Vapaus, December 3, 1925

              Torgtama, f©iiliik, S pma — TIIIIF^ Bec 3, W^5
Hyväksyiyt Kominternin Tp. k:n laajennetussa istunnossa maalis- ja
huhtikuulla 1925
Johdanto
1. Kommunismin yleinen linja ta-lonpoiliaistoon
nähden on määritel­ty
Kominternin II kongressin tee­seissä
agraarikysymyksestä, mitkä
tov. Lenin ori kirjottanut. IV kong­ressi
on ixämä teesit vielä kerran
vahvistanut ja täydentänyt muuta­milla
maininnoilla, jotka johtuivat
eri maiden kommunististen puoluei­den
käytännöllisistä kokemuksista.
II :n kongrressin teesit ovat vielä tä­näänkin
3inä ohjeena, jota kaikkien
Kominternin kuuluvien puolueiden
tulee seurata.
2. Talonpoikaiskysymyksen valta- : f eodaliluontoisista
miin: yhdeltä puolen erottaa se
maatyöläiset omaan ryhmäänsä ja
työntää väieston ylijäämän kaupun­keihin,
missä nämä kerrokset suu­reksi
osaksi liittyvät teollisuustyö-
Iäisten riveihin; toiselta puolen e-rottaa
se eri kerrokseksi maatalous-porvariston,
joka yhä suuremmassa
määrässä siirtyy niinkutsutusta "o-man
työn" varassa olevasta talou­desta
kapitalistiseen, s. o. järjestel­mällisesti
palkkatyötä käyttävään
talouteen. Näin ollen ei talonpoi-kaisto
semoisenaan ole,kapitalistises­sa
yhteiskunnassa mikään luokka.
Mutta mikäli olemme tekemisissä
va merkitys proletaariselle vallanku­moukselle
on nyt vielä selvemmin
astunut esille. Mitä enemmän kom­munistinen
liike kansainvälistyy, mi­tä
selvemmiksi muodostuvat prole­taarisen
raaailmankumouksen pres-pektiivit,
sitä selvemmin tulee
myös näkyvin kaikessa kirjavuudes­saan
vallankumouksen konkreettinen
jkulku, jossa siirto- j a puolsiirtomai-
/den talonpoikaisväestö, samoin kuin
jik. "sivistysmaiden" talonpoikais-ton
eri kerrokset epäilemättä tule­vat
esittämään tavattoman suurimer-kityksellistä
dsaa. Mikäli tofonpoi-kaisto
muodostaa maapallon asuja-miston
valtavan enemmistön, sikäli
muodostuu ,taistelu talonpoikaistosta
politiikan yhdeksi keskuskysymyk-seksi:
niinhyvin proletariaatin valta­taistelun,
kuiri myös proletariaatin
vallaiV j a sen taloudellisten perustei­den
lujittamisen kannalta. Kysymys
sellainen kuin siirtomaakysymys ei
ole jitse asiassa mitään muuta kuin
kansainvälisessä mitassa, kysymys
ikaupungin j a maaseudun välisistä
suhteista, joka viimemainittu elää
feodalisen maanomistuksen, kapita­listisen
riiston ja kansallisen eriar­voisuuden
kolminkertaiisen painon
alla. • \ ^ '.
3. Kapifalististe!n suhieiden epä­varmuuden
tähden muod )stuu kysy­mys
talonpoikaistosta mjfös vallassa
oleville luokille, s. ^p.,- porvaristolle
j a suuragraareiUe erikoisen vpojtta-vaksi.
Melkein kaikissa maissa pyr-ikivät
vallassa olev:a,t luokat eri muo­doissa
ja eri keinoin, käyttäen hyö­dykseen
m. , m.' sosialidemokratiaa,
it^e asiassa kehittämään"erikoista
yhteisrintamataktiikkaa"talonpoi-
3caiston kanssa proletariaattia vas­taan.
