Vapaus, June 6, 1968

              Atttlierip^ u teeotMl ciau B M U Iqr the Post OBk» DepeHniaBt iPtUui^ aqd for , pcyment of postajre in cath. VAPAUS. 100 Efan St. W.. Sudbury, Ont.Pa«Uc« iwld at Sudbury.
Sudbuiry, Onit' Torstai; IbesSk. 6 p. Thiursday, Jtune 6, 1968
I
Tuli Kaliftomian osavaltion esivaalien voiton jäflceen
miirhatiiksi; tapauksesta pidätetty 24-v. Snrhan Sirhan
^ AngdM^ Kaiu.--— Senaattoii Robert F.^K^ jonka aivoissa
oli vlelö yli 3 tuntia kestäneen leikkauksen jälkeen murhamiehen ampu­man
kuullan siru, sekä niskassa toinen luoti, kuoli tänä (torstai-)_aamuna
ke^o Z M meidän aikaamme — nola M tunnin kuluttua katalan ampu­mistapauksen
jäikin.
Maaifanan yleistä mielipidettä tyrmistyttäneen murhan johdosta on pidä
tetty Jerusalemissa syntynyt luultavasti jordanialaista sukuperää oleva
24-vuotias Sirkan Sirhan, jota vastaan on nostettu kuusi syytöstä. Hänelle
on määrätty $250,000 takausmaksu.
jälkeen kun hän oli saanut tiedon Kalifor­nian
osavaltion esivaalien voitosta ja pitänyt "voittopuheen" sen johdosta,
senaattori Robert F. Kennedyä ammuttiin keskiviikkoaamuna päähän ja
niskaan. Hän selviytyi keskiviikkoisesta 3 i / ^ tuntia kestäneestä hätätila-leikkaubsiesta
^'erittäin vaikeassa tilassa", kuten seUtettiin. Kennedy sai
KalifonMf»! esivaaleissa 45% aäidstö ja hänen läheisin kilpailijansa, se-naattori
Eug«ne McCarthy 42 pros.
Senaattori Kennedyn eräs avustaja sanoi, että kaikki paitsi kuulan
sirpale poistettiin Kennedyn aivoista, ja että toinen, vähemmän vaaralli­nen
luotd on vielä luinen niskassaan.
Hänen sanomalehtiedustajansa
Frank Manki^Mvicz sanoi lehtikirjeeh
vaihtajille, että Kennedyn hengitys
ja verenkierto ovat hyvässä kun­nossa,
mutta seuraavat 24—36 tuntia
ovat Riittisiä. Hän sanoi tapahtu­neen
jotakin vauriota verensaantiin
, aivojen keskiosassa — mikä kontrol­loi
valtimonlyöntiä, verenpainetta ja
silmien liikuntaa — mutta ei "ajat­teluprosessia".
Kennedy oli tiedoittanut noin
2,000:lle seuraajalleen Kalifornian
vaalivoitosta hotellissa pidetyssä ko­kouksessa
ja" aikoi oikoteitse keit­tiön
kautta kirjecnvaihtadien ko­koukseen
kun kuuluivat nämä lau­kaukset-
Ampuja, joka poliisien mu­kaan
oli hintelä, vain 140 paunan
painoinen nuori mies, ampui erit­täin
nopeasti ,^2 kaliberin revolve­rilla
kahdeksan panosta.
Sen. Kennedy, johon osui ilmei­sesti
kolme kertaa, kaatui hotellin
lattialle silmät avoinna ja väkijou­kon
pyöriessä ympärillä.
Roosevelt Grier, Los Angeles
Rams-jalkapalloklubin jättiläiskokoi-nen
neekerijäsen kaappasi nopeasU
pyssjmiiehen, otti revolverin hänel­tä
pois ja pidätti miehen kunnes, po­liisi
tuli paikalle.
Poliisit kuulustelivat tuntikausia
ampumisen johdosta pidätettyä
mutta kohtasivat aina jäisen äänet­tömyyden,
paitsi kerran hän vastasi
"yes". Myöhemmin ilmoitettiin, että
ampumisen johdosta pidätetty on
23-vuotias Sirhan Sirhan. Hänet tun­nistettiin
Pasadenassa, Kaliforniassa
asuvan veljensä kautta, jonka ni­miin
murha-aseen sanotaan ostetun.
