1925-12-03-08 |
Previous | 8 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
h 1 Umoiio^idxamt^ t S s a l i osastossa i^at;. ,;rfl8p5i8nmottaJIIta 8 canttiä kltmsUta, joiden ilmottts «a berrsn ta! kahdesti viikossa eamal- Zaiaena,- 2 «enttiä Bana Ja s i i l t i , joiden ilmotns on jatknvsstf eastaHxd-^ eena -jokaisessa lehtemme - fim«s^- vEssä nnmerossa, 11 sontfUL * sasa Vähin ilmotasm^sa kerta Ihnottaes-eä 50e,ja fleiBevista 25e kerralta. f'AV-!* " ;tÖPPER CLIFF, ONT. Huomatkaa! Ehdottomasti parhaat korput' ja kovat leivät saatte leipuri Koivulan sapasta, Copper a i f f . Out Werner Koivnuif y Phdne 276 L. Box 118. Aonan oikeaa reumatismihieron taa Waters Tovnshipin postikontto HUa, 4 mailia Cliffistä Naughtoniin pain. Mrs. Emma Ahola. Miesten :tayfivillaaia JMIackioavr takkeja ?7.90. Hennessey & K a - ciöDtt,-Copper Cliff, Ont. 50 naiiten »yy.hattua, kaikki uut-ta varastoa, alennuksella, puolella hintaa tämän viikon ajan. Hennessey & Racicot, Copper Cliff, Ont. Ainoastaan canadalaisto "Lipiä kalaa" (Dry Cod Fish) sekä ruo ka-, vaate- j a jalkinetavaraa. Tho» Franssi, • •'j ; Copper Cliffi i i i ; f?ORT ARTHUR, ONT. KfUoKppS. Kaikkia kello- j a kultasepän alaan kuuluvaa tyStI otan tehdäkseni. Myöskin näsiä kelloja myytävänä. I. S. Salo, 192 South Algoma St., Port Arthur. NarriMo aasi «aana auki joka arkipäivä kello 2—12 ydllä. 218 Secord St, Port Arthur, Ont Aarnion lihakauppa 319 Bay St., Joulu lipiäkalaex sillit, silakat ja puolukat saapuneet. ^ Jättäkää t i lauksenne.' Phone 1724 N . J. Aarnio. T«en partorin ty5tä 260 Bay S t Hyvä kohtelu. Willikm Savanne. ' .PalloruumaMa 818 Bay S^, on tupakkaa j a virvoitusjuomia.' Alex Mäki. flORT WIUJACa. ONT; C. A. Stenbäck, vfilitt&i ostajille onsiluokaD' lihaa, palvelus kanpuQ' oissa sekä linjoille nopsa. Paholin 742. '607 Simpson S t , Fort W i l - Uam, Ont ' ^ Tilatkaa pukunne Matti'Malneelto 681 Simpsop St Puhelin 118& S. Parhaan ja maokkaan ruuan saatte syddä Edla Heinosen rnokalasfut 409 Simpson S t , Fort Wlljiam, Önt v^entralBakery. Korppuja, kovaa leipää sekä kaikkia alaan kuuluvia tuotteita, T — Linjoille Ifihetetään.— 427% Simpson S t Phone 2191 S. Kaointehtyja Sypaksia myydään j a vahhpja' korjataan Nick Partin suutarin sapassa U.7% N.^ Syndi-c^ te ät.' Phöiie 2516 S., Fort William, Ont.,.,. . ' SOO, O N " ^ ^ ^ . Hinsperger Harnesa^^^^panylta eaatte kirstunne, blaiflioKiiine , ja valjaanne. < Hinnat o v a-t ^O^ ^ t ^ ^ TORONTO, Öte^ :|CatilQ>> ja hieroja Ida Rantab. y 422 A . Spadina Ave., Trinity 8723 ' Toronto, Ont. Parhainta ja halvinta ruokaa, kahvia ja virvokkeita tarjotaan suomalaisten.' omistamassa Prlncess Cafe j a Quick LunchMgta 235 Queen S t , We3t, Toronto, Ont im TIMMINS, ONT.. ^ Teen parturityoalaan ' . kuuIuvaa ^ t a palloruumassa 46—Ith Ave. .•. J.:OkaaBen..'~ Hammadaaldlri A. P. Brennan tekee Icaikkia alaan kuuluvaa tyota tenaiiaokkaisesti. Maksat kohtuulli-oet ' Hyvä kannatus suomalaisilta. Avoinna myös iltadn. Sijaitsee yläkerrassa pöstikoattooria vastapäätä. f Partuvlliike «ijaittee 43—4th Ave. Myöskin huoneita saatavana samassa paikassa. , Jalmar Korri, E. JnnnelUn ja Akan makeis- ja aekatavarakauppa. Monipuolinen t a - varavaaosto. Huora. Kohtelun h j n ^ s on niin j a n ä i n . 5 3 — ^ t h Ave. . Assad Habib (puhuu suom^) Kaikkia kaivanto j a metsämiesten tarpeisiin kuuluvaa tavaraa halvalla, aäocipnolinen kellovarasto. '40—3rd Ave. Knntamotanssit pidetään torstaina t k - 3 päivä Liberty-haaliila, alkaen kello puoli -9 illalla. Kinnunen huolehtii musiikista; Sisäänpääsy neljännes"'dpllaria.' . ' ,: Laaanta!>ilUiBa. oi^ ohjelma- ja tanssi-iltamat. Lyhemmin lauantain lehdessä... . Kylanheittion" laulujen harjotus tänä iltana. Kaikkien asianomaisten Nehdottomasti saavuttava kello % 8. ' . . Kylänhelttiöstä täysi harjotus per-jantai- illalla 8.20. . . NccricoIiittolaisiUa on iltamat ensi sunnuntaina. Pidetäänpä . ne mie-jessä. Katsokaa; ilmotustä tässä numerossa .ohjelman y.m. suhteen. ' ' Metsä työläiset! Jos haluatte yhteistoiminnan kautta parantaa olosuhteitanne j a olla mukana työväenliikkeessä, • niin liittykää Lumber TVorkerSr Industrial Union . of Canada (Canaaan- Puutavaratyöläisten teollisuusunio) nimiseen talqtidelli-seen järjestöön^ Union paikallinen delikeitti, toveri Sula, on tavattavana: Liberty-haaliila iltasin. Käykääpä puhumassa hänen, kanssaan! Sudburyn pankit vaarassa. . Oril-r lian postitoimistossa, pii avattu eräs perimätön kirje,, josta kävi selville, että joukko rikoksellisia suunnittelevat, pankkien ryöväämistä Hamijto-i) issa,- Torontossa ja. Sudburyssa. Täkäläinen poliisi on saanut asiasta {iedon ; ja on nyt valppaana pitämässä silmällä ei>äilyttäv\ä henkilöi tä ynnä outoja \autornobiileja. Pankkien .luona pidetään vartiota. Poliisipäällikkö on kehottanut ilmot-tamaair^ änelle epäilyttäyiätä henkilöistä. . Onnettomuus tulipalopaikalle rien taessa sattui. viime lauantaina kauppalamme palokunnalle. Palokunta oli .hälyytetty pientä tulipaloa sammuttamaan. Kääntyessä Elgin-lia-dulta Elm-kadulle luisti palokunnan tikapuukärry jalkakäytÄvää^ vastaan ja särki