Nojautumalla i ennenkaikkea
talonpoikaistqi^ varakkaimpin <ker-
Toksiin, pyrkivät vallassa olevat luo­kat
näiden välityksellä lujittamaan
vaikutustaan koko taionpoikaisrinta-malla,
asettaakseen sen proletariaa­tin
vallankumoustaistelun rintamaa
vastaan. ;>
4. Toiselta puolen tähtäävät por­varisto
j a vallankumoukselliset vale-sosialistiset
puolueet koko politiikal­laan
talöripoikaiston erottamiseen
proletariaiitista, myöskin So.<:>alistis-iten^
Neuvostotasavaltojen Liitossa,
missä työväenluokka, liiton avulla
talonpoikai^n laajojen joukkojen
kanssa j a niitä johtamalla, on onnis­tunut
lujittaihaan valtansa. Näin
kärjistää nykyinen tilanne suuresti
talonpoikaiskysymystä- jä asettaa
Kominternin teljtäyäksi työskennellä
: tällä alalia erittäin voimakkaasti ja
harkitusti. TaJ^onpoikais- ja agraari-
Jcysymykaen selvä teoreettinen aset­taminen
jä voimaperäinen käytän­nöllinen
I toiminta tulevat nyt, enem­män
kmn milloinkaian ennen, ole­maan
kommunististen.:- puolueiden
^jatkuvien menestysten välttämättö­mänä
edellytyksenä. '
\. ProletturiaatU j a taloniiotkais- .
to yhteiikannallistalött-
'delliaiBa lu^kklniit
5. Proletariaatti on ;ykjsi kapitalis-'
tiscn yhteiskunnan perusluokista; -O-snlstamatta,
tuotaiinon välineitä j«
myymällä palkkaa vastaan työvoi-jnaansa,
<tekee proletariaatti -^useim­miten
työtä sellaisteh ehtojen-Valli­tessa,
jotka jo koko kapitalistisen
. tuotannon mekanismin ' (koneiston)
l(autta liittävät seii -^htfeeri. Yhteis^
kunnalliset elinehtonsa (sen etujen
j a porvariston etujen jyrkkä vastak-
- kaisuus, yksityisomistuksen puute,
työn kollektiivinen luonne ja lopuk-a
sen numeirollisen lukumäärän jat­kuva
kohoaniinen), tekee proletari­aatin
komnranistisfen kumouksen yh-
; teiskunnalliseks! yipiusimel^i..
6. Talonpoikaisto, joka ennen oli
feodaalisen yhtei^unnan perusluok­ka,
ei kapitalistisessa yhteiskunnas­sa
ole yleensä mika|in luokka tämän
sanan varsinaisessa merkityksessä.
Tavaratalpuden lakien alaisena ja
vedettynä: k^pi^illsUsen rii^
riin talonpoikaisto^ samalla kuin sii­nä
säilyy: työtätekevien pientuotta-jäin
eneimnänt^ vähemmän vakava
kerros, jakaotuu alati erilaisiin r y h -
kapitalistisiin
tuotantosuhteisiin siirtyvän yhteis­kunnan
kanssa, sikäli talonpoikaisto
kokonaisuudessaan on todella vasta-kohtaisuussuhteessa:
suhteessa feo-daliseen
tilanomistajaan on se luok­ka,
mikäli kapitalistiset suhteet sii­hen
ulottuvat ja sitä särkevät, sikäli
lakkaa se olemasta luokkana. Tä-mäntähden
maissa, joissa on paljon
jätteitä fieodalisesta maanomistuk­sesta,
voi talonpoikaisto, jonl(a edut
luokkana ovat räikeässä ristiriidassa
tilanotriistajien etujen kanssa, vissil­lä
vallankumouksen etapilla kokonai­suudessaan
tulla proletariaatin liit­tolaiseksi.
Näin on asianlaita en­nen
kaikkea siirto- j a puolsiirto^
maissaj kuin myjä Europan taloudel­lisesti
takapajuisissa maissa, joissa'
vielä agraarivallankumoUs on päivä­järjestyksessä
feodalista, alustälai-suuteen
perustuvaa maanomistusta
vastaan, joka vasta osittain on tul­lut'kapitalistiseksi.
' 7. Maaseudun luokkasuhteiden
erittelyn tekevät erittäin \ vaikeaksi
ja tavatonta huolellisuutta vaativak­si
seuraavat seikat: Yhteiskunnalr
listen kerrostumien ja vieläpä luok­kienkin
kirjavuus talonpoikien kes­kuudessa;
näiden kerrostumien' ja
luokkien lukumäärällinen kirjavuus
verrattuna toisiinsa eri maissa, min­kä
kirjavuuden aiheuttaa taloudelli­sen
kehityksen erilainen aste; lo­puksi
^niiri ;ensimäigein; kuin.,toisen­kin'
ilmiön muuttuvaisuus,' riippuen;
konkreettisesta historiallisesta' tilan­teesta.''
