Vapaus, June 28, 1952

              Only Two More Days, iv
Say3 Irene
-; l>ear eetä a n d a l i t b e reaäers and
" -mtzts of t h i s ^gsje. H a w i s everybody
' f e l l u j t h c - c days? I anj Xeeling i i n e,
I t is saray iiere today. Tbere Is
two niorc days of ecbooL T h e n wc
« i l l have sisnnier holldays. I bope
t h a t I vm pass.
I «rent to the äiaar on BaXurday.
I t vas called " P a t t a n d Mike». It
s u r e ' was good. Then on Sunday
n i g h t 1 w ^ t to the 4>all game w i th
my gtrifriend. M y girtfriends sister
, got Bome rose» f o r «ny n o t j t e r ycster-day.
J a m i n Ded v r i t l n g t h i s letter
a n d SO Is m y ifather, B u t m y mother
is tu>. X forgot to -»rlte yesterday
o 8o I a m v r l t l n g m y letter this morn>
^ Ing. X haTen't very m u c h t o wrlte
. t h i s thnc SO I guess 111 close no#;
So long, for now.
Irene S u o j i e n ,
Vancouver. B, C.
ToimJttajasetä
juttelee
^ k i i t o s kirjeistänne V e l m a Ja IrSne:
JSivsetä ole o l l u t moneen kuukau­teen,
vuoteen omana sairauden t a ­k
i a , mitä asiaa Velma tiedustelee,
m u t t a sitä ennen kyllä muutama ker­t
a . Nyt setä tuntee itsensä terveeksi
Ja iloiseksi k u i n konsanaan koulupo-
'vjat, - m u t t a JaKta ei v a i n tahdo enää
nousta yhtä keveästi, k u i n s i i h e n a l -
. kaan, JoUoln k i r j o i t e t t i i n kokeita k o u ­lussa
J a o d o t e t t i in lomia.
kiirettä Ja touhua, ettei tiedä mitä
tiekisi; ^ Setäkin o n Jo tavannut monta
hyvää ^tuttavaa. Jotka r ovat piticien
matkojen päästä tulleet l a u l u j u h l i l le
J a pistäytyneet täällä toimituksessa
sanomassa "hyvää päivää", "tervei­siä"
J a " H o w do y o u d o ? "
Iiauant3l-'/ltapäivällä o n s i t t en e h -
shninälnen konserttipäivä TVön«»ul8^
tossa j a s i t t en l i l a l l a se reipas " S e l t s e.
män Veljestä" näytelmä. Jonka k a i k k i
haluavat nähdä. iMutta sunnuntaina:
o n vastavoSkein suurjuhlat, e n s i n u l r
kollmakonscrtti Työn P u i s t o s sa J a sit^)
t e n juHlakonserttl Emplre-teatterlssa.
K u n on melkoisen 'varmaaj että
€ S J ' . n laulujuhlissa nähdään useita
tämän osaston kirjeenvaihtajia Ja l u ­k
i j o i t a , n i i n setä sanookin nyt, että
näkemiini
Tolmlttajasetä.
Italian asioista
ei saa kertoa
totuuden mukaisesti
Itooma. — I t a l i a n h a l l i t u s o n mää­rännyt
venäläisen sanomalehtlklr-
Jeenvalhtajati Olga Cerctktnan pois­tumaan
maasta v i i k o n kuluessa. Mää­räys
Johtui siltä, että m a i n i t t u k i r ­jeenvaihtaja
oli lähettänyt uutisia.
Joissa k e r r o t t i i n I t a l i a n kansan vlha-r
mlellsestä suhtautumisesta kenraali
Rldgwayn vierailuun;
Velma Is Woi'kiiig
Eveiy Day
Dear setä:
I s setä feeling fine7\ ^Olas fae been
bedsUsk yet? I ; hope not.^I faave becn
s t u d y i n g my S o c i a l Studies "fevesy
nlgfat. i V e a r e h a v i n g o i i r S o c i a l ' S t u ­dies
t e s t w ! x t Week. I/got 81 In E n -
g l i sh a n d 75 i n A r l t h m e t l c . I d l d n o t
get m y other test papci» yet.
H e r e a r e some C a m i v a l Quiz'6.
W h a t . do' c i r c u s and- c a m l v a l men
mean ; w h e n - t b e y . t a i k of 1;Deemer,
2 H a r d m o n ^ , 3 ecratdh, :4 flytaig^
J e m i y?
: Answers: I A 10- c e n t plece, 2 ali
Silver colns, 3 money, 4 t h e merry-go-
round.
TCiere are out a l -
rcady. • r have: just plcked - few of
them;• •! took a house fIower t o the
School to be.sold. :The fIower sold
for 35c.
A t OUT School we h a d a bingo game.
T h e r c 'were many people at the
schoors sale.^: M y Sisters were there
too," vre "teid o u r p l c n l c on J u n e 25th,
^The School c h l l d r e n got lots of m o ­ney,
i n t h e sale. iWe h a d l o t s of f un
at t h e plcnlp for jthat d a y t h e s u n waB
out,'9nd'it d l d n o t rain a t ali.::
I havebeen s v i m m i n g I n the t r i v er
every^ day^ :I have b€«n
i n g 'eveiy d a y and; iJhave;
more to write.
