Vapaus, August 30, 1966

              T . T T* T T
lSivii'J!-';'" Tiistaina, elok. 30 p; — Tuesday, Aug. 30, 1966
V A B A U S
(LIÖERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlahed Nov. 6. 1917
E D I T O R I W . E K L U N D MANAGER, E . S U K S I
T E U C P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A U 6 7 4 . 4 2 6 4
Publlshed thrlce weÄly: Tuesdaya, Tlittrsäays and
Publishing Co. liinited. 100-102 E t a S t Wfisl;, Sudbury, Ontailo, CMUMJa.
; ^ Mailing Addressr^B^^
Advertislng retes upon applicaUon, translation tree of'cbarge.
Authorized as second class maU by the Post Office JDepartm^t, Ottawa,
and for paymeot of pootage in cash. "
M . n , . . . o . . h r CANADIAN'l-MGUAGE-PI^ESS
TILAtTSHlNNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 W. . DSArssa 1 vk. »10.00, fl^. W56
S kk. 2.75 ' Suomessa: 1 v t 10.60, 6 M:. 6.75
Tervehdittävä päätös
Ne canadalaiset, jotka ovat viime aikoina miltei itkussa
silmin seuranneet liittohallitukseh vihelijäistä "puolueetto­muutta"
rautatieyhtiöiden_ia muiden suurliikkeiden hyväksi
palkka- ja muissa työkiistoissa, muistivat varmaan sanonnan,
«ttä taivaassa on suurempi ilo yhden syntisen paluusta kuin
kyirimenestä vanhurskaasta, kim pääministeri L. B. Pear­son
tiedoitti torstaina, että liittohallitus ei hyväksy ehdotusta,
jotta luonnonkaasun putkilinja canadalaisen luonnonkaasun
kuljettamiseksi Manitobasta Itä-Canadaan tehtäisiin Yhdysr
valtain kautta.
Pääministeri Pearson oli käsittääksemme tuhannesti, oi­keassa
selitäessään,.että tätä putkilinjaa ei voida kansallisista
etusyistä rakentaa Yhdysvaltain alueen läpi, sillä jos niin me-neteltäisiin,
tämä kaasuputkilinja tulisi Yhdysvaltain lakien
ja säädösten alaiseksi — ja Yhdysvaltain lait ja säädökset,
on laadittu ennenkaikkea yhdysvaltalaisia puolustamaan, ku­ten
pääministeri Pearson totesi.
Voimakkaat ja erittäin vaikutusvaltaiset piirit ovat tuke­neet
Trans-Canada Pipe Linesin esitystä, että tämä putkijohto
pitäisi rakentaa Yhdysvaltain kautta Manitobasta Sarniaan.
Kukaan ei kiellä, etteikö siitä olisi ollut kaasualalla toimi- •
ville liikemiehille hetikohtaista etua. He olisivat saaneet luon-nonkaasua
markkinoille heti sitä mukaan kun tätä putkijoh­toa
lasketaan Yhdysvaltain puolelle jne. Heitä ei kiinnosta
lainkaan se mahdollisuus, että tiukan tullen Yhdysvallat voi­si
sanoa" että "me tarvitsemme kaiken kaasun, mitä putkista
tulee", ja sulkisi sillä perusteella takaisin Ganadan puolelle
johtavan putken hanan. '
Todennäköistä on, että hallitusta painostetaan edelleen
siinä 1 mielessä, että se suostuisi muuttamaan mielensä., Sitä
tärkeämpää on kaikkien hyvää tarkoittavien canadalaisten
sanoa, että liittohallitus on tässä asiassa ehdottomasti oike­assa,
ia että sitä päätöstä tuetaan kaikissa vastuuntuntoisissa
yhteiskuntapiireissä loppuun asti.
NATO-manööveri
Pohjois-Norjassa
Harstad-Narvikissa Pohjois-Nor­jassa
pidetään syyskuun 2—9 p8i-vinä
NATOn sotaharjoitukset, jotka
ovat saaneet nimen "Barfrost". N i i '
hin osallistuu amerikkalaisia, eng<
lantilaisia ja norjalaisia maa- ja i l
majoukkojn. Yhdysvallat lähettää
osastoja ns. iskujoukoista ja meri-jalkaväkeä.
Nämä joukot esittele'
vät liikkuvuuttaan. Ne heitetään
>Jorjaan Yhdysvalloista sijaiteevis-tukikohdistaan.
