1952-05-24-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu i tifcauantaina, toukok. 24 p, — Saturday, May 24, 1952 llteleplunesr.soslnes», Qfflco 4-4SI^ Editotial''Office 4*4289/ tSameet- E. Bim. Editor w. EkisBd. mam ^msSceA i^vf. 9, mi, Autbortzeit m eeGaiid'ie]aa maU bjr pest Oätao TtejfsHtaeaX, Ottawa*' Pub* maCL. tbUee oeekly: T|ieeday8. mBsfejq juid eatnrdaTB Vapaus • ,S!m St; W ^ SodbiBy, ODI, Canada. Advertlsins^intes «pan appllcatloa Translation free ot cbaige. TOi&USBINNAT: Suoineflsa: : l H e aso 9 k k 475 K^unTlV)ronton Mapie Leäf Oardenissa viikko sitten pidetyssä 'tys^ii!iii'-^eiegram'MeIiden toimittajdla oli ilmeisesti vaikea saada <'todistii^^ie||istoa!^ kirkuvalle otsikolleen, että rauhankokous muo-pa tark^va lukija 'saikin lukea maksun edestä työtään tekevien toimittajaa-huokaisun, että häiriöntekoja tapahtui ''odotettua-vä- ' 2ianniatt< V- ' * Näj^X^ siltä, että häirlöntekijöiksi värvätyt poliittisesti tietä; niättöm^rjnuorukaiset "erehtyivät" kuuntelemaan puheita^ ja ''unhoit-tivatV^ toimefcsi^ saamansa "tehtävät" siinä< määrin, että hulinointi jäi *'o4otetttltf Idemmäksi". airyt,.,taa3 tämä "odotettua pienempi" mentaliteetti ilmaantui uudelleen sanomalehtien palstoille. * Kutm muistetaan, jokin aika sitten Vancouverissa pidetyn Mine- , i&|jll-ui)^li', canadalaisen konferenssin objelmanesittäjäksi lupautuneita, i^lipaiikuululta taiteilijalta, Paul Robesonilta, kiellettiin (Yhdysvaltain haUituksen toimesta) Canadaan pääsy. Silloin heti ihnoitöttsin, että Mme-Mill unio järjestää Peace Portal-puistoon, Yh-d^ rsvaltaä ja Canadan rajalle ^ikojstilaisuuden missä tämä tunnettu ameyibTc^ineny jota vainotaan sen .vuoksi ^ kun hän rohkenee puhua ttuui(^,,jieelM!rjett oikeuksien ja kansainvälisen rauhan puolesta, vor ohlehnansaesittää. T4iÖä 49.'leveyspiirillä järjestetty tilaisuus pidettiin viime sun-lui^ om;^ 'Ro]beson seisoi "vartioimattoman" rajamme puolueetto- D»ut}fia^eellQ; rakennetulla lavalla ja lauloi noin 4,50a henkeä käsittävälle yltisöUe/englannin/ venäjän ja kiinankielellä. Porvarilehticn tttttistiedoissa kerrottiin eräitten,amerikkalaisten ja canadalaistenrpii- ' ^n-etuj^t^n/uhkaJUfeen^ että ne lähettävät häiriöntekijöJtä tähäa |;obft^jB^.,esiijatyinistilaisuute^^ mutta mitään häiriöntekoa ei ta; ^•^tvmU 'RpbesoQ'lauloi ja puhui ja tilaisuus päättyi ilman mitään välikoh(9juksia. Bi U . V. uutistoimiston tiedonannossa todettiin lakoonisesti; kuten olf todettu viikkoa ennen Toronton "Telyssa", että «odöt^iut/selkkaulsset eivät toteutuneet'. ' AtlAtmit PASTIN f jn^ESft¥om mm A 'h "Tulleissa Botamenot nielevät puolet valtion menoista ja; hinnat nousevat — Kreikassa 3 4 0 ^ orpoa; 7WfiOQ koditonta i a 35OJ00O työtantä." — Uutis- .otsikko; Vapaa .Sanaj,^ Helsinki • • • «VARAS PETTAX BO^VOA" SANOTAAN^ ' New TorlL Vielä neljä polUaia ^ N^5ineistä, jotka olemme nähneet ja kokeneet-fasismin nousun n?.ai^§a, emme voi olla korottamatta ääntämme tätä Vjidot^ttua'pienempää" mentaliteettia vastaan. Se.palauttaa liian elä-ne ajatj jolloin,mustapaitaiset fasistit, ruskeapaitaiset natsit i^"kaithapaiset" lapualaiset mellastelivat "odotusten mukaan" va^^öl^isten-, kokouksissa^ vaan kaikissa tilaisuuksissa, missä kansalaiset pyrittivät käyttää kansalllsvelvollisuuksiaan varoittaessaan ' fasismin sotavalmistelujen vaaroista. I < Si^h^:,aikaan,Jql|oin.ruskea-, ja mustapaidat mellastelivat £u-> f<^P3S$ait t^ä^tnantereella ihmeteltrm moista mielipuolisuutta ja sanottiin/ että "se ei voi tapahtua täällä", koska demokraattisiin perin- • ieisiäi kuulu^ '^ämietqisiakln >^ } ^siolstaö^^ja propagoida mielipiteitään. Väärin olisi sanoa, että"se on |q tapahtunut'Etäällä ---mutta,kukaan ei voi kieltää,, etteikö yllämainittu ^'odotettua^pienempi" mentaliteetti ole alkua uhkaavaa ai- • Iciia'siitä; Vallassa olhrat,- joiden: mielipiteitä suuren rahan sanomisto t^Uut^,: "ymmärtää", suvaitsee ja rohkaiseekin fasistisia, hullhoitsii joita kliftta. maan sellaisissa, tilaisuuksissa, mistä*ne eivät poliittisten pyiden, vuoksiptdäl , ! Oli ennen aika, jolloin porvarit ja heidän lehtensä löivät' teko- |>^ldei|^ fariseusten laUla rintoihinsa ja sanoivat, että työväenliikkeen P^VM||%vVm^^ oloihimme soveltumattomuus" on sen teoriain- ja Mytä^qijnii^^väkivaltajsessa luonteessa". Mutta mita on käytäntö todfinhut?^- Samalla kun työväenliike yrittää suojella demokraattista IhaUitusjpIrjestelmää porvaristo läidysvähaiij vaatimuksesta, Garsonin muutosten nimellä tunnettavia ;^poäckeusläkeja", jotka rajoittavat kansalaisvapauksia - ja "ihmeteK lään" kun- rähinät ja tappelut ovat kansalaiskokouksissa "odotettua piene&m^l?. Tl«^tenMiväa viettämään ^ on lehtemme eri osastoilla, toistamiseen mainittu, Cana-dl^ y;«^en'kaikissasivistysmaissay vietetään kansainvä ;|^fy^ja^tämäp; päivän viettoon o |a9sia»^i ei liioitellut vähääkään kun se sanoitätä^iaa: koskevassa kirjelmässään, että kansainvälinen lasten-päivä x>9/maailman suurin syntymäpäiväjuhla, vaikka se onkin vasta ^(Emäsjärjestyksessä. ^^^^^^; myös, kuten muuallakin, vaikka toistaiseksi pienem-tnässäcinittakaavassa; vietetään myös asianmukaisin tunnuksin kan- ^ Sainvälistä lastenpäivää. Windsorissa, Vancouverissa, Winnipegis^, Järvienjl^ässä' ja" muissa keskuksissa on jo tehty, suunnitelmia sen jyväksi, < että känsainyälis6stä Jastenpäivästä tulisi tilaisuus, mistä lapset nauttivat^ ja jossa,tulkitaan lasten sekä vanhempien ja opet- ^ tajien-y^jbi{ien rauhantahto, mikä yksinään takaa^ lasten kehitysmah^ äollisuutiet'ja tulevaisuuden onnen. .llällä^Sudburyssakin on Canadan Naistenkongressin johdolla. ^UttniQ|fmirtä|ä.känsainvälistä lastenpäivää ja tarkoitus on kaikkien^ PI99fys?