, l- \
8. Perusseiklca, mikä syvimmin
erottaa proietäriaatin ja suurtalon-poikain
edut toisistaan, on kapita­listisen
omistuksen ^jedut, s. o., vas­takohta
työvoiman ostajan ja sen
myyjän välillä, kapitalistin j a palk­katyöläisen
välillä.' Sen vuoksi pro-^
letaarisen vallankumouksen,' s. o.,
vallan-kumouksen, joka hävittää ka­pitalistisen
omistuksen, prosessissa
(kulussa) muodostuu suurtalonpoi-kaisto
p^oletaarivastaisten voimien
reserviksi proletariaattia vastaan,
l^iissä maissa,; missä- päiväjärjestyk­sessä
on agraarivallankun^ous feo­daalista
maanomistusta vastaan, voi
suurtalonpoikaistokin kuitenkin aset­tua
tilanomistajia vastaan.
9. I . Perusseikka, ^ mikä erottaa
keskitalonpoikaiston edut työväen­luokan
eduista, on yksityinen tiavara-talouden
edut, jotka perustuvat yk­sityisomistukseen,
vaikkapa se pal-veleekin
oman työvoiman käyttöä.
Viljan myyjän (talonpojan) ja vil­jan
"ostajan (työläisen) edut ovat
tällä linjalla vastakkaiset. Mutta
joukko muita seikkoja, jotka aiheu­tuvat
keskitalonpoikaiston alistumi*
sesta kapitalistisen riiston prosessiin
(koronkiskonta, teollisutistrustien
harjottama korkeitten hintojen po­litiikka,
verot, imperialistisen val­tioko
rieistön paino,' "sodat, y. m.),
ypivat olla paljon painavampia kuin
ne seikat, jotka erottavat keskitä*
lonpojan proletariaatista. Tämän-tähden
voidaan keskitalonpoikaisto
neutralisoida ja siellä, missä kapita­listinen
puserrus oh erittäin voima­kas,
tai missä se on yhdistyhyt feo­daaliseen
puserrukseen, voi' keskita­lonpoikaisto
kulkea yhdessä proleta­riaatin
kanssa.;
10. , Pikkutalonpoikaistoa j a pro­letariaattia
toisistaan erottavat sei­kat
aiheutuvat niinikään yksityista-yaraetujen
luonteesta. Mutta yh­distävien
ja erottavien seikkojen
"määräsuhteet ovat tässä kokonaan
toiset kuin ' keskitalonpoikaistoon
nähden. .Pientalous on usein itse
viUanostaja; pikkuisäntä .esiintyy,
eikä ^niinkään harvoin, tilapäisenä
palkkatyöläisenä. Hänen perusetun­sa
kulkevat siis suurpääoman vas­taisen
taistelun suunnassa. Tämän-tähden
voidaankin pientalonpoikais-to
voittaa proletariaatin puolelle ja
siitä voi tulla sen päättävä liittolai­nen.
11. Maaseudun köyhän rahvaan
j a proletariaatin väKnen ero aiheu­tuu
tämän köyhän maalaisrahvaan
yksityisomistuksesta. Mutt^ tämä
täydellisesti häviää etujen yhtenäi­syyteen.
Ollen vain muodollisesti
itsenäisiä, ovat nämä kerrokset täy­dellisesti
pääoman alle alistettuja
j a sen riistämiä työläisiä. Tämän
tähden ne asettavat proletariaatin
puolelle, muodostaen sen — muo­dollisesti
peitetyn — reservin.
t 12. Maataloustyöläiset muodos­tavat
osan itse proletariaatista. Tä­mä
kerros omaa kuitenkin joukon
omituisuuksia, jotka useasti vai­keuttavat
sen taistelua kapitalistista
yhteiskuntaa vastaan. Ulkokohtai-sesti
(objektiivisesti) aiheutuu tämä
maataloustyöläisten hajanaisuudesta
työprosessissa ja maaseudun olosuh­teitten
suuresta "patriarkaalisuudes­t
a . " Nämä erikoiset edut vaikeutta­vat
luokkaetujen ymmärtämistä J a
saattavat maatalousproletariaatin
työväenluokan "jälelle jääneeksi"
kerrokseksi. . On itsestään ymmär­rettävää,
että proletaaristen puolu­eiden
tehtävänä on ensikädessä voit­taa
tämä kerros puolelleen.
13. Proletariaatin suhteen pik-kutalonpoikaistoon
ja huomattavassa
määrin, (varsinkin agraarimaissa)
myös keskitalonpoikaistoon tulee ol­la
liittosuhde j a johtajasuhde. Tä­mä
erikoinen luokkien välinen suh­de
ei tosin poista luokkaeroavaisuut-ta,
mutta ^lerustuu siitä huolimatta
etujen yhtenäisyyteen taistelussa
suurtilanomistajia ja kapitalisteja
vastaan. - Se saa eri muotoja ja lo­pulta,
vissistä pisteestä alkaen, pro­letaarisen
vallan vallottamisen ja
sen taloudellisten perusteiden lujit­tamisen
jälkeen, hävittää myös itse
itsensä, sikäli kuin luokkien väliset
suhteet ylipäänsä asteettain alkavat
hävitä.
