Vapaus, October 16, 1924

              m
f
m-m
PalkaDalennuksien antama opetus
i i
Nykyään niittävät British Columbi­an
kämpillä työskentelevät työläi­set
satoa siitä perin vahingollisesta
propagandasta, jolla pomojen palka-tut
ja vapaehtoiset kätyrit ovat hei­dän
korvansa täyttäneet sitten vuo­den
1920 ja jota he ovat olleet tai-puvaisia
kuuntelemaan. Nyt noin
neljän kuukauden työttömyyden
jälkeen on heidän palkkojaan las­kettu
paljon alapuolelle vuoden
1914 palkkatason ja sen lisäksi
työntekoaikaa on vähennetty keski,
määrin yhdellä kolmannella osalla.
Viime tammikuussa lausui " B . C.
Loggers Association" nimisen tukki-pomojen
yhdistyksen presidentti
mainitulle yhdistykselle pitämässään
puheessa että kämppiä on tarpeel­lista
pitää, käynnissä ainoastaan
kahdeksan kuukautta vuodessa, sil­la
sen ajan kuluessa voidaan saada
niin paljon tukkeja veteen, kun sa­halaitokset
voivat sahata vuoden
kuluessa. Se seikka että kämpät o-vat
olleet sulettuna neljän kuun a-
: Jan tänä vuonna, on käytännöllisenä
todisteena edelläolevan lausunnon
todenpitoisuudesta.
Metsätyoläisille on tä^tä sellainen
^ seuraus että häiden vuotuinen si­sääntulonsa
on vähentynyt yhdellä
kolmannella osalla; Sen lisäksi on
vielä päivittäin maksettavaa palkkaa
' a l e n n e t t u . Kämpillä' maksettava ni­mellinen
rahapalkka on pyoreissä
; luvuissa sanottuna nyt keskimäärin
^cal^sikymmenta prosenttia korkeam
' pi kun .1914, ^ mut^ todellinen palk-ka
on paljon; pienempi. 1914 mie­hen,
naisen j a kolmen lapsen pal­jaaseen
ravintoon viikossa tarvittiin
^'14:17. Nykyään nousevat sellai
set kustannukset % 20:30. Ateri-r
ain hinta Imiehelle, joka käy syömäs­sä
ravintolassa, on kaksinkertaistu-
! nu t sitten vuoden 1914. Katsokaam­me
asiaa miltä puolelta tahansa,
fhniin edessämme olevat; liylmät tosi-
, , asiat .osottavat että British Colum.
r ; bian metsätyöläisten elintaso on las-
,kenut kaikkein alhaisimman arvion
mukaan vähintäin 60 prosentilla
^viimeisen kymmenen vuoden^ kulu-eösa.
Vaikkakin ''myönnämme olevan
. toita sen, eitä* kaikkienkin eri työ­alojen
liydläisten elintasoa on alen-
. tiettu siitä mitä se oli maailmansor
, dan alkaessa, niin' millään muulla
työalallajei sentään ole tapahtunut
i fiellaista tukkukauppa-alennusta kun
metsätyönalalla.
Viime vuosi oli vilkas kauppavuo-
81, vaikkakin harvat lienevät sen e-vrikoisempaa
vilkkautta huomanneet,
mutta siitä huolimatta se sitä oli.
Useilla työaloilla työläiset saivat
^ palkankorotuksia. Niitä ei kuiten-
' ikaan annettu heille mistään- fayväs.
: tä tahdosta. Palkankorotuksia eaa-
. 'iieet työläiset olivat järjestyneitä
. J a vaativat itselleen palkankorotusta
• j a isännistö ylensi heidän palkko­jaan
tietäen että heille oli se edulli­sempaa
kun antautua lakkotaiste-luun.
Sillä ei ole suurtakaan väliä
minkälaisiin unioihin' työläiset o-
,-Jivat .järjestyneitä, tosiasiaksi jää
6e, että he saivat tuloksia siitä, sai-
: v a t suurempaa palkkaa ja tulokset
^ ^ jotakin painavat.
No miksi sitten eivät 'länsiranni­kon
m e t s ä t y ö laiset vaatineet
j a saaneet palkan korotusta? Mi
iään teollisuuden haara ei ollut
, een V kukoistavammassa' kunnossa
v kun puutavaratuota^^ vuonna
1923. Silloin tehtiin enemän tukke-
/ j a j a oli niiden rahallinen arvo
i korkeampi, kun yhtenäkään edellise-
. w& vuotena British Columbian met.