Ulkomaiset jou'
kot suorittavat yhdessä Pohjois-prikaatin
ja muiden norjalaisten
osastojen kanssa yhteistoimintahar-joituksia
erilaisten puolustustehtä-vien
ratkaisemiseksi, sanotaan
NTBn ilmoituksessa.
. . . J A A T L A N T I L LA
Lontoo. — Pohjois- ja ItäAtlan-tilla
ovat alkaneet NATOn suuret
laivastoharjoitukset,, joihin osallis­tuu
31 sota-alusta ja noin 15,000
miestä, ilmoitettiin Lontoossa.
USAii sotarik«ksisrta Vie^tnamissa (1)
Etelä-^Vietnamin kdrisaäleen vapaasrfi^^ 1!I«<liR>vi
on saanut julkisuuteen komiteatutkiimikset amerikkalaisten jouklcojen
sotarikoksista Vietnamissa. Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan, JoisU
enshnmjBnen käsittelee IJSA^n ityöfckäyfcsen historiaa ja k ^ jäljkhn.
mäistä siviiliväestöön kohdistettua sodankäyntiä ja siinä käytettyjä me­netelmiä.
Julkaisemme neuvostoliitolaisen uutistoimisto APN:n välittä*
män järkyttävän asiakirjan kaksi Jälkimmäistä osaa lyhentämättöminä.
Asiakirja on kokonaisuudessaan julkaistu mm. Novoje Vramjassa.
BC:n vaaleista
British Columblassa pidetään maakunnallisen lainlaatija-kunnan
vaalit maanantaina, syyskuun 12 päivänä.
Näitä vaaleja ei olisi vielä tarvinnut pitää, eikä niitä ole
kukaan vaatinutkaan pidettäväksi. Pääministeri W. A. G.
Bennettin hallituskausi olisi päättynyt vasta kahden vuoden
kuluttua - r - ja hänellä oli kaikki mahdollisuudet tehdä, mitä
haluaakin tehdä, sillä hallituspuolueella (Sos Credit puolu­eella)
on maakunnan lainiaatijakunnan 52sta edustajapaikas­ta
32. Sen suurempaa enemmistöä ei mikään hallitus tarvitse.
Syy näihin vaaleihin löytyy sekä pääministeri Bennettin
että Social Gredit puolueen "hallitsemishinkusta". Social Cre-ditin
korkein puoluejohto on epäilemättä katsonut, että nyt
on edullisin aika vaalien suorittamiseen. Myytyään maakun­nan
luonnonresursse ja summakaupalla yhdysvaltalaisille ra-hamiespiireille,
pääministeri Bennettin hallitus on rahallises­ti
siksi hyvässä asemassa, että se voi "ostaa" — vissejä myön­nytyksiä
valitsijoille tehden (esimerkiksi kunnallisverojen
huojentamisen muodossa) maakunnan asukkaiden kannatus­ta
ja tukea heidän omilla rahoillaan. Mikään hallitus ei voi
"antaa" kenellekään mitään muuta kuin niitä varoja, mitä
on tavalla tai toisella kansanjoukoilta hankittu.
Tältä pohjalta voidaan siis yhtyä täydellisesti toronto-laisen
Globeand Mail-lehden perjantaisen uutistiedon otsi­kossa
ilmaistuun ajatukseen, et;tä pääministeri Bennettin kes­kiviikkona
julkaisema. 16-sivuinen vaalimanifesti on. vanhan
ikeiton jatkoa — eli uusittu versio vuoden 1963 vaalimanifes-tista.
Pääministeri Bennett on puolustellut ennenaikaisten vaa­lien
järjestämistä sillä, että äänestysalueiden uudelleen jär­jestämisen
jälkeen on muodostunut kokonaan uusi tilanne,
mistä on lähdettävä aivan uudelle taipaleelle. Vaalialueiden
rajojen uusiminen — ja siinä sanotaan tehdyn poliittista vä­kivaltaa
hallituspuolueen hyväksi — on tietenkin tärkeä asia,;
mutta ei kuitenkaan mikään 'käännekohta sen paremmin Bri­tish
Golumbian kuin-minkään muunkaan maakunnan tai
maan historiassa.
Todellinen syy on, kuten sanottu, mr. Bennettin laskel­mointi,
että nyt on otollinen aika saada Social Gredit puolue
uudelleen valituksi haHituspukille. Hän oli ilmeisesti hyvin
valmistunut etukäteen näitä vaaleja varten. Social Greditin
vaalikoneisto on siksi hyvin öljytty, että se on toiminut kit­kattomasti,
mutta toisten puolueiden vaalikoneistot olivat i l ­meisesti
hurskaassa kesäunessa.