^$i^ten^järjestöjen ,yh järjestää M-^i[-umon ;kesän<^ tiettopaikallefiyhtelnen^Juhla; minneovat kaikki lapset' tervetulleita jäämissä järjestöillä on tilaisuus antaa panoksensa asian hyväksi. Samanlaisia-suunnitelmia on-epäilemättä tehty muillakin suomalais-asjutuksilla ja me puolestamme suosittelemme, että CSJ: n osastot, ja oaistenkerhot sekä urheiluseurat kiinnittäisivät riittävän hyvissä ajoin j^iaanliuomiojlau 4 : l .iMelkoisen varmana asiana voidaan pitää; että läheskään kaikilla gj^ikkakonnilla- ei' maanmiehillämme ole tilaisuutta osallistua yhtei- ^ratijärjiatettäviinknsainvälisijn lasten ji^iliin. Se ei tietenkään 4sj:n ostoja ja urheOuseuroja ym. järjestämästä näitä tilaisuuksia itsenäisesi- (Pääasia-^on se; että näistä juhlista muodostuu tilaisuuksia/ mis£Utäfadennetäänvkansainvälisen nauhan ja kaikkjcn kansalli- {luttksteo-samanarvoisuuden merkitystä sekä huolehditaan siitä; että £ipset todella nauttivat tästä juhlastaan. ^^^^^ kansainvälistä lastenpäivää vietetään niissä mer- Akeissa»:,e{^.voitaisiin,taata omille lapsillemme, sekä kaikkien muiden fansa11i?a^iksiencja rotujen lapsille oikeus :elämään, oikeus terveyteen, «ikeuskoulankayntliD'ja sanalla sanoeny oikeus normaaliseen kehi-tj^ kiseenmphne^ jonka h ^ k s i kaikki äidit/kaikki isät, kaikki opettajat ja kaikki'hyvää tarkoittavat ilimiset voivat yhdistää rivinsä. erotettiin^ NcirlTorkissa J0r!stalnä.sen Jälkeen kun heidän oli todettu syyllistyneen laiijosten vastaanottamiseeni kirjanpitäjä. tarkoittaa- laittomien veikkauspaikkojcn pitäjä ---Vapaus) Barry Grossilta, Joka kertoo maksaneensa miljoona dollaria, vuosittain Voidakseen pitää vireUlä laitonta-tol-mlndCaansa. ' Grossin^: ' O i i k^ vailidon'arvellaan nousseciv.20 milj. dollariin vuodC9.sa. Grosff on ilmiantanut l l d poliisia toivossa, että'hänen'saamansa IS-vtra-den-^ kuritushuonerangalsttis v alennettaisiin, t ä h ä n meones^oa viisi poliisia erotettu Orossin ilmoitusten pe-: rusteella. >— STT-Reutcr uutlstieto. toukok. 15 pnä. VANHA SOTASUOLA JAKOTTAA MIEKANNICLUXX Hitlerfn Järjestelmän tehokkuutta Ja muita hyvyyksiä toisen maailmansodan edellä ylistänyt torypuolueen nykyinen Johtaja^ eversti George I>rew sanoi tänään, ettei voi olla mitään 'mitään kompromissia Kremlin kanssa' maailman nykytilanteessa. Maailmanlaajuinen. pysyvä- ratkaisu saavutetaan Vaista kun kaikilla kanr soilla on oikeus omavalintaiseen hai? litukseen j Y K m säädösten puitteissar. '"Meidän asiamme on' ^ n o i mr. Drew, 'viedä tämä kansalaisuusajatus maihhi» Joita nyt hallitsee s&paheellir nen-^voima;Joiika keskus, on iqremlis-s a / " ' C P : n uutistieto Ottavasta, toukok:. 20 p. Ifii^fyÖv^^^a^hbaneii män rs^j]^9il Qbjel^npenistalla ViM»toaweK'''^<*'^aw!tä^ ratuotonnossa-.^ Ilojen ay^ nli-: llecTmUkaiui 'm^jtei^ 'ne^^ ovat puhuvinaan;.trayä^n puolesta ^vaikka tticeväfe kai^fikensa pitääkseen työväen » rlvife^hajanabina^ on^ saatettava; titppipViCricaak. 12- pnäT pidettävissä ti.' Cinmaälcmt&vai^lssBi.riBanö Pln^ maakuntajoihtgja'yjgel kefiöittaessaaa; anaakunnan/^tyaiäisiä' osallistumaanz. vaaleiMn; että;^^^ gdustaJaiitT; emroniistft saataisiin v a - litukst^': anaakiuuian.7- lalnlaatUskun-taän;/ 'Alistaessaart- ^ pucdueensa : .Iganme-ncn ici^taa^ ki:Mttäv3n^ «vaaliolijelmart Genevan sopimus sotavaflkien kohtelusta sanoo 'Searaavassa Joitakin'otteita 1949 pidetyn Gtoevan kokoolucn päätöksestä sotavankien kohtelon snh-ieen. Canada on yksi sotavankien kohteina koskevan' kansainTällsen ' Bopimukseh allekirjoittajista. «Sotavankeja on aina kohdeltava i n - himilisesti . . e r i k o i s e s t i bn kiellettyä vankien 8UpominW tafl^Kkuiiigilisten Ja tieteellisten kokeilujen välineenä käyttäminen. (Artikkeli 13) .Kuuliistfeltaessa ovat vangit velvollisia ilmoittamaan ainoastaan sukU'>' Ja ctunimensa. arvonsa, syntymäpäivänsä- Ja- armeijanumeronsa. ; Minkäänlaista fyysUistä tai henkistä kidutusta, taikka minkäänlaista pakotusta! ei saa käyttää tietojen saa^ miseksi sotavangeilta; (Artikkeli 17) Sotavangeilla tulee.olla täysi vapaus salaisella äänestyksellä-r valita > henkilöt. Jotka; edustavat heitä armeijan virkailijoiden edeäsä tai missä hy-r vänsä, Järjestössä.Joka o n tekimisissä heidän kanssaan, tkl yleensä ^heidän hy\@novintiaan koskevissa asioissa. (Artikkeli 79) Aseiden käyttäminen vankeja vastaan Jotka ovat karanneet tai Jotka yrittävät karata, on sallittua vain e-rittäin rajoitetussa määrässä. Jolloin aina on annettava varoitus olosuhteiden mukaisesti. (Artikkeli 42) Joukkorangaistus yksitlysteoista, ruiuniillincn rangaistus, pimeäkoppl-rangaistus Ja yleisesti kalkki pakotus Ja raakamaisuus sotavankien kohte^ lussa on kiellettyä. (Artikkeli 87). maa^iunnanvalitsiloilletftoroäti Morgan iCr&olsestL sitä»' ^ttä ('Jos B. C :n kamar ottoa: k^syansrksen:^ hyvlnvoin-: nistaaU; tiukasti? omtitt. käsiinsä' niin suurpääoman: - eslttäanäfr:' valheet Ja niiden synnyttämä:aekaannus!(pblste-taauMja^ isaiTvitoeta^r kansan kaiden.voitto.^ B^iUkl siis vaaleihin taistelevaa^ dcansatf e n e m m i f ^ ' : var: litsemise&^r B. - b m lainlaatijakun-taanl" ^ . ^ , , •ya^lijullstutoessa^ osoitetaan;! että valktaL^-riY^jsvälhia kapitalistien kontroUpimkssar;SotätuQtannössa- (a-lumiini.' se|a}ieesi; k a a k i J a ÖU^> valli tse6kbinfmsukanj^niitt<toisa'^naii-van päinvastaiöen-' tilanne.