Vapaus, June 18, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, kesäk. -18 p. Tuesday, June 18, 1963
V A P A U S INDEPENDENT L A 8 0 R ÖRGAN '
: OF F I N N I SH CANADIANS
(LIBERTY) ^ Eatabllshed Nov. 6. 19ir
Edltor: W. Eklund Manager: E. Sukal
' Telephone: Office 674-4284 Editorlal 674-4265
Publlshed thrlce Weätiy': TaesdäVa. T h n i ^ y s and Saturdftyä by Vapaus
PutOlstaing Co. Ltd:; 100-102 EU»' 5t.. West. Sudbury, Ontario. Canada.
MaiUn^ addre^: Box 69
vAdvertlilng rates up<m applIeatipnV traM^ of; charg*. ,
Authorized as second Oai» na^ä b y t h e Post,Office Department, Ottawa,
and forpaymeftt of postage i n caah.
Canadaasa: 1 vk. $9.00,6 kk. M.75.. U8A:ssa
3 1*. 2.76- . Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. $10.50 6 kk. 5.73
CANADIAN LANGUAGL P R t SS
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
W. Säilä, Toronto, Ont., täyttää
perjantaina, kesäkuun 21 päivänä
77 vuotta.
Mrs. MJtfia Niemi, Waters Town
ship, Oht, täytti perjantaina, kesä­kuun
14 päi.vänä 79 vuotta.
Osallistumme ^ v a i k k a valittaen
inyöhästynee^ti — sukulaisten ja
tuttavain onnentoivotuksiin.
^ Radtemi rnidh^^ budj^tfi
Vaikk» meidän löhtemme yhtyy varauksetta miiihin vas­tuuntuntoisiin
cahadalaisiin ja tervehtii kaikkia^ toimenpi-teitä
— huolimatta siitä kuinka heikkoja ja horjuvia ne ovat­kin
— ulkomaalaisen suurpääoman vallan ja sen levenemi­sen.
rajoittaniiseiksi Ganadasjsa,. mihin torstai-iltana esitetty
valtionvarainministeri Walter Gordonin budjetti romalla ha­puilevalla
itavjUlaäin^tosiit: kaiisanjoukbja lisää yerottamalla
pyrkii, meistä tuntuu fcuiiöikifi, että tämä rik|caan miehen
hyväksi laadittu:budjetti tulee pinnallisista ja.hetkellisesti
vaikuttavista ihftiöistää» hUplim^tta edeUeen kärjistämään
maamme talouspulaa. - ' , ^
Näitä riV6jä' kirjoittaessa (perjantaina) emme öle
luonnollisestikaan voineet perehtyä läheskään tyydyttävässä
määräsä sGn, parehuhiii vaitiorivarainministeri Gordonin bud­jettiin
kuin Canadan täloustiedemiesten siitä tekemiin ar-viointeihinkaan,
mutta yksistään pintapuolinenkin tutustu-mirien
siihen antaa seuraavanlaisen kuvan: Liberaalipuo­lueen
vähemmistöhallitus pyrkii yhtäältä korjaamaan työtr
tömyystilannetta jotenkin siihen tapaan, jos lääkärit yrit­täisivät
paraiitaa V tuhkarokkopotilasta yksinoman ihonäppy-löitä^-
hoitämalla ja toisaalta antamalla sellaisia stimuloivia
pistoksia, jotka, kun niidfen lyhytaikainen vaikutus loppuu,
aiheuttavat potilaalle entistä pahemman tautitilanteen —
jnielenmasennoiksen pahenemisesta puhumattakaan.
• Mistä on sitten tosiasiassa kysymys? 'Yksinkertaisesti
tuotannon jakopulmasta. Meidän teollisuuslaitoksemme toi­mivat
vajaakapasiteetilla; ne voisivat tuottaa paljon enem­män'kaikenlaisia
tavaroita. Mutta tavaroita ei saada mark­kinoille
ennenkaikkea siksi kun canadalaiset eivät voi ostaa
muuta kuin murto-osan omista tuotteistaan. Toisin sanoen,
mikäli maan talouselämää aiotaan pysyvästi elyyttää finans-siohjelman
avulla, silloin on pjrrittävä suurten kansanjouk­kojen
» — työläisten, farmarien ja muiden pikkueläjäin osto­kyvyn:
kohottamiseen kautta linjan. Ulkomaankauppa on
tässä tärkeä, mutta vielä tärkeämpi on suuri kotimainen
k a u ^ . '
^ Tämä on se perustavaa laatua oleva koetinkivi mihin
valtionvarainministeri Gordonin budjetti kaatuu rähmälleen.
; Lyhyesti^-sanoen hänen budjettinsa antaa seuraavanlai­sen
kokonaiskuvan: Yhtiöiden sekä tulo- ja muut verot jää­vät
osapuilleen ennalleen vaikka valtion kokonaismenot l i ­sääntyvät.'
Siitä huolimatta on arvioitu; että valtion tappio
tafhäiitiHvuöden aikana on lähes $200,000,000 pienempi kuin
viime vuonna eli $550,000,000. Mistä sitten tulevat nämä ra­hat?