Pääministeri Bennettin selitysten mukaan vaalien tär-
^keimpänä kysymyksenä on hänen seitsenvuotissuunnitelman-sa,
minkä tavoitteet julkaistiin edellämainitussa vaalimani-festissa.
Todellisena ja tärkeämpänä kysymyksenä on kui­tenkin
se, että onko .B.G:n väestöllä varaa antaa Bennettin
johtaman Social Greditin hallituksen jatkaa maakunnan hal­lintaa.
Kuten tiedetään, Bennettin hallitus on riistänyt työväes­töltä
useita tärkeitä oikeuksia. Hänen hallituksensa on hyvin
läheisessä suhteissa yhdysvaltalaisen ja canadalaisen suur­pääoman
•— metsä-, paperi-, öljy-, vuordteollisuus- ja luon-nonkaasu-
alalla toimien monopoliyhtiöiden kanssa. Hänen
hallituskautenaan ovat amerikkalaiset suurrikkaat saaneet
suunnattoman suuria metsä- ja mineraalirikkauksia kontrol­liinsa
^ritish Golumbiassa, Siitä on tietysti ollut tuloja sup­peille
kansalaispiireille, joita Bennettin hallitus edustaa, mut­ta
pitlcän päälle saadaan huomata, että B.G:n hallitus on nyt
myynyt tulevien sukupolvien kansalliset perintö-oikeudet
ull^om^läisten hyödyksi. •
KUORO-PAKINA
Jokaisten Suurjuhlien jälkeen on
tavallista, että tehdään jonkinlai­nen
"inventointi" siitä, mitä kiel­teistä
tai myönteistä on juhlilla ta­pahtunut
ja ennen kaikkea mitä
opimme menneestä tulevaa varten.
Kuoroesitysten tasossa ei ollut
tapahtunut kovinkaan paljon edis­tymistä,
jollei juuri taantumista­kaan.
Miellyttävin yllätys oli ehkä
Toronton Finlandia kuoron esityk­sissä.
Sointupuhlaus oli koko hyvä,
äänien voimakkuus tasaista ja linja
kas laulanta o.soitti kuoro.ssa olevan
musikaalisia~lauluvoimia.
Kielteisiä puolia kaikilla kuoroil
la oli huono tummojen-osaaminen.
Muistamattomuus sanoissa ja kai
kille suomalaisille ominainen tul­kinnan,
eläytymisen puute. (Naimi­sissa
olevain tunteettomuutta?)
Pahin, j a ehkä vaikeimmin kor­jattavissa
oleva virhe on liutus.
Tämä liutteleva 'veisaaminen" on
peräisin vanhalta virren veisuun ai­kakaudelta.
Tämän vian korjaami­sen
tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa.
Liuutteiu usein kaunistaa ja värit­tää
yksinlauluesitystä, mutta kuo­rolaulussa
siitä on päästävä eril­leen
aivan kokonaan. Kuorolaulan­nassa
liuutteiu on yhtä pahaa kuin
nuottikorvattomuus. Lisäksi olisi
kiinnito.lävä enemmän huomiota
hengitys ja - äänenmuodostus har­joitteluun.'
Kuoron johtajien on myös vaa­dittava
että laulajat eivät ainoasr
taan opi-laulamaan oikeaa ääntä,
vaan myöskin tahdin. Jokainen ää­ni
on opittava laulamaan niin pitkä­nä
tai lyhyenä kuin on musiikki
kirjoitettu.
Kulttuurin kaikilla aloilla kehi­tys
menee eteenpäin nopeasti. Täs­sä
kehityksos.sä ei järjestömme kuo­ro-
musiikki saa tallata paikallaan
jos mielimme pitää konserttisalim­me
täytenä. Se vaatii entistä enem­män
ponnisteluja meiltä kaikilta,
sillä vasta oppimisen ja osaamise"!?
antama ilo antaa täydellisen esiin­tymisen
sekä kuuntelemisen nau­tinnon.
— Brother.