-.vallitsee maäJHmnan-^ kAlestt^sfiär/ ipöuteva-tehtaissa- Ja maata» londessa. -''Yhdysvaltain ahuniini-trustin 500 miljoonan' 'lionarih ^ t i - mat-Kemanon yritykseste. on eroi-tettu- canadalaisia snonista' avainpaikoista Ja' yhdysvaltalaisia'on palkat-; tu. - lieldän tUalleen;' ^ r>Maakunnan pmitavarätuotannossa on heitett^r tiir haiisla miehiä tydttömyytten^Ja-kal)- deksan miljoonan V dollarina kannutetim : V kalan ^ > -tKauiH)a5tgjimixs menetettiin. ty;i(sinomaan:r'5^>-takia, että\YhdysvaMat «naaraavat Cana^ kaupasta. VAARALLINEN SpPISnJS JulistidESessa mainitaan m y ö s^ yksityiskohtaisesti ne vaarat, jolta aiheutuu: maakunnalle YhdtFsvaltain sanelemasta Ja/panin ^ ^rauhansopi-mifisesta^ sUlä se vaarantaa B . C : n suuren lohen, sillin y j n . kalastuksen' harjoittamisen. Edelleen ^siinä todet a ^ - että maakunnan' laivanraken-nustyöt;; hedelmäin - viljeleminen siipikarjan Mtuotanto ovat >v^entyr^; neet pelkäksi varjoksi siitä mitä ne ovat ennen olleet. UPP^: -kehoittaa,"Itkettämään Y h - ' dysvaltain. määräysvallan maakunnan taloudellisiin j a poliittisiin asioih i n nähden Ja avaamaan uusia käiip-pasxthteita kaildciin maihin, jotka haluavat käydä kauppaa Canadan kanssa.!^ VnSI JEHOO^ASTA /Tähän mpnessä- on nimitetty'xnaa-kantavaalelhiii ka&kiaan viisi U P P in ehdoiastac ^Nfeel. Morgan: Nanaimor tlie-Islands valifcijapiiriin;' Tom M c - fjTven, Vancouver North; A l f Dew-burst,' Albcmln; Maurice: R u s h r ja Steve Endicott Vancouver East v a - Utsijapiiriln^^aalitalsteltm kohökob-tana on vaitimus työväen'ijk farma-i rien yhteistoiminnasta rauhan puo-lestaij . Julistt^essa sanotaan; että kansan on^voitettava:ja vedotaan OC -Fzn^^.äänestäjUn; että ihe vaatisivat puoIueerBac^':dtid(£^at/ hylkäämää Co)divellinrt]aWinctiin harjoittaman sota/pohtiikan j a esiintyisivät avoimesti uuden j a isänmaallisen rauhan politiikan «puolesta — joka merkitsee maakunnan pelastusta^-Ja kansan ta-: loudellisten taipeiden tyydyttämistä jniUtaristien vaatimusten: asemesta. YHTENÄISYYS VAALEISSA Julistuksessa; jpalnostetaan, että " I P P , kannattaa, (kaikkien ; sellaisten ehdokkaiden .'^.valitsemista; Jotka o-maksuvat? iviS>ittämän ja: aktiivisen kaiman maailman rauhan puolesta. ^ N I O E L MORGAN L P E : n ma^ontajohtaja Nigel ' M o r gan on nimitetty Nanaimo-TheJs-lands valitsijapiirinehdbkkaafcdrfce-säk. 12 pnä pidettäviä maaknntavaa-leja'varten. r L P F : n vaalijnllstaksessa keboitetaan; maakunnan valitsijoita "lopetamaan /Yhdysvaltain määräysvallan maaknnan taloadelUsUn'Ja po-littisiitt asioihin nähden" jä ehdote-taan^ työväen, j a farmarien: yhtos-toimintaa rauhan puolesta. = INFLAATION BSatt "Sinä siis olit kanoissa a&!„ I kanssa viisi vuotta mutta BaJtT' huolimatta sormuksesel takalS' sanoi ystävä myötätuntoisesT-^V todella kova isku sinMlle.- «pahemminkin olisi Toinut kfi«-. vastasiMattL "Ixjppujenlopitol päättyi hyvin. Sillä aikaa Ma'Jan kanssa kihloissa, köhast^ muksen arvo puolella ~ ja minä kuin sainkin sillä paremmaii tytöftT • • • SAMAA MAATA... Vanha taidemaalari: ^Imkälalna, kala Sinulla on tässä taulu^äT^ «Nuori taidemaalari: Sen pitäto on, haikala. Vaniha taidemaalari: Mutta stoähäa et ole koskaan .nähnyt haikalaa. Nuori taidemaalari:.En todeDaki» ole nähnyt. Mutta ethän sänäUäj, ole näihnyt koskaan enkeliä vaikka j . lefc niitä maalannut tuainakaonaiii alttaritauluihin. kannattavat^;viiden: suurvallan rau-. hansofpimuicsenitekemista Ja vastustavat sotBiptditiikkaa.' Tällä pohjalla me olemme Valmiit. neuvottelemaan C C F : n / työväen Ja f aimarien: ehdokkaiden kanssa; niissä paikoissa, joissa on inunmankin- puolueen: ehdokkaita, ivaaliyihtenäi&yyden aikaansaamisesta vanhojen: puolueiden ehdokkaiden tappiolle saattamiseksi." Ontarion työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan lieinäk. 1 p. lälitien Täysin ja pysyväisesti työkyvyttömille 18^4- vuotiaille^ jotka( ovat vailla muita tuloja Ädenauerinsopiinus on laiton, sanovaf Saksan sosdemit Länsimaat harjoittavat ^ lu|aa painostusta : Bonn. — KristHlls-demokraattlsen puolueen. parlamenttiiryhman : , k o kouksessa toukok. ^n^pnai; liittokansleri Adenauer' lausulr että' on kuvita teltua toivoa länshralloHta uusia neur vottelujar ja tarjouksia,.ellei\Länsi- Saksa:' tässä .vaiheessa' ratifioi -yleisi sopimusta. Länsivallat vaativat, että liittotasavallan-' on-^ n y t . ilmaistava, haluaako se yhteistyötä niiden ^kanssa. S o s 1 aa idemokraattisen-. puolueen halUtus selittää. ett&MUttokahsleri Adenauerin^ nimikirjoitus Euroopan armc^aa: koskevan sopimt:ksen'. alla tulee olemaan laiton; Kuusi tuntik'kestäneen kokouksen Jälkeen puoluehallitus julkaisi lerär i^asanaisen päätöslauselman, jossa luvataan: tarmokkaan taistelun - jatkamista liittokanslerin; kohtalokasta polltUkkaa. vastoan. .'Puolue; on ;kuo^ hUksissaan siitä, että haUitUs Y!hdys.^ valtain presidentinvaaleja-silmälläpitäen on tehnyt'hätäisen sopimuksen liittotasavallan aseistamisesta sekä suhtautumisesta länsivaltoihin; L i i t tokansleri- on tahallisesU välttänyt tiedoittamasta kansalle Ja parlamen-ttUe sopimuskokoehnan sisältöä. Hän ei myöskään ole ottanut huomioon sitä, että jokainenv aseistBUtmnlseen täQxtä&vä toimenpide on' valtiosäännön vastatoen j a sellaisena laiton. Kirj. Joseph Starobin PariisL — Valta(vä .kuohunta, jonka herätti t ä m j ä myÖl^^Lontoos-sa amiraali WillilunrF'e^tel'erlh mielipide, että Eurooppa menetetään k o l - messa-pätv.