Pääasiassa myyntiveron noususta, joka edustaa kaikissa
pprtaissa kaikkein epäoikeutetuinta veroa, koska se lankeaa
valtaosaltaait^ pikkuihmisten maksettavaksi. Ja kun työläis­ten,
farmarien ja muiden pikkuihmisten kannettavaksi tulee
entistä suurempi välillisten verojen kuorma, se alentaa kan-sakimnan
ostokykyä ja pahentaa siis pitkän päälle maamme
talousasemaa yleensä lainkaan välittämättä siitä, vaikka
työriantajapiirejä avustamalla saataisiinkin hetkellisiä paran­nuksia
siellä ja täällä.
• Kuten sanottu, me tervehdimme heikoimpiakin toimen­piteitä,
joiden tavoitteena on ulkomaalaisen pääoman, isän-tävallan
rajoittaminen maassamme. Tässä asiassa on torstai-^
sessa budjetissa otettu horjuvia ensiaskeleita eteenpäin. Ga-nädälaisten
yhtiöiden myyntiä ulkomaalaisille pyritään eh­käisemään
siten, että sellaisille kaupoille tulee uusi 30, pro­sentin
mjryntivero yli $50,000 hintaisissa yhtiöissä. Toisaalta
luvattaan myönnytyksiä obligatioihin sijoitettavalle ulkomaa,
laiselle pääomalle niin, ettei tulisi «"pahaa verta" ulkomaa­laisten
sijoittajain keskuuteen Canadaa vastaan. Lisäksi
myönnetään huomattavia veroalennuksia ja pääomakuoletus-oikeuksia
niille yhtiöille, joiden omistus on vähintään 25-pro-senttisesti
canadalaisten'käsissä. ^ ^
• Tämä sellaisenaan edustaa mielestämme heikkoa askelta
oikeaan suuntaan. Valitettavaa vain on, että se tehdään ko­konaan
tavallisten veronmaksajain kustannuksella. '
' Erikoisen tuomittavana on pidettävä sitä kun tässä bud­jetissa
määritellään 11 prosentin m;j^yntivero rakennusaineil­le
sekä erinäisille koneille ja välineille, joita ei käytetä maa­taloudessa
tai kalastusteollisuudessa.
Varsinkin rakennusaineiden ja -välineiden kohdalta tä­mä
myyntiveron voimaansaattaminen vaikuttaa kielteisesti
maan talouselämään. On arvioitu, että se nostaa keskimäärin
4-prosenttisesti uusien asuintalojen hintaa. Sen vastineeksi
ori hallitus luvannut antaa $500 alennuksen niille, jotka osta­vat
(tai itse rakentavat) "talvitöinä" rakennettavan asuin­talon.
Myös määritellään budjetissa että National Housing-lainkiinteimistölainojen
korko laskee neljäsosaprosentilla
eU 6% prosentista 6y4 prosenttiin. Tosiasiana kuitenkin py­syy,
että suurin osa asuinrakennuksista rakennetaan edek
leen kesäaikana ja niinmuodoin hallituksen nyt esittämä
budjetti tulee tuntuvasti nostamaan asuintalojen hintaa, joka
scjlai(;senaan rajoittaa edelleen sekä uusien että vanhojen ta-
IcQeit myyntiä — ja pahentaa loppukädessä rakennusteolli­suutemme
ennestäänkin vakavaa lamatilannetta.
> Yhtenä erikoispiirteenä tässä budjetissa on hallituksen
lupaus maksaa 50 prosenttia palkkamenoista (aina 75 dolla­riin
saakka kuukaudessa) koko vuoden aikana työnantajille,
JQfka ottavat palvelukseensa. sellaisia 45 vuotta täyttäneitä
jat sitä vanhempia työläisiä, jotka ovat olleet yli kuusi kuu-kstutta
työttöftrinä ja jotka eivät saa edes työttömyysvakuu-ti^
ta.
* Tämä on uusi ja epäilemättä hyvässä tarkoituksessa laa­dittu
ehdotus.
Sto Kyödyilisyys on kuitenkin kyseenalainen seikka. Mi-t^
C taiiähtiiu Eaytämiössä on tämä: Veronmaksajain kustan­nuksella
autetaan työnantajia, jotka suostuvat ottamaan pal-veluftäcensa
yli. 45 vuotta täyttäneitä, pitkän aikaa ty9ttömi-nä
«llelta työläisiä. Se on epäilemättä työnantajalle ainakin
yll^edullinen kauppa kuin se on, työhön pääsevälle työttö-
1 oilaisr öljyn-puhdistamon
Moskova. — Moskovassa vierail­lut
Englannin työväenpuolueen joh­taja
Harold WilsQn ilmoitti viime
törs^iina, että Neuvostoliiton hal­litus
haluaa tilata Englannilta 100
m i l j ; puntaa maksavan öljynjalosta­mon;:
Wilson ilmoitti asiasta pian sen
jälkeen kun hän o l i kohdannut Neu­vostoliiton
ulkomaankaupanminis-terin
Nikolai Patolitshevin.