Amerikkalaiset hyökkääjät sur­maavat
suunnattoman laajoissa puit
teissä raakalaisten menetelmiä käyt
taen siviiliväestöä, vanhuksia, nai­sia
j a lapsia säästämättä. Jalkaväkeä
lentokoneitapa tykistöä käyttäen he
pyyhkivät kokonaisia kyliä ja asu­tuksia
olemattomiin ja surmaavat
niiden-asukkaat ilman-mitään-sel-vittelyjä.
Monin paikoin he ovat
keränneet kylien asukkaat yhteen
ja ampuneet jokaisen heistä kone­pistooleilla.
He kulkevat julmien
hitleriläisten fasistien jalanjäljissä
ja kostavat siviiliväestölle aina jou-tuessaaan
kärsimään iskuja vapau-tusjoukoilta.
Amerikkalaisen meri­jalkaväen
sotilaat ovat saaneet käs­kyn
polttaa jokaisen kylän, josta on
ammuttu vain yksikin laukaus ame­rikkalaisia
kohti ("Newsweek", 16.
elokuuta 1965). Saksalaisten fasis­tien
joukko-osastot soveltavat pol­tetun
maan taktiikkaa, joka edel­lyttää,
että operaation aikana kaik
ki poltetaan, jokainen tapetaan.
Saigonissa oleva amerikkalainen
sodan johto merkitsee; etukäteen
karttaan alueet, joilla mainittua
menetelmää on käytettävä. Ne
ovat alueita, joita pommi­tetaan
taukoama-ta ja maajoukko­jen
on niillä alueilla suoritettava
verisiä operatioita, kunnes ne ovat
"absoluuttisen puhtaita".
Edes Lidicessa Tshekkoslovakias­sa
tai Oradourissa Ranskassa ta-pjihtunect
joukkomurhat eivät ole
verrattavissa siihen, mitä Etelä-
Vietnamissa tapahtuu.
Tjausonin ja Kamlen kylät (Hoa-vangin
piirissä Guang Namin maa­kunnassa)
viiden kilometrin etäi­syydessä
DaNangista etelään pyyh­käistiin
kokonaan maan pinnalta
vuoden 1965 elokuun 2. ja 3. päivä­nä
julmassa operatiossa, jonka tar­koituksena,
oli Vaivata turvallisuus-vyöhyke
suurelle; amerikkalaiselle
tukikohdalle. Amerikkalaisen meri­jalkaväen
sotilaat saivat luvan polt­taa
kaiken, tuhota kaiken, tappaa
kaikki. He sjjöksyivät taisteluun
huutaen kuin mielipuolet: "Tappa-kee
ne; kolkatkaa ne! Tänään mur­hataan!"
Tietotoimisto A.ssociated Pressin
kirjeenvaihtaja, joka seurasi jouk­ko-
osastoa Tjausoniin, kertoi
"Eräs merijalkaväen mies heitti
kranaatteja kylän edustalla ole­vaan
pommisuojaan ja kohta sen
jälkeen sieltä vedettiin esiin kah­den
lapsen ruumiit." Kamlessa Co-lumbia-
radioyhtymän kirjeenvaihta­ja
katseli, miten amerikkalaisen
merijalkaväen sotilaat polttivat
järjestelmällisesti melkein jokaisen
majan ja estivät- perheitä pelasta­masta
tavaroitaan.
Näistä kylistä ei jäänyt hävityk­sen
jälkeen muuta kuin savuavat
rauniot, hiiltyneet paalut ja kaik­kialla
syyttöminä surmattujen ih­misten
— valtaosaltaan naisten ja
lasten — ruumiita.
Dukhoassa vuoden 1966 alussa
amerikkalaiset laskuvarjojääkärit
käyttivät raakaa poltetun maan me­netelmää,
mistä Associated Pressin
kirjeenvaihtaja kertoi tammikuun
6. päivänä seuraavaa: "Laskuvarjo-jääkäreiden
tehtävänä on pidättää
jokainen, kenet he onnistuivat saa­maan
kiinni toimittaakseen heidät
Itäisen Vamkon pohjoisosaan, polt­taa
ja hävittää kaikki ravinnoksi
kelpaava ja kaikki asumiseen so­veltuva.