ä55äij<» .fi6ta_;sytt!yy, osoit-taa » lisääntyvää harhakuvitebnien poistumilta! Atlantin?sopimuksen eri puoliin"^ jarsilnä-^ valUtsevaan-Yhdysr valtain, määräysvaltaan nähden^ - Toukokuimi 9, pnä konsen^atiivinen Le Mondetj'ulkaisi[.poimintoja •raportista; Jonka ^e sanoii USAmvlaivasto-operatiopääUikön- lähettäneen i k a n - Sf^lliselle.; ^"^turvalUsuuslautakunnalle vViime tammikuun 18 pnä. TKmän to-kum^ tin^se^ äanot;brittil^ten toi^i mittaneen Washingtpnista. Huolimatta Flechtelerln enempää kuin Hohtoonkaan jyrkästä peruutuk^ sesta Le Monde .vielä toukokuun- 11 Qnä-^ vakuutti 'raportin olevan alkuperäisen Ja' hylkäsi kieUot. - - K u n raportin Jtilkaiseminen tapah^ tui aikana, jolloin Euroopan armeijan sopimus on'alleki>!JoitettUf mutta,tarvitsee:: vielä :Id(tiii-BUroopan •parlamenttien vabvistukssen; (di se ankar r a isku Yhdysvaltain politiikkaa:: vastaan. Se-^heijastaa- vihamielisyyttä Britanhlan ja^ Ranskan- j a toiselta puolen Yhdysvaltain välillä, erikoisesti Välimerellä'.' UltrakonÄetvatiivislä- L e Figaro ja -L'Aui«rcJebtiä lukuunottamatta koko Roa^Mui lehdistö, Humanite mukaan-luettyna,-: antoivat suuren huomion Le Monden paljastukselle. Huomiota on annettu.erikoisesti s i l le, että strategia joka perustuu Poh-jols- Afrikaan . ja . KCski-Itään sijoitettuihin lentovoimiin, on monta kertaa ilmaistu .USA :n puhemiehen lausunnoissa. Toukokuun S pnä John Foster DUlIes' toi • sen esille Pariisissa puhuessaan. - Ranskan-ja Britannian mielipide on noi^sutt varsinkin siksi, koska ne otaksuvat' amerikkalaisen liittolaisen vähnistuvan ellei ole. jo päättänyt; luopumaan Länsi-rEuroopan puolusr tamisesta sodan aikana ja että; se päättävästi pyrkii karkoittamaan Britannian, j a Ranskan Pohjois-Afrikasta 4a Suezhi alueelta. MTTÄ! FECHTELER' SANOI? ; {FäcOitelerin : r a o M ^ ^ esiintyivät seuraavat.asiat:;~ : l.;Sota'von siyuutttunaton vuonna Uoeö, Joka.. tekeV-^yhjUksi Amerikan ^.väitUen, että.. Atlantiit, päktin ohjelmana, olisi,rauha.. .. ' Että.. Neuvostoliiton; armeija, Länsi-EuroopanUuiinettuJen voimien ayiistamana,: t i ^^ •piois:r,Els'enhowerin lempilapsen >"Eu<^ roopan. armeUan"• kolmessa päiväSsä. Britannia - tulee neutralisoiduksi' ' t a i ' 'poistetuksi pois- pelistä Neuvostoliiton atomivoUnalla. 150,000 laskuvarjosoti- Jaallaija>^^ vedenalaisilla:: mannennaal-- 4a olevat l7SA:n tukikohdat käyvät 'arvottomiksL 3. Amerikan ohjelmana tulee silloin Olla- mannermaalle - palaaminen K r e i kan: Turkfai j a ' Titon Jugoslavian kautta;' (Jolloin' Neuvostoliiton—tnaih-dollisesti • myös muun Euroopan - r - ' pommitusta- suoritetaan Marokon^ L i byan' j a : TurkinI lentoasemista -käsin; samoin kuin ttikikohdista jotka tulee rakentaa 6}iyTiaan, Iraniin ja Egyp" tita. 4.>B:apinoita, nyt jo Järjestettyjen tuholaisjoukkojen- avulla, tulee nostaa Albaniassa j a kaikkialla Balkanilla, sanoo- Pechteler." Tämä vahvistaa Neuvostoliiton j a kansandemokratioiden sysrtökset tuholalstoimin-nasta; Jonka- TlSA:n puhemiehet ovat tähän asti kieltäneet. ^ ' 5. Arabia, myöskin Arabian asevoimat, on alistettava lTSA:n alaisuu-teen ja sen öljyintressien tulee saada vallitseva asema koko alueella. : K a i k ki tämä on täydellisesti ristiriidassa Ranskan j a Britannian pyrkimyksil- , le säilyttää siirtomaavaltansa. Todellisuudessa Fechteler puhui. Euroopan yläluokan "kjrvyttömyydestä", "suur resta väsymyksestä" •.;;ja heidän sotilaallisten johtajlensa7'pelkuruudesta". Fechtelerin: lausuntojenj tarkistelu osoittaa hänen mielipiteensä olevai) täysin ristiriidassa ^Euroopan .anrtei-jan. konseptien kansstK Se edellyttää koko Euroopan — - m_yd^in_ B r i t a p - nian menettämistä, * joka siiteti joskus :t'vapautetaan'''' atomipommit^- Kaikenlisäksi F e ä l t e l e r l n ' s ^ u s .^ dellyttaä yritystä tuhota Neuvostoliitto, Jota vain hyvin harvat Euroopan yläluokkalaisetkaan pitävät mahdollisena tai oikeutettuna puolustusoh-jelman päämääränä:^ - v ' ^ ^ Loppujen lopuksi, ylimielinen v a kuutus Amerikan taloudellisesta, poliittisesta j a sotilaallisesta määräysvallasta kaikkialla Marokosta Iraniin asti, ei vaikuta hyvältä enempää täällä kuin Lontoossakaan. ' Huolimatta Washingtonista lähetetyistä peruutuksista täällä^ ollaan yha; enemmän ja enemmän vakuutettuja siitä,- että Fechtelerin asiakirjat tuovat esille Pentagonin todelliset suunnitelmat. , Kaikki mitä tämän jälkeen pyritään * tekemään qiannermaalla tulee entistä kalliimmaksi.;, : Kaikkein kumallisin kysymys koko asiassa on " B r i t a n n i a n asiakirjapal-velun" suorittama U S A : n kansalliselle'turvalllsuuslautäkunnalle kuuluvan asiakirjan paljastus. Se .luo himmea-tä valoa liittolaisten, Amerikan ja Britannian, keskinäiseen lojaalisuuteen, j . i Niinpä täällä onkin tapahtimut voimakas : mielipiteen nousu, joka merkitsee Atlantin^paktin suurta heikontumista j a vahvistaa kasvavaa vaati-mUstaEurooiian j a Ylidysvaltain suhteiden uudelleen tarkistamisesta. Yksi Britannian voimakkain unio rftuhaii^ puolesta* ^ Lontoo;<~' Amalgamated. Engineering «nio; johon kuulun 850,000 <> jäsentä,, jhyv|iksyi'toukokuun'9-pnä jBlackpooUssa pitämässään vuosir .kokouksessa'päätöslauselman, Josr j sa sanottiin aseistautnmiskilpailun ' ' saattavan vaaraan Britannian t a louden."- . ' P ä ä t ö S:lauselmassa vaaditaan ' Britannian' cniokesknsta, Tradc Union Congressia, j a Labor F a r - tya huolehtimaan siitä, että Churchillin halUtus tohnii Britannian, Ranskan^ Nenvostoliiton, Kiinan Ja :USA:n'rauhansopimuksen a i - : kaansaamiseksi ja että tehdään kansainvälinen sopimus aseistuksen vähentämiseksi, atoi^.; ja bakteeriaseldon käytön kieltämiseksi. — Turkissa on l;50O kylää, joissa el ole kouluja. Toronto. Ontarion uudet työky-vyttomyyseläikkeet tulevat olemaan " h y v i n 'rajoitettuja" amakin ensi aluksi, sanovat maakunnan huolto-ministeriön ..vlnkailijat taalla. Ontarion- (huoltcmtnisteri. "VV; A Goodfelloiw sanoi Brantlordissa tiis-tamä pidetyssä maakunnan huolto-konferenssissa, että hänen tietojen mukaan voidaan näitä eläkkeitä; jotka perustuvat lainlaatijakunnan viime istuntokaudella hyväksyttyyn . l a h i - säädäntöön, ruveta maksamaan tulevan Oieinäk. 