi.
6. Normaalisen ulkomaakaupan.
perustaminen yhteisten etujen poh­jalta.
7. Ystävälliset kulttuurisuhteet ja
yleinen kunnioitus kaikkien kanso­jen
kesken.
Uudella vastarintaliikkeellä on
tarjottavanaan kaksikin johtomiestä
eräänlaisina kansanrintamakandi-daatteina:
sosialististen puolueiden/^"stamaan ja mahdollisesti kukista-valvonnän
toteuttamiiseksi, taian,
hintaosastolie aiotaan/palkata tila-^
päiifen tiedotussihteeri;;(fr;'; '
Ed. Pekka Pe8ola,.(Ubi Jttatsoi, ,«t-tel
h«»nki!%utk)t!ehd«fi/0^'>'8ilpffiessa /
kannattava yritys ja,^vastpti.'sellai­sen
perustamista. Hänen, mielestään,
Saabin tarjoamalla automallil^v ei
ole menekkiä ja se o n liian k a l l ^.
Ed. A l l i Siiskonen, >(ifPSt> va­l
i t t i sitä, ettei esiUä oleva lidätitid-jetti
ole työllisyysbudjetti. Hän ar­vosteli
myös sitä, ettei budjetissa
ole määrärahaa asuntotuot^omää-värahoihin
j a toivoii että; sellainen
löytyisi syksyn. lisäbUdjeUi^: .
Myös Tuure Salo (lib) yhtyi pes-simistisiin-
ennusteluihinfs^ft suoma­laisen
teoHlsuuden laajentaoitsien
johdosta, jota valtion johtama auto--
tchdas merkitsee.
Ministeri Väinö Leskinen katsoi,
että on oikein vaatia selvitystä koti­maisen
autotehtaan perustamisten
kannattavuudesta, mutta oli/ äitä
mieltä, että ei ole syytä epäillä ruot^
salaistehtaan yhteistyön tarjoamia
mahdollisuuksia tässä suhteessa.
Hän o l i myös sitä mieltä, ettäaUto-tehtaan
paikka on valittava nimien-omaan
kannattavuusnäkökohtien
mukaan ottamatta huomioon tääsä
muita seikkoja. ,
Vietnam
Seuraavat tainankset ovat Bfa^
noissa tänä vuonna julkaistusta
kirjasta TheyflaveBeen in North
Viet Nam He ovat oUieet Poh-jois-
Vietnamissa).
MINÄ — A M E R I K K A L A I N EN
"Kaikkein tärkeintä minuöta olisi
kuitenkin saada amerikkalaiset
maanmieheni ymmärtämään mitä
itse olen ymmärtänyt nimittäin sen,
että Vietnamin kansa, lämmin, ystä­vällinen,
vieraanvarainen, kohtelias
ja elämänmyönteinen, on päättänyt
jatkaa pitkää taisteluaan vapaudesta
ja riippumattomuudesta aina viimei­seen
saakka. Yhtä l a i l la kuin minut
on hyväksytty ihmeellisellä j a i l ­meisen
vilpittömällä myötätunnolla
Amerikan kansan >jäsenenä, yhtä
lailla vietnamilaiset ovat aina aset­tuva
sekä sanoissa että teoissa vas-muodostaman
vasemmistofederag-tion
j(^taja Francois Mitterrand j a
Indokiinan sodan päättäjä entinen
pääministeri Pierre Mendes-France,
Molemmat ovat ilmoittaneet olevan
sa käytettävissä —r ja molempien
omat puolueet ovat liian kapeita
pohjaksi.
Sekä Mitterrand että Mendes-
France ovat vasemmistointellektuel­leja,
joilla on edellytyksiä ymmär­tää
sitä uutta mielialaa, joka on val­lannut
Ranskan. Mendes-Francen
kannatus lienee laveampi kuin Mit­terrandin,
joka toisaalta saattaa l u ­keutua
siihen yhteistyöhön joka on
olemassa hänen johtamansa vasem-mistofederaation
ja maan suuren
kommunistisen puolueen (23% ää­nistä
1967) välillä.
Vasenunistofederaatio ja kommu­nistit
ovat hahmotelleet yhteisen oh­jelman,
josta ilmenee yksimielisyys
monissa sisä- ja talouspoliittisissa
kysymyksissä samoin kuin esimieli-syys
ulkopolitiikasta. Mitterrand e i
kuitenkaan ole sitoutunut tähän yh­teistoimintaan.
