Vapaus, August 25, 1959

              Sivu 2 Tiistaina, efok. 25 p. — Tuesday, Aug. 25,, 1959
VAPAUS
• (UBERTT)ST^ rindependent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917. Authorlzed
as second class mail by the Post
OXflce Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
•Thursdays- and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd; at 100-102
Elm St. W., SudbUn'. Ont., Canada,
Telephones:Bus. Office OS.^^r4264;:
Editoria]: Of f ice; OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor ,W. Eklund. Mailing
address:! Box 69,.Sudbury. :Ontario. Advertising V rates 1 upon c applicatloa,f
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 800 6 klc. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk.; 9.00 6 kk; 4;80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. S.25
Pienet parkuen perässä
Sanotaan, että "mitä isot edellä, sitä pienet parkuen pe­rässä"
ja se pitää valitettavasti kyllä paikkansa myös
hyökkäyksessä työväenliikettä vastaan. ^
Kuten tiedetään, Yhdysvalloissa on vuosikausia käyty
laajakantoista hyökkäystä työväenliikkeen rivien hajoitta-miseksi.
Pitäen mielessä sen, että kommunistit ja muut va­semmistolaiset
vievät ratkaiseva osaa suureksi kansanliik-keksi
muodostuneen CIO:n rakentaniisessä ja sen voitokkais-
- sa täisteluisiäa, hyökkäys Rajantakaista ammattiyhdistyslii­kettä
vastaan aloitettiin "pitkällä tähtäimellä" ensin kom-miinisteja
ja "kommunisteiksi" sanottuja ammattiyhdistys-riiiehiä
vastaan. Nyt tämä työväenvastainen liike on kehitty­mässä
täyteen kukkaansa, taantumuksen hyökätessä laajalla
rintamalla koko Yhdysvaltain ammattiyhdistysliikkeen kah-litsemisesi
kongressiii ja itse presidentti Eisenhowerin olles­sa
lipunkantajana.
Mutta tämä hyökkäys työväenliikettä vastaan ei missään
tapauksessa pysähdy Canadan rajalle. Päinvastoin on asia!
Canadassaon myös nostettu taantumuksen sotalippu minkä
tunnuslauseena on: "Ammattiyhdistysliike-^n tullut liiari
voimakkaaksi".
British Columbiassa nyt käynnissä olevat suuret lakot,
joiden perusaiheuttajana ovat taloudelliset seikat ja vaati­mukset,
heijastavat työväenliikkeen huolestuneisuutta mai­nitun
maakunnan lainlaatijakunnan työväenvastaisista laki-tekeleistä.
Nevvfoundlandin vaalit, joiden pintavaahtona nä­kyi
herrojen Smalhvoodin ja Diefenbakerin poliittinen kis­sanhännän
veto, kuvastivat myös työväenliikkeen tyytymät­tömyyttä
sikäläisiä uniovastaisia lakitekeleitä kohtaan.
Ontariosäa keskustellaan ammattiyhdistysväen keskuu-'
dessa kesäkuumuuden aiheuttamasta poliittisesta horrosti-lasta
huolimatta niistä vaaroista, mitkä voivat koitua täkä­läisen
lainlaatijakunnan ehdotuksista työsuhdelakiemme
huonontamiseksi.
Canadan työväki näkee, että meidänkin maamme järjes­tynyttä
työväenliikettä uhkaa "kuoleman vaara", kuten AFL
.—CIO:n johtaja George Meany sanoi nyt uhkaavan Yhdys­valtain
työväenliikettä.
Ja että tämä vaara on todellinen, se näkyy mm. Cana­dan
rakennusalan työnantajainliiton (Canadian Construction
Association) montrealilaisen presidentin, mr. J. Eric Har-ringtonin
lausunnosta, jonka yhteydessä hän vaati Canadan
ammattiyhdistysliikkeelle koiranpantaa kaulaan niin, että
sitä vastaan voitaisiin rahan voimalla käydä jatkuvasti oi­keusjuttuja,
että lakkovahdintaa supistettaisiin ja rajoitet­taisiin,
ja että uniön työmaat julistettaisiin laittomiksi — ja
kaikki vain sillä perusteella, että "edesvastuuttomat uniot
uhkaavat Canadan teollisuuselämäa, erikoisesti huomioonot­taen
meidän riippuvaisuutemme ulkomaankaupasta."
Kysymys ei siis ole "väin" rakennusurakoitsijain vaati­muksista,
vaan myös ja ennenkaikkea ulkomaankauppaan
osallistuvien suuryhtiöiden vaatimuksista.
Canadan työväellä on siis täysi syy olla valppaana —
^ ja yhdistynein rivein ryhtyä torjumaan sitä suurhyökkäystä,
mikä nyt on käynnissä koko tällä mantereella työväenliiket­tä
vastaan.
Farssia, mutta vaarallista sellaista
Amerikan 21 valtion Santiagossa pitämä kokous oli il­meisestikin
farssia, kuten Kuuban pääministeri Fidel Castro
viikko sitten lauantaina nelisen tuntia kestäneen radiopu­heensa
yhteydessä sanoi.
Mutta se edustaa kuitenkin vaarallista farssia, sittenkin,
vaikka tässä Amerikan valtioiden kokouksessa tuomittiin nyt
ensimmäinen kerta diktatuurikomento.
Santiagon ulkoministerikonferenssissa hyväksyttiin kak­si
päätöslauselmaa, yhden myönteisen diktatuurikomentoa
: vastaan ja toisen kielteisen, mikä kauniista sanamuodostaan
huolimatta tähtää sekaantumiseen Kuuban sisäisiin asioihin.
