Vapaus, August 2, 1956

              ^m2 TorsUtin», elokuun 2 p. ^ Thursday, Aug. 2,1956
ttlBEBnn Xnfepe»!ent.Labar
Qnttn of S9I|]0|A Camdiai». B i -
tebUsbed Kor. 6, Autfiorized
lutMoond d a » m«0 liy-the-Fost
OVficeD^Kutsnent. Ottawa. PutK
Utiicd tijiice VCCUF: Taodays,
'TlitinHla3»«Jid BatanSaysby tapaus
FotdbAins Comtiany Ltd^ at lOO-lOZ
taa 8 t W^ Sudbtoy, Ontu, Canada^
Tdepfxmea: B o . Offtoe dS.
eaitoxiil Office OS. <<42«». Manager
e. Suksi. EeUtor W^EUund. Mailing
Advertiiäng rata vpanlmiiieääoa.
rransiaUoa free « f chaise;
TZLAV8HZNNAT:
:;anadaMa: S vk. 7J(» 0 kk. 9.7»
31dr. 2Ä'
YhdyavaHoiasaM vk; 8X» 6 k k . ' 4^
Suomessa: l vk. 8 ^ 6 kk. 4.7»
Suezin kanavalcohu
Imperialistista silrtomaajarjesteljnää kannattavissa.pii-nbissa
on nyt itkua; valitusta ja hajnmasten kiristystä, sen
vuoksi kun Egyptin presidentti G^mal • Abdel T^asser julisti
viime viikolla, etta, hänen hallituksensa kansallistaa.:^^tin
kanavan kaikkine välineineen siten, että sen entteilie.oHiista',
jille maksetaan käypään hintaan täysi korvaus omaisuudesta;
l^ämä teko — mikä on yksmomaan Egyptin sisä\nen asia
^^^^^^-•^^ erikoisesti IxmtoQssa
ja Pariisissa, mutta myöskin'WashingtoniSsa. Lontoo ja Pa­riisi
turvautui avoimesti "kostotoimenpiteisiin" ja ^tilkisten
"ähkäusten" esittämiseen , '
*'Kostotoimenpiteinä" jäädytettiin sekä Britanniassa että
Ranskassa Egyptin varat ja luotot. Tämän toimenpiteen tar­koituksena
oli saada Egypti taloudellisesti sellaiseen tilantee*
iseoi, ettei se voi käydä kauppaa ulkomaiden kanssa <— että
. sen on siis. taloussyistä peräännyttävä kanavan kansallista-misaikeista.
Samalla kertaa oli ilmeisenä tarkoituksena,pro­vosoida
tilanne, missä voidaan jollakin tavoin "oikeuttaa"
väitös,*^ että Egypti sulkee tämän kanavan kansainväliseltä
laivaliikenteeltä — koska Egyptin varojen jäädytyksen vuoksi
; tullii^ksujen^^
.Tosiasiassa Lontoosta ja Pariisista tulleissa hysteerisissä uu'
tlstiedoissa yon valettu kannuja siitä, että tämä "jäädytystoi-inenpide"
pakoittaa Egyptin hallituksen toimenpiteisiin, joi­den,
perusteella voidaan ryhtyä, aseellisiin voimakeinoihin
Egyptiä vastaan. ' "
Vaikka tämä "jäädytyspäätös" aiheuttaaneekin väliaika!-
suuria \vaikeuksia tullimaksujen perimisen* suhteen,
Egyptin hallitus osasi kuitenkin välttää tämän sala-ahsan ja
Ilmoitti, että tämäkään provokatio ei tule ehkäisifemään kan­sainvälistä
laivaliikennettä Suezin kanavalla.
Lontoosta ja Pariisista lietsottu vihamielisyys Egyptiä
tavat brittiläiset ja ranskalaiset «pääomapiiirt. Ja kun koske­kaan
suurporvarin rahakukkaroon, silloin tulee porvarista
|»eto. Kysymys ei ole lainkaan siitä, etteivätkö Suezin kana­van
omistajat tule saamaan täyttä korvausta omaisuudestaan.
Seon heille luvattu. Mutta; nämä ^
j(at'eivät halua myydä kultaisia munia.munivaa,kanavaansa
iniUään hintaa. He haluavat jatkaa Egyptin^ riistämistä ja
^^stumista.sen. kansan kustannuksella. ^ Suezin .kanavan
miuret tullitulot ovat menneet miltei kokonaisuudessaan Lon­tooseen
ja Pariisiin egyptiläisten jäädessä pitämään tyhjän
«rkln suuta,,,Tästä on kysymys. , , '
« L o n t o o n ja Pariisin propagandauutisissa on pidetty suurta
|ohua.sUtä,.että Egypti.on yksipuolisesti rikkonut "kansain­välisen
sopimuksen", minkä mukaan Suezin kanavarolisi ollut
fielä kaksitoista vuotta ulkomaalaisten omistajain kontrol­lissa.