' On sentähden välttämätöntä käsi­tellä,
kysymystä koko laajuudessaan
historiallisesti:
• ' ' \,
II. Agraari- j a talonpöikaiikysymys
kapitalismin ''elimellisenä" kan­tena
(vtn 1914 sotaan asti)
14. Aikana, jolloin proletariaatin
edessä 'ei Vallan vällottaminen oUiit
vielä välittömänä tehfävänä, oli val­lankumouksellisten
marxilaisten vel­vollisuutena
useimmissa kapitalisti­sissa
maissa ennen kaikkea hävittää
pikkuporvarilliset harhakuvat, teq-reettiset
ennakkoluulot ja väärät
käsitykset kapitalistisen kehityksen
kblusta. Päinvastoin kuin opportu­nistit,
puolustivat marxilaiset alati
suurtuotannon . teknillis-taloudellista
et^vämmyyttä, kasaantumisen ja
keskittymisen^ lakia maataloudessa,
talonpoikaisten eri luokkakerroksiin
jakautumisen ja yleensä maatalous­tuotannon
kapitalisoitumisen välttä­mättömyyttä.
,15. Perusnäkökulmana oli tänä
aikana kapitalistisen kehityksen tu­levien
latujen ennakolta näkeminen.
Vallankumouksellisten ' marxilaisten
tuli ennen kaikkea murskata teoria
maatalouden niinkutsutusta "ei-kapi-talistisesta
kehityksestä", joka si­sältyi
siihen oppiin, että maatalou­della
on muka aivan erikoiset ke­hitystiet,
mitkä • ovat vastakkaiset
teollisuuden kehitykselle.
16. Tämä vallankumouksellisten
hiarxilaisten taistelu pikkuporvaril­lisia
harhakuvia vastaan ilmeni ag-raarisösiälismin
ja agraariosuustoi-minnallisen
sosialismin aatteiden
murskaavana arvosteluna, mitkä aat-teet
i väittivät, että maareformit tai
maataloudelliset osuuskunnat tulevat
olemaan vipuna kapitalististen suh­teitten
poistamiseksi ja että osuus­toiminta
kehityksen (evolution) tie­tä
tulee muuttumaan sosialismiksi,
j.n.e. Maqcilaisten oli paljastetta­va
tämä oppi, mikä salasi sen tosi­asian,
että maataloudelliset osuus­kunnat
muuttuvat kaikkialla kapita-lististyyppisiksi
kollektiivisiksi yri­tyksiksi,
jotka, kasvaen yhä nope­ammin
hallitsevien luokkien yleisen
taloudellisen aparaatin, koneiston si­sään,
kiertämättä joutuvat suurtilain
ömistajain ja kapitalistien johdon
alle.
17. Marxilaisten täytyi haikaile^-
mättä paljastaa pikkuporvarillistfen
utopistien poroporvarillishempeä-mieliset
yritykset, salata talonpoi­kaisten
keskuudessa tapahtuva luok-kakerrostuminen,
luokkajakautumi-nen,
tapahtuva luokkataistelun kas­vu,
palkkatyösuhteitten olemassa­olon
tosiasia, j.n.e. Raivata esteet
pois tämän kasvavan luokkataistelun
tieltä maaseudulla.--T kas siinä tuon
kauden kl^^nnpllisen politiikan
pääasiallinen "normi*V eli "osuus".
18. Niissä maissa, joissa porva­rillisen
vallankumouksen tehtävät jo
täydellisesti oli ratkaistu, olivat
marxilaiset — kuten jo Engels huo­mautti
velvolliset "päättävästi
l a " , suojelemalla häntä kaikkia nii- \ epäkapitalistisen kehityksen (evolu-tä
riiston eri muotoja vastaan, jot- tion). > Nyt vei sen kehittyminen
ka syntyivät kapitalistisen kehityk­sen
prosessissa, j a auttamalla häntä
vapautumaan porvarillisesta vaiku­tuksesta.
