Vapaus, December 6, 1960

              i huoneessa kolmannessa lukemisessa ja sen jälkeen senaatissa, jonka
osoitti äänestys jo tc[isessa lukemisessa, jolloin konservatiivinen
enemmistö parlamentissa hyväksyi lakiehdotuksen 146 äänellä 39
vastaan. . • " >
' Liberaalit ja,myös oppositiossa olevat muutamat CCFn johta-/
' jätkin olisivat voineet tässä vaiheessa käyttää hyväkseen Canadan-kin
parlamentissa usein vähäpätöisemmässäkin kysymyksessä käy-tettyä
jarrutuspuhemenetelmää mutta liberaalijohtaja kieltäytyi-täs-
' tä, selostaen sanomalehtimiehille, että hänen johtamansa joukko tu-
Wi.' lee — kuten tapahtuikin — hyvin yksinkertaisesti ilmaisemaan mie-
%ri/. lipiteensä lakiehdotukseen nähden ja sallimaan sitten sen äänestyk-
' seen menon.
Wp. ~' Olemme varmoja', että mr. Pearson tiesi tässä vaiheessa mikä
, tulee^ olemaan tulos. Siksi olemmekin sitä mieltä, että oppositio-
'•'|f; johtaja petti juuri sen osan kansasta, jolta hän oli viime vaaleissa
anonut ääniä tullakseen valituksi uudelleen liittoparlamenttiin. ,
Emme voi muuta kuin todeta kerran uudeUeen sen, että niin
"liberaalit kuin konservatiivitkin ovat maamme,parlamentissa jollakin'
•> ' muulla .vaan ei työväestön asialla. ^
1^: / ^ . . * * * ; ' ^'
f-' ' Pääministeri Diefenbaker puolusteli aloitettaan rautatietyöläis-ten
pakottamiseksi jatkamaan työskentelyä sillä verukkeella, että jos
, heidän sallittaisiin lakkoutua se merkitsisi yhä lisääntyvää työttö-ij
' myyttä, joka nyt on asiasta jokseenkin myöhään "tietoiseksi" tul-
''^^ " leen hallituksen suurena vitsauksena. Pääministerimme ilmeisestikin
pelkää kovasti kansan suosion menettämistä yhä suuremmassa mää-rässä
ja sitäkin, että ne piirit, joiden asialla hän on, menettäisivät
jonkun osan niistä suurista voitoista, joita ne ovat kyenneet hankki­maan
rautatietyöläisten kovin alhaisten palkkojen ansiosta.
Diefenbaker ei ole ilmjeisestikään tietoinen siitä . alkeellisesta
taloustieteellisestä määritelmästä, että vain kansan ostokyvyn kohot- -
' tamisella — siis palkkojen korottamisella — ja voittojen rajoittami-f\
sella .voidaan taata maassamme täystyöllisyys. Kun asiaa tutkitaan
vähänkin niin havaitaan, että sellainen canadalainen, jolla on vain
K ' > vähän rahaa, ostaa vähän toisten työläisten tuottamia tuotteita ja
? n i i n o l l e n nämä toiset työläiset joutuvat osalta työttömiksi, aiheut-taen
ketjureaktion — sen, että yhä useampi työläinen joutuu nälkä-iiyhd^
MoMlMäiste^
.vien oiiientoivotutailn.^ -
sanoo Tshou En-lai
oikeata vaalitaistelua Adehaum^^ ja
liänen politiikkaansa: vasta^a^^
lidemokraattinen puolue ei aio har-luekbköuksen
• Memnustö^
i^riaatteekseen uskollisuuden; NA­TOille,
atomiviarustelun, -"yhteisen"
jsiäiiäimi^L-,^.
vanhaksi ryhtymään uudeUeen> lUt-itokinlimiKi
ta tulisi liittökahsleri, bi Länsinäk­ään
työläisUlä ole, mitään hyvää o-
Tshou En-lai ja ulkoministeri sekä
samaUavvvarapääministeri,' marsalk­ka
Tshen J i ovat Sunday Graphicin
Pekingin-kifjeenvaihtajalle .r anta-inassaan
lausimnossa^^^^^k^
mällä tayalla^antaneet ymmärtää,
että.ei;^Kiina:pidä sotaa kapitalisit-maailman
kanssa välttämättömänä;
Marsalkka Tshen J i selitti mm.,
että Englanti, Ranska, Neuvostoliit­to
v ja Kiina'yhteisin ponnistuksin
voivat estää sodan.