. O u l u s s a pidetään 16. pohjoismaiset
IfanKATitanh^iUgfiA kesäkUUn 27—30
Välisinä päivinä « ä i b l n i d s o l h h i läh­tee
Suomesta yhtensä 400 osanotta­j
a a . Joukkueet o n muodoestetta Suo­malaisen
Kansantanssin Ystävien.
Suomen Tiaisten U i k u n t a k a s r a t o s l i i -
t on sekä Finland3«^enska F o l z d a n -
e i n g in nais- J a miesjouklnielsta. Suo­malaisten
joukkueiden tanhuobjauk-sesta
huolehtii r v a L i n n e a Väisänen
S K Y:stä: LiikuntakasvatusUiton
joukkueet on ohjannut neiti Aino
M i n k k i n e n . Hetken Johtajina toimi­vat
joht. Yrjö -Väisänen S K Y : s t d,
r e h t o r i H e l l i H i l d e n S N I L : n viralliae-n
a edustajana-ja m a t k a n käytännöl­lisestä
puolesta huolehtii n e i t i T a i ni
L o u h i 6KY:8tä.
K i s o j e n ohjelmistoon kuuluu use­ampia
esiintymisiä, kentillä, teatte­r
e i s s a j a illanvietoissa. Päänäytds'>
tapahtuu lauantaina kesäkuun 28.
pnä, J o r d a l i n amfIstadlonllla. Näy­tökseen
osallistuvat k a l k k i pohjois­maat.
•Ruotsista saapuu iclsoilUn 480, osan­ottajaa,
Tanskasta 200 j a Suomen­ruotsalaisia
280. Isäntämaan osanr
o t t a j i en lukumäärä nousee toiselle
tuhannelle.
ARMAND DORMfER:
VITTOBIO D E SICAN elokuva»
Tolknpyöiävanur ja «Milanon
ihme? herättivät viime Ulvcns»
saarta haomlota Ja niistä pnhnt^
tiin paljon. Vähintäin yhtä soa-ren
hoomlon kohteeksi on jootn-
: nnt elokovfen t e k l ^ Vittorio
Slea, Joka on baikldaHa herättä­nyt
r. haomlota ennafcfcoloalotto-moodellaan
Ja taiteellisen täke-myksensä
omalaatolsondella. J u l ­kaisemme
seoraavasss.' Annand
Dormlerin lyhyen kovanksen, joka
valottaa hänen lienkilökavaansa^
V l t t o r i o de s : c a edustaa tätä nykyä
f i l m i m a a i l m a n oppositiota, joka t a i s ­telee
suvaltsemattomuuttt^,-. kaavoi­h
i n kangistumista, amerikamsmla,
keinotekoisuutta — k a i k k e a sitä vas­taan,
j o t a voidaan kutsua edistyksen
(-vlholliseksL ' Hänen fysiikkansa,
luonteensa, tempperamenttinsa, kailL
kl ne yhdessä muodostavat tämän op­position;
hänellä ei r kerta kaikkiaan
ole m a h d o l l s u u t t a c o U a muuta k u in
hän o n : :et8ijä. näkijä, ennakkoluulo­t
o n t a i t e i l i j a Ja — charmSörl, vielä,
sekin; tämän menneen a j a n romanttl..
nen n i m i t y s sopii häneen.
UnslstacloIniTista pohnfaan jo paljon
R a u h a a rakastavat ^ i h m i s e t rovat
k a i k k i a l l a ' maailmassa: tunnustaneet
hänet Hänen filminsä M i l a n o n Ib^-
me" valloittaa' edelleen ystäviä, hä­nen
uusistalUmelstään p u h u t a a n Jo
paljon, &äät hänen ystävänsä ker­tovat
hänestä jo tarunomaisiksi
muuttuneita j u t t u j a . -Kertovat, k u i n ­k
a hän : suostui näyttelemään huo­noissa
f llmefssä karamelUrakastaJan
Uartiti .Andensen Nexö» T!anstta»
tirfaSJlsmäm erand:Olitman,on ptt*
Irgj^HfktRpn; kfftrdpKffffTT *""*fcft1«t** tCGS-iäneen
Itä^SaiKassa olesilEdcinsa Jäl-fceeQ-
palannut äskettäin kotimaahan-sa
albea^toen sen amerlkfcalalsläulis-tassä
jälteen ns. sensation: NexSn se­litettiin
oyt pettyneen Ita-Säksan tfe-mokratiaai)
j a pitäneen sittenkin pär-
Kirja joka kutsuu taisteluun
i n the r i v e r * , m "B JL s n : raukan turvaamisen puolesta
Good-bye,
VebnaEtitiB,
"Whltefl8h, ont.
G. Bondartnkon, 16-ynoUaan okrai-nalalsenipojan
valmistama ufuvelstos
lasten taideteosnäyttelyssä Lutsklssa,
Ukrainassa. • "'v
LINJA-AUTOLLA
SÄÄSTÄTTE MATKADOLLAREITA . . .
NAUTITTE MUKAVUUKSISTA
e Matkustakaa Greyhoundilla — huolista vapaa lomamatka! Mat­kustatte
mukavissa linja-autoissa ja näette Amerikan maisemarikkaim-mat
seudut. Voliit-rentoutua silloin, kun Oreyhoundin ajuri ajaa.
Voitte mennä jft tuila niinkuin haluatte, nopeat ja tiheät kulkuvuorot
. . . voitte mennä yhtä näköalareittiä ja palata toista, ilman lisämak­sua.