Kysymys kansainvälisten sojpimusten kunn|oittami-aesta.
on tietenkin tärkeä seikka. Mutta on muistettava, että
on olemassa ««sopimuksia'^ ja "sopimuksia".' Sata vuotta sit-
^ n . jolloin ko. kansainvälinen sopimus allekirjoitettiin, ei
f gyptl ollut itsenäinen maa. Sen oli allekirjoitettava vaikka
minkälaisia ^sopimuksia. Tosiasiassa ei Egyptin mielipidettä
Sysytty lamkaan tästä sopimuksesta. Sen täytyi allekirjoittaa
4^; ilman muuta^ tai oikeammin tämä sopimus allekirjoitettiin
l^gyptin nimissä toisten toimesta. Kuinka suurta^ arvoa voi­daan
sitten antaa tällaiselle yksipuolisesti tehdylle'"kansain-iräliselle
sopimukselle"? Jos se on yksipuolisesti aikaisemmin
fehty, niin silloin se voidaan yksipuolisesti purkaakin!" Jos
^4liaantierosvo panee revolverin kulkijan ohimolle ja p
jänen allekirjoittamaan jonkinlaisen "s9pimuksen" niin kaik­ki
oikeuslaitokset tunnustavat, että tällaisen pakoituksen koh­teeksi
joutuneella henkilöllä on oikeus mitätöidä Vsopimus"
Äeti kun hän vapautuu rosvon kynsistä.
K Toisena hysterian lietsomiskeinona on Lontoossa ja Parii­sissa
ylläpidetty huutoa siitä, että Suezin kanavan käyttöoi-l{
eus on muka vaarassa. Mutta kun Egyptfn hallitus on julis­tanut,
että laivaliikenne saa jatkua entiseen tapaan, joskin?
^limaksun tulee perimään Egyptin kansa eivätkä ulkomaa-
]^set rahamiehet, niin tämä on vienyt kaiken pohjan siltä
sij^tteeltä^ etteivät eri maiden laivat muka saa käyttää Suezin
^nayaa. Tosiasiassa, kuten on ylempänä jo viitattu, Egyptin
hallitus meni tässä suhteessa väliaikaisesti melko suuriin
Qiyönnytyksiin voidakseen välttää joutumasta sala-ansaan,
jipnka perusteella olisi voitu sitä "syyttää" kansainvälisen
^valiikenteen häiritsemisestä tai sen vaikeuttamisesta.
« Mutta kaikkein hämmästyttävin on imperialististen pil­lien
pääväite Suezin kanavan kansallistamista vastaan. Pu­huessaan
Egyptin halUtuksen toimenpiteitä vastaan ja julis-tliessaan,
ettei Britannia tule niitä koskaan hyväksymään,
Britannian pääministeri sir Anthony Eden julisti, että "Bri-teiniä
ei koskaan hyväksy sitä, että Suezin kanava joutuu
jonkun yhden maan rajattomaan kontrolliin, ja että Egypti
voi riistää tämän kanavan tulot yksinomaan Egyptin kansal­lista
käyttöä varten."
I Tämän käsityskannan mukaan pitäisi Britannian halli-
Miksen julistaa esimerkiksi Yhdysvaltain hallitukselle, ettei
j^ritaniiia tule koskaan hyväksymään sitäi että Panaman ka­luava
on yksinomaan Yhdysvaltain kontrollissa, ja että siitä
^atavat tulot käytetään yksinomaan Yhdysvaltain hyväksi.
Ja saman tien sir Anthony voisi julistaa, ettei Britannian
Hallitus tule koskaan hyväksymään sitä, että Canada kon-örolloi
St. Lawrencen vesitien ja tulee (yhdessä USA:n kans­aa)
perimään tullitulot siitä?
l Mitä taas tule Suezin kanavan "riistot>ikeuksiin", niin
ehdoton totuus on, että Suezin kanava on erottamaton osa
Egyptistä, kuten St. Lawrence on erottamaton osa Canadasta.
il^käli Suezin kanavasta on tuloja, ne kuuluvat Egyptin kan-
4dle j a valtiolle eivätkä ulkomaalaisille rahamiehille. Tässä
^^teydessä meille sanotaneen, että Suezin kanava on raken-
Jlettu ulkomaalaisellapääomana ja kuuluu siis omaisuussyistä^
vnlkomaalaisille. Tosiasia on tässäkin tarua kummempi. Ulko­maalaiset
rahamiehet ovat saaneet tästä yrityksestä' moneen
itertaan^ takaisin alkuperäiset sijoituksensa. Mutta,. Suezin
lEanavan rakennustöissä käytettiin valtaosalta egyptiläisiä or­jatyöläisiä
— eikä Egypti ole siitä huolimatta saanut Suezin
^^anavan tuloista muuta kuin niitä muruja, mitä on ulkomaa-teisfehiSöisten
pöydältä lattialle pudonnut. w *
Katsottakoon tätä asiaa siis miltä puolelta tahansa, klei>
Af^o Slortle, I V l m o c ^ p. C
70 vuotta.
Yiidyoune. aukulaisfcn. j a . tiiUa»
vain onnentoivotuksiin.
Viaporin tcapmasia 50 vuotia
Bel^akt Siihen valtaisaan haluttiin apua. Tsaarin suorittama Kock ja Ueto kapinan aloittamisesta
kuobuntaao, joka 19(Ri ja 410 pUkyU j en^simmäiseo. valtakunnanduuman
N- Kysymyksiä ja
vffiteuksiii
:kfnrmr»i^ Olen loiilckaantanut kai
vostyds^^.^ JUenetin
kttutdslatitalnunan • laosunnott mu­kaan
70 proseittia työkyvystäni. O
Ien tittemmin ollut useita vuosia
yhUön palveluksessa "byvin helpos­sa
^ySssä". Jos nyt Jään' ppis työstä
j a «n öjinistu saamaan^ tpista sellais­ta
työtä,' jonka terveyteni vuoksi
voisin 8Uoriitaa< voinko saada mi­nulle
kuuluvan : työttömyysvakutt-tuksen?