1. «päivästä lahtien. ; Viranomaiset selittivät, että tämä eläikesuunnitelmaion alkuvaiheissaan varsin raljoitettu monella eri tavalla; Se koskee amoastaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat "täydeUisesiti" ja "pysyvälsesti" työky.vyttömiä j a jotka eivät saa mitään muuta apua m i l tään muulta taholta. • . ; Ministeriön v h k a i l i J a C l i f f o r d 'C, Price sanoi konferenssille, että tämä lainsäädäntö ei ole taricoitettukor-r avaamaan muita yleisiä avustusohjelmia j a sentähden ei kukaan, joka saa muiVta'apua. tule saamaan naita eläCckeitä. Edelleen (hän sanoi, että tässä uudessa • (huoltosuunnltehnassa "kordstetaatti kotQuioltoa 'Ja jos työkyvytön henkilö on hoidettavana tai huqllettavänä' säil-aalaissa t a i muussa laitoksessa, e i , hän ole kelvoKmcn saamaan .täta eläkettä. v"- •Hän sanoi kaikkialla maakunnassa olevan paljon sellaisia työkyvyttömiä ihmisiä, jotka eivät, saa sairaala-r ,ta| muuta hoitoa vaan joita ^hoidetaan heidän kodeissaan. Kun naiUe henkilöille annetaan apua kj-kenevkfc he liiaksamaan kotihoidosta Ja huojentavat siten heistä huolehtivien kustannuksia. . Täydellisen ja pysyväisen tydkyvyt-töaiyyden maanttelemmen tulee rlippucnaan lääketieteellisistä todistuksista, sanoi mr. Price. Jokaista eläkehakemusta pltaa seurata laäkä-rm todistus hakijan tilasta. Ne esitetään sitten neuvottelukomitealle, jonka suositiöksesta riippuu maksetaanko eläkettä tai el. Tämä uusi suunnitelma edellyttää n a i t a . eläkkeitä maksettavan enis-j tään 40 dollaria kuukaudessa 18-ft, vuotiaille henkilöille. Kun eKkeS.] nen saavuttaa 65 vuoden iän. on hän kelvollinen s a h a a n . 65—€9^TQotia!.| den vanhuudenelakkeitä. Nalliin uusim elaikkeisiln mia\ on voimassa samat .varattomuusedd. lytykset kuin €5—69- vuotlaldb vanhuudeneläkkeiden saantiin sili. den. Yksinäisellä henkilöllä mä. ten olla, eläke mukaan luettmi,] enintään -720- dollarin tulot vnodessi. Avioliitossa oleviin nähden on täajl määrä 1,200 dollaria;vuodessa.: Näitäeläkkeitä koskevat itltt.\ mukset'> on tehtävä kunnan Tiias>| omaisille tai maakunnan fauoltcoii. | nisteriön: edustajille eri piireissä. U n t o »1 Pai RUl 224 s yatkustaes :pjan—radio kanaan valts teoksensi oukana roatk kirjavien kan yähälukuisten samojedien-e< teinen Baikal iiirrynune Ma Xekijan mu naan kunalai hänet loydan riisi-, maissi-läksemme lah lonpojan maj kuuntelemme uaan muurat Käymme kou^ tustumme pre Sunjatsenim £ roksen Kirjassaan dät hauskasti haan kulttuuri lehdet joutuva Pearl S 1 Jänkkivastaisen näytehnän esitys kielletty Pariisissa Pariisi; — Poliisiviranomaiset ont| kieltäneet Roger Valllandin ameiä'1 kalalsvastaisen näytelmän "Evenäl Föster tunnustaa itsensä syyUisdofj esittämisen, koska se on aiheuttscä voimakkaita mielenosoituksia yleisöä taholta;- AmbigUrteatterUi ensi-illassa bjp-päsi muutamia nuorukaisia näyttämölle; missä he kaatoivat nayttämS' koristeet; heittivät kyynelkaasupom-meja yleisön keskuuteen ja hyaiiJi-vät näyttelijäin kimppuun käyttäen keppejä-ja muita esmeita. V«M-] mestari, neljä poliisia ja kakal hea-| kllöä yleisön joukosta sai vimmoja. Näytebnä käsittelee amerikkakto Koreassa olevaa everstiä, joka antu määräyksen telottaa konununlstto naisvangin j a joka pohjois-koreahls-ten vangiksi jouduttuaan päättää tan-nustaa itsensä syylliseksi sotarDa*- sihi. 486 AMERIKKALAISTA KONETTA A l A S HUHTIK. Pöklnghi radion ilmoituksen oii" kaah Ovat kansanarmeijan jet-iB-| neet j a ihnatorjuntat-/klsto mpuns' alas 484 amerikkalaista konetta ) PÄiVÄN PAKINA Maanpetosta Ottawa»a K a i k k i aikaansa .seuraavat ^ihmiset tietävät, että Amerikan 'Srhdysvallat on kukkona kapitalistisen maaihnan tunkiolla j a että yhdysvaltalabien i m perialismi pyrkii kaikin-keinoin maailman herraksi j a säilyttämään k a p i talistisen järjestehnän maailman j o kaisessa kolkassa. Sitä- varten on luonnollisesti tarpeellista kukistaa sosialistinen-maailma. Nämä ovat ne syyt, jotka ovat johtaneet Wall Street i n imperialismin nykjriseen sotapolitiikkaan ja-'^dysvaltain asevoimien -tunkeutumiseen maailman-jokaiselle kolkalle.- Näistä' syistä käydään'soföa «Koreassa, Vietnamissa; Malaijilla ja Burmassa.: K u n katsomme maailman karttaan Ja tarkistanome -Ybdysval- ' tain imperialismin' sotilaallisia' t u k i - kohtia^^niinvhavaitsemme- niitä- olevan maailman loka kolkalla;^.'vieläpä C a - nadassakin 'vaikka, niistä yritetään, o l la niin vaiti kuin! suinkin mahdollista. iAsia on nahkääs siten, että ca<: nadalaiset eivät pidä siitä, ett^ Y h dysvaltain sotavoimat ovat. Canadan alueella sillä se käsitetään vissinlaiseksi maanpetokseksi. Se on maanpetosta ensinnäkin siitä syystä, että sotaan varustautuminen on rikos k a n - saar ja:sen hyvinvointia vastaan. T o i seksi se on maanpetosta siitä ^ s t ä , . että Ottawan ihalhtus on suostunut jWaIl Streethi sotasuunnitelmiin saadakseen Canadan kapitalisteille mahdollisimman runsaan osuuden niistä ,voitoista, .'Joita sotaan -varustautuminen >. aiheuttaai kaikkialla.- ',ottawan-ihallitus: toivoo Canadan-kapitaliateillo runsaat' rippeet Wall Streetin- satumaisista sotavoitoista. Ellei se ole maanpetosta kun' tällä tavoin myydään kansan-onni ja hyvinvointi u l komaalaisille imperialisteille n i i n mi|.' kään ei sitten die maanpetosta. Canada on-tulevaisuuden maa r u n saine luonnonrikkaukslneen, joita tarvitaan kipeästi tulevaisuudessa k im maan väkilukUi lisääntyy.. Mutta- i l meisestikään- Ottatiran hallitus ei välitä kerrassaan, mitään maan j a kansan hyvinvoinnista .tulevaisuudessa koska se myy, paremmin sanoen l a h - joiitaa, maan luonnonrikkaudet; maat, metsät, vesivoimat, raudan- ja , mliut metallit yhdysvaltalaisille k a - pitalisteUle^ 'CanadaJi hallitus suostuu, tämänlaatuiseen maan Ja kansan .raiskaamiseen yhtä sydämettömästi ' J a julkeasti kuin sellainen alti, joka luovuttaa tyttärensä muutamista r o voista elostelijoiden käsiin. EUei moista menettelyä voida sanoa maan. petoksekisLtdinjmikään ei ole enää n l - 'ti\ensä_arvoista. ' Sellaista 'Maanpetosta harjoitetaan; että,kapitalistit saisivat mahdollisimman pian siltä n i i n runsaan tiiinnan kuin suinkin mahdollista. Piru periköön perässätulijat! on kapitalistien tunnuslause.; He eivät