Hän sanoi neuvostojohtajien i l ­moittaneen
olleensa kiinnostuneita
jalostamon ostamisesta kohdates­saan
äskettäin maassa vierailleita
Englannin teoUisuusmiehiä. Hän
lisäsi ,että hänen käsityksensä mu­kaan
öljynjalostamon myyminen
Neuvostoliitolle ei ole ristiriidassa
niiden sopimusten kanssa, joiden
mukaan "strategisia tuotteita" ei
myydä Neuvostoliitolle.
Wilson kohtasi torstaina iltapäi­vällä
mvös Neuvostoliiton varapää­ministerin
Anastas Mikojanin. Tämä
on ensimmäinen kerta, j o l l o in M i r
kojan esiintyi julkisuudessa - sairas-tutuaan
influenssaan kaksi viikkoa
sitten.
Lontoo. — L a b o u r i n 'varjohalli­tuksen
ulkoministeri" Patrick Gor­don
Walker palasi Lontooseen Mos­kovasta
tor?taina ja sanoi olevansa
sitä mieltä, että Macmillan^n tulisi
lähteä pääministerin paikalta.
Walker matkusti Moskovaan edel­lisellä
viikolla labour-puolueen Ha­rold
Wilsoiiin kanssa. Wilsonin ei
ole määrä palata Englantiin ennen
lauantaita.
Lehtimiesten tiedustellessa lento­kentällä
Wnlkerin mielipiteitä Pro-fumon
skandaalista Walker sanoi,
ettei hän voi käsittää, miten Mac­millan
sr^viäisi nykyisestä kriisistä
'melkoisen siististi".
— Hänen on lähdettävä, ja arve­len,!
että tämä ehkä olisi viimeinen
palvelus, jonka hän voi tehdä maal­le,
sanoi Walker. .
Suomen SDPn puolue-kaköus
Helsingissä
Helsinki. — Sosialidemokraatti­sen
puolueen 26. puoluekokous ai
koi lauantaina, kesäkuun 15 pnä
kello 11 ja k(jstää kolme' päivää
Kokouksen avasi puoluetoimikun-la.
n puheenjohtaja Väinö Tanner.
Ensimmäisen päivän ohjelmassa
o l i järjestäytymisen lisäksi mm. eri
valiokuntien-asettaminen. Toisena
kokouspäivänä on pääpaino valio­kuntien
työskentelyssä ja viimeise­nä
eli kolmantena päivänä suorite­taan
puoluetoimikunnan puheenjoh­tajan
j a puoluetoimikunnan muiden
jäsenten vaalit sekä annetaan j u l k i -
lausuma.
mällekin— ja viulut siitä mak­saa
valtaosalta' tavallinen kan­sa.
Vaikka budjettipuheen yh­teydessä
annettiin ymmärtää,
että tällaisten työttömien työ­hön
otossa näillä ehdoilla on
vissejä vaatimuksia siitä, että
heidän tulee saada lopulta mel­ko
vakituinen, työ, hiin mikään
ei kuitenkaan estä meidän kä­sittääksemme
työnantajapiire-jä
erottamasta palveluksestaan
toisia työläisiä ja ottamaan ve­ronmaksajain
korvauksen tur­vin
palvelukseensa näitä työt­tömiä,
joidep palkasta maksaa
hallitus eli veronmaksajat ko­ko
vuoden puolet.
Jos olisi asia niin, että työt­töminä
on ainoastaan vanhem­pia
työläisiä ja nuoremmilla
työläisillä olisi yltäkyllin työ­mahdollisuuksia,
silloin auttai­si
tällainenkin toimenpide ti­lannetta.
Mutta työttömien
ioukossa on kaikenikäisiä työ­läisiä,
erikoisesti juuri 45 vuot­ta
täyttäneiltä vanhempia työ­läisiä
sekä juuri koulusta pääs­seitä
nuorempia työläisiä. Toi­sin
sanoen, hallituksen kaikis­ta
hyvistä aikomuksista huoli­matta
ei tälläkään toimenpi­teellä
sanottavammin työttö­myystilannetta
yleisemmin
'corjata. Se voi korkeintaan vä­hän
auttaa vanhempia työttö­miä
työn saannissa.
Loppujen lopuksi valtionva­rainministeri
Gordon torstaina
esittämä "rikkaan miehen"
budjetti ei paranna käsittääk­semme
maamme talouspulmia,
vaan kärjistää Ja pahentaa nii­tä
pitkän päälle.
E r i puolilla' maailmaa oh' ihmis­ten
mieliä kuohuttanut Francon
diktatuurijärjestehnän vihne vuo­sien
aikaiset toimenpiteet Espanjan
kansalaisten tuomitsemiseksi p i t k i in
vankeusrangaistuksiin näiden yrit
täessä maassaan saada kuuluville
äänensä ankaraa teri-orijärjestelmää
vastaan ja yrittäessään parantaa
sietämisrajan alapuolelle painettuja
elinmahdollisuuksiaan. Varsinkin
kun Asturian kaivostyöläiset aloitti­vat
lakkoliikehtimisen keväällä 1982
sai Espanjan halhtus uutta tuulta
purjeisiinsa suunnatessaan vangit-;
semis- ja oikeudenkäyntitoimenpi-teensä
lakon aikana toimineisiin
työläisiin ja muihin edistyksellisiin
ihmisiin.