Tätä pikkutalpnpoikaiiton
sosialismiin kulkea osuustoiminnan
kautta, vaikkakir vastakohdista rik-;
kaissa muodoissa. Sillä talonpoikaista-loaksien
osutistoiminnalliset yhtymät
etujen puolustamisen tehtävää joko jotka, sikäli kuin ne osottautu-ei
yleensä täytetty ollenkaan, tai vat elinvoimaisiksi, kapitalismin eh-suoritettiin
se sitten semmoisen kat­santokannan
pohjalla, mikä ei vie­nyt
taisteluun kapitaalia vastaan.
tojen vallitessa välttämättä itse
muuttuvat kapitalistisiksi liikeyrityk­siksi,
koska ne ovat riippuvaisia ka-yaan
kapitaalin vahvistamiseen (so- pitalistisesta teollisuudesta, kapita-sialidemokraattisten
puolueitten re-visiöhistinen
sivusta).
listisista pankeista ja yleensä kapi­talistisista
taloussuhteista — kehit-
, tyvät proletariaatin diktatuurin eh-
19. Niissä maissa, joissa Porva-^ j ^ j ^ ^ vallitessa toisenlaisten suhtei-rillisen
vallankumouksen- tehtäviä. järjestelmässä ja ovat riippu-ei
vielä oltu täytetty (esim. Venä- \ ^^^^^ proletaarisesta teoUisuudesta.
jällä- 1905), täytyi marxilaisten, «a-. ^^^^^^^^^35^^^ pankeista, y.m.; toi-maan
aikaan, kun he taistelivat pik-| sanoen, jos ne kapitalismin val-kuporvarillisia
haaveita vastaan Tsa-• jj^^^^^ kasvoivat kapitalististen ta-pitalismin
lopusta ilman proletariaa-{j^^^.-^g^g.^j^ _jäj.jg3tgijjjän sisään,
tin diktatuuria, esiintyä feodaalisen . j j ^ ^^j^^^^-j^^ uusien\ ehtojen val-maanomistuksen
täydellisen poista-1 jj^^^^^ j^^^ proletaarisen valtion
misen ja maan takava^koimisen j p^^j^j^^ ^^^^^^^^^^^ p^jj.
puolesta talonpoikien eduksi, tarko-! ^.j^j^^^^ kasvamaan sosialististen ta-tuksella
kehittää raahdolhsimman
täydelliseksi ja laajaksi jatkuva tais­telu
sosialismin puolesta kapitalis­min
mahdollisimman "vapaan" (s,o.,
feodaalisista jätteistä vapautuvan)
kehityksen perustalla.
loussuhteiden järjestelmään.
26. On itsestään ymmärrettävää,
että tämä "sisällekasvun" prosessi
tulee toteutumaan vain erilaisten
talousmuotojen välisen taistelun tu-
III. A. graar•i- j•a tXa l1o npoi•k! ai•s kI ysy- ^t lok. s.e n, a, ., taistelun,« joissax luokkie1n
taistelu ilmenee. Proletaansen val­tion,
joka aktiivisesti tukee sosia­listisen
talouden muotoja ja vastaa­via
taloudellisia pyrkimyksiä ja aut­taa
näitä muotoja korkealle kehit­tyneen
tekniikan hyväksikäytössä,
tulee niin järjestellä myös välttä-mättömästi
syntyvät kapitalistiset
Buhtpet, että loppujen lopuksi sosia­lismin
voitto tulee taattua. Näin
on siis proletaarisen valtion pOJi-tiikka
voimakas ase, jonka avulla
proletariaatti -— diktatuurinsa val­litessa
— jatkaa lupkkataisteluaan.
Taistelussa kahden periaatteen, kah­den
pyrkimyksen, kahden vastakkai-eroavaisuus
on aivan mitaton ja seisomaan pikkutalonpojan pnolel-mjrs
työväenluokan vallan val­taamisen
aattona
20, Proletaaristen vallankumous­ten
kausi luo tilanteen, jonka val­litessa
työväenluokan ja sen puo­lueen
tulee, vaikean vallankumouk­sellisen
strategian kannalta katsot­tuna,
oleellisesti muuttaa koko ky­symyksen
asettaminen. Jos vallan­kumouksellisen
proletariaatin puo­lue
edellisenä kautena, luokkatais­telun
mahdollisimman täydellisen
kehityksen tarkotuksessa, auttoi es­teiden
poistamista kapitalismin va­paan
kehittymisen tieltä ja kokosi
oman luokkansa voimia, niin njrt
astuu päiväjärjestykseen kysymys
kapitalististen suhteitten välittömäs­tä
särkemisestä, ja kysymys luokka-liittölaisesta
muodostuu erikoisen
polttavaksi. Tänä hetkenä tulee siis
päättävästi äsettaa-r kaikki asiat val­lan
valtaamisen,; proletaarisen dik­tatuurin
«toteuttamisen tehtävän rin­nalle
j a sen alaisiksi, mikä on vält­tämätön,
olennainen, 'kaikkein tär­kein,
perusedellytys yhteiskunnan
kulkemiselle sosialismiin.