välitä kerrassaan mitään maan j a kansan, onnesta ja. hyvinvoinnista tulevaisuudessa -kunhan vaan saavat kahmituksi i t selleen nufbdollisimman runsaan.saal i i n , jokqiifeenäisesti toimien tai ol^ lessaan Wall Streethi raharuhtinaiden ) nuorempia yhtiömidhina tai uskollisi. : n k kätyreinä; maata., sen kansaa: ja rlkkaukfiia raiskatessa. Se on. jos m i kään, ensiluokkaista maanpetosta G a - nadaa Ja sen kansaa vastaan. Toisaalla me nähdään, että ainoastaan sosialistit' ovat tässä suhteessa todelUsia isänmaanystäviä. Sillä he vaativat, että Canadan luonnonrikkauksia käytettäisiin harkitun suunnitelmallisesti ja säästeliäästi, n i i n että ni:stä olisi; mahdollisimman suuri hyöty kansalle tänä päivänä ja että mitä säästettäisiin tulevaisuutta varten koska tulevaisuus kuuluu kansalle eikä kapitalisteille. Koska .,kaikenkarvaiset- porvarit Ja niiden uskolliset kätyr.t kansan riveissä syyttävät meitä sosialisteja maanpetoksesta niin on syytä torjua.moiset väitteet j a osoittaa, että asia :on ihan pähivastoin, että ne ovat juuri tämän maan kapitalistit j a 'heidän hallituksensa, -Jotka harjoittavat mitä Julkeinta maanpetosta. Se on sitä niin nykyaikaan kuin tulevaisuuteenkin nähden. Ca-^ nadan halhtus Ja kapitalistit myyVät tämän^ maan kansan ja r luonnonrikkaudet muutamista juudaspenningeis-tä^ Wäll-Streethi imperialisteille. Sillä taholla ovat - kaikki maanpetokseen syyllistyneet, eikä täällä! {Mikäli Canadan itsenäisyys on k y symyksessä ovat kapitalistit Ja heidän taantumukselliset kätyrinsä olleet a i na todellisia kansan itsenäisyyspyrki-nQrksiä vastaan; Sillä he haluavat sellaista itsenäisyyttämikä takaisi vallan säilyvän kapitalistien käsissä, että (he voisivat käytellä sitä omaksi edukseen janiinollen kansaa vastaan, mikä on myöskin maanpetosta. Kansa haluaa sellaista itsenäi^jryttä, josta kansan elämä vaurastuu j a tulee o n nellisemmaksi ' - 7 - mutta kapitalistit haluavat-ihan päinvastoin. He haluavat sortaa j a riistää kansaa saadakseen siten mahdollisimman runsaat voitot kassaholvelhinsa. - H e ihaluavat sellaisen järjestelmän säilyvän niin kauan kuin' suinkin xoahdollista ja iiinnaUa niillä tahansa — rvieläpä maanpetoksenkin, avulla. Sellaista maanpetosta^ o n myöskin Canadan (hallituksen noudattama «o-l ;tapolit:ikka koska sota on kalötol maan ja kansan parhaiden ftnjesl vastaista. Sillä sota merkitsee till«l kärsimyksiä, kuolemaa ja taantnmo-l ta kansaUe Ja työvaeUe. | Tässä yhteydessä tuli mieleeamei Yhdysvaltain suurimman Pr^slden^l AbraaiamLincolnin sanat, jotte ml kohdisti työväen pyrkimysten 'vastO-I tajille. Kas näin julisti L i n c J ^ l " K a i k k i mikä on työväen ayn»;! 5i on maan hyväksi. KaftÖ»» vaUngoittaa työväkeä on xMP*! valtoin maaneptosta. MMääflOJI el voida tehdä näiden kaluIoi«*| teen." -Meillä on kunnia omaksua «m Lihcohi-vainajan lausunto s l i a ,^ demokraattisena ytimenä on setosj asia, että kansan valtavan enomn« tön. työtätekevän väestön edmj maan edut ovat samat, vahingoittaa kansan Ja ^"t^^ vämön etuja, on se maanpetosta,»^ ten Lincoln sanoo. '•••'•^••JiX Koska Ottawan haUituksen tm nen poUtlikka on Canadan etujen, onnen ja tulevan hyvlnvo - vastaista ja vahingollisU, myöskin samalla, petosta Canafl» s ^ J ^ n s a a vastaan. SUtäteJ^ voiöaan löytää ne maanpetturit, si järjestyneet työläiset yritet^ mata rikoslakiin viime kesa»»^ tehdyissä Garsonin muutoks^J» ^ ^yksissä, joissa lakkoon ^ ^ ^ ^ ^ k i n määritellään maanpetok^ Sillä' ne ovat Juuri kapltalisttt. delliset maanpetturit, jotka jfT salata , maanpetoksensa sfflä. syyttävät työläisiä siitä mita» tekevät J a mihin he ovat itse Kaikesta tästä pitäisi olla senaVet^ kun kapitalistit kansaa j a työväkeä jostakin o n ihan päinvastoin. Tässä sessa; ovat todellffiet maa tawass&—^ Elalle Terä. 360 si Pearl Buckii joka kertoo Ai demiehen, toh heistä nykypäi jan keskeisin < ; kijä perusteell gin laheUa sij missä budhan hallitsee yksin Pearl Buck kentavasta ja man varjoista, huudeo raueni valsuudenusko! nalamen elämi men lampoon. Dut todempaa, inaania kuin ti F r a n c e s SYDi 332 SI "Sydän ja ti mään mahtui i heikompi hiom joka uskalsi tu kutsua. Mutta taiteilijain, k i i jokaromantiik; sa 1800-luvun I uuteen kukoist Pearl S o 324 s i "Orjatyttö", ihastuttava k l l säkemen kum 1 sensa — viisas vaus Kiinaan n perheen vaiheu Kirjan paahi I on lapsena my I taloon. Siellä puolittain palv( naiseksi, joka välla ja iloiselli mansa saa uudt tavansa lapsui poikaa Davidia, tenkin tulemas tuska sydamess eroavat. Hänei ja oman tulevai tora romaani, j( pun. Alan Pa 281 si^ ^ Ixopon kukto lähtee alkuasuk matkaUe kohti , kia. Tälle kau) Jensä ja sisare Kumalon ainoa kansan nuorter Pungm sadunh »ille tieue. Kumalo päät Johannesburgiir 5«nsa keskeUe oanen ja häner fflonsa ja kansa Knsa, molemms Ja sivulisaatlon wjen jälkeen • myöhäistä auttj . ITKE, RAKA oeestaan huolin josta henkii usk M a t t i K i Hyvä 185 Siv , .Loistavasti k i Jikujen halki k "än maailmani ^'a^ena päähe " " ^ ^ e . Suom Kirjassa kasit -Suomen ja Ra •^iisi&sa; kapii "kymmen; Uur ^ t ; bulevard vorthin häät; Pj "kaupunginosa »«tujula; Jean «««ntialistinen «alaiselta harju Paan.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 24, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-05-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520524 |
Description
Title | 1952-05-24-02 |
OCR text |
Sivu i tifcauantaina, toukok. 24 p, — Saturday, May 24, 1952
llteleplunesr.soslnes», Qfflco 4-4SI^
Editotial''Office 4*4289/ tSameet-
E. Bim. Editor w. EkisBd. mam
^msSceA i^vf. 9, mi, Autbortzeit
m eeGaiid'ie]aa maU bjr pest
Oätao TtejfsHtaeaX, Ottawa*' Pub*
maCL. tbUee oeekly: T|ieeday8. mBsfejq juid eatnrdaTB Vapaus
• ,S!m St; W ^ SodbiBy, ODI, Canada.