He polttavat kaikki mat­kalla
tapaamansa talot . . . Kaikki
taloustavarat rikottiin, kaikki ba­naanipuut
hakattiin maahan, n i i n i -
ma;ot revittiin riekaleiksi." France
Pressen kirjeenvaihtaja kuvasi maa
liskuun 25. päivänä 1966 seuraavas­ti
erään toisen operaation yhtey­dessä
tapahtuneita amerikkalaisten
raakuuksia: "Fyongdin kylä, 22 k i ­lometriä
etelään Tshulaista, on
enää olemassa vain yleisesikunnan
kartoissa. Todellisuudessa se on hä­vitetty
pommeilla yhdessä muiden
kylien kanssa kolmen amerikka­laisen
merijalkaväkipataljoonan
"Texas"operaation aikana. Siellä
ei ole ainoatakaan puuta, jossa ei
olisi amerikkalaisten ammusten jäl­kiä.
Pohjoisessa on erään riisipel­lon
laidassa sikin sokin kymmeniä
mätäneviä ruumiita . . Kylässä ei
ollut hengissä enää ainoatakaan
asukasta sitä miehitettäessä. Meri­jalkaväen
sotilaat eivät löytäneet
edes naisia ja lapsia."
Amerikkalaiset hyökkääjät ja hei
dän lakeijansa kiduitavat ja tappa-
Bennettin hallitus on käyttä­nyt
joukkomitassa esletuomioi-ta
British Golumbian työläisiä
vastaan. Se : on ottanut B.Gin
ammattiyhdistysliikkeeltä pois
oikeuden tukea rahallisesti Uu­den
demokraattisen puolueen
(NDP:n) toimintaa samalla kun
pidetään itsestään selvänä asi-
. ana että suuret teollisuus-ja fi-nanssiyhtymät
rahoittavat an­teliain
käsin hallituspuolueen
vaalikampanjaa.
Nämä ovat niitä tärkeitä ky­symyksiä,
jotka on huomioitava
Bennettin hallituksen saavu­tuksia
punnittaessa. Siinä mie­lessä
me ehdotamme kansalais­temme
harkittavaksi, että an­taisivat
varauksettoman -kan­natuksensa
työväenehdokkail-
: J e — sille ehdokkaalle, minkä
katsovat parhaiten työtäteke­vien
ja maakunnan etuja aja­van,
tarkoittaen tämä valta­osalta
NDPin ehdokkaiden tu­kemista
ja kannattamista. Työ-väenehdokkaille
annettu ääni,
vaikka nämä ehdokkaat eivät
tällä kertaa tulisi valituksi­kaan,
on paras mahdollinen ää­ni
maakunnallisen edistyksen
ja hyvinvoinnin puolesta. Van­hoille
puolueille annettu ääni
— ja Social Gredit lukeutuu
vanhoihin puolueisiin — menee
haaskuun ja koituu maakunnan
•väestön tappioksi siitäkin huo­limatta,
vaikka niiden ehdok­kaat
tulisivat valituksi.
t *
*
*
*
* t
Kirjoituksia JOULU-julkaisuun
Yhdysvaltalaisien ystäviemme kanssa yhloisvoimin
kustannettava en JOULU-julkaisuun pyydetään kirjeen-vaihtajain
hyväntahtoista avustusta — kertomuksia,
muistelmia. runQja ja muita kixioituksia sekä niiden yh­teyteen
sopivi? kuvia, mikäli niilä on saatavissa. Kuvat
palautetaan PYYDETTÄESSÄ lakaisin hu9limalta sii­tä
tulevatko ne käytetyksi vai ei.
Vallitsevien teknillisten vaikeuksien vuoksi toivo­taan,
että avustajat lähettäisivät kirjoituksensa ja muut
ainehislcnsa mahdollisimman p i a n— viimeistään syys­kuun
15 päivään mexmessä. Lähettäkää ne osoitteella:
JOULU, BOX 69, SUDBURY. ONT.
Etukäteen avustuksesta kiittäen,
JOULU-JULKAISUN TOIMITUS.
vai siviili-ihmisiä ia lieldän kSsUnoä
joutuneita vapautusarmeijan soti­laita
kammottavalla epäinhimilli­sellä
tavalla: hakkaavat palan ker­rallaan
käsistä ja jaloista ja muis­ta,
ruumiinjäsenistä, kunnes uhri
kuolee, kaivavat maahan tai poltta­vat
elävinä, kiduttavat ja surmaa­vat
lapsia äitien nähden, tekevät
naisille väkivaltaa, repivät vatsat
auki, kiskovat naaksan, puhkovat
silmät, sitovat uhrin hyölckäysvau-nuun,
jonka käynnistävät täyteen
vaithtiin, ajavat siviiliväestöä pom­misuojaan
ja myrkyttävät siellä heir
dät myFkkykaäsuilla jne.
