Vapaus, October 8, 1957

              ' Sivu 2 Tiistaina, lökak. 8 p. — Tuesday, Oct. 8, 1957
VAPAUS TelephoQes: Bus. Office 0 6 . 4-4284;
Edltorial Office 06.4-4265. Manager
E. SuksL ,Edltor W. Bclmid. Mailing
addre»: ] ^ 09« Södbnry, Ontario,
Oinsan <aviamUbi C a n a d l a i j s . E s -
,maUbeA'Vor. 6, 1917. Aotborized
U Moond class; tnail by the Post
IpfOce Department, Ottawa. Pub-llshed
ttirice weekly: Tuesdays.
Hmndays and Satordays by Vapaus
Pnblishing Company Ltd.. at 100-102
JSim St. W^ Sodbmy, Ont^ Canada.
Advertistng rates upon appllcaUon.
Translation free of cbaive.
TILAUSBirorAT:
C&nadassa: 1 vk. 7JOO 0 kk. S.75
a kk. 2.25
ThdysvaHolsss: 1 Tk. 8M 6 kk. 4aO
Suomessa: 1 vk. 8 M V kk. im
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta ~ 1957
Missä viipyy elakekdrohis?
Missä viipyy vanhuudeneläkkeiden korotiis ja muut uu-distokf^
et, joita pääministeri Diefenbaket lupasi viime ke­väänä,
eli£ ennen kesäkuun 10:ttä päivää pidettyjä vaaleja?
DIefenbakerin johtama, konservatiivipuolue saavutti sil­loin
huomattavaa kansansuosiota ja myös hallituspaikan ni-nferipmaan
luvaten, että vanhuudeneläkettä korotetaan huo­mattavasti,
jos konservatiivipuolue tulee valituksi.
Hän osoitti aiVan oikein, että $48 kuukausittainen vaÄ-
: huu^ on kerrassaan riittämätön nykyisten hintojen
.^vallitessa, ja että sama pitää paikkansa sokeain ja sotavete­raanien
eläkkeisiin sekä lapsiavustuksiin nähden.
• N6ljä kuukautta on jo kulunut siitä, kun konservatiivit
tulivat valituksi hallitukseen näiden lupausten perusteella,
rnutta vi6läkään ei ole tehty mitään näiden lupausten täyt­tämiseksi.
Tosiasiassa eläkeläisten asema on entisestään huo­nontunut
yhä jatkuvien hinnankorotusten'takia.
ri</Die^enbakerin johtama konservatiivipuolue lupasi vaa­lien
edellä muutakin. Hän puhui silloin totuudenmukaisesti
kansalaisia painavasta liiallisesta verotaakasta ja lupasi, et­tä
konservatiivien vaalivoitto tarkoittaa verotaakan huojen­tamista.
'Mutta mitään ehdotuksia ei ole tämänkään lupauksen
täyttämiseksi vielä tehty.
^i. Konservatiivit puhuivat vaalikampanjan yhteydessä,
::^^tä valituksi tultuaan heidän puolueensa tulee palauttamaan
''•parlaitientin, yliherruuden tässä maassa ja työskentelemään
YK:n kautta aseistariisumisen nopeistuttamiseksi siten, että
^'v^cansakunnan varustelumenotaakkaa voidaan huojentaa.
; Mutta tähän mennessä ei ole konservatiivien toimesta tehty
mitään, näidenkään lupausten täyttämiseksi. Tosiasiassa Die-fenbakerlh
hallitus viimeisteli liberaalien alullepaneman so­pimuksen
mikä asiallisesti puhuen riistää parlamentiltamme
ja. hailitukseltammekin kaiken sananvallan lentovoimiemme
käytön suhteen kansallisessa hätätilanteessa, jolloin juuri on
Ifysymys siitäi v^^
ratkaisut sodan ja rauhan kysymyksistä. Allekirjoittamalla
. sopimuksen, jonka perusteella maamme ilmavoimat yhdis­tetään
Yhdysvialtain ilmavoimiin "yhteisen puolustuksen"
niniissäf konservatiivihallitus ei suinkaan toiminut parlamen­tin
päätösvallan palauttamisen hyväksi, vaan saattoi sen
ilmavoimien kontrollin kohdalta kokonaan "ulkopuolisen"
asemaan.
Ja mikäli on puhe varustelukilpailusta, niin Diefenba-k^
in hallitus et ole pannut vielä tikkua ristiin tässäkään
•asiassa. Tosiasiassa pääministeri Diefenbaker meni. henkilö­kohtaisesti
.YK:n Yleiskokouksen istuntoon vakuuttamaan,:
että hänen hallituksensa tulee seuraamaan edeltäjänsä ta­voin
kaikessa siinä mielettömyydessä, mitä John Foster Dul-
' :l6sin "sodan partaalla" liikkumisen ulkopolitiikan tukemi­sten
edustaa.
Näiden ja muiden samansuuntaisten seikkojen vuoksi
liittohallitus on jo menettänyt suuren määrän siitä "göod
.: .»miista" mitä valitsijat yleensä sitä kohtaan liittovaalien
7 ^ jälkeen tunsivat.,Tosiasia tietenkin on, että vaalilupausten
r täyttyämisessäkin tarvitaan vissi määrä aikaa. Siksi on syytä
pidättyä vielä tässä vaiheessa lopullisten johtopäätösten
teosta. Päinvastoin Diefenbakcrin hallitukselle olisi suotava
4^ kaikki mahdollisuudet vaalilupaustensa lunastamiseen.