^ ' ' '
Vaataiu:.- Vastaus kysymylpi^nne
011 inyöfiästynyt näin paljon siksi
cun-esitinune sen,paikaMisenvtyöt
ömyysvakuutuslautakunnan harkit-avaksi.
Eilen ^saapuneessa selos­tuksessa
korostetaan; että tällaises­sa:'
tapauksessa 'pitäisi kunkin yksi
ön esittää asiansa.- paikalliselle
työttömyysvakuutuslantakunnalle e-rikoiskäsittelyä
varten. LfsKksi' to­detaan,
että jos henkilö jää ^"vapaa-ehtc^
sesU" pois työstä.' hänen täy-
.yy odottaa 6'viikkoa,työttömyys­vakuutuksen
saantia;^!^^
rMtetaan^' ettei H^^^^
(uksen saantiin vaikuta tiUsä tapa­uksessa
tainkaan se kiilnka-kauan
oh' työttömyysvakuutusmaksuja suo­rittanut;
vaan 'se,^ onko- henkilö- fyy-slllisesti;
kykenevä !^ia. valmis r vas­taanottamaan
mahdollisesti' saata-vissa'oIevan
tiuden "k^vyen< työn".
Kaiken tämän'penisteena> haluam­me
."Lukijan" kysymykseen vasta^
ta:' Parasta^ottaa.selvä'paikallisesta
työttömyysva^uutustoimistosta en-nenkiiln
.mitään rakennetaan mah­dollisen
^Öttölnyysvakuutuksen
saannin^ varaan. -
YLEISÖN
KilUE
mm m
TOIMITUKSELLE -
M VftBSN MUILLEKIN .
-^'Viimeaikoina' öleh huomannut
Vapauden ^otsikoissakin yhä tiheäm­min
"piknekkejä". /Mitä kieltä se
on? Ei se» ainakaan ole.engMskaa
— picnic, eikä amerikansupmea —
piknikki,
Mitäs arvelette, eiköhän ole pa­ras
olla kehittämättä tuota, uiftta
muotoa käytäntöön.',vaan aittaa olla
piknikin, ^iknik^bä, Huten se. .on
ollut j o ainakin y l i puolivuosisataaf
< 1' ~.A. P,
iVlitä milut sanovat
IMPERIALISMI-KANAN-POIKIA
PAISTETTAVAKSI
Maailmalla on ^todellisuudessa ai­noastaan
yksi arvo Siiezbi selkkauk­sessa
— se, ettSf'kanava pidetään
avoinna kalkkien maiden laivoille
Tämän, tosiasian pitäisi pidättää
Britanniaa ja Ranskaa kovista kosto-toimenpiteistä
Egyptiä vastaan äuez
kanavajrhtiöa kansallistamisen joh­dosta
. . .
Jos $ t Lawrencen canadalainen
osa o|isi 100 vuottarsitteiji-tehdyn
sopimuksenv perustMlla^-u^
laisten kontrollissa.'olisivatko;cana-dalaiset
tyytyväisiä ^siihen? Tämä
olisi ^ melko hyvin verrattavissa
E£!yptin nykyhetken tapalituiniin.
Suezin kanava on' kokonaisuudes­saan
Egyptin aluetta'. Senlishksi
tämä kanava rakennettiin ositjlain
egyptiläisten pakkbtyöläisten toi­mesta.
firSitä imperialismin kanan­poikia
tulee nyt Egyptissä paistet­tavaksi
. . .
Egypti on tiedoittanut, että se
maksaa: Suezin osakkeenomistajille
markkinahintojen > mukaisesta, ja
että se aikoo pitää kanavan avoin­na
kansainvälistä laivaliikennettä
varten ilman mitään^: dlskridiinoin-tia
. . . — Toronto Daily Star.
t i sortovallan perustoja kaikkialla
tsaari-Venäjän alueella, liittyi myös
joukko sotilasmellakoita ja api­noita
varuskunnissa, linnoituk^ssa
j a laivastoja;, SatmriMaaikoi^^^^
kun^työiSiset ja tafopp^atrsyksyllä
idOS^iiousivat jo aseeUueeni^lcumo-uksera,^
vijtniÄtiUvät^^^
levo^nuiiaet'huiprätuen Jfust^
meren r laivaston matruusieif kapi­naan'Seva8tppoIi88a.'>
Vielä näihin
aikoihin sotilaskapinat eivät suun­tautuneet
tietoisesti tsaarivallan
kukistamiseen vaan - läheisemmät
syyti äärimmilleen tiukennettu' kuri
huono ruoka, kehnot asuntOH>lot ja
sen sellaiset seikat kuohuttivat: so­tilaiden
mieltä. Kansan taistelu
ftsaarivallan- kumoamiseksi ~ hufpenr
tui joulukuun nousuun 1905, -:)Taisr
telutloinmsivatJäUeen: joka puolel­la
Venäjän^maatä.-päätt^vät^Jndtec-k
in sortovallan ;voittoon. ja ftitkäai-kainen
ivallankumouksellinen i Icausi
taittui laskuun. Taistelut leimahti­vat,
kuitenkin käyntiin vielä 190<in
! puolellakin. vaikkakaaa'ei enääiillä
voimalla kuin edellisenä vuonna.