JV*ää j/wo///a*o — jos haluatte mennä TÄYDELLISELLE lo­malle,
Greyhoundilla on lukuisia halpahintaisia, hauskoja, kaikki kus­tannukset
maksettuja lomamatkoja, joista voitte valita . . . kaikkialla
Amerikassa f '
Edullisia matkoja, kulen nämä kaikkialle Amerikkaan
Sudburysia:
Y h t Edest. Yht EdesL
BostonUn . . . . . . . . 918.95 $34.15 OtUwsan . . . . . . . 7.95 1135
Atlantic a t y y n ... 22.80 41.05 GravenhurstUn ... &15 11.10
Montrealiin 10.70 19.30 Pembrokeen . . . . . . 5.70 10.30
10% säästö edestakaisissa lipuissa.
GREYHOUNDIN ASEMA:
UNION BUS DEPOT
151 E lm Street E., Sudbnry ruhelln 5-5671
Kymmenen /vuotta sitten. 1942 k e ­säkuussa;
i l m e s t y i J . V . S t a l i n i n k i r ja
^'Neuvostoliiton Suuresta Isänmaalli­sesta
sodasta.
y Tämän kirjan ensinmiälnen painos
sisältää J . V . S t a l i n i n seloistuk^.
puheet j a . pälväMskjntSuiu-en Isän­maallisen
sodan a l u s t a vuoden 1942
puoBvälllrt asti;: k h i j a n seuraavissa':
painoksissa' o n j u l k a i s t u k a l k k i hä­n
e n selostuksensa, puheensa j a päi­väkäskynsä
koko sodan ajalta. Näin
o l l e n kirjan viimeinen, viides pai­nos;
alkaa J . V . S t a U n l n h i s t o r i a l l i ­sella
puheella, j o n k a hän p i t i radios­sa
heinäkuun 3 päivänä 1941, ja
ICfTPUun vuoden 1945 syysk..3 päivään
päiväkäskyyn, jossa hän onnittelee
Neuvostoliiton sota-Joukkoja sod^assa
i m p e r i a l i s t i s t a J a p a n i a vastaan saa­vutetun
voiton: johdosta.
.(Neuvostokansa oikeutetusti n l m l t -
töä J: V. S t a l h i l n k i r j a a suuren tais­t
e l u n ja^'voiton, ohjelmaksi. Siinä on
tyhjentävän ;:rtär/dellisesti selitetty
Suuren IsänmäaUisen sodan tarkoitus
Ja luonne, osoitettu vihollisen v o i t t a ­misen
keino jä; votoalö h t e e t , . v i i t o i ­tettu-
sodanjälkeisen r a u h a n rakenta­misen
o h j e l m a ' j a ' kohotettu uudelle
asteelle nei^Vostosotatlede. S t a l i n in
k i r j a a n «Isältyneet nerokkaat aja­tukset
Innostivat neuvostoihmisiä py­hään
sotaan synnyinmaansa k u n n i a n,
vapauden Ja- T l l]^umattomuuden puo­l
e s t a , rohkaisivat fiuroopan orjuutet­t
u j a kansoja Jamostlvat niitä taiste­l
u u n hitlerllÄlstä hirmuvaltaa vas­taan.
J o sodan alussa J". V . S t a l i n radio­puheessaan
heinäkuun 3 päivänä
1941 sanoi: 'Sota fasistista Saksaa
v a s t a a n ei voida pitää tavallisena so­tana.
Se ei ole ainoastaan sotaa
kahden aimeljan välillä. Se, o n s a ­m
a l l a koko neuvostokansan suurta
sotaa saksalais-fasistlsia sotajoukko­j
a vastaan; Tämän f a s i s t i s i a sorta­j
i a vastaan käytävän koko kansan
Isänmaallisen sodan päämääränä el
ole ainoastaan maatamme uhkaavan
v a a r a n torjumhien, vaan myöskin
k a l k k i e n niiden (Euroopan kansojen
auttaminen, ijotka huokaavat Sak­s
a n fasismin Ikeen a l l a ."
>Tamän suuren Ja-jalon päämäärän
innostamana koko; neuvostokansa
nousi oikeudenmukaiseen vapausso-taiMi
hltlerlläislä r a a k a l a i s i a vastaan.
Hitlertläiset valloittajat. jotka
hyökkäsivät valapattoisestl Neuvosto­l
i i t o n klmppmm. eivät salanneet "sar
lamannopean" voittonsa suunnitel­m
a a väittäen, että kahdessa k u u k a u ­dessa
he menevät U r a l i l l e asti. He
rakensivat muun muassa laskelman­s
a neuvastolarjestelman heikkou­teen,
neuvostoselustan heikkouteen ja
(Neuvostoliiton aseellisten • voimien
heikkouteen. Kuten tunnettua, he
rakensivat laskelmansa hiekalle. Ei
ainoastaan sosialistisen valtion ystä­vien,
vaan sen v i h o l l i s t e n k i n o n täy­t
y n y t myöntää, että neuvostokansa
o n yhdistynyt Ja y h t e e n l i l t t y n y t hal­lituksensa
ympärille t i i v i i m m i n k u in
koskaan ennen. Sota on osoittanut,
että neuvostojärjestehnä ei ole osolt-ttkutunut
olevan v a i n maan taloudel­l
i s en Ja sivistyksellisen' nousun par­h
a i n jarjestömuoto rauhallisen r a ­kennustyön
vuosina, v a a n . myöskin
kansa n kaikkien voimten mobilisoi­misen
^parhain muoto vastarinnan
Järjestämiseksi v i h o l l i s t a vastaan so­d
a n a i k a n a . K a u h e a n vaaran edessä
Neuvostoliiton k a i k k i kansat Järjes­täytyivät
yhtenäiseen talsteluleirUn.