taipaleelle.
p£: Mikäli on kysymys'rautateiden kyvystä maksaa, niin selvityk-
^It- seksi, voimme lainata Brotherhood of Railway, Transport and Gene-
1^ ral Workers-union Labor-lehden viime tammikuun 16 p^äivän nume-t-
i" ' ^rncta ' initnlrin niimprntiptoia Sesinief^^
P\ ^ Mainitun lahden mukaan CPR:lla on peräti noin 100 alayhtiötä
"jotka se on saanut haltuunsa vuosien kuluessa käyttäen niitä, voit-pUisimäestalS^
liAiaMi
tiikan kulmakivet. Kaikki tämä ta-
I«htud; jotta-iö^.dem:?;puoia^Ä
4«;:U4-Xi««««W-^^'1rn1rA'.Vone«km%^-nitn1iia^
kristillis-demokraattisen puolueen
rinnalla. ,,
Hannoverissa pidetyssä ' i>uoiue-kokouksessa
vahvistettiin'*virallises-
•tll|||#uo^
kaaksi/Länsi Berliinin ylipormesta­r
i W. Brandt, joka tunnetaan Ade-nauerin
kuuliaiseksi oppipojaksi.
Samalla tehtiin Brandtista sos.dedi;
puolueen :tärkein mies, ja: puheeuT
leriaa
~New. Orleans.-— Valkoinen aiti,
joka viime viikon ^istaina~uhmasi
yihaisia ja kiihtyneitä .kanssasisa-rlaan
ja vei tyttärensä' erääseen
niistä New Orleansin kouluista,
joissa valkoisten ja värillisten yh-
|töisciptiiwl0^
keuksiin ja suoranaiseen vaaraan
hakiessaan tytärtään pois koulupäi­vän
päätyttyä.
' Koulun edustalla monet kiihty­neet
naiset piirittivät hänet. Hyökl
i:käyksMl|Ä
lueensa taholta mitään oh jeitia, niin kestänee viisi päivää jä se - kuuluu
sitä vähemmän' hän ottaisi huomi- valmisteluihin, joita on ,tebty kan-sanäänestystä
varten. Kansallisko­kouksessa
on.joulukuun 7-^' pnä
^k|skiHi^^
si Adenauerin tähän psii!. toteutta­masta,
oli '^kansanterveyden suojaa­m
i e n
nen ja liikennelaitoksena parantamir:
nen" sekä "kykyjen ja lahj^kuuk-sien
; iöytäniinäi ; ja: 5^
m i l l i hän lienee/tarkoittanutvähä-yaraisten
|:ppis^^^
hyvin synkän aseman helpottamis-ta.
OPPOSITIO VAIMENNETTIIN
Puolueen jäsenistön keskuudessa
johtaja Ek" Ollenhaucr, joka kah- tgnkaan häkeltynyt. Hän ryhtyi ilmeisesti melko voimakas opposi-della
tuolilla istuen yrittää pittSä icäyttämäSn.raskasta käsilaukkuaan tio tuli näkyviin, kun puheenjohta-
Lehti mainitsee; että näiden alayhtiöiden joukossa on kaivos-
'2 vutoimistaan" huomattavia voittoja, joiden joukossa huomattavin
^lifSövoitoni tuottaja, on CohSolidätedslMining and Smeltittg-yhtioi^lsjohka?