Kesällä r oli laajoja talonpoikaisle­vottomuuksia
sekä sotilaskapinoita;
Heinäkuun 30 pnä U - siis'50 vuotta
sitten—- puhkesi kapina Suomessa,
Viaporin varuskunnassa. ' '
KAPINAN SYYT
.:: Viaporin: linnoitusväeu:ja -mat­ruusien:
keskuudessa oli jo pitkän
aikaa vallinnut suurta tyytymättö­myyttä
ja sotilaat Uikehtivät ja ebit
Uvät päällystöUe jyrkkäsävyisiä
vaatimuksia^i olojen- parantamiseksi.
Tyytymättömyyden perustana olivat
sotilaiden jokapäiväisen elämän tar­peet;:
. Voimakkaasti vaadittiin Ja
panin sodan aikana mobilisoitujen
vuosiluokkien kotiuttamista;; mutta
oli muitakin tyytymättömyyden-ai­heita,
joihin tarvittiin korjausta:
sotilaiden kirjeitä ja rahalähetykslä
ei saanut i pidättää,'; oli saatava käy­dä
useammin saunassa, -olkimatot
oli vaihdettava kunnollisiin patjoi­hin,'
valaistusta lisättävä asunnoissa,
epäoikeudenmukaiset rangaistukset
olir peruutettava, "santarmit helvet­t
i i n " jne. Sotilaat ajoivat n i in ,suu
bajoitus-heinäkuussa kuohutti lisää
mieliä, j a yhteinen nousu suunnitel­tiin
alkavaksi elokuussa, vaikka päi­vämäärää
ei voitukaan vielä lyödä^
lukkoon..
OllOfTAaiATON^ A L K U
Tilanne kehittyi Jkuitenkm to.s;nf
kuin oli suunniteltu. Viaporin Iir.>
noituksen komentajar pelkäsi, että
Kroqstadtin-'kapinalliset matruusit
tulisivat.nostamaan icapinan myös
Viaporin varuskuntaan. Tämän es-
•tämiselcsi hän halusimiinoittaa Via-porin^
vedet..:: Käskyn:^ saanut' miinar.
'komppania kieltäytyi kuitenkin sitä
täyttämästä, ja silloin, komentaja
vangitutti parisataa niskuroitisijaa.
Osa vietiin päävabtiin, osa suljettiin
jalkaväen piirittämälle leirialueelle:
Vangituille ei'annettu -ruokaa, kes-kusliimdituksen^
tykldväen; kiihty­mys
kasvoi, vaadittiin miinoittajien
vapauttamista, mutta päällystö ei
kallistanut korvaansa vaatimulcsille.
Nyt tapahtui sotilaiden vaistova-^^
rainen nousu. Tykkimiehet tunkeu­tuivat
asevarastoihin ja vapauttivat
vaqgitut miinakomppanian miehet
lyhyen taistelun jäikeem Tästä ke­hittyi
heti yleinen kapina, ja näin
alkoi liikkeellelähtö Viaporissa pa­ria
viikkoa aikaisemmin kuin oli
suunniteltu;' Nyt ei voinut myös­kään
eri varuskuntien -yhfaikainen
nousu enää olla mahdollista, sillä
muualla ei oltu vielä valmiita. Tosin
kun tieto ^Viaporin kapinan alkami­sesta.
tuli Kronstadtiin. heijastui sp
kaplnayrityksenä sielläkin samoin­kuin
iRUassa ja parilla: panssarilai­valla;
mutta enempää apua ei pys­tytty;
viaporilaisiUe antamaan.
9-tuumäisenlinnoitustykin lau­kaus,
joka etukäteen oli sovittu al-kamismerkiksl,
tuli kapinan johdol­le
yllätyksenä; Kapinallisten johta­jalle,
spslaalivallankumoukselliselle
esikuntakapteeni Coyonille ilmoitet­tiin
odottamatta ;30:n päivän ••• iltanay
että nyt oli' päätetty alkaa. -Hän
kiiruhti -^^kokoamaan kapinallisten
johtoa ja peruuttamaan päätöstä, ja
niin tehtiinkin, mutta siitä huoli­matta
lUkkeeUelähtö keskiyöUä ta­pahtui.
-^Illalla oU kapinan johdolla
tuotiinkokoukseen. Ennenkuin vie­lä
oli ehditty keskustella uudesta
tilanteesta, alkoi jo Viaporista Icuu-lua
tykkitulta. On arveltu, että po-liisiprovokaattoriksi
paljastuneella
sosiaalivallankumoukselltselta > Aser
villa oli osuutedsa;} liian aikaiseen
liikkeelle läbtööniv 'Toisten tietojen
mukaan taasvolisi- Asevin?^osuutta
liioiteltu- rProvokaattoreita oli Iin-:
noitusväen /keskuuteen sijoitettu
runsaasti, nuitta toisaalta olivat sor
tilalden mielialat siksi kiihoittuneet
ettei paljoa sysäystä tarvittu kapi­nan
aloittamiselle, ja . sellainen - o-'
dottamaton. sysäys oli miinakomp-paniän
miesten vangitseminen. Sitä-,
paitsi eri saaret olivat siksi eristet­tyjä
toisistaan, ettei ilmoitusta ka-saavat
ssäskoa.
Belleville, — Maantien "auie-tiiat"
sanral läällä sakkoa sanalla
tavalla l^ia beidän vanhdriHaat
seikknaialdBu
EräaUe antoiUjalle mätkäistiin
ST^saUcoynnä indnt kno maa-kuntapoliisi
todisti olkenskuolns-telossay
eta igrytetty/oii, maa»-
fitOli ajanut 20 maiUn t^njyu^j^-
' diellä^ aihentten ^^^llftenner
mähkän tielle.