Neuvostoarmeija osoitti koko m a a i l ­malle
mahtavan v o i n a n s a j a sutffen
sotataitonsa. ' .
O a tunnettua, että sodan ensi k u u -
kausma saksalaisten fasistien hyök­käyksen
yllätyksellisyyden vuoksi ' P u ­naisen
A r m e i j a n o l i p a k k o perääntyä
j a Jättää osa Neuvostoliiton aluetta.
M u t t a neuvostoihmiset eivät epäilleet
sitä, että tämä perääntyminen on
tilapäinen, että -vihollinen pysäyte­tään
j a sitten murskataan. Niin
kävikin. Jo helmikuun 23 päivän
1942 päiväkäskyssä J . V . StaUn s a ­n
o i : "Yllätyksellisyys ja odottamat-tcmuujs
saksalaisten fasistinen sota­joukko
}en reservinä on täydellisesti
loppuun käytetty. Siten on pois­t
e t tu se epäsuhde sodan ehdoissa.
Jonka saksalais-fasististen .sotajouk­kojen
päällekar^uisen -yllätykselli­syys
o l i muodostanut. Nyt . el sodan
kohtaloa ratkaise sellajnent tilapäir
nen s e i k k a k u i n yllätykselll^s, v a an
pysyvästi • v a i k u t t a v a t tekljäip selus­t
a n vankkuus. axmeUan moraalinen'
tUa, dlvlsloonain lukumäärä J a l a a ­tu,
armeijan aseistus j a armeijan
päällystön organlsatoorlset kyvyt."
S u u r e n Isänmaallisen sodan koke­mus
osoitti näiden tekijöideä'ratkai­sevan
merkityksen. Samaan aikaan
k u i n hitlerllälsen armeijaj^v. selusta
r e p e i l i Ja hajosi yhä enetnmän kapi­talistiselle
valtiolle ominaisten r a t -
kaiseniattomien r i s t i r i i t o j en painos­tuksesta
'Neuvostoarmeijan selusta lu­j
i t t u i lakkaamatta j a voimisti apu­a
a n r i n t a m a l l e neuvostoyhtelsknnta-j
a valMojärJestelmän. neuvostotalous-
Järjestelmän sekä kansojen tasa-ar-volsuuden
j a ystävyyden; neuvosto-ideologian
suuren paremmuuden poh­j
a l l a . HitlerllaisLssä sotajoukoissa
vallinneesta julmasta ruoskakurlsta
huolimatta, Gobbelsln j a hänen «pro­pagandakoneensa
kaikista manööve­reistä
h u o l i m a t t a saksalaisen f a s i s t i ­sen
armeijan moraalinen henki laski
lakkaamatta, sillä se kävi anastus-sotaa
uskomatta inhoittavan asiansa
oikeuteen ll£>.ifnmaansa puolustus-aate
kohotti Neuvostoarmeijan mo-
: ' a a l i s ta henkeä, synnytti siinä jouk-kosankaruuttä
j a j o h t i sitä ' l i a r u m a i -
s l i n taistelutekolhln. .
J . V. S t a l i n i n selostukset, puheet
'ja päiväkäskyt, Jotka on koottu k i r ­j
a a n "Neuvostoliiton Suuresta Isän-r
e n sosialistisen vallankumouksen 2S-vuotispäivästä
m a r r a s k u im 6 päivänä
1943. J1 ,V; S t a l t o silloto säiioi, että
o n vapautettava rEuroopan kansat f a ­s
i s t i s t en anastajah) kynsistä j a au^
tettava niitä luomaan- uudelleen k a n -
:salllse6 valtionsa, j o t k a fasistiset or­j
u u t t a j a t ovat plrstonneet; annettava
'Euroopan vapautetuille kansolUe täy-dellhierf
oikeus ja. vapaus itse rat­kaistava
kysymys ' valtiojäijestykses-;
tään; ryhdyttäjvä sellaisihi toimen­p
i t e i s i i n , että k a i k k i fasistiset r i ­kolliset,
jotka ovat syyllisiä n y k y i ­seen
sotaan j a kansojen kärsimyk­s
i i n , saavat ankaran rangaistuksen,
l u o t a v a sellainen Järjestys^ Euroopas­sa,
j o k a tekisi täysin mahdottomak­s
i uuden päällekarkauksen vaaran
Saksan taholta; saatava a i k a a , E u ­roopan
kansojen kestävä t a l o u d e l l i ­nen,
p o l i i t t i n e n j a k u l t t u u r i n e n y h ­teistyö.-
Joka V p e r u s t u u keskinäiseen
Itfottamlikseeu-- j a keskinäiseen avun­antoon
saksalaisten hävittämän ta-r
louden J a ^kulttuurin Jälleenrakenta-miseksi.
U s k o l l i s e n a tälle. stallnUaiselle o h -
• j e l m a l l e Neuvostoliitto toi orjuute-
• t u i l l e kansoille katxan^ k a i h o t u n : v a ­pauden
J a a n t o i : n i i l l e ^.täydellfeen
malidollisuudeu j a vapauden Itse r a t ­k
a i s t a kysymyksen - valtiojärjestyk­sestään.