' ' — \ Sus lahjoina Canadan kansalle kuuluvia luonnonrikkauksia saa-Ä
I M i i ^ i P ^ i ^ a i ^ i l Ä t e i ä l
SelibaätÄiäipiikiipip
Ifäd»ig'^'naim|8i^s^
satltekeman
^i^l]^&l|pmfi^|woJt^a|^^
tavat; munkit, särkivät; korkeimman
{öikeudenirakönnuksentfikkunattja
ieräät5tunkeutuivat«yIituomarinsyhr-;
,Bivd8HmUelääni)mw
lkakisisluntiafbstäSkMeii|niUtaitimi
fkeutumastaJrld(eimukseeen3#Mfl'
i^KuusiimunkkiaMyrittilUiar^
tnrtouÄflfflafnr
Nouakchott, Mauretanla. — Mau-retanian
tasavalta julistautui maa­nantaina
itsenäiseksi.
SamallaiTun Mauretania.on tois­taiseksi
k viimeinen itsenäiseksi ju­listautuva
Ranskan kansainyhtei­söön
kuuluva valtio, se myös on
ensimmäinen näistä valtioista, jon­ka
oikeuden riippumattomuuteen
kiistää toinen afrikkalainen maa
— nimittäin Marokko.
Marokon- mielestä Mauretänia on
vanha marokkolainen maakunta,
joka — kuningas Mohammed V:n
mukaan — "on palautettava Maro­kon,
yhteyteen".
Marokon, vaatimuksista on kes­kusteltu
YK.ssa mutta yleiskokous
kieltäytyi määrittelemästä kan­taansa
tähän'kysymykseen.? Asia on
jonkin verran . kiristänyt Marokon
ja Tunisian suhteita. Viimeksimai­nittu
maa on nimittäin päättänyt
tukea Mauretanian ;:v riippumatto-;
muutta ja. sen anomusta päästä
YK:n jäseneksi.
Samoin : kuin neljä muuta entJsr
tä afrikkalaista valtiota 'Afrikassa
— Norsunluurannikko, Niger, Da-homey
ja Yl.-Volta — ei Maureta-niakaan
vielä ole allekirjoittanut
mitään yhteistyösopimusta 'Rans­kan
kanssa, vaan aikoo odottaa sii­hen
asti, kunnes maa on päässyt
YK:n jäseneksi.
Mauretanian väestö — arviolta
noin 623,000 henkeä —j)n pääasi­assa
paimentolaisia. Se on saanut
rotuperinteitä ; maurilaisilta, -'ara-
Vuoteen 1958 saakka Mäureta-nialla
ja Senegalilla oli yhteinen
pääkaupunki — St. Louis. Päämi­nisteri
Moktar Ould Daddah, Pa­riisissa
tukintonsa suorittanut '47
vuoden ikäinen lakimie|^upasi täl­löin,
että hän antaisi maal!e sen
arvoa vastaavan pääkaupungin.
Hän päätyi Nouakchottiin, minne
tuhansia ihmisiä maanantaina ko­koontui
juhlimaan itsenäisyyttä
Aluksi-Nouakchot oli enemmän
telttojenpa puumajojen muodosta­ma
kylä kuin varsinainen kaupun­ki.
Jopa hallituksen istunnot pidet­tiin
teltassa.^ Nyt on kuitenkin al­kanut
nousta oikeita taloja, ja pää­ministeri
toivoo voivansa saada ai-
^kaaÄ||pw
kaupungin.
Pääkaupungin väenpaljouden
joka , normaalisti nousee 4,000:een
henkeen, odotettiin kaksinkertais-
;tuvan; V itsenäisyysjuhlallisuuksien
aikana, jotka kestivät kaksi vuo­rokautta.
edes-jonkinverran kiinni sosialide|
mokratian perinteistä^ vaiennettiin
lyömäaseena' ja poliisin saapuessa
mokratian perinteista, vaienneuim pajj^alle hän käsitteli parhaillaan
kulissientakaisella pelillä puolue- kukullaan 'erään vastustajan
toimikunnan enemmistön voimin. - ^
Ja hänen mukanaan melkoinen op-positjo.
, ^
: iMikäli^spsHlein. puolueen oikeis- -v-M"-^--!?»^, •:", . . . . . .....
tolaisten ainesten onnistuu jatkaa
politiikkaansa ja pitää ropposition
suu tukossa, niin seuraava johdon-'
'mukainen askel olisi se, että^koko
sos.dem. puolue yhdistetään' Ade-nauerin
kristillisdemokraattiseen
puolueeseen:::Onhan molempien ni­messä
sana "demokraattinen" . . .