Luonnollisesti useat työtäteke­vien
hyväksi toimineet henkilöt
olivat olleet Espanjan kansalais­sodassa
"taistelemassa Espanjan
laillisen hallituksen vallassa py­symisen
puolesta, saadakseen toi­menpiteilleen
' kantavuutta vedet­t
i in hallituksen toimesta- henkilöi­tä
syytteeseen sillä varjolla, että
he kansalaissodan aikana olisivat
muka ' syyllistyneet . erinäisiin
rikkomuksiin. Tällainen kampan­j
a toimeenpantiin siis 25 vn<^tta
kansalaissodan päättymisen jäl­keen
ja se huipentui keväällä ta-:
pahtuneeseen Julian Grimaun
tuomitsemiseen sotilastuomioistui-messa
kuolemaan ja hänen teloit­tamiseensa
välittömästi tuomion
julistamisen jälkeen. .
Viime mainittu tapaus, joka siis
törkeydessään on pöyristyttävä sen
vuoksi; että sen yhteydessä eräs Es­panjan
työväenliikkeen merkittä­vimpiä
henkilöitä menetti henken­sä,
herätti heti ankaraa vastustusta
Espanjan francolaista järjestelmää
ja sen terroritoimenpiteitä koh­taan.
Humaanisesti ajattelevat ihmi
set ympäri maapallon, riippumatta
poliittisista taikka uskonnollisista
aatesuunnista, osoittivat paheksun­tansa
tapauksen johdosta. Pariisissa
kokoontui toukokuun 4--5 päivänäi
tänä vuonna konferenssi, johon eri
puolilta Länsi-Euiooppaa oli ko­koontuneena
y l i 300 edustajaa kä­sittelemään
kysymystä tutkimuksen
aikaansaamiseksi Y K n toimesta asi­assa
sekä toimenpiteitä armahduk­sen
saamiseksi vankeuteen tuomi­tuille.
V A L T A PAMlPUN J A
PISTIMEN V A R A S SA
Ser että Espanjassa on voitu pan<;
na toimeen erittäin syvälle kahsa^'
laisten perusoikeuksiin koskevia
tuomioita, johtuu siitä, että Espan
jan hallituksen on maan sisäisessä
lainsäädännössä säätämillään erir
koismääräyksillä ja hallitukselle an­netuilla
erikoisvaltuuksilla onnistu­nut
nujertaa käytännöllisesti kat­soen
kaikki tavallisten kansalaisten
pyrkimykset vapaampiin ja ihmisar­volle
soveliaampiin oloihin jopa niin
pitkälle, että pyrkimykset elineh­tojen
parantamiseksi ovat käyneet
suorastaan mahdottomiksi. Kun hal­litus
on lisäksi luonut valtansa
tueksi vankan poliisi- ja sotilasmili-sivoiman,
on sen myös käytännössä
onnistunut heti tukahduttaa kaikki
sen mielestä epäedulliset pyrkimyk­set.
•
Kansainvälisen oikeuden kannalta
katsellen on Espanjan valtio, joka
kuten tunnetaan, on Y K n jäsenval
tio, kuitenkin rikkonut monessa
mielessä näillä toimenpiteillään
Y K n 26. 8. 1945 vahvistettua peru.s-kirjaa
ja siihen liittyvää 10. 12. 1.Q48
ja kaikkea vastaavaaUöimintaa, jos^
sen vaikuttimet ovat poliittiset tai
tähtäävät yllämainittuihin päämää-
F R A N C O RIKKOO Y K n ^
P E R U S K I R J A A '
Kun otetaan huomioon, että soti-lasoikeus
on pätevä käsittelemään
juuri edellä mainittuja rikkomuk­sia,
on selvää, että niiden piiriin
voidaan sisällyttää melkein mitä
tahansa toimintaa, sellaistakin, jota
oikeusvaltioissa on totuttu pitämään
-inhimillisenä toimintana ihmisten
oikeuksien puolesta. Näillä laki-säännöksillään
Espanjan hallitus
loukkaa Y K n peruskirjan 1. artik
laa.
Ihmisoikeuksien Julistuksen usei­ta
artikloita vastaan suuntautuvat
sellaiset Espanjan lainsäädännössä
olevat määräykset, joiden mukaan
pidetään rikoksena mielipiteiden i l ­mausta,
joka on ristiriidassa niiden
periaatteiden kanssa, jotka Espan-,
jan hallitus on omikseen hyväksy­nyt.
Niinpä espanjalainen, joka
maan rajojen ulkopuolella laatii tai
jakaa vääriä tai tendenssipitoisia
uutisia tai levittää huhuja tai syyl­listyy
valtion nauttiman arvovallan
vastaisiin tekoihin, rangaistaan
vankeusrangaistuksella -6—12 vuo­teen,
oikeuksien riistämisellä" taik­ka
sakolla. Vankeusrangaistuksilla,
jotka vaihtelevat,6 kk:sta 6 vuoteen
rangaistaan kaikki ne, jotka julki­sissa
kokouksissa tai:mielenosoituk­sissa
taikka julkisella paikalla,esit
tävät edellä mainittujen r kielletty­j
en aatesöuntien mukaisia kehotuk­sia
j a kaikki ne, jotka tällaisissa
mielenosoituksissa pitävät puheita
tai lukevat taikka levittävät paino­tuotteita
näissä tarkoituksissa. Es­panjan
lakikokoelman artikla 173
vuodelta 1944 säätää, että laittomikT
si julistettuja ovat ryhmät j a järjes
töt, jotka pyrkivät hävittämään kan­sallistunteen
tai jotka voivat vahin­goittaa
kansakunnan yhtenäisyyttä,
samoin kuin ne, jotka aineellisella
avulla suosivat vanhan järjestelmän
mukaisten yhdistysten tai ryhmitty­mien
pelastamista tai toimintaa.