sanottujen katujen kulmassa olevan rautaisen l^typylyään. Tällöin, putosi ajamassa ollut kapteeni McLennan ajoneuyojen päältä, -hevosten juostessa kHhtyneinä eteenpäin. Pudotessaan sai McLennan valkeita haavoja päähänsä jak muutamia: hampaita särkyi. Ajo neuvoissa ollut palosotilas Simmons kipusi, hevosten pelästyneenä rienr täessä, eteenpäin; ajajaii paikalle ja sai.kiinni ohjaksista; j a hevoset hallintaansa, Mutta ennenkun tämä oli tapahtuuut, olivat ajoneuvot, kum-maliekin puolen katua heiluessaan, särkeneet toisenkin lyhtypylvään Regent-teätterin edustalla. ' Ilmo-tetaän, että useai' automjobiilit, jotka, olivat Elm-kadun varrella, saivat vaikeita kolahduksia paloajoneur yöstä tämän villin riennon aikana. Kun toiset palokuntalaiset olivat, sammuttaneet tulipalon, .niin Iottivat he loukkaantuneen toverinsa' mukaan j a veivät nänet St. Josephin sairaalaan; ^lijouH^ah^^ päästettiin Vlauantäiriltäna pois sairaä- • toimeenpanee - SUDBURYN NUORKOmTOOLAISET SUNNUNTAINA, JOULUKUUN s" PÄIVÄNÄ LIBERTO HAAMLLA O H J E L M A r ^ Soittoa orkesterilta. — Runoja: — Puhe. — Kup^ lettiä. — Soolo- j a Humoristisia lauluja Lempi Johnsonilta, j ' ' Englanninkielinen kappaJe , "A Capitalisi's Day-mare'* Suomenkielinen huvinäytelmä' "KOSIMASSA" 20 minuuttia soittoa ja laulua^-^yli Canadan hyväksi tunnetulta \ '< ' k o l m i k o l t a (McLean & Forbs.-Co.), Yksi tunti tanssia. — Orkesteri soittaa. Vapaehtoisia rusettia saatavana. ^ * NUORlSpLIITTOLAISET. Lausumme vilpittömän 'kiitoksem- • me kaikille tovereille, jotka yllät- Itivät 25 vuotisen yhdessäolomme mefkkipäivänä .3.- H r . 1925^ runsailla .ja arvokkailla lali joilla. ':Fi)rd City, Ont, Canada. Toveruudella Eva ja Taavetti Antikainen.' lasta, kun yamma^t eivät ole perin vaarallista, laätiia. v ; v v . Raatajan mietteitä [onnosta KIRKLAND LAKE, OI^T.. Teemin^ parturin alaan" kuiilttvaa . /tyofö Wiljam Heinon pallohaalissa ^ Bbna j a Toivo Kanerva. ' -Palldhaali. pehmeitä juomia, t u - ^ ^ pakkaa >Ja hoeneita saatavana. ; ' ^ /: Wiljam Heino. _ 1 . . . mm Usein kuulee työläisten sanovan, että "minä en välitä uskonnosta mitään,. minulle on sama mikä se •on,: e i : m.inua liikuta 'koko\ uskonto sinntf eikä tänne." Tämä kyllä- sopii sitten, kun tietää mikä uskontoj a jumaluuskäsite on, mutta ennen ei olg kenenkään työläisen heitettävä uskontoa pois laskuistaan, sillä uskonto on iankaiken ollut kansojen keskuudessa j ^ aina pimitys- j a ku-ristusyälineenä, j a on sitä tänäkin päivänä. Sen tietää jokainen ajatteleva työläinen, että uskonto on yksi kaikkein vahvimpia aseita kapitalismin kädessä työläisiä;, vastaan.' Siksi sitä jo kouluissa taotaan työ-läi^ Iastenkin päihin^ j a siksi ei yläluokka sallisi ;u^onnon. opetusta pois kouluista, sillä ge tietää, että mikä kerran lapsena mieleen painetaan, niin se useinkin muodossa tai toisessa siellä pysyy» Siksi onkin meidän |ehtävä itsellemme selväksi mikä uskonto on, j a mistä syystä se vuo^tuhansia on' pysynyt ihmisten keskuudessa. Varsinkin kouloissa opettajat ja usein .muutkih'Auskoniion puoltajat sanovat, että paras todistus jumalan olemassaolosta on se, että kaikk i kansat kaikkina aikoina ovat omanneet' jumalansa j a uskontonsa. He sanovat, että inistä olisi villi intiaani tai Afrikan nee^en pakanuutensa aikana osannut tehdä it« selleen jumalaa, ellei omatunto olisi hänelle kuiskannut, että jumala on. Tämä on pystyvä, -(^ite, varsinkin koululapsiin ja^ väheinmän ajattele-j q i n aikaisiinkin, mutta tälle löytyy aivan luonnollinen seUtys. ICun lapsi kuulee ukkosen jyrinän ja näkee salaman leimahdukset, niin se menee nurkkaan piiloon, on hiljaa, pelkää' ja ihn^ettelee ätä, ajattelee siinä olevan jotain yliluonnollista, jotain jumalaa, ' joka taivaassansa ön pahalla päällä. Lapsi muodostaa heti itselleen mieliku» vituksia tuosta olennosta', joka ' säa aikaan nuo salamat, ja jyrähdykset Se ei tiedä vielä mikä ukkonen on, ja siksi sen täytyy kuvitella joku, joka on tuon kaiken aikaan saanut, j a peloissaan se ajattelee, se on ju« mala. Mutta kun lapsi aikaistuu ja saa tietää mikä ukkonen on, niin se voi olla aivan rauhallinen, nauraa j a ilakoida, kuten muulloinkin. Se tietää, että ukkosessa ei öle mitään yliluonnollista/eikä siis mitään j u malallista. COBALT, ONT. - ; Gobaltiloiset h^^ Sanna Ibmxöo jokainett lauantai M o 12sta päiväUä 2m ySlla. K. Lasaö. Samoin oli. laita luonnonkansojen. Kun he näkivät ukkosen j a salamat, kuun ja tähdet, auringt^n nousun ja laskun, näkivät tulevan kesän ja talven, eivätkä tienneet mistä ne johtuvat, niin he luulivat siinä olehan jotain yliluonnollista, siis jumalallista. , He ajattelivat: Koska' en tunne niitä,' enkä voi niitä hallita, niin täytyy olla joku, joka niitä johtaa, jä tuo joku oli ilman muuta •jumala. Ja kun he ^ tunsivat turvattomuutta luonnon elementtejäj ruttoja tat muuta kohtaat, niin he sanoivat; se on jumala, joka on nämä aikaan saanut,; palvelkaamme härttä. Ja 'niin rakensivat Idän v i l lit kansat puukuvansa jä sanoivat: tämä on jumala.