Tehden ainakin huulipalvelusa Amerikan valtioiden kan­sojen
yleiselle mielipiteelle sitä paheellista diktatuurikomen­toa
vastaan,' mistä nämä kansat ovat vuosikymmeniä kärsi­neet,
Santiagon kokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma,
missä sanotaan, että "antidemokraattisten hallitusten ole­massaolo
loukkaa Amerikan valtioiden järjestön perusperi­aatteita
ja uhkaa tämän mantereen rauhaa ja harmoniaa."
V: Kuten sanottu tämä on ensimmäinen kerta, jolloin Ame­rikan
valtioiden järjestö, on,tällaisen diktatuurivastaisen pää­töslauselman
julkaissut. Se heijastaa ilmeisesti sitä tosiasiaa^
että kun Argentiina, Venezuela, Colombia, Honduras ja Kuu­ba
ovat selviytyneet: näistä diktaattoreistaan niin ne haluavat
auttaa myös Dominikaanista:tasavaltaa, Haitia ja"Nicaraguaa
vapautumaan nykyisistä diktattoreistaan ja Yhdysvaltain
edustaja meni siinä ''virran mukana".
Toisessa päätöslauselmassa ohjataan Amerikan valtioi­den
sisäinen rauhankomitea tutkimaan,- ja ryhtymään toi-
Thenpiteisiin estääkseen kliiken "ulkomaisen toiminnan min­kä
tavoitteena on kukistaa vallassaolevat hallitukset tai edis-
,tää inferventiota tai hyökkäystoimenpiteitä."
Tämän sanamuodoltaan-laatuunkäyvän päätöslauselman
varjossa ja avulla oli ilmeisesti tarkoitus lähettää "tarkkai­lijoita"
Kuubaan — mutta Kuuban hallitus sanoi "kiitosei",
•Kuubaan "ei tute-muita' kuin kuubalaisia poHiseja".
Juuri tämä yritys sekaantua löuiban , sisäisiin asioihin
johti käsittääksemme .pääministeri Castron selittäm
Santiagon konferenssin "farssiksi".
Mutta tässä farssissa on ilmeisesti tosi kysymyksessä.
Kaikki Washingtonin linja aseuraavat päiväl^hdet ovat vii-
. mepäivinä pauhanneet niin., Canadassa kuin Yhdysvalloissa­kin
kuin yhdestä suusta Kuubaa vastaan.
' Kuinka perusteellista työtä Kuuban vastaisen mielialan
lietsomiseksi Yhdysvalloissa tehdään, se näkyy esim., eng­lantilaisen;
Sunday:Expressin viikko sitten sunnunta
tämästä kyksymyksestä, mitä aikoo Yhdysvallat tehdä Kuu­ban
kysymyksessä? Mainittu lehti kirjoitti:
'-Joka päivä saapuu Washingtoniin kuubalaisia pakolai-
»ia, jdsta monet ovat entisiä Castron kannattajia'. He todis-
Työfötömyys vaka­vana
uhkana vaikka
työssäolevia paljon
Ottawa. — Liittovaltion tilasto­toimiston
tilastot f osoittavat j että
heinäkuuin puolivälissä olivCana-!
dassa .työssä ennätysmäinen 6.206,-
000 henkilöä. Täinä on 153;000 l i ­säys
kuukauden aikanaj'^ mutta kak-sikolmattaosaa
tästä ! lisäyksestä
johtupi erittäin sesonkiluontoisista
maataloustöistä. /
Samanaikaisesti suuri joukko uu­sia
työläisiä — opiskelijoita ja mui­ta.
— astui työtätekevien armeijan
riveihin, joten työttömyys, vaikka
se väliäisessä määrässä laskikin, on
edelleenkin uhkaava ilmiö Canadan
taloiideirsa ja herättää hälyyntynei-syyttä
useimrnJKsa piireissä.
Liittovaltion tietotoiinistonkia
numerot, jotka eivät joidenkin mie
Iestä anna täyttä kuvaa työttömyy­destä,
osoittavat, että viime heinä­kuussa
oli Canadassa työttömänä ja
työtä etsimässä 228,000 henkilöä
verrattuna 234.000:een kuukautta
aikaisemmin ja 291 ^OOOreen vuotta
aikaisemriiin.
Työvoimarhäärän suuresti lisään­nyttyä
tämä merkitsee, että näiden
tilastojen mukaan noin 3.5 prosent­tia
työvoimamäärästä on työttömä­nä
verrattuna 4. prosenttiin vastaa­vana
aikana viime vuonna. Mutta
ottavvalaiset taloustieteilijätkin,
työläisistä puhumattakaan, ovat
(luolissaan, että tämäkin luku muo­dostuu
liian suuren perustan ensi
ta!ven työttömyydelle vaikka työt­tömyys
ei talven kuluessa lisääntyi-sikään
normaalia suuremmalla
määrällä.
Jois-akin piireissä täällä on il-ijyt Canada.ssa sanovat, että ammat-maistui
huolestuneisuutta myös sii- tiuniof Neuvo.st'oliitossa eivät ole
viipaita. Onko tässä perää? Alka-kiuimme
toveri Gorbatovista.
Ovatko NL:n uniot vapaita?