TYÖLÄISTEN AMMATTI­LIITOT
KIELLETTYJÄ
On helppo ymmärtää että edellä
mainittujen säännösten alaisuuteen
saadaan mahtumaan kaikki, mikä
Espanjan hallituksen mielestä oYi
sille epäedullista.
Ihmisoikeuksien loukkaamisen
huipQuna voidaan pitää säännök­siä,
joiden mukaan Espanjassa
pidetään rikoksena muiden kuin
valtion virallisesti liyväksymien
ammattiliiitojen perustamista, se-^-
kä säännöksiä, joiden mukaan on
T .rikoksena pidettävä kaikkea sel­laista
tolmliftaa, jonka tarkoituk­sena
dn saada; aikaan elinolosuh-teiden
paranemista yli sen, mitä
voimassaoleva , so;siaaalinen lain­säädäntö
edellyttää.
Sovellettaessa lakikokoelman ar­tiklaa
22. pidetään työläisiä, jotka
ryhtyvät lakkoon, syyllisenä kapi­naan.
-'• • ' .'• f ... ... - • • • . • ' '•
Lainsäädännöllä on nimenomai-sesti
kielletty espanjalaisilta oikeqs
puolustaa Ihmisoikeuksien Julistuk^
sen takaamia 'Hi}{euksia ja vapauk­sia,
ja kun .'fepanjassa sovellettu
opposition poliittisen toiminnan tu
kahduttaminen on tehty erittäin te­hokkaaksi
sillä, että sotilastuomio-istuin
on ainba pätevä käsittele­mään
ja • tuomitsemaan - kaikissa
edellä mainituissa rikkomuksissa, ja
mainittu tuomioistuin soveltaa täy­dellistä
sen jäsenten omasta härkin
nasta riippuvaa tuomitsemismenet-telyä,
jonka vallitessa syytetyillä ei
ole mahdollista todistein pätevästi
varmistaa puolustustaan, seuraa
tästä menettelystä joukko uusia i h ­misoikeuksien
loukkauksia.-
P o l i i t t i s ia vankeja kohdellaan
epi:inhimillisesti , tarkoituksella
saada heidät tunnustamaan. Van-kilajärjestelmä
polkee lokaan i h ­misen
oikeudet, ihmisarvon ja
omantunnon.
TUOMIOISTUIMET FRANCON
VÄLIKAPPALEENA
Edellä mainitunlaisen lainsäädän­nön
käytännössä toteuttamiseksi on
Francon fasistinen järjestelmä ryh­tynyt
moniin erikoistoimenpiteisiin
tuomioistuinten tuomareiden ja itse
tuomioistuimien suhteen sekä otta­nut
valtuudet kohdella kansalaisia
sangen kovakouraisesti rajoittamal­la
monessa suhteessa heidän va­pauttaan
silloin kun hallitus tuntee
olevan siihen tarvetta. Nämä sisäi­set
käytännön toimenpiteet ovat
olleet välttämättömiä varsinkin sen
jälkeen, kun Franco fasistisen Ita­l
i an jai kansallissosialistisen Saksan
kärsittyä tappion, joutui poistamaan
eräitä äärimmäisiä oikeudenlouk­kauksia
fasistisesta ylirakennelmas-taan.
Lain nimeltä Charte des Es-pagnoles
julkaiseminen heinäkuun
16 päivänä 1945 merkitsi yritystä
pukea järjestelmä eräänlaiseen de­mokraattiseen
verhoon .
Jos kenraali V Francon hallitus,
päättää soveltaa heinäkuun 30 pnä
1959 säädettyä yleistä järjestystä
koskevaa lakia, on sen.käyteltävissä
kuitenkin monia eri valtuuksia. Se
voi esimerkiksi kieltää ihmisiä liik­kumasta
vapaasti j a määrätä heidät
pysymään asuinpaikassaan. Tarvit
taessa voidaan henkilö pidättää nou­dattamatta
rikoslaissa määrättyjä
ehtoja pidättämisessä. EpäjUtyj^ voi-;
daan väliaikaisesti karkottaa; 'HqUi-
4 t u ^ e l% on kuin ikä^njvaltaj. Tiistäfi
;kansa«»iLsoikeu(let jf» • vapftudet nitf^
l o in se näkee parljaaksit
Virkan|mit;|i(si8S9 balUtus pitää
huolen'^siitä, että VirbroIMn valitut •
ovat hallitukselle täysin kuuliai­sia.