^ Nitn, pyhitti villi neekeri puun, sanoi: tämä on j u mala ja uhrasi sille, samoin intiaani isuuren henkensä aurinkoon, ttirkkilainen Allahinsa, suomalainen Ukko-ylijumalansa,- juutalainen Aabrahamin, Isakin ja Jaakopin jumalan, egyptiläinen omansa ja eskimo omansa. Jä kun he eivät tiän-neet mistä he itse, ja mistä maa,, meret, aurinko, kuu ja ^tähdet odi-yat saaneet alkunsa, niin he rsa^ii-vat, TEittä heidän jumalansa on ne joskus' tehnyt jä jumalasta miS' itsekin olemme lähteneet, j a jumalan i u o kuoltuamme menemme. Ja näin syntyi uskonto. Ihmisen ei enään tarvinnut j olla ilman turvaa, ilman herraansa ja valtiatansa. Hänellä oli jumala. ' ^ Ihminen ohi kiiten muutkin luontokappaleet, sellainen, ettei se ^ voi kestää^, mitään tuntematonta,- eikä tyhjää ; ajatusmaailmassaan. Siksi se teki jumalansa ja asetti ne tyhjään paikkaan. - ' Omistava' luokka ja vallanpitäjät ovat sitten airia jä kaikkien, kansojen keskuudessa ottaneet uskonnon aseekseen; lisänneet siihen, mikä on ollut heidän edulleen soveliasta ja siten muodostiineet tupsta tietämät-" tornien ihmisten rakentamasta ju^ malasta 'oinan, a^ianajajan&a, jonka huippusaayutvrs on kristillinen kirk- . k o . - : . V ' - - : . "/./ ^'V ' v ; V : ' . Sitä mukaa,' kuin ihmisille on' sei-' vinnjrt suuri luonto, nain sitä mukaa ovat entiset "käsitykset jumalasta haihtuneet. Nyt ei enään kehenkään ihmisQn tarvitse ajatella' sateenkaarta kaiseliessaan, että j u mala oh sen taivaalle joskus nostanut jonkun mericiksi, vaan hän tietää sateenkaaren olevan auringonsäteiden' j a jesipisarain ybteistyötä. Kuta enempi ihmiselle luonto ja elämän syyt ja lait selviävät, sitä enempi jumaluuskäsite katoaa j a t i lalle tulee luonnollisia tosiasioita. Mutta kun ihminen ei ainakaan vielä ole pääskyt kuin hiukan aluUe äärettömän luonnon < jja .avaruuksien tutkimisessa, niin uskonnolla on yhär- Mn melkein yhtä suuret mahdoIU-suudet pimittää kansaa, kuin sillä o l i vanhalla iäjalla, jolloin tiedettä ei juuri ollut oleinassakaan, j a \riista-jäluokka kyllä osaa nykyäänkin käyttää jumalaa j u n a a n raatajain kuristamisessa a i v ^ yhtähyvin kuin keskiajalla, vieläpä fetevämibin |a suuremmassa mittakaavassa. Mutta tuo ase käy vaarattomaksi, kikn sorrettu luokka oppii tuntemaan mikä uskontoaan, jä n u ^ ^ <>n,syntynyt, j a ktm he tämän tietävät, niin he e i ^ t turraa' jumalaan^ jonka' ^ tävät olevan •villi-ihm.isen mielikuvituksen tuötie, joka aikojen kuluessa on hiottu nykyiseen muotoonsa vaan he turvaavat silloin omiaan voimaansa maallisissa asioissa ja siihen, mikä bii ihmiskunnalle vielä tuntematonta^' he • vastaavat rehellisesti: ^'En tiedä", eivätkä villi-ihmisen tapaan rakenna tuntemattomuudesta" raakaa veren" j a kostonhimoista jumalaa. Silloin vasta voi ihminen «anoa olevansa todella kulttuuri-ihminen. — E. K. Tieteellisten ja kulttur reUisten sohfeiden sol- Irtianiineh neuVosto- VValtaKiton kanssa Ruotsäiaistpn oppineiden' lausuntoja "Politiken" ori kääntynyt eräiden tiedemiesten puoleen kysymyksellä: Mitä voitaisiin tehdä suhteiden '• pa- Jrantamiseksi *"^<'ja la^eritaittiseksi Neuvosto-Venäjän kanssa? Ktiulu tutkija Sven Hedin vastaa: , . : "Jö viime 'vuonna oli minulla tilaisuus kirjassani "Pekingistä Moskovaan*', lausua ihailuni tieteellisen työskentelyn johdosta, jota Vehäjäl-lä ori maailtnänsodastai vallankumouksesta jäilpuutteesta huoliinat-ta harjötettu,' ja toin tämän yhtey-jdessä , esiin, kj^inka tärkeätä oli suhteicjen sqlo}j^minen ruotsalaisten j a venäläisten j,^utkijain, kanssa. • Tiete^ellinenV toiminta Venäjällä ösottaä joka alalla kohoavaa linjaa. Saamani Pietarin Tiedeakatemian 200-vuötisjuhlaÄ" raportit osottayat suurenrnöista tbimintahalua jä tarmoa , tutkimuksen eri haaroissa. Hämmästyn rahamääriä, joita ultfa-taan puhtaasticl tieteellisiin toitniin. Täniän^ toiminhan j a 'sen tulosten ' "sottaisi julkieutta' t y - Jä Vatsassa. PäSnpalfoiuSy KItker35 v.etta suusäa. Sydämen pollto, pakotus selässä Ja JöTlkJlulden aU3^_ Sappltaötl," Keltatauti, Kova vatsa Ja yleensä r.oikKo ruuansulaxus ovat Icalkkf Vatsakatarrin tuntomerlLkejä. 'TJmJl tantl'^n ,• hrrJq yl?lnrn fcapsanjrop kf& kuadrsva Ja sen, oireft omt niin mouVt Ja vallita lerat, etti monikin luuli-e U.sf3an rah-auvanfjr-dUa-,. kcDliVOr:t.m. touilin, vaikka w Joiitun ainoastaan belkoKta runansulatotfiocta. ~ I.ukekar mltätilmli nilea Hsanoo läätki-e8t=l: afr.' P, A. Ugnrtf. : . TeUta. Ulaamani inakUccn No. 250 .olon kHyt- Knyt obJfM»-n'irintaian'j:i oli-n laa» terve mies. taUöa ttiUe UyvilKta-luatkctsta.. :. Kunnlolt., DcuV; ICalliomUU. • l'ify(I?IUsoen tiplfoon kuniou.gunri jmllo IHSket-ta, pulveria Ja ^ilUorlÄ 8lsiUIlwstl nau»lttavla, täyKl tnun Uolto. mitkna laUki- No. ;;50. läbt.- tetUäa rostlsia i/)stlkulut saorltettuaa 92.&0. —UjnJrllin. Aptpekki .on B l i u r l n^ / —Suum. Aptet-kkl Xlalyavallolsaa— P . A. > IGNELt COi. Superlop, ' V ia HAUTAANTOIMirfAJA JA SAf^SVAUNU PALVELUS 1 Auto-.ja HcToskuIetns laitteet I Persoonallinen j a hyvä kohtein kaikille.: Kaunis kappeli cjj^cfg^ ] ^- ——119 Durham kadulla-^ - ' ' ' - 1 • • • - •• • .... ARTHUR Ä. JACKSOKT, Konttori Puhelin 2000. Yo ja Sunnuntai Puhdin SUDBURY, ONTARIO. WiIIianiette Bk^^ Sanitarium varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälinieillä. Täydellinen X-ray j a laboratori tarkastus. äuom.l X-rau hoitoa syövälle, kasvannai-sUIe j a ihotaudeiUe. Dri Peter Kokko. Dr. Anna Kokko, D , C . . D.C. 467 Willamette JBlvd. Portland, Ore, kieltäminen pery^efen asti. 