Jos te sattuisitte tulemaan Sault
Ste. Mai-iesta, Hamiltonista taikka
Sydneysta;;niin tuntisitte olevanne
kotonanne isaapuessannsviZ
hyaan---- Ukrainan k
olevaan suureen: metallikeskukseen;
. O l i n jo. ruvennut uskomaan, että
kaikki neuvostoliittolaiset metalli­työläiset
ovat. kuuden jalan mittai­sia,
kunnes kohtasin Anatoly Sem-yenovin,
. Zaporizhstalin ammatti-uniokgmitean
puheenjohtajan, joka
työskentelee täällä suuressa teräs­tehtaassa.
Hän on minun kokoise­ni,
noin viiden jalan, viiden ja puo­len
tuuman mittainen.
Hän vei minut tehtaan johtajan
Lev Yubkonin luo, joka kertoi meil­le
kuinka eräs amerikkalainen te-rästyöläineri
oli vieraillut heidän
tehtaassaan ja kirjoittanut artikke­lin,
jossa mm. sanöttijn, että mei-däo
maasuunimme tuottavat 30 pro­senttia
enemmän harkkoi-autaa kuin
heidän tehtaansa ja käyttävät vä-hemniän
koksia — 634 kg koksia
rautaharkkotönnia kohti verrattuna
840 kg rautaharkkotönnia kohti Yh­dysvalloissa.
"Se oli parempi artikkeli kuin
kukaan meistä olisi vbmut kirjoit­taa",
sanoi tehtaan johtaja.
He tulevat uudelleen mekanisoi-
, ,Kirj. Mark Frank
mitään muistutettavaa' jotain komi­tean
jäsentä kohtaan. Jos hänellä
on jotain komitean, jäsentä vastaan,
muistutettavaa häh saa sellaisen
poistetuksi komiteasta.
"Tällainen'oh varmaankin demot
kraattinen. menettelymuoto", sanoo
Gorbatov.
Hän edelleenkin selitti, että ko­mitean
päätökset täytyy panna käy­täntöön
vähintäin kolme päivän sir
säliä. Kaikki päätökset merkitään
pöytäkirjaan.
Han näytti meille tätä pöytäkir­jaa,
johon kaikki työläisten vali-,
tukset on kirjoitettu muistiin. Siinä
on työläisten nimi, misää tehtaan
osassa hän tekee työtä, hänen am-mattjnsa,
minä päivänä asia on ollut
esillä ja mikä oh komitean päätös.
Ivan Vo-sgrinin asiaa koskevat
asiakirjat otettiin arkistostja. Siellä
oli alkuperäinen valitus, jonka hän
oli omakätisesti kirjoittanut kar­kealle
paperille. Hän oli koneen­käyttäjän
apulainen ja johto oli
eroittanut hänet työpaikastaan kos­ka
hän oH rikkonut suojelusäädök-siä.
Hän valitti ettei union kanssa
neuvoteltu asiasta ennen hänen
maan ja autömoimaan tehtaansa ja i eroittamistaan. Pöytäkirjaan oli kir-s
e i t s e mänvuötissuunniielman ta- joitettu, että hän oli saanut enti.sen
voitteet toteutetaan viidessä vuodes- työpaikkansa takaisin ja palkka
dcssa. Palkattuja toimiisi joita on
kuusi. . ' *. . /
. -^^Tehtaanunio-osastona^
saa keskinkertaisen : työläisen palr
kan:^!; yleensä ei enempää kuin ^2,-
500 ruplaa kuukaudessa: Union k or
miteän puheenjohtaja Semyenovsar
hoi::vsaavansa palkkaa 1.700 ruplaa
kuukaudessa. Sulattimotyöläisten
'palkka vaihteleiB 2,500—2,600 rup­lan
välillä ja nouseepa 2,800 rup­laan
saakka.
Ovatko uniot vapaita Neuvosto­liitossa.
Paikan päällä keskustelu­ni
Neuvostoliiton työläisten kanssa
pitäisi tyydyttämän kaikkein anka­rintakin
kritiikkoa, että tällaisen
kysymyksen ovat keittäneet vain
yhtiöitä palvelevat ammattivaleh­telijat.
'
Neuvostoliiton työläiset kerta toi­sensa
jälkeen ovat vakuuttaneet
minulle, että he ottaisivat mielel­lään
vastaan Canadan työläisiä vie­raiksi
katsomaan paikan v päällä
minkälainen todellinen tilanne on.
.s:i. Kuluvan vuoden ensimmäiset maksettiin häht-lle nienettämältään
kuusi kuukautta osoittavat sen, hän, 20 päivän ajalta,
selitti. Kohtasimme tämän jälkeen \ Sitten tuli esille Yevgenya Mer-valitiiksia
käsittelevän komitean
puheenjohtaja Mikhail Gorbatovin.
Tapasimme hänet union virastossa,
jonne oli kokoontunut 10 komitean
puheenjohtajat eri osastoista.
Ryhdym tekemään kysymyksiä
heille. Eräiden unioiden virkaili-geyevskayan
a.«ia. Hän työskenteli
höyrykattilaosa.stolla. Hän jäi pois
työstä kahden kuukauden ajan selit­tämättä
poisjäämisensä syytä kenel­lekään.
Sitten hän halusi päästä
työhön entiseen toimeensa. Saatiin
tietää hänen olleen sairaana ja hän
sai entisen toimensa.