Sirhanilla sanotaan olleen pidätys­hetkellä
neljä sadan dollarin sete­liä,
jonka rahan avulla poliisit usko­vat
hänen yrittäneen paeta ampu-mispaikalta.
Sirhanin taskusta löy^
dettiin erään pasadenalaisen sano­malehden
leikkeleitä, jotka eivät ol­leet
myötämielisiä sen. - Kennedyä
kohtaan.
Kennedy vietiin ensiksi Keskus-
Sen. ROBERT KENNEDY
vastaanottosairaalaan missä lääkärit
sanoivat hänen olleen "käytännölli­sesti
katsoen kuolleen"
Lääkärit antoivat hänelle siellä
sydänhierontaa, happea ja adrena­liinia.
"Ensiksi hän oli pulssiton",
sanoi Kennedyä hoitanut lääkäri.
'•Sitten tuli pulssi takaisin, sydämen
tykytys ja hieman katkonainen hen
gitys."
Sen jälkeen Kennedy vietiin GkK)d
Samaritan sairaalaan- Siellä alkoi 6
lääkäriä .käsittävä ryhmä suoritta-
PUHEUNTYÖUISET
LAKOSSA P-ONTARIOSSA
Yhtiö Yäj»ltää, että saboitajajsia a n tehty;
l u m o n viiikailija ei tiedä a s i a i ^ mitään
KeiKniedy-iiiiidiiUia/ -voi
GiDa yhteyftteiä - TASS
Moskova. — Eräs neuvostoliit­tolainen
lehtikommentaattori sanoi
(keskiviikkona, että senaattori Ro-dert
F. Kennedyn asmpumiseUa ja
hän^ veljensä murhalla v. 1963
saattaa olla yhtymäkohta.
TASSiin uutiskommentaattori
Igor Orlov sanoi, että vielä on monta
vastausta vailla olevaa kysymystä
presidentti John F. Kennedyn
murhasta, ja kysyi"voidaanko täy-dellisestii
sivuuttaa mahdollisuus,
että mmliayritys Robert Kennedyä
vastaan on yhteydessä presidentti
Kennedyn murhaan?"
New Liskeard, Ont. —. Työnjohta­jat
välittivät puhelinsoittoja täällä
sijaitsevissa Northern Telephone-yhtiön
keskuksissa tiistaina kun la­kossa
olevat puhelinyhtiön työläiset
olivat lakkovahdinnassa, vaatien sa­maa
palkkatasoa kuin on emäyhtiön
eU Bellin työläisillä.
Viisisataa Northern Telephone-yhtiön
työläistä meni lakkoon kaksi
päivää ennen kuin lakon oli määrä
alkaa.
Lakossa on kaksi Communications
Workers of American union osastoa
jctka edustavat työläisiä Ontariossa
ja Quebecissa, Lakossa oleviin työ­läisiin
kuuluu puhelinneidit, laitos­miehet,
asentajat; korjausmiehet,
lankamiehet, rakennustyöläiset, vi-rastotyöläiset
ja varastotyöläiset.
Eräs yhtiön (johtajista sanoi, että
työnjohtajat^pärjäävät koko hyvin"
New Liskeardissa mutta asennukset
ja muutot ovat pysähtyneet melkein
kokonaan.
Muut paikkakunnat joille lakko
on levinnyt ovat Timmins ja Kaipus-kasing
Ontariossa sekä Vai d'Or,
Chibougamou ja Rouyn-Noranda
Quebecissa-
Yhtiön tiedoitti, että Kapuskasin-gissä
oli katkaistu neljä puhelinkaa­pelia
«abotaasitarkoituksessa. Yhtiö
on luvannut $500 palkkion tiedoista,
jotka johtavat vahinkoa" aiheutta­neen
henkilön tai henkilöiden pidä­tykseen
ja tuomitsemiseen;
Yhden näistä kaapeleista sanotaan
olleen ainoan yhteyden Kapuskasin-gi
n. palokunnantalolle. • ~
Union virkailija Tom Cowell sanoi
ettei hänellä ole mitään tietoa mis­tään
sabotaasista yhtiön kaapeleita
vastaan. "Yhtiö' yrittää vain saada
meidät huonoon valoon", hän sanoi.