'Maa, joka tieteel-lisesBä; suhteesäi'mielii olla aikansa 'tasalla, ei äivah yksihkertaiöesti ?ap^ ^'.olla ilman Ve^äjäii ^ ,tiede-niiesten tyontuloksia. Tämä ei koske vähiipmänj;;- meitä '^ruotsalaisia. Kiinteiden' tiejteellisten .suhteiden kautta' Venäjään hyödiytämme me itseämme. Tötkimineri; ori politiikan yläpuolel^- ja kansainvälistä. Tieteelliset totuudet ovat ikuisia eivätkä; yaihdtr päivän > poliittisten. tuuiieii| kera. Tehokasta yhteistoimintaa venäläisten kanssa voidaan edistää a i - kakausijulkaisujen ja tietokurjain •vilkkaan Vaihdon^ avulla, matkojen j a opintoretkieri .kautta, vierailemalla ja tekemällä vertailuja luonnontieteellisissä ja : argeologisissa museoissa, luentojen ja' professorien vaihtojen kautta yliopistoissa jne. • Moskovassa olisi julkaistava aikakauslehteä, missä venäjäksi selostettaisiin ruosalaisia tutkimustuloksia, j a samoin Tuldiolmässa, missä painettavalla julfeiisullä pidettäisiin meitä Venäjän 'tieteellisen >lämän tasalla. Eri voi arvioida, missä määrin tälläirieri -voitaisiin toteuttaa ilihan valtioapua. Varmaa vain on, että tämä tilisi:ptnstamaari monia lapsellisia -ennakkoluuloja." Maisteri N. Stahlberg kannattaa myös lämpiiriästi suhteideri lähentämistä j a myShtää, että "^euvosto^ Union ja Ruotsin keskinäiset suhteet voivat olla niin aavistamattoman ^ suuresta merkityidestä, että on: aika' ryhtyäS mitä 4arm<j5kaim-piin tounenpiteisiin molempien maiden kultuurillisenjä tieteellisen lähentämisen hyväksi." Majsteri S^ /tekee \ monia käytät tnksia tässä suhteessa lausuen lopuksi, että "käsitehämäryys, ,mikä njrt on kaikissa venäläisissä piireis-siä vallalla Rnöt^sta ja ruotsalaisista plosrihtelst^ on mitä pikemmin hälvennettävä esim. viralliseri' tiedonantojulkaisun taikka sanoma-lehtiartikkelieri k a n t t i " . Minkä ti^ saksi maisteri S; toivoo, että " k a i k ki enemmän tai vähemmän .k^note-koiselt muurit efT^nsbjen ja" näx- Siiomen r , /Konsuliviraston osoite Öanadassa on CONSULATE OF FINLAND, 418 SL Catharina St., W| Montreal Tämän lisäksi on; varakonsulinvi rastoja: Port Arthurissa (198 Lor-ne St.), Varieouverissa (651 Ho-^e St.; Torontossa \(3ia. Bay S t ) ja Quebecissa, Que., ( C P . B. Steam-ahiii Ass. Agene). i Passiasioissa on käytännöllisintä «ääntyä suoraan Montrealin konsn- Hnviraston puoleen tai Port Arthu •in varakonsulinviraatoon. den kulttuurien •välillä raivattaisiin pois yhteisin voimin." Kuten edelläolevasta näkyy, käyttävät nämä> oppineet aivan toista puhetapaa kosketellessaan neuvostomaan : asioita, kuin esim. Suomen fascistiraakimukset, joiden joitkossa on "oppineitakin". Älkää tiiomitko, ettei teitä tuoQii^ Sinä, joka aina-olet valmis tuomitsemaan toista hänen erehdystensä tähden; sinulle tämä kuuluu; Luulottelet ehkä olevasi parempi kuin tuo-toinen,^ vaikka tomua ja tuhkaa: olet vain. Esi-isäsi ehkä ovat olleet toisenlaiset, kAin hänen, jota tuomitset. Sekä olosuhtet myös ovat vaikuttaneet olemukseesi. Mutta oletkos sinä itse ne >rt)iri'ut järjestää? Et sinä siltä ole /puhdas, että olisit rypenjrt loassa. Ajatte-^ le^ sillä kiipeät jyrkännettä joku toveri vierelläsi. Sinä et sattunut horjahtamaan, mutta toverisi jalan aita joku kivi rupesi vierimään. HäU/ horjahti, oli -vähällä menettää ttisapainonsa. - Mutta ^ n ä sait siepattua hän^ kädestä kiinni, estettyä hänen: putoamisensa, kuri, s i riuri aitasi kivet eivät sattuneet vierimään. Tämä oli pelkkä sattum^ Siriä.et voinutiiUien etukäteen vaikuttaa iriitään. Olihan polku teille yhtä tuntematon molemmille. Njin sinä pelaäät toverisi vierimästä-sy-yyyteen, miksi ;^t. tee samoin elämän polulla? Onhan elämän polku toverillesi ylitä tuumaten kuiri sinullekin. Mutta jos olet - joskus tilaisuudessa • auttavan käden ojentamaan, niin miksi et sitä tee? Sinä kuulet toveriasi yleisen mie-. ipiteen tuomitsen ja sortaen. Ja sinä yhdyt samaan parjaukseen, ajattelematta ollenkaan, minkälaisr ta jälkeä teet. Pahoilla puheilla. on aina~irahat seuraukset. Sinäkun sillä lailla parjaat ajattelematta, olet kuin poikanulikat, jotka pe-nikkamaisuudessaan hoitelevat pikku l^ttija kivillä. Olethan sinä toverini sivuuttanut penikka-aikasi jo, niin eikö olisi paras jättää penikka-tavatkiri. > Maailma on täynnä langenneita ihmbiä, joka on samaa kulQ — onnettomia ihmfaiä. . vJa sinä, joka olet vähän ^paremmah kohtalon alainen, älä heit^ ki^eäfjäiikka näet toist e n heittäväiu - - ; ' Totriuden etsijä: ~ III Mi> IIII II 11 III IIII»iimi III II 11 n in III I Tiili» 111III m p im i , , j |^ MHÄ-JA RUOEATÄT . \ .