Tiedustelin Gorbatovilta kuinka
monta prosenttia valituksista rat­kaistaan
työläisten hyväksi. Gorba-tä,
että nykyinen tiukan rahan ti
lanne voi vähentää edelleen työmai-
I den avautumisia ja siten osaltaan I Valitukset, selitti hän, käsittelee i tov arveli, että noin 70 pioseiittia
I tehdä ensi talven varmana pidetyn ! tehtaalla erikoinen tutkijakomitt';i.' päätöksistä ratkaistaan työläisten
I työttömyyden edelleenkin vakavam-j Ellei r.iild käsitellä sillä a»leclli;, eduksi.
j maksi. j viilitus siirtyy union komitealle ja Kaikkein eniten v:ilitetaan sitä,
j ! lopuksi oikeudelle milloin sclUiincn että he ovat joutuneet aiheettomas-
I tulee tarpeelliseksi. iti rangaistavaksi, sanoi Gorbatov;
I Komitea on muodostettu tasavcr • Kim unioUe on nyt annettu oikeus
taiscsti työläisten ja tehtaan joh konlrolloida t.vöslä eroittamisen
I don jäsenistä. Komitea kokoontuu : niin tällaisista asioista tehdyt vali-
Häämatka avaruuteen
Buenos Aires. — Htalehti La Ra-zon
kertoi viime viikolla saaneensa
kuiu'la eräältä venäläiseltä tiede-mieheltä,
että venäläiset ovat lä­hettäneet
kaksi koiraa liäämatkalle
avaruuteen, ja että narttu -sai sen
jälkeen täysin normaalit pennut.
Lehti on saanut tämän* tiedon
Asratijan-niniiseltä tutkijalta, joka
on mukana 21. kansainvälisessä fy-sio'ogikongressissa
Argentiiiian
pääkaupungjsca. Asratijan on
Neuvostoliiton tiedeakatemian kir
jeenvaihtajajäsen ja kuuluisan Pav-lovin
oppilas.
Kuusela-Hijario,
Paul Anka ja
WaiTen Helsifigjls^i
Jlelsinki on k
a j än f ollut lukuisien tunnettujenkin;
henkilöiden matkan kohteena; Yöl­lä
elokuun 19 päivänä saapuivat
Helsinkiin "Armi ;'Kuusela-Hilario
miehensä Oilin kancsa SAS:n ko­neella:
Lento oU Helsingin ja Köö­penhaminan-
-väliseu: suihkukonelii-kenteen,
avajaislento. Myöhäisestä
ajankohdasta huolimatta oli vierai­ta
vastassa satoja umokkaita vas­taanottajia.
"On ^ ihanaa t>lla jäl­leen
Suomessa"^ lausui Armi ensi
sanoikseen astuttuaan koneesta
vanhan kotimaan kamaralle. Armin
sanottiin olevan yhitä kaunis kuin
ennenkin. Hilariot viipyvät Suo^
messa jparisenviiklcoa;
Tunnettu laulajatähti Paul Anka
saapui HeJsinkiin elokuun 17 päi­vänä.
Lentokentällä oli satamäärin
hän^jn ihailijoitaan vastaiqsa ja Paul
täytyi viedä lentopaviljongista ulos
sivukautta, että hän pääsi autoon
yleisön tungeksiihisen vuoksi. Hän
viipyy Suomessa kaksi päivää lau­laen
Helsingin huvipuistossa Lin­nanmäellä.
Suomesta hän jatkaa
matkaansa muihin Skandinavian
maihin jatkaakseen kiertuetta niis­sä.
Yhdysvaltain ylituomari Earl
Warren saapui Suomeen kahden
päivän vierailulle elokuun 15 päivä­nä.
Ylituomari Warrenin matka oli
täysin yksityisloutoinen, hän oli
Helsingissä suurlähettiläs Hicker-sonin
vieraana. Lehdistölle Mr.
Warren mainitsi muistelevansa vie-
SITÄ: III
JA
IIIIIII|1IIIIII|TÄTÄ.
HYVÄ.ÄYVÄLfcS' MJÄSETAAN'
•i Kirkkoherra ollvsaapunut parturiin;,;
Vkaupunkla kaunistamaan^^ Kä^sitte-^-
lyn aikana hän nukahti ja herasi
vasta sitten, kun-parranajo oli 'jo
kauan ollut suoritettuna. '
— Joko partani ajeltiin?
— Ajat sitten, kirkkoherra.
— Taisinpa ottaa sen aikana pie-'
nen tupluurin? ,
— Kyllä, kirkkoherra.
.— Teitte ystävällisesti,' kun ette"
häirinnyt minua silla aikaa.
— El mitään kiittämistä. ' Minäkin
nukahdin kirkossa vume sunnuntai­na,
eika kukaan- häirinnyt minua; SAt
AMMATINMERKIT-NÄKYVÄT
Teidän ulkömaahpassissanrie'
sanotaan, että teillä ön"suora nenä,
säännöllinen suii, pyöreät kasvot - -r
mutta eihän~se ollenkaan sovi teiliin.
^ Ei, mtitta nyt minä olenkih äm-mattihyrkkeilijä.
SE MUUTTI ASIAN
Eräs mies meni {japin luokse ja
kysyi, mitä olisi tehtävä kun vieras
härkä puski hänen härkänsä kuoli­aaksi.
— No härkä härästä, se on Moo­seksen
laki, vastasi pappi.
— Mutta se härkä oli teidän, sa­noi
mies.
.— Jaa, se muuttaa asian, sanoi
pappi.
Suomessa vuonna 1955, jollom hän
matkusteli Suomessa aina Lappia
myöten. Kesäyön aurinko ja jär­ven
rannalla vietetyt jauna-illat sai­vat
häneltä vieläkin kaunopuheista
lä lämpimästi edellistä vierailuaan ylistystä.