; : Tässä mielessä odotetaankin suurella mielenkiinnolla
ÄVparin viikon päästä kokoontuvaa alahuoneen istuntoa ja sitä
-ohjelmaa, minkä'Diefenbakerin hallitus tälle istunnolle tu-
V lee esittämään. Mikäli Diefenbakerin hallitus ehdottaa tämän
i; istuntokauden alussa ja aikana vaalilupaustensa täyttämi-i
seen tähtääviä toimenpiteitä, ne tulevat saampan' lämpimän
5 vastaanoton kaikkien' valitsijain keskuudessa. Mutta mikäli
nämä vaalilupaukset pyritään sivuuttamaan, tapahtukoonpa
.se sitten vaikka minkälaisten verukkeiden varjossa, sitä pi­detään
vaalilupausten rikkomisena.
Toisaalta meidän sietää pitää mielessämme yhtä erittäin
. tärkeätä seikkaa. Eivät ole tuulesta tenunattuja ne taval­listen
kansalaisten olettamukset, että konservatiivipuolue on
perinteellisesti tämän maan suurpääoman kaikkein taantu-
Aiuksellisinunan siiven lempilapsi. Me saamme olla myös va­kuuttuneita
siitä, että juuri tämä suurpääoman osa, jolla on
^.suuria toiveita konservatiivihallituksen ohjelmasta, painos­taa
Diefenbakerin hallitusta kaikin mahdollisin keinoin si-hen,
että kansalle annetut vaalilupaukset "unhoitettaisiin" :
mahdollisimman perusteellisesti, ja että mikäli vaalilupauk-
• sia on lunastettava, niiden täytäntöönpano on lykättävä mah­dollisimman
kauaksi tulevaisuuteen.
Kaiken tämän perusteella olisi valitsijain syytä käyttää ;
myös demokraattisia oikeuksiaan ja painostettava hallitusta >
toiseen suuntaan, siis vaalilupaustensa täyttämiseen.
? > Mitä enemmän kansalaiset lähettävät alueensa edus^
iajille kirjeitä ja anomuksia, missä muistutetaan, että kon­servatiivit
lupasivat vaalien edellä vanhuudeneläkkeen ko-t^
Jtamista,^ sitä varmemmaksi tulee se, että eläkeläiset saa- ;
tuiki tärkeäp korotuksen. Me puolestamme toi-vonunekin,
että täkäläiset maanmiehemme lähettävät mah-ii&
illisimman paljon edustajilleen kirjeitä, joissa pyydetään
r^^iihuudeheläkkeen korottamista ainakin kufateenkymme-
^ ^ n dollariin kuukaudessa. Tämän vähempi ei mitenkään
^ l ä riitä säädylliseen elämään ja meidän vanhemmat kan-r^
aisenurie ovat kovalla työllään ja perheittensä kunnolli­sella
huoltamisella tuhannesti ansainneet sen, että he saa­vat
elonsa iltapuolella säädyllistä elämää vastaava eläk­keen.
. '
• v;^: Täll hyvin lyhyitä ja yksinker-
-taisiai Kirjoitettuanne oman alueenne edustajan nimen ja
eritteen, voitte kirjoittaa esimerkiksi näin: "Dear Sir: I ask
you to.speak on my behalf in the house to raise Old.Äge
^Pensions tö $60 a month. I;«t this be your first task during
thfe present session. Yonrs truly". (nimi jä osoite). Suoriien-nettimaiVHjrvä
herra: Minä pyydän'teitä puhumaan minun
puolestani alahuoneen istunnossa siitän «tta vanhuudeiieläke
i l ^^
.Idiräellisiii (ensimmäinen) tehtävänne tällä istuntokaudella."
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
' J
Robert Banta, Sodbizry, Ontario,
täyttää torstaina lokakuun 10 päivä­nä
78 vuotta.
M. A . d k a r a h i e n , lfattawa, O n t ,
täyttää torstaina, lokakuun 10 päi­vänä
71 vuotta.
Yhdymme soknlaisten ja tutta-vain
onnetoivotuksiin.
Katsaus toteaa sairausvakuutuksen
tarpeellisuuden Canadan
Nrfmi Japanissa
Kalkutta. ^ Päämtelsteri Neh-rn
)a Iiäneii tyttärensä Indira
Gandbl lähtivät torstaina lento-teittä
Japaniin kymmenen päi­vää
kestäväOe ystSvyysvIeraifoire.
^Ndhrnn otaluntaan keskustele­van
Japanin- pääministeri Kisliin
kanssa yditiaseiden kokeilnjen lo-pettamisvaatimuloesta
Ja Aasian
maiden ysfävSIIblmmlstä subteis-ta.
K i f j : MORDEN L A Z A R US
Healtt) Leaguc of Canadan äsket­täin
julkaisemassa katsauksessa tul­laan
siilien tulokseen, että,puolet
sairanstapauksista ovat elikäistavis-sä,
että 34 pros. kuolemantapauksis­ta
voitaisiin lykätä j a että teolli­suuslaitokset
laajentavat omia sai-rausliuolto^
sastojaan käsittämään
myös sairauden ehkäisyä j a tervey­den
huoltoa sekä että siihen käyte­tyt
varat on hyödyllisesti sijoitettu.
Kaikki tämä on b^-västä, mutta
Health League ei tee asian suhteen
loogillista johtopäätöstä. Ehkä se
johtuu siitä kun Health Leaguen
suorittama tutkimus oli suoritettu
Canadian Manufacturers Associatio
PULAN OIREITA USA:N
TALOUSELÄMÄSSÄ
Htoskovä.— (SIB) — Amerikka­laiset
taloustieteUijät eivät enää
väittele aiheesta, onko maan talous­elämässä
odotettavissa laskua vai
eikö. Heitä askarruttavat ainoastaan
arvailut siitä, millaisen luonteen
tämä lasku tulee saamaan j a kauan­k
o se oh jatkuva. Useimmat ovat
todenneet Yhdysvaltain elinkeino­elämän
olevan parhaillaan k r i i t i l l ir
sessä tienhaarassa, eivätkä lähitule-
Valsuudfeh Jh^ymät ole toivorikkai­ta,
toteaa S. Men9hikov Pravdassa
käsitellessään USAn j a Englannin
taloudellista tilannetta. Hän huo-,
mauttaa, että levottomuuteen on
olemassa omat syynsä. Aina vuo­den
1956 alusta lähtien kulutustar-viketuotannossa
on ollut jatkuva
laskusuunta, inikä ilmenee erityi­sen
voimakkaana autojen, radioi­den
pesukoneiden, televisioiden yms
tuotannossa. Tämä e l ole aikaisem­min
aiheuttanut ankarampaa huo­lestumista,
sillä raskaalla teollisuu­della
on ollut riittämiin uusien ko­neiden
ja laitteiden faankintatilauk-sia
myös uusille teollisuuslaitoksil­le.