Lakon oli määrä alkaa keskiviik­kona,
koska Quebecin laki vaatii,
että yleisön käytössä olevia laitoksia
vastaan julistettavat lakot on ilmoi­tettava
kahdeksan päivää ennen la­kon
alkamista.
Puhelinyhtiön työläisten viimei­nen
työehtosopimus meni umpeen
viime joulukuun 31 pnä.
maan aivoleikkausta kello 3.12 aö.
Leikkaus kesti 3 tuntia ja 40 min.
Lääkärien kertoman mukaan yksi
luoti osui korvaan da tunkeutui ai­voihin.
Toinen osui olkapäähän ja
kolmas ilmeisesti otsaan.
Kennedyn avustaja sanoi leikkauk
sen jälkeen ettei uusia yrityksiä
tehdä päähän jääneen luodin sirpa-:
leen poistamiseksi.
Kennedy vietiin tiedottomassa ti­lassa
sairaalan intensiivisen hoidon
osastolle.
Leikkausta sanottiin onnistuneek­si
sikäli, että sen avulla saatiin teh­dyksi,
mitä yritettiinkin — poiste­tuksi
suurin osa luodista.
Poliisit arvelevat ampumiseen
osallistuneen ainoastaan yhden mie­hen
ja että mies on kuulusteltavana.
Miestä vastaan on nostettu syyte ja
asetettu $250,000 takausvaatimus.
Poliisipäällikkö Thomas Reddin
sanoi syytetyn ryhtyneen lopulta,
tuntimääriä kestäneen äänettömyy­den
jälkeen puhumaan jä osoittau­tuneen
'artikuloiduksi eli säännöl­lisesti
puhuvaksi Ja erittäin sana-rikkaaksi,
ollen erittäin vapaa kes­kustelussa
antamatta kuitenkaan mi
tään apua tutkijoille." Mies kieltäy­tyi
ilmoittamasta henkilöllisyyttään
ja keskustelemasta ampumistapauk­sesta.
Oikeusministeri Ramsey Clark sa-,
noiFBIrn tutkivan kaikkia mahdol-jisuuksia,
"mutta tähän mennessä
saamieni tietojen mukaan tapauk­seen
ei liity salavehkeilyä"..
" Mitkään sanat eivät vastaa tä­män
tragedian hirveyttä", sanoi pre­sidentti
Johnson. "Koko Amerikka
rukoilee hänen pelastumistaan."
Riainsikalailstyölliäl^ suiuiri Iälkk}oli£ke jatkuu edeUeen
päämihiiil^teiä Geioirg^
Pariisi. — Ranskan hallitus lai­nasi'
tiistaina Intemattonal Mone­tary
Fund (IMF) pankUta'$745
miljoonaa USAn rahassa frankin
aseman lujittamiseksi.
Noin 10 miljonaa ranskalaistyö-
Iäistä jatkoi edelleen lakkoaan
presidentti de Gaullen perintö-tirlnsshi,
pääministeri \ Georges
Pompidoun vetoomuksista huoli*
matta.
Vaikka Pariisissa oli työläisvastai-sessa
mielenosoitusparaatissa tuhan­sia
ihmisiä niin ainoastaan kouralli­nen
lakkolaisia äänesti tiistaina la­kon
lopettamisen puolesta. Avain-
{i^emassa olevat tärkeimmät teolli­suuslaitokset
ovat suurimmalta osalr
ta edelleen lakkotilanteessa.