ONNISTUNUT JA
Indonesia saa NL:Itä
$117,500,000 arvosta
tehtaita ja teitäkin
Hongkong. — Jakartan virallinen Ja sihteerinä toimivat työläisten ja
kerran viikossa; l^uheenjohlajana
uutistoimisto Antara tiedoitti keski­viikkona,
että Neuvostoliiton avus­tusohjelman
perusteella Indonesia
saa m.m. kaksi nykyaikaista teräs­tehdasta.
Antaian tiedonannon mukaan
Neuvo-stoliitto rakentaa nämä teräs­tehtaat
ja myös apiilantatehtaan
Jaavan saarelle, sekä 700 kilomet­riä
maantietä-Borneoon.
Neuvostoliiton kehitysohjelman
kokonaisarvo Indonesiassa on an-i-olta
$117,500000. Myös rakenne­taan
Jakartaan stadiumi vuoden
1962 Aasian ki.soja varten.
tehtaan johdon edustajat vailituvii'
ti. Se käsittelee kaikenlaisia asioi­ta,
paikkoja, turvallisuutta, työstä
croittami.>-ia. siirtoja, palkana!(.'n-nuksia.
nuiislutuksia jne.
tukset ovat vähentyneet.
Tiedustelin miten verstaskomi-te;:
t valitaan.
S;tlai.scMa äänestyksellä, selitet­tiin
minulle. Verslaskomitea ko­koontuvat
kokoukseen kahdesti
kuuka«!dGssa. Korkein tehtaan uni-
Hakemukset ja vetoomiiksct on ' on komitea, johon kuuluu 21 henki-käsiteltavä
viiden päivän sisällä. ' löä, valitaan työläisten konferfns-
Valituksen tehneeltä työläiseltä tie sissa salaisella äänestyksellä. Se
dustellaan etukäteen onko hänellä kokoontuu kolme kertaa kuukau-
Talo kaatui rotkoon
veden syövytettyä
maan sen alta
Nipigon. Täällä kaatui CPR:n
apuJaisratamestari Courtemanchen
a;uma talo 7-henkisine perheineen
rotkoon keskiviikkoiltana ankaran
ukkosmyrskyn aikana. Onneksi ku
kaan ei loukkaantunut. .
Kuusi lasta ja heidän äitinsä jou­tui
loukkuun kun talo kaatui ka^
tolleen. Tämä kaksikerroksinen
CPRm omistama talo seisoi noin 50
jalan päässä rotkon reunalta, mu.tta
ankara sade oli huuhtonut pois
maan sen alta.
Mr. Courtemanche oli tapahtu­man
aikana matkoillaan.
UBOUR TUOMITSEE
RANSKAN A-l
lavat yhtäpitävästi, että Cast­ro
valmistelee kommunistista
hallintoa^ Joka päivä saapuu
tietoja Kuuban kylissä toimi-sista
teloituspatalJQonista, kan­salaisten
rangaistuksista se­kä
omaisuuden tuhoamisesta.
(Tarkoittaa . amerikkalaisten
suurmaanomistajain maiden
jakamista maattomille; mistä
tehdään juttua lasten .syömi.s-tä
myöten — .V) Miten kauan
Yhdysvallat voi sallia tällaisen
jatkuvan?^ (Mitä: se Yhdysval­loille,
kuuluu mitäckuubalaisel:
tekevät omassa ;maassaan?
V) Miten kauan se voi- sietää:
selvän-bolshevismm-,, vaikka, se
ei .olisikaan aivan; kommunisTi
mia, hallitsevan _ Kuubassa?
Kuuba on Yhdysvaltojen eteis-oven
edustalla ja se merkitsee:
Yhdysvalloille paljon enem­män
,kuin Kemoi", kirjoitti
mainittu lehti.
Kuubassa on,siis "bolshevis-mia'^
vaikka siellä
mia" ei olisikaan —' ja amerik-kalais-
briltiläisen taantumuk­sen-
^käsityskannan -mukaan
"bolshevismia" vastaan on so­dittava,
semminkin kun Kuu­ban
tilanne on Kemoita vaa­rallisempi!
,
Santiagon kokous saattoi ol­la
farssia, kuten pääministeri
Castro sanoi, mutta vaarallista
sellaista.
Lontoo. — .Kenraali de Gaulle
tekee syntiä ihmiskuntaa vastaan
pitämällä kiinni päätöksestään rä­jäyttää
,ydinas«lataus nyt kun on
olemassa todellisia toiveita, että
vcnäiäisel, amerikkalaiset ja eng­lantilaiset
voivat sopia ydinascrä-jäyHiten
lopcttaniisesta, kirjoittaa
Englannin työväenpuolueen ää­nenkannattaja
Daily Herald.
Kenellä on suurin vaikutusval;
ta de Caullcen? ky.syy englanti­lainen
lehti. Vastaus on: tri
Adenaurilla. Vrittääkö Adcniiucr
saada de Gaullen luopumaan täs­tä
suunnitelmasta? Esittääkö hän
vastalauseensa Ranskan atomi­pommin
johdosta? Ei varmasti.
Adcnauer tukee dc Gaullea ja de
Gaulle tukee Adenaucria.
Nämä molemmat taipumatto­mat
vanhuk.sot vihaavat yhdessä
ajatusta Eisenhowcrin ja Hrusht-shcvin
tapaamisesta. Ranskan ja
Saksan atömitutkimus ovat kyt­keytyneet
läheisesti yhteen, ja
samoin on asianlaita ohju.sascisiin
ja muihin aseisiin nähden. Millä
anteella tulee pommista silloin
puhtaasti ranskalainen yritys?