Mutta teollisuustuotannon'..val­misteiden
kokonaismäärä ei ole l i ­sääntynyt
tuotantotehon lisäystä
vastaavasti, minkä vuoksi pääoma­sijoitusten
jatkuminen on muuttu­nut
kannattamattomaksi, osakkei­den
jyrinämenestys b n loppunut ja
raskas teollisuus ja koko elinkeino­elämä
kokonaisuutena ottaen on
kärsinyt ankaran kolauksed. Tällä
hetkellä kulutustarvikkeiden kysyn-
I nän laskuun liittyy lisäksi tuotanto-i
välineiden kysynnän l&sku. Monet
yhtiöt tosin tuottavat vielä suhdan­teiden
parantumiseen ja ylläpitä­vät
korkeampaa tuotantotasoa kuin
mitä realisoimismahdoUisuudet
edellyttäisivät, mttä tässä piilee
suuri liikatuotannon vaara. Rauta­teollisuus
ja muukin metalliteolli­suus
sekä öljyteollisuus ovat jo jou­tuneet
kokemaan markkinoimisvai-keuksia.
Jopa alumiiniteoUisuudel-lakin,
jolla ei ole pitkiin aikoihin
ollut vaaraa liian suurten Varasto­jen
muodostumisesta, valtion suur­ten
tilauksien vuoksi ilmavoimien
laajentamiseen, on nyt edessään
tuotannon supistaminen.
Amerikan elinkeinoelämän lisään­tyvä
epävakaisuus heijastuu myös
finanssi- j a luottotoiminnan alalla.
Vaikkakin investoinnit ovat vähen­tymään
päin eikä vähittäismaksu-kaupoissa
ole ollut lisääntymistä
enää puoleentoista vuoteen, ei luo­ton
kysynnässä ole ollut mitään vä­henemistä,
* vaan pankeista tiedus­tellaan
luottoja yhä enemmän. K i r ­joittajan
käsityksen mukaan tähän
on syynä useimpien yritysten kä­teisvarojen
puute, joten valmistei­den
liikatuotanto alkaa tuntua en­tistä
kipeämpänä. Pörssi on jo usei­ta^
kertoja reagoinut paniikinomai-sesti
finanssitilanteen huononemi­seen.
Tällaisessa levottomuutta herät­tävässä
tilanteessa on monopolileh-distön
huomio keskittynyt kiih­keään
asetuotantoon ja valtion soti­lasmenoihin.
Porvarillinen lehdistö
on paisutellut tarmokkaasti liike­miespiirien
hätääntymistä hallituk­sen
esittämien kaavailujen johdos­ta,
että se muka aikoisi toteuttaa
"säästöä" sotilasmenoissa. Todelli­suudessa
on asia kuitenkin osoit­tautunut
päinvastaiseksi: sotaminTs-teriö
ei olekaan supistanut sotilas­menoja,
vaan siirrellyt niitä mo­mentilta
toiselle voidakseen jou­duttaa
varustautumista ydin- ja r a -
kettiaseiden alalla. Sotateollisuus-konsernit
vaativat valtiota lisää­mään
tilauksia vielä entisestäänkin.
Enimmäisvoittoja tavoittelevat so-tateollisuuskpnsernit
eivät suinkaan
ole huolissaan maan elinkeinoelä­mästä.
Mutta tilanteessa, jolloin
väestön ostokyvyn väheneminen
vaikuttaa kulutustarviketuotannon
lisäksi jo raskaaseen teollisuuteen,
voi. asetuotannon lisäämisyritys
muodostua kohtalokkaksi Yhdysval­tojen
elinkeinoelämälle.
n i n (tehtailijäin liiton) pyjmnostä.
Health League lähetti 1,000 kyse­lykaavaketta
canadalaisille firmoil
le j a sai vastaukset vain 300 f i r m a l ­ta.
Mielenkiintoista on huomioida,
että 31 pros. niistä e i tiedä kuinka
paljon työaikaa menetetään työstä
pois jäämisen-johdosta eikä 64 pros.
yhtiöistä tiedä kuinka paljon ne
menettävät sairauksien j a loukkaan­tumisien
johdosta.
Katsauksessa osoitetaan, että y h ­tiöiden
eduksi olisi pitää tarkkaa,
kirjanpitoa sairauksien ja loukkaan­tumisien
johdosta menetetystä työ­ajasta.
Siinä osoitetaan että mikäli
on olemassa yhteistoimintaa yhtiön
johdon ja työläisten välillä näissä
asioissa, voidaan työajan menetyk­set
supistaa mahdollisimman pie­niksi.
KuQdessatoista teollisuuslaitok­sessa,
missä o l i käytännössä melko
täydet sairauden j a loukkaantumi­sen
ehkäisyohjelmat, työaikaa me­netettiin
vain 4.4 pros., kun sensi­jaan
toisissa laitoksissa, missä sel­laista
ohjelmaa ei ollut käytännös
sä, työaikaa menetettiin 8.1 pros.
$500 M I L J O O N A A P A L K K A.
M E N O I N A
Riittävä sairashuolto on hyvin
tärkeätä kaikissa tehtaissa, mutta
pienemmille tehtaille se tulee kal­l
i i k s i . Mutta ehkä kaikki eivät kä­sitä
kuinka paljon aikaa j a palk­kaa
menetetään sairauksien johdos­ta.