Euroopassa toisen maailmansodan
«ikaoa 'tapahtuneet kauhistuttavat
hitleriläisten rikokset toistuvat
nyt . Vietnamissa amerikkalaisten
hyökkääjien suorittamina.
Kyangnain maakunnassa, mäen
rinteessä yhdyskunnassa No, 2, Fu
kararn -kunnassa, Tienfuokin piiris
sä, 3;telä-Vietflamin vapautusjoukot
löysivät taisteluhautoja kaivaessaan
(Jatkuu sivulla 4)
Etelä-
Vfefäamrin
Lontoo. On odotettavissa,
että Etelä-Rhodesian pääministe­ri
lan Smith kääntyy lähitulevai­suudessa
Yhdysvaltain puoleen
ehdottaen etelärhodesialaisten
joukkojen lähettämistä Tietna^
miin, kirjbittaa lontoolainen Sun-day
Express-lehti. ,
Smith) joka aikaisemmin julkais-^
tujen tietojen mukaan lähetti hel­mikuussa
edustajiaan Washingto-niin
tutkimaan presidentti Lyndon
Johnsonin suhtautumista, aikoo esit­tää
tämän ehdotuksen saadakseen
näin Yhdysvaltain tuen Rhodesian-kysymyksessä.
Sunday Expressin mielestä ovat
Smithin neuvonantajat sitä mieltä,
että ehdotuksella lähettää rhodesia-läisia
joukkoja Vietnamiin "tulee
olemaan voimakasta vaikutusta
kahteen brittiläisen kansanyhteisön
tulevan konferenssin osallistujamaa­han
— Australiaan ja Uuteen See­lantiin,
jotka jo nyt auttavat Yhdys­valtoja
sotilaallisesti Vietnamissa."
USAn LÄHDETTÄVÄ
POIS VIETNAMISTA
New York Kaksikymmentä-yhdeksän
amerikkalaista tiede­miestä,
jotka ovat tutkineet Ete­lä-
Vietnamin ongelmia, ovat tul­leet
siihen tulokseen, että ame­rikkalaisvastaiset
mielitilat tässä
maassa yhä voimistuvat. New
York Timesin julkaisemassa lur-jeessä
he ilmoittavat, että USArn
sota Vietnamissa on muuttunut
' sodaksi liommunlsmia vastaan".
Tiedemiehet arvostelevat USA:n
ilmavoimien suorittamia Poh­jois-
Vietnamin alueen poramituk-^
sia ja erityisesti ameriklcalaisten
koneiden ilmahyöltkäyksiä Ha­noin
ja Haiphongin esikaupunkei­hin.
Rauhan saamiseksi Kaak-
Icois-Aasiassa Yhdysvaltain on
poistuttava Vietnamista, korosta­vat
kirjeen lähettäjät.
Hanoi. Vietnamin demokraattisen
tasavallan presidentti Ho TshirMinh
lähetti alkuviikolla kirjeen Kuang
Ninhin maakunnan puolustusvoimil­le
j a väestölle. Täällä alueella sijait­sevat
Pohjois-Vietnamin suurimmat
hiilikaivokset. Uutistoimisto V I A :n
välittämässä, kirjeessä presidentti
onnittelee tämän maakunnan soti­laita
ja asukkaita suuren voiton joh­dosta
— elokuun 15. päivänä siellä
nimittäin tuhottiin 100 amerikka­laiskonetta.
Hanoi. Pääministeri Pham Van
Dongin johtama pohjoivietnamilai-nen
valtuuskunta, joka on tällä het­kellä
Moskova.ssa, neuvotteli Kii­nan
hallituksen johtajien 'kans.sa
pysähtyessään Pekingissä, sanoivat
luotettavat lähteet Hanoissa.
Lähteet sanoivat pohjoisvietnami-laisen
valtuuskunnan olleen Pekin­gissä
kaksi päivää ennen matkansa
jatkamista Moskovaan ja lisäsivät,
että . valtuuskunta käy Pekingissä
myös kotimatkallaan.
Valtuuskunnan uskotaan neuvot­televan
Moskovassa Neuvostoliiton
sotilaallisen ja taloudellisen avun
lisäämistä Pohjois-Vietnamille.
ENGLANTI VÄHENTÄÄ
JOUKKOJAAN SAKSASSA
Lontoo. — Englanti aikoo ensi
askeleena säästää 20 miljoonaa pun­taa
Saksassa olevien joukkojensa
ylläpitokustannuksista. Joukot mak­savat
Englannille nykyään vuodessa
94 miljoonaa puntaa ulkomaanva­luuttana.