6ätuotannon:; historiasa. Yhdelläkään
toisella teollisuuden alalla ei tuo-
,:ltaniu>n^^U ollut niin huo-
> s i t t e n on ymmär-
,rettavissa se että ne, joiden olisi
/pitänyt aaada kaikkein eniten pai.
kan^ icorotasta, eaiyatkin vaan o-
. ' T ä s s ä on meillä sellainen kysymys
r a t ^ ^ jota voivat al-
'kaa.miettimään kaikki ne, joilla on
/vähänkin ajatuskykyä. Tässä on
meillä käsillä: sellainen tosiasia, jo-
- jta ei pysty ratkaisemaan 25 sentin
kirjasesta lainatut vallankumouksel­liset/
fraasit j a jonka sivu eivät l i u -
kaskieliahmnatkään veijarit pääse i i .
vahtamaan»'
Joiasakia cnihteissa tukkipomot
ovat .mahdollisesti rähempitietoisia
' kun 12 vuotiaat koulupojat, mutta
aeltaisissa asioissa, jotka ovat suo-ranaiseasa
yhteyrfesÄ heidän pant
lotilinsi kanssa, he kylläkin ovat a i ­kansa
tasolla. He eivät turhan täh­den
maksaneet palkkaa propagan­disteilleen,
jotka kämpillä metsätyö-
Iäisille syöttivät mitä paksumpia
juttuja heidän järjestöstään. He ei­vät
turhan tähden käyttäneet TJa-nadan
hallituksen (Ratsupoliisien
departementin) palkkaamia provo-kaattoreita
"työläisten -hajotustyös-sä".
Ja olisipa todellakin narrimais-ta
syyttää heitä siitä että ovat s i ­ten
tehneet. Siten he yksinkertai­sesti
puolustivat • ainoastaan omia
etujaan. Jos tässä halutaan kerran
syyttää joitakin niin joudumme
syyttämään niitä, jotka olivat kyl­lin
yksinkertaisia nielemään kaiken
— taitaisi kylläkin olla mukavampi
käyttää sanaa surkutella — mutta
yhteiskunnalliset kehitysvoimat ei­vät
perusta mitään surkuttelemises-ta;
ne kulkevat armottomasti eteen­päin,
murskaten samalla tapaa tie.
tämättömän kun väärintekijänkin.
Palkanalennukset ja olosuhtei­den
asteettanen vajoaminen samalle
tasanteelle, jolla ne olivat ennen
1919, ovat suoranaisia seurauksia
metsätyöläisten keskuudessa vallalla
olevasta epäjärjestyksestä ja se­kaannuksesta.
Suurin osa tästä se­kaannuksesta
on suojaa tulosta
pomojen unionmurskaamisyritykses-tä;
loppu on laskettava oikeaoppis­ten
unioiden apostolien kontolle,
joiden salaperäisistä, perinnäisistä
ominaisuuksista vuotaa sellainen
kaikkiparantava voide, joka kykenee
parantamaan kaikki tunnetut ja
tuntemattomat inhimilliset sairau­det.
Mutta huolimatta veijarien paran-,
nustavoista, — joita he kauppaavat
samaten kun puoskari kauppaa pa.
tenttilääkkeitään, jonka hän takaa
parantavan kaikkinaiset sairaudet
katkenneesta jalasta särkyneeseen
sydämeen saakka — eivät palkat o-le
ottaneet noustakseen. Vaan päin­vastoin
ne ovat laskeneet j a clo«ub-teet
kämpillä ovat käyneet fauonom-mikäi.
Siinä on meillä myöskin yksi
sellainen tosiasia, jota eivät sam-malselkäiset
voimalauseiden käjrttäjät
I suurisuiset tiedottomat lörpöttelijät
eikä Heilua hurmaavien patenttilääk-keiden
kauppiaat voi ratkaista; si.
,tä ei myöskään voida peittää yhtä-i
mittaisella, joutavanaik^lla sa­natulvalla.
On siis selvää, että sen ratkaisemi­seen
tarvitaan uusia metoodeja.
Tarvitaan semmoisia metoodeja,
jotka eivät yksinkertaisesti ole tyy­tyväisiä
siihen heikkoon toivoon,
että eiköhän sitä "jotakin parem­paa"
taasen ilmaannu lähitulevai­suudessa,
tarvitaan metoodeja, jot-ka
eivät usko uuden yhteiskunta­järjestelmän
syntyvän pilvien su-muisuuksista
kunhan vaan kertaam-rae
ajanhampaan kuluttamia voi-malauseita.