S I TÄ
IA.
TÄTj
B<ifinnrssiA VABMAAJVEI!!
PoUisi oU pidättänyt autoilijaa.
— Näyttäkäähan ajolupaanne
— E i ole ajolupaa.
>^ Sitten vakaiutustodisteeooeir
— E i ole vakuutusta.
— Jolloin autoilijan vaiico pij
väliin:
— AUtää kuunnelko tuon miehe
höpötyksiä. Hän on aina tusäi
nen. kun;liän on humalassaf
OvaioMuHuirlturliostonlialuiseinpij
vai oyafko ne iuLassa uniossa keskenään
icfr^iafifl Lake.—^ B; Sackridä^ j
Eirkland Xakelta. on nyt:vakuuttanut- sahanteriä poiktttainrikkunoibia SR
\^J^i^llt^i^r.2!t^''^^^ sUtä. että karhut ovat kuin elefantit raavaUa kerralla hän sai todeh, rt
Sr^iSle. «'»«»'ät ne unhoita mffloin- karhu oU nytidn vieraillut jSoffl
TAISTELUIDEN KULKU
Jo heti Icapinan alettua oli kovia
taisteluita kapinaan nousseiden tyk-kimlesten
j a hallitukselle uskollisen
jalkaväen välillä. Yöp aikana tuli
kuitenkin hetkeksi* lakkasi. Keskus-linnoituksessa
Isolla Mustasaarella
kapinalliset kukistettiin pian, mut­ta
muut tärkeimmät: linnoitussaa-:
ret sai»tyidclmiesjoukko . haltuunsa.
Tilanne muodostui sellaiieksi^: että
Kuninkaansaari, Sus-saari, Kustaan-mieklca
ja Vallisaari olivat ja pysyi­vät
koko ajan vallankumouksellisil­la,
kun sensijaan Iso Mustasaari ja
Santahamina olivat upseereille kuu­liaisten
joulckojen käsissä. Muilla
saarilla, mm. Harakalla; j a Länsi
Mustasaarella oli jonkinverran ka­pinallisia
aineksia, mutta he eivät
pystyneet saamaan joukoissa ratkai­sevaa-
vaikutusta,/ j a - nämä linnak­keet
eivät tunnustaneet kumpaa­kaan
väriä, .vaan pysyivät puolueet­tomina.
Ensimmäinen kapinapäivä alkoi
kovalla tykkitulella: Kapinalliset
suuntasivat putkensa keskuslinnoi-tukseeui
jossa mm. linnoituksen ko­mendantti
majaili,; ja CoyoU; kertoo
muistelmissaan;- että komendantti
pakeni yhdessä esikuntapäällikkön­sä
kanssa^ kirkon kellariin, tulelta
suojaan. Santahaminan jalkaväki
tulitti puolestaan'kapinallisia;>Ker-.
rotaan, että se olisi ollut haluton
Vedenpaisumus
Lontoon maanalaisessa
Lontoo. — Lauantain vastaisena
yönä, heinäkuun, 27 i m i raivosi suur
ressa osassa Englantia ukkonen ja
vettä tuli kaatamalla.» Sähköverkos-tossa
tapahtui lukuisia katkeamia ja
päällikkö kapteeni' seerit saivat näissä joukoissa yliot-rella>
voimaUa vaatimuksiaan.,että' U^:u,''i"r^^^
saivat ioitakin läi^tfipkin^' T^^^
yritti jossain määrin mukautua.tinäj"*;,^%"*»°- «"»"»alaisten puna-1 ampumaan tovereitaan, mutta-up;
levottomana aikana. Lisäksi tyjty- ^a^^^istenv
mättömyys.ei vallinnut vain sota
hiiesten/yaan myös' alemman ^upsee­ristonkin
i ja.: aliupseerien' keskuu­dessa.
-I ' • - ' ' * ' > • M4>t
Mutta keväällä vaihtui linnoitvfcf
sen komentaja; Ja.uusi-komentaja
kenraali Laiming^ peruutti- e4eltä-jänsä
päiväkäskyt,) pani voimaan
ankaran :kurin.'lisäsi urkintaa, antoi
kovia rangaistuksia ja vangitutti
tyytymättömiä:- Sotilaiden r katke­ruus
kasvoi j a .linnoituksen uuj^ta
kojoaentaja^ kivitettilnkin jp K a>
desti. 'Samalla, voimistivat myös
vallankumoukselliset4yötään ja {i|t-kensivat
otettaan sotilaiden keäkiut-;
dessa. ^ Venäjän sosialidemokrjatti:^
sen puolueen salaisesta sotilasjär-jestöstä
Suomessa olikin, näinä a i ­koina
kehittynyt n^erkittävä tekijä,
joka: muodostui vahvimmaksi Pieta­rin
järjestön jälkeen sosialidemok­raattien
sotilasjärjestöisti Myös
sosiaalivallankumouksellisten vaiku­tus
joukkoK>sastoissa oli merkittä­vä:'
Nimenomaan tykistön ja nuvt-ruusien
keskuudessa oli vallanifu-
. mouksellinen: mieliala saan ut hyvän
pohjan, mutta sen sijaan jalkaväen
tietoisuus oli heikompaa.