Sodan J'ä:lkeen koko neu­vostovaltion
p o l i t i i k k a j a koko Neu-vostoUiton
diplomaattien t o i m i n t a ' on'
o l l u t alistettu taistelulle kansojen
taloudellisen,, f i o l i i t t l s en J a k u l t t u u r i ­sen^
yhteistyön aikaansaamisen puo­lesta,
kestävän r a u h a n puolesta koko
maailmassa. ' T ä s s ä asiassa neuvos­tohallitus
seuraa J V . S t a l i n i n neu­v
o j a , siitä, että: ^Tehtävänä ei ole
yksinomaan voittaa sota, v a a n myös­k
i n tehdä mahdottomaksi uuden a-gresslon
syntyminen Ja uuden so­d
a n puhkeaminen, e l l e i i k i a j o i k s i , xiihi
a b i a k i n pitkäksi ajjandaksoksl.' M u t ­t
a - staUnllainen r a u h a n p o l i t i i k k a on
saanut vastaansa imperialististen
maiden j a ensi tilassa Yhdysvaltojen
•hallitsevien p i i r i n jyrkän vastarin­nan.
•
Vielä e i ehttayt h a i h t u a u h r i e n ve­r
i taistelutantereilta k u i n Y h d y s v a l ­tojen
hallitsevat p i i r i t jo aJköivar
valmistautua uuteen maailmansotaan.
Ne sjmnyttävät j u l k i s e s t i jälleen k a h ­t
a sodaniiesäkettä — Lännessä —
Saksan vyöhykkeessä j a Idässä —
J a p a n i n vyöhykkeessä- j o i d e n hävit­täminen
v a a t i r a u h a n t a h t o i s i l t a k a n ­s
o i l t a miljDonla ihmishenkitu suun­n
a t t o m i a aineellisia Uhrauksia j a t a ­vattomia
kärsbnyksiä.. A m e r i k k a l a i s ­t
en i m p e r i a l i s t i en s i l p i en suojassa he­rätetään
h e n k i i n S a k s a n j a J a p a n in
h a i i n p a n a p a l a t a A t l a n t i n l i i t t o o n k y t ­k
e t t y y n kotimaahansa. M u t t a k u u l ­kaamme,
mitä Nexönä Itsellään oh
sanottavana; Vy Dagin h a a s t a t t e l i ­j
a l l e hän ön l a u s u n u t m m . seuraavaa:
. - ~ - M i n u s t a T a n s k a o n i h a n a m a a ,
eräs ikatmeimmistä. J a pidän myös s e n
ihmlsiSr^ ajatellessani, mitäihe v o i s i -!
vat oOajä' m i k s i : kehittyä. KoUnI on
siellä; niissä inhfanHlineneläma itää.
N i i n Icauan k u i n o n v o i m i a taisteluun
vääryyttä vastaan, tuntee: olevansa
Icotona siellä, m'&sä voj asettaa voi­mansa
käytäntöön. M u t t a k u n on
t u l l u t m i n u n ikääni, on l u v a l l i s ta
i l o i t a ^kasvamisesta Ja kuohunnasta
ympärillään. K a f & l a l l a , missä olen
S a k s a n demokraattisessa tasavallassa
öleskäoni-alkana matkustellut, olen
nähnyt' iloisten nuorten Ja lasten
J o u k k o j a . ; Näin, m i t e n v a l t i o h u o l e h ­t
i heidän anunattlvalmlstidcsestaan Ja
vapaudestaan. Ja k u i t e n k i n se on
vasta a l k u a.
M u t t a ' n y t k t m kysytään t u n t e i t a ni
k o t i i n p a l t i u n hetkellä, h a l u a n sanoa,
että o l e n iloinen tullessani k o t i i n to­vereitten!
luo puolueessa Ja ystävieni
l u o ; T a n s ^ n kansassa. Teoksissanl
olen osoittanut rakkauteni todellista
Tafläiaa. kohtaan.
J a tästä Tanskasta meillä o n tänä-
'päivähäkin Jotakin. Josta voimme o l la
ylpeitS> Ajattelen ainoata pälväleh-teä,
Jo&ä pitää totuutta tavoiteltava­na
i^ätmääränä; kommunistista L a nd
og FoBda. Kansalla, j o k a k a i k i s ta
hyökkäyicSiätä huolbnatta voi pitää
sellaisen soihdun palavana, « n Jota-
Wn,.Josta se voi o l l a ylpeä. ;
Olkaa varmat, etta lähetätte MARJANNE oikeaiu -
tysliifckeelle, mistä saatte kockeinunath^
Me maksamme C P . Express-money orderiUajoSr^
SAADAKSENKE PIKAISEN MAKSUN
lähettäkää mustikat suoraan meille
Suositukset saatte mistä hyvänsä Royal-pänkin k-m+f^-::;
Kurjoittakaa ja pyytäkääOähetysleimasinS
Geo. C. Anspach Co. Limited
TORONTO. ONTABloI 74 COLBORNE ST:
Keinutuolin ylistys
maallisesta sodasta^, selittävät neu­vostokansan
maaibnanhlstorialllsen milltjtfismiä, taasen tekevät kauheita
v o i t on suurenmoisuuden. " K a l k k i .tekojaan amerikkalaisten vapautta-mj-
öntävät n y t ^ sanoi J . V . S t a l i n , mat fasistiset sotarikolliset. — k a n ­netta
neuvostokansa on u h r a u t u v a l la
t a i s t e l u l l a an pelastanut Euroopan s i ­vistyksen
fasistirosvollta. Siinä on
neuvostokansan suuri ansio ^ i h m i s ­k
u n n a n historiassa."