Katsauksessa arvioidaan, että
canadalaiset työläiset. menettävät
y l i 173,000 työvuotta vuodessa sai­rauksien
johdosta j a yksistään palk-kamenetykset
ovat noin 500 miljoo­naa
dollaria.
Nämä tiedot ovat. n i i n vaikuttavia
j a huolestumista : herättäviä, että
tuntuu ihmeelliseltä kuinka Health
League voi suositella vain että teol­lisuuden
tulisi tehdä enemmän a
sian suhteen. Kannatamme lämpi­mästi,
että teollisuuden tulisi pa
rantaa tätä palvelua.^mutta Health
Leaguen suorittama katsaus osoit­taa,
että teollisuus on siihtantunut
asiaan pujutteellisesti eikä kykene
ratkaisemaan ongelmaa.
Katsauksessa sanotaan suoraan,
että Health League on sitä mieltä,
jotta teollisuus ei o le vielä vakavas­t
i suhtautunut työajan menettämi­seen
sellaisten sairauksien johdosta,
j o t k a ovat vältettävissä.
Jos asia on n i i n , n i i n meidän on
tehtävä paljon enemmän kuin tä­hän
mennessä on tehty. Se merkit­see,
että ''on otettava käytäntöön
kansallinen sairausvakuutus, jossa
korostetaan juuri sairauden ehkäi­syä.
Meillä on j o olemassa maakunnit­tain
työmaatapaturinavakuutus, jo­ka
on hallituksen alainen. Nyt olisi
tämä palvelu laajennettava niin, et­tä
se käsittäisi sairaudet j a louk
kaantumiset, ei v a in teollisuustyö-
Iäisiin, vaan,koko väestöön nähden.
Tulipaloissa surmansa
saaneiden määrä
on noussut >
Ottawa. — Tilastotoimiston tie-doannon
mukaan v. 1956 s a i 601
henkilöä surmansa tulipaloissa k un
sensijaan edellisenä vuonna tulipa­loissa
surmansa saaneiden lukumää­rä
kohosi 569 henkilöön. Viime
vuonna tulipalojen aiheuttama va­hinko
kohosi $l<)e772,l53:Iih e l i
noin $4,000,000 korkeammaksi kuin
edellise'nä vuonna.
TO 6,600 neekeria ' X^
Oklaihbinan kouluissa ^
Oklahoma C i t y . — Oklahomani
valUon koulujen yUvalvoja tri Oli.
ver Hodge sanoi viime viikon io.
pulla, että Oklahoman 431 fcäsa.
koulussa on y l i 6,600 neekerioppiias.
ta. Tämä merkitsee-^noin 20 pro-senttiä
valtion kouluiässä bIeWsta
neekerilapsista.
Hän sanoi, että neekeriöppiläitei
ottaniinen kouluihin on sujunat ho^
I p c a ^ l n kuin o ^ t t i i n bdottaa.
InternatM-osuusliikkeen liifcevaihto
iisäänfyiiyf viime puolivuoden liiiluesa
Port Arthur. — Intemational-ostiusli.
ltkeen puoiivuosTkoköus p i
dettiin syyskuun 29 päivänä alkaen
kollo 10.30 aamulla CSJn P o r t Art­h
u r i n osaston haalilla.
Haaraliikkeet Olivat pitäneet ko-kokouksensa
jo edellisellä v i i k o l la
j o t e n ' n e osallistuivat tähän koko­ukseen
edustajiensa kautta.
Kirjanpitäjä A r n o l d Vesterbackin
esittämässä tiliraportissa osoitet­t
i i n , että Uikevaihto o l i lisääntynyt
y l i 9,000 d o l l a r i l l a viimeksUculuneen
kuuden kuukauden kuluessa.
F r e d Parnegan esittämässä j o h :
tokunnan raportissa sanottiin:
Vaikka liikevaihto . o s o i t t i k i n l i -
säähtymistä tämän vuoden kuluessa.
-—.., — — . — j niin voittotili on osoittanut laskua
Työläinen menettää yhta paljon t^^-^n vuoden ensimmäisen kuuden
H
9i6l
että
lekf
ylin
että
jalfc
synt:
Vapi
haan
]
Vapa
kaan
<
tavat
tekei
1
TOO k
J
hänen vaimonsa tai lastensa sairas
tuessa kuin' siinä tapauksessa että
hän itse sairastuu. Siis kaikki per­heen
jäsenet tarvitsevat,tätä suojaa,
Canadan järjestynyt työväki on
pitkän aikaa vaatinut kansallista
sairausvakuutusta. Jos teollisuuden
johtajat pääsevät oikeaan johtopää
tökseen, n i i n hekin tulevat kannat­tamaan
ammattiyhdistysliikettä sai-rausvakuutusvaatimuksessa.
Suomessakin on oma, keliillyvä
ja laajeneva autofeollisuus
KAHTIAJAKO UHKAA
L-S:N SOS-DEMEJA
B e r l i i n i . —• Länsi-Saksan sosia­lidemokraattisessa
jpuolueessa
näyttää syntyvän vaaleissa kär­sityn
tappion vuoksi samantapai­nen
hajannus j a sekaannus kuin
Suomenldn sosialldemokraattiseiB-sa
puolueessa on. ^
SuurporvarilUset lehdet kerto­vat
~ epävirallisten tietojen mu­kaan
eräiden sosdem. johtajien
myötävaikutnlcsella •— hajaannus-mielialaa
suurin, otsikoin puhuen
odotettavissa olevasta "puoluere-formista".
Sosdem. puolueen ta­holta
on virallisesti kumottu ha­jaannusta
koskevat uutiset, mut*
ta puolueen oman lehden "Neue
Rhein-Zeitungin" Bonnin kirjeen-;
vaihtaja puhua myos"koko puo­luejohdon
uusinnasta".