• ,1,
V 21. Suurkapitalistisen tuotannon
maissa tulee proletariaatin pyrkiä
muuttamaan suurtilat, joita viljel­lään
palkkatyöyoimalla, valtion ti-,
j o i k s i. Mutta suurtuotannon tek-nillis-
taloudellihen jetevämmyys maa­taloudessa
ei saa e^tää .komri»uniste-ja
palbttelema^' ^^'tittilasta yht^
osaa (jonka suuruuden määrää ky­symyksessä
olevan'taaan rakenne)
pikkutalonpoikien, joskus -myös kes­kitalonpoikaiston
hyväksi, sikäli kuin
sitä vaatii, vallankumouksellinen
välttämättömyys. ' Saavuttaakseen
sosialismin, mikä on järkiperäistä
suurtuotantoa, kaikkine teknillis^
taloudellisine etuisuuksineen, ori
välttämätöntä saattaa voimaan pro­letariaatin
diktatuuri, mitä ei .suu­ressa
enemmistössä"''n-Mta Voida voi-,
maan saattaa ilman pikkutalonppi-kien
välitöntä apua ja keskitalon­poikaiston
puolueettomuutta. Unka­rin,
Italian ja Puolan liikkeitten
kielteiset sekä Venäjän myönteiset
kokemukset osottavat, että virhee't
tässä kohdin ovat suorastaan tur­miolliset.
22. Toinen on laita kysymyksen,
joka koskee haaveita eirkapitalisti-sesta
kehityksestä. Koska proletari-
'äatin diktatuurin vallitessa koko
yhteiskunnallisen kehityksen puit*
teet j a sen kulkusuunta perusteelli\
sesti muuttuvat, niin on aivan vält­tämätöntä,
että kömniunistit aikana
juuri ennen vallan vallottamistä kes­kittävät
arvpstelunsa. pikkuporvaril­lisia
puolueita vastaan, ei niiden ka­pitalismin
vastaisten haaveiden nä­kökannalta,
vaan kapitalistisen por­variston
kanssa sovittelevan-ja pik-kutaloqppikaistoa
pettävän käytän­nön'
näkökannalta. /
23.. Aiv^n samoin muuttuu ky­symyksen
asettaminen myös siirto­j
a puölisiirtomaan mallisiin mäihin'
nähden. Koska proletariaatin dik­tatuuri
tärkeimmissä' teollisuusmais­sa
lue( edellytykset toisen tyyppiselle
kehitykselle entisissä siirtomaissa,
niin päätehtävänä eiiple taistelu ka­pitalismin
vastaisia, esikapitälistisia
j a muita sellaisia, kuvitteluja vas­taan,
vaan arvostelu kaikkea puoli­naisuutta
taistelussa' ulkomaista pää-ojnaa
j a feodaalista maanomistusta
vastaan, sekä se, että>liikkeelle an­netaan:
mahdollisimman suuri laa­juus
ja puhti.
IV. Kysymyksen asettaminen val­lan
valtaamisen ~iStkeen.
24. Kun työväenluokka valtaa
vallan kapitalistien - j a ; tilanomista­jien
omaisuus takavarikoidaan, kun
taloudellisen elämän tärkeimmät
strategiset kohdat (pankit, suurteol­lisuus,
kuletuslaitokset, y.m.) kan-sallistutetaah,
niin muuttuvat jyr­kästi
talouselämän -ehdot yleensä ja
maalaisväestön elämän ehdot erikoi­sesti,
sen mukaan -myös talonpoi'
kaistalouden kehiMymisen ehitoc
25;;.iNfamä uudet ehdot tekevät
mahdolliseksi tälonpoikaistalouden
CANADASTA SUOMEEN
^ OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada
laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavan mat^
kavuoron Halifazista suoraan Skandinaavioan.
^ Porjehdokset Halifaxista, N . S.
S. S. H E L L I G OLAV, JoulukLun 5 p.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN ,
edestakaisten matkoin hinnat
Saostakaa $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta-var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadäan.
Jiähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kifjoittakiia yhtiön O^riadan Pääkonttorini:
SCANDINAVIAN-AMERIGAN LINE
461 Main St. Winnipeg.Can. 51 Upper Water St., Halifax, Can.
EUGEN W. ELFVENGREN,
No. 338 A. St. James Street, Montreal, Que.