Advertlsins^intes «pan appllcatloa
Translation free ot cbaige.
TOi&USBINNAT:
Suoineflsa: : l H e aso 9 k k 475
K^unTlV)ronton Mapie Leäf Oardenissa viikko sitten pidetyssä
'tys^ii!iii'-^eiegram'MeIiden toimittajdla oli ilmeisesti vaikea saada
<'todistii^^ie||istoa!^ kirkuvalle otsikolleen, että rauhankokous muo-pa
tark^va lukija 'saikin lukea maksun edestä työtään tekevien
toimittajaa-huokaisun, että häiriöntekoja tapahtui ''odotettua-vä-
' 2ianniatt< V- ' *
Näj^X^ siltä, että häirlöntekijöiksi värvätyt poliittisesti tietä;
niättöm^rjnuorukaiset "erehtyivät" kuuntelemaan puheita^ ja ''unhoit-tivatV^
toimefcsi^ saamansa "tehtävät" siinä< määrin, että hulinointi jäi
*'o4otetttltf Idemmäksi".
airyt,.,taa3 tämä "odotettua pienempi" mentaliteetti ilmaantui
uudelleen sanomalehtien palstoille.
* Kutm muistetaan, jokin aika sitten Vancouverissa pidetyn Mine-
, i&|jll-ui)^li', canadalaisen konferenssin objelmanesittäjäksi lupautuneita,
i^lipaiikuululta taiteilijalta, Paul Robesonilta, kiellettiin
(Yhdysvaltain haUituksen toimesta) Canadaan pääsy. Silloin heti
ihnoitöttsin, että Mme-Mill unio järjestää Peace Portal-puistoon, Yh-d^
rsvaltaä ja Canadan rajalle ^ikojstilaisuuden missä tämä tunnettu
ameyibTc^ineny jota vainotaan sen .vuoksi ^ kun hän rohkenee puhua
ttuui(^,,jieelM!rjett oikeuksien ja kansainvälisen rauhan puolesta, vor
ohlehnansaesittää.
T4iÖä 49.'leveyspiirillä järjestetty tilaisuus pidettiin viime sun-lui^
om;^ 'Ro]beson seisoi "vartioimattoman" rajamme puolueetto-
D»ut}fia^eellQ; rakennetulla lavalla ja lauloi noin 4,50a henkeä käsittävälle
yltisöUe/englannin/ venäjän ja kiinankielellä. Porvarilehticn
tttttistiedoissa kerrottiin eräitten,amerikkalaisten ja canadalaistenrpii-
' ^n-etuj^t^n/uhkaJUfeen^ että ne lähettävät häiriöntekijöJtä tähäa
|;obft^jB^.,esiijatyinistilaisuute^^ mutta mitään häiriöntekoa ei ta;
^•^tvmU 'RpbesoQ'lauloi ja puhui ja tilaisuus päättyi ilman mitään
välikoh(9juksia. Bi U . V. uutistoimiston tiedonannossa todettiin lakoonisesti;
kuten olf todettu viikkoa ennen Toronton "Telyssa", että
«odöt^iut/selkkaulsset eivät toteutuneet'. '
AtlAtmit PASTIN f
jn^ESft¥om mm A
'h "Tulleissa Botamenot nielevät puolet
valtion menoista ja; hinnat nousevat
— Kreikassa 3 4 0 ^ orpoa; 7WfiOQ koditonta
i a 35OJ00O työtantä." — Uutis-
.otsikko; Vapaa .Sanaj,^ Helsinki
• • •
«VARAS PETTAX
BO^VOA" SANOTAAN^
' New TorlL Vielä neljä polUaia
^ N^5ineistä, jotka olemme nähneet ja kokeneet-fasismin nousun
n?.ai^§a, emme voi olla korottamatta ääntämme tätä
Vjidot^ttua'pienempää" mentaliteettia vastaan. Se.palauttaa liian elä-ne
ajatj jolloin,mustapaitaiset fasistit, ruskeapaitaiset
natsit i^"kaithapaiset" lapualaiset mellastelivat "odotusten mukaan"
va^^öl^isten-, kokouksissa^ vaan kaikissa tilaisuuksissa, missä
kansalaiset pyrittivät käyttää kansalllsvelvollisuuksiaan varoittaessaan
' fasismin sotavalmistelujen vaaroista.
I < Si^h^:,aikaan,Jql|oin.ruskea-, ja mustapaidat mellastelivat £u->
f<^P3S$ait t^ä^tnantereella ihmeteltrm moista mielipuolisuutta ja sanottiin/
että "se ei voi tapahtua täällä", koska demokraattisiin perin-
• ieisiäi kuulu^
'^ämietqisiakln >^
} ^siolstaö^^ja propagoida mielipiteitään. Väärin olisi sanoa, että"se on
|q tapahtunut'Etäällä ---mutta,kukaan ei voi kieltää,, etteikö yllämainittu
^'odotettua^pienempi" mentaliteetti ole alkua uhkaavaa ai-
• Iciia'siitä; Vallassa olhrat,- joiden: mielipiteitä suuren rahan sanomisto
t^Uut^,: "ymmärtää", suvaitsee ja rohkaiseekin fasistisia, hullhoitsii
joita kliftta. maan sellaisissa, tilaisuuksissa, mistä*ne eivät poliittisten
pyiden, vuoksiptdäl
, ! Oli ennen aika, jolloin porvarit ja heidän lehtensä löivät' teko-
|>^ldei|^ fariseusten laUla rintoihinsa ja sanoivat, että työväenliikkeen
P^VM||%vVm^^ oloihimme soveltumattomuus" on sen teoriain- ja
Mytä^qijnii^^väkivaltajsessa luonteessa". Mutta mita on käytäntö
todfinhut?^- Samalla kun työväenliike yrittää suojella demokraattista
IhaUitusjpIrjestelmää porvaristo
läidysvähaiij vaatimuksesta, Garsonin muutosten nimellä tunnettavia
;^poäckeusläkeja", jotka rajoittavat kansalaisvapauksia - ja "ihmeteK
lään" kun- rähinät ja tappelut ovat kansalaiskokouksissa "odotettua
piene&m^l?.
Tl«^tenMiväa viettämään
^ on lehtemme eri osastoilla, toistamiseen mainittu, Cana-dl^
y;«^en'kaikissasivistysmaissay vietetään kansainvä
;|^fy^ja^tämäp; päivän viettoon o
|a9sia»^i ei liioitellut vähääkään kun se
sanoitätä^iaa: koskevassa kirjelmässään, että kansainvälinen lasten-päivä
x>9/maailman suurin syntymäpäiväjuhla, vaikka se onkin vasta
^(Emäsjärjestyksessä.
^^^^^^; myös, kuten muuallakin, vaikka toistaiseksi pienem-tnässäcinittakaavassa;
vietetään myös asianmukaisin tunnuksin kan- ^
Sainvälistä lastenpäivää. Windsorissa, Vancouverissa, Winnipegis^,
Järvienjl^ässä' ja" muissa keskuksissa on jo tehty, suunnitelmia sen
jyväksi, < että känsainyälis6stä Jastenpäivästä tulisi tilaisuus, mistä
lapset nauttivat^ ja jossa,tulkitaan lasten sekä vanhempien ja opet- ^
tajien-y^jbi{ien rauhantahto, mikä yksinään takaa^ lasten kehitysmah^
äollisuutiet'ja tulevaisuuden onnen.
.llällä^Sudburyssakin on Canadan Naistenkongressin johdolla.