Vallankumoukselliset -. päättivät
käyttää hyväkseen sitä otollista mie­lialaa,
joka muissakin varuskunnis­sa
vallitsi. Sosialidemokraatit, sp-siaalivallankumoukselliset
j a ryhmä
kadettipuoluelaisia ryhtyivät suun­nittelemaan
yleisen sotilaskapmsn
nostamista. Laadittiin suunnitelma,
jonka mukaan Kronstadtin, Viapo­rin,
Tallinnan, Riikan ja Sevastopo^
Iin varusväki yhdessä Itämeren' ja
Mustanmeren laivaston matruusien
kanssa nousisi yhtaikaisesti.: Suo­menlahden
piirissä kapinaan lähte­neiden
joukkojen tulisi sitten suun­nata
iskunsa Pietariin ja saada edel
leen aikaan yleinen vallankumouk­sellinen
nousu koko Venäjällä. '
Käytiin runsaasti neuvotteluja.
Heinäkuun puolivälissä saapui
Kronstadtin vallankumouksellisten
sotilaiden edustaja Helsinkiin sopi­maan
kapinan alkamishetkestä. Ve*
näläiset olivat.jatkuvassa yhteydes­sä
myös suomalaisten sosialidemokf
raattien ja aktivistien kanssa, joilta
kaan — tai sitten niillä on luja yh­teinen
unio.
• Sackrlder teki kerran nunan teppo­sen
karhulle Ja nyt hän* aprikoi, onko
tämä sama mesikämmen kostohom-mlssa^
v^.ovatko sen kumppanit .BLh-teneet
liikekannalle.
Juttu juontaa viime syksyyn jolloin
Saskrider eräitten ystäviensä kanssa
pii melomassa noin 60: mallin >päässä
kirkland Lakelta olevaUeinölsffleTO
Lähestyessään saarta^ niissä mökki si­jaitsee,
he näkivät uimassa olleen:
karhun. ,
'^Karhut eivät ole vaarallisia", fauo;
mautti Sackrider; silloin; «en sijaan
että olisi ampunut karhun hän löi sitä
melalla lantioille. Karhu: murisi vä­hän,
katsahti vihaisesti miestä Ja: l i ­säsi
• iiimavauhtla v rantaa kohtL. ;
Sackrider oli Jo unhoittanut koko
jutunikunnes :oliruudelleenvmenossa
mökilleen missä hän oU vähän aikai­semmin
maalannut kanootin^ ja -tasa­pohjaisen
veneeni. Siellä hän ha­vaitsi
että karhu! oli; kalvanut ham­pain
13 reikää veneeseen Ja klskals-:
sut suuren palan pois Jctmootista.
Tällöin Sackrider: kantoi veneensä
la kanoottirisa.ike^i5klciln ja lukitsi
oven. Palattuaan muutaman viikon
kuluttua uudelleen; mökilleen hän sai
todeta, e^tä karhukin, oli vieraillut
siellä. Mesikämmeii olib rikkonut mö­kistä
kalkki ikkunat, rikkonut kalkki
ikkunaverhot ja kaikki astiat sekä l a -
dlon Ja. hellan; se oU kaatanut gaso-lilni-
Ja öljykannut, joiden sisältö oli
lattialte. sekaantuneena Jauhoihin; sor
keriin.'suolaan Ja sehiätrilvialneisiln.
Kaiken'lisäksi karhu oU uudemman
kerran 'antanut kovakouraista hyväi­lyä
venaille..- i ,
mutta saatuaan.haavoja sahaateäi
tä.' oli : lähtenyt pois siiheutiamaU
mitään vahinkoa. .
Sackrlder.-on ostanut suuret -kai
hunraudat •— Ja neodottavat Juj
mökin luona tätä kutsiunatontaTii
raste..:: Mutta Sackrider ^ itse apxib
että Jos hän lopulta karhun saatat
doista, niin onkohan se sama mes
kämmen; jota hän viime syksynä E
valsi melalla? '
.satoja kellarikerroksia joutui veden
valtaan. Lontoon kohdalla merkitsin
neen lämpöaallon 'loppumista. Kak«
si tunnelirata-asemaa oli suljettava
tulvineen vedenr johdosta ja liiteo-teessä
tapahtui paljon myöhästele-misiä.
tämättömäksi lopputulokseksi tulee, että oikeus on kokonai­suudessaan
Egyptin puolella. Ja huolimatta lainkaan siita^.c
kuinka hysteerisiä juttuja imperialistiset piirit tästä asiastaS
levittävät, nyt jo' on selvää; että valtavan suuri enemmistö
koko ihmiskunnasta tulee linjoittumaan varauksitta £g3rptiii''
ja oikeuden puolelle. Sosialististen maiden lisäksi on koko
porvarillinenkin Aasia, mikä edustaa kolmannesta ihmiskun^^
nasta, antanut ymmärtää, että Aasian miljoonien myötätunto:
on Egyptin puolella. ,
Tässä mielessä lehtemme tervehtii liittohallituksemme s
pidättyväistä ohjelmaa tässä asiassa ja lausuu toivomuksen,
että meidän maamme asettuisi varauksitta oikeuden, ja siiS''
Egyptin puolelle tässä I^-symyksessä.