Näin pitkälle äi luonnollisestikaan
mennä, mutta ilmeistä on, että Län­si-
Saksassa on sosialidemokraattien
"ansiosta'? päästy USA:n tuntumiin:,
kaksi suurta puoluetta, joiden po­litiikalla
käytännössä ei ole juuri
mitään eroa. Muodon vuoksi vain
silloin tällöin kahistellaan vähäsen
vaalitaistelussa, jotta valitsijat us­koisivat
todella valitsevan.sa.
Kun sosialidemokraatit itse pur
huvat hämärästi "uuden tyylin po-litiikastaT
ja "asiailisu
'yhteistyön" politiikasta,;niin Ade-nauerin
sotaministeri F. J . Strauss
sanoi .asian: halki kristillisrdemok-raatien
(CDU) vaalikokouksessa
viime sunnuntaina:
" L e i k k i SPD:n-(Saksan sos.-dem.
j ^ l u e ) ; pu(4uek^
komediaa . . . tai SPD:n likvidoi­mista
ja jatkamista CPU:n politiik­kana
SPD:n nimissä."
Yleensä Länsi-Saksan porvarilli-
Natsieläkkeistä
kysely Bonnin
hallitukselle
Bonn. —' Länsi-Saksan^ liittohal­litukselle
-.jätetyssä -kyselyssä pyy­tää
liittopäivien kristillis-demo-kraattinen
jäsen, iprofessori. Ferdi­nand
Friedensburg selitystä , enti­sille
natsilaisille virkamiehille
myönnettyjen; korkeiden eläkkei­den
johdosta. Vain muutamia viik­koja
sitten päätti eräs Länsi-Sak-»
san tuomioistuin,; että:: natsiaikana:
sisäministeriön - valtiosihteerinä ^toi­minut
Frank Schlegelberg saa
edelleen noin 3,000 Dmarkan kuu-kausieläkkeensä.
Friedensburg haluaa tietää, ai­kooko
hallitus ^laillista-tietä supis­taa
suhteettoman korkeita eläkkei­tä,
joita "meidän onnettomuudes­tamme
ja' häpeästämme vastuussa
olevat henkilöt" saavat.
Hän ilmoitti, että nämä eläkkeet
ovat usein' 10—20 kertaa niin suu­ria
kuin apu joka annetaan nat-
.sien syyttömille uhreille.
2,000,000:s siirtolainen
saiaipui Canadaan eilen
Ien 2,000,(H)0:s siirtolainen toisen
maailmansodan päättymisen' jäl­keen.
Tämä siirtolainen on 16-vuo-tias
tanskalainen tyttö, joka saapui
yhdessä vanhempiensa kanssa puo­lalaisella
Batory-laivalla.
heitä oli yhteensä puolisensataa —
päätä. '
Poliisin ^oli autettava myös muu­atta
metodistipappia, joka saapui
noutamaan koulusta viisivuotiasta
tytärtään. Eräs katolinen pappi
yritti rauhoittaa kiihtynyttä nais-joukkoaVijoka;
opp^
talla osoitti ;mieltään "pettureille".
Naiset eivät käyneet käsiksi hä­neen,
mutta pappi sai sensijaan
kuulla olevansa i"kommunisti'';Papf
pi neuvotteli hetken poliisien ja
lehtimiesten kanssa ja vaati,, ettei
naisten sallittaisi sulkea katukäy­tävää.
, Hetken i kuluttua poliisi ryhtyi
•hajoittamaan naisjpukkoa; joka uh-^
kauksia ja solvauksia huudellen
peräytyi paikalta.
ja OUenhauer r.vastoin puol«ekoko-lisnäytelmän
ohjaajien konsepteja
sanoi - puheessaan vastustavansa
Länsi-Saksan % atomivarusteluau; Hän
sai valtavat suosionosoitukset, sit­ten
puhuttiin puolesta ja vastaan ja
atomisosialidemokraattien;: onnistuii
saada asia ^ valiokunnan käsiteltä­väksi.