IJman yrittämättä ei mitään saa­da.
Sellaiset työväenluokan järjes­töt,
joita me nykyään ihailemme,
ovat monien vuosien aherrusten ja
yrityksien tuloksia. Eikö ole mitä
suurinta narrimaisuutta kenenkään
niiden puhua uuden yhteiskunnan
rakentamisesta, jotka eivät pysty
rakentamaan edes itselleen puolus.
tusaseita vallassaolevan järjestel­män
hyökkäyksiä vastaan.
Metsätyöläisten järjestön raken­taminen,
järjestön, jonka tehtävänä
on siinä teollisuudessa työskentele­väin
työläisten yhteiskunnallisten
ja taloudellisten etujen suojelemi­nen,
on Canadan Metsätyöläisten
Union päämääränä ja tehtävänä.
Meillä ei ole käytettävissämme mi­tään
ihmeellistä, kaikkiparantavaa,
salaperäistä voimaa. Mutta me väi­tämme
että metsissä työskentelevät
miehet voivat yhteenliittymisen a
vulla estää palkanalennukset, panna
voimaan ^ terveys ja puhtaussäädök-set
kämpillä j a yleensä parantaa
kämpillä työskenteleväin miesten
olosuhteita. Me tiedämme että kaik­ki
tuo voidaan tehdä, sillä me o-lemesen
pystyneet tekemään jo
kerran ennenkin ja edelleen me tie­dämme
että kukaan muu ei ole täs­sä
suhteessa tehnyt mitään meidän
jälkeemme. Liittykööt järjestöömme
kaikki ne, jotka ovat asiaan innostu­neita,
ja auttakoot sen ylösraken-camista..
^
(Logger-lehdessä J. M. Clarke,
Canadan Metsätyöläisten Union sih­teeri)
intolf 1611. ^ ThHR, oct imu im
JöuliiksL
PenikkataDti One Bflloiossa
Kirj. J . W. ifohnstene.
Yksi omiiuisempia tilanteitä Arne.
rikan työväenliikkeessä on taistelu
One Big Unio kysymyksestä Cana-dassa.
Kysymys on mieltäkiinnittä-vä
sen vuoksi, että vaikka samat
työläiset tuomitsevat taantumuksel­liset
ammattiuniot ja niiden raken­teen,
eivät he kuitenkaan liity One
Big Unioon, jonka toimesta tätä v i ­hamielisyyttä
ammattiunioita koh­taan
työläisten keskuudessa ylläpi­detään
ja kiihotetaan. Toiselta puo­len
taasen on havaittavissa se seik­ka,
että työläiset, kylläkin hitaasti,'
liittyvät niihin unioihin, joita. he
tuomitsevat./ Joissakin tapauksissa
kuuluvat työläiset molempiin unioi.
hin, "^sekä atnmattiunioon että OB-U:
n, edellisiin sen; vuoksi että ne
ottavat: osaa jokapäiväisiin taistelui-hin
ja jälkimäisiin sen vuoksi että
se on paremmin vastaava heidän
ihanteitaan. .
Winnipeg on tämän taistelun kes-kiönä,
eikä tarvitse mitään muuta
kuin luoda katseensa Winnipegin
työväestön asemaan nähdäkseen
kuinka turmiollinen OBU liike on
•ollut työläisille j a heidän eduilleen.
Ammattitaitoiset rakennustyöläiset
työskentelevät 50 sentin tuntipal­kalla;
rautateiden '^konepajatyöläiset
saavat 35 senttiä tunnilta. Eikä tä-mä
tilanne johdu kokonaan siitä et­tä
ei Canada^ teollisuus olisi pääs­syt
vielä ' jaloilleen sodan jälkeen.
On siinä ollut suurena tekijänä tais­telu
OBU kysymyksestä, joka on
hajottanut työläisten rintaman ja
saanut heidän-' taistelemaan , keske­nään.
• •
^ Vaikka OBU on lakannut olemas.
ta minään tekijänä järjestöllisesti
— jos se sitä on milloinkaan ollut­kaan
— täytyy tälle taistelulle lai-'
nata huomiota sen vuoksi, että se
edelleenkin hallitsee työläisten mie­liä
ja vieroittaa heidän ajatuksensa
jokapäiväisestä taistelusta. Suuret
työläisjoukot käyttävät tätä riitai­suutta
hyväkseen kieltäytyessään
sen perusteella liittymästä minkään­laiseen
työväenjärjestöön.