J . V . KANNASTO ERICH J . KORTE,
Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Can.
sen luokkavoiraan välillä — sosia­listisen
ja kapitalistisen periaatteen
väihlä — - o n proletaarinen valtio
sosialismin voiton välttämätön edel­lytys.
-
27. Samalla tavalla tulee myös
siirtomaille mahdolliseksi - "hypätä
ylitse" kapitalistisen kehityksen as­te,
jos proletariaatin kehittsrvä val­lankumous
turvaa proletariaatin val­lan
mahtavissa teollisuuskeskuksissa.
Jo Marx on viitannut sellaisen " y l i -.
hyppäämisen" teoreettiseen mahdol-.
lisuuteen, sikäli kuin proletariaatin
voitokas vallankumous on olemassa.
Tämä ei merkitse sitä, ettei näissä
maissa yleensä tule olemaan, kapita­listista
kehitystä. Koko prosessi tu-r
lee kulkemaan vastakohtien muodois­sa
jä kapitaljstisia, muotoja Jtulee
kiiertämättömästi tämän: kehityksen
kulussa esiintymään. Mutta toisel­ta
puolen tulee olemaan myös voi­makas
sosialistista luonnetta oleva
pyrkimys, mikä määrää koko pro­sessin
läpikotaansai
28. Pääohjeena tulee hallitse­valle
proletaariselle puolueelle olla
tämä: osata tulla toimeen talöripoi­kaiston
kanssa. On selväst.i vmmär-rettävä,
ettei tätä kysymystä voida
kiertää, sillä talonpoikaisto muodos­taa
f enemmistön maapallon asuja-mistosta
ja talonpoikaisten |aibtan-nollinen
ominaispaino ön vielä suun­nattoman
suui^i. • Mutta talonpoi-kaiston
kanssa voidaan tulla toimeen
vain silloin, kun proletaarisen val­tion
politiikka ottaa laskuihinsa
pientuottajain yksityistaloudelliset
kiihottimet j a kun s^, lähtien juuri
näistä kiihottimista, johtaa pien­tuottajat
asteettain yhteenliittymiin
ja yhä täydellisimpiin kollektiivisen
talouden ^muotoihin.
29. Tarickaavasti huomioon ot­taen
talonpoikaisten jakautumisen
(differentioitumisen) ja turvaten
alituisesti talouden sosialististen ai­nesten
kasvua; suoranaisesti rahas-.
taen koUektivisoitumisen erilaisia
muotoja; asettaen päämääräkseen
kehittää jolca tavalla porvarillisesta
vaikutuksesta -vapautuneen osuub-toiminnan
kasvua, j.n.e., tulee pro-;
letaarisen valtion ja hallitsevan pro­letaarisen
puolueen liittää yhteen ja
kaikin tavoin tukea maataloudessa
työskentelevien työläisten, maaseu-jduh
köyhän väestön ja keskitalon-poikain
järjestöjä vastapainoksi
muodostuville uusille talonpoikais-ton
porvarillis-kapitalistisille kerrok­sille.
. • /
30. ' Työväenluokan ja talonpoi-
.kaiston taikka talonpoikaistoD mää­rättyjen
.kerrosten taloudellisen l i i ­ton,
tulee npjata teollisuuden aktii­viseen
apuun, teollisuuden, jonka
tulee siinä määrin kohottaa tuotan-tovoimiaan,
että se lopulta tulee t a -
lonpoikaistolle edullisemmaksi kuin
kapitalistinen teollisuus.
(Jatk.)
Suora ja nopea tie edestäkasin Suomeen
OSLON! (CHRISTIANIAN) A J STOCKHOLMIN KAUTTA
Oslosta (Christianiasta) .
Lokak. 6 p. "BERGENSFJORD"
Lokak. 23 p. "STAVANGERFJORD"
Marrask. 13 p. "BERGENSFJORD"
Jouluk. 4 p. •STAVANGERFJORD'
New Yorkilta
Lokak. 24 p,
Marrask. 14 p.
Joulnk. 8 p.
Matkallaan Ne\v Yoirkiin poikkeavat laivat Halifaxissa.
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen $186.00.
Matkustakaa Suomeen ja tuokaa sieltä omaisenne joko Yh­dysvaltoihin
taikka Canadaan Norjan Linjaa, joka tunnetaan eri­koisesta
mukavuudestaan, hyvästä kohtelustaan, ja kaikin puolin
erinomaisesta hoidosta. Meririessänne Suomeen teillä on tilaisuus
poistua laivasta Bergenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-
.niaan) kuuluisilla näköala junilla läpi Norjan" huimaavien vuoris­tojen
(ilman lisämaksua). Jokaisen, g oka matkustaa Suomeen,
pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen.