S u u r i , toslaankbi verraton . m e r k i ­tys
on sillä sodanjälkeisen r a u h an
rakentamisen ohjeimalla. j o n k a J . V .
S t a l i n l a a t i jo sodan aikana. Täyte-lälsemmän
heijastuksensa se s a i hä­nen
selostuksessaan Lokakuun S u u -
KESÄJUHLAN järjestää
ST. CATHi^RINESIN V.. JA U-SEURA STAB
HEINÄKUUN 5-6 PÄIVINÄ
PORT WELLERIN SEITRAHUONEISTOLLAAN
LAUANTAI-ILTANA
TANSSIT
ja sunnuntaina päiväjuhla ja mojakka-päivällinen
sekä seurapelejä
KAIKKI TBRVErnnXKITA! J O H T O K U N T A
sojen vapauden kuristajat. Maldanec-k
m j a Oswiencfanta pyövelit; Yhdys­v
a l l a t muuttavat itsephits^estl so­d
a n välikappaleeksi Yhdistyneiden
K a n s a k u n t i e n Järjestöä. Johon k a n ­sat
panivat a i k a n a a n suuren toivon­sa.
Aloitettuaan agresslivlsen sodan
K o r e a s s a j a kohdattuaan Korean
kansa n miehuullisen v a s t a r i n n a n ä-merlkkalaisetr
anastajat ovat alka­neet
käyttää mitä hlrvlttävimpiä Ja
i h h o l t t a v l m p l a Ihmisten joukkbtuho-amiskeinoja
— bakteeri- Ja k e m i a l ­l
i s t a asetta ja Järjestää verilöylyjä
sotavangeille Kodzhedon saarella.
'Amerikkalaisten Ja englantilaisten
i m p e r i a l i s t i en valmistaman uuden
maailmansodan vaaran edessä k a n ­sat
^ o u s e v a t -yhä päättävämpään
taisteluun r a u h a n .ja kansainvälisen
turvallisuuden puolesta, uuden v e r i ­sen
teurastuksen, sytyttämistä vas-bsaa
ansaitakseen rahaa — hyvien,
t a i t e e l l i s t en f i l m i e n v a l m i s t a varten»
Hänestä o n s a n o t t u : " D e S i c a o n k u in
Napoleon; e j n i i n kunnianhimoinen,
m u t t a niin.sitkeä".
Hän uskoo siihen mistä puhun
T a v a l l i s t e n sovinnaisten mittojen
mukaan de Slca el ole vaatimaton,
m n e n olemuksensa voi a n t a a aivan
päinvastaisen kitvan. Hän tietää, m i ­tä'
piih'uu, hän sanoo avoimesti: " O l en
oikeassa"; : M u t t a hän osaa sanoa to­t
u u k s i a myös itsestään. Hän o n t u t ­k
i n u t itsfeään. , kuten- nerot tekevät.
Hän ei j u u r i ammu y l i m a a l i n m l e l i -
pltelissään t a i arvioinneissaan, a i n a -
ka:äh häh ei sitä tee t a h a l l i s e s t i . Hän
uskoo s n i e n , mistä p u h u u ; Hän a -
Jätteiee p a l j o n ; Joskus enemmän k u in
e h t i i ' loögmiscs8ä'^järjestyks^ I l ­maista
k u u l i j o i l l e t a i katsoJlUe. V i i ­me;
a i k o i n a hän. o n iputunut myös
t a i k t e l un melskeeseen eräiden r a d i -
käaUen mielipiteittensä t a k i a . Tässä
t a i s t e l u s s a i n i h i kirjoitetussa k u h i p u ­hutussakin,
o n hän sanonut paljon
sellaista, j o t a hän ei yoi oikeaksi to­distaa,
mhtta hän o n sanonut myös
p a l j o n palhavaa, totta.
" E n halnai p u h u a niistä"
»En h a l u a p u h u a amerikkalaisista
fihrieistä"; hän sanoi eräässä puhees­saan.
" E n h a l u a pUhua niistä sen
vuoksi, että en tiedä, k u k a : ne on
tehnyt; ovatko ne f i l m i n esitteessä
m a i n i t t u j e n ohjaajien, näyttelijöiden,
vaiko käsikirjoitusten, tekijöiden v a ­hinkoja?
Ei, nämä vahlngontekljät
ovat j o s s a k i n näkymättömissä, s t u d i ­oissa
faeltä^ e l 'näe. He kirjoittavat
nimensä, miljoonan, kaksi — j a jäl­leen
o n uusi vahinko valmis. C h a r l ie
C h a p l i n 01^ a i n o a näkyvä f i l m i n t e k i ­jä,
mutt» koska hän o n a i n a esillä,
a i n a auringossa, hänen filmeissään
o n k i n auringonvalon antamaa terä­vyyttä".