Tavallisesti kuulee, "VVinnipegin
työläisten sanovan: '^En kuulu min­käänlaiseen
työväenjärjestöön, mut­ta
aatteellisesti kannatan DBUrta."
Tässähän se asian surkuteltavin
puoli onkin. OBU, kuten monet
sen edeltäjistäkin, alotti uransa val­lankumouksellisena
järjestönä. Se
yritti olla sekä taloudeUinen jäi*,
jesto että valtiollinen puolue. OBU
alotti vetämällä puoleensa unioissa
olevia tyytymättömiä aineksia, käyt­täen
agitatsioonissaan sosialistisia
fraaseja ja hyökkäämällä ammattia
unionisniia vastaan. Myöhemmällä
on OBU onnistunut saamaan | mu­kaansa
jossakin määrässä taantu­muksellisia
työläisiä tekemällä kii­vaita
hyökkäyksiä kommunisteja ja
Ammattiunioiden Valistusliittea vas
taan, samalla kun, järjestettiin kai-kellaisia
rikastukaa-nopeasti keinot-teluja.
Se onkin juuri tämä keinottelu,
jolla kerätään ne varat, jolla O BU
liikettä pidetään toistaiseksi. Ellei
vät mainitun järjestön johtajat olisi
turvautjiuneet tällaiseen työväenliik;
keelle vieraaseen, jopa suorastaan
turmiolliseen keinotteluun, olisi l i i ­ke
jo aikoja sitten hävinnyt. OB-Um
mukana on vielä olemassa muu­tamia
satoja militantteja, jotka
yrittävät tuon kuolemaan tuomitun
järjestön elämää pitää yllä niin pit-tälle
kuin se suinkin on mahdollista,
rämä ryhmä OBUrssa joka vielä
•ehellisesti uskoo, että työväestö voi
jaada joitakin parannuksia itsel-een
OBU :n kautta, täytyy vallan­kumouksellisten
työläisten saada
igiteerattua riveihinsä.
Johtajat sellaiset kuin Woodward;
Russell ja Mace ovat innostuneet
pääasiassa OBU:n Bulletiniin/jonka
nimellisesti omistaa järjestö, mutta
jota todellisuudessa kontrolleeraa
Bdellämainitut kolme miestä; jotka
lehden avulla ansaitsevat toimeen­tulonsa.
Edelläolevista seikoista nä­emme,
että Winnipeg:in työläisten,
varsinlcin rautateiden konepajoissa
työskentelevien työläisten, keskuu­dessa
on olemassa voimakas vastus,
tus ammattiunioita vastaan ja mel­kein
yhtä voimakas OBU .-ta puolus­tava
mielipide ja kuitenkin itse O-BU:
ssa ei ole niin paljon jäseniä et­tä
voisi pitää kokouksiaan.
United Mine Workers liiton 26 :s.
sa (Nova Scotian) piirissä on OBU
yrittänyt harjottaa turmiollista k i l ­pailevan
unionismin propagandaan­sa,
mutta Canadan kommunistit yh­dessä
Ammattiuhioiden Valistuslii-ton
kanssa ovat onnistuneet teke.
mään vasta agitatsiooniä niin paljon
että sikäläiset hiilenkaivajat ovat
kieltäytyneet eroamasta U.M.W.
liitosta j a ovat päättäneet taistella
järjestönsä taantumuksellista virka­kuntaa
vastaan oman järjestönsä
sisällä.
Ne jotka ovat antaneet OBUm
agenttien houkutella itsensä kilpai-
Ylläoleva kuva on paljon puhuva-Äiti
tervehtii ilolla poikaansa, joka
palaa vierailta mailta, kodm läm­pimiin
suojiin joulua viettämäan.
Eikö teidänkin sydämenne läm­pene
ajatellessanne omaisianne siel­lä
Suomessa? Kuinka monasti he
ovat turhaan teitä odottaneet sen-jälkeen
kuin kotoa maailmalle läh-ditte.
MATKUSTAKAA TÄNÄ VUONNA.
KOTONA ODOTETAAN!
Saatte jälleen nähdä rakkaan ko-tirakennuksen,
saatte nauttia kodin
joulurauhasta ja -ilosta. Seuratkaa
sisäistä ääntänne ja siten vapaudut­te
lupauksestanne kun joskus sa­noitte:
"Tulen kotiin jouluksi.