Tulli taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa km"n
^ Ruotsissakaan.-
Kolmannenluokan matkustajien, joilla on hallussaan maihin
pääsyinpä, ei tarvitse takaisintullesaan kulkea Ellis-saaren kautta.
Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat riieidän paikal­liset
akenttimme, taikka
NORWEGiAN AMERICA LINE
22 WliiteIiaII Street* New Yoi:k, N.Y.
TEHKÄÄ NYT SUQMI-MATKANNE
Halifaxista Suomeen , (Goteporin kautta) 8—9 , vuorokaudessa.
Kulkuvuorot Nevr Yorkista:
'^Stockholm Tiist. tammik. 5 p.
Gripshplib ....Keskiv. tammik 20 p*
^Drottningholm Lauant. helmik. 6 p.'
Gripfiholm'....Lauant. helmik. 20 p.
^'Stockholm Tiiöt. maalisk. 2 p.
^Drottningholm Lauant. maal. 13* p.
Gripsholm ....Torst. maalisk. 25 p.
Y^I ATLANNIN JO PÖH-J
A N MEREN
samassa laivassa ilman muut­toa.
Matka alkaa ja loppuu
hyvissä Ruotsin American
Linjan laivoissa.
' Ei passin leimausta eikä
tullitai'kastusta, eikä min­käänlaisia
viivytyksiä mat­kalla
Ruotsin läpi.
Huom.! Erikoisia mukavuuk­sia
Suomeen matkustajille
ERIKOISHINTOJA
3 :nnen luokan matkustajilla.
SUOMEEN ja takaisin •
AMERIKAAN
"GRIPSHOLM"
" S T O C K H O LM" ,,,$186
"DROTTNINGHOLM'
Cabin liinta $167.50 ja toisen
luokan $172.50 vähintäin ja
siitä ylöspäin kumpaankin
• Kä3rpi Halifaxissa; suuntaan.
Kolmas luokka itäänkäsin $110.50 ja länteenkäsin $122.00.
Enempiä tietoja antaa, lipputilauksia ottaa vastan sekä aut­taa
asioiden järjestämisessä Linjan lähin asiamies tai
SWEDISH AMERICAN LINE
, 470 MAIN STREET, WINNIPEG, MAN.
518 ST: CATHERINE STREET, WEST, MONTREAL, QUE.
71 Upper Street, Halifax, N . S. Temple Buildinff, Detroit, Micb.
J . V. KANNASTO, ERfCK J . KORTC,
Box 69 Sndbary, Ont., Can. Port Arthur, Ont.
Pikku • poika.: — Tuo' rouva antoi
minulle'suklaata- '
Äiti: — Toivon, että olit kohter
lias sen johdosta hänelle?
yoika: — Kyllä, ,äiti
Äiti: — Mitä sinä sanoit?
Poika: — .Sanoin, että olisin toi­vonut
isän tutustuneen häneen, en-jnenkun
isä tuli tuntemaan sintit,'
äiti
Ostamme turkiksia päivän"korkeim­milla
hinnoilla. Expressi- j a posti­lähetyksistä
annetaan 'hinta kirjeel­lä
tai sähkösanomalla. Tehkää koe
lähetyksiä.
Wm. Hotti j ä j i Laine
231 Wliittaker Street
Sudbury, Ont.
Whittaker j a IsabeU katujen
kalmassa
P. O. Box 1988
Nälkäiset^
mokailkaa työläisten kontroUee-raamassa
TARMOSSA.
— 25e ateria. —
318 Bay SL. Port Artbor^ OaS.
A. O JA
ENSILUOKAN RÄÄTÄLlLIfKE
Tekee kaikkea räätälialaan kntiln-vaa
työtä.
187 S. Alffoma St. Port Arthur, Ont
V. A H ON
P A R T U k l L I I K E , PALLOHAALI JA
TUPAKKAKAUPPA
sijaitsee •
78 L A N G ST., COBALT. ONT^.
Samassa paikassa ruokaa .saa»
vaha aterioittain ja viikottain. .
Huoneita Miokrataan.
ToverUlinen kohtelu.
Mr». Korhonen-paranta
«antavissa olevaa tföti «»«•
taioui S. 302 oli N .743.
THE BRILLIANT
Vä^ay». j a ^^"^^f^
230 Simpfoa SI. Fj'»
Mo olemme lienkil3t palrtleöiP»
henMISiti.