Hän haluaa vain kom
munistien kannatuksen lupaamatta
mitään. Mendes-Francen asenne on
suunnilleen samanlainen.
Näissä esikahakoissa joissa itse
asiassa taistellaan johtopaikoista de
Gaullen jälkeen, on esillä myös gaul
listien liittolaispuolueen aikaisempi
valtiovarainministeri Giscard d'Es-ting,
joka muutamia vuosia sitten
riitaantui ystävänsä de Gaullen kans
&a talouspolitiikasta.
de eculle istuu kuitenkin edel­leen.
Vaalit koskevat kansallisko-maan
kaikki Amerikan hallituksen
yritykset kertoa heille, kuinka hei­dän
pitäisi elää."
John Gerassi, amerikkalainen leh­timies,
kirjailija j a yhteiskunta­tieteiden
professori New Y o r k in
yliopistosta. / ^
MINÄ — R A N S K A L A I N EN
"Läntinen teollistunut yhteiskunta
olisi jo langennut polvilleen. Eng­lanti
tosin 'piti pintansa' saksalais­ten
pommituksissa, mutta lentohyök
käykset eivät olleet yhtä voimape­räisiä,
eivätkä kestäneet yhtä kauan.
Koko maa e i joutunut hävityksen
Kohteeksi. Samanlainen pommitus
jotain läntistä kansakuntaa vastaan
halvaannuttaisi sen, tehden t j i q i k si
sen taloudelliset perusresurssit."
Jacques Decornoy,. ranskalaisen
Le Monde-lehden kirjeenvaihtaja.
kouksen kokoonpanoa, ei presiden­tin
virkaa. Nykyiset tipalla olevat
voimasuhteet kansalliskokouksessa
voivat muuttua/de Gaullelle eirä-edullisiksi
ja silloin ollaan vain uu­dessa
kierteessä, tilanteessa, jossa
parlamenttienemmistö on yksinval­taisen
presidentin vastustajilla.
Poliittiset erimieUsyydet ovat
nyt kokonaan uudella tasolla Ja ne /
voimat, jotka pystyvät vetoamaan
maassa syntyneeseen uuteen h y l ­keen,
menestyvät parhaiten. Mie­lialat
ovat ailahtelevia j a vaalitu­los
— mikäli vaaleihin päästään
lakot kun vielä Jatkuvat >~-ortfi7>
sin hämärän peitossa. Yksi on
varmaa. Ranska muuttuu.
— Hilkka Ahmala.
PÄIVÄN PAKINA
PUNAISTA JA SINISTÄ LÄSSYTYSTÄ
Jokapäiväisessä elämässä tun­tuisi
monesta meistä hieman ou­dolta
jos yritettäisiin käyttää rin­natusten
_sekä punaista että si­nistä
väriä. ==-
Mutta näyttää siltä, että toi­mettomuuden
ja mitään sanomat­toman
lässytyksen symbooliksi ne
molemmat yhdessä 'ja erikseen so.
pivat mainiosti. -.-/
Tässä yhteydessä •—vaalien alla
kun ollaan j a eletään — on tie­tenkin
kysymys vanhojen puoluei­den
vaalikirjallisuudesta, oikeas-.
taan "puolueohjelmastakin", vaik­ka
meille on aikaisemmin sanottu,
että puolueohjelmien laatiminen
saa jäädä tuonnemmaksi — ja
vielä niiden laatimisen jälkeenkin
on johtajalla yksinvalta sanoa^
mitä hän puolueohjelmasta hy­väksyy
ja mitä ei.
Me kaikin muistamme vielä
Lester B, Pearsonin vaalilupauk­sen
"kuudestakymmenestä toimin­nan
päivä.9tä",, jona aikana piti
pantaman hihat heilumaan.
Myös onuistetaan, miten siitä tuli
kuukausia kestänyt toimettomuu­den
aika.
Mutta nyt ovat kummatkin van­hat
puolueet" vieneet ennätyksen
mr. Pearsonlsta —• pääministeri
Pierre Trudeau on julkaissut pe­räti
80 "vaalilupausta" j a halua-
•matta jäädä sen huonommaksi,
oppositiojohtaja Robert Stanfiöld
on julkaissut 56 vaalilupausta se­littäen,
että 'lisää on tulossa".