Matkustakaa tänä vaonna. Ruot­sin
Amenkan Linjan suuret JOU-LUHUVIMATKAT
ovat järjestetyt
seuraavasti, S. S. Stockholm lähtee
New Yorkista joulukuun 2 p. ja
Halifaxista jouluk. 4 p. ja Drott-ningbolm
lähtee New Yorkista suo­raan
jouluk. 10 p. Seuratkaa Im-jan
ilmoituksia lehdestä.
levän unionismin liukkaalle tielle,
voisivat tarkistaa Amerikan työvä­enliikettä
viimeisen 35 vuoden ajal­ta
ja ottaa oppia niistä kokemuk­sista
mitä täällä on. varsinkin L
W. W. liitosta saatu. On helppo
kuvitella minkälaisen union tulisi
olla, mutta me emme halua mitään
kuvitteluja vaan todellisia työväen­järjestöjä,
unioita, mutta sellaisia
voidaan rakentaa vain taloudellisen
kehityksen lujalle maaperälle, uni­oita
joissa on tilaa kaikille työläi­sille
uskonnollisista tai valtiollisista
käsitteistä huolimatta. ?
Lapsentautia.
Peruserehdyksen OBU teki siinä
että se yritti esiintyä samalla kertaa
sekä taloudellisena järjestönä, etta
vallankumouksellisena valtiollisena
puolueena. Sen ammattiunio-ohjel.
ma, jonka olosuhteiden pakosta täy­tyy
olla kompromissia kapitalistisen
järjestelmän kanssa, on ristiriidassa
sen vallankumouksellisen päämää­rän
kanssa, jonka tarkotuksena on
kapitalistisen järjestelmän kukista-^
minen. OBU ön yrittänyt saada a i ­kaan
mahdotonta, rakentaa "suur-uniota^
kdnservatiivisista työläi­sistä,
jotka eivät vielä ole täysin
käsittäneet luokkataistelun i merki­tystä
ja kuitenkin unioUa piti oi.
leen vallankumoukselliset päämää­rät.
Tämä on yksi syy siihen min-kätähden
Winnipegin työläiset, jot­ka
sanovat olevansa obu :laisia kui­tenkin/
edelleenkin ovat jäseninä
vanhoissa ammattiunioissa.
Ihminen riippuu itsepintaisesti
kiinni vanhoissa/ totutuissa tavoissa
ja äärimmäisestä riistosta^ ja johta­jiensa
petturuuksista huolimatta on
hän äärimmäisen varovainen heittä-hiään
pois vanhan ja hyväksymään
uutta. Työläiset saattavat antaa
hyväksymisensä' puhujalle, joka ar­vostelee
vanhoja unioita, he saat­tavat
aploteerata miehille, joka tuo­mitsee
'Lewisiä; Gomperia, Jjhn.
stonia, y. m., he saattavat olla yh­tä
mieltä siinä että union tulisi ol­la
sellaisen johonka kuuluvat kaik­ki
työläiset mieluimmin kuin sel­lainen
ahdas ammattiunio, johonka
he kuuluvat, niin työläiset saatta­vat
tehdä kaiken tämän. Mutta he
eivät halua liittyä tähän uuteen
ihanteelliseen unioon.
; Debs, monia vuosia Amerikan työ­väestön
ihailema mies, käytti par­haat
elinvuotensa kehottaessaan
työläisiä jättämään vanhat uniot ja
liittymään l. W. W; liittoon. Mil­joonat
työläiset kerääntyivät kuule­maan
Debsiä j a äänestivät hänt.T
vaaleissa. Hän oli vaikutusvalta!,
sin mies rautatietyöläisten 'kesk.iu-dessa
vuosikausia. He olivat val­miit
tekemään hänen puolestaan
melkeinpä mitä hyvänsä,/ he olisi­vat
olleet valmiit äänestämään/hä­net
mihinkä unionsa toimeen ta­hansa,
mutta he eivät seuranneet
Debsiä I. W. W. liittoon.
Luokkataistelussa täytyy ottaa
huomioon tosiasiat, eikä mielikuvi­tuksia.
Mitään suoraa tietä vallan­kumoukseen
ei ole olemassa. Ne
jotka luulevat että suorin tie yh­teiskunnalliseen
vallankumoukseen
kulkee OBU:n kautta, orat haitak­si
paremmin kuin avuksi vallanku-mousliikkeelle.