; Varapuheen johtaja Wchner
ja Brandt sekä muut atomisosialidCH
mokraatit taivuttivat; lOUenhauerin
jähäneif kannattajansa'uhicäuksihy
Ja niin puoluekokouksen päätöksis­sä
ei tosin sanota! että: Länsi-Saksan
armeija on: aseistettava^atomiaseini
vaan puhutaan "uudenaikaisista" ja
"tehokkaista" aseista, mikä käytän­nössä
on yhtä kuin atomiaseet. Ja
niillä sitten sos,c|em, puolue tulee
''säilyttämään rauhan: kommunisti­sesta
uhasta huolimatta". Niin väi­tetään
puoluekokouksen antamassa
vetoomuksessa. - • .
kuun 18 päiyähäpjbUpm
lannut Algeriasta, sanottiin torstai­na
Parusin poliittisissa piireissä.,
||Vä[mwiaa
k8msähäänestystä)-:A^^
kouksen s puolueryhmien johtaj ien
kanssa. . - - i
Verwoerdin
yirkaihiehet
eivät miel
' Pretoria. -— Etelä-Afrikan halli­tus
määräsi viime viikon keskiviik­kona
Pondo-maan viiden alueen ra:
jat suljettaviksi. jMueelle pääsee
nyt vain erikoisin matkustusluvin.
Tällä alueella on kahdeksan viime
kuukauden 'aikana tapahtunut le-vottomuuksia^
jotka on aiheuttanut
afrikkalaisen väestön tyytymättö­myys
hallituksen määrämiä viran­omaisia
kohtaui. Hallitus on lisäk­si
määrännyt kaikki tuliaseet ja
ammusvärat takavarikoitaycaksi; täi:
lä alueella. -
Pondo-mäa sijaitsee Kapin maa­kunnassa
olevalla suurella erämaa:
alueella. Se on täysin afrikkalai­nen
vyöhyke. Valkoiset eivät saa
asettua asumaan sinne ilman eri­koislupaa
ja ainoat valkoiset siellä
ovatkin: kauppiaita ja ivirkamiehiä.
^ B H ^ i ^ Ä s s a g l l g p i i ^ l i l p ^
'IMikäs on vikana?" hän k y s y L ' , V - : J
s-^WelUvSs:yastasi5fkaup]^a-apulamenii5^
am-ronton%^;
9Utomyyntiliikkeiden sano-taan
kiskovan $20-^160 enemmän
niistäkin, jotkajoyat olleet varas­toissa
' ennenkuin - iiittbhall itus-"raät-käsi
- lisävei-otuksen eurooppalaisil-le|
autoilla%Tamalyeronlisäysskos
iVViimeirieii;: vlähetys;^'e^
siafautojat^tuotiiniCanadaanimart
r^k:^ 36. pnä/ Hilifdxinrs^tamaan
ManchesteriTrader-nimisellkÄlaivjil-
^KuitenkinMTorpiitonfmyyntiliiks
^ O|nosj^(pt^|rm0^
alliire**autoiile*m^
$160iv;A-55:;cämbridgemallin hinta
- VOLKS^AGEN: Viime viikon
hinta' Oli .$1,595^ (standard), uusi
5K^AUXHALL:?;>Hirinarikorötus'^bn
liHimiSi^MÖdoMiiliiinriaiiS^
nousua \ lähipäivinä.. ,, ' ,'
M N G L I A : Brittiläinen Ford.
Hinn^atfhölisevät näinä päivinä,
|||RE|fApLT:* On ainoa- ulkomaa-ijainlnliuto;.
jortkä hinnassa ei la-f
« « o t u i t a : . "'
Väinöj,.Linnan ruotsalaiselle Da­gens
Nyheterille antama haastatte
lu, jossa vaaditaan vuoden 1918 ta­pahtumista
laaditun virallisen, vai:
heelle rakentuvan , historiankirjoi­tuksen
pikaista kumoamista, on
synnyttänyt j uJkisuudessa keskus^
t'?Iua suomen-ruotsalaisella taholla.
Helsinkiläinen Hufvudstadblated
on antanut palstatilaa keskustelul­le,
jossa tähän mennessä ovat käyt­täneet
puheenvuoron tri Eirik
Hornborg, prof. Pentti Renvall,
prof. Sven Lindman, dos. Yrjö
Blomstedt, prof. L. A. Puntila ja
prof, Jan-Magnus Jansson. Prof.