Pariisin katuliikenne tyrehtyi kii­reellisten
iltatuntien aikana autoili-jain
käyttäessä hyväkseen uudel­leen
markkinoille tullutta gasoliinia
Halvaannustilassa oli lakon joh­dosta
edelleen yleinen kulkulaitos,
postipalvelu, autoteollisuus^~metal-lurgialai
lentokoneteollisuus ja ket-
Jwdainin viranomais^ saiDoVat, «ttä
hyökkäylkseii aloitfä israd
Tel Aviv. — Israelin suihlkuhä-1 Jordanin rajalla ja Missä Manshi-
Stanfield uhkaa
tehdä muutoksia
sairaushuoltolakiin
: Toronto. — Conservatiivien johta­ja
Robert Stanfield sanoi täällä a i .
kuviikoUa, että jos hänen puolu­eensa
tulee valituksi kesäkuun 25.
päivän vaaleissa, niin liberaalien
kansalli.seen sairashuoltolakiin teh­dään
huomattavia muutoksia.
'^Minulla on harvoin ollut -niin
voimakkaita tunteita mitään muuta
kohtaan, kuin minulla on tässä ky­symyksessä,
missä liittohallitus pa-koifctaa
maakunnat hyväksymään
omat päätöksensä. Tämä on maa­kuntien
oma asia;" sanoi Standfield.
Hän e i kuitenkaan antanut mitään
yksityiskohtaisempia tietoja siitä
mitä muutoksia heinäkuun 1. päi-viQiä
voimaan astuvaan sairashuol­tolakiin
tditäisiin.
Standfield antoi sairashuoltola­kiin
uhkaavan lausuntonsa nau.
hotetussa haastattelutilaisuudessa,
joka esitetään CBC-TV:n ohjelmas
sa. The Public Eye, kesäkuun 11.
päivänä.
VAHGrNVARTUAT
UHKAAVAT UKKOUTUA
Valtiaita moiititaaii louikatiiksQsta, muftjta
hjeidäm laiusunttojaan! ei hiäluita (kuulla
MontreaL — Quebecin 34 vanki­lan
vartijat ilmoittivat tiistaina, että
he menevät lakkoon, jos maakunnan
oikeusministeri Jean-Jacques Bert­rand
jättää edelleen huomioimatta
heidän valituksensa huonoista työ­olosuhteista.
Unioii of Public Security Agentsin
presidentti Raymond Pion sanoi,
että Quebecin oikeusministeri oli
kieltäytynyt vastaanottamasta unio­nin
mies- ja naispuolista valtuus­kuntaa
viime maanantai-iltana Quej_
bec Cityssä.
Mr. Pion sanoi, että vartijat ha­luavat
"normaalit työolosuhteet ja
työturvallisuudet, mutta mr Bert­rand
on vitkastellut vuosia tutkies­saan
näitä kysymyksiä."
Lähetystön Quebec Cityn lähet­täminen
seurani sitä kun Montrea­lin
naisvankilan vartijat jättivät toi­mensa
viideksi minuutiksi viime
sunnuntaina.
Mr. Pion sanoi, että naisvartijat
jättivät toimensa pettymyksissään,
sillä vankilan johtaja oli ollut sai­raana
U päivää, eikä heillä ollut
minkäänlaista päätösvaltaa vankien
suhteen;. , .
Pion selitti lisäksi, että vaikka
vankilaa joilta ja on palkan pääUä
v i i n b i t i a m k m ei ole paljoa vair
taa, vaan vankilan asioita määrää
erikoisasemissa olevat vangit
Vartijain lukumäärä on myöskin
epätavallinen, sillä esim^ viikonlop­puina
siellä on toisinaan vain neljä
tai viisi vartijaa huolehtimassa 100
vangista.
Mr. Pion sanoi, että vartijoitaTyy-tetään
vankiloista karkaamisien suu­resta
lukumäärästä Quebecissa,
mutta kun unioni oli valmis lähettä-r
mään vartijoita kuninkaallisen ko­mission
kuulusteltavaksi siitä, miksi
karkauksia sattuu useasti, niin heitä
ei otettu vastaan.
VIIME TIEDOT
Washington, -r- Presidentti Lyndon B. Johnson tiedoitti torstai­aamuna,
heti senaattori Robert Kennedyn kuoleman jälkeen^ että sun­nuntai,
kesäkuun 9 päivä on määrätty kansalliseksi, surupäiväksi, ja
että hän, pres. Johnson, on ryhtynyt toimenpiteisiin tutkimuksen suo­rittamiseksi
väkivaltaisuuksista Yhdysvalloissa.