Hajaannus Länsi-Saksan sosdem.
puolueessa näyttää, pohjautuvan
enemmän henkilö- kuin periaateky­symyksiin.
I^hutaan siitä, että puo­lueen
johtava teoreetikko, profes­sori
Carlo Schmid, joka vielä vaa­litaistelussa
esiintjd .Adenaueria
vastaan jyrkenunin kuin puolueen
puheenjohtaja Ollenhauer, haluaisi
saada Ollenhauerin syrjäytettyä pu-
|heenjohtajan paikalta niin puo­lueesta
kuin puolueen liittojpäivä-rybmästäkin.
Schmid haluaisi nyt
savda sosdem. puolueen politiikan
lähentymään Adenauerin politiik-
,kaa.-.
Porvarillisten lehtien kertoman
mukaan vaatii S d m i i d . että sosdem.
puolue "vapautetaan siellä olemas­saolevasta
y l i e l e ^ dogmatiikan
kuonasta", millä tarkoitetaan luök-kataisteluaatetta.
£delleen pitäisi
puolueen ovet '^avätä oikesdle päin".
Kuten sanottu, nämä kirjeet
voivat olla hjrvin yksinkertai­sia
ja lyhyitä; Pääasia on,^ että
valitsijat antavat valittujen
kansanedustajain tietää, että
nyt odotetaan vaalilupausten
Ilmastamista yleensä ja erikoi­sesti
juuri vanhuudeneläkkeen
korottansa. . . ..
Lehdet antavat ymmärtää, että
niiden tiedot ovat peräisin profes­sori
Schmidilta itseltään. Tätä vah­vistaa
se, että sosdem, puoluetta
lähellä oleva "Neue Ruhr-Zeitung"
kirjoittaa,. että professori Schmid
pitäisi asettaa enemmän etualalle
puolueessa, mikä ainakin merkitsisi
jonkinlaista ohjelmaa. Tämä ohjel­ma
olisi luopuminen marxismin
vanhoista palmikoista j a kaikista
luokkataistelu tendensseistä, jotka
eivät enää nykyään ole oikeutettu­ja.
Porvarilehdet tietävät lisäksi
kertoa, että " u u d i s t a j a t " aikovat
perustaa kolmesta henkilöstä ko­koonpannun
puoluetoimikunnan,
johon tulisivat kuulumaan Ollen­hauer,
Schmid j a liittopäiväedu»-
ta ja Webner. Edelleen kerrotaan
useiden puolue järjestöjen vaati­neen
koollekutsumista ennen ensi
elokuulla pidettävää sääntömää­räistä
kokousta.
Puheenjohtaja Ollenhauer on
puolestaan selittänyt, että puo­lueen
ensimmäisenä tehtävänä
on edelleenkin olla edistykselli­nen
j a puolueen poliiUinen perus­asenne
on ollut, oikea.
Riita sosdem. puolueen Länsi-
B e r l i i n i n järjestöissä konununis-tien
ehdokkaista jatkuu yhä. Siitä
huolimatta, että puolueen johto on
suositellut vain yhden ehdokkaan
asettamista, ei sosdem. puolueen
Länsi-Berliinin piiritoimikunnassa
ole päästy yksimielisyyteen ehdok­kaasta.
Länsi-Berliinin puoluejär-jestön
puheenjohtaja Neumann, j o ­ta
pidetään "vasemmistosiipeen
kuuluvana" pitää k i i n n i liittopäivä-edustaja,
lakitiet tohtori A i n d t in
ehdokkuudesta. A m d t luetaan myös
vasemmistosiipeen kuuluvaksL O i -
keistosiipi pitää kristillisdemokraat­tien
tukemana kiinni Länsi-Berlii­n
i n parlamentin nykyisen puheen-
P o r i . — (Satakunnan Työ)
Suome^ Autoteollisuus Oyn: teh^
daslaitoksissa Helsingissä j a K a r ­jaalla
valmistettiin tämän vuoden
ensimmäisen vuosipuoliskon aika-
/na y l i 500 Sisu-autoa, j a tämän
vuoden tuotanto noussee y l i 1,000
kappaleeseen. Kahden viikon a i ­kana
heinäkuussa ennen lomien
'aikaa valmistettiin 62 vaunua.
Yhtiön —> samoinkuin myös Sisu-autoja
myyvän Suomen Sisu O y :n
— toiminta o a jatkuvasti' kasva­massa.
Suomen Autoteollisuuden
tehdaslaitoksia niin Helsingissä
k u i n Karjaallakin laajennetaan,
j a suunnitelmat tähtäävät tuotan­non
kolminkertaistamiseen nykyi­sestään.
K u n suunnitellut laajen­nukset
on toteiitettiK nousee tuo­tanto
3,000 vaunuun vuodessa.
Menekki tulee olemaan taattu,
koska Sisu-antojen maine on jat­kuvasti
kasvamassa: Jo nykyisel­läänkin
yhtiön vuosituotannon ar­vo
kohoaa 4—5 ' m i l j a r d i n mar­kan
summaan.
johtajan W i l l y Brandin ehdokkuu­desta:
Brand on tunnettu jyrketä
oikeistosuuntauksestaan, joka tuli
esiin varsinkin viime syksynä U n ­k
a r i n tapahtumien yhteydessä.
Edustajallamme oli mielenkiin­toinen
tilaisuus käydä tutustumassa
Suomen Autoteollisuuden laitok­siin
, pääkaupungissa: ja Karjaan
kauppalassa, ja samalla matkalla
hän sai tutustua- Karjaan lähellä
Sijaitsevaan J u l i n i n Fiskars-konser­nin
omistamiin Billnäsin, Aminne-forsin
ja Skurun tehtaisiin, jotka
palvelevat myös Suomen Autoteol­lisuutta
raaka-aineen hankkijoina.