Onkcse ranskalainen pommi sen
vuoksia etteivät saksalaiset kierrä
sitä kokoon? Miten tämä a.sia
sitten onkina ainakin yksi on var^
maa: koko länsiliiton täytyy pon­nistella
yhdessä pommin räjäyt­tämisen
estämiseksi,' kirjoittaa
Daily Herald.
Daily Herald kehoittaa suuressa
' etusivun artikkelissaan kenraali de
j Gaullea jälleen päästämään lehden
j iivustajat sille alueelle Saharaan,
niissä kokeilu ranskalaisten ensim-
• maisella atomipommilla tapahtuu.
l I'ääkirjoitussivulla on piirros, jos-
! sa krikettiottelu symbolisoi idän ja
j läiinen välistä kylmää sotaa. Ken-i
laali de Gaulle on sijoitettu kes-
! kelle Ranskan atomipommi kädes-j
saan. Hänen vieressään seisovat
! Eiscnhovver, Macmillan ja Hru-sht-
] shev. EisenhoNver pitää kädessään
j lappua, jossa lukee: "Neuvottelut.
! sisäänpääsy"'.
de Gaulle sanoo:; "Ette voi ke.s-keyltää
peliä — minä en ole heit­tänyt
vielä".
TARPEELLINEN OLI
FILMIFESTIVAALI
Moskova. — (KU — Martti Savo)
Elokuun 18 p:n iltapäivällä pi­dettiin
Juhlallisesti kukilla ja eri
maiden lipuilla — Joukossa näky­vällä
paikalla myös Suomen lippu
— koristcllu.ssa Kremlin teatterissa
Moskovan kansainvälisen elokuva­festivaalin
asianmukaiset päättä­jäiset.
Juhlavan tilaisnuden avasi Nen-vostoUiton
kulttuuriministeri N.
Mihailov. Tervelidittyään festivaa­liin
osallistuneita eri maiden edns-tajia
Mihailov mainitsi muutamia
asiatietoja päättyneestä kaksiviik­koisesta
filmitilaisuudesta.
Moskovan festivaaliin osallistui
kaikkiaan 48 maata sekä lisäksi
kaksi kahsalnvälistä Järjestöä —
Yhdistyneet Kansakunnat sekä
Unesco. Kaikkiaan oli fe^vaaliin
toimitetta 281 filmiä, joista 87 pit­kää
näytelDiäeloknyaa. Viimeksi
mainituista 27 osallistui festivaalin
kilpailuiliin. Lisäksi kilpailaihin
osallistai suuri joukko lyhytkuvia.
Moskovan festivaali ei ole ollut yk­sinomaan
elokuvataiteen ammatti-ihmisten
tilaisuus, vaan myös suuri
kansanjuhla: yli neljänkymmenen
maan eloku\ia on esitetty täällä
samanaikaisesti eri teattereissa
suurelle yleisölle. Ja festivaaliin ot­tivat
aktiivisesti osaa NeuvostoIiL-ton
radio, televisio sekä lehdistö.
Kulttuuriministerin puheen Jälkeen
näytelmeälokuvien juryn puheenjoh­taja
Sergei Gerasimov ilmoitti juryn
päätökset.
Paitsi festivaalin juryn antamia
palkintoja, joista itiedoitin jo aikai-
.semmin, muutamat elokuvat saivat
erikoLsdiplomlt eräiltä neuvostojär-jestöilta.
Neuvostoliiton Lehtimies­liitto
antoi diplominsa unkarilaiselle
elokuvalle "Eilen", joka kuvaa Un-
I karin levottomia tapahtumia muuta-j
ma vuosi sitten. Neuvostoliiton rau­hanpuolustajien
diplomin sai Saksan
Demokraattisen tasavallan elokuva
"Laulu merimiehistä". Neuvostolii­ton
ystävyysseurojen liitto antoi dip-j
lominsa meksikkolaiselle näyttelijät-j
tärelle Rosita Kintanalle. Neuvosto-
1 liiton elokuvataiteilijoiden liitto an­toi
diplomin Italialaiselle näyttelijät­tärelle
Giulietta Masinalle, jonka
elokuva "Caribiän yöt" esitettiin
täällä festivaalin ulkopuolella.
Festivaalin kilpailuihin lähetetyt
lyhytfilmit katsoi täällä erikoinen ly-hytfilmijury,
jonka päätökset päät­täjäistilaisuudessa
ilmoitti tämän
juryn puheenjohtaja Joris Ivens. Ly-hytftlmijury
katsoi kaikkiaan lähes
70 filmiä ja palkitsi seuraavat: kul­taisen
mitalin sai kiinalainen filmi
"Bak hing haj — kanavan rakenta­jat".
Hopeiset mitalit jaettiin seu­raaville
lyhytfilmeille: "Metsän hal­litsijat"
(Belgia), "Meren taltuttajat"
(Neuvostoliitto). "Matka" (Puola).
"Diagnoosi" (Ranska) sekä piirretty
elokuva "Pieni karppi etsii mainet­ta"
(Kiina).
Lisäksi seuraaville : lyhytfihneille
Jaettiin diplomit: "Valo Albanian yl­lä"
(Albania). "Taiteilijakänsalai-hen"
(Bulgaria), "Shleren" (Englan­ti),
"He syntyivät taistelussa" (Uii-kari),
"Ihminen on maan isäntä"
(Yhdistyneet kansakunnat) ja "Kol­me
patsasta" (Jugoslavia). Neuvos­toliiton
kansalaisjärjestöjen liitto
antoi diplominsa japanilaiselle fil­mille
"Tuhat paperileijaa" ja Neu­vostoliiton
lehtimiesliitto palkitsi
diplomillaan kuubalaisen filmin "To­tuus
Kuuban vallankumouksesta".