Pariisi. — Yhdysvaltain edustaja W.AverellHarriman esitti kes­kiviikkona
uudelleen, että Pohjois-Vietnam osallistuisi USA:n kanssa
toimenpiteisiin Laosdn puolueettomuusaseman palauttamiseksi. Keski­viikkona
oli Vietnamin rauhanneuvottelujen aloittamiseksi järjestetty­jen
keskustelujen 7. kokous. Pohjois-Vietnamin edustajiston eräs pu­hemies
sanoi kokouksen jälkeen: "Harriman kulkee luonnollisesti ym­pyräänsä
. . . ja niin loppui tämänpäiväinen istunto mitään tuloksia
saamatta."
Ottawa. —- Liittohallitus harkitsee, pitäisikö senaattori Robert
Kennedyn murhan antamien opetusten perusteella lisätä canadalaisten
vaaliehdokkaiden poliisivartiota.
Quebec. — Quebecin finanssiministeri Paul Dozöis tiedoitti keski-~
viikkona, että Quebecbi hallitus aikoo lainata Länsi-Saksalta $30 mil­joonaa
Yhdysvaltain rahassa.r Hän tiedoitti lainlaatijakunnalle että
^mainitusta länsisaksalaisesta lainasta, josta nyt käydään neuvotteluja,
tulee maksettavaksi 6.875 prosentin korko.
vittäjäkoneet pommittivat Jordania
tiistaina, vuoden 1967 Arabi-Israelin
sodan vuosipäivän aattona. Sitä
seurasi tykistötulen vaihto ja Jor­danin
väitösten mukaan myös maas­ta
maahan ammuttavien rakettien
käyttö, mikä oli ensimmäinen sel^
lainen tapaus Keski-Idässä.
Israelin viranomaiset väittivät
hyökkäyksistään ^'vastatoimenpiT
teeksi" neljää osuustoiminnallista
maatilaa vastaan kohdistetulle ty-kistöammunnalle.
Israelilaisten toi­mesta
surmattiin 30 henkilöä ja haa­voitettiin
60«muuta sekä sytytet­tiin
metsäpalo jordanilaisen kau­pungin,
Irbidin, lähettyvillä, sditti
Jordanin kuningaskunnan Y K : n lä­hettiläs
Muhammed H. El-Farra
New Yorkissa.
Jordanin YK:n lähettiläs sanoi,
että Hmaponmiituksen yhteydessä
Israelin toimesta käskettiin myös
maasta maahan ammuttavia raket­teja,
mitkä tuhosivat useita osia
Irbidin kaupungissa ja lähiseudun
kylissä. Israelin armeijan eräs pur
hemies, jonka nimeä ei ole julkais­tu,
kielsi syytöksen
Tulitus jatkut pimeän tuloon asti
kranaatinheitinten panosten aräjäh-dellessä
Jordan-joen l ä h e t t y ».
Tämä oli kaikkein vakavin selkkaus
näiden maiden välillä maaliskuun
29 päivän jälkeisenä aikana. Mai-nittuna-^
äivinä Israelin syöksypom-mittajat
pommittivat Jordanin ty-
Ristöasemia, kuten israelilaiset vält­tivät.
Israelin uusi hyökkäys järjestettiin
arabien vastarinnan voimistumisen
jälkeen Jordanin alueella, minkä Is^
rael miehitti kesäkuussa 1967 käy­dyn
sodan jälkeen. Arabit olivat ve^
donneet joukkomittaisen lakon jär­jestämiseksi
Jord an joen länsiran­nalla.
••
T e l Avivista annetun sotilastie^
donannon yhteydessä mainittiin, et­tä
Israelin taisteluhävittäjät pom-mittivat
Jordanin alueita 12% m a i ­lin
mittaisella rajalla kolme tuntia.
Kaikkien (koneiden sanotaan palan­neen
pommitusmatikoilta takaisin.
Jordanin sotilasviranomaiset sa­noivat
Israelin aloittaneen hyökkä­yksen
avaamalla konekiväärituli­tuksen
Jordanin farmareita vastaan
ja sitten tankkien, tykkien ja kra-naatinheitinten
tulituksen.