< Puhelimet 1200—^201 Myymme m^inJota^ kahvia'— varmasti tyy<iyttiiä 65 senttiä pauna I Meiljä on aina varastossa kaikenlaisia tuoreita, sa\-ustettui"^a i " I . keitettyjä lihoja ja suuri varasto ruokatavaraa. ' VOIT JA MUNAT ERIKOISUUTEMME Tuoreita munia joka -riikko LIHA- JA RUOKATAVARAKAUPPA 102 KATHLEEN STREET. SUDBURY, ONTARIO, ' kaikille niitte tovereille, jotka olivat vieraina häissämme, lahjasta jonka osaksemme saimme. ' " Kiitos erittäin niille henkilöille, jotka hommasivat ravintola y.m. mukavuudei, ja myös soittajille siitä ettei riiusiikki piiuttänut. Toveruudella ^ NORA J A VÄINÖ HONKALA. K i r j . A. TJUMENEW: Tämä viimeksi ilmestsmyt kirja kuiiluu järjestyksessä kolmantena siihen TYÖLÄISEN TIETOKIRJASTO sarjaan, jota on alettu kustantamaan erikoisesti sillä nimellä. . Ensimäinen. tässä sarjassa on Kommunistinen Manifesti ja toisena Napoleon HI Vallankaappans. Mikatin TVÖN HISTORIAN sisältö? Se on juuri sitä «itä \ nimikin jo ilmaisee; nim. kun työksi kutsumme ihmisen toot- . tavaa, toimintaa j a historialla ymmärretään menneen aikalcanden vissin alan kertaamista; lyhemmässä muodossa, niin tämä osa- ' puiUeep antaa käsityksen kirjan sisällöstä. Se, on: 1) tuotanto-, tapojen ja- -keinojen johdonmukaisen kehityksen, 2) tuotantotapojen muuttumisen yhteydessä tapahtuvan työn järjestyksen eri muotojen vaihdokseen, ja 3) näistä muodoista johtuvain yhteiskunnan eri luokkien välisten yhteiskunnallisten suhteiden k«- / vaaminen. • . . . • . ' • . \ '. k i r j a on sidottu erittäin aistikkaisiin väatekansiin, käsittäen kaikkiaan 248 sivua ja hinta* ollen ainoastaan 80c. . Saatavana kaikkialla asiamiehiltämme tai tilaamall suoraan kirjaicaupstamme^ osotteella: VAPAUDEN KIRJAKAUPPA Box 69, SUDBURY, ONT. d i ( T S n n t i j 'S •O F •j •P •r ( 1 •v 6 d .t .J Ii .1 .t ."S l t •I J j r 'o \ ' i r c r I 1 I 1 t l Putsaa, paikkaa, / Puolipohjat, korot . laittaa Suomalainen suutari Oppinut shoemakeri. Rahaa jos säästää tahdotte, ^iin ,tttolcaa Richmond striitille. , Tuokaäff'kengät tullessanne, - Menet korjaukset teen vartoissanne. Halutaan tiefö I] •1 -N K. KATAJAN V JALKIjNELIIKE ^ 318 Richmond St^ Toronto, Onl, Myyn kaikenlaista j.^kinealaan kuuluvaa tavaraa. TIEDUSTELKAA HINTOJA. ~ Missä on veljeni Kalle Salo, sj» tylsin Soinista? ' Oleskellot tilli mantereella jo pari kymmentä TO»*-' ta. ^ Ellei hän itse tätä hoomu. niiti pyydän että jos joka fcäno tuttavistaan hyväntahtoisesti taisi.tästä hänelle, jos hän.on w lä elävitten ku-joissa nun pa|s^ kirjeellä " allekirjoittaneelle. Emil Soojil». 518 St. Catherine St, Montreal P., Q. Antoajnri - ^; , HENRY mmM Sulettu auto Phone 1084. Ti^vataan KautioUa LABEEGE LUMBEH 'äydellinen varasto ra-tcennustarpeita. VaIohnv«QStyota haikeata Jajbta# suurennuksia j a jaamla. . ^ Tähti*- k a n ^ ylSkcmssQ. -7 y "Johtava Jovdikaupp* jois.Ontario»»a' A. T. POMMIER [ New Empire Teatteri I Box 674 Timmins, O* . K A L L E P O U K A M AM -SAUNASSA kylvetään perjant. ja l^^^ SUDBURY, ONT. Puhelin 4S7. _.P.O. 'BoxU» im. KELLOSEff* m 9 Dattoö* ^.Sodlaai*^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 3, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-12-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus251203 |
Description
Title | 1925-12-03-08 |
OCR text |
h 1
Umoiio^idxamt^ t S s a l i osastossa
i^at;. ,;rfl8p5i8nmottaJIIta 8 canttiä
kltmsUta, joiden ilmottts «a
berrsn ta! kahdesti viikossa eamal-
Zaiaena,- 2 «enttiä Bana Ja s i i l t i , joiden
ilmotns on jatknvsstf eastaHxd-^
eena -jokaisessa lehtemme - fim«s^-
vEssä nnmerossa, 11 sontfUL * sasa
Vähin ilmotasm^sa kerta Ihnottaes-eä
50e,ja fleiBevista 25e kerralta.
f'AV-!*
" ;tÖPPER CLIFF, ONT.
Huomatkaa! Ehdottomasti parhaat
korput' ja kovat leivät saatte
leipuri Koivulan sapasta, Copper
a i f f . Out
Werner Koivnuif
y Phdne 276 L. Box 118.
Aonan oikeaa reumatismihieron
taa Waters Tovnshipin postikontto
HUa, 4 mailia Cliffistä Naughtoniin
pain. Mrs. Emma Ahola.
Miesten :tayfivillaaia JMIackioavr
takkeja ?7.90. Hennessey & K a -
ciöDtt,-Copper Cliff, Ont.
50 naiiten »yy.hattua, kaikki uut-ta
varastoa, alennuksella, puolella
hintaa tämän viikon ajan. Hennessey
& Racicot, Copper Cliff, Ont.
Ainoastaan canadalaisto "Lipiä
kalaa" (Dry Cod Fish) sekä ruo
ka-, vaate- j a jalkinetavaraa.
Tho» Franssi, •
•'j ; Copper Cliffi
i i i
; f?ORT ARTHUR, ONT.
KfUoKppS. Kaikkia kello- j a kultasepän
alaan kuuluvaa tyStI otan
tehdäkseni. Myöskin näsiä kelloja
myytävänä. I. S. Salo, 192 South
Algoma St., Port Arthur.
NarriMo aasi «aana auki joka
arkipäivä kello 2—12 ydllä. 218
Secord St, Port Arthur, Ont
Aarnion lihakauppa 319 Bay St.,
Joulu lipiäkalaex sillit, silakat ja
puolukat saapuneet. ^ Jättäkää t i lauksenne.'
Phone 1724 N . J. Aarnio.
T«en partorin ty5tä 260 Bay S t
Hyvä kohtelu. Willikm Savanne.
' .PalloruumaMa 818 Bay S^, on
tupakkaa j a virvoitusjuomia.'
Alex Mäki.
flORT WIUJACa. ONT;
C. A. Stenbäck, vfilitt&i ostajille
onsiluokaD' lihaa, palvelus kanpuQ'
oissa sekä linjoille nopsa. Paholin
742. '607 Simpson S t , Fort W i l -
Uam, Ont ' ^
Tilatkaa pukunne Matti'Malneelto
681 Simpsop St Puhelin 118& S.
Parhaan ja maokkaan ruuan saatte
syddä Edla Heinosen rnokalasfut
409 Simpson S t , Fort Wlljiam, Önt
v^entralBakery. Korppuja, kovaa
leipää sekä kaikkia alaan kuuluvia
tuotteita, T — Linjoille Ifihetetään.—
427% Simpson S t Phone 2191 S.