Jan-Magnus : Janssonini kirjoitus on
tähänastisen kejskustelun mielen­kiintoisin.
Siinä kirjoittaja tekee
yrityksen etsiä näkökohtia^, joissa
vastaista historiankirjoitusta ajatel­len
^voitaisiinlöytää^hteinen: kanta
"porvarillisella" ja ^sosialistisella'
taholla.
Prof. Jan-Magnus Janssonin mifr
Iestä ollaan luultavasti yhtä mieltä
siitä, että sosiaalinen hätä oli kapi­nan
taustana, jos kohta tällä alalla
tarvitaan ehdottomasti tähänastista
syvempiä tutkimuksia. Toiseksi on
tunnustettava punaisten aatteelli
Bernhard Estlander, jota prof., sialistinen Suomi voinut välttää
tehnyt ; sellainen kirjailija: kuin
Janssonin mukaan < voidaan pitää
vuoden 1918 tapahtumien; yhteydes-sä
puhtaasti V'valkpis
tyypiliisehä edustajanä^
puolustaja Hugo Salmela on kasva'
nut monella tavalla.punaisen sanka-:
rillisuuden symboliksi. Prof. Jans­sonin
mielestä on syytä tunnustaa^
että raakuuksiin syyllistyttiin kum­mallakin
puolella, mutta että sum
mittaisten tuomioitten, kostptoi-menpiteitten
ja nälkäkuoleman
kautta surmansa saaneita punaisia
on enemmän kuin valkoisia, mitä
tuskin enää kukaan kieltääkään.
Mitä "kansalaissodan" ulkopoliit­tisiin
puoliin tulee,' joista on eniten
kiistelty, on prof. Janssonm mieles­tä
porvarillisella taholla tehtävä
kaksi oleellista ja'sosialistisella ta­holla
yksi myönnytys. Porvarilli­sella
puolella on oltava halukkaita
korostamaan, että saksalaisten in­terventio
ei tapahtunut "meidän si­nisten
silmiemme tähden", että se
oli valtapolitiikan sanelema ja että
ainoastaan ententen voitto maail­mansodassa
pelasti Suomen joutu­masta
Saksan satelliitiksi. ^Edel­leen
on tunnustettava, että sosialis­tien
pepaatteellinen tavoite oli it-suus
ja urhoollisuus, minkä on jo. ^enäinen Suomi. , Toinen asia on,
huomauttaa
joutumasta -^^ vastoin tahtoaan —
nielaistuksi siihen ylivoimaiseen
yetovoimakeskukseen, jonka Neu­vosto-
Venäjä muodosti. Tässä koh­den
voidaan ,prof. Janssonin mie­lestä
. esittää epäilyksiä. Sosialistien
tulisi prof Jailssonin mukaan puo­lestaan
tunnustaa, että miten vähän
tervetullut* valkoisten voitto vuon­na
1918 olikaan työväenluokan kan-nalta,
antoi se kuitenkin» liittynee:
nä sellaisiin onnellisim olosuhtei­siin
kuin ententen voittoon,-tasava!:
lan perustamiseen ja Stahlbergin
valitsemiseen: presidentiksi, sysäyk^
sen yhteiskuntakehitykselle, jonka
ny£ myöntää suurin osa kansasta
("lukuunottamatta, luullakseni,
kansandemokraattiemme suurta o^
saa").
Lopuksi prof. Jansson sanoo, ei
voida kieltää punaisten toiminnan
valtio oikeudellista luonnetta kapi­nassa.