Viisi tuntia kestänyt tulitus ai­heutti
tuhoa vanhanaikaisessa roo-malaiskaupungissa
Umm Qayssa
yyan alueella.
Tämä hyökkäys tapahtui pian sen
jälkeä kan Israelin puolustusmi­nisteri
Moshe Dayan sanoi maanan­taina
Heborinin arabilaispormesta-rillle,
että juutalaiset, jotka ovat
muuttaneet mainittuun Israelin
miehittämään kaupunkiin, tulevat
olemaan siellä pysyvästi, ja että Is­raelin
armeiga tulee puolustamaan
heitä siellä.
Jordan on pyytänyt YK:ta ryhty­mään
tehokkaisiin toimenpiteisiin
näiden juutalais-asukkaiden pitä-miseOcsi
pois kaupungista.
jukaupat. Pankit ja jotkut kivihiili­kaivokset
avattiin tiistaina tai nii­den
avaamiseksi tehtiin ainakin val­misteluja.
Ranskan pankki aloitti toimin­tansa.
Puolustusministeriö tiedoitti, että
sen siviilityöläiset ovat 'palanneet
työpaikoilleen.
Marcoule-automaattikeskuksen työ
Iäiset aloittivat uudelleen työnteon.
Marseillesissa, Ranskan toiseksi
suurimmassa -kaupungissa, avasivat
ketjuliikkeet ovensa.
Toisaalta katsoen Pariisin osake-;
pörssi, kulta- ja ulkomaisen valuu­tan
markkinat olivat suljettuina.
Suurin osa yliopistoista ja muista
oppilaitoksista oli edelleeii suljet­tuna.
, _
Pariisin vuokra-autojen ajurit,
joiden eräitä vaatimuksia ei oltu
hyväksytty, päättivät jatkaa edel­leen
laldcoa. Samoin menetteli M i ­chelin
Rubber-yhtiön noin 4,000
työläistä; Usinor-J>enain terästeh­taan
8,000 työläistä; Secman kolmen •
tehtaan työläiset; A i r Francen työ-
Iäiset sekä suurimmat ketjidcaupat,
mukaanluettuna Pariisin suurin ket-;
jukaupipa. \
Valtion alaiset televisio- ja radio-verkostot,
jotka välittivät vähän mu­siikkiohjelmaa
ja silloin tällöin
myös uutistietoja, olivat edelleen
lakkotilassa. Radiouutisten välillä
oli toisinaan 7 tuntia kestänyt väli­aika.
Ranskan työläisten laHcoliike a l ­koi
suuressa mittakaavassa touko­kuun
17 pnä. Lyonsissa kehittyi tap-pelukohtaus
yliopiston oikeisto- ja
vasemistolaisopiskelijain välillä. •
KÖYHÄT PUHUTTELIVAT
OIKEUSMINISTERIA
Sanoivat aaiOteb ''naiiviksi tai ^betalcsi"
jos hän luulee s^riinnän lioppunietein
Washingt(m. — Köyhäin Ihmisten
kampanjan mielenosoittajat pääsi
vät USA:n oikeusministeri Ramsey
ClMkin kanssa yhteyksiin- tiistai­na
esittäen pitkän luettelon valituk­sia
oikeuden arvoista, kuten köyhät
ne näkevät.
Palatessaan ministeriön edustal.
le, josta heidät oli lukittu ulos päi.
vää aikaisemmin, mielenosoittajat
havaitsivat ovien olevan auki 115
mielenosoittajalle. Heidät johdatet
tiin poliisiketjujen läpi .erääseen
saliin, 'jossa sitten tapasivat mr.
Clarkin,
Oikeusministeri luuli, että mie­lenosoittajat
halusivat kuulla hä­nen
kantansa heidän esittämiinsä
vaatimuksiin syrjinnän, koulutuk­sen
j a asuntojen suhteen.
Clark oli vasta aloittanut puheen,
sa kun hänet keskeytettiin mexico-lais-
amerikkalaisen Rudolfo Gonza-lezin
toimesta, joka sanoi, etteivät
he tulleet tänne kuuntelemaan
vaan puhumaan asioista.