Matka o l i antoisa. Olimme olleet
käsityksessä, ettei autojen tuotan­nosta
Suomen oloissa paljon kan­nata
puhuakaan, matta tämä mat­ka,
avarsi näkemystä j a opetti huo­maamaan,
etä yritteliäisyys on joh­tanut
tälläkin alalla melkoisiin saa­vutuksiin
j a että Suomen autoteol­lisuudella
on lupaava tulevaisuus
edessään.
Suomen Autoteollisuus Oy. omis­taa
Helsingissä suuren tehtaan, jos­sa
valmistetaan autojen osat, ^opa
bensiinikäyttöisten autojen mootto­r
i t k i n sekä autojen akselit ja run­ko-
ynr. osat, vain diesel-autojen
moottorit tuodaan ulkomailta. Kuu­meinen
työ o l i käynnissä tämän
oloissamme suuren autotehtaan e r i
osastoilla. Alansa etevimmät am­mattimiehet
suorittivat arvokasta
työtä, j a laitos kasvattaa jatkuvasti-uusia
ammattialan työntekijöitä.
Kiinnostavaa o l i nähdä mm,.^ m.iten
akselisto-osastoUa akseleita valthis-tettiin
j a miten tarkkaa* työtä näin­k
i n suurten autonosien suhteen
täällä suoritetaan. Valimoa yhtiöl­lä
ei ole itsellä j a niinpä valutyöt
suoritetaankin eri tehtailla^ mm.
Porin Konepajalla.
Tuotanto käsittää pääasiassa ras­kasta
kalustoa, kuorma- j a linja-autoja,
j a yhtiön tehdaslaitoksissa
valmistetaan 'myös raitiovaunuja
Helsingin kaupungille. Henkilöau- *,,|
tojabari meillä kotimaassa ei teh­dä,
niiden valmistus tulisi meidän
oloissamme niin kalliiksi, että tuo­tanto
olisi kannattamatonta ja py­syisi
sellaisena, koska vientiä ei ai-;
nakaan mainittavassa määrin voi­taisi
saada syntymään..
Mutta sensijaan yhtiön tehtailla
valmistettava kuorma- j a linja-au­tot
soveltuvat erinomaisesti Suomen
m~aastoon. Niitä suunniteltaessa ja
valmistettaessa on tarkasti otettu
huomioon omien automiestemme
kokemukset, ja tehty autot maas­tomme
erikoisoloihin mahdollisim­man
sopiviksi j a kestäviksi. On sel­vää,
että Suomen mäkiset, kapeat
j a yleensä kestopäällystämättömät
sekä kuoppaiset tiet vaativat aivan
toisenlaista autoa kuin tiet rikkais­sa
suurvalloissa, joissa ne on voitu
saada hienoiksi j a tasaisiksi kuin
pöytä.
Suomen Autoteollisuus Oy ottaa­k
i n sangen kernaasti vastaan tietoja
automiehiltä j a on jatkuvasti -kos­ketuksissa
itse "kenttään", mikä on
suurena apuna autojen valmistami­seksi
j u u r i sellaisiksi k u i n meidän
kuukauden kulueäsa, jona aikana
me selviydyimme jokseenkin ta­soissa
. . . "
"Vaihtokuponkeja", sanotaan r a
portissa, "vieläkin käytetään j o i :
denkin ketjukauppojen toimestai
vaikka eräs näistä ketjukaupoista
Torontossa ilmoittikin, että ne tuler
vat lopettamaan niiden jakamisen
samanaikaiseseti kun hallitus on pa-koittanut.
ne palauttamaan ostajille
2 senttiä jokaisesta kupongista. Os
tajat eivät ole voittaneet mitään os:
acssaan näistä kaupoista, vaan jou^
tulvat päinvastoin huiputuksen koh­teeksi,
sillä heti kuponkien käytän­töön
ottamisesta hintoja korotettiin
2—3 prosentilla. Me teimme oikean
päätöksen kun^ me kieltäydyimme
seuraamasta ketjukauppoja. . . j a
meidän tulisi olla ylpeitä sen johv
do^ta . . ."
Johtokunnan ehdotuksesta kor
kous valtuutti johdon tutkimaan t a ­varan
kotiin kuljettamisen ongel­maa
j a vähitellen vähentämään ko­t
i i n kuljettamilta.
Sellaiset muutokset tehtyämme
pitäisi olla mahdollista esittää t e i l le
vielä, parempi tiliasema vuosikoko­uksessa
j a jps liikevaihto lisääntyy
samassa määrässä k u i n se on lisään-tjmyt
muutamien viime .kuukausien
kuluessa, niin keväällä voi käydy
mahdolliseksi ilmoittaa teille östo-palautuksista",
korostettiin rapor­tissa.
^
"Tämän sesongin kuluessa meillä
tulee olemaan noin kolme kertaa
enemmän osuusliikkeen leimalla
varustettuja tavaralajeja kuin vii­me
vuonna, joita voimme myydä
k i l p a i l e v i in hintoihin. Parempi y h ­teistoiminta
seuraavan kuuden kuu­kauden
aikana auttaa liikevaihdon
edelleen lisääntymistä", lopetti l i ik
keerihoitaja Parnega.
. Valistuskomitean taholta ilmoitet­tiin,
että osuusliikkeen kulttuuri,
joukkuetta oU pyydetty osallistu,
maan Port Arthurin satavuoti^juh-laah
j a että järjestikin joitakin tans­seja
erääksi illaksi.
"Tänä vuonna järjestettiin 9. laf^ ^jksi
ten kesäleirin osuusliikkeen toimes. (vn U
ta j a mielihyvällä voimme Umoitiia/
että se o l i tähänastisista onnistu­nein.