,
. Nämä ovat painavia sanoja, kovia
sanoja. Mutta kaikesta huolimatta
de S i c a matkusti A m e r i k k a a n k un
häntä sinne k u t s u t t i i n . (Hän ei jätä
käyttämättä ^mitään t i l a i s u u t t a , m i -
K l r j . M A UA
(Terv^denhoitolehdestä)
K e i n u t u o l i , mikä vanhanaikainen
kapistus, tuostako nyt kannattaisi
puhuakaan Mitä n y t o n p u i n e n kova
k e i n u t u o l i uudenaikaisen l a i s k a n l i n ­n
a n rinnalla/jQSsa o n tekniikan u u ­det
saavutukset, teräsjouset ja k i u n l -
tyynyt.
Olemme tottuneet siihen, että. k e i ­n
u t u o l i k u u l u u vanhoille ihmisille.
S a t u j e n k i n kUtti iso-ältl i s t u u k u t i -
mineen keinutuolissa. Siinä hän h i l ­jalleen,
soutaa Ja hymyilee. Jos y r i ­tämme
Istuttaa v a n h a n k a n k e a j a l k a i - lat keveammlksi jä tavallaaijn
Tuolin selän täytyy vielä nystvä-maan
tukea istujan nstiseläDe i
kin huono selkä viihtyy
seäa tuolissa. Jos tuolissa IÖB*
me jalat tekevät kovin jyrkhi,
kia, miden xerenkierto vaikeat™
moto jos me islUmme kovin nai
alallamme, jalat puutuvat ^
tuoli estaa tuota puutumina,
takia, etta me emme siinä istui
kumatta alallamme, vaan imJ
kehiuttelemme. tyomiammfe 3
vauhtia. Jalkojen lUiastyö S
pumppaa verta pois jaloista, t e ^
s e n v i e r a a n m a t a l a a n nykyaikaiseen
laiskanlinnaamme, huomaamme, että
hän h y v i n vastahakoisesti: Istuu s i i ­hen.
Hän väittää istuvansa epämu-kavastl,
j o u t u u m e l k e i n maata retkot­tamaan
veltosti, n i i n k u i n ngdremmat
mielellään tekevät.: v J a k u n t u o l i on
m a t a l a , hänen j a l k a n s a puutuvat eikä
hän helpoUa pääse siltä ylös.
: A i v a n o i k e i n , ne j o t k a ovat t u t k i ­neet
näitä asioita, sanovat todellakin,
että tuolissa pitää o l l a melko pysty
selkänoja, j o t t a me voimme siinä Is­tua,
vuode on makaamista varten.
elämästä-ja olemasta, mutta ne estä­vät
häntä tekemästä huonoja, mo­raalisesti
a l a - a r v o i s i a filmejä.
"OUsIko se mahdollisia?''
"Ihmiset eivät ymmärrä m i n u n fil­miäni
" M i l a n o n Ihme", hän k i r j o i t ­t
i kerran eräälle ystävälleen. " M i n ­kä
vuoksi? He eivät tahdo uskoa, et­tä
n i i n voi tapahtua, he pitävät sitä
satuna, mutta mikään ei .^ole hyville
i h m i s i l l e mahdotonta, ei satukaan.
R i i p p u u v a i n siitä, m i t e n i h m i n e n to-m
i i , miten hän ajattelee. K a i k i l l a on
tilaisuuSi oikeus a j a t e l l a halunsa m u ­kaan,
m u t t a s a m a l l a t a v a l l a k u i n ope­tamme
lapsille hyödyllistä-, samalla
t a v a l l a meidän.: tulee, opettaa mmlset
ajatteleooäan hyvää, k a u n i i t a . ' M u t t a
o l i s i k o mahdollista, jos emme s a m a l ­l
a esittäisi heille myös hyvän vasta­kohtaa,
p a h a a ? " Tätä olen yrittänyt
i h m i s i l l e filmeissäni esittää^ mmusta
se o n selvää j a y k s i n k e r t a i s t a ".
" E n (ee teistä pilaa, m u t t a . . . "
Eräs hollywood;lainen naisjourna-.
l i s t i p3^si' de S i c a l t a -vastausta k o l ­meen
kysymykseen, sellaisiin, jotka
k a i k i l l e hollywoodiin tulleille es.fe-
•tään. Kysymykset oh vat:
Ketä. mitä vihaatte?
Ketä, mitä rakastatte?
Ketä. mitä i l m a n ette voisi elää?
Minkälaiset vastaukset lehtinainen,
tyttönen vielä, luuli saavansa? : E i
a i n a k a a n tällaisia:
V i h a a .
R a k k a u t t a . - " ,
I l m a a . .
M i l a n o n Ihme j a monet m u u t k i n S i -
c a n elokuvat, menneet j a tulevat o-solttavat,
myös hänen l a h j a k a s t a t a i ­pumustaan
huumoriin. N i i n ' varmas­t
i nuo kolme lyhyttä vastaustakin^
"Minä en tee p i l a a teistä", sanoi de
S i c a sanomalehtlnaiselle, joka t y r m i si
t y i saadessaan vastaukset, " m u t t a äl­kää
tekään tehkö p i l a a m i n u s t a —
esittämällä tuollaisia ky^myksiä.
V a i k k a eläishi Metusalemin ikäisek-vasyneen
sydämen työtä: Keiiu
antaa siis ihanteellisen levon.