Mr. Clarkin sallittiin kuitenkin
lopettaa puheensa; jossa hän ke.
hui virastonsa' saavutuksia eräiden
syrjintää ehkäisevien lakien täy.
täntöönpanosta.
Mr. Gonzalezin puhe keskeytyi
muutaman minuutin väliajoin sat­tuneiden
suosionosoitusten vuoksi
kun hän arvosteli lakeja sekä oi­keusministeriötä
tämän saamatto­muudesta
tasa-arvoisten lakien laa­timisessa
niin köyhille kuin rikkail­le
ja eri roturyhmJile.
Mr. Gonzadez nimitti Clarkia
"naiiviksi tai sokeaksi" jos tämä
lutdee, että rotusyrjmtä on loppu­nut
ja lisäsi, jotta siviililait ja nii­hin
tehdyt koiijaukset eivät ole sen
paperin arvoisia jolle ne on kir­joitettu."
"Me haluamme täydellisen muu­toksen
ja kokonaan uuden filosor
fian lakeihin", sanoi mr. Gonzalez.
Mielenosoittajien oikeusministe­riöön
päästäminen käsitettiin Köy­häin
Ihmisten Marssin johtajien ta­holta
suureksi voitoksi. Mr. Clark
oli kieltäytynyt maanantaina pääs­tämästä
26 ihmistä enempää viras­torakennukseen.
Tätä ei oltu kui­tenkaan
hyväfc^tly marssijain ta­holta,
jotka nimittivät tarjousta
epätyydyttäväksi.
Mr. Clark oli sanonut, "että on
kauhean tärkeätä, jotta me olem.
me toinen toistemme; kanssa - yh-teydessä,"
Lähetystö edusti mexico-lafe-
amerikkalaisia ja Amerikan i n ­tiaaneja.
Mexikkolaiset ja intiaanit on ma­joitettu
eräässä koulussa usean
mailin päässä oikeusministeriöstä.
Mielenosoituksen johtaja Hosea
Williams sanoi, että noin 1,750 i h ­mistä
asuui "Ylösnousemuskaupun.
gissa", jossa pitäisi olla tilaa 3,000
ihmiselle.
LBJ VETOSI USAn JA N-LIITON
YHTEISTYÖN LAAJENTAMISEKSI
Puolustaa IfcuHjenMln viivytyÄktifldcaa Pariisissa;
Kosygin initää VieitlniaJinin sotata yhä kompalstuislkivenä
Glassboro, N.J. — Vierailles.
saan alueella, missä hän vuosi
sitten kohtasi NL:n pääministeri
Aleksei Kosyginin, USAn presL
dentti Lyndon B. Johnson sanoi
tiistaina, että tie Vietnamin^rau-haan
on hidas- ja vaBeakuUcut
nen.
Mutta, hän lisäsi, se oUsI vä-hemimän
kivinen^ jos Yhdysvallat
ja Venäjä "haluavat kulkea osan
tiestä yhdessä.
250 O P I S K E L I J A A P O I S T U I PÄÄTTÄJÄISISTÄ
Now York. r - Noin 250 opiskelijaa kä­veli
hatltuiiinjeen ja viittoineen, sormi ko-höteUtuma
V-Voiton merikfldiai ulos Colum­bia
Yliopiston päättäj'äistiilaisu(udesta St.
Joihnt,uomioQdrkosta tiistaina;
Kadiilla 'heitä hiuxrasi nioiiin 1000 alempi-
Iujdkkailai'sta opiskelijaa jia ei-opisk^llfjaa
jotlka olivat järjestäneet'vapauis imarssin'
suureeni Episcopal-kirkk^ neljä kadunr
väiliä mainitulta 25,000 opiskeiEjaa käsit­tävältä
yliopistolta, jbssa toin oUut oipiske-lijain
le^rottomuiuikffldsta viimeisen ikurtiden
viikon aijan. Mittitamilahejilkiilölfcuimm jä­seniä
myöskin Ikäveli ulos. ^^^^^^^^^ H Sota oli "tehaiyt
Prdtesteeraavat vanlhömjmat 'ja opin- enemimän Itouin miikääin m/uu (kiilhoitltaak-tonsa
nyt ipäättäneetopislkelijat, jotka oli seen .meidän oipiskelijoitaTnme, menettä-järjestetty
istuimaan noim 2,000 oif)iskeli- mään luottamuksensa norniaaliaipoOiitti--
j a n sekafan, nousivat ylös ja marssälvat sen ketoitylksen laillisuuteen, 'ja .todista-ulos
ikum professori RidiaaräHofstaditer
alkoi päättäjäisseremoinian sanoen, että
yliopistolaisten mielfenoisoitukset olivat
"iskeneet yliopisition elinjburiin."