Mutta .meidän on muistet­tava,
hän lisää, että jos Venäjän
väliaikainen hallitus ei olisi 1917
kesällä' hajottanut eduskuntaai oli­sivat
osat olleet päinvastaiset: so­sialistit
olisivat olleet "laillinen
hallitus" ja valkoisten olisi ollut,
jos he olisivat mielineet kukistaa
näiden vallan, tartuttava aseisiin
§SarniÄ=
tähiän
sena:i
se ensimmäinen lumi suli pois heti , ||
tultuaan. - ' \\::
Viimeinen kerhotilaisuus meillä j
onnistuikohtalaisesti — väkeä oli- '
si kuitenkin voinut olla enemmän.' ' If
Näin pienessä' joukossa kuin meil- '' j|
lä kaivataan aina niitä, jotka sat- 1
tuvat olemaan pois. .Seuraava ker^ ||
hoilta'pidetään,;joulukuun 17 päi-'* ||
vänä- Unholan kodissa. Nyt päätet- " . ||
tiin pitää, vähän erilainen ilta, jota ' '
voitaisiin sanoa Jaatikkokerhoillak-'
si. Emännät .tuovat syömiset tul-^'
lessaan. Siis ei tarvitse kotona lait- - - |;|
kello 6 illalla. Ovet ovat auki myö-;
hemmmkin joten kaikki ^ ovat ter-'
vetulleita. Tilaisuudessa pelataan '
myös seurapelejä, kuten tavallises- '
ti. Tällä kerralla'ei kuitenkaan ' Il
pyydetä tuomaan voittoja.
Osaston kokous pidetään vasta ^
tammikuun 15 päivänä Kitusella. '
Esa Ahopelto menetti oikean kä- ^ ' j|
tensä maissikoneessa marraskuun -
12 päivänä. Tämä oli erittäin ikävä
tapaus, sillä Esa on vasta 35-vuo- j|
tias kahden kouluikäisen lapsen..' . »ä
isä. Heillä on farmi 15 mailin pääs- •
sä Sarniasta. Ammatiltaan Esa on ' 1.
kirvesmies. Hän rakensi f armiaan \" \
kuntoon väliajoillaan jä niinkoti--
löissä tapahtui tämä onnettomuus.
On ihme, että mies säily .hengissä, j|
sillä hän oli yksin pellolla. Käsi , ||
jäi kyynärpäätä myöten koneeseen f
ja hän käveli vielä siitä kotiinsa. r
Paikallisessa lehdessä julkaistussa ; i
uutisessa sanottiin," että matkaa oli ^l?^
vain**.neljännesmaili. , Sairaalassa .^f l.fl
varsin järkyttäviä nuorille, joilla l|
on vielä elämä edessään^ ja jotka ',lf
koettavat tehdä • parhaansa tulevai­suutensa
eteen. Toivon heille vie-ä
uskoa elämään vaikka se tällä
hetkellä tuntuukin raskaalta, j|!
Ilmari Virta joutui täällä auto- , j|(
I
onnettomuuteen \ marraskuun 28' - If
päivänä kello .6 illalla. Eräs toron- ; l|j
tolainen mies ,oli ajanut hänen l|
ylitseen kadulla Polyraer-yhtiön - M\
nä Jälkeen jäi vaimo.
Tämä vuosi on ollut monien hau- ' "
tajaisten vuosi ainakin mikäli; suo- . ||
Wälaisrt|wätikysipiyksessäS^
ei jää oikeinkaan montaa jos, tätä J
jatkuu, sillä suomalaisten joukko • ||
on täällä verrattain pieni. | >
Pian ..tämäkin vuosi on muistojen /J|T
joukossa ja siirrymme uuteen. Mi- ' 1
tä se tuokaan tullessaan,.on meille J\^^
Vielä tuntematonta.
'Hauskaa joulua ja onnellista
ti„ j T : :
/
1 kirjoittaja, olisiko so- eduskunnan enemmistöä vastaan. uutta vuotta, toivoo — Liina. ^ \^
mi
tuskin milloinkaan brutaali. Hä- moraalista ja järkkyneestä suku- ' V.