Kaointehtyja Sypaksia myydään
j a vahhpja' korjataan Nick Partin
suutarin sapassa U.7% N.^ Syndi-c^
te ät.' Phöiie 2516 S., Fort William,
Ont.,.,. . '
SOO, O N " ^ ^ ^ .
Hinsperger Harnesa^^^^panylta
eaatte kirstunne, blaiflioKiiine , ja
valjaanne. < Hinnat o v a-t ^O^ ^ t ^
^ TORONTO, Öte^
:|CatilQ>> ja hieroja Ida Rantab.
y 422 A . Spadina Ave., Trinity 8723
' Toronto, Ont.
Parhainta ja halvinta ruokaa,
kahvia ja virvokkeita tarjotaan
suomalaisten.' omistamassa Prlncess
Cafe j a Quick LunchMgta 235 Queen
S t , We3t, Toronto, Ont
im
TIMMINS, ONT.. ^
Teen parturityoalaan ' . kuuIuvaa
^ t a palloruumassa 46—Ith Ave.
.•. J.:OkaaBen..'~
Hammadaaldlri A. P. Brennan
tekee Icaikkia alaan kuuluvaa tyota
tenaiiaokkaisesti. Maksat kohtuulli-oet
' Hyvä kannatus suomalaisilta.
Avoinna myös iltadn. Sijaitsee yläkerrassa
pöstikoattooria vastapäätä.
f
Partuvlliike «ijaittee 43—4th Ave.
Myöskin huoneita saatavana samassa
paikassa.
, Jalmar Korri,
E. JnnnelUn ja Akan makeis- ja
aekatavarakauppa. Monipuolinen t a -
varavaaosto.
Huora. Kohtelun h j n ^ s on niin
j a n ä i n . 5 3 — ^ t h Ave.
. Assad Habib (puhuu suom^)
Kaikkia kaivanto j a metsämiesten
tarpeisiin kuuluvaa tavaraa halvalla,
aäocipnolinen kellovarasto.
'40—3rd Ave.
Knntamotanssit pidetään torstaina
t k - 3 päivä Liberty-haaliila, alkaen
kello puoli -9 illalla. Kinnunen
huolehtii musiikista; Sisäänpääsy
neljännes"'dpllaria.' . '
,: Laaanta!>ilUiBa. oi^ ohjelma- ja
tanssi-iltamat. Lyhemmin lauantain
lehdessä...
. Kylanheittion" laulujen harjotus
tänä iltana. Kaikkien asianomaisten
Nehdottomasti saavuttava kello
% 8. ' .
. Kylänhelttiöstä täysi harjotus per-jantai-
illalla 8.20. . .
NccricoIiittolaisiUa on iltamat ensi
sunnuntaina. Pidetäänpä . ne mie-jessä.
Katsokaa; ilmotustä tässä numerossa
.ohjelman y.m. suhteen.
' ' Metsä työläiset! Jos haluatte yhteistoiminnan
kautta parantaa olosuhteitanne
j a olla mukana työväenliikkeessä,
• niin liittykää Lumber
TVorkerSr Industrial Union . of Canada
(Canaaan- Puutavaratyöläisten
teollisuusunio) nimiseen talqtidelli-seen
järjestöön^
Union paikallinen delikeitti, toveri
Sula, on tavattavana: Liberty-haaliila
iltasin. Käykääpä puhumassa
hänen, kanssaan!
Sudburyn pankit vaarassa. . Oril-r
lian postitoimistossa, pii avattu eräs
perimätön kirje,, josta kävi selville,
että joukko rikoksellisia suunnittelevat,
pankkien ryöväämistä Hamijto-i)
issa,- Torontossa ja. Sudburyssa.
Täkäläinen poliisi on saanut asiasta
{iedon ; ja on nyt valppaana pitämässä
silmällä ei>äilyttäv\ä henkilöi
tä ynnä outoja \autornobiileja. Pankkien
.luona pidetään vartiota. Poliisipäällikkö
on kehottanut ilmot-tamaair^
änelle epäilyttäyiätä henkilöistä.
. Onnettomuus tulipalopaikalle rien
taessa sattui. viime lauantaina kauppalamme
palokunnalle. Palokunta
oli .hälyytetty pientä tulipaloa sammuttamaan.
Kääntyessä Elgin-lia-dulta
Elm-kadulle luisti palokunnan
tikapuukärry jalkakäytÄvää^ vastaan
ja särki sanottujen katujen kulmassa
olevan rautaisen l^typylyään.
Tällöin, putosi ajamassa ollut kapteeni
McLennan ajoneuyojen päältä,
-hevosten juostessa kHhtyneinä
eteenpäin. Pudotessaan sai McLennan
valkeita haavoja päähänsä jak
muutamia: hampaita särkyi. Ajo
neuvoissa ollut palosotilas Simmons
kipusi, hevosten pelästyneenä rienr
täessä, eteenpäin; ajajaii paikalle ja
sai.kiinni ohjaksista; j a hevoset hallintaansa,
Mutta ennenkun tämä oli
tapahtuuut, olivat ajoneuvot, kum-maliekin
puolen katua heiluessaan,
särkeneet toisenkin lyhtypylvään
Regent-teätterin edustalla. ' Ilmo-tetaän,
että useai' automjobiilit, jotka,
olivat Elm-kadun varrella, saivat
vaikeita kolahduksia paloajoneur
yöstä tämän villin riennon aikana.
Kun toiset palokuntalaiset olivat,
sammuttaneet tulipalon, .niin Iottivat
he loukkaantuneen toverinsa'
mukaan j a veivät nänet St. Josephin
sairaalaan; ^lijouH^ah^^ päästettiin
Vlauantäiriltäna pois sairaä-
• toimeenpanee -
SUDBURYN NUORKOmTOOLAISET
SUNNUNTAINA, JOULUKUUN s" PÄIVÄNÄ
LIBERTO HAAMLLA
O H J E L M A r ^ Soittoa orkesterilta. — Runoja: — Puhe. — Kup^
lettiä. — Soolo- j a Humoristisia lauluja Lempi Johnsonilta, j
' ' Englanninkielinen kappaJe ,
"A Capitalisi's Day-mare'*
Suomenkielinen huvinäytelmä'
"KOSIMASSA"
20 minuuttia soittoa ja laulua^-^yli Canadan hyväksi tunnetulta \
'< ' k o l m i k o l t a (McLean & Forbs.-Co.),
Yksi tunti tanssia. — Orkesteri soittaa.
Vapaehtoisia rusettia saatavana.
^ * NUORlSpLIITTOLAISET.
Lausumme vilpittömän 'kiitoksem-
• me kaikille tovereille, jotka yllät-
Itivät 25 vuotisen yhdessäolomme
mefkkipäivänä .3.- H r . 1925^ runsailla
.ja arvokkailla lali joilla.
':Fi)rd City, Ont, Canada.
Toveruudella
Eva ja Taavetti Antikainen.'
lasta, kun yamma^t eivät ole perin
vaarallista, laätiia. v ; v v .
Raatajan mietteitä
[onnosta
KIRKLAND LAKE, OI^T..
Teemin^ parturin alaan" kuiilttvaa
. /tyofö Wiljam Heinon pallohaalissa
^ Bbna j a Toivo Kanerva.