"Kuoneen miehen mutka'^HollandLandingin luona, ;On- J
tariossa osoittautui nimensä mukaiseksi kun Gjn:!!,F. Le-warviskaantui
läheisen asunnon katolle. Hänen autonsa
oli suistunut mainitussa mutkassa pois ^maantieltäy; kieri-.
nyt useita kertoja ympäri ja viskannut ajiirinsakatoU^
missä se oli useita minuutteja ennenkuin ohjaajaa etsineet
poliisit sen huomasivat. Lewar oli kuollut löydettäessä^:
teen. Tulitus Santahamihasta.^muo-dostui
vaaralliseksi sen jälkeen, kun
sinne oli vielä saatu kuljetetuksi
tykistöä. Se pystyi pitämään saa
rien^ja mantereen välin puhtaana
j a kunnollisten yhteyksien piiute
mantereelle heikensi suuresti kapi­nallisten
voimia. Ruokatarpeista
' alkoi tulla' puutetta, haavottuneiden
huoltoa .ei voitu - järjestää ja apu­joukkojen
kuljetus oli^vaikeata. An­kara-
tykistön ja jalkaväklaseiden
tuli jatkui kuitenkin taukoamattana;
Myös ^ kaupungissa. Katajanokan
kasarmeilla, oli meriväkeä, v joka
kuultuaaa kapinan alkamisesta veti
punaisen vlipuu:. kasarminsa V katolle
ja kiiruhti nostamaan kaupungissa
sotilaita viaporilaisten apuun. He
epäondistuivat kuitenkin:; yrittäes­sään
saada'puolelleen Katajanokan
satamaan sijoitettujen laivojen mie­hiä;
ja saivat sieltä tulta vastaansa.
Coyonin; . johdolla, merikomppahia
lähti ny^^.marssimaan ^kaupunkiin,
mutta heitä vastaan tuli hallituksen
joukkoja: Läpimurto ei onnistunut
kaikille,i> osa joutui antautumaan,
toisia: sen s^aan pääsi veneillä Via-j)
oriin.i ..-Kapinalliset odottivat a-pua':.
myÖsvItämeren laivaston mat-niusellta
'ja lähettivä.t sähkeitä
Kronstadtiin, Tallinnaan j a Riikaan.
SamoinVodotettiin^Lappohjassa .ole­vien
laivastojouldcojenkuruhtavan
apuim, mutta toiveet'eivät toteutu­neet
Jatkuu
N^tiiflo esittänyi \
afoniivoiniayhteis--
lyöfä Suomellekin
Helsinki. (SS) — Kuten mni
tettaneen;' ehdotti Neuvostolutt
torstaina 12. 7. Euroopan maide
konferenssin kutsumista kooll
päättämään ; sellaisen alueelläe
järjestön perustamisesta, jonka tel
tävänä olisi atomivoiman rauliai
omaisten i käyttötarkoitusten, edisti
minen; Neuvostohallituksen jolk
lausuma 'asiasta annettiin 'samao
päivänä' Euroopan maiden sei
USA:n / suurlähetystöille. Elidotal
sen- mukaan järjestö muodostetb
siin hallitusten elimeksi, johon kai!
ki Euroopan maat voisivat liittyi
. Euroopan maiden Moskovassa (
\eville diplomaattisille edustustoin
jätetty atomivoimayhteistoiminta
koskeva : tiedonanto jätettiin myt
Suomen Moskovan suurlähetystöni
Josta se lähetettiin Suomen uD[(
asiainministeriöön.: . STT:n saama
r.ledon mukaan tiedonannon virall
^een sanamuotoon 'tutustutaan paj
'läfilaan ulkoasiainministeriössä^;
Suunnitellussa konferensass
pohdittaisiin mm:-;järjestölle myöi
nettäviä oikeuksia j a velvollisuul
sia sekä sen suhdetta atomivoima
rauhanomaista käyttöä varten.p*
rustiettuihin kansainvälisiin järje:
töihin. Neuvostoliiton ehdotultsei
sa sanotaan Euroopan maidenyt
teistyön atomivoiman alalla tekevä
mahdolliseksi keskinäisten sopimu!
ten laatimisen, kunhan ne vain so
mitaan tasa-arvoisuuden . polij'al|i
Mainitunlaiset sopimukset eivä
kuitenkaan saisi sisältää mitään p<
liittisia, taloudellisia eikä sotilaan
sia ehtoja, jotka olisivat ristiriida!
sa asianomaisten maiden suvereeni
suuden kanssa. (Maak.) "
''Keskitetty johto
on aina tarpeen
Varsova. — Taistelua henkilöpal
vontaa vastaan e i saa tulkita vasb
rinnaksi keskitettyä johtoa vasjtaa
sotavoimissa, sanoi Neuvostoliito
puolustusministeri marsalkka Stn
kovi perjantaina Puolan puolusta
ministeriössä.
Taistelu henkilöpalvontaa vastaa
ei merkitse sitä, että kielletään joi
tajien tehtävä valtiossa ja kaikki ai
ktoriteetin ^muodot,' sanoi SIjuko?
Mielestämme se, joka yrittää tuBö
ta taistelun henkUökulttia vastaai
taisteluksi keskitettyä johtoa vai
taan, vahingoittaa puolustusvalmiol
ta.
PÄIVÄN PAKINA
Terveisiä salomaiifa
Jotta ei unhoittuisi, on. kiirehdit­tävä
sanomaan itämän osaston koko
lukijakunnalle; - r - misukselle. Pieti-.
Iälle, ja allekirjoittaneelle — että
kesälornalta. paluu työpöydän ääreen
on yhtä mielenkiintoisia hommaa
kuin on"" miellyttävää lomalle lähtö.
Mutta terveisiä sentään ensiksi
sieltäv salomailta, missä luonto-äiti
kaikessa majesteetillisuudessaan hy­väilee
meitä ^ kaupunkilaisia loma­viikolla.
; Jaa että tulikos kaloja? voidaan
kysyä.