Niinpä tuomadvirkoihin n i ­mitettävien
tulee olla kansallis -
liikkeelle, myötämielisiä ja kyetä
tämä myöskin todistamaan. Mi­käli
henkilö havaitaan sellaiseksi,
että hän haluaa olla riippumaton,
katkeaa hänen uransa tuomarin-virkaa
koskevissa tehtävissä.
Asetuksessa heinäkuun 25 päiväl­tä,
1956 on muutettu virkavalan sa­namuotoa,
ja siihen sisältyy muun
muassa^vannom.inen jumalan ja py­hien
evankelistain edessä noudattaa
ehdottomasti Espanjan Caudillon
(Francon) määräyksiä. Vetoomus/
oikeuden korkeimmat virkamiehet
etenevät virkaurallaan Barcelonan
j a Madridin vetoomusoikeuksia lu­kuun
ottamatta sen mukaan, kuinka
kauan he ovat olleet asemissaan.
Sama sääntö pätee teoriassa myös­k
in Barcelonan ja Madridin vetoo­musoikeuksiin
nähden, mutta tosi­asiassa
vaaditan kuitenkin virkaikää
koskevan ehdon Isäksi oikeusneu-vostoksi
sanotun erikoiselimen suo­situsta.
Tähän elimeen i. kuuluvat
korkeimman oikeuden presidentti
ja prokuraattori sekä korkeimman
oikeuden kunkin jaoston presiden­tit
sia yksi virkamies kustakin jaos­tosta.
Tämä jaosto näyttelee ratkai­sevaa
osaa siinä, ketä nimitetään
korkeisiin oikeusvirkoihin, ja se voi
selittää ehdokkaan kykenemättö
maksi perustelematta mitenkään
mielipidettään. Korkeimman oikeu­den
presidentin ja prokuraattorin
nimittäminen on kokonaan hallituk­sen
vallassa. Korkeimman oikeuden
eri jaostojen presidentit valitaan
korkeimman oikeuden virkamiesten
joukosta. Nykyisistä kuudesta pre­sidentistä
on viisi hoitanut aikai­semmin
pääasiallisesti poliittisia
virkoja.
SOTILASTUOMIOVALTA
Sotilastuomlovalta,. joka itsekin
on lähtöisin sotilaskapinasta, on yk­si
nykyisen järjestelmän vahvimpia
tukipylväitä. Sillä on laajat valtuu­det
sekä kriminaali- että poliittisen
rikoslainsäädännön alalla. Hallitus
on ulottanut sen tuomiovallan aloil­le,
jotka normaaali§ti ovat sille täy^
sin vieraita. Tähän tuomioistuimeen
kuuluu muun muassa erikoissotilas-tuomari
äärimmäisainesten toimin­nan
'tutkimista varten ja tuomari
illegaalista toimintaa varten.
Syytettyjen puolustaminen on
tehty- mahdollisimman tehotto­maksi
sillä, että hän ei kuuluste­lu
vaiheessa voi saada ^ itselleen
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
vaksi isptja^a
Moskova. — Sanomalehti Trudin
julkaisemassa artikkelissa kertoo
Espanjan kommunistisen puolueen
toimeenpanevan komitean jäsen E n ­rique
Listei; Espanjan kansan tai&- ,
telusta ulkomaisten sotilastukikoh­tien
poistamiseksi maasta.
Francon järjestelmän pyrkimyte
jatkaa USAn j a Espan^Lan sopimus-'
ta amerikkalaisista tukikohdista j a ,
amerikkalaista miehitystä herättää
voimakasta suuttumusta Espanjan v
työtätekevien. keskuudessa.
Karibian meren kriisi on selvästi
osoittanut Espanjan, kansalle, että .
Espanjan alueella olevat USAn so­tilastukikohdat
lisäävät yleisen
ydinasesodan vaaraa ja merkitsevät
välitöntä vaaraa miljoonille Espan-,
jalaisille.
Terrorista huolimatta Espanjassa *J
voimistuu päivä päivältä taistelu
sota tukikohtia vastaan. Se saa yhä - '
aktiivisemman j a jätjestetymmän
luonteen ja siinä käytetään taita-'
vasti sekä legaalisia että illegaali­sia
muotoja. Taistelu tukikohtien'
hävittämisen puolesta käyvät Espan­jassa
kaikki yhteiskunnalliset ker­rokset.
Sellaisetkin ihmiset, jotka '
eivät aikaisemmin ole ilmaisseet
mielipiteitään alkavat nyt aktiivi­sesti
j a avoimesti osallistua taiste­luun.
USAn sotajoukkojen poistami­nen
atomiaseineen Espanjasta on
ijyt kaikkien espajalaisten tärkeim­piä
tehtäviä
Kansainvälinen solidaarisuusliike
Espanjan kansan poulesta, esiinty­minen
Francon terroria vastaan ja
poliittisten vankien armahtamisen
puolesta sai lämmintä vastakaikua
Espanjan kansassa. Tämä tuki i n ­noittaa
espanjalaisia.
annettua Ihmisoikeuksien Julistusta
vastaan, vaikka näiden nouiiattami-nen
on pakollista kaikille Y K n jä­senmaille.