Ensimmäisen kerran leirin
historiassa o l i osallistujia myösGe-!
raldtonislta. Suuren kannattajajou­kon
j a erinäisten järjestöjen, eri-j
koisestikln Thunder Bay osuusmei.
j e r i n , Fanners Mercantile Associa­tionin,
naisten apujärjestöjen, Su(».
malaisen Järjestön j a useiden tni-kuliikkeiden
apu teki leirin talou.
dellisesti onnistuneeksi ja kaikissa
suhteissa on yleisö ilmaissut suurta
mielenkiintoansa j a kiittänyt osuus­liikettä
sellaisesta työstä lasten 1»
vaksi."
automiehemme haluavat j a oloihim­me
sopii. Samaa todisti Suom&n
Autoteollisuus Oy:n Helsingin teh­taan
seinällä oleva aloitelaatikko
tehtaan henkilökuntaa varten. Sii­hen
voldaan.pudottaa paperille pan­nut
aloitteet j a esitylcset muutok­siksi
j a korjauksiksi. *
Yhtiön tehtaissa p n henkilökun­taa
noin ^ henkilöä, e l i yllättävän
suuri määrä. Tästä määrästä työs­kentelee
Karjaalla olevissa kokoon­panohalleissa
y l i 200 henkilöä. Siis
suurelle työntekijämäärälle suora-naisestikin
yhtiö voi tarjota työti­laisuuksia,
j a välillisesti tämä jouk­ko
nousee moninkertaiseksi. ' J a
työntekijäin määrää tietysti tul­laan
lisäämään laitosten laajentues­sa
j a tiiotannnn moninkertaisesti
kohotessa.
Kesäleirin päättäjäisiksi pidettiio
hyvän osanoton saanut piknikki
Järvienpään työväenneuvoston e-dustaja
o l i veiraspuhujana; Sielli
puhui myös osuustoimintaliiton pii­rijohtaja
Cliff Wood, mrs. Salkj
järvi osuusmeijeristä, CCFn edusta-!
j a parlamentissa Douglas Fisher,
parlamentin jäsen George Warilho-pe,
Port Arthurin pormestari mai
E u n i c e ' Wishart sekä valtuusmies
Pupesa edustaen Fort Willianiin
pormestaria.
Kokouksessa hyväksyttiin päämt
nisteri Diefenbakerille osoitetta
päätöslauselma kehoittaen hallitus-j
ta korottamaan vanhuudeneläke #
hintäin 60 dollariin kuukaudessa.
Toisessa päätöslauselmassa kebbi-tettiin
Quebecin j a liittohallituksia
käyttämään arvovaltaansa Murdoch-villen
lakon rauhallisesti sopimisek­si.
Myös eräässä toisessa ilmaistiin
torontolaisen Lever Bros-yhtioi
lakkolaisten kannattamista. Terveh­tien
uuden ccf:läisen edustajan va-j
litsemista liittoparlamenttiin pää­töslauselmassa
kehoitettiin jatku­vaan
huomioon, että valittaisiin
enemmän kansan edustajia. Viimei­sessä
päätöslauselmassa kehoitet­t
i i n liittohallitusta toimimaan vety-aseiden
kokeilun hetikohtaisesti lo­pettamiseksi,
tehden siten mahdolli­seksi
edistymisen kohti aseistariiso-mistä.
Johtokunnan vaaleja varten ase­tettiin
16 ehdokasta, joista valitaan
5 tulevassa vuosikokouksessa.
'Kokouksen puheenjolitajaksi va
Iittiin mr. S am Pukkala, sihteeriksi
A. Vesterback, kielenkääntäjäksi A.
Widgren, puheenvuorojen merkitsi­jäksi
Ed. Pudas ja sanomalehtikir-jeenvaihtajaksi
A. T. Hill. -
JA
I T Ä T Ä I
T O D E L L A TEHOKAS
Kauppias yritti innostaa fannaruj
ostamaan uuden mallista varistesj
pelätintä. .' j
— Onko se todella tehokas, Uedns-|
teli farmari. _
— Tehoka^! Toissa päivänäni
rikseri pelättimen ostanut f annani
kertoi minulle, että varikset olivat
n i i n peloissaan, että ne toivattalot
slh vielä edellisenä päivänä viemafr |
sä maissikin.
PAfVAN PAKINA
"Jumala loi ihiiiiset tasa-aryoisiksi"
E n muista nyt aivan varmaan,
mutta se t a i s t o l l a vanha K a r l Marx,
joka aikoinaan sanoi, että iUooinen
on ympäristönsä tulos j a että* i h m i ­sen
korjaamiseksi luonteeltaan on
korjattava myös ympäristö joka n i in
suuresti vaikuttaa siihen niinkälai-nen
on ihmisestäkin tuleva. Kuten
sanoin, en muista sanatarkasti mai­nittua
viisauden lausuntoa,. ^ u t ta
tarkoltukseenmie riittäköön tällä
kertaa se toteamus, että n i i n tosi­aan
on asianlaita.
' Ajatus juolahti mieleeni tässä äs­kettäin
kun sain lukea eräästä tä­män
maan valtalehdestä, erään Cy;-
r n Duunin Johannesburgista, Ete­lä-
Afrikasta, päivätyn lurjoituksen.
Miespoloinen valittaa k i i j o i t u k -
sessaan, että etelä-afrikkalaiset val­koihoiset
ovat varsin haluttomia hy*..
vSksymään neekerien lähettämistä
kaiikaisilie j a eriste^rille reservaa-tiöille,
sillä sellainen v o i s i ' j o h t aa
dihen, että he (itse^^ valkoihoiset)
joutuisivat -suorittamaan i ^ k y S Sa
ttmmiaihoisten sdnrittamat karkeis-työt,
-kaikki epämielljrttävänmiät,
voimia kysyvämmät j a halvimmin
palkatut hommat.
M i k a kauhistuttava, ajatus - r se,
että minun täytyisi l i a t a hentoiset
käteni j a alistua sellaiseen työhön;
j o k a on k u i n luotu vain noita alem­piarvoisia
k u r j i a mustarotuisia var­ten!