Päättäjäistilaisuudessa esiintyi
myös tshekkiläinen professori Anton
Brousit. joka puhui festivaalin mer-;
kityksestä ja vaikutelmista — mm.
täällä viime sunnuntaina järjestetys­tä
suuresta kansalaisjuhlasta Dyna­mon
stadionilla, misiä tunnettu neu-vostonäyttelijä
Nikolai Tsherkasov
piti puheen meilläkin tunnetun "Aa-,
munkoi Nevalla "-elokuvan sankarin
professori Polezhajevin hahmossa ja
missä oli järjestetty suurenmoinen
tunnettujen neuvostofilmien hahmo­jen
kavalkadi.
ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ
TARVITAAN
Italialainen elokuvaohjaaja Clauco
Pellegrini vastusti lyhyessä puheen­vuorossaan
käsityksiä joiden mukaan
maailmassa järjestetään liian paljon
fihnifeätivaaleja, alleviivaten että
rauhan edistämisen kannalta !eri
maiden hallitusten pitäisi uhrata vie­läkin
suurempia summia .elokuvafes-tivaaleihin
ja. vähemmän sotavarus­teluun.
On. pyrittävä siihen, että ny­kyistä
enemmän neuvostofilmejä esi­tetään
lännessä ja että. Neuvostolii­tossa
esitetään enemmän länsiinaisiä
elokuvia. Tätä vaativat koko maail­man
elokuvataiteilijat, sanoi Pelle­grini.
Lisäksi hän ehdotti, että esim.
Tatjana Samoilova matkustaisi fil­maamaan
Italiaan ja Giuiietta Ma­sina
Moskovaan, koska tämäntapai­nen
yhteistyö edistäisi niin Neuvos­toliiton
kuin Italiankin elokuvan ke­hitystä.
-
Kaikki Moskovan lehdet julkai-
, sivat tiedotuksia festivaalin päät­täjäisistä
sekä arviointeja siinä esi­tetyistä
filmeistä. Kuten maailman
kaikissa festivaaleissa, herättivät.
Moskovankin festivaalissa jaetut
palkinnot täällä paljon keskuste- .
luja ja väittelyjä, mutta yksimielir
nen mielipide on, että Moskovan
kansainvälinen elokuvafestivaali oli
onnistunut ja hyvin tarpeellinen. .
Kunirtkaallinen komissio
tutkimaan Canadan
kivihiiliteollisuutta
Ottaw/a.-^ Liittohallitus on päät­tänyt
nimittää kuninkaallisen ko­mission
hutkimaan Canadan itä- ja
länsimaakuntien elinvoiman puutet­ta
potevaa ,kivihiiliteollisuutta. ;
JoLssakin piixeissä sanotaan, että
hallituksen tarkoituksena on tutkia,
keinoja, joilla voitaisiin pönkittää
kivihiiliteolli.suutta ,:vuo
.'usti, -jolloin jotkut asiantuntijat o-döttavat
teollisuuden elpyvän luon-noMiLta
tietä.
Pääministeri Biefcnbaker teki
päätöksestä ilmoituksen sen jälkeen
kun oli pidetty; hallituksen kokous;
mutta hän ei lähemmin selostanut
komission tehtäviä eikä sitä kuka
tai keitä siihen nimitetään.
''Niistä tullaan ilmoittamaan asi­anmukaisessa-
järjestyksessä"^ sapöi
hän.
Vaikka niin länsi- kuin itämaa-kunnatkin
ovat kysymyksessä, niin
yleisesti otaksutaan, että mikä ta­hansa
kuninkaallinen komissio tu-leelainaamaan
päähuomionsa vaka-,
valle tilanteelle Nova Scotia.ssaj eri-koisestikin
Cape Bretonissa.
Yksityisillekö radio ja TY!
Ainakin ennenvanhaan tavattiin: mintaa j a vaikeuttaa sitä siinä mää-synnyinseudullamme
Suomessa- sa-^
non. että "rahalla saa jahevosella
pääsee".
Tämä pitää paikkansa myös täkä­läisen
TVT ja radio-ohjelmiston-.tii­moilta,
mutta vain vissiin: rajaan
saakka. _
Kuten aikaansa seuraavat-kansa­laisemme
tietävät; meillä läjillä Cai
nadassa-on V nyt kovapaineen kam-.
panja, jonka tavoitteena on kansalr:
liscsti-^Tiimivan'Yleisradion
C:n) . romuuttaminen^ ainakin -siinä
määiin, että TV- ja radioverkoston
kaikki-voittoa; :tuottavat toiminta-haarat
annettaisiin •yksityisomista­jille
— ja veronmaksajain varoilla
ylläpidettäisiin tätä laajallustoimin-taa
vain sikäli^ mikäli siitä ei ole
voittoja saatavana.
; .Tämä olisikin e
telmä rahamaailman kannalta: kat­koen:
Kansallinen 'radiof.ja TV-ver-kostomme
on' rakennettu valtion eli
veronmaksajain .varoilla..s
asti siitä on ollut .taloudellisesti kat­soen
vain menoja. «Mmtta nyt näke-;
vät aina valppaat/rahamiehety että
jos he saisivat käsiinsä .valmiin'TVr
ja: radioverkoston^Tivainasemat;: niin
silloin voitaisiin kuliisien takana
nuoria vetäen rajoittaa CBC:n tol^
rin. että "liikenerot". saisivat itsel­leen
suurehkoja voiltoasumia
valtion varoilla kehitetystä laajal-lustoiminnasta.