Proifessori Hofsftadter sanoi loipisfkdijäin
tyytymälttömyyiksien syyksi päiäasiassa . . , . , . . ,.. ..,
Mtätä raalkaa ja epäiodiellistia yritystä mm. joko postin välityksellä tai kaymlal-
Vietnamissa." lä 'haJtemaissa sen itse.. .
maan heille, että välkivalta oin tä'miäinpäi-vän
oikeus."
Mielenosoitufeseen osaHlistuneet -opin-tcinsä
päiättäneet opiskelijat sanoivat, ötltä
h e saavat päästötodisituksensai myöhiem-
Puhuessaan Glassboron osavaltion
Collegen oppilaiden päättäjäisjuh­lassa,
presidentti Johnson vetosi
Amerikan ja Neuvostoliiton lähei­semmän
yhteistyön puolesta. Hän
sanoi kannattavansa siirtymistä "so-d^
ta rauhaan, vihamielisyyksistä
isovitteluun, umpikiuijaste ddisty le­seen."
Mutta hän yritti vieläkin syyttää
Hanoita Pariisin meuvotteluijen pit.
kittjymisestä väittäen, että tähän
mennessä el USAta kohti ole tullut
"paljoakaan muuta kuin vihamieli-siä
lausuntofja ja väittelyjä".'
N-lilton ja USAn yhteistyön laa­jentumisesta
puhuen hän sanoi:
"Tie siellä. Hanoissa, olisi vähem­män
kivinen, kun maaliman kaksi
suurinta valtaa — Yhdysvallat ja
Neuvostoliitto — olisivat valmiina
kulkemaan osan tiestä yhdessä.
"Vaikka entisiä vastakohtaisuuk­sia
ei ole poistettu", hän jatkoi,
'*me (USA ja NL) olemme todis­taneet,
että, meidän kaksi maatam.
me voi käyttäytyä kansojen perheen
yastuuinalaisten jäsenten tavoin..
Saiositellen ihmisynnpäristön ja
maailman resurssien tuttdmusta uu-delcsi
yhteistyöasteeksi, presidentti
Jolinpoi), .sanoi, että "pienistä lan-^
goista . . . kudotaan lujjaa maail.
manrauhan kangasta."
Moskova. — Yhdysvaltalainen
suurteoUisuusmies Cyrus Eäton ker.
toi NL:in pääministeri Aleksei Ko­syginin
tiistaina sanoneen, että Pa­riisissa
on saatava pikaisesti edis­tystä
jos mielitääh välttää Vietnar
min sodankäynnin uusi eskalaatio.
iKeskusteltuaan mr. Kosyginin
kanssa kansainvälisistä kysymyksis­tä
mr. Eaton sanoi: "Hän (Kosy-gin)
katsoo- asioita aika arealisesti.
Hän käsittää, kuten minäikin, että
on hyvin tärkeätä saada tämä tais­telu
selvItetyksi.'V Hän sanoi mr.
Kosyginin toivovan, että Yhdysval­lat
omaksuisi "joustavamman asen­teen"
Pariisissa^
Mr. Eaton kertoi pääministeri
Kosyginin katsovan, että Vletniu,
min sota estää suhteiden para­nemisen
NL:n ja Yhdysvaltain
väliUä.
NL:n pääministeri '«ilmaisi voi-naakkaan
liiketoimen suureftta laa­jentamisesta
maittemme välillä,
mutta hän pitää vieläkin Tlfetna-min
soijia siinä. suurimpana es­teenä",
sanoi mr. Eaton.