Englanti ilmoitti alustavasti liit-tolaisiljeen
viime perjantaina, että
se saattaa vähentää Saksassa olevia
joukkojaan ulkomaanvaluutan sääs­tämiseksi.
Englannilla on Saksassa
59,000 sotilasta. Ulkoministeriö i l ­moitti
kuitenkin, ettei ehdotusta
joukkojen poistamisesta ole vielä
esitetty muille maille.
Englannin hallitus ilmoitti heinä­kuussa
Länsi-Saksalle, että Länsi-
Saksan on huolehdittava englanti­laisten
joukkojen ylläpitokustannus­ten
ulkomaanvaluuttaosasta. Muus­sa
tapauksessa saattaa Englanti vä­hentää
joukkojaan.
Länsi-Euroopan liiton neuvosto ja
Atlantin liiton pysyvä neuvosto ka-koontuivat
perjantaina Englannin
pyynnöstä keskustelemaan asiasta.
Englannin ulkoministeriö julkaisi
myöhemmin tiedonannon, jossa sa­notaan,
että Englanti bn ilmoittanut
liittolaisilleen joukkojen poistami­sesta
ja pyytänyt näiden mielipidet-cä
tästä. Englanti on lisäksi ehdotta­nut,
että joukkojen ylläpitorärjes-.
teiyissä tehdään huomattava muu­tos
valuutan säästämiseksi.
Koleraa Irakissa
Bagdad, I r a k .— Terveydenhoito-viranomaiset
ryhtyivät Irakissa toi­miin
taistellakseen koleraepidemiaa
vastaan, joka on puhjennut maan
pohjoisosassa. Rokotus toimeenpan­naan
kahdessa maakunnassa.
Irakista ilmoitettiin, että maassa
on suuria mäiäriä rokotusainetta
Iranissa viime vuonna sattuneen ko­leraepidemian
jälkeen. Rajaseutu­jen
asukkaat on rokote^u viime
vuonna, ja rokotus uusittiin tämän
vuoden kesäkuussa.
PÄIVÄN PAKINA
GHANAN KAAPPAUKSESTA
Viime helmikuussa Ghanassa
suoritettu sotilaskaappaus on an­tanut
aihetta monenlaisten mie­lipiteiden
ja tilannearvioiden esit­tämiseen.
Mutta kaiken yllä on sen joh­dosta
kysymys "miksi?" -— Miksi
Ghanassa, mis.sä tilanne näytti
Kwame Nkrumahin johdolla ole­van
melko vakiintuneen?
Tilanteen sekavuutta lisäsi vii­me
kesäkuun 15 päivänä saatu
tieto, että sotilasjuntan "suojelu-aresti8.
sa" olleet Nkrumahin hal­lituksen
18 ministeriä on vapau­tettu,
ja että he kaikin ovat an­taneet
uskollisuuslupauksen suo­rittaneelle
sotilasjuntalle! _^
Toisaalta on saatu lehtitiedois­ta
lukea, että sotilasjuntta on ko- /
vin peloissaan vieläkin Nkruma-'
hin kansansuosion johdosta. Täs­tä
puhuu kumoamatonta kieltä ne
villit syytökset-ja parjaukset, mi­tä
sotilasjuntan toimesta Nkru-mahia
vastaan on heitelty ja edel­leenkin
heitellään.
Kaikki merkit viittaavat siihen,
että oikeassa ovat olleet kaiken
aikaa ne, jotka ovat selittäneet,
kuten on meidän lehtemme Va­paus
selittänyt, että vallankaap­pauksen
perustana oli siirtymi­nen
oikealle,' ja mikä pahinta
puolueettomuusaseinasta hs. län­simaisen
ohjelman vanaveteen.
Mikäli tästä ollaan epätietoisia,
silloin sietää pysähtyä tutkimaan
sotilasjuntan päämiehen, kenraa­liluutnantti
J . A. Anlrahin lau­suntoa
siitä, että kaksi vuotta me­nossa
ollut seitsenvuotinen talous-
: kehityksen ohjelma, mitä impe­rialistiset
vallat vastustivat alus­ta
pitäen, heitetään roskakoriin,
ja että "yksityisomistuksen" alai­nen
osa ekonomiasta, pysyy joh­tavana
eli ratkaisevana osana sillä
perusteella, että ekonomian yksi­tyisomistukseen
perustuva sekto­r
i 'on avoin sekä ghanalaisille
että ei-ghanalaisille" ja lopuksi,
että_ 'hallitus palauttaa liikemies­ten
luottamuksen niin koti- kuin
ulkomaillakin".