Ainoa mitä he saa­vat
aikaan on se että jakavat työ­läiset
keskenään taistelevim ryh­miin
ja sen kautta vahvistavat nii­den
kapitalistien kätyreiden valtaa,
jotka tällä kertaa kontrolleeraavat
työväenliikettä. "
Ainoa mitä OBU saa aikaan on
se, että vetää taistelevia työläisiä
pois vanhoista unioista, jättäen
uniot ja niihin vielä: jäävät työläi­set
taantumuksellisten uniojohtajieii
armoiUe. opU:n agitaattorit ja
puhujat agiteeraavat vielä verrat­tain
voimakkaan kapitalistisen v a i -
VietMaa Joidu
Jokainen, joka on viettänyt joulnn Snomessa, muistaa aina tämän suurimman juhlamm.
on joulu tulossa, tulevat mieleen omaiset j a ystävät siellä kotona vanhassa m a ^ ^ ^
kaipaa: kotiin — kotiin rakastetulle lapsuuden seudulla omaisten luo, joulurauhaan ja j o d t ^ ^
Matkustakaa tänä vuonna* — siellä kotona Suomessa odotetaa
Anna heille ilo, että saavut kotiin joulupyhiksi / Ihaile vielä kerran Suomea taSf^
elä vanhoja muistojasi — täyttäen aikanaan antamasi lupauksen, että tulet kerran J«
luksi kotiin- ^ ^läj«B-Matkustakaa_
tänä vuona suomalaisten suuresti suosimaa
RUmrn-AMERU LJNJM
joka tyydyttääkseen monen Canadan suomalaisen- toivomuksia on päättänyt järjestää
SUUREN JOULUMATKAN
. Caiadasta SofflKa
HÖYRYLAIVALLA
"STOCKHOLM", joka lähtee Halifaxista joulukuun 4 päiväni
Matkustajat saapuvat Suomeen joulukuun 14 pnä., Valtamerimatka käy Halifaxista
raan. Göteporiin, sieltä pikajunalla Tukholmaan,, missä RUOTSIN-AMERIKAN LINJAN .,n«?^
va odottaa matkustajia ja viepi heidät heti suoraan Suomeen. ' " • una i».
Pilettihinnat
'Halifaxista
Cabin luokatta $155.00
Kolmannessa luokassa $110.50
Lisäksi $5.00
Canadan veroa.
Matkalla Ruotsissa ejl ole mitään toUitarkastaksia,-ei'mitään passii^seeranksia eikä mitään viiTytTtii
Voimassa olevia passeja ei Suomen kansalaisten tarvitse missään leimauttaa.
N E JOTKA MATKUSTAVAT RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
Suurella Joulumatkalla Suomeen saavat todellisen huvimatkan kaikkineen mitä siihen kuulon,
suomalaisen ruuan, suomalaisen musiikin ja kaikki mikä voi herättää oikeata jonlutunnelau.
MATKUSTAKAA TÄNÄ VUONNA. Päätä asiasta nyt, ja tiedustele heti hyttipaikkoja, pjiet
tejä, passiasioita y. m. lähimmältä linjan asiamieheltä tai jonkun alla olevan osotteen mukaaa:
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State Street,
NEW YORK. N. Y .
Temple Building,
DETROIT. MICH.
518 St. Catherine SL, W. J. V. KannMto,
MONTREAL, QUE. Box 69 SUDBURY, Oni
tion kukistamista j a kuitenkin sa­massa
hengenvedossa huutavat, et­tä
•Gompers.Lewis-Johnston koneis­to
uniossa on liian voimakas, jota ei
voida kukistaa ja sen^. *vuoks| he
kehottavat työläisiä . luopumaan
näistä vanhoista ammattiunioista.
Lewis erottaa työläisiä luopumaan
näistä vanhoista ammattiunioista.
Lewis erottaa luokkataistelun / kan­nalla
olevat työläiset uniosta, OB-U
vetää ne pois vapaaehtoisesti.
Konservatiiviset työläiset, jotka
muodostavat toistaiseksi suurim­man
osan työväestöstä; jäävät Le-:
wisien täydellisesti hallittavaksi. •
Kommunistipuolue ja Ammatti-unioiden
Valistusliittc oitävät: tätä
taistelukentän jättämisenä viholli­sen
silmien edessä. Tämä on rikos
työväenluokkaa kohtaan, rikos joka
lankeaa suorastaan /; OBU :n / johtaji­en
harteille. Nämä miehet ovat työ-:
väenliikkeen veteraaneja. Suullansa
he antavat tunnustuksen Kolman;
nelle Kansainväliselle ja Punaiselle
Taloudelliselle Kansainväliselle, mut
ta milloinkaan eivät he olev kum­mankaan
ohjelmaa eikä menettely­tapoja-
hyväksyneet. Jatkuvat hyök­käykset
Canadan Kommunistipuolu­etta
ja ammattiunioiden , Valistusr
liittoa;^ kohtaan samalla kun ' ovat
tunnustavinaan K. K m j a P. T. K :n
johdon, osott^a parhaiteh kuin mi­kään
muu mitenkä rehellisiä OB­Um
johtajat ovat olleet työväen-;
liikettä kohtaan.