Sitäpaitsi olenhanminä sen­tään
vähän korkeampaan säätyyn
kuuluva j a n i i n o l l en korvauksen m i ­nun
suorittamastani työstä on olta­va
jonkun verran korkeampi! Miksi
minun tulisi tehdä sellaisia arvoani
alentavia' töitä kun k e r r an on ole­massa
sellaisiakin alhaisia olentoja
k u i n n e e k e r i t jotka suorittavat sa-voin,
että on olemassa
j a "huonompia" ihmisiä, n i i n eihän
"parempia"
maset työt. yhdellä kymmenelläosal-l
a siitä mitäminun tulisi saad9 ar­voni
j a säätyni perusteella? Näin
he valittavat.
N i i n , ' kerrassaan pöyristyttävä a-j
a t u s k i n . K u n meitä ihmispoloisia
o n opetettu Hitler-v^dnaan (levät­köön
hänen luunsa - rauhassa!) ^ ta-meidän
sovi n i i n vain liiopua tuos­t
a mukavasta ajatuksesta, etenkin
kun siitä on m e i l l e itsellemme heti-kbhtaista
aineellista hyötyä. (Sa­noin
hetikohtaista, sillä pitkän pääl­le
koko ihmiskunta hyötyisi siitä j os
kailcki olisivat vapaita j a tasa-arvoi-sia
j a k a i k k i työUään rikastuttaisi
vat tätä yhteiskuntaamme.)
Näin meidän "ihipiskunnastam-me"
suurenmoinen osa seuraa. vank-kumatta
j a uljaasti rotusyrjintäläis-ten
"periaatteita" j a nenäänsä p i ­temmälle
näkemättä^iunaa luojaan­sa
siitä, että on syntynyt vähan"pa-renunista"
ihmisistä.
J a niinpä j o & u t valtiondehemme-k
i n käyttävät hyväkseen tätä ihmis­ten
lyfaytnäköisyyttä j a ovat jopa
tuUeet v a l i t u k s i k in kansan johtajik­s
i rotusytjintäteorian ulvomisella.
N i i n sanotaan tapahtuneen kaksikin
e r i kortäa Etelä Afirikassa, jossa
kansallismieliset valkmhoiset ovat
luvahneiet maän-^ äänioikeutetuille
(valkoihoisille) että rotujen erbitte-leminen
j a mitattomien paSlmjen
maksmninen tummaihoisine tulee
jatkumaan. , * -
^Samanlaista olemme huomanneet
tapahtuva-^uim inyos-Ar­kansasin
vdtiossa ^yhäysvalloi^
josta edesmenneen Yhdysw^|
presidentin vaimo Elconor
veit sanoi: "On kauheaa, ctta
vuosisadaUa meillä YhdysvaHois»
tapahttiu sellaista, joka saattaa oö^l
dät häpeään kaikkialla majulma^l
Useat kiijeenvaihtavat ovat jo w-|
jailleet, että viimeaikoina sunw*l
sen kuuluisaksi tullut Arkanfflffl|l
kuvernööri Faubus nyt jo tavo^l
lee valkoihoisten kannatusta ^ n ^ l
dollisia tulevia vaaleja sihnalla F l
taen; Niin, Jtummien veljiefflinc P|I
ibudellisen hyvinvoinnin Ja
kustannukseUa sitä pyritään P»*^l
mään jäUeen valituksi ja isteff^l
pehmeällä valtaistuimella, J ' » ^ *
n i i n mukava katseUa kun nee^j
kansa raataa valkoihoisen n » ^
mukavuudeksL -.i-s*!
" Jä paalatkaamme s l * ^ " " ^ l i
ha Mahon KaUe aikoinaan tss^l
Jos hänen -arvovaltaisia sa
voitaisim ottaa täydestä, i u i n ^|
dän on siis k a i päädyttävä
johtopäätökseen, että naiUc
syrjmtää j a toisten veljien
nuksella elämistä kannattaviin
koihoisiOe olisi hankittava ^
pinen. Olisi k a i tebtärä
nen imratos näiden i ^ » * ^ - , .
tusyrityksissä j a todettava b o »
t a " J u m a l a ; l o i kaikki ihmö»
arvoisiksi''.—-Nemo.:
A
ja Hu
C
vaksi
kaan.
F
hyväk
K
haaste
V
teesee
Sointu
01
haasta;
Di
scen.
Rl
teeseei
En
Vapaui
HI
ja haa!
lehtemi
Ml
haastee
EL
(eeseen
hyväksi
FA
Luhdan
AU
3IiIJa j :
Kallion]
Lempi ;
MqFarii
L A
seen.
r AN,
risen ha
ja Lauri
: VÄl
vaksi ja
Ivari Ri
WÄ
mosen 1
kainen,
E. }
seen j a 1
BA1
miinsä h
mrs. A .
Mikki T
KAI
ten ja L
monin tc
J AC
(eeseen j
JOH
hyväksij
balt, Oht,
I R J^
(afsonin
seksi.
ERM
den hyvä
Ville LaS
JACI
tukemisel
B.C., j a l
K. SI
ehdottaa,
.haasteens
SEL»
tevän has
I^ppönen
W. W
haastaa J i
JACfi
samalla vs
Pigcnista,
AINO
Vapauden
kaikkia Vs
MARI
haasteesee
haastetta <
EINO
ia haastaa
Mine, O n t
LAUR
EINO
nen sek^ ]
Chaput HD
mu A
ja Heikki ]
A L L I
teeseen.
EINO
teeseen.
MABV
Panden hyi
H A N N
*««un.
HAjn»?
den hyväks
^ VICIO
naastaa J o i
CHÄBl
*eeseen hai
Arthur, Onl
JOHN]
«asteeseen
haastetta et
^ MBS. 1
'läenhaiiäi
. ' * ^