No, kiitos; kysymästä, kalaa tuli
silloin ckuin kalat, olivat: syöinäpäälr:
lä.' Mutta mitään suurempaa hin­tojen
romahtamista se e i kuitenkaan
kalamarkkinoilla aiheuttanut.
V Meissä sunnuntaikalastajissa : on.
muuten - parikin erittäin,, hyvää
ominaisuutta. Me päästämme; aina
ne suurinmiat kalat takaisin jär­veen;
.milloin^ kätkee siima^ milloin
oikenee koukku, ja milloin taas:se
suuri vonkalai hyppiä veneestä ta-,
kaisin järveen. ominaisuu­temme
^perusteella' riittää Järvissä'
loputtomasti niitä suuria 'merihir-.
vioita — jotka "pääsevät'; vuoröl-i
laan yhdeltä ja toiselta ja antavat
jatkuvaa puheen aihetta.
Simnuntaikalastajain toinen hyve
on yleinen "vaatimattomuus."' Meil­lä
kaikilla sunnuntaikalastajilla on
jatkamatta kahdessa skädessä varaa
näyttää havaiimollisesti kuinka, suu­ri
oli se paistinpannuun: joutunut
suurin vonkale — jos; kohtakän
''päässeiden" kalojen kokoa kuvat­taessa
toisinaan tuntuu; että käsien
"sylimitt^':; on.: sentään lUanpienL' •
Enempää ;ei: oikeastaan voit k e » -
loman kalareissuista puhua, ettei tu­le
paljastetuksi niitä parhaita jfa eh-dottoniaäU,
{"salaisial*. kalapaäkoja.
Lomalla ollessa on tietenkin muu­takin
-hauskaa..; Polttopuitakin r tuli
tehdyksi omiksi -tarpeiksi :r— j a . sii­nä
on melkoinen piiao. Samassa
yhteydessä tuli uudelleen todetuksi,
ettäaika visaa.on täjDEÄ^^C^
*fkeltakoivu">_rr- vareäädm.^
mat sellaiseL' ^ ^ 0f::
; Alutta kuten 'sanottu, lomalta pa­luu
on aikä mielenkiintoista hom-'*
maa. ,
; Ihmisen hyvää: mukautuvaisuutta
kaiketi kuvaa se, että lyhyehkön lo­man
päätyttyä on mielessä; vain ne
hyvät 'kalastuspaikat,^kauniit, ran­tamaisemat
ja körmyniskaiset hässit
jä muut ssrvyyksien saaliit ; .
Mutta, tuskin.oli idelä ensimmäi­nen
työpäivä'alkanut ;kim joku -ka-:
veroista" tiuömatitU/. että "latojat
cvat vtyöctömimä''--^ tarkoittaen se
sitä; :etta:> kirjoituskone on^^^
"soimaan". Se oli ^ herätys todeli-suuteen.
Ja niin häipyvät loma-unelmat
i yhtä perusteellisesti kuin
on häviimyt viimetalvinen l u m ^^
Hutta mielenkiintoinen^^'^
se oli! Lomä-ajalla oli tapahtunut
Titanikm tuhoa-'muistatava linja­laivojen
-yhteehajq suurella rapa­kolla
— ja siitä riititää puheenai­hetta
vidäkhL
- Ja 'Raamatunhistorian opetus
Daividisfa ' ja :Goljatista'on'uusiin-tiunassa
— ja se sahköistää koko
"vaapaata maailmaa".
Näyttää siltä, että vanha knlttuu-rikansa,
Egyptin; kansa, oli otaksu­nut,
että .^rapaassa maailmassa^ tun-nastetaan
pikkukansojen itsemää^
räämisoikeus sekä sanoin'että. teoin.
Tätä harhakäLsitettä mipip^^gan
pitäeui juuri itsenäistyneen Egyptih
halUtus;päättiottaa valtion haltuun
Suezin, kanavan, jotta^^Voiä itse
rahoittaa A^uänin suurpadon^ ra­kentamisen.
Täten meneteflessään Egjl>b
hallitusfpäätti antaa entisUleonu
tajille täyden korvauksen omaiOT
destaan >^ maksaa nyKyisten mari
kinahintam mukaisesti nykyisdl
oniistajiUe täyden hmnat tästä I »
>sallistettavasta laitoksesta.
: Kukaan ei ole enää vuosikansii
yrittänut-kieltää, sitä tosiasiaa. eH
Sueziii kanava kuuluu Egyptille-
" kukaan ei enää väitä, että pitt
kansoilla ei ole oikeutta itsebaDj
taan, vaikka kuolevaa siirtomaak
mentoa- yritetäänkin yUäpitaä «
tekosyyn varjossa, etteivät siirt
maakansat muka pysty omia n»
taanvhallitsemaan? ' ;
Mutta kaikista näistä tosiosioisi
huolimatta lännen isoiset hcrisfd
vät nyt rautanyrkkiä Egyptiin,
sanovat ,että Egypti ei saa tä*
sitä eikä se saa tehdä tätä — onöS
maassaan!
Näin lomalta tullen tuntuu b
tenkin siltä, että Egypti on ott»»
askeleen, jonka johdonmukaiss
lopputuloksena on David- ja
jat-tarihan käytännöllinen uusiiiii
minen.
Mahdollisesti on lomailu m i ^
täyää ihiitta mielenkiintoiseoQi
on sittenkto nykyajan, historia*
rettömän joopca kehitys. —: » a »
Konia. ' " '