. Taloudellinen työväenjärjestö' ei
voi olla vallankumouksellinen puo^,
lue niin tärkeänä välineenä kuin se
voi ollakin vallankumouksellisessa
taistelussa. Yritys yhdistää nämä
kaksi eri toimialaa samalle järjes.:
töUe merkitsee vain sitä että tällai­sen
järjestön täytyy luopua vallan­kumouksellisesta
päämäärästään tai
sitten muodostua pieneksi eriste­tyksi
ryhmäksi työväenliikkeessä/
, Luokkataistelun • kannalla olevdt
työläiset alkavat jo luopua kilpaile­vasta
unionismista. He käsittävät
nyt paremmin kuin milloinkaan en­nen
mitenkä välttämätöntä vallan­kumouksellisten
työläisten oh olla
vanhoissa unioissa, yrittäen kaikilla
keinoilla, saada niiden kontrollin;
pois taantumuksellisilta johtajilta;
Työtätekevän luokan yhtenäisyyttä
ei voida saavuttaa eristämällä radl^
kaaKset työläiset taantumuksellisis­ta.
Kaikki ovat työläisiä j a missä
työläisiä on, siellä on myöskin luok-;
kataistelun kannalla olevien työläis.;
ten paikka. "Takaisin joukkojen^
luo" on Punaisen Taloudellisen
Kansainvälisen tunnuslause. : Jos
OBU: ^ hyväksyy, Kolmaimen Kanr>
sainvälisen ja I^naisen Taloudelli­sen
Kansainvälisen johdon, kuteni
se vakuuttaa hyväksyvänsä,ion sen *
luovuttava turmiollisesta hajotus-työstään
/ hiilenkaivajien . keskuudes­sa.
Jos OBU haluaa olla/rehelH-nen
työväenliikkeelle, on sen käy^
tävä jrhteistoimintaan : Canadäi!'
Kommnnistipuolneen j a . Ämmättä-*
.unioiden Valistnsliiton kanssa valr
lankumotäcsellisen/ yhteisrintaman
luomisekd. '
Norjan - Amerikan linja
Suoranainen matkustajareittiCanadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
( J O S T A EDELLEEN NEW Y O R K I I N )
Lahti Kristianiasta. Nopeilla, nykyaikaisilla hoyrylaiToilla:
BERGENSFJORO Syysk. 26, Lokak. 29, Juolak. S
STAVANCkRFJORD Lokak. 18, Marratk. 21
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
L I N J A I J L A , joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, lif.
västä hoidosta matkalla j a muutenkin tunnollisesta palveluksesta.
Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkiin: Cabin-Iaok-ka
$16'5. j a ylöspäin, I I I luokka .$109.60. Täältä Suomeen III
luokka $110.50. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan ja Yhdys­valtoihin,
perille asti.
Lähempiä, tietoja j a \pilettejäpaikallis-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WUtehall St.
New^ York
REIDAR GJÖLME C O
919—2 Avel
Seattle, Wasfa;
Hobe & Co. .
319—2 Aye. So.
Minneapolis, Minn.
J . V. KANNASTO
Liberty Bldg.
Sndbury^ .Ont.
109 No. Dearbora St
Chicago, UL
ERICK J . KORTE
Port Artkniy
Ontario..
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
On aina valitettn kunnollisen, " e » ^ » " " " "°°'"'^'=s„C
tetta, «ik£ ilman syylä, sillä todeUakaan ei ole ollut «««»^
dempaa rnnokirjaa saatavissa ohjelman e " * * ^ ' ! ' " . V «ii.
tamatta vanhempia - PaiviSn runoja. .Nyt « ° «»""»^.rJoJ, B"
teltu, julkalsem^lä täml^ ''MURROSAJAN LAULUJA . ^ J -
•ittäa parhaiten tyolaUruBoaijoiden ««o**"**' „H ^ « - « ^^
vion, Mikael Rutasen, Wm. LahHsen ja Eemeh Rautuu.»»
tamat, parhaiksi' titanastetat runot. ^
Päättäen sUa kysynnästä, mika »S«»»l»»*"'tf ^.'iS^lia»-
on ollut jo vuosia. luulUimme tämän nntnuden nyt loy
s i jokaisen tySlalsnmoutla harrasUvaa kotun.