Suunta on selvästi'läntinen"..
Mutta miksi tällainen vallan­kaappaus
voi tapahtua miltei 4-
man vastarintaa Ghanassa? Missä
määrin Nkrumahin sisärenkaan
miehet.olivat mukana vallankaap-paussuunintelmia
tehtäessä? Näi­hin
kysymyksiin vastaa nimimerk­ki
W. J . P. National Guardian
lehdessä ram. seui-aavasti:
Näihin kysymyksiin voidaan
vastata vain huomioimalla ne suu­ret
heikkoudet minkä puitteissa
Nkrumah työskenteli.
Nkruman alainen Ghana ei ol­lut
sosialistinen maa. Se ei ollut
saavuttanut itsenäisyyttä kansan­joukkojen
nousun pohjalla. Hal­litseva
Kansanpuolue oli asialli­sesti
puhuen vallanhimoisen pik­kuporvariston
puolue, millä, oli
väestön keskuudessa joukkokan-natus.
Se puolue saavutti tyypil­lisin
keinoin ja Britannian im­perialismin
rajoitusten alaisen it­senäisyyden.
Puolueessa oli pieni
Nkrumahin johtama vasemmisto,
"mikä pyrki puoli-sosialistisiin rat­kaisuihin,
ja siinä oli suuri oi-keistosiipii
jonka jäsenet hakeu­tuivat
virastoihin yrittäen suojel­la
varllisuuksiaan. He vastustivat
Nkrumahin ohjelmaa.
Puolue-osastot kansanjoukko­jen
keskuudessa olivat heikosti
kehittyneitä Ne eivä)t osallistu­neet
paljoakaan joukkotoimintaan
Tällaisen puolueen johdon alai­suudessa
kehittyi hallitusportais-sa
mädännäisyyttä. Vallankumous­ta
puolustava komitea sanoi siitä:
Me olemme kärsineet takaiskuja
siksi kun puolueemme johtavat
miehet, vaikka antoivat Nkruma-hllle
huulipalvelua, olivat uskotto­mia
puolueen ja sosialismin asial­le,
He kahmivat rikkauksia. Ja
rikkauksiensa säilyttämiseksi he
työskentelivät puolueen tuhoami­seksi.",.
Hallitus nojasi toiminnassaan
valtion toimenhaltioihin, oikeus­laitokseen,
armeijaan ja koului­hin,
mitkä o l i miehitetty miltei
kokonaan oikeistovoimien toimes­ta.
Vaikka porvarilliset puolueet
oli kielletty sen-'vuoksi kun he
olivat sabotoineet Nkrumahin. oh­jelmaa,
poi^variston käsissä oli
kuitenkin koko hallituskoneisto ja
porvarit käyttivät sitä hyväkseen.
Vastoin länsimaisia raportteja,
Nkrumah ei käsitellyt ityranni-maisesti
niitä voimia mutta hä­nelle
ci kerta kaikkiaan ollut so­sialistisesti
ajattelevia tai impe-.
rialismia vastustavia voimia hei­dän
tilalleen^
Tässä tilanteessa suoritti armei­j
a JA.»poliisilaitos vallankaappauk­sen.
Niiden toimesta pidettiin
kansa kurissa, empimättä ampuen
kaikki ne, jotka yrittivät nousta
vallankaappausta vastustamaan.^
Näin nimimerkki W.J.P.
Kuten ylläolevasta näkyy, por­varisto
oli asiallisesti puhuen hal­litsevissa
asemissa jo ennen var­sinaista
vallankaappausta. Toisin
päin sanoen otettuaan muodolli­sestikin
vallan omiin käsiinsä, oi­keistovoimien
hyväksi toiminut
sotilasjuntta sai kuin tarjottimel­ta
ottaen valmiin valtiokoneiston
käsiinsä.
Nämä seikat selittävät käsittääk
semme monta sellaista asiaa, joita
on Ghanan tapahtumien yhteydes»
sä ollut vaikea käsittää, - r - Kän-säkoura.
IS'; i i i
ii; If;. ::i
I ^ I [)i I
li|fliäiSif iiii*^^^