nen~ tapansa loihtia huumorin pii- puolikurista'. ' ' -
i silmäkulmaan oli ainutlaa- Tällä kohdalla on tiptpnkin
Clark Gable
YlläolcvaMa otsikolla kirjoitti
manan majoille siirtyneestä kruu­naamattomasta'
kuninkaasta nimi;
merkki "Nuotta" Suomen laajim-
'^min 1 leviävässä ä^•••työväenlehdessä
(Kan.san UuliseU^seuraavaa:;
Allekirjoittanut kuuluu siihen
polveen, joka" 1930-luvun joten mi-tert-
muistaaj-ensimmäisenä: yhtenäi­senä
vuosikymmenenään.. Muisti­kuvien
pohjana- ovat tosin pojan-jolpin
havainnot ja käsitykset, mo-npsViiSa
nähinnä' vanhem-ta
silti piirtyivät jo tuollöih;|?ähVi
;te)mättQmasti!8 mieleeni^
-m'et-kuiri^Hitler,-Mussolini,ZStalin.
ja '.'Tsamperlaini"—* tai kotimaas-ta
Tanner, Kallio ja "Sviinhuvvuu-
SilpiiinnältiiilÄ
i930-fuku oli sekä ^ suuren pessi­mismin.!'
että suuren roptiniismin
vöosikymmen." Se"'^efkitsi '^fasis­min
J uutta"' aluevaltausta ' Saksan
natsien ^hahmosäa,* mutia myös
nuaiimjn^ liidabta toipumista '^nuj
ilmanlaajuiscsta talouspulasta työt-tömyyksineen
ja soppajonoineen.
Franklin D. Roosevelt antoi uutta
uskoa kapitalismin mahdollisuuk­siin,
selviytyä kouristuksestaan ja
yksintein sai myös Hollywood ai­nutlaatuisen
hormöoniruisReen.
Hollywood ei dle^milloinkaan ko­kenut
sellaista' kukoistuskautta
kuin 30-luvulla, eikä se »enää mil­loinkaan
ole sellaista.kokeva. Uusi
elämänusko heijastui Hollywooäis-ta
mahtavana elokuvatulvanaVjon-ka
perusvireenä oli romantiikka ja
(kun '"Hollywood oli parhaimmil­laan);
lämmin, mutta naivi julistus
iilnnisen.; "pphjimmjaisestajiyhyAQyr
• | | M t ä l | S(EQ; i | ^ ^
'Illäiim^nSfilil^^
Clark Gable oli sankarina aina
sama — se oh hänen voimansa ja
heikkoutensa. Hän oli hiottu hör-rnsmies
ja 'omalla ^ tavallaan' nuh<
leötbn iitari, ja samalla kova.^hiii-käileinälön,
jopa julkea, mutta
kahdus ainutlaa
tuinen. Hänen karski miehekkyy­tensä
kiehtoi sekä naisia että mie­hiä
ja hän oli 30-luvun romantisoi­tujen
haaveiden ihannekuva ja
kolkon kivikasvoisen natsismin
|Nyti=
yhHessä hänen kanssa^ haudattiin
romanttisen ' elokuvan -viimeinen
kuningas •— jopa Hollywoodin 30-
luvun koko elokayatuotanto.
Sillä seuraajaa hänellä ei ole —•
päättynyt—50-luku ja'alkanut 60-
luku eivät tunne sellaista valtias-
| | i | p | f | s t p | i f ^
liuuttuheetitöiieritaisiks v riiukem-miksi
ja ikaruimmiksi ja sen:mu-lustalle
emme.,nykyisin voi-kbhötf
taa ketaan.' Gregory Peck on siihen
liian'laimea. Eddie Constantine on
lähinnä hunajahymyinön N ^sadisti.
Marion, Brando on liian jepätäsai-nerf
Ihminen -^psykbpaatti.^^Marilyn^
Monroe, ^hV', KUn^^ lienee lähin-'^
n il ~i I mauä 'joko" rapaii tavasta (eko
_ ^iTäiläläkbhdälh^
muistettava myös puhtaasti objelP"
tiiviset syyt. Elokuvahan käy koko
maailman mittakaavassa parhail- , "
_ \ ' . <i.;
ikähpslTöäa;IA(D?meiietelmä
:muttaK;:televisip;^i!lkee^5^fflöiift^|yalis^
•keefeielpkuv^tupttäjie^
on noussut maita (emien, kaikkea •
;TrtHMi«sitrli^li»sM
miskunta,. on- kehityksessaänlsitteriif
kin päässyt taas vaaksan voiTan:-i
eteenpäin"' | k.