ASIAMIEHETI Heti toimeen ja Uvittamaan
fcaifclriälla'nyt kun se on uusi.' ^
Sivuja on tSssS Krjassa vähän yU 200 ja »afaaa -
$1.25 sidpttima aistikkaisiin kansiin.
_ " ' - V A P A U S ,
Box 69. SUDBURY. OST.
Asialiin & Seppälän SAUNA
Spraea St. -4=r Briheltii 1107
lÄhdla Vaiiodea konttoria.
0«t
TyÖTienjarjestSjei
' 1 vk. $10.00,
Tvöväen UrheiluI
% vk. f 1.75.
Liekki. Kaunokirj
vk. $1.25,
Itä ja Länsi. ^ 5
$4.00, % v k . J 2 .
Tuisku, pilalehti
Tbe DaUy Work«
% vk.
So«et Russia Piel
$2.00 vk., $1
Farmar Labor Vc
$1.25 vk., 65
The Labor Herali
Young Worker <
Young Comrade.
The Liberator, C
Ny Tid, ruotsalaii
% vk.
The Worker, Tor<
Young Worker, 1
Työmies, päivaeht
Toveri, päiv^ehti.
Eteenpäin, p^vale
Toveritar, naisten
Punikki, kuukausil
Vapaus, 3 kertaa V
SEURAAKO KRI;
OPPIA
.Kemijärven viime
oli esillä Kemijärven
kirkkoherran Lauri J(
een yhdeksää torppai
nostama häätöjuttu.
vaatimuksesta oikeUs
deksan • torpparia hää
yhden torpparin jutt
Torpparit, joiden asiä
nanoikeudessa ratkaisti
täneet vedota hoyioito
himmat torppareista
pappilan maalla - jo t<
'vuotta ja useimmat h4
leet torppareiksi, ede
herran aikana. Sikäli
le on ilmoitettu, olisi
taholta uusia häätöji
tavissa.
• - ,"' • '^i*':''. '•'
Kemijärven kirkkbhe
todistuksen siitä, että
papin säkki." Ldeneel
herran menettely sopu
den opetuksien kanss
seurakuntalaisilleen o
lissa lausunut?. — Sai
nassa: "taita isoovalle
Tuntuu siltä, että ki
menetellyt aivan päin'
koherra toimii "torp
sen" hyväksi, tosin si
pautuksesta" osalliseto
vät ymmärrä asiaa i;
liseksi. Ehkäpä kii
arveleekin, että ^ h a r
paikka, jossa sanotaan
hän on, häneltä se '<
pois otettaman j a ann
jolla paljon on."
'—. o—r—
SURKEASTI PÄÄTT
TUNHAKUMA
Pietarsaaren Tukho
lähti kolme miestä . ve
tuksella hakea väkiju
kaarlepyyn edustalla
pirtulaivasta. Eräitten
kaan ehtivät miehet; j
vassa, muttJT itse väil
leensa sinne vasta ma
tapauksessa heidän ve
klo 4 tienoissa ajoi
läheisyydessä Messkär
kan luonrf karillef. I
pääsi irtautumaan,
myrskyn käsiin, jolloi
leen joutui karille ja E
Miehet saivat kauan 1
kensä puolesta; Yksi
Mäki, kotoisin Kemisti
myyteen ja väsymyksfe
pääsivät miehet eräälle
relle, jonne he saival
tuoduksi. Toinenkin
puolikuolleena, mutta
hänet virvotetuksL A
«Ua saivat miehet bllä
ässä kymmenkunta tn
Inotsit huomasivat heid
pelastamaan.
Hengissä. olleet toin
tarsaaren poliisin huosi
mis haettiin maihin 1
toimitettavaksi.
PUUTAVARAMYYNN
KÄYNNISSJ
Näinä päivinä : pidet;
«ihanomistajain yhdisQ
Bon kokouksessa ' on t
ttyynnit, jotka ovat syi
utsevien huonojen - M i
olivat nriltei pysähdy!
»yttemmin käynnissä,
hinnat ovat kuitenkm
»^iset Varsinkin ison
^ a n hinnat ovat laske
lienee tämSu 1