Liberaalien vaalilupaukset on
lähetetty punaisissa kansioissa e h ­dokkaille
ja muille silmäntekevil-le.
KoTiservatiivien lupaukset on lä-hetoittiy
puoluekatraalle sinisissä
ikansioissa japääasiallisin ero näil­lä
lupauksilla onkin niiden kau^
sioiden värien erilaisuudessa.
Toisaalta osoittautuu, että nii­den
kansioiden värieroavaisuuksis-ta
huolimatta kummankin puolUw
een vaalilupaukset" ovat miltei sa-maMu
tavalla mahoja, jos a^iaa
katsotaan hetken tärkeimpien ky­symysten
pohjalta^
Vniklka> näiUä vanhoilla puolu­eilla
on yhteenlaskien jo julkais­tuissa
vaalilupauksissa 136 koittaa,
n i in ikummassakaan niissäi e i ole
halaistua saitaakaan esimerkiksi
Carterin kuninkaallisen, knmissiov
nin verotusjärjestelmän korjaami.
sesta, mikä täytäntöönpantuna
asettaisi kaivos- öljy- ja muille
"VapaakyytHälsyhtlöille" ikohtuul-lisemman
osan verotaakasta j a s i ­ten
huojentaisi miljoonien taval­listen
canadalaisten liian raskasta
verokuormaa.
Kummankaan pujtlueen vaalilu­pauksissa'
e i ole mitään mahdolli-
_sjsta toimenpiteistä yhdysvaltalai­sen
pääoman maahan tunkeutumi­sen
estämiseksi.
Mitään käytännöllistä ei esitetä
Quebecin tilanteen johdosta. E s i - ,
merkkinä voidaan mainita pää­ministeri
Trudeaun "vaalilupaus"
minkä nnikaan Canadan perustus­laki
(BNA) o l i s i (kokonaan uusit­tava
— vanhalla pohjallal Miksi
pitäisi perustuslaki uusia, jos ei
kerran aiota tehdä sellaisia uudis,
tuksia; mitkä ovat' välttämättömiä
ei vain Quebecin väestön oikeuk­sien
turvaamiseksi, vaan myös, ja
enoiett kaikikea maamme liittoval-tlorauödon
säilyttämiseksi?
Kummankaan vanhan puolueon
"lupauksissa" e i ole mitään ehdo­tuksia
sosiaalisen huollon paran­tamiseksi^
Totta on sekin, ettei
'niissä ole avonaista hyökkäystä
nyt voimassa olevien sosiaalihuol­tojen
huonontamiseksi.
Mutta silti on paljon sellaista
sanahelinää mistä näkyyy ettS mo-lemmat
-puolueet ovat sotsiaalihuol-jlon
kohdialta omatksuneet ns. " v a -
linnallisuusteorian", jonka mu-
<kaan sosiaalihuoltoa aimetaan vain
"tarvitseville".
Tämä "tarvitsevat'^ määritelmä
tuntuu hienolta ajatuikselta sikä­l
i , että mitä hittoa sitä sosiaali-huoltoa
annetaan sellaisille, jotka
eivät sitä "tarvitse". "Jofckerina"
tässä hiyvin suunnitellussa kortti­pakassa
on-^aln . se, että siihen
määritelmään sisältyy ihmisarvoa
alentavan "köyhyydentodistuhsen'-
hamkkimlstnääritelmä. Esimerkik­si
Medlcaren saannin ehdoksi t u ­l
i s i vaatimus, että canadtdainen
on "köyhä kuin kirkon rotta" t a i
muussa tapauk8$»a, .ei • Jieru mi­tään.
Kummankin puoluejsn j a erikoi­sesti:
liberaalipuolu^ii vaalllu-paukset
on laadittu helskyvän sa-mahellnän
tyyliin tarkasti huolehc
tien kuitenkin, että hienosti esi­tetyt
sanakäänteet j a määritelmät
lupaavat niin vähän kuin mah­dollista.
Koskis-Kassu jos vielä eläisi j a
vaikuttaisi, hän laulaisi nila ma­hoista
"vaalilupauksista", että
"nothingia oli ruokapöydälftä j a
kokki uutta t e k i " . K-tinsäkoura.