' -Palldhaali. pehmeitä juomia, t u -
^ ^ pakkaa >Ja hoeneita saatavana.
; ' ^ /: Wiljam Heino.
_ 1 . . .
mm
Usein kuulee työläisten sanovan,
että "minä en välitä uskonnosta
mitään,. minulle on sama mikä se
•on,: e i : m.inua liikuta 'koko\ uskonto
sinntf eikä tänne." Tämä kyllä- sopii
sitten, kun tietää mikä uskontoj
a jumaluuskäsite on, mutta ennen
ei olg kenenkään työläisen heitettävä
uskontoa pois laskuistaan, sillä
uskonto on iankaiken ollut kansojen
keskuudessa j ^ aina pimitys- j a ku-ristusyälineenä,
j a on sitä tänäkin
päivänä. Sen tietää jokainen ajatteleva
työläinen, että uskonto on
yksi kaikkein vahvimpia aseita kapitalismin
kädessä työläisiä;, vastaan.'
Siksi sitä jo kouluissa taotaan työ-läi^
Iastenkin päihin^ j a siksi ei yläluokka
sallisi ;u^onnon. opetusta
pois kouluista, sillä ge tietää, että
mikä kerran lapsena mieleen painetaan,
niin se useinkin muodossa
tai toisessa siellä pysyy» Siksi onkin
meidän |ehtävä itsellemme selväksi
mikä uskonto on, j a mistä
syystä se vuo^tuhansia on' pysynyt
ihmisten keskuudessa.
Varsinkin kouloissa opettajat ja
usein .muutkih'Auskoniion puoltajat
sanovat, että paras todistus jumalan
olemassaolosta on se, että kaikk
i kansat kaikkina aikoina ovat
omanneet' jumalansa j a uskontonsa.
He sanovat, että inistä olisi villi
intiaani tai Afrikan nee^en pakanuutensa
aikana osannut tehdä it«
selleen jumalaa, ellei omatunto olisi
hänelle kuiskannut, että jumala on.
Tämä on pystyvä, -(^ite, varsinkin
koululapsiin ja^ väheinmän ajattele-j
q i n aikaisiinkin, mutta tälle löytyy
aivan luonnollinen seUtys.
ICun lapsi kuulee ukkosen jyrinän
ja näkee salaman leimahdukset,
niin se menee nurkkaan piiloon, on
hiljaa, pelkää' ja ihn^ettelee ätä,
ajattelee siinä olevan jotain yliluonnollista,
jotain jumalaa, ' joka
taivaassansa ön pahalla päällä. Lapsi
muodostaa heti itselleen mieliku»
vituksia tuosta olennosta', joka ' säa
aikaan nuo salamat, ja jyrähdykset
Se ei tiedä vielä mikä ukkonen on,
ja siksi sen täytyy kuvitella joku,
joka on tuon kaiken aikaan saanut,
j a peloissaan se ajattelee, se on ju«
mala. Mutta kun lapsi aikaistuu ja
saa tietää mikä ukkonen on, niin
se voi olla aivan rauhallinen, nauraa
j a ilakoida, kuten muulloinkin. Se
tietää, että ukkosessa ei öle mitään
yliluonnollista/eikä siis mitään j u malallista.
COBALT, ONT. -
; Gobaltiloiset h^^ Sanna
Ibmxöo jokainett lauantai M o 12sta
päiväUä 2m ySlla. K. Lasaö.
Samoin oli. laita luonnonkansojen.
Kun he näkivät ukkosen j a salamat,
kuun ja tähdet, auringt^n nousun ja
laskun, näkivät tulevan kesän ja
talven, eivätkä tienneet mistä ne
johtuvat, niin he luulivat siinä olehan
jotain yliluonnollista, siis jumalallista.
, He ajattelivat: Koska'
en tunne niitä,' enkä voi niitä hallita,
niin täytyy olla joku, joka niitä
johtaa, jä tuo joku oli ilman muuta
•jumala. Ja kun he ^ tunsivat turvattomuutta
luonnon elementtejäj
ruttoja tat muuta kohtaat, niin he
sanoivat; se on jumala, joka on nämä
aikaan saanut,; palvelkaamme
härttä. Ja 'niin rakensivat Idän v i l lit
kansat puukuvansa jä sanoivat:
tämä on jumala.^ Nitn, pyhitti villi
neekeri puun, sanoi: tämä on j u mala
ja uhrasi sille, samoin intiaani
isuuren henkensä aurinkoon,
ttirkkilainen Allahinsa, suomalainen
Ukko-ylijumalansa,- juutalainen Aabrahamin,
Isakin ja Jaakopin jumalan,
egyptiläinen omansa ja eskimo
omansa. Jä kun he eivät tiän-neet
mistä he itse, ja mistä maa,,
meret, aurinko, kuu ja ^tähdet odi-yat
saaneet alkunsa, niin he rsa^ii-vat,
TEittä heidän jumalansa on ne
joskus' tehnyt jä jumalasta miS' itsekin
olemme lähteneet, j a jumalan
i u o kuoltuamme menemme. Ja näin
syntyi uskonto. Ihmisen ei enään
tarvinnut j olla ilman turvaa, ilman
herraansa ja valtiatansa. Hänellä
oli jumala. '
^ Ihminen ohi kiiten muutkin luontokappaleet,
sellainen, ettei se ^ voi
kestää^, mitään tuntematonta,- eikä
tyhjää ; ajatusmaailmassaan. Siksi
se teki jumalansa ja asetti ne tyhjään
paikkaan. - '
Omistava' luokka ja vallanpitäjät
ovat sitten airia jä kaikkien, kansojen
keskuudessa ottaneet uskonnon
aseekseen; lisänneet siihen, mikä on
ollut heidän edulleen soveliasta ja
siten muodostiineet tupsta tietämät-"
tornien ihmisten rakentamasta ju^
malasta 'oinan, a^ianajajan&a, jonka
huippusaayutvrs on kristillinen kirk-
. k o . - : . V ' - - : . "/./ ^'V ' v ; V : '
. Sitä mukaa,' kuin ihmisille on' sei-'
vinnjrt suuri luonto, nain sitä mukaa
ovat entiset "käsitykset jumalasta
haihtuneet. Nyt ei enään kehenkään
ihmisQn tarvitse ajatella' sateenkaarta
kaiseliessaan, että j u mala
oh sen taivaalle joskus nostanut
jonkun mericiksi, vaan hän tietää
sateenkaaren olevan auringonsäteiden'
j a jesipisarain ybteistyötä.
Kuta enempi ihmiselle luonto ja
elämän syyt ja lait selviävät, sitä
enempi jumaluuskäsite katoaa j a t i lalle
tulee luonnollisia tosiasioita.
Mutta kun ihminen ei ainakaan
vielä ole pääskyt kuin hiukan aluUe
äärettömän luonnon < jja .avaruuksien
tutkimisessa, niin uskonnolla on yhär-
Mn melkein yhtä suuret mahdoIU-suudet
pimittää kansaa, kuin sillä o l i
vanhalla iäjalla, jolloin tiedettä ei
juuri ollut oleinassakaan, j a \riista-jäluokka
kyllä osaa nykyäänkin
käyttää jumalaa j u n a a n raatajain
kuristamisessa a i v ^ yhtähyvin kuin
keskiajalla, vieläpä fetevämibin |a
suuremmassa mittakaavassa.