Francon laki maaliskuun 1. päi­vältä
1940 määrää muun muassa,
että rikoksena on pidettävä kuu­lumista
vapaamuurareihin, koin-muuisteihin
tai muihin järjestöi­hin
j a yhteisöihin, jotka hallitus
on julistanut laittomiksi. Saman
l a in mukaan on k a l k k i propagan­da
joka edistä^ edellä mainitujen
aatesuuntien kehittymistä ran­gaistavaa,
tapahtukoonpa se mis­sä
muodossa tahansa.
Pääsyylliset rangaistaan 6—12
vuoden vankeustuomioilla j a avun­antajat
vankeustuomioilla, jotka
vaihtelevat 6 kk:sta 6 vuoteen. Jotta
nämä lainmääräykset saisivat kau­niimman
hohteen, on edellä mainit­tujen
aatteiden julistaminen ja n i i^
den puolesta propagointi rinnastet­tu
sellaisen toiminnan kanssa, joka
vahingoittaa uskontoa, isänmaata ja
sen instituutioita taikka yhteiskun­nallista
sopusointua. Maaliskuun 2
päivältä 1946 on voimassa lainsään­nöksiä,
joiden mukaan pidetään
syyllisenä sotilaskapinaan ja sotaoi­keuden
rangaistuksena ansaitsevina.
1) . niitä, jotka levittävät vääriä
tai tendenssipitoisia uutisia tarkoi­tuksella
häiritä yleistä järjestystä
ja valtion turvallisuutta tai vähin
goitaa valtion, armeijan tai, virka-
,miesten arvovaltaa.
2) sellaista henkilöä, joka millä
keinolla tahansa järjestää kokouk­sia,
konferensseja tai mielenosoituk­sia
tai osallistuu n i i h i n , kun on ky­symyksessä
edellä mainitut, tarkoi­tusperät.
Samoin pidetään sotilaskapinana
lakkoja, työnseisauksia, subotaashia
m,
— Hsst, kirkon kellarissa on bingopelit ensi tistai.iltana!
Et elä-Afrikan tuotteita
ei enää pureta
Kööpenhaminassa
Kööpenhamina. — Kööpenhami­nan
vapaasataman "työläiset päätti­vät
kokouksessaan viime viikolla,
että he heinäkuun 1 päivästä" läh­tien
Kieltäytyvät purkamasta etelä-afrikkalaisi.
i tavaroita käsittäviä
lasteja alulfsista. Satamatyöläiset
ovat kehottaneet eteläafrikkalaisia
tavaroita maahan tuovia liikkeitä
toistaiseksi keskeyttämään näiden
tavaroiden tuonnin.
Julkilausumassaan satamatyöläiset
antoivat tukensa Tanskan kansan­käräjien
yksityisten edustajien esit­tämälle
vastalauseelle sekä nuoriso­järjestöjen
ja yksityisten henkilöi­den
toimenpiteille. 'Pidämme oi-keatettuna,
että eteläafrikkalaisia
tuotteita boikotoidaan niin kauan
kuin rotusyrjintää jatketaan", sanot­tiin
julkilausumassa.
Tanskan satama- ja kauppiasyh-distysten
yhteisjärjestön puheen­johtaja
Jen? Mortensen j u l i s t i boi-kottipäätöksen
laittomaksi.
Pullan ja EngCannin
ensimmäinen
'^-vuatjssopimus
Englannin ja Puolan kesken on
solmittu ensimmäinen 5-vuotiskaup-pasopimus,
Allekirjoitus tapahtui
englantilaisen valtuuskunnan vie­raillessa
apulaiskauppaministeri,
lordi Derwentin johdolla Poznanin
messuilla. Sopimus, joka astuu voi­maan
heinäkuun 1 pnä, edellyttää
yksityiskohtaista kiintiöiden; mää­rittelyä
kunkin vuoden osalta erik­seen.
Puolan vienti Englantiin on
15 miljoonaa puntaa vuositain suu­rempi
kuin tuonti Englannista. Tä­män
kauppataseen ylijäämän Puola
käyttää maksutaseensa tasapainotta­miseen
Englannin kanssa ns. "nä­kymättömien"
erien osalta.
PÄIVÄN PAKINA
"Vanhan herran" jäädessä sivuun
Kun ennakkouutisina on saaturmuiden l a i l l a " , kuten hän sanoo,
tietää, että "Vanha herra" Väinö
Tanner ei i^yhdy enää • puolueensa
puheenjohtajaehdokkaaksi tämän
viikonvaihteen aikana kokoontuva.s-sa
Suomen Sosialidemokraattisen-puolueen
edustajakokouksessa, niin
se on herättänyt mielenkiintoa tä­käläisten
kansalaistemme keskuu­dessa.
Samassa on huomioitu sosiaalide­mokraattisen
puolueen oikeistojoh-don
vissinlainen taktiikan muuto.s,
mikä näyttää pinnallisesti katsoen
melko radikaalisilta kannanmääritte
lyiltä, jos niitä verrataan puolueen
vastaavanlaisiin kannanmäärittelyi-hin
vielä vuosi sitten.