Nykyaikainen työtuoli kuuluti
van niin taitavasti suunniteltu;
jos aiot kesken työn hetkeksi oil
selkääsi, se oitis pukkaa sinut fc
sinpapereittesi pariin. Mutta b
.tuoli ei ole noin epäystävällihea
on jonkmlainen muinaisjäännäi
tisen rauhallisemman •elämänti
kehittämä. Herttaisesti se kutsn
liinsä- iloisenkirjavalle matollea
siihen istutaan, kun aiomme raul
tua. Siina jo mielikin ikäänkuin
jenee. En ole koskaan kuullutta
kaan. haastavan riitaa keinutmi
käsin, .mutta kyliä monen muii
sista tuoleista.. Miten rauhoitta
narahtaakaan lattiapalkki keiit
Iin alla, kun vanhanaikaisesti le
telemme sana itseksemme me
tai herttaisesti tarinoiden. Ha
kaamme enemmän kunnon keirj
leja -mekin uudet ihmiset —a
kunnon nakkilalaisia kaikkien
mien laiskanlinnojen tilalle. Eil
joskus malttaisimme istuakin E
ja hymyiiTa;
Vaativat rikollisten
comics-julkaisujen
kieltoa voimaan
Toronto. — Canadan naisten^
tdn senaatin komitealle lähetti:
sä-kirjeessa kehoitetaan konuteai
.tämaan r.kollisten ja moraalii
comics-julkaisujen tuomisen .]a
tämisen Canadassa.. Samalla
sä kehoitetaan toimimaan sen
väksl, etta rakennettaisiin
j a • terveydenhoitotyötä edistäri
kuis.a. •
kään ei ole häneUe vastenmielistä . t a i ^l» ^ ^'^^ selvyyttä kysymykslstän-
•vaSkeata. Hänen sympatiansa j a a n ­t
i p a t i a n s a ovat hänen sympatioitaan
j a antipatioltaan, ne eivät estä häntä
taan. Vastoin tmperlaUstlsten sodan­l
i e t s o j i en kaikkia salajuonia kasvaa
j a l u j i t t u u l a k k a a m a t t a rauhanpuol-t
a j i en m a h t a v a l i i k e . J o t a innostavat
J . V. S t a l h i i n -viisaat sanat: " R a u ­h
a saadaan säilytetyksi J a l u j i t e t u k ­s
i . Jos k a n s a t ottavat r a u h a n säilyttä­m
i s e n a s i a n o m i i n käsiinsä da puo­lustavat
sitä loppuuiv a s t i ."
J . V . S t a l h i h i U r J a Neuvostoliiton
Suuresta Isänmalllsesta sodasta h i -
nostaa koko m a a i l m a n rehellisiä i h ­misiä
J a k o ^ edistynyttä Ihmiskun­t
a a t a i s t e l u u n : i m p e r i a l i s t i s t a agres-s
l o t a .vastaan, kestävän r a u h a n puo­l
e s t a koko rmaailmassa.
ne. Niihin voi vastata vain rakastu­nut
balettityttö — kaikella kunnnlol-tuksellä
toalettltyttöjä kohtaan".
PeterA.Vesa,l!
Barrister,. Solicitor, Nols
SUOaiALAINEN
LAKDUES
GE. 3392
1028 Danforlh Ave„ To
FINNISH STEAMBÄTH8
56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
MIEHET: ^
Keskiviikkona ja torstaina m
Perjantaina 1-12 Lp. .
Lauantaina 1 i.p.-2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l l * *
NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-U
Perjantaina ja lauantainai-u
PUHELIN EL. 2571
Springfield, Ohio. — National
S u p p l y Cb:n tehtaassa. Jossa -valmis­t
e t a a n latvoissa käjytettäviä Diesel-moottorelta.
takoi l a k k o kesäk. 24
.pnä. Työläiset vaativat palkkojen
korottamista.
WORKERS' CaOPERATIVE
OF NEW ONTARIO LIMITED
e TIMMINS
o KIBKLAND L A KE
• SOUTH PORCUPINE
ö COHNAVGHT
HALUATTEKO OSTAA TALON
" - TAI M Y Y D Ä O M A N N E?
A N T A K A A aiEIDÄN A U T T A A TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO BEAL E S T A T E B O A B D I N JÄSEN
33 Esg^ore Drive Puhelin M O . 5464 Toronto 12. On»»]
Pysäyttäkää kylmän aiheuttama p
Pysävttäkää se heti euroo
' DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen i
mukaan tehdyUä lääkkepUä, minkä jc
henkilö kaikkialla Euroopa.-sa on
vuosia ja jota on nyt myytävsJia t-uiei-kallisessa
rohdoskaupassanne.
Muutama'tippa DIANAA otettuja
sokeripalassa tai kuumassa v e d ^ * '
päivässä, helpottaa heti K ^ ^ ,
'tämassa itsepintaisessa YSKAbö^.
katarrissa, auttaa parantamaan ioP^.^
kua, kylmää rinnasta, auttaa asthmag
henkitorven tulehduksessa, J " » ^ ?^
hammassäryssä ja on erikoisen hyyaÄ^
huuhteluaine. Sopu myöskin m i ^ .
koitiiksiin taloudessa. Huomaatte . e^
rooppalaiset DIANA-TIPAT ovat loj^^
tiensä useihin koteihin kaikkiaUa^tg-j
erikoisen auttavana lääkkeenä t^VB-y
kesällä. Canadassa ei ole toista
taista lääkettä. Hinta $1.25.