Mutta tuo ase käy vaarattomaksi,
kikn sorrettu luokka oppii tuntemaan
mikä uskontoaan, jä n u ^ ^ <>n,syntynyt,
j a ktm he tämän tietävät, niin
he e i ^ t turraa' jumalaan^ jonka' ^
tävät olevan •villi-ihm.isen mielikuvituksen
tuötie, joka aikojen kuluessa
on hiottu nykyiseen muotoonsa
vaan he turvaavat silloin omiaan voimaansa
maallisissa asioissa ja siihen,
mikä bii ihmiskunnalle vielä
tuntematonta^' he • vastaavat rehellisesti:
^'En tiedä", eivätkä villi-ihmisen
tapaan rakenna tuntemattomuudesta"
raakaa veren" j a kostonhimoista
jumalaa. Silloin vasta voi
ihminen «anoa olevansa todella
kulttuuri-ihminen. — E. K.
Tieteellisten ja kulttur
reUisten sohfeiden sol-
Irtianiineh neuVosto-
VValtaKiton kanssa
Ruotsäiaistpn oppineiden' lausuntoja
"Politiken" ori kääntynyt eräiden
tiedemiesten puoleen kysymyksellä:
Mitä voitaisiin tehdä suhteiden '• pa-
Jrantamiseksi *"^<'ja la^eritaittiseksi
Neuvosto-Venäjän kanssa? Ktiulu
tutkija Sven Hedin vastaa: , .
: "Jö viime 'vuonna oli minulla
tilaisuus kirjassani "Pekingistä Moskovaan*',
lausua ihailuni tieteellisen
työskentelyn johdosta, jota Vehäjäl-lä
ori maailtnänsodastai vallankumouksesta
jäilpuutteesta huoliinat-ta
harjötettu,' ja toin tämän yhtey-jdessä
, esiin, kj^inka tärkeätä oli
suhteicjen sqlo}j^minen ruotsalaisten
j a venäläisten j,^utkijain, kanssa.
• Tiete^ellinenV toiminta Venäjällä
ösottaä joka alalla kohoavaa linjaa.
Saamani Pietarin Tiedeakatemian
200-vuötisjuhlaÄ" raportit osottayat
suurenrnöista tbimintahalua jä tarmoa
, tutkimuksen eri haaroissa.
Hämmästyn rahamääriä, joita ultfa-taan
puhtaasticl tieteellisiin toitniin.
Täniän^ toiminhan j a 'sen tulosten
' "sottaisi julkieutta' t y -
Jä Vatsassa. PäSnpalfoiuSy KItker35 v.etta
suusäa. Sydämen pollto, pakotus selässä Ja
JöTlkJlulden aU3^_ Sappltaötl," Keltatauti,
Kova vatsa Ja yleensä r.oikKo ruuansulaxus
ovat Icalkkf Vatsakatarrin tuntomerlLkejä.
'TJmJl tantl'^n ,• hrrJq yl?lnrn fcapsanjrop kf&
kuadrsva Ja sen, oireft omt niin mouVt Ja vallita
lerat, etti monikin luuli-e U.sf3an rah-auvanfjr-dUa-,.
kcDliVOr:t.m. touilin, vaikka w Joiitun ainoastaan
belkoKta runansulatotfiocta. ~ I.ukekar
mltätilmli nilea Hsanoo läätki-e8t=l:
afr.' P, A. Ugnrtf.
: . TeUta. Ulaamani inakUccn No. 250 .olon kHyt-
Knyt obJfM»-n'irintaian'j:i oli-n laa» terve mies.
taUöa ttiUe UyvilKta-luatkctsta.. :.
Kunnlolt., DcuV; ICalliomUU.
• l'ify(I?IUsoen tiplfoon kuniou.gunri jmllo IHSket-ta,
pulveria Ja ^ilUorlÄ 8lsiUIlwstl nau»lttavla,
täyKl tnun Uolto. mitkna laUki- No. ;;50. läbt.-
tetUäa rostlsia i/)stlkulut saorltettuaa 92.&0.
—UjnJrllin. Aptpekki .on B l i u r l n^
/ —Suum. Aptet-kkl Xlalyavallolsaa—
P . A. > IGNELt COi. Superlop, ' V ia
HAUTAANTOIMirfAJA JA SAf^SVAUNU PALVELUS 1
Auto-.ja HcToskuIetns laitteet
I Persoonallinen j a hyvä kohtein kaikille.: Kaunis kappeli cjj^cfg^ ]
^- ——119 Durham kadulla-^ - ' '
' - 1 • • • - •• • ....
ARTHUR Ä. JACKSOKT,
Konttori Puhelin 2000. Yo ja Sunnuntai Puhdin
SUDBURY, ONTARIO.
WiIIianiette Bk^^ Sanitarium
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälinieillä.
Täydellinen X-ray
j a laboratori tarkastus. äuom.l
X-rau hoitoa syövälle, kasvannai-sUIe
j a ihotaudeiUe.
Dri Peter Kokko. Dr. Anna Kokko,
D , C . . D.C.
467 Willamette JBlvd. Portland, Ore,
kieltäminen
pery^efen asti. 'Maa, joka tieteel-lisesBä;
suhteesäi'mielii olla aikansa
'tasalla, ei äivah yksihkertaiöesti
?ap^ ^'.olla ilman Ve^äjäii ^ ,tiede-niiesten
tyontuloksia. Tämä ei koske
vähiipmänj;;- meitä '^ruotsalaisia.
Kiinteiden' tiejteellisten .suhteiden
kautta' Venäjään hyödiytämme me
itseämme. Tötkimineri; ori politiikan
yläpuolel^- ja kansainvälistä.
Tieteelliset totuudet ovat ikuisia
eivätkä; yaihdtr päivän > poliittisten.
tuuiieii| kera.
Tehokasta yhteistoimintaa venäläisten
kanssa voidaan edistää a i -
kakausijulkaisujen ja tietokurjain
•vilkkaan Vaihdon^ avulla, matkojen
j a opintoretkieri .kautta, vierailemalla
ja tekemällä vertailuja luonnontieteellisissä
ja : argeologisissa
museoissa, luentojen ja' professorien
vaihtojen kautta yliopistoissa jne.
• Moskovassa olisi julkaistava aikakauslehteä,
missä venäjäksi selostettaisiin
ruosalaisia tutkimustuloksia,
j a samoin Tuldiolmässa, missä painettavalla
julfeiisullä pidettäisiin
meitä Venäjän 'tieteellisen >lämän
tasalla. Eri voi arvioida, missä
määrin tälläirieri -voitaisiin toteuttaa
ilihan valtioapua. Varmaa vain
on, että tämä tilisi:ptnstamaari monia
lapsellisia -ennakkoluuloja."
Maisteri N. Stahlberg kannattaa
myös lämpiiriästi suhteideri lähentämistä
j a myShtää, että "^euvosto^
Union ja Ruotsin keskinäiset suhteet
voivat olla niin aavistamattoman
^ suuresta merkityidestä, että
on: aika' ryhtyäS mitä 4arm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-12-03-08