^UttniQ|fmirtä|ä.känsainvälistä lastenpäivää ja tarkoitus on kaikkien^
PI99fys?^$i^ten^järjestöjen ,yh järjestää M-^i[-umon ;kesän<^
tiettopaikallefiyhtelnen^Juhla; minneovat kaikki lapset' tervetulleita
jäämissä järjestöillä on tilaisuus antaa panoksensa asian hyväksi.
Samanlaisia-suunnitelmia on-epäilemättä tehty muillakin suomalais-asjutuksilla
ja me puolestamme suosittelemme, että CSJ: n osastot, ja
oaistenkerhot sekä urheiluseurat kiinnittäisivät riittävän hyvissä ajoin
j^iaanliuomiojlau
4 : l .iMelkoisen varmana asiana voidaan pitää; että läheskään kaikilla
gj^ikkakonnilla- ei' maanmiehillämme ole tilaisuutta osallistua yhtei-
^ratijärjiatettäviinknsainvälisijn lasten ji^iliin. Se ei tietenkään
4sj:n ostoja ja urheOuseuroja ym. järjestämästä näitä tilaisuuksia
itsenäisesi- (Pääasia-^on se; että näistä juhlista muodostuu tilaisuuksia/
mis£Utäfadennetäänvkansainvälisen nauhan ja kaikkjcn kansalli-
{luttksteo-samanarvoisuuden merkitystä sekä huolehditaan siitä; että
£ipset todella nauttivat tästä juhlastaan.
^^^^^ kansainvälistä lastenpäivää vietetään niissä mer-
Akeissa»:,e{^.voitaisiin,taata omille lapsillemme, sekä kaikkien muiden
fansa11i?a^iksiencja rotujen lapsille oikeus :elämään, oikeus terveyteen,
«ikeuskoulankayntliD'ja sanalla sanoeny oikeus normaaliseen kehi-tj^
kiseenmphne^
jonka h ^ k s i kaikki äidit/kaikki isät, kaikki opettajat ja kaikki'hyvää
tarkoittavat ilimiset voivat yhdistää rivinsä.
erotettiin^ NcirlTorkissa J0r!stalnä.sen
Jälkeen kun heidän oli todettu syyllistyneen
laiijosten vastaanottamiseeni
kirjanpitäjä. tarkoittaa- laittomien
veikkauspaikkojcn pitäjä ---Vapaus)
Barry Grossilta, Joka kertoo maksaneensa
miljoona dollaria, vuosittain
Voidakseen pitää vireUlä laitonta-tol-mlndCaansa.
' Grossin^: ' O i i k^
vailidon'arvellaan nousseciv.20 milj.
dollariin vuodC9.sa.
Grosff on ilmiantanut l l d poliisia
toivossa, että'hänen'saamansa IS-vtra-den-^
kuritushuonerangalsttis v alennettaisiin,
t ä h ä n meones^oa viisi poliisia
erotettu Orossin ilmoitusten pe-:
rusteella. >— STT-Reutcr uutlstieto.
toukok. 15 pnä.
VANHA SOTASUOLA
JAKOTTAA MIEKANNICLUXX
Hitlerfn Järjestelmän tehokkuutta
Ja muita hyvyyksiä toisen maailmansodan
edellä ylistänyt torypuolueen
nykyinen Johtaja^ eversti George I>rew
sanoi tänään, ettei voi olla mitään
'mitään kompromissia Kremlin kanssa'
maailman nykytilanteessa.
Maailmanlaajuinen. pysyvä- ratkaisu
saavutetaan Vaista kun kaikilla kanr
soilla on oikeus omavalintaiseen hai?
litukseen j Y K m säädösten puitteissar.
'"Meidän asiamme on' ^ n o i mr.
Drew, 'viedä tämä kansalaisuusajatus
maihhi» Joita nyt hallitsee s&paheellir
nen-^voima;Joiika keskus, on iqremlis-s
a / " ' C P : n uutistieto Ottavasta,
toukok:. 20 p.
Ifii^fyÖv^^^a^hbaneii
män rs^j]^9il Qbjel^npenistalla
ViM»toaweK'''^<*'^aw!tä^ ratuotonnossa-.^
Ilojen ay^ nli-:
llecTmUkaiui 'm^jtei^ 'ne^^ ovat
puhuvinaan;.trayä^n puolesta ^vaikka
tticeväfe kai^fikensa pitääkseen työväen
» rlvife^hajanabina^ on^ saatettava;
titppipViCricaak. 12- pnäT pidettävissä
ti.' Cinmaälcmt&vai^lssBi.riBanö
Pln^ maakuntajoihtgja'yjgel
kefiöittaessaaa; anaakunnan/^tyaiäisiä'
osallistumaanz. vaaleiMn; että;^^^
gdustaJaiitT; emroniistft saataisiin v a -
litukst^': anaakiuuian.7- lalnlaatUskun-taän;/
'Alistaessaart- ^ pucdueensa : .Iganme-ncn
ici^taa^ ki:Mttäv3n^ «vaaliolijelmart
Genevan sopimus
sotavaflkien
kohtelusta sanoo
'Searaavassa Joitakin'otteita 1949
pidetyn Gtoevan kokoolucn päätöksestä
sotavankien kohtelon snh-ieen.
Canada on yksi sotavankien
kohteina koskevan' kansainTällsen
' Bopimukseh allekirjoittajista.
«Sotavankeja on aina kohdeltava i n -
himilisesti . . e r i k o i s e s t i bn kiellettyä
vankien 8UpominW tafl^Kkuiiigilisten
Ja tieteellisten kokeilujen välineenä
käyttäminen. (Artikkeli 13)
.Kuuliistfeltaessa ovat vangit velvollisia
ilmoittamaan ainoastaan sukU'>'
Ja ctunimensa. arvonsa, syntymäpäivänsä-
Ja- armeijanumeronsa.
; Minkäänlaista fyysUistä tai henkistä
kidutusta, taikka minkäänlaista
pakotusta! ei saa käyttää tietojen saa^
miseksi sotavangeilta; (Artikkeli 17)
Sotavangeilla tulee.olla täysi vapaus
salaisella äänestyksellä-r valita > henkilöt.
Jotka; edustavat heitä armeijan
virkailijoiden edeäsä tai missä hy-r
vänsä, Järjestössä.Joka o n tekimisissä
heidän kanssaan, tkl yleensä ^heidän
hy\@novintiaan koskevissa asioissa.
(Artikkeli 79)
Aseiden käyttäminen vankeja vastaan
Jotka ovat karanneet tai Jotka
yrittävät karata, on sallittua vain e-rittäin
rajoitetussa määrässä. Jolloin
aina on annettava varoitus olosuhteiden
mukaisesti. (Artikkeli 42)
Joukkorangaistus yksitlysteoista,
ruiuniillincn rangaistus, pimeäkoppl-rangaistus
Ja yleisesti kalkki pakotus
Ja raakamaisuus sotavankien kohte^
lussa on kiellettyä. (Artikkeli 87).
maa^iunnanvalitsiloilletftoroäti Morgan
iCr&olsestL sitä»' ^ttä ('Jos B. C :n
kamar ottoa: k^syansrksen:^ hyvlnvoin-:
nistaaU; tiukasti? omtitt. käsiinsä' niin
suurpääoman: - eslttäanäfr:' valheet Ja
niiden synnyttämä:aekaannus!(pblste-taauMja^
isaiTvitoeta^r kansan
kaiden.voitto.^ B^iUkl siis vaaleihin
taistelevaa^ dcansatf e n e m m i f ^ ' : var:
litsemise&^r B. - b m lainlaatijakun-taanl"
^ . ^ , ,
•ya^lijullstutoessa^ osoitetaan;! että
valktaL^-riY^jsvälhia kapitalistien
kontroUpimkssar;SotätuQtannössa- (a-lumiini.'
se|a}ieesi; k a a k i J a ÖU^> valli
tse6kbinfmsukanj^niitt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-05-24-02