Kaiken tämän johdosta on ky­sytty,
että olisiko niin onnellisesti
asiat, että Suomen Sosialidemo
kraattisen puolueen johdossa olisi
tapahtunut parannus — että tämä
ennen niin mainehikas puolue löy­täisi
sittenkin itsensä uudelleen?
Asian läheisempi tutustuminen
ci kuitenkaan anna mitään todel­lista
pohjaa tällaisille ajatuksille.
Vaikka esimerkiksi "Vanha herra"
jääkin sivuun, saadakseen 'haukkua
hänen esikuntansa, L e s k i n e n j i i n d -
blom ja Pitsinki aikoo ilmeisesti
jatkaa siitä, mihin loppui "Vanhan
herran" voimat. .
Ja mikäli on puhe tähän esikun­taan
lukeutuvien herrojen 'radikali­soitumisesta",
niin eiköhän sen se­lityksenä
o(e-.',]pyolueen suuri jäsen­kato,
mikä vaatii vissejä työväen-mielisiä
eleitä — esimerkiksi äänes­tämistä
joskus yhdessä kommunis­tien
ja muiden kansandemokraatti­en
kanssa kun he varsin hyvin
tietävät, että porvareilla on tällä
kertaa enemmistö eduskunnassa.'
Toista oli edellisessä' eduskunnas­sa
missä työväen enemmistö olisi
voinut yhteisvoimin esiintyen to­teuttaa
monta hyödyllistä reformia
— mutta ne jäivät toteutumatta
kun "Vanhli. herra" j a hänen esi­kuntansa
veijeili ja äänesti tiukan
tullen mieluimmin kokoomusmam-man
k i l in kommunistien ja muiden
kansandemokraattien kanssa. •
Ja entäs ulkopolitiikan alalla?
Puhukaamme tässä suulla suu
remmalla. "Kaimamme", Mikkelissä
ilmestyvä sos-dem- puolueen lehti
Vapaus kirjoittaa pakinapalstallaan
sos.dem. puolueen nyt kokoontuvan
edustajakokouksen suorittamasta
puoluejohdon valinnasta näin:
VJos täällä kentällä havaitaan
että yhdistyksen tai kunnallisjärjes­tön
johto ei pysty — syystä taikka
toisesta — hoitamaan asioita kun­nolla,
niin kaiken järjen nimissä
on johtoa silloin vaihdettava. Jos
tuntuu siltä, että jollakin toisilla
olisi suurempia edellytyksiä hoitaa
suhteemme normaaliksi Neuvosto­liittoon
päin, niin silloin tätä kei­noa
olisi myös käytettävä. Tämä
puoluehomma on myös eräänlaista
suhdetoimintaa. Jos nykyiset "suh-detoimintamiehet''
siellä puolueen
johdossa eivät ole pystyneet suhtei­ta
hoitamaan, niin annettakoon tois­ten
yrittää. Korostaen vielä kerran,
että mihinkään uhmapäisyyteen
meillä ei ole varaa, vaan päätökset
on tehtävä vakaan harkinnan jäl­keen
päämääränä-koko puolueen ja
sen kannattajakunnan paras. Mei­dän
on katsottava tosiasioita suo­raan
silmiin ja tehtävä, ratkaisumme
sen mukaisesti . . ."
Näin "kentältä", sos-demien omal­ta
taholta. Se riittänee vastaukseksi
n i i l l e , jotka ovät~^täälla[ itkeneet
'Vanhan herran" j a hänen esikun­tansa
"joutumista venäläisten ham­paisiin"
jne! '
Maakansassa kirjoitti päätoimitta­jia-
pakinoitsija Kessu-Pekka samois
ta asioista:
"Itsensä 'mustaan kirjaan' valitet­tavasti
saattaneiden sos-dem johto­miesten
olisi pitänyt ja vuosia sit­ten
ryhtyä tutkimaan ja korjaamaan
erehdyksiään. Nyt se on heidän
osaltaan myöhäistä. Nyt on enää
kysymys siitä, pysyttelevätkö he
edelleen puolueensa rasituksena.
Sellaisella-, heidän aikomuksensa
Tanneria li|kuunottamatta näyttää;
" S o s t l e m . puolue päättää itse joh-tomiehistään.
.tätä oikeutta ei ku­kaan
ole yrittänyt siltä riistää. Se
voi valita vaikkapa Tannerin uudel­leen,
jos haluaa. Mutta kuten Kan­san
Lehden pakinamies kerrankin
kohdalleen osuen totesi, muilla on
myös vapaus 'vetää vaaleista johto­päätöksensä'.
'Sos.dem. puolueen asema on sa­ma
kum muidenkin puolueittemme
ja koko tämän maan. Voimme rat­kaista
minkä tahansa asian juuri
sillä tavoin kuin haluamme, mutta
meidän on oltava myös valmiit vas­taamaan
ratkaisujemme vaikutuk­sista
ja seurauksista."
Palstatilan loppumisen vuoksi on
tähän pantava piste ja jäätävä odot­tamaan
sekä vastoin parempia tie­tojamme
toivomaan, että Leskinen '
j a kumppanit kuulisivat lopultakin
järjen ääntä ja jäisivät kesälaitui-melle
yhdessä "Vanhan herran"
kanssa. -T.JCfiDafikoura.