. .Tämä olisi yhtä . hieno leikkaus
kuin sekin;-jos jokinvomavaraiseksi
kehittynyt osuusliike, minkä hyväk­si
jäsenet, ovat .'paljon; uhrauksia
tehneet vuosien varrella,: annettai­siin
jonkun "liikeneron" yksityis-voittojen
keräämisvälineeksi!
.Mu.tta. meille sanotaanj.että ;CBC
on fkallis kapistus" veronmaksajil­le,
. j a että 'yksityiset liikemiehet
voivat kiskoa voittoa:: sieltäi* missä
CBC joutuu nyt maksamaankin jo­takin
ohjelmistosta.
Mutta sittenkin on kysyttävä,
kannattaako meidän; veronmaksa­jain
olla: maksamatta eBCrni: meno­ja?
Jättäen huomioonottamatta sen
tor.iasian; että CBG:n; ylläpitoon ei
mene kutakin canadalaista asukasta
kohti enempää kuin muutamia sent­tejä
vuodessa .'^meidän sietää pysSh^
tyä miettimään sitä^: minkälaista oli­si
se "halpa" ohjelVnisto mitä me
saisimme ykiityisiltä TV- ja radio-verkostoilta?
>
Se olisi pääasiassa kannutettua
eli vanhaa f limitä varaay Joka pää­osassa
-kantaisi "Made in USA" lei­maa.
Selvää nimittäin on, että
enimmäiavoittoja tavoittelevana lii­kelaitoksena
TV- ja radioverkosto
pyrkisi läpäisemään ohjelmistonsa
puolesta mahdollisimman vähillä
menoilla — ja siten tyytymään ala-arvoiseen
roskaan. Toisaalta se
pyrkisi lisäämään tuloja, hankki­malla
ohjelmi&toonsa vielä nykyistä;
enemmän maksullisia ilmoituksia. .
Näin teoriassa. Entäs sitten käy
tännössä?
.. Meitä sudburylaisia on: onnelliis-.
tutettu yksityisesti omistetulla ra­dio-
ja:,TV-asemalla:—^: ja niiden, oh
jelman kulttuuritaso; on taiteellises-
TT katsoen miltei arvostelun"'ala­puolella,
verrattuina esimerkiksi to-rontolaisten
asemain-rohjelmistoonj^
: mistä myös löytyy toivomisen .va
raa. "Pääosissa villin lännen am-inuntaa
ja mliita jännäreitä' jne; ^
Allekirjoittaneella oli esim. vii­me
>viikolla; yksi sopiva ilta; jolloin
seurasimme paikkallista Työohjel­maa
—-ja tämän yhden ainoan illan
kuluessa esitettiin .-uusintana" . a i ­nakin
kaksi sellaista ohjelmanume­roa;
jonka olimme sattumain f näh-neet
viime talvena tämän saman
TV.aseman ohjelmistosta!
Se riitti meille yhdeksi kerraksi
ja /niiuv suljimme :koko.:mökälaati-kon.
;;Mutta ilmanimuiuta.on selvää; etr
tä tällaisen vanhan ohjelmiston uui
siminen: ja mahdollisimman; halpo­jen,
iankakkisen vanhojen filmien
tuottaminen Yhdyisvalloistai; pitää
TV aseman kustannukset alhaalla.
Asia erikseen on kuitenkin se
tyydyttäisikö se yhdenkään ajatte­levan
ihmisen- ."kulttuurinälkää",
mikäli: tällaista sanaa voidaan lain- .
kaan käyttää kaupallisista., TV-ase-mista
puhuttaessa.
Tosiasia muuten on, että C B C '
on kehittänyt enemmän : kuin ; mi­kään
muu valtion: laitos kansallista ;
kulttuuria Canadassa — ja kehittä­nyt
sitä äärettömän vaikeissa OIO-K
suhteissa ja kovanlaisen; painostukr ?
sen alaisuudessa: GBC:n toiminnas-sa
ja: ohjelmistossa on äärettömän :
paljon puutteellisuuksia. Se ohjel-:
mistossa.on vieläkin aivan liian ;
paljon-Hollywoodinroskaa;:amerik-:'
kalaiiia_rSOtakuyia,v kurjia jännärei-^
tä, - villinlännen ylitsevuotavaa .iamii
pumista jne. Mutta CBC:n viimei­simpänä
"ohjeena ohjelmiston suh-j:
teen on kuitenkin se, että 55 pro­senttia
siitä pitää olla alkuperäl­tään
canadalaista:; :;Tämäkin on-ko-.=^
vin pieni.prosenttimäärä, muttavme:;
saamme olla kuitenkin aivan var-mojasiitä;
että tilanne tulee.kansal­lisen
7kulttuuripyrltimysten:kannal-;v;
ta aivan i kestämättömäksi >jos yksi­tyisesti
omistetut TV ja radiover-kotipääsevät
näistä asioista määrää-;
mään. Totta myös on, että CBC:n
ohjelmistossa ^ annetaan aivan r i ­kollisen
vähän sanavapautta työ­väenjärjestöille:
ja farmarien yhdis-.^
tyksille'— mutta; ilman muuita von
selvää, että yksityisesti omistetut
verokostot olisivat tässä vieläkin
pahempia. ' , -
Älkäämme siis harhautuko "hai- .
van ohjelman" toivossakaan CBC:n
heikentäjäin ja jarruttajain avusta-jiksi=
Känsäkouraa